8 minute read
8 JÄSEN
UUSI JÄSEN
Leca Finlandin tehdas sijaitsee Kouvolan Kuusankoskella.
Advertisement
Leca Finland Oy
Rakentajan luottokumppani Leca
luottaa kotimaisuuteen ja vastuullisuuteen
Kuusankoskella on valmistettu Leca- kevytsoraa jo vuodesta 1951.
Kansainväliseen Saint-Gobain -koserniin kuuluva Leca Finland Oy toimii koko Suomen alueella.
Suomessa samaan konserniin kuuluvat muun muassa Saint-Gobain Finland Oy, jonka tunnettuja tuotemerkkejä ovat Weber, Isover, Gyproc ja Ecophon sekä Dahl ja PAM.
Leca Finland Oy:ssä työskentelee noin 50 henkilöä. Lisäksi yritys työllistää merkittävän määrän kuljetusliikkeitä, urakoitsijoita ja rakennusliikkeitä. Yrityksen liikevaihto on noin 20 M€.
Yrityksen päätuote on Leca®-kevytsora, joka on savesta polttamalla valmistettua keraamista, kevyttä ja huokoista materiaalia, jota käytetään erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa. Tuote on hyvin pitkäikäistä, kestävää ja voidaan käyttää tai kierrättää yhä uudelleen useiden vuosikymmenten käytän jälkeenkin. Leca-harkkojen lisäksi merkittävimpiä käyttöalueita Leca-soralle ovat tasakattojen eristykset, infrarakentaminen, erilaiset täytöt sekä eristykset rakennuksissa ja niiden ulkopuolella.
Asiakaskuntaan kuuluvat ovat muun muassa kevytsoraharkkojen valmistajat, urakoitsijat ja rakennusliikkeet.
Leca-soraa myydään myös erikokoisissa säkeissä käytettäväksi pienempiin käyttökohteisiin ja muun muassa viherrakentamiseen.
Tällä hetkellä yrityksessä valmistellaan uuden savialueen käyttöönottoa.
Koko toimialalla ajankohtainen ympäristövastuu on Leca Finlandissa tiedostettu jo hyvä tovi sitten ja yrityksen vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden eteen on tehty erilaisia toimenpiteitä.
- Pitkä historia ja hyvät käyttökokemukset tuotteista ja ratkaisuista vaativat myös meiltä vastuullista toimintaa. Vahva osaaminen ja resurssit mahdollistavat jatkuvan toiminnan kehittämisen sekä parempien ja ympäristöystävällisten ratkaisujen tuomisen markkinoille, sanoo tuotantopäällikkö Jari Mukkula Leca Finland Oy:stä.
Tällä hetkellä käytettävästä tuotannon energiasta jo noin puolet on bio- ja kierrätyspolttoaineita.
- Hiilijalanjäljen ja ympäristöystävällisyyden parantaminen heikentämättä ratkaisujen toimivuutta ja pitkäikäisyyttä on koko alan yhteinen haaste, toteaa Mukkula.
Leca Finland Oy
Helsingintie 235 45740 Kuusankoski Liikevaihto 2018: 20 M€ www.leca.fi
Tuotantopäällikkö jari.mukkula@leca.fi 040 829 4692
9 + 1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN
1.
EDULLISEMMAT HINNAT
Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin koulutuksista, seminaareista ja tuotteista.
2. Näkyvyyttä ja kontakteja.
Verkostojen kautta maailmanlaajuiset yhteydet.
3. Ajankohtaiset koulutukset
Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset. 4. Hyvät neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 5. Pysyt ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 6. Vaikuta elinkeinoelämässä. Kauppakamarin tilaisuuksissa ja kokouksissa olet mukana vaikuttamassa maakunnan kehitykseen ja edistämässä tärkeitä hankkeita.
7. Asiakirjat ulkomaankauppaan. 8. Neuvoja sopimuskiemuroihin.
Kauppakamarin juristit jäsenen apuna.
9. TIetolähteet päivittäiseen työhösi.
Saat asiantuntijoiltamme ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa.
10. Jokainen kontakti on mahdollisuus
JÄSENASIAT KÄTEVÄSTI VERKOSSA: kymenlaaksonkauppakamari.fi/jasen
Toimiva infra –
menestyksemme perusta
”HaminaKotkan Satama valikoitui laitoksen sijoituspaikaksi pitkän, mutta loppujen lopuksi helpon harkinnan jälkeen. HaminaKotkan Satama on kaikilta kanteilta optimaalinen sijoituspaikka – logistisesti ihanteellinen sekä ovi oivalliseen infraan ja ekosysteemiin. Bonusta on annettava myös sataman asiantuntevalle henkilöstölle, joka on tehnyt sijoittautumisestamme helppoa, toteaa Fintoilin toimitusjohtaja Jukka Ravaska.”
