Arvosana 2/2022

ARVOSANA

VI ÄR REDO

TOMMI TERÄ

Hösten är verkligen borta och sommaren är bara ett minne i våra sinnen. Tillsammans med höstens ins tabila väder har vår vardag också kommit in i andra typer av instabilitet. Hur är eldistributionen under de mörka vintermånaderna? Hur reagerar vi på de dras tiska prisökningarna på både energi och mat? Hur kan vår ekonomi stå emot ett budgetunderskott på mer än 8 miljarder igen? Och vad händer i Ukraina?

Osäkra tider kräver ledarskap, en trendsätta re och en riktningsförändring. Tiden kräver en ideologi med en värdegrund som håller. En ide ologi där alla är värdefulla i sig själva utan se parata meriter. En ideologi där alla behandlas rättvist och lika. Och en ideologi där alla blir om händertagna. Kristdemokrati erbjuder allt detta.

Kristdemokrati är också en ideologi som erbju der lösningar på upplevda utmaningar. I höstens nummer tar Arvid Karell upp jordbrukares svåra situation och Riku Auerma infrastrukturrepara tionsskulden i sin artikel. Veera Männistö och Ee mil Silventoinen kompletterar i sina utmärkta tex ter varandra då de tar ställning till entreprenörskap. Ami Rinta-Valkama tar å sin sida upp motsättnin gen gällande manlig omskärelse och behovet av att reformera lagstiftningen. Dessutom fokuserar vi på narkotikasituationen i Finland, narkotikastra tegin och överväger behovet av att uppdatera den.

Sedan världen öppnades efter pandemin har KD Unga varit aktiv även internationellt. Du kan läsa om KD Ungas delegationernas resor till Alicante, Mal mö och Stockholm. Vi kommer också att täcka både Sveriges val i höst och vi ska även skapa en överblick längre bort i Brasilien, där de val som är mycket vik tiga för hela landets demokrati kommer att hållas.

Sist men inte minst, KD Ungas största evenemang för året närmar sig igen. Årets årsmöte hålls i år den 19.-20.11. i Åbo. Du hittar den officiella årsmötesin bjudan i denna tidning. Du är varmt välkommen till min älskade hemstad. Vi ses i Åbo!

Allt detta ingår i höstens Arvosana. Vi lyfter fram sociala utmaningar, men samtidigt presenterar vi också lösningar och möjligheter. Det är precis vad det innebär att vara KD Ung – en aktiv social ob servatör, en lösningsleverantör och rösten för vårt partis och samhällets samvete, som organisationens ordförande emeritus Annika Lyytikäinen påpekar i sitt fina skrivande.

Trots de osäkra tiderna är vi säkra på att vi, precis som Sveriges KD i höst, är redo för nästa vårs rik sdagsval. Redo för en ny regering. Redo för det nya Finland.

LEDARE

MINKÄ TAAKSEEN JÄTTÄÄ,SEN EDESTÄÄN LÖYTÄÄ

AMI RINTA-VALKAMA

Otsikon sanonta tarkoittaa yleisimmin sitä, että te kemättömät työt tulevat ennemmin tai myöhemmin vastaan ongelmina. Toisaalta sitä voidaan soveltaa myös ihmissuhteisiin. Siltoja ei kannata polttaa ta kanaan, koska myös se aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Lisäksi sanonta tuntuu pätevän varsin hyvin suomalaisiin vaaleihin. Olemme juuri jättä neet taaksemme aluevaalit, mutta edestämme löy dämme pian eduskuntavaalit. Jos et vielä ole ehtinyt miettiä mahdollisuutta ehdokkuudelle tai jonkun muun nuoren ehdokkaan kampanjan tukemiselle, nyt on sen aika. Työtä on jälleen tehtävänä entistä kristillisdemokraattisemman yhteiskunnan eteen.

Kristillisdemokraattisempaa Suomea me kaipaam mekin. Hallitus on jälleen päättänyt budjettiriihes sään ottaa lisää syömävelkaa. Punaisen vihreä maa tamme johtava joukkio ei ole tainnut kuulla: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä tapauk sessa he eivät itse löydä sitä edestään. Koko tulevai suuden Suomi löytää sen. Tulevaisuuden sukupolvi tulee kompastumaan suureen lainakasaan ennem min tai myöhemmin. Myös seuraava hallitus löytää huonon taloudenpidon jäänteet edestään. Tehtävä ei tule olemaan helppo. Mutta kristillisdemokraatit ovat valmiita suunnanmuutokseen. Olemme val miit kantamaan vastuun myös vaikeassa paikassa.

Sama sanonta pätee myös Euroopan energiakrii-

siin. Sinisilmäinen energiapolitiikka, jota erityi sesti Keski-Euroopan valtiot ovat harjoittaneet kostautuu nyt tosipaikan tullen. Ehkä aiemmin kau niiltakin näyttänyt tanssi Venäjän kanssa on nyt kaik kea muuta. Idässä ei tanssita, kuten lännessä. Siellä tallataan varpaille, jos tanssipartneri sen sallii. Ja nyt on Eurooppa varpaat mustelmilla ja sormi suus sa kylmän talven edessä. Lepsuilu energiapolitiikan kanssa on nyt löydettävissä edestämme. Hinnat nou sevat. Energiaköyhyys on valitettavasti tämän talven sana, erityisesti Suomen maaseudulle, opiskelijoille ja yrittäjille, jotka hallitus tuntui unohtaneen budjetti riihessään täysin. Keskusta tulee löytämään edestään sen, kuinka pahasti puolue on laiminlyönyt Suomen sydänmaan väen, maamme ruuantuottajat.

Mutta me haluamme muutoksen ainaiselle vastuun hylkäämiselle. KD Nuoret haluaa olla osa rintamaa, joka ei jätä rumaa jälkeä taakseen. Haluamme olla osa sitä joukkoa, joka korjaa jäljet ja luo entistä pa remman yhteiskunnan aivan jokaiselle. Emme aja eturyhmien asiaa. Emme siten kaada kultaa toisen ihmisen syliin samalla, kun valutamme kuraa toisen päälle. Pyrimme kohtuulliseen ja tasapainoiseen tu lokseen, jossa jokaisella on hyvä olla. Eduskuntavaa liohjelmamme käsitellään vuosikokouksessa Turussa 19.-20.11. Jos haluat olla mukana muutoksen rinta massa, tule paikalle.

PUHEENJOHTAJALTA

POHJOISMAINEN KONFERENSSI LÄHENSI NUORISOJÄRJESTÖJEN SUHTEITA

JERE TUONONEN

Konrad Adenauer Stiftungin (KAS) konferenssi pidettiin 13.-15. toukokuuta Malmössä Etelä-Ruotsissa

KD Nuorista osallistui konferenssiin neli henkinen delegaatio: Ami Rinta-Valkama, Veera Männistö, Arvid Karell ja Jere Tuo nonen. Konferenssiin osallistuivat keskusta-oi keistolaiset nuorisojärjestöt pohjoismaista.

Konrad Adenauer oli saksalainen kristillisdemo kraatti, joka on ollut mukana perustamassa Eu roopan unionia sen alkuvaiheissa. Adenauerin ajatuksena oli taata Länsi-Euroopan vapaus sen yhtenäisyydellä. Nykyään KAS:n arvoihin kuu luu ennen kaikkea vapaus. Säätiö järjestää lu kuisia tapahtumia, myöntää apurahoja ja tut kii kristillisdemokraattista historiaa Euroopassa.

Paikalla olivat myös kaikki kristillisdemokraat tiset nuorisojärjestöt Pohjoismaista. Kolmipäi väisen konferenssin aikana tutuksi tulivat niin Ruotsin KDN:n kuin Norjan ja Tanskan KDN:n edustajat. Norjassa puolue vastaa kooltaan omaa puoluettamme, Tanskassa se on hieman pienem pi. Ruotsin KD:sta voi lukea tarkemmin sivulta 12.

Muihin pohjoismaalaisiin nuoriin tutustumi sen ohella kuulimme useita eri luentoja ja kä vimme keskustelua pienissä ryhmissä. Päivien aikana oli myös runsaasti vapaa-aikaa, jolloin kiertelimme kauniissa historiallisissa puistoissa ja kä vimme myös keskustan laidalla sijaitsevassa linnassa.

