Kauppa, kirkko ja kyläkoulu - lähiyhteisöjen merkitys ennen ja nyt Tämän vuoden Agoran otsikko oli "Kuihtuva kotiseutu - onko lähityhteisöjen renessanssi mahdollinen?". Teeman tarkoituksena oli herätellä osallistujia suuntaamaan ajatuksia kuntakohtaisiin kysymyksiin tulevia kuntavaaleja ajatellen. Teema oli entistä ajankohtaisempi kun koulutustapahtuma järjestettiin kokonaan etänä. Kaikilla oli mahdollisuus osallistua tapahtumaan asuinpaikasta riippumatta. Agoran ensimmäinen koulutuspäivä "Kauppa, kirkko ja kyläkoulu - lähiyhteisöjen merkitys ennen ja nyt" toimi eräänlaisena johdantona koko akatemialle. Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoi turvallisen lähiyhteisön merkityksestä lapsuudessa ja nuoruudessaan. Erityisesti Räsäsen anekdootti "koko kylästä kasvattajina" oli herättelevä ja erityisen silmiä avaava vallitsevina yksilökeskeisyyden aikoina. Ennen pienissä kylissä vanhemmat saattoivat jättää lapsensa hoitoon naapureille ja lasten oli turvallista leikkiä, sillä kaikki tunsivat toisensa ja pitivät huolta toisistaan.
"ENNEN PIENISSÄ KYLISSÄ VANHEMMAT SAATTOIVAT JÄTTÄÄ LAPSENSA HOITOON NAAPUREILLE JA LASTEN OLI TURVALLISTA LEIKKIÄ, SILLÄ KAIKKI TUNSIVAT TOISENSA JA PITIVÄT HUOLTA TOISISTAAN." Räsänen korosti alustuksessaan myös kyläkoulujen merkitystä turvalliseen lapsuuteen. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, niin koulumatkan kuin sosiaalisten puitteiden osalta. Päivän toinen alustaja, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne jatkoi Räsäsen linjoilla. Rinne kertoi järjestönsä tekemästä työstä Suomen kyläyhteisöjen hyväksi ja korosti korona-ajan merkitystä uuden "kyläherätyksen" liikkeellepanijana. Rinne innosti myös kaikkia nuoria lähtemään mukaan kylätyöhön, jotta nuoretkin voisivat kokea kylät omakseen. Järjestöön ollaan suunnittelemassa hänen mukaansa myös nuorisojaostoa.
Elinkeinon elinehdot - yrittäjä ja kunta symbioosissa Toinen päivä keskittyi tiukasti kuntatalouteen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen menestysmahdollisuuksiin. Päivän ensimmäinen puhuja oli Kouvolan lakritsin lakutehtailija Timo Nisula, joka oli juuri muutamaa viikkoa aikaisemmin julkaissut paljon mediahuomiota saaneen työntekijärekryn tehtaallaan. Kouvolaan muuttavalle työntekijälle tarjottaisiin palkan lisäksi muun muassa asunto. Nisula lähtikin alustuksessaan liikkeelle siitä, kuinka yrittäjien tulisi olla rohkeampia tekemään itse repäiseviä alotteita sen sijaan, että vaativat koko ajan kunnilta enemmän resursseja ja helpotuksia. Kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen oli hänen mukaansa koko yhteisön yhteinen tehtävä. Erään osallistujan kerrottua hakeneensa aikanaan töitä Kouvolan lakritsilta ja muistaneensa sen erityisesti siksi, että vaikkei tullut valituksi hänelle lähetettiin kirjeen ohessa, mitä muutakaan kun kouvolalaista lakua, tarttui Nisula tähän. Hänen
mukaansa yritysten tulee tulla pois norsunluutorneistaan lähemmäs tavallisia ihmisiä ja osallistuttua kunnan arkeen. Erityisesti Nisulan huumori ja vaiheikkaat esimerkit saivat yleisöltä paljon kiitosta. Toisen päivän toinen puhuja oli KD Nuorten entinen puheenjohtaja, Agora-akatemian perustaja ja nykyään kuntien elinvoimaisuuden parissa työskentelevä Aki Ruotsala. Ruotsala kertoi kuinka kunta voi paremmin, kun siellä on hyvä yrittää ja että pienetkin asiat saattavat vaikuttaa suuresti kunnan menestykseen, innostus tarttuu helposti. Nisula innostui jopa kysymään onko herra Ruotsala palkattu näyttelijä, sillä hän ei ollut koskaan ennen tavannut fiksua virkamiestä.
"NISULA INNOSTUI JOPA KYSYMÄÄN ONKO HERRA RUOTSALA PALKATTU NÄYTTELIJÄ, SILLÄ HÄN EI OLLUT KOSKAAN ENNEN TAVANNUT FIKSUA VIRKAMIESTÄ." Katseet kohti tulevaa - mistä on menestynyt kunta tehty? Agoran viimeisenä päivänä ohjelmassa oli kolme puhujaa. Kolmannen päivän eirtyinen kysymys oli, että mitä tarvitaan, jotta kunnat voivat menestyä ja miten pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta Suomesta tehdään houkutteleva vaihtoehto. Ensimmäisenä puhujana Mäntyharjun kunnanjohtaja Jukka Ollikainen kertoi kuinka Mäntyharjun kaltaisesta, mökkiläisten kunnaksi mielletystä kunnasta tehtiin houkutteleva vaihtoehto ympärivuotiseen asumiseen. Ollikaisen keinosalkusta löytyi muun muassa markkinointi oikean kohdeyleisön parissa, Mäntyharjun tapauksessa keskittyminen Helsingin alueelle, muun muassa lehtimainonnan kautta. Ollikainen mainitsi myös rohkeat kehityshankkeet yhtenä esimerkkinä vaikuttavan vaihtoehdon luomiseksi. Akatemia päättyi paneelikeskusteluun KD:n nuoren kuntavaltuutetun Noora Knappin, Vaasan yrittäjien Katja Rajalan ja Ollikaisen välillä. Paneelikeskustelun ja Agoraakatemian kokonaisuudessaan voit katsoa KD Nuorten YouTube-kanavalta tai hakemalla hakusanalla "AGORA 2020".