v YMPÄRISTÖUUTISET v
Jenni Häyrisen mielestä yksi keino helpottaa kuluttajan valintoja voisi olla ympäristö- ja ilmastoystävällisyydestä kertova merkki elintarvikepakkauksessa. Hän peräänkuuluttaa viljelijöiden motivoimiskeinoiksi riippumatonta tutkimusta ympäristön hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä isompaa korvausta ympäristöystävällisesti tuotettujen raaka-aineiden tuottamisesta.
Ympäristöuutisia lyhyesti
Vastuullisesta ruoasta vientivaltti
Paneelikeskustelun jälkeen Anna Perho haastatteli vielä Luonnonvarakeskuksen johtaja Anu Kaukovirtaa ja vuorineuvos Reijo Karhista, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtajana. Keskustelussa pohdittiin viljelyn tulevaisuutta suomalaisten näkökulmasta. Panelistien tapaan heidän mielestään vastuullisen ruoantuotannon toteutumiseen vaaditaan koko tuotantoketju. Anna Perhon pyytäessä Reijo Karhista nimeämään yhden asian, joka muuttaisi ruoantuotantoa sekä viljelijän että ilmaston hyödyksi, totesi hän ruokajärjestelmän olevan kokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa, tuottaja – teollisuus – kauppa, kukaan ei tule toimeen ilman toista. Kun tämä järjestelmä toimii, on sekä vastuullisuudessa että liiketoiminnassa saatavissa tuloksia. Myös Anu Kaukovirta peräänkuulutti yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koko ketjun välillä vastuullisen ruoantuotannon kehittämiseksi. Vaikka suomalainen ruoantuotanto on verraten vastuullista, ovat Anu Kaukovirran mukaan tiettyjen tuotteiden tuotannot keskittyneet tietyille alueille, mikä pitkällä aikavälillä köyhdyttää maapohjaa eikä edistä kestävää maataloustuotantoa. Tästä syystä tulisi samalla alueella olla erilaisten elintarvikkeiden tuotantoa eli esimerkiksi viljan viljelyä ja maidon tuotantoa. Reijo Karhisen mielestä suomalaisen ruoantuotannon suurin epäonnistuminen on vähäinen vienti. Vastuullinen suomalainen ruokaketju olisi hänen mielestään hyvä myyntivaltti kansainvälisesti ja se voisi hänen mukaansa olla mahdollisuus suomalaisten elintarvikkeiden viennin kasvuun.
Viljelyohjelmalla vastuullista tuotantoa Lantmännen julkisti syyskuussa Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman, jonka toimenpiteiden tavoitteena on pienentää viljelyn ilmastovaikutuksia sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma käynnistyy kuluvana syksynä yhteistyössä rukiin Lantmännen:in sopimusviljelijöiden kanssa ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan ruispelloilla tulevana satokautena. Lantmännen-yhtiöt eli Vaasan, Lantmännen Agro, Lantmännen Unibake Finland ja Lantmännen Cerealia Finland, toteuttavat Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmaa yhteistyössä noin 60 rukiin sopimusviljelijän kanssa. Arvion mukaan ohjelmassa mukana olevat viljelijät kylvävät tänä syksynä noin 1 300 hehtaaria ruista, joka sadoista riippuen on noin 15 prosenttia Lantmännen-yhtiöiden käyttämästä elintarvikerukiista. Kaikesta Suomessa tuotetusta rukiista Lantmännen konserni käyttää noin kolmanneksen. Ilmasto & Luonto -viljelyohjelma keskittyy viljelyn kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen, hiilen sitomiseen maaperään ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden arvioidaan pienentävän keskimääräisen suomalaisen rukiin viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 prosenttia.
Sähköiset hintanäytöt K-ruokakauppoihin Kaikissa K-Citymarketeissa ja K-Supermarketeissa otetaan käyttöön tämän vuoden aikana sähköiset hintanäytöt. Sähköisiä hintanäyttöjä on käytössä jo lähes 200 K-ruokakaupassa. Hyllynreunalistat ja paperiset hintaetiketit korvataan kaikissa yli 300 K-Citymarketissa ja K-Supermarketissa vuoden 2021 loppuun mennessä. Sähköiset hintanäytöt säästävät kaupassa työtä, koska hintoja ei tarvitse enää vaihtaa käsin. Lisäksi niiden ansiosta hinnat ovat yhdenmukaiset hyllynreunassa ja kassalla. Myös paperia säästyy. Tarpeettomaksi jääneet hyllynreunalistat kierrätetään uusien muovisten myymälätarvikkeiden raaka-aineeksi.
Paulig sijoittaa seuraavan sukupolven rasvoihin Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on sijoittanut Melt&Marbleen, ruotsalaiseen start-up-yritykseen, joka valmistaa kasvipohjaisissa elintarvikkeissa käytettäviä vastuullisesti tuotettuja rasvoja tarkkuusfermentaation avulla. Muokkaamalla hiivojen aineenvaihduntaa yrityksen tiimi pystyy jäljittelemään tarkasti minkä tahansa rasvan rakennetta ja koostumusta ja luomaan täysin uusia rasvoja. Tämän teknologian ansiosta voidaan kehittää räätälöityjä rasvoja erilaisiin kasvipohjaisiin tuotteisiin. Pauligin tuotevalikoima on lähes täysin kasvipohjainen, ja yhtiö etsii aktiivisesti innovatiivisia tuotteita, jotka ovat hyväksi niin ihmisille kuin maapallollekin. Melt&Marble teknologia-alustan avulla pystytään tuottamaan eläinrasvojen kaltaisia rasvoja ilman eläimiä. Nämä rasvat parantavat kasvipohjaisten vaihtoehtojen makua huomattavasti, toteaa Pauligin pääomasijoitushautomo PINCin johtaja Marika King. Ensimmäisten eläinrasvoja jäljittelevien rasvojen prototyyppien odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. LEIPURI 7 / 2021
23