MARKKINATALOUSODOTETTUA PAREMPI

Yksi luennoista käsitteli aihetta: ”Is market eco nomy under threath?” Andreas Bergh, Lun din yliopiston professori esitti, että markkina taloudella voidaan myös auttaa toisia ihmisiä.

Bergh toi esille joitakin markkinatalouden hy viä puolia vastapainoksi järjestelmän kohtaa malle kritiikille. Hän mainitsi muun muas sa, että yhteinen järjestelmä lisää keskinäistä luottamusta sen sijaan, että se lisäisi itsekkyyttä.

Hän mainitsi myös, että ylikulutuksen sijaan mark kinataloudessa kaikki resurssit halutaan käyt tää huolellisesti. Hän teki eroa myös markkina myönteisyyden ja korporaatio-myönteisyyden välillä: mitä enemmän kilpailua, sen parempi.

Bergh totesi, että yksityiskohtainen säänte ly ei lisää innovaatiota. Sen sijaan se suoje lee olemassaolevia firmoja, joilla on enenm män resursseja vastata lain tuomiin vaatimuksiin. Muita luentojen aiheita olivat esimerkiksi poh joismaiset asuntomarkkinat. Tämän lisäksi kä vimme vapaamuotoista keskustelua, jossa ai heeksi nousivat esimerkiksi puolustusyhteistyö.

ONNISTUNUT MATKA?

Yhteenvetona voidaan todeta, että matka oli onnistu nut. Kontakteja syntyi niin pohjoismaisten kuin suo malaisten delegaattien kesken. Uusia kasvoja tulikin tutuksi myös kokoomusnuorista ja -opiskelijoista.

Matkalla lentokentälle istuimme samassa autossa saksalaisen kristillisdemokraatin kanssa. Saimme siinä vastauksen pitkäaikaiseen kiistakysymykseen: Muistuttaako Saksan KD enemmän kokoomusta vai Suomen KD:ta. Hänen mukaansa suurin osa puo lueessa on konservatiiveja ja kristillisdemokraatteja.

Matkan aikana meillä oli myös hyviä keskusteluja keskenämme. Monille kahden koronan sävyttämän vuoden jälkeen kansainvälinen yhteistyö ja siihen osallistuminen ovat uutta.

Yhteiskuvassa konferenssiin osallistunut delegaatio: 2. vpj. Veera Männistö, Jere Tuononen, Arvid Karel ja pj. Ami Rinta-Valkama.

Suomen näkövinkkelistä katsottuna Ruot sin vaalijärjestelmässä riittää ihmeteltä vää. Asiasta tietämättömälle tuleekin helpos ti yllätyksenä, kuinka monessa asiassa vaalit länsinaapurissa eroavat suomalaisista vaaleista.

Monista eroavaisuuksista huolimatta lähtökohdat vaaleissa ovat samanlaiset kuin Suomessa. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa vaalit ovat yleiset eli ää nioikeus on riippuvainen vain tietyistä edellytyksistä, kuten ikä, kansalaisuus ja asuinpaikka. Jokaisella on yhtäläinen äänioikeus eli kaikkien äänestäjien ääni on samanarvoinen riippumatta siitä, oletko kunin gas vai tavallinen tallaaja. Vaalit ovat vapaat. Ku kaan muu ei siten voi päättää, ketä henkilö äänestää. Luonnollisesti vaalit ovat myös salaiset, eikä äänestä jän tarvitse paljastaa, miten hän on äänestänyt. Vaa lien välittömyys on myös yksi yhtäläisyys Suomen ja Ruotsin vaalien välillä. Äänioikeutettu äänestää suo raan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ei käydä avoimia listavaaleja. Sen sijaan kyseessä ovat suljetut listavaa lit. Suomessa jokainen ehdokas on samalla viivalla. Jokaisella on ainakin teoriassa yhtä suuret mahdol lisuudet tulla valituiksi ja ehdokkaiden äänimäärä määrittää paremmuusjärjestyksen, jossa he tulevat omalta listaltaan valituksi. Länsinaapurissa sen sijaan puolue määrittää ehdokkaiden valintajärjestyksen. Äänestäjien on vain rajoitetusti mahdollista muut taa puolueen määräämän listan järjestystä. Ehdokas voikin nousta listan ohi saadessaan yli 5 % puolueen saamista äänistä vaalipiirissään. Listavaaliin liittyy myös erilainen äänestyslipuke. Äänestäjät eivät suin kaan kirjoita ehdokasnumeroa valkoiselle tyhjälle la pulle. Sen sijaan kaikilla puolueilla on omat listansa ja äänestäjä valitsee niistä, mitä puoluetta äänestää. Mikäli hän ei halua muuttaa listan järjestystä, hän ei piirrä äänestyslipukkeeseen mitään. Mikäli hän ha luaa äänestää, jotain tiettyä listan henkilöä, hän piir tää ruksin kyseisen ehdokkaan kohdalle lipukkee seen. Lisäksi tämä tehdään kolmeen eri lipukkeeseen kerralla, sillä jokaisissa vaaleissa on luonnollisesti omat listat. Sen, missä vaaleissa on äänestämässä, erottaa äänestyslipukkeen väristä. Keltaisella lipulla äänestetään valtiopäivävaaleissa, sinisellä maakunta valtuustojen vaaleissa ja valkoisella kuntavaaleissa.

Nämä lähtökohdat luettuaan saattaa lukija aja tella ”no mitäs eroavaisuuksia näillä nyt sit ten enää voi olla?”, mutta kyllä eroavaisuuk sia on löydettävissä, ainakin yhtä paljon kuin samankaltaisuuksia. Lähdetään siis tutkimusmat kalle Ruotsin vaalien ihmeelliseen maailmaan.

Ensimmäinen eroavaisuus liittyy vaalien ajankoh taan. Ruotsissa käydään kolmet eri vaalit, valtiopäi vä-, maakunta- ja kuntavaalit samalla kertaa. Usko matonta, puuskahtaa suomalainen pienen puolueen monet vaalit peräjälkeen kolunnut ehdokas. Suo meen ei tätä järjestelmää olla toistaiseksi uskallet tu ottaa, ainakaan täysin. Aluevaalit ja kuntavaalit tullaan käymään yhtä aikaa vuona 2025 myös tääl lä, mutta eduskuntavaalit säilyvät ainakin toistai seksi omalla paikallaan. Suomalainen poliitikko ei voi olla kadehtimatta sitä, että Ruotsissa kampan joidaan kerran neljässä vuodessa. Kaikki paukut käytetään kerralla ja se näkyy. On julisteita, tv-tent tejä, some-kampanjaa ja suuria vaalitiimejä. Ruot salaisia kampanjatiimiläisiä jututtaessa, kuulemma heitä alkaa jo vähän väsyttää. Tekee mieli huudah taa, että tulkaa kokeilemaan samaa temppua ker ran vuodessa tänne Pohjanlahden toiselle puolelle.

Myös Ruotsissa on ennakkoäänestys, mutta tähän kin heillä liittyy villi kortti. Ennakkoäänestyksessä äänensä antanut kansalainen voi halutessaan muut taa mielensä ja vaihtaa äänensä varsinaisena vaali päivänä. Jos siten alun perin henkilö päättää jostain kumman syystä äänestää ennakkoon sosiaalidemo kraatteja, mutta ymmärtääkin ennen varsinaista vaa lipäivää, ettei ole mitään järkeä äänestää jo kahdek san vuotta vallassa ollutta puoluetta, koska mitään hyvää ei ole tapahtunut, voi hän äänestää varsinai sena vaalipäivänä kristillisdemokraatteja. Tämä joh taa myös siihen, ettei ääniä päästä laskemaan yhtä aikaisin Ruotsissa kuin Suomessa. Meillä ennakko äänet tulevatkin julki jo aikaisin vaalipäivän iltana.

Ruotsissa käytössä oleva 4 prosentin äänikynnys on

ENSIMMÄINEN EROAVAISUUS LIITTYY VAALIEN AJANKOHTAAN

KELTAISELLA LIPULLA ÄÄNESTETÄÄN VALTIOPÄIVÄVAALEISSA, SINISELLÄ MAAKUNTAVALTUUSTOJEN VAALEISSA JA VALKOISELLA KUNTAVAALEISSA.

suomalaisen pienen puolueen kauhu. Ruotsin kristil lisdemokraatit olivatkin kannatusmittauksien perus teella pulassa neljä vuotta sitten käydyissä vaaleissa, sillä kannatus keikkui juuri 4 prosentin paikkeilla. Puolue kuitenkin onnistui nostamaan kannatuksensa jopa 6 prosenttiin. Äänikynnyksen alle tippuminen tarkoittaa puolueen putoamista pois valtiopäiviltä. Peli on siten kovaa. Poikkeus pääsääntöön kuitenkin löytyy. Mikäli jossain vaalipiirissä puolue kerää yli 12 prosenttia äänistä, pääsee se valtiopäiville, vaikka val takunnallinen kannatus olisikin alle äänikynnyksen.

