Kymenlaakson kauppakamari 1_2020

1/2020 LIIKENNE

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.KYMICHAMBER.FI

TEEMA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI

TIMO HARAKKA

VÄYLÄRAHOITUS RUOTSIN MALLIIN

s. 14

TEEMANA LIIKENNE

PÄIVI WOOD KESKUSKAUPPAKAMARI

ENEMMÄN IRTI EU:STA

s. 10

KASVUOPEN MARKO HARTAMA, KINO123

KINO BAKERY LOHKAISI ISON PALAN KAKKUA

s. 22 JUHA KORHONEN

MIKKO VIRTANEN

VALIOKUNTAVALKEAT

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL, SHUTTERSTOCK ILMESTYY 2020 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO PAINOTALO WESTMAN GUTZEITINTIE 12 48100 KOTKA KANSIKUVASSA PÄIVI WOOD, KUVA LIISA TAKALA. ISSN 2341-9962

K-Raudan kauppias Merja Karhu tarttui kaupanalan valiokunnan ohjaimiin vuoden alussa.

3 PÄÄKIRJOITUS Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi

7 URAPOLKU Kymenlaakson kauppakamarin uuden matkailualan valiokunnan puheenjohtaja Mikko Virtanen

14 TEEMA LIIKENNE

25

4 KIRJA Vastuullinen sijoittaja

8 JÄSEN Leca Finland Kuusankoskelta

10 HENKILÖ Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Päivi Wood

20 ALUEELTA Juha Korhonen twiittaa ja puhaltaa yhteishenkeä Kymenlaaksoon

22 KASVU OPEN KinoBakery lohkaisi ison palan kakkua

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

18 TEEMA LIIKENNE

28 KOULUTUSKALENTERI Vastuullisuus on uusi megatrendi

Alueen keskeisiin liikennehankkeisiin panostettava

WWW.KYMENLAAKSONKAUPPAKAMARI.FI

Vastuullisuus on uusi megatrendi.

HaminaKotkan Sataman edustajat hakivat oppia hiilijalanjäljen laskemiseen Keskuskauppakamarin päästövähennyskoulutuksessa.

33 KAMARIKUULUMISIA Naisverkosto vieraili Kotkan Energialla Valiokuntavalkeat kokosi luottamushenkilöt Nuorisokeskus Anjalaan

SEURAA MEITÄ SOMESSA

2 KAUPPAKAMARI

4 NYT PUHUTTAA Ydinvoimalla ennätyksellisen laaja hyväksyntä

28

PÄÄKIRJOITUS

Yhteistyö on tärkein voimavaramme

K

pakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin

ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle. Arvoihimme kuuluu myös yhteiskunnan aito mahdollisuuksien tasa-arvo.

Tänä vuonna kauppakamareiden teemat ovat vastuullisuus ja digitalisaatio. Näitä aiheita tulemme pitämään esillä keskusteluissa ja myös toimimaan niiden mukaisesti myös jatkossakin. Samat painotukset näkyvät myös Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyenin ohjelmassa.

Vastuullinen yritystoiminta on kuulunut kauppakamareiden arvoihin aina, yli sata vuotta. Moraalisesti ja kestävästi oikein toimiminen on kauppakamareiden toteuttaman itsesääntelyn ytimessä.

Vastuullisuuslautakuntamme ja ilmastositoumuksemme ovat esimerkkejä tästä toiminnasta.

Vastuullisesti toimivat globaalit suuryritykset ovat pystyneet luomaan enemmän arvoa omistajilleen kuin yritykset keskimäärin. Jos pystymme tehokkailla, markkinaehtoisilla ilmastotoimilla vähentämään päästöjä Euroopassa kustannustehokkaasti, Suomi voi näyttää suuntaa ja esimerkkiä koko maailmalle.

Tänä vuonna jatkamme työtä sen puolesta, että Suomesta tulee maailman kilpailukykyisin maa.

Uudessa tietotaloudessa Suomen kaltaisella, osaamisesta ja viennistä elävällä maalla on vain voitettavaa. Tekoäly muuttaa työtä ja sen tekemisen normeja. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olemme nähneet, miten palvelut ovat digitalisoituneet. Kehitys on muokannut globaalia taloutta ja arvoketjuja uusiksi. Kokonaisuudessaan kehitys on johtanut tuottavuuden kasvuun ja sitä kautta hyvinvoinnin kasvuun.

Teknologian kehitys väistämättä hävittää osan nykyisistä töistä, mutta on harhaa ajatella, että ihmisestä tulisi sen vuoksi hyödytön. Uusia työtehtäviä syntyy vanhojen tilalle. Koulutuksen ja osaamisen tarpeen lisäksi ratkaisevaa on, miten taloutemme ja työmarkkinamme joustavat.

Siitä riippuu, kuinka nopeasti uudet työt vanhojen tilalle syntyvät. Kestävä datanhallinta ja tekoälyn hyödyntäminen voivat olla tulevaisuudessa valttejamme. Korkeaa osaamista meillä on myös muun muassa tietoturvaalalla.

Tänä vuonna jatkamme työtä sen puolesta, että Suomesta tulee jälleen maailman kilpailukykyisin maa. Yhteistyö on tärkein voimavaramme tavoitteen saavuttamiseksi.

Lehden seuraavissakin numeroissa käsitellään meille tärkeitä teemoja, kuten liikennettä, osaamista ja digitalisaatiota.

JUHO ROMAKKANIEMI Toimitusjohtaja Keskuskauppakamari 3 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

VASTUULLINEN SIJOITTAJA Vastuullinen sijoittaja -kirja tarjoaa perustiedot vastuullisesta sijoittamisesta ja opastaa sijoittajaa ottamaan ensiaskelia kohti vastuullisempaa sijoitussalkkua. Sen tavoite on helposti ja käytännönläheisesti nostaa sijoittaja sijoitusvalintojen keskiöön. Lähtökohtana toimivat sijoittajan omat arvot.

NYT PUHUTTAA

Ydinvoimalla ennätyksellisen laaja hyväksyntä Energiateollisuus ry uutisoi tammikuussa, että viime vuonna Suomen sähköntuotannon päästöt laskivat 23 prosenttia. Päästöttömän sähköntuotannon osuus oli

Kirja antaa sijoittajalle ideoita ja esimerkkejä siitä, miten vastuullisia sijoitusvalintoja ja positiivista vaikutusta on mahdollista tehdä käytännössä.

Kaikenlaisille sijoittajille löytyy vaihtoehtoja. Kirja sopii sekä noviiseille että vastuullisen sijoittamisen konkareille, olipa kyse sitten yksityissijoittajasta, rahastosta tai instituutiosijoittajasta.

Kirja on sopivaa luettavaa myös opiskelijoille.

ennätyksellisesti 82 prosenttia. Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen puhtaan sähkön

Kirja avaa vastuullisen sijoittamisen laajaa kenttää eri näkökulmista. Kirja esittelee mm. vastuullisen sijoittamisen kehitystä, keskeisiä syitä sijoittaa vastuullisesti, erilaisia lähestymistapoja ja kuvaa käytännön toteutusmahdollisuuksia eri omaisuuslajeissa. Mukana on vastuullisen sijoittamisen megatrendejä ja teemoja, joita sijoittaja voi huomioida sijoituksissaan. Lisäksi kirja käsittelee vastuullisen sijoittamisen vaikutusten mittaamista ja raportointia.

kukkarossa.

osuus nousee hyvin lähellä 90 prosenttia. Teollisuuden Voima onkin brändännyt OL3:n Suomen suurimmaksi ilmastoteoksi.

Suomen toteuttamaa energia- ja ilmastopolitiikkaa voi pitää menestystarinana.

Meillä on lisätty yhtä aikaa sekä ydinvoimaa, että uusiutuvaa energiaa. Tästä ovat hyötyneet niin ilmasto kuin sähkönkuluttajat.

Uusimmassa hintavertailussa kotitaloussähkön hinta kuluttajille veroineen oli noin 17 senttiä per kilowattitunti. EU:n keskiarvo on 21 senttiä ja esimerkiksi Saksassa kuluttajahinta on 31 senttiä. Saksan energiapolitiikan ratkaisut näkyvät kuluttajien Ydinvoimalla on Suomessa tällä hetkellä historiallisen laaja poliittinen ja kansalaisten tuki. Uusimman gallupkyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaista suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan. Pääministeri Marinin hallitusohjelma on myös ydinvoimamyönteinen.

Ydinvoiman haasteita ovat olleet uusien voimalaitosten pitkä rakentamisaika ja kustannusylitykset. Nämä haasteet aiotaan jatkossa ratkaista ketterämmän kokoisilla yksiköillä.

Kiinnostavin tulevaisuuden teknologia on pienreaktorit eli SMR:t (Small Modular Reactor). Pienreaktori rakennetaan sarjatuotantona tehtaassa lähes valmiiksi ja kuljetetaan kokonaisena moduulina sijoituspaikalle. Näin päästään edullisempiin rakentamiskustannuksiin ja lyhyempään rakennusaikaan. SMR soveltuu hyvin myös lämmöntuotantoon.

Pienreaktoreista kuullaan pian lisää, sillä ensimmäiset pilottilaitokset ovat maailmalla rakenteilla. Käyttöönotto vaatii toki myös lainsäädännöltä mukana pysymistä.

4 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIN KATSAUKSET

TALOUSKATSAUS 1/2020

LYHYESTI LUKUINA LYHYESTI LUKUINA

2030

Kauppakamarin katsauksissa käydään lyhyesti läpi kotimaista ja kansainvälistä taloustilannetta, taloudellista toimintaympäristöä selittäviä ilmiöitä sekä talouskehitystä kuvaavia ja siihen vaikuttavia tilastoja. Tässä katsauksessa tutkitaan väestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta talouden tuottavuuteen. Katsaus julkaistaan neljästi vuodessa.

Vuoden 2020 välitavoitteena on, että 20 % uusista henkilö- ja pakettiautoista voisi kulkea jollakin vaihtoehtoisella käyttövoimalla.

KILPAILUKYVYN AVAIMET 2020-LUVULLA -SUOMESTA MAAILMAN KILPAILUKYKYISIN MAA Kauppakamarin kilpailukykyohjelma sisältää rohkeita reformeja ja uusia tekemisen malleja. Ne toteuttamalla Suomi voi nousta jälleen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.

PARAS, HUONOIN VAI MOLEMPIA? -SUOMI KANSAINVÄLISISSÄ KILPAILUKYKYVERTAILUISSA.

7% Tieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan yli kymmenessä tiehankkeessa vuonna 2020.

Energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on, että kaikki Suomessa myytävät uudet henkilö- ja pakettiautot olisivat vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön soveltuvia jo vuonna 2030.

20 %

IL

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli noin 7 % tammi-elokuussa 2019.

11

Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa. Katsaus eri instituutioiden analyyseihin Suomen kilpailukyvystä.

Kaikki kauppakamarin katsaukset ovat luettavissa ja ladattavissa pdf-tiedostoina: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/viestintä/katsaukset

Lähteet: Traficom, Väylä

5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI BLOGI- JA APPSIVINKIT

Yrityselämän 360 – EY:n blogi Aktiivisesti sisältöä tuottava blogi tarjoaa mielenkiintoisen poikkileikkauksen yrityselämän ja talouden kiehtovista teemoista. Blogissa EY:n asiantuntijat pureutuvat mm. ajankohtaisiin pinnalla oleviin lain ja verotuksen kysymyksiin.

KY kauppakamari @K2KYM

#Kotkamills hyvät uutiset ja #Googlen laajentuminen tuoneet hyvää virettä #kymenlaaksonousuun #EK #suhdannebarometri

eTasku eTaskulla lähetät kuitit ja matkalaskut sähköisesti kirjanpitäjällesi. Helppo ottaa käyttöön ja yksinkertainen käyttää.

Toimii mainiosti mobiilissa!

Adobe Fill & Sign Maksuttomalla Adobe Fill & Sign -sovelluksella voit täyttää, allekirjoittaa ja lähettää minkä tahansa lomakkeen nopeasti.

Voit jopa ottaa kuvan paperilomakkeesta ja täyttää sen puhelimessa tai tabletissa.

Sen jälkeen voit allekirjoittaa lomakkeen sähköisesti ja lähettää sen. Tulostamista tai faksaamista ei tarvita.

KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA JAETAAN TOUKOKUUSSA KAIKKIIN JÄSENYRITYKSIIN, MEDIALLE, POLIITTISEEN PÄÄTÖKSEENTEKOON JA SIDOSRYHMILLE. ONHAN YRITYKSESI MAINOKSELLA MUKANA! 6 KAUPPAKAMARI

Ovatko yrityksesi kasvumahdollisuudet sittenkin silmiesi edessä?

Me autamme sinua näkemään ne.