HaminaKotkan Sataman tiedotteen teksti 4.2. on mitä mainiointa markkinointimateriaalia Kymenlaaksolle. Vielä paremmaksi asian tekee se, että teksti ei ole mainostoimiston laatimaa, vaan seudulle sijoittuvan yrityksen näkemys alueen eduista ja sijoittumispäätöksen perusteista. Vastaavia esimerkkejä ja vahvuuksia löytyy ympäri maakuntaa, niin pohjoisesta kuin etelästä. Ja uskon vahvasti, että lisää on tulossa.
Toimiva infra on perusedellytys maakuntamme menestykselle. Sen rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii kehityskohteiden jatkuvaa esille nostamista ja vahvaa vaikuttamistyötä. Viime vuoden hyvä uutinen ja vahvan vaikuttamistyön tulos oli tieto 98 miljoonan euron määrärahasta, joka myönnettiin Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisten rataosuuksien parantamiseen.
Sen sijaan Kymenlaakson ja koko Kaakkois-Suomen tämän hetken merkittävin tieparannushanke VT15 odottaa yhä määrärahaa. Sen eteen on tehty töitä määrätietoisesti jo usean vuoden ajan ja nyt elämme ratkaisevia hetkiä investoinnin rahoituksen ja ajoituksen suhteen. Emme hellitä hetkeksikään, vaan tiukkaamme vaikuttamistyön tahtia ja jatkamme hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Suomen suuri huoli on liikenneinfran rappeutuminen. Autoliikenteeltä peritään vuosittain veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa, josta vain noin 1,5 miljardia euroa palautuu perusväylänpitoon ja investointeihin.
Vertailu esim. Ruotsiin on karua luettavaa. Ruotsissa kerättävä summa on noin 9,6 miljardia euroa, josta vastaava palautuva summa on noin 5,1 miljardia euroa. Haastetta siis löytyy, sekä infran korjausvelan kattamisessa, että valtion tulo- ja menorakenteessa.
Muistutuksena meille kaikille: Kymenlaakso on Suomen positiivisin maakunta. Näin kertoo EK:n suhdannebarometri jo toista kertaa peräkkäin (30.10.2019 ja 29.1.2020).
Hyvällä asenteella valoa ja kevättä kohti!
Marika Kirjavainen
Toimitusjohtaja Kymenlaakson kauppakamari
Enemmän irti EU:sta
TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI, LIISA TAKALA
Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mielestä Suomen pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli EU:ssa. Passiivisen reagoinnin sijaan esimerkiksi liikenne- ja ympäristösektorilla kannattaisi tehdä rohkeita avauksia, joista hyötyisi Suomen ohella koko Eurooppa.
PÄIVI WOOD
KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAVA
LIIKENNE- JA ELINKEINOPOLITIIKAN
ASIANTUNTIJA. Työura EU-komission liikennepääosastolla, Suomen pysyvässä EU-edustustossa, liikenne- ja viestintäministeriössä, ulkoministeriössä, liikenne- ja viestintävirastossa sekä Merenkulkulaitoksella.
KOULUTUS Korkeakoulututkinto IsoBritanniasta EU- ja Kansainvälinen oikeus ja politiikka, Suomessa valtiotieteen- ja kauppatieteen tutkinnot.
PERHEESEEN KUULUU Mies ja poika
HARRASTUKSET: Urheilu, erityisesti tennis, lukeminen ja valokuvaus
Ikä 42 v, kotipaikka Helsinki Päivi Woodia harmittaa se, että Suomessa EU-asioiden uutisoinnin pääpaino on kansallisissa asioissa. EU-asioista uutisoidessa puhutaan usein siitä, mitä Suomi pakotetaan tekemään sen sijaan, että korostettaisiin, miten Suomi voi vaikuttaa asioihin. ”Valtaosa lainsäädännöstämme tehdään EU-tasolla ja siksi siellä tehtäviä aloitteita ja lainvalmistelua pitäisi seurata aktiivisesti alusta lähtien. Näin niistä saataisiin viritettyä kunnollista keskustelua kansallisesti ja voisimme myös vaikuttaa asioihin ajoissa. Suomen pitäisi omalla toiminnallaan myös asettaa agendaa EU-tasolla eikä pelkästään reagoida”, Wood muistuttaa.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija tietää mistä puhuu, sillä hänellä on takanaan liki kymmenen vuoden pesti Brysselissä. Komission pääliikenneosastolla vastuualueena olivat investoinnit, liikenteen digitalisaatio ja kestävän kehityksen mukaiset liikennehankkeet.