Yksi eroavaisuus on myös se, että ruotsalaiset ää nestävät huomattavasti ahkerammin kuin suoma laiset. Äänestysprosentti on usein yli 80 prosent tia. Ehkäpä se kertoo siitä, että ainakin joissakin asioissa Suomessa voitaisiin ottaa mallia ruotsalai sesta vaalijärjestelmästä. Voisimme aloittaa aset tamalla vaalit yhteiseen ajankohtaan. Toisaalta naapurimme vaalijärjestelmässä on myös paljon sel laisia asioita, jotka he saavat pitää täysin ominaan.

LOPPUSYKSYN ARVOKLUBIT

KD Nuorten Arvoklubit rullaavat tänäkin syksy nä vastustamattomasti niin Instagramissa kuin tien päällä. Arvoklubeista saat parhaiten tietoa seu raamalla KD Nuorten sosiaalisen median tilejä.

niin mukaan voi tulla ihan vaan vaikka kuuntele maan. Arvoklubi on avoin kaikille politiikasta kiin nostuneille, eikä osallistujan tarvitse olla KD Nuor ten jäsen.

ANNA OMANTUNNON KOLKUTTAA

EMERITUS ÄÄNESSÄ ANNIKA LYYTIKÄINEN

Syksyn budjettiriihessä koettiin, kuten niin usein vaalien lähestyessä, hallituspoliitikoiden lauantai markkinat, jossa tarjolla on karnevaalitunnelmaa ja jokaiselle jotain. Kotimaanlentojen alennusmyyn ti, vaippasatanen ylimääräisen lapsilisän muodos sa ja kansalaisille ennätysmäärä velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Jokainen hallituspuo lue, joka on luvannut äänestäjilleen kestävää talou denpitoa tai hyvää sukupolvipolitiikkaa, on vuo ron perään kääntänyt takkinsa houkutusten tiellä.

Hallituspuolueet tekevät samalla tietämättään tilaa kristillisdemokraattiselle vaihtoehdolle. Kristillisde mokraattinen ihmiskuva lähtee siitä, ettei kukaan ole täydellinen tai erehtymätön, eikä näin ollen utopioi takaan voida saavuttaa, sillä yhteiskunta on ihmis tensä summa. Kristillisdemokraatti johtaa kohtuu della ja tavoittelee yhteistä hyvää ilman eturyhmiä.

Euroopassa on sota, ilmastokriisi on ratkaisemat ta, koronan jälkipyykkiä hoidetaan vieläkin, inflaa tio laukkaa ja mielenterveysongelmat meinaavat niellä nuoren sukupolven mukanaan. Politiikan on palatta va takaisin perusasioiden ääreen: ratkaisemaan tavallisten ihmis ten arjessaan kohtaamia ongel mia. Siinä tehtävässä tarvitaan Suomen johtavaa hyvinvoin tipuoluetta, jonka puheen johtaja Sari Essayah’aa kiitellään talousosaami sestaan yli puoluerajojen.

KD Nuorilla on myös tärkeä tehtävänsä niin tämän päivän kuin huomisenkin poliit tisilla areenoilla.

Nuorisojärjestöä on luonnehdit tu emopuolueen omaksitunnoksi.

Se tehtävä tulee ot taa tosissaan.

Me ehdotimme puolueelle nimenmuutosta ja profii linvaihtoa kohti eurooppalaista kristillisdemokratiaa, me vaadimme puolueelle selkeämpää taloudellista linjaa ja me ajoimme Suomea Natoon kauan ennen kuin emopuolue havahtui siihen. Pitkään nuorisojär jestö käytännössä muodosti puolueen ulko- ja tur vallisuuspoliittinen profiilin.

Työ ei ole loppunut tähän. Puolueen omantunnon tehtävänä on tilanteessa kuin tilanteessa katsoa, mi ten voimme turvata kristillisdemokraattisen äänen kuulumisen vuosikymmentenkin päähän. Miten pystymme aidosti edistämään yhteistä hyvää entistä voimakkaammin? Peräänkuulutan uutta puolueen omantunnon kolkutusta: onko julkikuvamme todel la sellainen, että ajamme aidosti jokaisen ihmisen yh teistä hyvää, yhdenvertaista yhteiskuntaa? Välittyykö jokaiselle suomalaiselle Matti Meikäläiselle viesti, että rakastamme jokaista lähimmäistä niin kuin it seämme? Uskon, että vain nuorisojärjestö voi potkia tämän kiven liikkeelle, ja luotan siihen, että nuoriso järjestö myös sen liikkeelle potkaisee.

Kristillisdemokraattisen politiikan juuret ulottuvat syvälle länsimaiseen arvokal lioon. Kristillisdemokratian peruspe riaatteet eivät heilu tuulessa. Se on vakaata, resonoi suomalaisen sydä messä ja on ensi keväänä valmiina kurottamaan uusiin korkeuksiin. Siihen tarvitaan jokaista meistä, ja siihen tarvitaan vahvaa nuoriso järjestöä, joka ei pelkää korottaa ääntään silloin, kun siihen on tar

Kirjoittaja toimi vuosina 20202021 KD Nuorten puheenjoh

POIKIEN YMPÄRILEIKKAUS: KIELLETTY, MUTTA SALLITTU TRADITIO

AMI RINTA-VALKAMA

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on ylei nen tapa ympäri maailmaa. Kyseessä on toimenpide, jossa pojan peniksen esinahka poistetaan kokonaan tai osittain. Ympärileikkaus on osa useiden kulttuu rien ja uskontojen harjoittamista, merkittävimpinä ryhminä mainittakoon kaksi maailman valtauskontoa eli juutalaisuus ja islam, joiden opetuksiin poikalap sen ympärileikkaus kuuluu. Länsimaista esimerkiksi Yhdysvalloissa ympärileikkaus on yleistä. Toimenpi teen suorittamisikä vaihtelee vastasyntyneestä aina murrosikään saakka. Poikien ei-lääketieteellistä ym pärileikkausta ei ole kielletty missään kansainvälisis sä ihmisoikeussopimuksissa. Yksikään valtio ei ole tiettävästi suoraan kieltänyt kyseistä toimenpidettä.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei ole kuitenkaan länsimaisesta perus- ja ihmisoikeus näkökulmasta helppo kysymys. Kuten aikuisella, myös lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemat tomuuteen riippumatta lapsen uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta. Lasten koskemattomuu den merkitys on kasvanut oman sukupolveni elin aikana. Enää ei ole oikein kasvatustarkoituksessa kurittaa lasta, ja hyvä niin. Mutta kun vertaamme kiellettyä tukkapöllyä ympärileikkaukseen voim me huomata, että ympärileikkauksen pysyväisvai kutukset ovat paljon merkittävämpiä. Toimenpide on peruuttamaton. Se jättää lapseen pysyvän fyysi sen jäljen uskonnosta tai kulttuurista, jota lapsi ei välttämättä koe millään tavalla omakseen ymmär täessään myöhemmin toimenpiteen merkityksen.

Suomessa poikien ei-lääketieteellistä ympärileikka-

usta arvioidaan yhdenvertaisuutta noudattaen läh tökohtaisesti samalla tavalla kuin tyttöjen sukuelin ten silpomista. Molemmat toimenpiteet täyttävät pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Poikien ei-lääke tieteellisen ympärileikkauksen osalta todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta kuin lähtökohdat an tavat ymmärtää. Toimenpidettä on suoritettu Suo messa vähemmistöryhmien keskuudessa tiettävästi yli sadan vuoden ajan. Se onkin muodostunut his toriansa vuoksi tietyllä tapaa teoksi, joka on samaan aikaan lähtökohtaisesti kielletty, mutta silti sallittu.