Lähimmän asiantuntijamme löydät täältä: www.kasvuvoimaa.ey.fi, www.ey.com

© 2020 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A19004

KOMPASSI URAPOLKU

Yrittäjäperheen vesa matkailuvaliokunnan vetäjäksi MIKKO VIRTANEN MATKAILU- JA RAVITSEMISKAUPAN TOIMIALAJOHTAJA KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA MATKAILUALAN VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Kauppakamarin uuden matkailualan valiokunnan puheenjohtajana aloittaneen Mikko Virtasen ensimmäinen työpaikka oli Viikinsaaren kesäravintolassa. Juur nyt hänet pitää kiireisenä Sokos Hotel Kouvolan Vaakunan uudistus.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI...

koko Suomen matkailukauppaan ja pääsin

Tärkeitä yksittäisiä teemoja ovat matkailu-

oli Viikinsaaren kesäravintola Tampereella.

tutustumaan sekä pienten maakuntien

yritysten verkostoituminen ja Kymenlaak-

Olen yrittäjäperheen vesa ja pääsin jo

että kasvukeskusten matkailukaupan

son saavutettavuus, joka on itse asiassa

aika nuorena, 14 -vuotiaana, ns. aputöihin

haasteisiin todella monipuolisesti. Tuossa

mainio matkailun kannalta. Positiivisen

kyseiseen kesäravintolaan. Olin apuna

toimenkuvassa pääsin myös tekemään

mielikuvan viestiminen Kymenlaaksosta

keittiössä, kahvilassa, makkaranpaistossa

yhden laajan brändiuudistuksen ja mikä

on erityisen tärkeää ja siihen meidän mah-

ja tavarantoimituksissa eli olin sellainen

parasta, sain valmentaa useita työryhmiä.

tavat matkailutuotteet tarjoavat hienon

jokapaikan höylä. Sinä kesänä tienasin rahat omaan mopoon, Helkama Raisuun,

TÖIDEN OHELLA….

josta olin todella ylpeä. Olihan se itse

juoksen, hiihdän sekä käyn kuntosalilla.

maksettu omalla työllä. Tuo oli mahtavaa

Juoksen 1-2 maratonia vuodessa. Lisäksi

aikaa kaiken kaikkiaan, kun sain tehdä

harrastan metsästystä, ja olen nyt päässyt

töitä monipuolisesti sekä takatiloissa että

myös Kouvolan alueella metsästysseuraan

asiakaspinnassa.

jäseneksi.

ENNEN NYKYISTÄ TYÖTÄNI… työskentelin SOK:n matkailukaupan ketjuohjauksessa ja sitä ennen ravintolanjohtajana HOK-Elannon ravintoloissa, joista viimeisimpänä kuusi vuotta ravintola Kappelissa Helsingissä. S-ryhmässä olen ollut töissä vuodesta 2005 lähtien.

TÄLLÄ HETKELLÄ…

Kouvolan Vaakunan uudistus on nyt ajankohtainen iso projekti. Se on yli 10 miljoo-

mahdollisuuden ja samalla myös maakunnan identiteetti sekä maine vahvistuu.

Kotimaan matkailu on nyt kovassa nosteessa jo ilmastosyistä ja tähän buumiin Kymenlaakso pitää saada myös mukaan.

Harva varmaan tiedostaa että Kymenlaaksossa on yli 400 järveä, merisaaristo ja kansallispuisto tulevasta Kymiringistä puhumattakaan ja kaikki noin 50 kilometrin säteellä toisistaan.

nan euron investointi, jossa koko Vaakuna uudistetaan sekä huoneiden, ravintolatilojen että koko kiinteistön osalta.

Vuoden alusta otin Kymenlaakson kauppakamarin matkailuvaliokunnan

MERKITTÄVIN ASKEL TYÖURALLANI…

puheenjohtajan tehtävän vastaan nöyrin

oli, kun pääsin töihin SOK:n matkai-

mielin ja innokkaana. On erittäin hienoa,

lukaupan ketjuohjaukseen kahden

että matkailuala sai oman valiokunnan,

ravintolabrändin ketjupäälliköksi. Sain

jossa voimme edistää koko Kymenlaakson

työskennellä laajasti ympäri Suomea ja

matkailuyrittäjien asioita.

vähän myös itänaapurissa Pietarissa, jossa

Yhtenäinen maakunta ja hyvä maine tulee

S-ryhmällä on myös toimintaa. Kyseinen

olemaan Mavan tärkein vaikuttamiskohde

työpaikka oli mahtava näköalapaikka

tänä vuonna.

KOULUTUS AMK, Restonomi AMMATTINIMIKE Matkailu-ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja MOTTO Juhli onnistumisia ja ota opiksi epäonnistumisista.

Uskon että saamme yhdessä päätöksiä aikaan.

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI UUSI JÄSEN

UUSI JÄSEN

Leca Finlandin tehdas sijaitsee Kouvolan Kuusankoskella.

Leca Finland Oy

Rakentajan luottokumppani Leca luottaa kotimaisuuteen ja vastuullisuuteen Kuusankoskella on valmistettu Leca- kevytsoraa jo vuodesta 1951.

Kansainväliseen Saint-Gobain -koserniin kuuluva Leca Finland Oy toimii koko Suomen alueella.

Suomessa samaan konserniin kuuluvat muun muassa Saint-Gobain Finland Oy, jonka tunnettuja tuotemerkkejä ovat Weber, Isover, Gyproc ja Ecophon sekä Dahl ja PAM. Leca Finland Oy:ssä työskentelee noin 50 henkilöä. Lisäksi yritys työllistää merkittävän määrän kuljetusliikkeitä, urakoitsijoita ja rakennusliikkeitä. Yrityksen liikevaihto on noin 20 M€.

Yrityksen päätuote on Leca®-kevytsora, joka on savesta polttamalla valmistettua keraamista, kevyttä ja huokoista materiaalia, jota käytetään erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa. Tuote on hyvin pitkäikäistä, kestävää ja voidaan käyttää tai kierrättää yhä uudelleen useiden vuosikymmenten käytän jälkeenkin.

8 KAUPPAKAMARI

Leca-harkkojen lisäksi merkittävimpiä käyttöalueita Leca-soralle ovat tasakattojen eristykset, infrarakentaminen, erilaiset täytöt sekä eristykset rakennuksissa ja niiden ulkopuolella.

minen ja resurssit mahdollistavat jatkuvan toiminnan kehittämisen sekä parempien ja ympäristöystävällisten ratkaisujen tuomisen markkinoille, sanoo tuotantopäällikkö Jari Mukkula Leca Finland Oy:stä.

Asiakaskuntaan kuuluvat ovat muun muassa kevytsoraharkkojen valmistajat, urakoitsijat ja rakennusliikkeet.

Tällä hetkellä käytettävästä tuotannon energiasta jo noin puolet on bio- ja kierrätyspolttoaineita.

Leca-soraa myydään myös erikokoisissa säkeissä käytettäväksi pienempiin käyttökohteisiin ja muun muassa viherrakentamiseen.

- Hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden parantaminen heikentämättä ratkaisujen toimivuutta ja pitkäikäisyyttä on koko alan yhteinen haaste, toteaa Mukkula.

Tällä hetkellä yrityksessä valmistellaan uuden savialueen käyttöönottoa.

Koko toimialalla ajankohtainen ympäristövastuu on Leca Finlandissa tiedostettu jo hyvä tovi sitten ja yrityksen vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden eteen on tehty erilaisia toimenpiteitä.

- Pitkä historia ja hyvät käyttökokemukset tuotteista ja ratkaisuista vaativat myös meiltä vastuullista toimintaa. Vahva osaa-

Leca Finland Oy Helsingintie 235 45740 Kuusankoski Liikevaihto 2018: 20 M€ www.leca.fi Tuotantopäällikkö jari.mukkula@leca.fi 040 829 4692

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN

1. EDULLISEMMAT HINNAT

Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin koulutuksista, seminaareista ja tuotteista.

2. Näkyvyyttä ja kontakteja.

Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.

3. Ajankohtaiset koulutukset Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.

4. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa.

5. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset.

6. Vaikuta elinkeinoelämässä. Kauppakamarin tilaisuuksissa ja kokouksissa olet mukana vaikuttamassa maakunnan kehitykseen ja edistämässä tärkeitä hankkeita.

7. Asiakirjat ulkomaankauppaan.

8. Neuvoja sopimuskiemuroihin.

Kauppakamarin juristit jäsenen apuna.

9. TIetolähteet päivittäiseen työhösi.

Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.

10. Jokainen kontakti on mahdollisuus

JÄSENASIAT KÄTEVÄSTI VERKOSSA: kymenlaaksonkauppakamari.fi/jasen

Toimiva infra – menestyksemme perusta ”HaminaKotkan Satama valikoitui laitoksen sijoituspaikaksi pitkän, mutta loppujen lopuksi helpon harkinnan jälkeen. HaminaKotkan Satama on kaikilta kanteilta optimaalinen sijoituspaikka – logistisesti ihanteellinen sekä ovi oivalliseen infraan ja ekosysteemiin. Bonusta on annettava myös sataman asiantuntevalle henkilöstölle, joka on tehnyt sijoittautumisestamme helppoa, toteaa Fintoilin toimitusjohtaja Jukka Ravaska.”

HaminaKotkan Sataman tiedotteen teksti 4.2. on mitä mainiointa markkinointimateriaalia Kymenlaaksolle. Vielä paremmaksi asian tekee se, että teksti ei ole mainostoimiston laatimaa, vaan seudulle sijoittuvan yrityksen näkemys alueen eduista ja sijoittumispäätöksen perusteista. Vastaavia esimerkkejä ja vahvuuksia löytyy ympäri maakuntaa, niin pohjoisesta kuin etelästä. Ja uskon vahvasti, että lisää on tulossa.

Toimiva infra on perusedellytys maakuntamme menestykselle. Sen rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii kehityskohteiden jatkuvaa esille nostamista ja vahvaa vaikuttamistyötä. Viime vuoden hyvä uutinen ja vahvan vaikuttamistyön tulos oli tieto 98 miljoonan euron määrärahasta, joka myönnettiin Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisten rataosuuksien parantamiseen.

Sen sijaan Kymenlaakson ja koko Kaakkois-Suomen tämän hetken merkittävin tieparannushanke VT15 odottaa yhä määrärahaa. Sen eteen on tehty töitä määrätietoisesti jo usean vuoden ajan ja nyt elämme ratkaisevia hetkiä investoinnin rahoituksen ja ajoituksen suhteen. Emme hellitä hetkeksikään, vaan tiukkaamme vaikuttamistyön tahtia ja jatkamme hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Suomen suuri huoli on liikenneinfran rappeutuminen. Autoliikenteeltä peritään vuosittain veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa, josta vain noin 1,5 miljardia euroa palautuu perusväylänpitoon ja investointeihin.

Vertailu esim. Ruotsiin on karua luettavaa. Ruotsissa kerättävä summa on noin 9,6 miljardia euroa, josta vastaava palautuva summa on noin 5,1 miljardia euroa. Haastetta siis löytyy, sekä infran korjausvelan kattamisessa, että valtion tulo- ja menorakenteessa.

Muistutuksena meille kaikille: Kymenlaakso on Suomen positiivisin maakunta. Näin kertoo EK:n suhdannebarometri jo toista kertaa peräkkäin (30.10.2019 ja 29.1.2020).

Hyvällä asenteella valoa ja kevättä kohti!

Marika Kirjavainen Toimitusjohtaja Kymenlaakson kauppakamari 9 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Enemmän irti EU:sta TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI, LIISA TAKALA

Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mielestä Suomen pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli EU:ssa. Passiivisen reagoinnin sijaan esimerkiksi liikenne- ja ympäristösektorilla kannattaisi tehdä rohkeita avauksia, joista hyötyisi Suomen ohella koko Eurooppa.

10 KAUPPAKAMARI

LIIKENNE

11 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ TEEMA

PÄIVI WOOD KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAVA LIIKENNE- JA ELINKEINOPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA.

Työura EU-komission liikennepääosastolla, Suomen pysyvässä EU-edustustossa, liikenne- ja viestintäministeriössä, ulkoministeriössä, liikenneja viestintävirastossa sekä Merenkulkulaitoksella.

KOULUTUS

Korkeakoulututkinto IsoBritanniasta EU- ja Kansainvälinen oikeus ja politiikka, Suomessa valtiotieteen- ja kauppatieteen tutkinnot.

PERHEESEEN KUULUU

Mies ja poika HARRASTUKSET:

Urheilu, erityisesti tennis, lukeminen ja valokuvaus Ikä 42 v, kotipaikka Helsinki

12 KAUPPAKAMARI

P

äivi Woodia harmittaa se, että Suomessa EU-asioiden uutisoinnin pääpaino on kansallisissa asioissa.