Ennen EU-komission pestiä hän työskenteli vuosien ajan Suomen pysyvässä EU-edustustossa.
SINIVALKOISET SILMÄLASIT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA
Näinä vuosina Woodille kävi myös selväksi, millaisella systeemillä valmistelukoneisto Brysselissä lopulta pyörii, mikä taktiikka tuottaa parasta tulosta ja kuinka paljon jalkatyötä pienenkin aloitteen läpimeno lopulta vaatii. ”Tässä kohtaa Suomi on passivoitunut verrattuna 25-vuotisen EU-jäsenyytemme alkupuoliskoon. Aiemmin Suomi pyrki tiiviisti EU:n keskiöön ja mukaan päätöksentekoon. Se näkyy kaikessa muussakin tekemisessä. Viime vuosina olemme olleet sittenkin enemmän peesaajia kuin aloitteentekijöitä ja uuden rakentajia”, Wood harmittelee.
Omista kansallisista eduista on hänen mukaansa pidettävä EU:ssa edelleen tarkasti huolta, mutta asioita kannattaisi tarkastella sinivalkoisten silmälasien lisäksi koko unionin vinkkelistä. Sellaiset ideat ja aloitteet, jotka kääntyvät muidenkin jäsenmaiden eduksi, saavat aina parhaiten tuulta alleen. ”Suomalaisella osaamisella ja yrityksillä olisi todella paljon annettavaa esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioissa. Niihin tarvittaisiin kuitenkin yhteinen näkemys, jota lähdettäisiin määrätietoisesti viemään eteenpäin. Ja nimenomaan niin, ettei puhuttaisi vain Suomesta vaan koko EU:sta. Kiinnostus herää heti, jos jokin aloite hyödyttää myös jotain muuta jäsenmaata”, Wood evästää. LOBBAUS VAATII SITKEYTTÄ JA SISUA
Kovin urakka on kuitenkin asian lobbaaminen ja esittely päätöksenteon kannalta tärkeille tahoille. Se vaatii aikaa, sisua sekä pitkiä työpäiviä viikosta ja kuukaudesta toiseen. Usein maaliin päästään vasta vuosien työllä. ”Kaiken kukkuraksi monet tärkeät tapaamiset sijoittuvat virka-ajan ulkopuolelle. Keski- ja eteläeurooppalaisille tämä ruljanssi on ihan arkipäivää, meille suomalaisille edelleen vähän vieraampaa. Toimiston ovea ei kannata laittaa kiinni heti kun virallinen osuus asioista on hoidettu, vaan pitäisi myös ymmärtää henkilökohtaisten suhteiden merkitys sille, että asioita saadaan vietyä menestyksekkäästi eteenpäin”, Wood toteaa.
Aktiivisemmalla otteella EU:sta olisi muutenkin saatavissa enemmän irti. Samalla myös muu Eurooppa ymmärtäisi, millaisten ongelmien parissa Suomessa painitaan ja millaisia ratkaisuja olemme niihin kehittäneet. ”Monet niistä toimisivat myös EU-tasolla ja tarjoaisivat meille samalla uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia koko unionin sisämarkkinalla”, Wood muistuttaa.
PYÖRITTELYN SIJAAN SELKEITÄ LINJAUKSIA
Aktiivisempaa otetta tarvittaisiin myös EU-rahoitushauissa. Suomen valtion osuus esimerkiksi liikennehankkeisiin saaduista EU-tukieuroista on kutistunut edellisistä rahoituskausista. Olemme jääneet kauas jälkeen myös Ruotsista, vaikka tie- ja ratainframme rapistuu rahapulassa. ”Päättyvällä rahoituskaudella Ruotsi sai tukea rataverkkoonsa 153 miljoona euroa. Suomen kohdalla vastaava luku oli 18 miljoonaa euroa”, Wood huomauttaa.