Aiheesta on annettu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus vuonna 2015. Siinä määritetään, miten poi kien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus tulee suorit taa ”oikealla tavalla”. Ohjeistus on ristiriidassa sen kanssa, että poikien ympärileikkausta arvioidaan läh tökohdiltaan pahoinpitelynä. Ohje on ongelmallinen myös sen vuoksi, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa lakia alemmalla tasolla. Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus rajoittaa lapsen oikeutta koskemat tomuuteen. Perustuslain mukaan jokaisella on oi keus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siten STM:n ohjeistus ei todellakaan ole oikea tapa lähteä raken tamaan pohjaa poikien ei-lääketieteellisen ympäri leikkauksen oikeudelliselle kohtelulle. Ohjeistus on itse asiassa omiaan sekoittamaan nykyistä laintilaa, sillä sen perusteella ympärileikkaustradition piiriin kuuluvat ihmiset voivat päätellä, ettei rikosvastuu ympärileikkauksen suorittamisesta ole mahdollinen.

Myös korkein oikeus on arvioinut poikien ei-lääke-

tieteellistä ympärileikkausta ja sitä, onko teko ollut pahoinpitelynä rangaistava, kolmessa eri ratkaisus sa KKO 2008:93, KKO 2016:24 ja KKO 2016:25. Kahdessa ensimmäisessä näistä kolmesta ratkai susta korkein oikeus on päätynyt oikeuttamaan ympärileikkauksen lapsen kokonaisedun perusteel la, sillä lapset kuuluivat niin kiinteästi ympärileik kaustradition piiriin. Lisäksi ympärileikkaukset oli suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla aiheuttamatta tarpeetonta kipua. Korkein oikeus arvioi myös, että ympärileikkauksella puututaan pojan koskemattomuuteen vain vähäisissä määrin. Kolmannessa ratkaisussa KKO 2016:25 vanhempi oli suorittanut ympärileikkauksen ilman toisen van hemman suostumusta, eikä lapsi kuulunut ainoas taan ympärileikkaustraditiota harjoittavan kulttuurin piiriin, vaan lisäksi suomalaiseen kulttuuriin. Näin ympärileikkausta ei voitu perustella lapsen kokonai sedun mukaisena toimenpiteenä ja ympärileikkauk sen suorittanut vanhempi oli syyllistynyt pahoinpi telyyn.

Korkeimman oikeuden koskemattomuuden louk kauksen arviointi on edellä mainituissa ratkaisuissa jäänyt puutteelliseksi. Se kyllä mainitaan ja oikeu den loukkaus on katsottu vähäiseksi, mutta pai noarvoa esimerkiksi toimenpiteen peruuttamat tomuudelle ei ole annettu. Sen sijaan on tarkkailtu ensisijaisesti sitä, aiheutuuko toimenpiteestä esi merkiksi kipua. On kuitenkin merkillepantavaa, että myös korkein oikeus on todennut, että ny kyinen laintila, jossa ympärileikkauksen oikeu dellinen kohtelu jätetään tapauskohtaisen arvi oinnin varaan, on epätyydyttävä ratkaisu muun muassa yhdenvertaisuuden, rikosvastuun ennustet tavuuden ja rikosoikeuden yleisten oppien valossa. Suomi ei suinkaan ole ainoa valtio, jossa poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ja sen oikeu tusta pohditaan. Tanskassa ja Islannissa on muu taman viime vuoden aikana käsitelty lakialoitteita, jotka pyrkivät kieltämään poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen. Molemmat esitykset kohtasi vat merkittävää vastustusta kansainvälisesti erityi sesti uskonnollisilta vähemmistöryhmiltä. Osittain juuri tämän vuoksi molemmat hankkeet hylättiin. Toisaalta Ruotsissa ja Norjassa on onnistuttu löy tämään tasapaino poikien ei-lääketieteellisen ym pärileikkauksen kulttuurisen ja uskonnollisen mer kityksen ja lasten oikeuksien toteutumisen välillä. Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on sal littu molemmissa valtioissa tietyin tarkoin määrite tyin edellytyksin. Mikäli ympärileikkaus suoritetaan noudattamatta lakia, on teko rikoksena rangaistava.

Lasten oikeuksien kannalta tyydyttävin tapa ratkaista

poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen liit tyvä oikeudellisesti haasteellinen tilanne olisi se, että toimenpiteen saisi suorittaa vasta pojan kyetessä itse antamaan suostumuksensa siihen. Näin lasten koskemattomuuteen ei puututtaisi pysyvällä tavalla ennen kuin he kykenevät itsemääräämiseen asiassa. Tällainen lainsäädäntö ei kuitenkaan luultavasti kyke nisi estämään ei-lääketieteellisten ympärileikkausten tapahtumista vauvaikäisille poikalapsille, sillä kysees sä on jopa yli tuhatvuotinen uskonnollinen ja kult tuurinen traditio, joka on vakiintunut yhteiskuntaan.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on hyvin herkkä kulttuurisuskonnollinen kysymys. Asiasta keskusteltaessa tulee ymmärtää, että lapset ja hei hin liittyvät uskonnolliset riitit ovat elintärkeä osa uskontoja, sillä ilman tulevia sukupolvia, uskonnot kuihtuvat. Se selittääkin, miksi erityisesti uskon nolliset tahot puolustavat poikien ei-lääketieteel listä ympärileikkausta lujasti. Tanskan ja Islannin kaatuneet lainsäädäntöhankkeet koskien poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta demonstroivat hyvin vastustuksen määrää, jota ympärileikkaustra dition piiriin kuuluvilta vähemmistöryhmiltä koh dattiin molemmissa valtiossa asian käsittelyn aikana. Samalla tämä osoittaa sen, kuinka suuri merkitys on sillä, että päätöksenteossa tehdään yhteistyö tä vähemmistöryhmien kanssa, joita asia kos kee, jotta konsensus olisi mahdollista saavuttaa.

Epätyydyttävin on kuitenkin tilanne, jossa poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on lähtökohtai sesti pahoinpitelynä kielletty rikos, mutta tästä huo limatta sille on tapauskohtaisesti löydettävissä oikeu tuksia, jotka eivät ole kansalaisten ennustettavissa. On siten selvää, että lainsäädäntöä aiheen tiimoilta on uudistettava. Yksi vaihtoehto on suunnata katse länsinaapureihimme Ruotsiin ja Norjaan sekä lähteä selvittämään edellytyksiä vastaavalle lainsäädännölle Suomessa. Aikaisemmin lainsäädännön uudistami nen on kaatunut siihen, ettei poliittista halukkuutta asian edistämiselle ole löytynyt. Olisi kuitenkin toi vottavaa, että Suomessa, perus- ja ihmisoikeuksien mallimaassa, lapsen oikeuksien kannalta hyvin mer kittävä asia saataisiin vietyä maaliin. Suomen päät täjien olisi vihdoin valittava suuntansa. Nykytilanne on kestämätön.

Artikkelin kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta oikeustieteen pro gradu -tutkielman ”Onko lasten ympärileikkausten su kupuolittunut kohtelu perusteltua? Näkökulmana itsemää räämisoikeus ja oikeus koskemattomuuteen”. Tutkielma on julkaistu Helsingin yliopiston E-thesis-järjestelmässä.

INNOSTAVAA KAMPANJOINTIA TUKHOLMASSA

Kylttien kiinnittämistä kaupungin keskustaan ja flaikuttamista kansanedustajan kanssa. Vaaliekskursio Tukholmaan tarjosi arvokkaita oppeja.

TUONONEN

KD Nuoret järjesti 26.–28. elokuuta vaaliekskursion Tukholmaan. Seurasimme vaaleja ja autoimme si sarjärjestöä kampanjoinnissa. Matkalle osallistui 13 henkilöä. Matkalla kohti Tukholmaa pidettiin koulu tuksia, joissa Ami Rinta-Valkama avasi muun muas sa Ruotsin poliittista järjestelmää. Nuorten Poh joismaiden neuvostoa esitteli Annika Lyytikäinen. Ensimmäisenä päivänä oli vierailu Ruot sin parlamenttiin, jossa piti kierroksen par lamentin hämäristä tunneleista loistokkaisiin seremoniaportaisiin Carl Olehäll, joka toimii työn tekijä KD:n ryhmässä parlamentissa. Kierroksel la näimme valiokuntien työhuoneita ja isoja saleja.