EU-asioista uutisoidessa puhutaan usein siitä, mitä Suomi pakotetaan tekemään sen sijaan, että korostettaisiin, miten Suomi voi vaikuttaa asioihin. ”Valtaosa lainsäädännöstämme tehdään EU-tasolla ja siksi siellä tehtäviä aloitteita ja lainvalmistelua pitäisi seurata aktiivisesti alusta lähtien. Näin niistä saataisiin viritettyä kunnollista keskustelua kansallisesti ja voisimme myös vaikuttaa asioihin ajoissa. Suomen pitäisi omalla toiminnallaan myös asettaa agendaa EU-tasolla eikä pelkästään reagoida”, Wood muistuttaa.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija tietää mistä puhuu, sillä hänellä on takanaan liki kymmenen vuoden pesti Brysselissä. Komission pääliikenneosastolla vastuualueena olivat investoinnit, liikenteen digitalisaatio ja kestävän kehityksen mukaiset liikennehankkeet.

Ennen EU-komission pestiä hän työskenteli vuosien ajan Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

SINIVALKOISET SILMÄLASIT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA Näinä vuosina Woodille kävi myös selväksi, millaisella systeemillä valmistelukoneisto Brysselissä lopulta pyörii, mikä taktiikka tuottaa parasta tulosta ja kuinka paljon jalkatyötä pienenkin aloitteen läpimeno lopulta vaatii. ”Tässä kohtaa Suomi on passivoitunut verrattuna 25-vuotisen EU-jäsenyytemme alkupuoliskoon. Aiemmin Suomi pyrki tiiviisti EU:n keskiöön ja mukaan päätöksentekoon.

Se näkyy kaikessa muussakin tekemisessä.

Viime vuosina olemme olleet sittenkin enemmän peesaajia kuin aloitteentekijöitä ja uuden rakentajia”, Wood harmittelee.

Omista kansallisista eduista on hänen mukaansa pidettävä EU:ssa edelleen tarkasti huolta, mutta asioita kannattaisi tarkastella sinivalkoisten silmälasien lisäksi koko unionin vinkkelistä. Sellaiset ideat ja aloitteet, jotka kääntyvät muidenkin jäsenmaiden eduksi, saavat aina parhaiten tuulta alleen. ”Suomalaisella osaamisella ja yrityksillä olisi todella paljon annettavaa esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioissa. Niihin tarvittaisiin kuitenkin yhteinen näkemys, jota lähdettäisiin määrätietoisesti viemään eteenpäin. Ja nimenomaan niin, ettei puhuttaisi vain Suomesta vaan koko EU:sta. Kiinnostus herää heti, jos jokin aloite hyödyttää myös jotain muuta jäsenmaata”, Wood evästää.

LOBBAUS VAATII SITKEYTTÄ JA SISUA Kovin urakka on kuitenkin asian lobbaaminen ja esittely päätöksenteon kannalta tärkeille tahoille. Se vaatii aikaa, sisua sekä pitkiä työpäiviä viikosta ja kuukaudesta toiseen. Usein maaliin päästään vasta vuosien työllä. ”Kaiken kukkuraksi monet tärkeät tapaamiset sijoittuvat virka-ajan ulkopuolelle. Keskija eteläeurooppalaisille tämä ruljanssi on ihan arkipäivää, meille suomalaisille edelleen vähän vieraampaa. Toimiston ovea ei kannata laittaa kiinni heti kun virallinen osuus asioista on hoidettu, vaan pitäisi myös ymmärtää henkilökohtaisten suhteiden merkitys sille, että asioita saadaan vietyä menestyksekkäästi eteenpäin”, Wood toteaa.

Aktiivisemmalla otteella EU:sta olisi muutenkin saatavissa enemmän irti. Samalla myös muu Eurooppa ymmärtäisi, millaisten ongelmien parissa Suomessa painitaan ja millaisia ratkaisuja olemme niihin kehittäneet. ”Monet niistä toimisivat myös EU-tasolla ja tarjoaisivat meille samalla uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia koko unionin sisämarkkinalla”, Wood muistuttaa.

PYÖRITTELYN SIJAAN SELKEITÄ LINJAUKSIA Aktiivisempaa otetta tarvittaisiin myös EU-rahoitushauissa. Suomen valtion osuus esimerkiksi liikennehankkeisiin saaduista EU-tukieuroista on kutistunut edellisistä rahoituskausista. Olemme jääneet kauas jälkeen myös Ruotsista, vaikka tie- ja ratainframme rapistuu rahapulassa. ”Päättyvällä rahoituskaudella Ruotsi sai tukea rataverkkoonsa 153 miljoona euroa.

Suomen kohdalla vastaava luku oli 18 miljoonaa euroa”, Wood huomauttaa.

Tässäkin epäsuhdassa kyse on pitkälti siitä, ettei Suomi ole priorisoinut ja samalla perustellut omia infrahankkeitaan riittävän selkeästi.

Jos EU-rahaa aiotaan ensi vuonna alkavan kuusivuotisen rahoituskauden aikana saada esimerkiksi Turun ja Tampereen uusille junayhteyksille, on niiden toteutuksesta tehtävä Woodin mukaan selkeät kansalliset linjaukset ja päätökset. ”Samaa priorisoinnin tarvetta on toisaalta koko Suomen EU-politiikassa. EU:sta saataisiin paljon enemmän irti, kun ensin päättäisimme, mitä ja miten sieltä haluamme”, Wood toteaa.

Vaan mikä oikein sai hänet aikanaan innostumaan liikennesektorista? ”Herätys tuli siitä, kun osallistuin YK-tason merenkulkualan neuvotteluihin ja ymmärsin kuinka valtava merkitys liikenteellä on talouteen. Viennistä elävän Suomen kohdalla tämä seikka vain korostuu.”

Nosta yrityksesi seuraavalle tasolle Hae lainaa pankista ja toteuta unelmasi kasvusta. Finnveran pk-takaus voi olla ratkaisu rahoituksen järjestymiseen.

Lue lisää nnvera./pk-takaus

Brexit vaikuttaa suomalaisten yritysten liiketoimintaan –

Kauppakamariverkoston merkitys korostuu

B

rexit tulee vaikuttamaan suomalaisten yritysten liiketoimintaan Isossa-Britanniassa jo ensi vuonna. Kauppakamariverkostossa yritykset saavat tietoa muuttuneista olosuhteista, suhteiden ylläpidosta paikallisten kumppaneiden kanssa ja valmistautumisesta uusiin kaupan ehtoihin.

Keskuskauppakamari hallinnoi tällä hetkellä 18 kahden maan tai alueen välistä kauppayhdistystä. Uusimpina mukaan ovat liittyneet Ison-Britannian ja Australian kauppayhdistykset vuonna 2019. Ison-Britannian kauppayhdistys on vanhin ja suurin Suomessa aktiivisesti toimiva kauppayhdistys, joka edustaa yli sataa kansainvälistä kauppaa tekevää yritystä.

Suomalainen kauppakamari Lontoossa toimii kohdemaassa luontevana kumppanina. Näin FinnCham-verkosto tarjoaa tukea yrityksille sekä koti- että kohdemaassa. ”Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälisiä suhteita on hyvä ylläpitää aktiivisesi ja tiivistää edelleen brexitin siirtymäajalla”, sanoo Keskuskauppakamarin asiantuntija, kauppayhdistysten pääsihteeri Jenni Isola. ”Siirtymävaiheen käynnistyttyä yrityksillä on yhä paljon kysymyksiä, jotka liittyvät tulevaan liiketoimintaan Isossa-Britanniassa. Kauppakamariverkostossa jaetaan tietoja ja kokemuksia ja saadaan konkreettista apua liiketoiminnan aloittamiseen ja

13 KAUPPAKAMARI

toimimiseen kohdemaassa”, Isola kertoo. ”Säännöllinen keskustelu kohdemaassa toimivien yritysten ja organisaatioiden edustajien kanssa sekä kauppakamarien ja kauppayhdistysten asiantunteva ja jatkuva toiminta erityisesti muuttuvissa olosuhteissa auttavat yrityksiä minimoimaan liiketoiminnan häiriöt kriisiaikoina”, jatkaa Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö, kauppayhdistysten pääsihteeri Anne Hatanpää.

Lähes sata yritysjohtajaa kokoontui helmikuussa Ison-Britannian suurlähetystöön ensimmäiseen vuosittaiseen Keskuskauppakamarin hallinnoimien kauppayhdistysten verkostoitumistilaisuuteen, jota isännöi Britannian Suomen suurlähettiläs ja Finnish – British Trade Associationin hallituksen jäsen Tom Dodd. ”Vaurauden edistäminen on keskeinen osa suurlähettilään roolia. Tämä työ ei onnistu ilman FinnCham-verkoston kaltaisten ammattijärjestöjen apua ja tukea. Niiden tarjoamat paikalliset yhteydet ja tieto ovat elintärkeitä työllemme Ison-Britannian suurlähetystössä ja muissa Helsingin edustustoissa. Kaikkialla maailmassa näemme lisääntyneet mahdollisuudet, mutta myös lisääntyneet kaupanesteet. Vapaan ja reilun kaupan hyödyt voidaan hyödyntää ainoastaan tämänkaltaisten verkostojen työn avulla”, sanoi Dodd.

13 KAUPPAKAMARI

TEEMA TEEMA

KUVA: UNSPLASH, FANCYCRAVE

14 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

LIIKENNE

Väylärahoitusta luotsataan kohti Ruotsin mallia TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Joulukuussa työministerin paikalta liikenne- ja viestintäministerin pestiin tarttuneelta Timo Harakalta (sd.) on vielä turha tivata yksittäisten väylähankkeiden toteuttamisjärjestystä. Ensin on saatava sinetti 12-vuotiselle liikennejärjestelmälle sekä nopeiden ratahankkeiden suunnitteluyhtiöille. Niiden myötä Suomi kisaa entistä paremmin perustein myös EU-rahoituksesta.

15 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 1513KAUPPAKAMARI

TEEMA

L

iikenne- ja viestintäministeriön työhuone on Suomessa perinteisesti ollut paikka, jonka ovella riittää kolkuttajia ja budjettirahan pyytäjiä. Heitä on käynyt kääntymässä myös ministeri Timo Harakan ovella.

Useimmille on kuitenkin ollut tarjota perustienpitoon luvattujen budjettirahojen lisäksi vain lämmintä kättä sekä lupauksia koko väylä- ja liikenneinfran paremmasta tulevaisuudesta.

Sellaista istuva hallitus on Harakan mukaan myös rakentamassa ja sen runkona on 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen parlamentaarinen ohjausryhmä ja yhteistyöryhmä aloittivat valmistelutyön lokakuussa ja ministeri odottelee tuloksia kevään kuluessa.

”KYLLÄ TÄMÄ ON TÄYDELLINEN SYSTEEMINMUUTOS, JONKA TAVOITTEENA ON SAADA AIKAAN AIVAN TOISENLAINEN LIIKENTEEN SUUNNITTELUYMPÄRISTÖ.”

Pitkäjänteisen ja yli hallituskausien ulottuvan 12-vuotissuunnitelman ideana on, että liikennejärjestelmää päästään sen myötä kehittämään nykyistä ennakoivammalla otteella niin kansalaisten, elinkeinoelämän kuin kuntien ja julkisen sektorin näkökulmasta. Liikenneverkon lisäksi suunnitelmassa pureudutaan muun muassa henkilö- ja tavaraliikenteeseen, viestintäverkkoihin, liikenteen ohjaukseen ja palveluihin sekä liikenteeseen liittyvän datan hyödyntämiseen. ”Kyllä tämä on täydellinen systeeminmuutos, jonka tavoitteena on saada aikaan aivan toisenlainen liikenteen suunnitteluympäristö. Olen vuosien mittaan ollut

16 KAUPPAKAMARI

eduskunnassa käsittelemässä yhtä jos toistakin yksittäistä tiehanketta. Nyt tilalle tarvitaan ennakoitavuutta ja pitkäjänteistä priorisointia”, Harakka tähdentää. ”Ruotsissa tämä malli on auttanut heitä erottelemaan tärkeät hankkeet vähemmän tärkeistä ja hyvässä yhteishengessä.

Tällaista Suomen kaltaista alueellista hankekilpailua ei siellä edes ymmärretä”, hän lisää.

PRIORISOINTI HELPOTTAA EURAHOITUSTA Pitkän tähtäimen suunnitelma sisältää paitsi toimenpide- myös rahoitusohjelman, jota kuitenkin tarkistetaan hallituskausittain. ”Maailma muuttuu, eikä olisi järkevää tehdä ohjelmaa, joka sitoo täysin myös seuraavien hallitusten kädet. Peruslinjat säilyvät, mutta hienosäätöä on voitava aina tehdä”, Harakka painottaa.

Ohjelma helpottaa hankkeiden priorisointia, mutta tarjoaa nykyistä paremmat mahdollisuudet myös EU-rahoitukselle.