Tässäkin epäsuhdassa kyse on pitkälti siitä, ettei Suomi ole priorisoinut ja samalla perustellut omia infrahankkeitaan riittävän selkeästi. Jos EU-rahaa aiotaan ensi vuonna alkavan kuusivuotisen rahoituskauden aikana saada esimerkiksi Turun ja Tampereen uusille junayhteyksille, on niiden toteutuksesta tehtävä Woodin mukaan selkeät kansalliset linjaukset ja päätökset. ”Samaa priorisoinnin tarvetta on toisaalta koko Suomen EU-politiikassa. EU:sta saataisiin paljon enemmän irti, kun ensin päättäisimme, mitä ja miten sieltä haluamme”, Wood toteaa.
Vaan mikä oikein sai hänet aikanaan innostumaan liikennesektorista? ”Herätys tuli siitä, kun osallistuin YK-tason merenkulkualan neuvotteluihin ja ymmärsin kuinka valtava merkitys liikenteellä on talouteen. Viennistä elävän Suomen kohdalla tämä seikka vain korostuu.”
Nosta yrityksesi
seuraavalle tasolle
Hae lainaa pankista ja toteuta unelmasi kasvusta. Finnveran pk-takaus voi olla ratkaisu rahoituksen järjestymiseen.
Lue lisää nnvera. /pk-takaus
Kauppakamariverkoston merkitys korostuu
Brexit tulee vaikuttamaan suomalaisten yritysten liiketoimintaan Isossa-Britanniassa jo ensi vuonna. Kauppakamariverkostossa yritykset saavat tietoa muuttuneista olosuhteista, suhteiden ylläpidosta paikallisten kumppaneiden kanssa ja valmistautumisesta uusiin kaupan ehtoihin.
Keskuskauppakamari hallinnoi tällä hetkellä 18 kahden maan tai alueen välistä kauppayhdistystä. Uusimpina mukaan ovat liittyneet Ison-Britannian ja Australian kauppayhdistykset vuonna 2019. Ison-Britannian kauppayhdistys on vanhin ja suurin Suomessa aktiivisesti toimiva kauppayhdistys, joka edustaa yli sataa kansainvälistä kauppaa tekevää yritystä.
Suomalainen kauppakamari Lontoossa toimii kohdemaassa luontevana kumppanina. Näin FinnCham-verkosto tarjoaa tukea yrityksille sekä koti- että kohdemaassa. ”Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälisiä suhteita on hyvä ylläpitää aktiivisesi ja tiivistää edelleen brexitin siirtymäajalla”, sanoo Keskuskauppakamarin asiantuntija, kauppayhdistysten pääsihteeri Jenni Isola. ”Siirtymävaiheen käynnistyttyä yrityksillä on yhä paljon kysymyksiä, jotka liittyvät tulevaan liiketoimintaan Isossa-Britanniassa. Kauppakamariverkostossa jaetaan tietoja ja kokemuksia ja saadaan konkreettista apua liiketoiminnan aloittamiseen ja toimimiseen kohdemaassa”, Isola kertoo. ”Säännöllinen keskustelu kohdemaassa toimivien yritysten ja organisaatioiden edustajien kanssa sekä kauppakamarien ja kauppayhdistysten asiantunteva ja jatkuva toiminta erityisesti muuttuvissa olosuhteissa auttavat yrityksiä minimoimaan liiketoiminnan häiriöt kriisiaikoina”, jatkaa Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö, kauppayhdistysten pääsihteeri Anne Hatanpää.
Lähes sata yritysjohtajaa kokoontui helmikuussa Ison-Britannian suurlähetystöön ensimmäiseen vuosittaiseen Keskuskauppakamarin hallinnoimien kauppayhdistysten verkostoitumistilaisuuteen, jota isännöi Britannian Suomen suurlähettiläs ja Finnish – British Trade Associationin hallituksen jäsen Tom Dodd. ”Vaurauden edistäminen on keskeinen osa suurlähettilään roolia. Tämä työ ei onnistu ilman FinnCham-verkoston kaltaisten ammattijärjestöjen apua ja tukea. Niiden tarjoamat paikalliset yhteydet ja tieto ovat elintärkeitä työllemme Ison-Britannian suurlähetystössä ja muissa Helsingin edustustoissa. Kaikkialla maailmassa näemme lisääntyneet mahdollisuudet, mutta myös lisääntyneet kaupanesteet. Vapaan ja reilun kaupan hyödyt voidaan hyödyntää ainoastaan tämänkaltaisten verkostojen työn avulla”, sanoi Dodd.