Mielenkiintoisen kierroksen jälkeen jalkauduimme kampanjoimaan. Jaoimme flyereita Ruotsin KDU:n ja kansanedustajan johdolla. Kampanjoinnin jäl keen kokoonnuimme illanviettoon kansanedustajan, Christian Carlssonin luokse. Kävimme keskustelua paikalla olleiden Ruotsin KDU:n toimijoiden kanssa ja vietimme rentoa iltaa viinin ja pitsan parissa. Kes kusteluista tuli monta mielenkiintoista havaintoa.

Toisena päivänä jatkoimme kampanjointia laittamalla kylttejä kiinni tolppiin keskellä kaupunkia. Kiinnittä miseen ei tarvita erillistä lupaa, vaan puolueet voivat vapaasti kiinnittää niitä vapaisiin paikkoihin. Muut puolueet ovat olleet kuulemma erityisen vakuuttu neita KD:n näkyvyydestä mainostaulujen muodossa.

Vierailimme vielä Suomen Ruotsin suurlähetys tössä, jossa tapasimme edustuston päällikön sijai sen, Janne Jokisen. Hän antoi strategisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilannekatsauksen, jossa kä siteltiin muun muassa pohjoismaista yhteistyötä. Alustusta seuranneessa keskustelussa pohdittiin esimerkiksi sitä, mikä olisi luonnollisin paikka poh joismaiselle puolustusyhteistyölle tulevaisuudessa.

KÄYTÄNNÖN OPPEJA SEURAAVIIN VAALEIHIN

Ruotsissa pidetään neljän vuoden välein vaalit, joissa valitaan kerralla edustajat kuntiin, alueille ja parlamenttiin. Nämä vaalit olivat siis todella iso asia. Kaikki into ja panostus laitetaan yksiin vaalei hin. Tämä on yksi keskeinen ero. Oikeastaan juuri tämä ero paljastaa, millaiset olisivat täydelliset vaalit.

Suomessa kaikkiin vaaleihin ei voida panostaa täysillä, joten suoritteet jäävät vajavaisiksi. Ruot sissa taas voidaan panostaa yhteen suoritukseen. Näin vaalien kampanjointi on paljon laaduk kaampaa. Toisaalta myös yleinen innostus keskit tyy vaalien alle. Vaalit pidetään myös kesäaikaan.

Tästä huolimatta – tai oikeastaan juuri tämän vuok si – on otettava oppia Ruotsin KD:n kampanjoin nista. Ruotsissa KD:lla menee hyvin, ja niin ha luamme myös seurata perässä. Tämä ei merkitse

Kampanjailme on yhdenmukainen myös esitteiden osalta. Flyerin tunnistaa jokaukaa olevan KD:n väreissä.

Ruotsin parlamentti on monin puolin uusittu ja modernisoitu. Tämän paljas tavat aikalaisen silmää miellyttävät kalusteet ja lattiamatot.

täysin samojen asioiden te kemistä, vaan hyvien mallien tunnistamista ja niistä oppi mista. Mikä toimii, ja miksi se toimii. Näin on pohdittava.

Ensinnäkin on otettava op pia tekemisestä: Ruotsissa oli selvää, että joka päivä kam panjoidaan jollakin tavalla. Asioita tehtiin myös tehok kaasti. Toisaalta asioita tehtiin yhdessä ja se oli innostavaa.

Esimerkiksi voisi ottaa flyereiden jakamisen. Kan sanedustaja poimi meidät autoonsa ja antoi flyerei ta sekä kartan, johon merkitylle alueelle menimme niitä jakamaan. Kun olimme valmiita, hän taas tuli poimimaan meidät. Hän vei meidät kaikki sitten kotiinsa illanviettoon, jossa nautimme toistemme seurasta sekä viinistä ja pitsasta. Tekeminen oli siis myös hauskaa ja sillä oli yhteisöllinen ulottuvuus.

Toinen asia, josta voidaan oppia, on puolueen vaali-ilme. Se oli vahvasti keskitetty ja kaikil la ehdokkailla flyerit olivat esimerkiksi saman laisia kuvaa ja tunnuslausetta lukuun ottamatta. Näin joku sanoi viisaasti, että flyerin tunnistaa KD:n omaksi vaikka se olisi maassa metrien pääs sä. Toistuva ilme siis lisää tunnistettavuutta.

Ehdokkaat voivat tehdä Ruotsissa omat mallipoh jansa mukaiset esitteet meidänkin käyttämällä Can-

Kansanedustaja Christian Carlsson jakamassa flaikuttajille karttoja aluei den tunnistamiseksi. Esitteet laitettiin pieneen pussiin, jossa luki ”KD”.

Mainokset kiinnitetään siten, että pylvään molemmilla puolin on taulut, jotka ovat kiinni toisissaan nippusiteellä. Tauluissa on valmiiksi reiät, joista nippusiteet sujautetaan. Kuvassa Annika Lyytikäinen tekemässä valmista työtä.

va-ohjelmalla. Ehdokkaan kuva suositellaan ottamaan ammattilaisella. Tunnuslai se alkaa myös aina sanoilla ”redo att” eli ”valmis...”. Tätä käyttävät niin pu heenjohtaja Ebba Busch kuin tavallinen ehdokaskin.

Jotkut ehdokkaat ovat to sin aloittaneet tunnuk sen jollain muulla tavalla, mitä ei pidetä hyvänä asia na, vaikka tunnus muuten voisikin kuulostaa hyväl tä. Kun esitteet ja toisaalta myös muutkin mainokset ovat yhdenmukaisia, niin tuodaan esiin paremmin kuva yhtenäisestä eh dokasjoukosta. Toisaalta tämä säästää myös re sursseja, kun ehdokkaiden ei tarvitse suunnitel la ja taittaa omia esitteitään tai etsiä niille taittajaa.

Vaaliteemoista on mainittava lähinnä turvallisuus, joka on saanut nuoret äänestäjät liikkeelle. Heitä kiinnostaa, että heidän omilla kaduillaan on turvallis ta. Tämä on ollut yhtenä KD:n keskeisenä teemana.

Muutenkin on mainittava KD:n retoriikasta, että he tarttuvat hyvin yksinkertaisiin aiheisiin ja hy vin konkreettisella tavalla. Aiheet tarttuvat arki päiväisiin aiheisiin, kuten nouseviin elinkustan nuksiin – edelleen hyvin suoralla tavalla. Ruotsin KD esittää ratkaisuja. Silmiinpistävää on myös et tei esitteissä käytetä paljoa lukuja tai numeroita.

TOMMI TERÄ

PYSYYKÖ BRASILIA BOLSONARON KÄSISSÄ?

“Vain Jumala voi erottaa minut”, toteaa tropiikin Trumpiksikin kutsuttu Brasilian istuva presidentti Jair Bolsonaro lokakuun vaalien alla. Konteks tistaan irrallisena tuota lausuntoa voisi pitää har taan kristityn ulostulona. Bolsonaroa ja hänen presi denttikauttaan vähänkään tunteva kuitenkin tietää, miten suuri uhkaus noihin sanoihin sisältyy.

BOLSONARON VALTAANNOUSU JA KAUSI PRESIDENTTINÄ

Brasilia syöksyi vuonna 2014 histo rialliseen lamaan, korruptioskandaali velloi usean johtavan poliitikon (ml. silloisen presidentin Michel Teme rin) ympärillä, ja väkivaltaisuudet ja rikollisuus kasvoivat. Henkilö, joka tuossa tilanteessa lupasi vas tata kovin ottein rikollisuuteen ja väkivaltaan, tekevänsä markkina myönteistä talouspolitiikkaa sekä kannattavansa konservatiivisia arvo ja, olisi luonnollisesti vahvoilla. Tätä kaikkea entinen armeijan upseeri Jair Bolsonaro, 66, lupasi asettues saan ehdolle vuoden 2018 vaaleissa.

Kyseiset vaalit olivat kiihkeät ja ta pahtumarikkaat. Mielipidekyselyjen kärjessä kilvan alussa olleelta Luiz Inácio Lula da Silvalta (lyhyemmin Lula) evättiin kyseenalaisesti mah-

BRASILIAN VAALEISSA KYSE UUDEN PRESIDENTIN LISÄKSI MYÖS MAAN DEMOKRATIASTA

dollisuus olla ehdokkaana. Bolsonaroa itseään taas puukotettiin kesken kampanjoinnin ja hän oli lähel lä menehtyä. Demokratian kannalta huolestuttavasti Bolsonaro ilmaisi jo kesken kampanjoinnin, ettei hän ja mahdollisesti myöskään maan armeija hyväksyisi hänen tappiotaan. Bolsonaro sai kuitenkin lopulta toi sella kierroksella 55% äänistä, peittosi työväenpuolu een Fernando Haddadin ja nousi maan presidentiksi.