Tässä kohtaa Suomi on jäänyt auttamatta jälkeen esimerkiksi Ruotsille, joka on viime vuosina haalinut tie- ja ratahankkeilleen moninkertaiset euromäärät Suomeen nähden. Tämän on ministerikin pannut merkille. ”Ruotsilla on vastaavan tyyppinen investointiohjelma, mutta heillä on ollut myös rohkeutta tehdä isoja investointipäätöksiä ja pitkäjänteisiä linjauksia. Kun on esittää selkeitä hankkeita ja perusteita, on myös helpompaa saada EU-rahaa. Meillä on tässä kohtaa menty enemmän toisin päin, mikä näkyy tietysti tuloksissa”, Harakka toteaa.

MYÖS NELOSTIELLE TEN-T -STATUS Suomea pakottaa väylähankkeissa liikkeelle myös EU:n vaade siitä, että maantiekuljetuksia tulisi siirtää varsin liukkaaseen tahtiin kumipyöriltä raiteille. Samaan aikaan pitäisi toisaalta kehittää ja pitää kunnossa omat ja yleiseurooppalaiset TEN-T -ydinverkot.

Suomessa viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu E18 Turku-Vaalimaa -tie, jota par-

haillaan kohennetaan Turun suunnalla. ”Itselläni on tavoite, että samaan TEN-T -joukkoon saataisiin tulevaisuudessa myös nelostie Helsingistä Tornioon ja Luulajaan saakka. Ja totta kai tuo EU-linjaus edellyttää meiltä tulevina vuosina myös mittavia raideliikenneinvestointeja rataverkon välityskykyyn. Niitä on nykysysteemillä mahdotonta toteuttaa”, Harakka tunnustaa.

”KUN ON ESITTÄÄ SELKEITÄ HANKKEITA JA PERUSTEITA, ON MYÖS HELPOMPAA SAADA EURAHAA.”

Neuvottelut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksista vuosille 2020-2031 ovat olleet käynnissä viime syksystä lähtien. Tavoitteena on sopimusten allekirjoittaminen kevään 2020 aikana, jahka valtio pystyy vahvistamaan oman osallistumisensa liikennehankkeiden rahoittamiseen.

Harakka toivoo, että nimet olisivat papereissa helmikuun aikana. Näin myös Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnitteluun liittyvissä hankeyhtiöissä päästäisiin eteenpäin ja konkretiaan vielä kuluvan talven aikana. Valtio omistaa hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat eli käytännössä kunnat ja kaupungit noin 49 prosenttia.

Pallo onkin ministerin mukaan tällä hetkellä kunnilla ja kaupungeilla. ”Päätösten myötä voisimme vielä ehtiä mukaan alkukevään rahoitushakuun EU:ssa. Pääpaino on kuitenkin ymmärrettävästi EU:n seuraavassa eli vuonna 2021 alkavassa budjettikaudessa. Sinne aiomme mennä aiempaa selvästi selkeämmällä investointiohjelmalla”, Harakka lupaa.

LIIKENNE

17 KAUPPAKAMARI

TEEMA

12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta selvitys

Alueen keskeisiin liikennehankkeisiin panostettava Kymenlaakson kauppakamarin teollisuuden alan valiokunnan puheenjohtaja Pekka Salmi kävi selvityksen läpi Kymenlaakson yritysten ja maakunnan elin- ja vetovoiman kannalta. Salmi nostaa esille erityisesti valtatie 15 korjaustarpeen.

TEKSTIT: KESKUSKAUPPAKAMARI, KIRSI JUURA KUVAT: VÄYLÄ, KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS, PIXHILL

S

uomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli suunnitelman tavoiteaihioita tammikuussa.

- Julkaisu ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen. Se antaa oivallisen taustan 12-vuotiselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Kymenlaakson kauppakamari pitää tärkeänä, että Kymenlaakson elin- ja vetovoiman kannalta merkittävät liikenne- ja infra-

18 KAUPPAKAMARI

hankkeet huomioidaan tulevissa suunnitelmissa.

Kymenlaakson kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Salmi kävi selvityksen läpi ja toteaa, että 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma antaa mahdollisuuden tarkastella liikenneinfrastruktuurihankkeita maanlaajuisessa ja riittävän pitkän aikavälin viitekehyksessä.

- Pidemmän aikavälin tarkastelu voi myös mahdollistaa hankkeiden liittämisen rahoituksellisesti toisiinsa, mikä voi lisätä hankkeiden kiinnostusta kansainvälisten rahoittajien ja EU:n näkökulmasta, Salmi sanoo.

ALUEELLINEN SAAVUTETTAVUUS TÄRKEÄÄ Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Salmi on ollut pitkään mukana edistämässä Kymenlaakson liikenne- ja infrahankkeita. Yksi keskeisiä keskustelunaiheita on valtatie 15:n uudistamisen tarve ja sen rahoitus.

- HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama ja Kymijokivarressa sijaitsevat metsäteollisuuden ja muiden teollisuusalojen suuret tuotantolaitokset, joiden kaikkien tehokkaan toiminnan kannalta valtatie 15 on tärkeä maaliikenneväylä.

Turvallinen, nopea ja kapasiteetiltaan riittävä valtatie 15 edistää koko Kymenlaakson elinkeinoelämän hyvinvointia ja vaikuttaa positiivisesti myös työmatkaliikenteeseen ja muihin, kuten sosiaalija terveyspalveluihin liittyviin kuljetuksiin, hän sanoo.

- On hienoa, että valtatie 15:n tiessuunnitelma on vihdoin valmis. Teemme Kymenlaakson elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa kaikkemme, että saamme varmistettua rahoituksen tälle erittäin tärkeälle hankkeelle ja sen toteutus saadaan mahdollisimman pian käyntiin, Salmi painottaa.

YRITYSTEN SIJOITTUMISTA ERI MAAKUNTIIN EDISTETTÄVÄ Kauppakamarit painottavat, että liikenneinfran kuntoon on panostettava, mutta myös liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä on huomioitava. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritystoiminnan perusedellytys.

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra.

- Digitalisaatio mahdollistaa osalle palveluliiketoimintaa paikkariippumattomuuden, mutta ihmiset ja tavarat tulevat aina

LIIKENNE

liikkumaan. Kymenlaaksossa on vahva teollisuus, jonka tuotannosta menee erittäin merkittävä osuus vientiin. Se tuo monella tapaa vaurautta laaksokuntaamme.

Kymenlaakson elin- ja vetovoiman kannalta on erittäin tärkeää, Kymenlaakson kauppakamarin teollisuuden alan että saamme valiokunnan puheenjohtaja Pekka Salmi edistettyä meille merkityksellisiä liikennehankkeita, kauppakamarin Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Salmi sanoo.

TALOUDELLINEN MERKITYS HUOMIOITAVA 12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.

- Vankemman pohjan rakentamiseksi on tärkeää, että liikenteen taloudellista merkitystä Suomelle arvioidaan tarkemmin osana selvitystä, Wood sanoo.

Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.

Kymenlaakson kauppakamari osallistuu Liikenne- ja viestintäministeriön tilaisuuteen 10.3. Lappeenrannassa. Tilaisuudessa nostetaan esille alueellisia liikenne- ja infrainvestointitarpeita.

Lausuntopyyntö kauppakamarille tiesuunnitelmasta valtatie 15 välillä Kotka, Rantahaka - Kouvola, laajennettu kokonaisuus Tiesuunnitelman mukaan valtatie 15 parannetaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi välillä Rantahaka-Kiehuva (33 km) ja Kouvolan Tykkimäessä (1 km). Väli Kiehuva-Tykkimäki suunnitellaan ja toteutetaan myöhemmin. Tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen leventäen se lähes koko matkalla kolme- tai neljäkaistaiseksi valtatieksi. Valtatien linjaus muutetaan noin 10 km matkalla. Ohituskaistojen määrä on 13.

Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöiltä pyydettiin kommentteja lausuntopyyntöön, jonka jälkeen lausunto toimitettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen 28.2. mennessä. https://vayla.fi/kymenlaaksossa-suunnitteilla/vt-15-parantaminen-valilla-kotka-kouvola

19 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIASIAA

Juha Korhonen aloitti Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtajana vuoden alussa.

Uusi puheenjohtaja twiittaa ja puhaltaa yhteishenkeä Kymenlaaksoon TEKSTI KIRSI JUURA, KUVA JUHA METSO

20 KAUPPAKAMARI

J

uha Korhonen aloitti Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen uutena puheenjohtajana vuoden alussa.

Twitterin profiilissa hän määrittelee itsensä: ”Maakunnan kehittäminen sydäntä lähellä. Talouden moniottelija, joka harrastaa kaikenlaista liikkumista.”

916 seuraajaa lukee hänen tililtään lähes päivittäin Kymenlaaksossa tapahtuvista positiivisista asioista.

- Vähän liikaakin täällä uutisoidaan negatiivisia asioita. Oma tavoite on ehdottomasti nostaa esille hyviä asioita, joita vaikkapa yrityksille täällä tapahtuu.

- Kymenlaakso voi niin hyvin kuin miten sen yritykset voi.

Kauppakamarin missiona on vahvistaa yritysten menestystä ja ennen kaikkea niiden yritysten, jotka täällä jo toimivat. Se tuo hyvinvointia ja työtä mukanaan tänne meille. Se on sellainen ykkösasia minulle puheenjohtajana.

YHTEINEN TAHTOTILA ILAHDUTTAA Korhonen on toiminut Kymenlaakson Osuuspankin toimitusjohtajana Marjo Partion jälkeen vuodesta 2016. Samoihin aikoihin hän aloitti kauppakamarin hallituksessa varapuheenjohtajana.

- Itselleni on ollut aina sydäntä lähellä verkostoituminen. Kauppakamarin jäsenenä verkostoituu hyvin maakunnan yritysten kanssa.

Toinen mitä pitää yrityksissä aina miettiä on, miten kehittää osaamista. Kauppakamari tarjoaa laadukkaita koulutuksia ja muokkaa niitä yritysten tarpeiden mukaan, Korhonen summaa.

Kauppakamarin toiminnassa Korhonen on laittanut merkille, että yrityksissä vallitsee varsin yhteinen tahtotila koskien maakunnan yhteistyötä ja maineenhallintaa.

- Täällä yritykset ja yrittäjät on iloisia siitä, kun kaveri menestyy riippumatta missä päin Kymenlaaksoa yritys sijaitsee. Yhdessä menestytään ja vaalitaan tätä maakuntaa ja ollaan aidosti huolissaan tämän maineesta.

Kauppakamaritoiminnan tärkeimpänä asiana Korhonen pitää vaikuttamistyötä.

- Kauppakamari on pystynyt ottamaan esille Kymenlaakson kehittymisen kannalta keskeisiä keihäänkärkiä ja vaikuttamaan moniin positiivisiin päätöksiin. Viestittämiämme asioita on myöskin mediassa otettu todella hyvin esille.

OSAAVA TYÖVOIMA HAASTEENA Osaavan työvoiman saanti on ollut suuri kasvun este maakunnan yrityksissä jo useita vuosia. Kauppakamarin Valiokuntavalkeilla kohtaanto-ongelma nostettiin keskeiseksi parannuskohteeksi.

Kymenlaakson Osuuspankissa osaajapulaa on yritetty hanskata tiiviillä oppilaitosyhteistyöllä. Saman mallin Korhonen on valmis tuomaan kauppakamarin kaikkien jäsenyritysten käyttöön.

- Osuuspankissa on kaikissa konttoreissa harjoittelijoita töissä Xamkista. Kun mietin asiaa kuluneen viiden vuoden perspektiivistä niin useampi silloisista harjoittelijoista on nyt vakituisessa työsuhteessa. Olemme saaneet heistä osaavaa työvoimaa Korhonen korostaa, että oppilaitosyheistyö on helppoa isoissa yrityksissä, joissa on omat HR-osastonsa. Pk-yrityksissä ajan ja resurssien löytäminen systemaattiseen oppilaitosyhteistyöhön on haasteellisempaa.

- Kauppakamari voi edesauttaa siinä, että oppilaitokset ja yritykset kohtaavat vielä paremmin toisensa. Tätä helpottaa jatkuva vuoropuhelu oppilaitosten edustajien kanssa, joita meillä onneksi on kauppakamarin jäsenistössä.

- Näen opiskelijoissa valtavasti mahdollisuuksia osaavan työvoiman ongelman ratkaisemiseksi. Kymenlaaksossa ympäristö ja olosuhteet ovat erittäin hyvät. Jos nuorille on tiedossa vielä mielenkiintoista työtä, niin silloin kynnys jäädä Kymenlaaksoon on matala.

VALTATIE 15 LIIKENNEHANKKEIDEN KÄRKENÄ Liikenne- ja infratoimintojen vaikuttamistyön selkeäksi kärjeksi

Korhonen nostaa valtatie 15:n peruskorjauksen.

- Se on koko maakunnan ja kauppakamarin yhtenen asia, mikä pitää saada kuntoon. Sen kanssa ei voida odottaa, että se tapahtuu 10-20 vuoden päästä. Se on välttämätöntä saada kuntoon heti.

Vuoden alusta kauppakamariin perustettu matkailualan valiokunta saa Korhoselta varauksettoman hyväksynnän.