Bolsonaro on sanonut puolustavansa perustusla kia, demokratiaa ja vapautta, mutta Brasilian po litiikkaa, päätöksentekoa ja yhteiskuntaa tarkaste levan on helppo huomata, että tämä retoriikka on kaukana todellisuudesta. Globaalia demokratian tilaa tarkastelevan ja siitä vuosittain raportoivan V-Demin vuoden 2022 raportin mukaan, jonka mukaan Brasilian demokratia-kehityksen nuoli on laskenut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aika na. Bolsonaron kauden aikainen median kontrol lointi ja akateemisen vapauden sekä kansalaisyh teiskunnan rajoittaminen, poliittisten vastustajien halveksinta ja disinformaation levittäminen sekä vaali-instituution heikentäminen ovat merkkejä Bra silian huolestuttavasta autoritaarisesta kehityksestä.

Bolsonaro on lisäksi avoimesti kertonut pitävänsä Brasiliassa valtaa vuosina 1964-1985 pitänyttä soti lasdiktatuurin aikaa hyvänä. Kritiikkinä hän on kui tenkin maininnut sen, että diktatuurin olisi kidutta misen sijaan pitänyt tappaa vihollisensa. Bolsonaro on myös useaan otteeseen antanut seksuaalivähem mistöjen, alkuperäiskansojen ja naisten asemaa ja oi keuksia vähätteleviä lausuntoja.

Lupaukset väkivallan ja rikollisuuden vähentämi sestäkin ovat jääneet katteettomiksi. Poliittisen väkivallan määrä on nelinkertaistunut Brasiliassa vuodesta 2019 tähän päivään. Siinä missä vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla raportoitiin 47 po liittisiin hahmoihin kohdistunutta väkivallantekoa, vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla vastaavia oli peräti 214. Aseiden määräkin on jo ennestään suurten murhalukujen Brasiliassa viisinkertaistu nut sitten vuoden 2018. Vuonna 2018 aseita kantoi noin 117 000, mutta vuonna 2022 maassa on jo yli 670 000 aseenkantajaa. Tämä on seurausta Bol sonaron kauden aikana löyhennetyistä aselaeista.

Talouspolitiikassa Bolsonaro on pyrkinyt markki namyönteisiin uudistuksiin, veronalennuksiin ja uu

sien julkisen sektorin työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseen. Bolsonaron presidenttikauden yksi suurista voitoista oli eläkeiän nosto naisilla 53:sta 62:en ja miehillä 56:sta 65:en vuoteen.

Väkivallan ja rikollisuuden kitkemisen epäonnistu misen lisäksi Bolsonaroa on kritisoitu myös muista asioista. Kansainvälistä huomiota Bolsonaron Bra silia on saanut erityisesti maan sademetsien laajoista hakkuista. Bolsonaro vastustaa ympäristöliikettä ja ilmastonmuutosta, sillä ne haittaavat mm. hakkui siin perustuvaa taloutta. Bolsonaron kauden aikana sademetsien hakkuut ja laittomat alkuperäiskanso jen maille kohdistuneet invaasiot ovatkin kiihtyneet ennen näkemättömällä tahdilla. Syynä ei pidetä ai noastaan taloudellisen hyödyn havittelua, sillä Bol sonaron antamista kommenteista paistaa läpi myös syvä alkuperäiskansojen halveksunta. Hän on mm. todennut, että “Pohjois-Amerikan ratsujoukot toi mivat viisaasti hävittäessään intiaani-ongelman tap pamalla heidät.”.

Ilmasto- ja ympäristöasioiden lisäksi Bolsonaro sai erityisen laajaa kritiikkiä koronaviruspandemian hoi dostaan. Muun maailman sulkeutuessa Bolsonaro edusti toista ääripäätä. Hän vähätteli virusta kut suen sitä “pikkuflunssaksi” ja vastusti rajoitustoimia niiden taloudelle negatiivisten vaikutusten vuoksi. Rajoituksia vaatineen terveysministeri Luiz Henri que Mendettan Bolsonaro erotti. Koronavirus levisi Brasiliassa laajalle tuhoisin seurauksin. Virus levisi mm. erityisen haavoittuvaisten alkuperäiskansojen pariin. Tartunta- ja kuolintilastoja on yhtäällä piilo teltu ja toisaalla peukaloitu. Joka tapauksessa Brasili an tautitilanne on ollut yksi maailman vakavin. Tämä Bolsonaron ajama vastuuton korona-linja raivostutti miljoonia kansalaisia ja sai aikaan suuria protesteja.

LOKAKUUN VAALIT

Brasilian presidentinvaalien 1. kierros käytiin 2.10. Työväenpuoluetta edustava Lula sai 48,4% ja istu va presidentti Bolsonaro 43,4% äänistä. Vaalien toinen kierros pidetään 30.10. 1. kierroksen perus teella Lulan voitto vaikuttaa todennäköiseltä, JOS vaalit käydään avoimesti ja rehdisti. Trumpin me todia seuraten Bolsonaro on kuitenkin jo ehtinyt valmistelemaan todennäköiseltä vaikuttavaa tappio taan aloittamalla katteettomat puheet siitä, miten sähköinen äänestysjärjestelmä on altis vaalivilpille.

Erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että Bolsonaro vaati perustuslaillista muutosta, jonka myötä äänestys olisi hoidettu paperisilla äänestyslapuilla. Tämä jos jokin lisäisi mahdollisuutta vilpilliseen toimintaan. Perustuslaillinen muutos ei kuitenkaan mennyt läpi.

Bolsonaron puheet vaalivilpille alttiista äänestyssys teemistä sekä vuodesta 2019 nelinkertaiseksi kasva nut poliittinen väkivalta eivät anna kuvaa siitä, että Bolsonaro ja hänen kannattajansa osaisivat käsitellä mahdollisen tappion rauhanomaisesti. Jo vuoden 2018 vaalien yhteydessä Bolsonaro kertoi, ettei tulisi hyväksymään tappiotaan. Kommentit siitä, että vain Jumala voi hänet valta-asemasta poistaa, viittaavat saman ajattelumallin olevan yhä vallalla. Se, lähtee kö armeija Bolsonaron tueksi, on kuitenkin vuoteen 2018 verrattuna paljon epävarmempaa, sillä Bolson aron oma sisäpiirikin on jakautunut useaan eri ryh mittymään. Bolsonaron presidenttikausi on aiheut tanut paheksuntaa myös hänen omiensa joukossa.

Lula on luvannut voittaessaan ottaa käyttöön ko vat keinot laittomien kaivosten ja hakkuiden sekä alkuperäiskansojen vainojen lopettamisek si. Käytännön keinoina Lula on luvannut pe rustaa alkuperäiskansoille oman ministeriön ja

rakentaa uudelleen Bolsonaron kaudella hajon neen ympäristövirasto Ibaman. Lula aikoo myös vahvis taa maan poliisia ja rajavalvontaa saadakseen maansa etäisimmätkin alueet takaisin hallintaan. Nämä alueet ovat Bolsonaron kaudella ajautuneet yhä selkeäm min huumekartellien, laittomien kalastajien, sekä laittomia kaivoksia ja hakkuita suorittavien haltuun.

Lulan voitto ei varmasti saisi välittömästi rauhaisaa vastaanottoa, mutta hänen tiensä johtaisi selkeästi Bolsonaroa todennäköisemmin demokraattisem man ja turvallisemman Brasilian syntyyn. Jos Bol sonaro jollain ilveellä vielä onnistuisi voittamaan, olisi syytä epäillä hänen syyllistyneen vaalivilppiin. On vaikea kuvitella, että Bolsonaro onnistuisi kau tensa aikana tekemillään katastrofaalisilla päätök sillään ohittamaan Lulan selkeää johtoasemaa reh dein keinoin. Bolsonaron voitto merkitsisi samalla suurta takaiskua Brasilian demokratia-kehitykselle, globaalia ilmastonmuutosta vastaan taistelulle sekä brasilialaisten ja etenkin vähemmistöjen turvallisuu delle. Bolsonaro on jo neljässä vuodessa onnistunut murentamaan maansa demokratian tilaa niin paljon, että uusi nelivuotiskausi voisi tarkoittaa sen lopullis ta tuhoutumista.