- Kauppakamarin näkökulmasta kyse on voimien yhdistämisestä. Yhdessä pystytään toimimaan leveämmillä hartioilla vaikkapa Matkamessuilla. Matkailuyrityksissä tehdään arvokasta työtä ja nyt matkailuvaliokunnassa mietitään, miten pystytään toimimaan ison sateenvarjon alla niin, että kaikki hyötyvät.

- Jouduin lähtemään Valiokuntavalkeilta kesken pois, mutta olisin mielelläni jäänyt kuuntelemaan, mitä matkailuvaliokunnassa ideoitiin. Siinä oli maakunnan parhaita matkailualan voimia pöydän ympärillä Korhosen mielestä matkailu on hyödyntämätön voimavara Kymenlaaksossa.

- Meillä on hieno maakunta matkailulle, myös kokousten ja konferenssien näkökulmasta jo pelkästään logistisen saavutettavuutensa johdosta. Eihän tätä voittavampaa konseptia ole.

Kymenlaaksossa on hyvä noste matkailussa. Viime vuoden Asuntomessuilla hiottua yhteistyötä jatketaan yritysten osalta Kymiring-tapahtumassa, Kotkan sataman risteilyvierailut jatkuvat ja Kouvolan turvallisuuskonferessi täydentää uutena tapahtumana tarjontaa.

- Kun tulen aamulla töihin Kouvolaan, niin katselen mitä pressuja tai nostokurkia on tullut Sokos Hotel Vaakunan ympärille. Investointi on todella hieno asia, josta olen kiitellyt KSO:n Harri Miettistä.

LUMETTOMUUS PAKOTTAA LENKILLE Juha Korhosen työmatka suuntautuu keskimäärin kolmesti viikossa Haminasta Kouvolaan, kaksi päivää kuluu Kotkan ja Haminan pankeissa. Mutta mistä uuden puheenjohtajan löytää, kun pankin ovet sulkeutuvat?

- Kun olen aina ollut kiinnostunut erilaisista yhteisölliseen rooliin liittyvistä asioista, niin kauppakamaritoiminta on minulle todella tärkeä asia. Olen saanut mahdollisuuden olla mukana Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin hallituksessa sekä uutena Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n hallituksessa. Minusta näitä kaikkia asioita yhdistää vahvasti yritysten menestyminen ja toisaalta myöskin yhtenäisyys. Maakunnassa haluan auttaa niin paljon kuin mahdollista. Sen takia työ ja vapaa-aika iloisesti sekoittuvat.

Vapaa-aikana Korhosen voi tavata myös lenkkipolulla.

- Pääliikuntamuotona on tällä hetkellä juoksu, sillä toista rakasta lajia eli hiihtoa ei oikein näillä lumilla pysty harrastamaan.

Vanha päälaji, jota nykyisinkin pelaan viikoittain, on tennis. Kilpailin 30 vuotta eri sarjakuvioissa.

- Vaimoni Sari lisäisi tähän, että aikaa kuluu myös katsomon puolella. Kymenlaaksohan on penkkiurheilijan paratiisi. Ihan sama millä paikkakunnalla asut, niin pystyt seuraamaan laadukkaita urheilutapahtumia.

AHKERA TWIITTAAJA @KorhonenEerikki on aktiivinen Twitterin käyttäjä. Päivityksiä tulee päivittäin, parhaina useampiakin.

- Twitter on mulle kanava, josta seuraan mitä valtakunnassa tapahtuu. Jokainen joutuu tänä päivänä miettimään, millä tavalla sosiaalista mediaa käyttää. Mulle Twitter on luontevin.

- Haluan kertoa Kymenlaaksosta hyviä asioita. Se on pääviestini, siksi käytän hashtagia #kymenlaaksonousuun.

- Olisi hienoa, että kauppakamarin jäsenistö ja muutkin vaikuttajat olisivat aktiivisesti mukana. Se on ihan sama kuka niitä positiivisia asioita täältä Kymenlaaksosta nostaa, ne on aina peukutuksen arvoisia. Niistä tulee hyvä fiilis.

21 KAUPPAKAMARI

KASVU OPEN

Anu Jurvanen on Kino Bakeryn jauhopeukalo.

KasvuOpeniin osallistuminen ja asiantuntijasparraus toi vahvistusta omille ideoille

Kino Bakery lohkaisi ison palan kakkua TEKSTI ja KUVAT: KIRSI JUURA

K

ino Bakeryn ravintolapäällikkö Anu Jurvanen kantaa appelsiinisuklaajuustokakkua leffateatterin kahvilinjaston vitriiniin.

Paikan omistaja Marko Hartama hihkaisee sivusta ”80 prosentin kasvu kakkumyynnissä tammikuussa.” ”Aika vaatimatonta” Anu naureskelee.

Toinen omistaja Veikko Viitanen valmistelee samaan aikaan konehuoneessa viikonlopun elokuvaohjelmistoa.

Kouvolan Veturissa sijaitsevan elokuva-

22 KAUPPAKAMARI

teatteri Kino123:n sivubisnes on erilaisten juusto-, täyte- ja suolaisten kakkujen valmistaminen ja myynti.

Yritys tuplasi viime vuonna myyntinsä 4000:een kakkuun. Myös tämän vuoden puolella kysyntä on kasvanut vauhdikkaasti, vaikka tammikuu onkin alalla hiljaisin kuukausi.

SPARRAUS KASVU OPEN -OHJELMASTA Potkua uuden sivutoimialan kehittämiseen Marko Hartama haki viime vuonna

kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen, Ksaon, Xamkin ja Kinnon mahdollistamasta KasvuOpen -kasvuohjelmasta.

- Kasvuohjelma sattui hyvään saumaan.

Luontaista kasvua oli jo ja tuotteistus oli tehty, mutta haluttiin tehdä kasvua hallitummin ja kehittää konseptia brändinomaiseksi. Ohjelma osui hyvään saumaan kakkukonseptin kehityskaarta, Hartama toteaa.

Hartama osallistui Kymenlaakson kasvupolun kaikkiin vaiheisiin huhtikuun ensimmäisestä infotilaisuudesta aina lo-

kakuun KasvuOpen -karnevaaliin asti, joka pidettiin Jyväskylän Paviljongissa Kymenlaakson kasvupolkuun kuului kaksi yritystoiminnan esittelyä Kotkassa ja Kouvolassa, jonka jälkeen Hartama kävi eri alojen asiantuntijoiden kanssa keskustelut muun muassa liiketoiminnan kehittämisestä, markkinoinnista, rahoitustarpeista, tuotteistamisesta ja brändäyksestä. Niiden lisäksi Hartama osallistui sparrauksiin Espoossa ja Jyväskylässä.

Hakua tähän maksuttomaan kasvuohjelmaan hän suosittelee kaikille yrityksille, joilla on vähänkin halua kasvuun. Jotta osallistumisesta saa parhaan mahdollisen hyödyn, hän nostaa esiin kolme asiaa, joihin osallistuvan yrityksen kannattaa kiinnittää huomioita.

- Yksi; mieti oletteko valmis kasvuun!

Tämä siksi, että prosessin kautta yritys mitä todennäköisimmin lähtee kasvuun.

Jos vastaus on kyllä, niin ehdottomasti KasvuOpenille mukaan. Tämän parempaa tietä ei ole tai tietysti rahalla saa, mutta jos miettii, että meikäläinenkin tapasi prosessin aikana 15-20 asiantuntijasparraajaa tai vertaiskohdetta, niin ostettuina konsulttipalkkioina se olisi iso kasaa rahaa.

Kun yritys lähtee mukaan Kasvupolulle, se sitoutuu läsnäoloon 2-5 tilaisuudessa, mutta kustannuksista vastaavat järjestävät tahot. Keväällä 2020 näitä Kiitoradoiksi kutsuttuja tilaisuuksia on 2-3. Jos yritys pääsee niiden perusteella tehtävän tuomariarvioinnin perusteella jatkoon ja

TUOTTEISTUS OLI TEHTY, MUTTA HALUTTIIN KEHITTÄÄ KONSEPTIA BRÄNDINOMAISEKSI. KASVU OPEN -OHJELMA OSUI HYVÄÄN SAUMAAN KAKKUKONSEPTIN KEHITYSKAARTA. osoittaa kasvupotentiaalinsa, ohjelma jatkuu sen osalta syksyllä vielä kaksi kertaa.

NUMEROT OVAT AVAIN ANALYYSIIN - Numerot näkyviin, on mun toinen neuvo, Hartama vinkkaa.

- Monet kompastuu siihen, etteivät he ole kaivaneet yrityksen keskeisiä tunnuslukuja esille. Ei tarvitse olla laskentatoimen ekonomin graafeja, mutta ilman lukuja eivät sparraajat tiedä, missä yrityksessä mennään eivätkä pysty analysoimaan ja antamaan vinkkejä ja tuomaan esille potentiaalisia riskitekijöitä tai kehittämiskohteita. Ja kaikilla yrittäjillä kyllä on ne numerot. On sellainenkin vanha sanonta, että ”Mitä ei voi mitata, sitä ei voi kehittää.”

Kolmas asia, jonka Marko Hartama nostaa esiin on oheistavoitteet.

- Ota itsellesi oheistavoitteita. Jos et tule valituksi loppuvaiheisiin, niin on hyvä olla muita omia tavoitteita. Me kehitettiin brändiä koko prosessin ajan. Mietittiin, liitetäänkö se elokuvateatterin brändin kylkeen vai kehitetäänkö joku ihan oma, geneerinen brändi. Meillä oli graafikolta erilaisia ilme-ehdotuksia. Jos me ei oltaisi edetty Kasvupolulla, niin meillä oli mietinnässä kolme muuta erilaista etenemispolkua. Kutsuisin sitä riskin hajauttamiseksi.

KasvuOpenin ohjelmaan kuuluvat pitchaukset, joissa yrittäjä harjoittelee kertomaan keskeiset asiat yrityksestään ensin viidessä minuutissa ja viimeisessä karnevaalitapahtumassa aikaa on enää

MEIKÄLÄINENKIN TAPASI PROSESSIN AIKANA 15-20 ASIANTUNTIJASPARRAAJAA TAI VERTAISKOHDETTA. OSTETTUINA KONSULTTIPALKKIOINA SE OLISI ISO KASAA RAHAA.

kaksi minuuttia.

Marko Hartama pääsi pitchaamaan neljä kertaa.

-No olihan ne mainioita pitchausharjoituksia. Alkuun päästiin pelkällä puheella, Espooseen tehtiin sitten jo räätälöidyt powerpointit, 4 diaa. Hirveen hyvä harjoitus ja hyvä taito, jota voi käyttää kaikkialla, kun pitää lyhyesti kertoa mikä yritys on ja mitä se tekee.

SYNERGIAA ELOKUVATEATTERISTA Viime vuosi kiidätti Kino Bakeryn voimakkaaseen kasvuun. Kun kakkubisnes vuonna 2017 aloitettiin, myyntiin valmistui 500 kakkua. Vuonna 2018 määrä oli kasvanut 1650:en ja viime vuonna Anu Jurvasen johdolla valmistui jo 4000 kakkua.

Haastattelun aikana paikan päällä ehtii käydä niin tilaajia ja kuin verkon kautta tilattuja kakkujaan noutavia. Hartama haki viime vuonna Kymenlaakson Kasvupolun lisäksi verkkokaupan kasvupolulle, joka kuuluu samaan KasvuOpen -konseptiin.

- Siihen me ei päästy, mutta no hard feelings. Konsepti oli siltä osin vielä kesken, että kriteerit eivät täyttyneet.

Vauhdikkaiden kasvuvuosien jälkeen yrityksessä vietetään nyt normalisoinnin vuotta.

-Kasvu oli niin nopeaa, että nyt vakiinnutetaan perustoimintoja kuten henkilöstön tuntimäärää, tilausjärjestelmää, laadunvalvontaa ja toimitusvarmuutta.

- Kasvun johdosta olemme rekrytoineet lisää keittiöhenkilökuntaa. Periaatteessa meillä kaikki tekee kaikkea ja siihen synergia perustuukin, että joka tapauksessa elokuvateatterin kautta meillä on jo tilat, henkilökunta ja markkinointia. Hankaluutena on se, että molemmissa on kiiresesongit samaan aikaan.

KASVU OPENIN HAKU MENEILLÄÄN Marko Hartama muistuttaa vielä yhdestä tärkeästä asiasta.

- Tämä KasvuOpen ei ole missään tapauksessa vain teknostartupeille tarkoitettu, vaan myös vanhoille, jo pidempään toimineille ja kasvupyrähdystä toivoville yrityksille. Sitten on spinoffit niin kuin me.

Ollaan avoimia niille rönsyille, mitä tulee ja karsitaan sitten pois, jos ne haittaa. Tämä auttaa katsomaan niitä pöllöjäkin ideoita, että onko niistä johonkin, Hartama hymyilee.

Anu Jurvanen tuo uutta kakkua vitriiniin. Kysyn, mikä on suosituin kakku?