MIKSI

OVAT YRITTÄJÄNSÄ?UNOHTANEET

VEERA MÄNNISTÖ

Kirjoittaja on KD Nuorten 2. va rapuheenjohtaja, KD Nuorten Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja opiskelee kauppatieteitä Vaasan yliopistossa.

Loistavat liikeideat eivät katso syntyessään saajansa taloudel lista tilannetta tai paikkaa. Ide asta on kuitenkin pitkä matka menestyvään yritykseen. Poh janmaalle muutettuani olen ilokseni huomannut, että te kemisen meininki ei jää teo rian tasolle Vaasan opiskeli jayhteisössä. Kannustamme toisiamme konkretisoimaan liikeideoita, ja omallakin koh dallani yrityssuunnitelman kar toittaminen eteni soittamiseen kiinteistöjen vuokrausyhtiölle.

Kokenut liikemies luurin toises sa päässä paljastui heittäytyväksi persoonaksi, ja suljettuani pu helimen olin varustettu Vaasan liikehuoneistojen neliöhinto-

ja koskevien tietojen lisäksi ryppäällä neuvoja ja ideoita. Keskustelustamme jäänyt pitkä hymy ni oli kuitenkin vähällä hyytyä katsoessani opin topisteitäni. Vaasaan perustettava kestävän ke hityksen aallonharjaa surffaava kivijalkaliike jäisi luultavasti haaveeksi. Ei riitä, että kampuksen yh teisöissä vallitsee rohkaiseva ja ennakkoluuloton keskustelukulttuuri. Yliopistot eivät nimittäin hy väksy yrityksen perustamisesta syntyvää työtuntien määrää omana kokonaisuutenaan opintojen osaksi.

En usko, että yliopiston mahdollisesti tarjotessa yrittäjyyttä harkitsevalle opiskelijalle näiden työ tuntien liittämistä pakollisten työharjoitteluiden opintopistemääräkokonaisuudeksi, tämä innostui si tarttumaan startup-yrityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Tämä määritelmään melko joustamaton kokonaisuus on nimittäin yhteensä 15 opintopistet tä. Asetelman luomat vaihtoehdot saattavat päinvas toin kannustaa hautaamaan vastaavat suunnitelmat, sillä opiskelijan toimeentulon on oltava turvattu.

Lisäksi opiskelija saattaa haluta päästä kokemaan työharjoittelun kokeneemmassa yrityksessä osaa misensa laajentamiseksi. Lisäksi suurin osa näistä opiskelijoista on jo saattanut suorittaa työharjoit telunsa liikeidean muotoutuessa. Saattaa ollakin,

että opintojen aikaisten liikeideoiden muotoutumi sen todennäköisyys kasvaa opintojen etenemisen myötä. Tämä kehitys voisi osaltaan olla seurausta myös tiedon soveltamistaitojen lisääntymisestä.

Miksei kauppatieteellisen tiedekunnan omaavat yli opistot voisi ottaa osaksi kurssivalikoimiaan kurssin, jossa opiskelija saisi opintopisteitä yrityksen perusta misesta ja liiketoiminnan ensi askelista? Tähän voisi sisällyttää ryhmätyöskentelyä, jossa startup-yritystä käynnistelevät jakaisivat hiljaista tietoa ja verkostoi tuisivat. Kurssiin voisi kuulua myös mahdollisuus osallistua esimerkiksi messuihin ja keskustelufooru meihin yliopiston nuoria yrittäjiä edustaen.

Näin myös yliopistojen kulttuurin rooli julkisessa keskustelussa kasvaisi entisestään. Mitä menetettävää yliopistoilla tällaisen kokeilun toteuttamisessa oike astaan olisi? Vaasassa Entrepreneurship Society:kin (VES) on osoittautunut lippulaivaksi liike-elämän ja akateemisten yksikköjen välisessä yhteistyössä. Mik si yliopistot eivät vaalisi sisäisiä innovaatiokenttiään ja mahdollistaisi opintojen ja yrittäjyyden yhteenso vitettavuuden? Itse toivonkin omistajuuden koke musten voimistuvan entisestään tällaisten askelten myötä yliopistokulttuurissa.

LAUTAMIESTEN TULEVAISUUS

MICHELLE KIVIMÄKI WILDERS

Maallikkotuomarina eli lautamiehenä toimiminen on erittäin vastuullista työtä. Olen saanut kun nian toimia Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa lautamiehenä jo lähes vuoden ajan. Lautamiehe nä toimivalla ei ole oikeustieteellistä koulutusta.

Lautamiehiä käytetään tuomareina useimmiten oi keuskäsittelyissä, jotka ovat asteeltaan törkeitä ja joista voi saada vankeusrangaistuksen. Lautamies on tasavertainen tuomari käsittelyn puheenjohtajan eli ammattituomarin kanssa. Päätös sopivasta ran gaistuksesta tai syytteiden hylkäämisestä tehdään yhdessä. Osa ammattituomareista on kuitenkin jo kauan toivonut lautamiestoiminnan lakkauttamista.

Yhteiskunnallinen paine vähentää lautamiesten mää rää nykyisestä on muutenkin kova. Vuonna 2008 hal litus päätti rajata lautamiesten käytön pääsääntöises ti vain rikoskäsittelyihin, joista enimmäisrangaistus on yli 2 vuotta vankeutta. Viime vuonna lautamie hiä on vähennetty entisestään säästämisen varjol-

la mm. valitsemalla vähemmän uusia lautamiehiä.

Tämä kehityssuunta on huolestuttava monestakin syystä. Lautamiehiä on jo satoja vuosia pidetty kan san oikeustajun tulkitsijoina. He lukevat istunnon alussa syytteen, kuuntelevat vastaajaa ja asianomis tajaa sekä lopuksi tekevät harkitun päätöksen seu raamuksista. Kaiken em. he tekevät ilman mitään ennakkotietoja tai -oletuksia rikoksesta tai siihen liittyvistä henkilöistä. Lautamies käyttää pelkästään omaa järkeään, oikeudentuntoaan sekä intuitiota päätöksenteossa. Nämä tuovat hyvää vastapainoa ammattituomarin työkokemukselle ja lakitietoudelle.

Lautamiesjärjestelmästä luopuminen olisi lyhytkat seista sekä rikoksen asianomistajan ja vastaajankin kannalta epäedullista. He hyötyvät siitä, että lauta mies on ns. normaali kansalainen. Yhteistyö ammat ti- ja maallikkotuomarin välillä takaa oikeudenmu kaisen lopputuloksen rikosasiaan kuin rikosasiaan. Sitähän me kaikki haluamme: oikeudenmukaisuutta.

HUUMESTRATEGIAN AIKA

Se, että Suomessa on tehty vain yksi huumestrategia, on varsin poikke uksellista. Pelkästään määrällisesti katsottuna esimerkiksi Espanjassa on tehty vuoden 1997 jälkeen kol me uutta huumestrategiaa. Sveit sissä taas tehtiin radikaali huume poliittinen uudistus 1980-luvun HIV-epidemian vuoksi ja käyttöön otettiin ns. neljän pilarin malli. Tätä strategiaa on sen jälkeen päivitetty kahdesti ja maassa on myös voi massa oleva huumestrategia vuosille 2017–2024. Portugalissakin laadit tiin vuosituhannen alussa kohuttu reilun 80 toimenpiteen huumepo liitttinen uudistus vastaamaan maata riivanneeseen heroiini- ja HIV-epi demiaan. Kohuttua uudistusta on tämän jälkeen edelleen päivitetty.

Strategioiden paljous tai vähyys ei tietenkään vielä kerro niiden laa dusta tai uudistustarpeesta mitään. 25 vuoden kenttäkokeen jälkeen Suomen huumestrategian onnis tumista on kuitenkin mahdollista tarkastella huumetilanteen kehityk sen ja nykytilan pohjalta. Miten ti lanne on siis Suomessa kehittynyt?

Ensinnäkin huumeiden kokei lu ja käyttö on lisääntynyt. Vuo den 2018 Huume kyselyssä ennätykselliset 24% vastasi ko keilleensa huumeita ainakin ker ran elämässään. 25–34-vuotiai den kohdalla luku oli peräti 45%.