- Ehdottomasti Kinder-kakku. Se on kyllä myös kaikkein makein kakku, Anu vastaa.

Kurkkaan vitriiniin; juustokakku, jonka päällä on Kinder-suklaamunia palasteltuna, vaahtokarkkeja, suklaapatkun palasia, suklaakastiketta ….. todellinen herkkusuun unelma.

KasvuOpenin Kymenlaakson Kasvupolku 2020 alkaa toukokuussa. Hakuaika on parhaillaan meneillään. Asiast lisää seuraavalla sivulla.

Kasvu Openia parempaa ohjelmaa ei kasvuhaluiselle yritykselle ole, sanoo Kino 123:n omistaja Marko Hartama.

23 KAUPPAKAMARI

Maksuton sparraus kasvuhaluisille yrityksille

Kymenlaakson kasvupolku 2020 on tarkoitettu kaikille kasvuhaluisille yrityksille. Mukaan toivotaan yrityksiä kaikilta toimialoilta. Esiilmoittautuminen käy helposti www.kasvuopen.fi -sivuston Kymenlaakson kasvupolku kautta.

Viime vuonna Kymenlaakson Kasvupolun lupaavimmaksi kasvajaksi ja voittajaksi valittiin Terra Infra Oy. Kunniamaininnan sai Kino 123.

Terra Infra, Kino 123 sekä haminalainen GasSol etenivät Kymenlaaksosta valtakunnalliseen TOP 100 yrityksen joukkoon ja kisaan. Pisimmälle pääsi GasSol pääsi, joka valittiin koko valtakunnallisen KasvuOpen -ohjelman 10 finalistin joukkoon ja Nordea Growth -ohjelmaan.

- RATKAISUJA KASVUN HAASTEISIIN Kymenlaakson Kasvupolku tulee jälleen! Etsimme alueen rohkeita kasvuyrityksiä mukaan maksuttomaan sparraukseen. Kasvupolun sparraukseen voi hakea mukaan yrityksen koosta, iästä tai toimialasta riippumatta. Lähde mukaan kasvattamaan oman yrityksesi liiketoimintaa!

NÄMÄ ASIAT LUPAAMME SINULLE:

NÄIN PÄÄSET MUKAAN:

1. Kasvustrategian päivittäminen ja kirkastaminen juuri sinulle valittujen asiantuntijoiden kanssa

1. Klikkaa itsesi osoitteeseen www.kasvuopen.fi/hae-mukaan ja täytä yhteystietolomake

2. Verkostojen kasvaminen

2. Saat sähköpostiisi linkin Kasvuyritysanalyysiin, täytä se ja hae samalla Kasvupolulle (psst, saat analyysistä yhteenvedon, missä on paljon hyödyllistä tietoa yrityksesi nykytilasta)

3. Näkyvyyden kasvu

3. Pistä peukut pystyyn ja odota yhteydenottoa

Kasvua mahdollistamassa:

24 KAUPPAKAMARI

Kymenlaakson

LUOVA TALOUS

Tervetuloa seminaariin kuulemaan tuotteistamisesta ja tarinallistamisesta.

Kymenlaakson Luova Talous -seminaari järjestetään pe 24.4.2020 klo 9.00-16.00, Nuorisokeskus Anjalassa, Ankkapurhantie 6A, Anjala, Kouvola Tapahtuman puhujina: Sami Hänninen Johku - Digitaalinen kauppapaikka

Jarkko Kurvinen Rakastettavan asiakaskokemuksen luominen integroituna myynti & markkinointi

Anne Kalliomäki Tarinallistamisen workshop

KOUVOLA

SUOMEN RAUTATIELOGISTIIIKAN PÄÄKAUPUNKI

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Kahvitarjoilu, omakustanteinen lounas. Ilmoittautuminen 17.4.2020 mennessä: lyg@xamk.fi tai Xentre-mobiilisovelluksen kautta.

Lisätietoa: riku.happonen@xamk.fi Seminaari on Luova yritygeneraattori -hankkeen loppuseminaari. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto.

Yrityksesi voi olla osa Kouvolan menestystarinaa.

Ota yhteyttä, kerromme lisää: kinno.fi

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LUOTTAMUSHENKILÖT 2020 Syyskokous valitsi 10.12. Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöt vuodelle 2020. Hallituksessa aloitti kaksi uutta jäsentä; kauppias, toimitusjohtaja Merja Karhu, K-Rauta ja toimitusjohtaja Harri Miettinen, Kymen Seudun Osuuspankki.

Kauppakeskusjohtaja Jari Koistinen, Kauppakeskus Veturi, jatkaa hallitustyöskentelyä uutena varapuheenjohtajana.

PUHEENJOHTAJISTO 2020

Puheenjohtaja, Juha Korhonen, toimitusjohtaja, Kymenlaakson Osuuspankki 1. varapuheenjohtaja Tapani Kinnunen, hallituksen pj., Lumon Yhtiöt 2. varapuheenjohtaja, Mari Kainiemi, tehtaanjohtaja, DuPont Nutrion & Health Danisco Sweeteners Oy 3. varapuheenjohtaja, Jari Koistinen, kauppakeskusjohtaja, Kauppakeskus Veturi

HALLITUKSEN JÄSENET 2020

Green Mikko, Hardware Operations Manager, Google Hamina Karhu Merja, kauppias, K-Rauta Kouvola Klami Juha, toimitusjohtaja, Rakennuspartio Oy Kukkonen Tuomas, johtaja, Fazer Lifestyle Foods Oy Kylmälä Jyri, tehtaanjohtaja, UPM-Kymmene Oyj/Kymi Lippo Jyri, henkilöstöjohtaja, Kotkamills Oy Lukka Antti, toimitusjohtaja, CTS Engtec Oy Miettinen Harri, toimitusjohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa Niiranen Annikki, toimitusjohtaja, Kymsote Pynnönen Jari, myyntijohtaja, Cadmatic Oy

Rossi Eija, kaupallinen johtaja, HaminaKotka Satama Oy Saari Ari-Pekka, varatoimitusjohtaja, Steveco Oy Salmi Pekka, huoltoliiketoiminnan päällikkö, Sulzer Pumps Finland Oy Uusitalo Aleksi, hallituksen jäsen, Pyroll Group Oy

KESKUSKAUPPAKAMARIN VALTUUSKUNTA 2020

Kainiemi Mari, tehtaanjohtaja, DuPont Nutrion & Health Danisco Sweeteners Klami Juha, toimitusjohtaja, Rakennuspartio Oy Kinnunen Tapani, hallituksen pj., Lumon Yhtiöt Oy Koistinen Jari, kauppakeskusjohtaja, Kauppakeskus Veturi Korhonen Juha, toimitusjohtaja, Kymenlaakson Osuuspankki Lukka Antti, toimitusjohtaja, CTS Engtec Oy

VALIOKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT

Kaupan alan vk: Karhu Merja, kauppias, K-Rauta Kouvola Logistiikan alan vk: Saari Ari-Pekka, varatoimitusjohtaja, Steveco Oy Teollisuuden alan vk: Salmi Pekka, huoltoliiketoiminnan päällikkö, Sulzer Pumps Finland Oy Matkailualan vk: Virtanen Mikko, Matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa

NAISVERKOSTON VETÄJÄ

Johanna Eskola, toimitusjohtaja, T-Base Oy

VALIOKUNTIEN JÄSENET:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/kauppakamari/luottamushenkilöt ja verkostot

KAMARIKUULUMISIA KOULUTUSKALENTERI

26.5.

SUURI PALKKAPÄIVÄ 26.5. klo 9.00-16.00

Vuosittainen Suuri Palkkapäivä kokoaa kattavasti viimeisimmät työlainsäädännön muutokset ja niihin liittyvät palkkahallinnolliset haasteet.

Asiantuntijoina Sari Wulff, Verohallinto ja Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Jäsenhinta 329€ +alv. Nh. 449€ MERIKESKUS VELLAMO, KOTKA ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 19.5.

MAALISKUU

10.

12.

17.18.

SOPIMUSJURIDIIKKAA - HYVÄ SOPIMUS YRITYSTOIMINNASSA 9.00-16.00 KOTKA

Perustiedot yritystoiminnan sopimuksista ja niiden taustalla olevasta lainsäädännöstä, sopimuksen elinkaari ja sopimusriskien arviointi.

Asiantuntija Marko Silen, Helsingin seudun kauppakamari Jäsenhinta 329€ +alv nh. 449€+alv.

EXCEL-PERUSKURSSI 9.00-16.00 KOTKA

HUHTIKUU

2.

23.

Vinkkejä Excelin perustasoiseen käyttöön huippuhyvän kouluttajan opastuksella.

Asiantuntijana Juhana Liesimaa, Wistec Oy Jäsenhinta 329 € + alv Nh. 449€

EXCEL -JATKOKURSSI 9.00-16.00 KOTKA

Vinkkejä Excelin edistyneempään käyttöön.

Asiantuntijana Juhani Liesimaa, Wistec Oy Jäsenhinta 329€ + alv Nh. 449€

VIENTIKAUPAN PROSESSIT JA ASIAKIRJAT 13.00-16.00 KOTKA

Vientiprosessi tarjouspyynnöstä tavaratoimituksiin. Eri vaiheissa tarvittavat asiakirjat. Aloitteilijoille ja tietojaan päivittäville.

Asiantuntijana Jukka Säikkälä, Helsingin seudun kauppakamari Jäsenhinta 269 € +alv Nh. 369€

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJOKORTTI 9.00-16.00 KOTKA

Kaksipäiväisen tehokoulutuksen aikana mm. arvonlisäverotuksen yleiset periaatteet sekä myyntiin ja ostovähennysoikeuteen liittyvät verokysymykset.

Asiantuntijana Jukka Koivumäki, HSKK Jäsenhinta 590€ + alv Nh. 790€+alv

Tarkemmat kuvaukset koulutuksista sekä ilmoittautumiset www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

26 26 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU

26.

SUURI PALKKAPÄIVÄ 9.00-16.00 KOTKA

Vuosittainen Suuri Palkkapäivä kokoaa kattavasti viimeisimmät työlainsäädännön muutokset ja niihin liittyvät palkkahallinnolliset haasteet.

Asiantuntijoina Sari Wulff, Verohallinto ja Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Jäsenhinta 329 € +alv Nh. 449€

STRIIMIT Suositut striimikoulutukset ovat loistava vaihtoehto silloin kun tilaisuuteen osallistuminen ei ole mahdollista.

Seuraa Helsingissä pidettävää koulutusta läppäriltä tai mobiilista.

Koulutukset kestävät joko puoli päivää tai koko päivän.

3.3. Suuri työsuhdepäivä 9.3. Jari Parviainen:

Alennusmyynti kielletty 10.3. Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen - kilpailuetu yrityksille 11.-12.3. Arvonlisäverotuksen ajokortti 26.3. Verotuksen ajankohtaisaamupäivä 30.3. Puhe-Judon peruskurssi 27.4. Digitaalisten palvelujen ja sähköisen asioinnin sääntely viranomaistoiminnassa 28.4. Ostoreskontra - tulkintatilanteet ja ratkaisut 7.5. Jari Parantainen: Palveluiden tuotteistaminen 28.5. Ostojen arvonlisäveropäivä kirjanpitäjän must know 9.6. Käyttöomaisuuden poistot kirjanpidossa ja verotuksessa Hinnat, ilmoittautuminen ja muut tiedot: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi >KOULUTUS Striimit toteutetaan yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa, joka vastaa hinnoittelusta, laskutuksesta sekä mahdollisista muutoksista.

Kysy tarkempia tietoja: Heidi Hardén Koulutuspäällikkö +358 44 0296 112 heidi.harden@kauppakamari.fi

ä jo

in käyneit

HHJ-kurss

10 000

28.4. klo 12.45–17.15 Jakso 1: Hyvä hallintotapa 11.5. klo 12.45–17.15 Jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -kurssi 18.5. klo 12.45–17.15 Jakso 3: Strategiatyö 28.4. alkaen Kotkassa 20.5.

Tule hakemaan osaamista hallitustyöskentelyyn HHJ-kurssilta!

HHJ -kurssi antaa niin yrityksen omistajille, hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle kuin johtoryhmäläisille tietoa ja työvälineitä pk-yrityksen hallitustyöhön. Osaavat hallituksen jäsenet kehittävät yrityksen hallitustyötä monella tavalla ja hallituksen kokonaisvaltainen hyödyntäminen edistää yrityksen menestymistä.

HHJ-kurssi sisältää neljä puolen päivän jaksoa, joiden lisäksi on ryhmätyö ja kirja.

klo 13.00-17.00 Ryhmätyö

28.5. klo 12.45–18.30 Jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Tarkemmat tiedot: kymenlaaksonkauppakamari.fi > koulutus > HHJ Ilmoittaudu viimeistään 20.4.

Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä.

Jäsenhinta 1750 € Nh. 2500 € + alv 24%

VERKKOKOULUTUKSET

LAIVASEMINAARIT

Laaja valikoima laadukkaita verkkokoulutuksia, joihin on helppo osallistua omalta työpisteeltä.

PALKANLASKENTA 2020 -LAIVASEMINAARI 18.3. - 20.3.

Koulutuksen kesto on noin 1,5 h. Tarvitset vain läppärin!

Ma 9.3. Controller Excel Ma 23.3. Excel-raportointi: Pivot ja Excel BI Ma 20.4. Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla -perusteet Ma 4.5. Visuaaliset raportit Microsoft Power BI -työkalulla Kaikki verkkokoulutukset kello 10.00-11.30 Hinta jäsenille 100 € (nh. 125 €) sisältää verkkokoulutusaiheen pikaoppaan, verkkokoulutus-tekniikan ja tallenteen katseluoikeuden kuukaudeksi.

Ilmoittautuminen viikkoa ennen koulutusta: www.kymenlaakson kauppakamari.fi > KOULUTUS

SIHTEERI- JA ASSISTENTTI 2020 -LAIVASEMINAARI 6.5. - 8.5.

KIRJANPITO 2020 -LAIVASEMINAARI 13.-15.5.

Laivaseminaareista on muodostunut suosittu kohtaamispaikka alan

ammattilaisille.

Laivaseminaarit ovat loistava foorumi päivittää tietosi alan muutoksista, lainsäädännön uudistuksista ja lähitulevaisuuden kehityssuunnista.

Laivalla pääset irti arjen rutiineista ja voit keskittyä täysillä uusiin asioihin ja tutustua kollegoihin ja luoda hyviä verkostoja.

Kaikki laivaseminaarit reitillä Helsinki-Tukholma-Helsinki Silja Linen laivoilla.

Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi: kymenlaaksonkauppakamari.fi/laivaseminaarit 27 KAUPPAKAMARI

KOULUTUS CO2

CH4

N2O

HFC:t

PFC:t

SF6

Scope 1

Scope 2

Suorat Ostoenergian päästöt epäsuorat päästöt Scope 3 Muut epäsuorat päästöt Ostetut tuotteet ja palvelut

Ostettu sähkö, höyry, lämmitys ja jäähdytys (omaan käyttöön)

Muut epäsuorat päästöt

Omat kiinteistöt Kuljetukset ja jakelu

Itselle vuokrattu omaisuus

Käyttöomaisuus Polttoaineiden tuotanto ja energian siirtohäviöt

Scope 3

Töihin matkustaminen

Sijoitukset Omat ajoneuvot

Liikematkustus

Franchising

Myytyjen tuotteiden käyttö

Kuljetukset Jätteet ja jakelu

Päästölähteet ennen raportoivaa organisaatiota (upstream)

Myytyjen tuotteiden prosessointi

Raportoiva organisaatio

Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto

Ulos vuokrattu omaisuus

Päästölähteet raportoivan organisaation jälkeen (downstream)

Keskuskauppakamarin laskentaohje. Scopet 1 ja 2 sekä scopen 3 päästölähteet ovat pakollisia laskettavia keskuskauppakamarin ilmastositoumuk-

Kuvaseen 1. Organisaation päästölähteet (kuva perustuu GHG Protocol Scope 3 -standardiin). Päästölähteet jaetaan 1) liittyville yrityksille ja yhteisöille. päästölähteisiin ennen raportoivaa organisaatiota, mikä tarkoittaa raportoivan organisaation tuotannon mahdollistavia toimintoja (upstream), 2) raportoivan organisaation omiin päästölähteisiin sekä 3) päästölähteisiin raportoivan organisaation jälkeen, mikä tarkoittaa toimintaa tuotteiden ja palveluiden tuotannon jälkeen (downstream).

Yritykset hakivat oppia hiilijalanjäljen ja päästöjen laskemiseen Keskuskauppakamarin

2.2.1. SuoratHaminassa päästöt (scope 1) koulutuskiertueelta

Suorat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat päästölähteistä, jotka organisaatio omistaa tai joita se itse hallitsee. Esimerkkejä suorien päästöjen päästölähteistä ovat:

Vastuullisuus on uusi megatrendi • •

energiantuotanto kiinteistössä (esim. öljylämmitys, lämminvesivaraaja, höyrykattila) päästöt ajoneuvoista kuten työkoneista, jakeluautoista ja henkilöajoneuvoista (myös lentokoneista ja laivoista, jos jäsenyrityksille, organisaatio omistaa näitä päästövähennyksiin tai päättää niiden käytöstä) Keskuskauppakamari teki viime vuonna kyselyn sitoutumisestaan yritysmarkkinoinnissaan. jossa•tiedusteltiin heidän KyselyssäkylmäLaskentaan käytetään Keskuskauppakamarin laatimaa laskuria, tahalliset taivastuullisuustoimenpiteitään. tahattomat vuodot (esim. ja ilmanvaihtojärjestelmien kemikaalit tai 70% vastanneista kertoi ympäristöja ilmastoasioiden jolla yritykset voivat laskea omat päästönsä ja hiilijalanjälkensä. muut yrityksistä kaasupäästöt ja -vuodot) olevan asiakkaille tärkeitä. Muun muassa tarjouspyyntöjen ja toiIlmastotyön tuloksena saadaan suoraa säästöä, muun muassa • oma tuotantoprosessi, jos siihen liittyy kasvihuonekaasujen vapautumista (esim. meksiantojen ehtona pyydetään yhä useammin tietoa yrityksen energia-, polttoaine- ja materiaalikustannukset laskevat. kemianteollisuuden tai jätteenkäsittelylaitosten prosessit) kävi Haminan koulutuksessa kysymässä, hiilijalanjäljestä.

Kauppakamari-lehti Yritykset toivoivat käytännön koulutusta vastuullisuusasioista.

miten ympäristö ja ilmastoasiat on

Suoriin päästöihin mukaan polttoaineiden vain fossiilisista Saadun palautteen jälkeenlasketaan Keskuskauppakamari käynnisti päästöeri osalta yrityksissä huomioitu ja mitä polttoaineista 4 Biomassan (esim. puu) tai muiden biopolttoaineiden (esim. biodiesel) poltto aiheutuvat päästöt. vähennyskoulutukset ympäri maata. koulutuksesta odotettiin.

Helmikuussa vuorossa olivat Kymenlaakson yritykset. Kouluttawww.ilmastositoumus.fi jana toimivat AFRY Oy:n Noora Rantanen ja Keskuskauppakamarin Mari Hakkarainen. Yritysesimerkkinä kuultiin SOK:n vastuullisuuspäällikkö Terhi Salmista.

Koulutuksessa perehdytettiin myös, miten yritys voi hakea 4 GHG-protokolla velvoittaa laskemaan ja raportoimaan erillisenä lukuna bioperäisistä polttoaineista Keskuskauppakamarin ilmastositoumustunnusta ja viestiä näin

aiheutuvat päästöt scopejen 1 ja 3 osalta. Tässä ohjeessa yksinkertaisuuden vuoksi on jätetty pois vastaava 28 KAUPPAKAMARI vaatimus nk. biogeenisten päästöjen laskennasta.

28 KAUPPAKAMARI

TAPANI PASANEN, OPERATIIVINEN PÄÄLLIKKÖ, HAMINAKOTKAN SATAMA ”Satamayhtiö on ympäristölupavelvollinen ja olemme seuranneet jo 20 vuotta yhtiön omia päästöjä sekä meiltä lähtevien kumipyörien, työkoneiden ja meriliikenteen päästöjä ja raportoimme niistä viranomaisille.

Suuri seurattava kohde on alusjätteet, jotka satamayhtiö lakisääteisesti ottaa vastaan ja toimittaa edelleen eteenpäin. Niiden hiilijalanjäljestä me saadaan kuukausittain raportti jätteet poiskuljettavalta Lassila&Tikanojalta. Alusjätteistä 92 prosenttia menee kierrätykseen ja hyötykäyttöön.

Koulutukseen tultiin, jotta osataan hahmottaa, mitä meiltä vaaditaan. Sataman alueella on noin 70 yritystä, joiden toiminnalla on merkitystä sataman toiminnalle. Meidän pitää osata kyseenalaistaa ja olla tietoinen mitä satama-alueella tapahtuu.

Vastuullisuusvaateet tulee koko ajan vaativammaksi asiakkaiden taholta.”

SUVI-TUULI LAPPALAINEN, APULAISLIIKENNE- JA TURVALLISUUSPÄÄLLIKKÖ, HAMINAKOTKAN SATAMA ”Ympäristöasiat ovat Satamalle tärkeitä.

Haluamme myös tehdä sidosryhmille ja alueen asukkaille näkyväksi, mitä kaikkea Satama tekee päästöjen vähentämiseksi.”

VELI-MATTI KALPA, LAATU- JA KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ, AUTOSALPA ”Meillä on panostettu vastuullisempaan ja tehokkaampaan energiankäyttöön muun muassa ottamalla käyttöön aurinkosähkövoimalat Kouvolan, Keravan, Lahden ja Porvoon toimipisteissä.

Kaikkiin toimipisteisiin on lisätty sähkölatauslaitteet, tehty pari suurempaa ilmanvaihtolaitteiston uusintaa ja kiinteistöjen valaistuksissa on otettu käyttöön led-tekniikkaa.

Tulin koulutukseen ihan tietoisuuden lisäämisen takia ja että voin vähän peilata, mitä me ollaan tehty suhteessa muihin yrityksiin. Tietysti kiinnostaa myös laskentatyökalu, että saadaan faktaa, mikä on omien toimien vaikuttavuus.”

NINA KORJUS, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, KYMEN VESI ”Meillä on tämän vuoden tavoitteena laskea hiilijalanjälkemme. Se on kohtuullisen helppo tehdä oman toiminnan osalta, mutta esim. kuljetusyritysten tai koneurakoitsijoiden päästöjä joutuisi osittain arvioimaan laskutettujen tuntien tai kuljetuskertojen ja matkojen mukaan. Aluksi pitää rajata varmasti tiukemmin, mitä otetaan mukaan ja täydentää myöhemmin tarkemmaksi, kun tietoja on paremmin saatavilla. Oman toiminnan kannalta mielestäni on hyödyllistä myös eritellä päästöt toimintayksiköittäin organisaatiossa, jotta hahmotetaan paremmin, missä päästöjä syntyy ja kuinka niihin voitaisiin parhaiten vaikuttaa. Koko organisaation hiilijalanjälki on mielenkiintoinen, kun vertaa muihin saman toimialan organisaatioihin.

- Päästömittausten tekniset sovellukset auttavat mielestäni suoraan hahmottamaan kulutusta. Omasta käyttäytymisestäni huomasin, että kun autoon tuli ajotietokone, niin aloin kiinnittää huomiota liikennekäyttäytymiseeni myös päästöjen kannalta.”

NIINA LEHTONEN, EHSQ PÄÄLLIKKÖ, KOTKAN ENERGIA (vas.) ” Meillä laitosten piipuista tulevat päästöt on hyvinkin tarkassa laskennassa päästökaupan takia ja näitä päästöjä olemme vuosien aikana saaneet hyvin vähennettyä mm. biopolttoaineiden käytön lisäämisen myötä.

Haluaisimme selvittää myös muut kasvihuonepäästömme ja raportoida niistä sidosryhmille. Ajankohtainen aihe ja hienoa, että Kauppakamari järjestää tämmöistä koulutusta.”

Kuvassa oikealla ANNIKA AALTO-PARTANEN, KEHITYSPÄÄLLIKKÖ, KOTKAN ENERGIA

29

ALUEELTA TAPAHTUMAT

VALIOKUNTIEN KOKOUKSET

TALOUSSEMINAARI

KAUPAN ALAN VALIOKUNTA 26.3. klo 10.30-12.30 Ravintola Pohjola, Kouvola

TEOLLISUUDEN ALAN VALIOKUNTA 26.3. klo 13.00-15.00 Ravintola Pohjola, Kouvola Valiokuntien yhteinen lounas klo 12.30-13.00

MATKAILUN ALAN VALIOKUNTA 27.3. klo 10.30-12.30 Ravintola Pohjola, Kouvola

24.3. klo 15-17.00 Merikeskus Vellamo Keskuskauppakamarin pääekonomisti

MAURI KOTAMÄKI

LOGISTIIKAN ALAN VALIOKUNTA, 27.3. klo 13.00-15. 00 Ravintola Pohjola, Kouvola

Aiheena

Talouden kehitys ja kasvun edellytykset Kymenlaaksossa

Valiokuntien yhteinen lounas klo 12.30-13.00

Tarkka ohjelma: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi ja Kymen Sanomien kanavissa

KAUPPAKAMARIIN KV JEESAAJA

SUHDANNEBAROMETRIN

JULKAISU

29.4. KOTKA 9.15 Aamukahvit 9.45 Avaus, toimitusjohtaja Marika Kirjavainen

Kymenlaakson kauppakamari 10.00 EK:n Suhdannebarometrin tulokset

Elinkeinoelämän keskusliitto johtaja Jouni Hakala 10.30 Kymenlaakson yritysten kommenttipuheenvuorot ELINKEINOELÄMÄN FOORUMI 11.15 Kuntien rooli hyvän yritysilmapiirin muodostamisessa johtaja JOUNI HAKALA, EK 12.00 Lounasbuffet Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri

Kymenlaakson kauppakamarissa on aloitettu KV jeesaaja -toiminta.

Kokeneet kansainvälisen kaupan ammattilaiset jeesaavat Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksiä kansainvälisen kasvun polulla.

Voit kysyä neuvoja, vinkkejä ja apua maksutta.

Voit sopia Jeesaajan kanssa myös syvemmästä maksullisesta yhteistyöstä tai toimeksiannosta.

Ensimmäinen KV jeesaaja on Jari Simola.

Ota yhteyttä, tarjoamme jeesiä!

Jari Simola, toimitusjohtaja Jakendos Oy Puh. 041 4322 170 jari.simola@jakendos.fi

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa.

30 KAUPPAKAMARI 30 KAUPPAKAMARI

NAISVERKOSTON LOUNAAT

OSAAVA KYMENLAAKSO

24.3. klo 12.00-13.30 UPM Kymmene Kymi, Ravintola Koskela Emäntänä: Serafiina Toivonen, Manager Business Control 10.6. klo 12.00-13.30 Kouvolan K-Rauta, Kauppakeskus Veturi Emäntänä: Merja Karhu, kauppias, toimitusjohtaja Ohjelmassa on lounasesitelmät sekä tilaisuuden emännän uratarina.

TULEVAISUUSVERSTAS 1.4.2020 Keskiviikko 1.4. klo 12-16 Kasarmiravintola Fazer Food & Co ja auditorio, Paraatikenttä 5, Kouvola Tulevaisuusverstaassa tunnistetaan alueemme nykyisiä ja tulevia koulutustarpeita koulutuksen suuntaamiseksi yritysten ja työnantajien tarpeeseen. Tapahtumassa edistetään työelämän ja oppilaitosten vuoropuhelua sekä huomioidaan nuorten näkökulma.

Ilmoittautumiset www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri

Tapahtuma on suunnattu yritysten ja muiden työnantajien sekä oppilaitosten edustajille sekä näiden sidosryhmille. Tilaisuuden osallistujina myös nuoret osaajat.

Naisverkoston toiminta on tarkoitettu johtavassa asemassa oleville ja omien johtamistaitojen kehittämisestä kiinnostuneille naisille, jotka haluavat verkostoitua ammatillisesti.

Tapaamiset ovat teemallisia lounas- tai aamukahvitilaisuuksia. Lounas on omakustanteinen.

Ohjelma

LinkedIn/ Kymenlaakson kauppakamari naisverkosto

12.00-12.30 Saapuminen ja ilmoittautuminen, omakustannuslounas 12.30-12.45 Tervetuloa ja alkusanat •

Rehtori Heikki Saastamoinen, XAMK

•

Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen, Kymenlaakson liitto

•

Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen, Elementit-E, Kymen Yrittäjät

•

Toimitusjohtaja Marika Kirjavainen, Kymenlaakson kauppakamari

12.45-13.00 Tulevaisuusverstaan aloituspuheenvuoro •

Kansanedustaja Ville Kaunisto, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen

13.00-13.30 Tietoiskut •

Yrjö Myllylä, projektipäällikkö, Etiäinen-hanke, XAMK

•

Tuija Vänttinen, TKI-asiantuntija, XAMK

•

Etiäinen-hanke, XAMK

13.30-16.00 Tulevaisuusverstasosuus Jari jeesaa näissä asioissa: • vienti toimintavaihtoehtona • muut kansainväliset operaatiomuodot • vientivalmiusanalyysi • vientistrategian ja -suunnitelman laatiminen • kohdemarkkinan valinta ja -analyysi • markkina- ja kontaktikartoitukset • jakelutieselvitykset • kilpailija-analyysit ja -kartoitukset • operatiivinen vientimarkkinointi • messut ja näyttelyt • viennin rahoitus • ulkopuoliset asiantuntijatahot

•

Tulevaisuusverstaan ohjaus, palvelumuotoilija (YAMK) Kati Viljakainen, Aii Corporation

•

Loppukeskustelu ja suositukset, toimitusjohtaja Martti Husu, Kouvola Innovation

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Etiäinen koulutustarpeiden ennakointi –hankkeen kumppanien Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kouvolan seudun ammattiopiston, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Aikuiskoulutus Taitajan kanssa sekä Kymen Yrittäjien kanssa. Etiäinen koulutustarpeiden ennakointi –hankkeen päärahoittaja on Hämeen ELY-keskus/ESR. www.xamk.fi/etiainen

31 KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA

UUSI JOUSTOTYÖAIKA JA TYÖAJAN TASOITTUMINEN

V

uoden 2020 alusta alkaen on ollut mahdollista sopia uudenlaisesta työaikamuodosta – joustotyöstä.

ma varsinkin silloin, jos työajat poikkeavat olennaisesti työpaikalla noudatettavasta ns. toimistotyöajasta.

Siinä työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Työntekijällä itsellään on suuri vapaus päättää itse työajastaan ja sen tekemisen paikasta.

Joustotyöaikaa noudattava työntekijä ei siis voi tehdä yhden jakson aikana ylimääräisiä työtunteja pitääkseen niitä vapaana seuraavan jakson aikana. Työaikalain mukaan joustotyöaikaa noudatettaessa säännöllisen työajan työtunteja ei voida siirtää jaksolta toiselle. Vastaavasti jakson päättyessä työntekijällä ei myöskään saa olla työajan alitusta, vaan sovitun viikkotyöajan tulee täyttyä jakson loppuun mennessä.

Joustotyössä työntekijä raportoi tekemänsä työtunnit viikkotasolla, ja lähtökohtaisesti työnantajan tulee luottaa siihen, että työntekijän ilmoittamat työtunnit pitävät paikkansa.

Työajan tasoittuminen työntekijän vastuulla Aivan ongelmaton työaikamuoto joustotyökään ei käytännössä ole, sillä joustotyöaikaa noudatettaessa työajan tulee tasoittua sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan kunkin neljän kuukauden jakson aikana.

Jos työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa, tulee hänen työaikansa kunkin neljän kuukauden jakson aikana tasoittua 37,5 tuntiin viikossa.

Joustotyössä työntekijän viikoittainen työaika vaihtelee työntekijän päätösten mukaisesti. Työnantajalla ei ole kiinteää työaikaa lukuun ottamatta mahdollisuutta määritellä etukäteen työntekijän viikkotyöaikaa. Työajan tasoittuminen on siis työntekijän vastuulla.

Työntekijän kannattaakin tehdä kirjallinen tasoittumissuunnitel-

Mitä jos työaika ei tasoitukaan?

Vaikka työntekijä suunnittelisi työajan tasoittumisen huolellisesti, on silti mahdollista, että jokin yllättävä ja ennakoimaton tekijä estää suunnitelman toteutumisen ja siten työajan tasoittumisen.

Koska uusi työaikalaki ei ota kantaa kaikkiin käytännön tilanteisiin, on ne huomioitava joustotyösopimuksessa. Kun otetaan huomioon todelliset työskentelyolosuhteet ja räätälöidään joustotyösopimuksen ehdot työntekijän ja työnantajan tarpeisiin sopiviksi, voi joustotyö olla ihan toimiva ratkaisu.

Katso joustotyöstä tarkemmin Reetta Riihimäen artikkeli https://kauppakamarilehti.fi/index.php/neuvontapalvelut/joustotyoaika-ja-siita-sopiminen

MENESTYVÄN YRITYKSEN

TAUSTALLA ON OSAAVIA, SITOUTUNEITA

TYÖNTEKIJÖITÄ.

Kiitä sitoutuneesta työstä vuosimerkillä tai palkitse vuoden työntekijä.

TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ: ANSIOMERKIT.FI / P. 09 4242 6200

32 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA NAISVERKOSTO TUTUSTUI KOTKAN ENERGIAAN NAISVERKOSTO VIERAILI KORKEAKOSKEN VOIMALAITOKSESSA TAMMIKUUN LÄHES AINOANA PAKKASPÄIVÄNÄ. KAUPPAKAMARIN MENTORIKOULUTUKSESSA OLLUT SANNA MÄENPÄÄ KERTOI URATARINANSA.

YHTEYSTIEDOT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI DATARIINA HEIKINKATU 7 48100 KOTKA ÄSSÄTORNI ILMARINKUJA 3 45100 KOUVOLA Puh. + 358 5 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA MARIKA KIRJAVAINEN puh. 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

1.

ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ HEIDI HARDÉN puh. 0440 296 112 heidi.harden@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 0440 296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi YHTEYSPÄÄLLIKKÖ SIRPA KANTOLA-PAKKANEN puh. 0440 296 110 sirpa.kantola-pakkanen@kauppakamari.fi

2.

Seuraa Kymenlaakson kauppakamaria sosiaalisessa mediassa 1. Sanna Mäenpää Karhuvoimalta ja Niina Lehtonen Kotkan Energialta ottivat naisverkoston vastaan Korkeakosken voimalaitoksella.

Vasemmalla Mari Kainiemi Dupont&Nutrition Health Danisco Sweeteners.

2. Sanna Mäenpää kertoi Keskuskauppakamarin naisjohtajien Mentorointiohjelmasta, johon hän osallistui.

3.

Sähköinen jäsentiedote julkaistaan 7-8 kertaa vuodessa.

Sen julkaisusta lähetetään tieto jäsenille ja yhteistyökumppaneille sähköpostitse.

Jäsentiedote on laaja verkkojulkaisu, jonka kaikki numerot voi lukea www.kymenlaaksonkauppakamari.fi etusivulta avautuvasta bannerista.

3. Johanna Eskola uskaltautui kahvarin ohjaimiin.

33 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA VALIOKUNTAVALKEAT ANJALASSA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PERINTEINEN VUODEN STARTTI POLKAISTIIN TÄNÄ VUONNA KÄYNTIIN ANKKAPURHAN KULTTUURIPUISTOSSA, NUORISOKESKUS ANJALASSA. VALIOKUNTALAISET JALKAUTTIVAT UUTTA STRATEGIAA KÄYTÄNTÖÖN. KAUPPAKAMARIEN VALTAKUNNALLISESTA VAIKUTTAMISTYÖSTÄ KÄVI PUHUMASSA JOHANNA SIPOLA.

1. Birthe Suni Kristina Cruises, Mia HämäläinenKymenlaakson Liitto ja Jari Saarinen TE-Keskus.

2. Vaalimaan miehet Sami Vainionpää - Zsar Outlet Village ja Antti Sassali Vaalimaan tulli.

1.

3. Vas. Heta Vilen - XAMK, Johan Bardy - Asianajotoimisto Bardy, Henni Seppälä - OP Kymenlaakso ja Johanna Hasu Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly.

4. Ari Hyytiä - KSO, Arttu Salmi Kaakon Viestintä ja Samuli Kansa Kotkan Kauppatie

2.

Kuva: Cursor

3.

34 KAUPPAKAMARI

4.

5.

5. Pekka Helynranta - Ahlström Munksjö Glassfiber, Jani Rautkoski - Kotkan Energia, Juha Piipponen - Solvay Chemicals, Heli Paasi - Insinööristudio, takana Joonas Heinonen - Handelsbanken, Kymenlaakso ja Jari Pynnönen, Cadmatic.

6. Irina Kujanpää - Dreada Creative, Risto Simola LähiTapiola ja Erkki Puhakka Elämysbunkkeri.

7. Valiokuntien puheenjohtajat vas. Mikko Virtanen KSO, Merja Karhu - K-Rauta, Pekka Salmi - Sulzer Pumps Finland ja Ari-Pekka Saari Steveco.

8. Nuorisokeskus Anjalan toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.

1.

6.

7.

8.

Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin käyneitä on jo

10000

SEURAAVA KURSSI alkaa huhtikuussa

Yrittäjät, yritysjohto ja organisaatiot tarvitsevat tuekseen eri alojen osaavia hallitusjäseniä, jotta toiminta kasvaa, uudistuu ja pystytään laajentumaan uusille markkina-alueille säilyttäen samalla hyvä kannattavuus.

Hyvää hallitusosaamista tarvitaan myös julkisella sektorilla ja yhdistyksissä.

HHJ-kurssilla hallituksen jäsenet oppivat: hallituksen vastuita, riskienhallintaa, talousosaamista ja työmuotoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. www.hhj.fi

kenelle Hallitustyötä jo tekeville tai harkitseville, toimitusjohtajille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitosten johtajille ja hallituksen jäsenille. paikka Kotka aika 28.4. - 28.5. max. 20 osallistujaa ilmoittaudu kymenlaaksonkauppakamari.fi heidi.harden@kauppakamari.fi