Toiseksi huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt vakavin seurauksin. Vuosien 1997–2018 välillä Suomen huumekuolemat 4,5 -kertaistui vat. Vuonna 2020 Suomessa kuoli huumeisiin 258 henkilöä, joista 76

TOMMI TERÄ

Suomen ensimmäinen, ainoa ja siten yhä voimassa oleva huumestrategia on vuodelta 1997. Se on monista hyvistä linjauksistaan huolimatta aikansa tekele tavoitellen huumeista vapaan yhteiskunnan ideaalia rikosoikeudellisen kontrollin ja kieltolain keinoin.

Vuoden 2018 Huume kyselyssä ennätykselliset 24% vastasi kokeilleensa huumeita ainakin kerran elämässään. 25–34-vuotiai den kohdalla luku oli peräti 45%.

eli lähes 30% oli alle 25-vuotiaita. Tämä nuorten suhteellinen osuus huumekuole mista on Euroopan korkein. Lisäksi huu mesairauksien vuoksi osastohoitoa tarvin neiden henkilöiden ja hoitojaksojen määrä on lisääntynyt. Tämän seurauksena myös hoi topaikkaa joutuu jonot tamaan pidempään.

Ja kolmanneksi vuosien 1997–2018 välillä huu mausainerikokset 3,5 -kertaistuivat. Järjestäy tynyt rikollisuus on vii meisten vuosikymmen ten aikana levinnyt yhä laajemmalle yhteiskun nassamme. Huume markkinoihin liittyväs tä korruptiosta meillä on näyttävä esimerk ki omastakin takaa.

Huumetilanne on maassamme siis to della huolestuttava.

Huumestrategiamme tavoitteeseen ei selkeästi olla ylletty, vaan suunta on sen sijaan ollut päinvastainen. Johtavien asiantuntijoiden ja selvitysten mukaan strategiamme päätoimenpiteet, rikosoikeudellinen kontrolli ja kieltolaki, eivät olekaan ainoastaan tehot tomia, vaan osaltaan heikentävät tilannetta. Kaikesta huolimatta olemme uskollisesti pitäneet kiinni nel jännesvuosisataa vanhasta strategiastamme.

Voimme Suomen lisäksi tarkastella myös muutok sia tehneitä ja uudistuksia käyttöön ottaneita maita. Sveitsissä huumekuolemien määrät ovat pudonneet parissa vuosikymmenessä dramaattisesti. Vuonna 1995 huumeisiin menehtyi 376 sveitsiläistä. Vastaa va luku vuonna 2019 oli 141. Myös uusien heroiinin käyttäjien määrä romahti. Vuonna 1990 käyttäjiä oli 850, mutta vuonna 2002 enää 150.

Uusia HIV-tartuntoja taas todettiin Sveitsissä vuon na 1986 3256. Vuonna 2019 vastaava luku oli alle 500. HIV-tartuntojen lisäksi myös C-hepatiitin mää rä on selvästi vähentynyt. Opioideihin liittyvien ri kostenkin määrä laski vuoden 1993 noin 20000:sta vuoden 2019 noin 5000:en. Varkaudet vähenivät sa massa ajassa 98%:lla.

Portugalissa taas huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi ja ovat nykyään selvästi EU:n keski arvoa alhaisemmat. Lisäksi vieroitus- ja muuhun hoitoon menneiden määrä on lisääntynyt valtavasti. Myös huumeiden käyttö on Portugalissa ja etenkin maan nuorisossa alle EU:n keskiarvon.

Vuonna 2001 ja 2002 Portugalissa, jossa asuu 2% Euroopan väestöstä, todettiin yli 50 % Euroopan kaikista uusista suonensisäisestä käytöstä johtuvista HIV-diagnooseista. Vuonna 2019 luku oli 1,68%. AIDS-diagnooseja Portugalissa tehtiin vuonna 2000 518 kappaletta. Vuonna 2019 määrä oli 13. Uudis tuksen myötä myös yleisten huumeidenkäyttöön liittyvien rikosten määrä on vähentynyt selkeästi. Lisäksi uudistusta kohtaan aikanaan esitetyt pelot siitä, että se johtaisi mm. huumeturismiin ja huu meiden käytön lisääntymiseen, eivät ole toteutuneet.

Meidän on nyt aika katsoa peiliin ja tunnistaa sekä tunnustaa nykytilanne. Olemme monella sa ralla erinomaisia, maailman kärkiluokkaa. Huu mestrategiamme ei kuitenkaan rikosoikeudellisine kontrolleineen ja kieltolakeineen toimi. Samalla maailmalla on toteutettu uudistuksia, joiden vaiku tukset ovat olleet monumentaalisia. Niillä on pe lastettu ihmishenkiä, tuotu heikossa asemassa olevia avun, hoidon ja tuen piiriin, vähennetty ri kollisuutta, ja vapautettu virkavallan resursseja.

kittynyt suurelta osin yksittäisiin toimiin sekä nii den hyötyjen ja uhkakuvien maalailuun. Samanlais ta keskustelua käytiin aiemmin myös neulanvaihto pisteistä. Jälkeenpäin on helppo todeta, että tuossa uudistuksessa tutkimusten alleviivaamat hyödyt to teutuivat, tunnepohjalta maalatut uhkakuvat eivät. Neulanvaihtopisteistä käyty keskustelu ja tuon uu distuksen seuraukset lienee hyvä pitää mielessä nyt, kun käymme keskustelua muun muassa valvotuista käyttötiloista ja dekriminalisaatiosta. Emme mah dollisista tunneperäisistä reaktioista huolimatta saa ummistaa silmiämme yhdeltäkään nykytilannetta mahdollisesti parantavalta toimenpiteeltä. Jokaista tuollaista toimea tulee voida harkita ja kokeilla.

On selvää, että Suomen on korkea aika luoda uusi huumestrategia. Mallia sen toteutukseen voimme ottaa jo yllä mainitusta Portugalista. Siellä muutos toteutettiin kokoamalla laaja eri alan asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka selvitti, tutki ja työsti uudis tusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Saatuaan työnsä määräajan puitteissa valmiiksi, strategia toimenpi teineen esitettiin maan johdolle, joka hyväksyi sen. Toteutusmallin sijaan itse strategian sisältö on kuitenkin luotava juuri meidän tilanteeseen sopi vaksi. Sveitsin ja Portugalin loistavia tuloksia saa vuttaneisiin uudistuksiin on sisältynyt monia eri toimenpiteitä. Oleellista on kuitenkin ollut se, että uudistukset ovat olleet riittävän laaja-alaisia ja ko konaisvaltaisia. Samaa tarvitaan Suomeenkin, mutta juuri meille ja meidän tilanteellemme suunniteltuna.

Viimeaikainen huumepoliittinen keskustelu on kes-

Yksittäisiä toimenpiteitä kipeämmin Suomi tar vitsee useita toimenpiteitä sisältävän uuden huu mestrategian. Strategian, jossa huumeiden käyttöä ja huumeriippuvuutta kohdellaan rikosoikeudellisen kysymyksen sijaan lähtökohtaisesti terveyden ja hy vinvoinnin kysymyksenä. Huumeriippuvuuskin on riippuvuus eli sairaus. Vastaus sairauteen ei ole ran gaistus, vaan hoito.

Tässä huumepoliittisessa muutoksessa ei ole kyse siitä, että suhtautumista huumeisiin haluttaisiin myönteisemmäksi. Kyse ei ole myöskään siitä, että huumeidenkäytön ongelmia ei ymmärrettäisi tai nii tä vähäteltäisiin. Kyse on päinvastoin siitä, että ny kytilanne tunnistetaan, tunnustetaan, siitä kannetaan huolta ja siihen halutaan muutos.

Kuten lapsensa huumeille menettänyt Anne-Marie Cockburn toteaa: “Kyse ei ole liberaaliuden lisää misestä. Kyse ei ole aineiden saatavuuden helpotta misesta. Kyse ei ole haittojen lisäämisestä. Kyse on henkien pelastamisesta ja parhaan näytön hyödyn tämisestä nykyaikaan ja -yhteiskuntaan soveltuvien käytäntöjen luomiseksi.”

MEIDÄN ON NYT AIKA KATSOA PEILIIN JA TUNNISTAA SEKÄ TUNNUSTAA NYKYINEN TILANTEEMME.

EMME MAHDOLLISISTA TUNNEPERÄISISTÄ REAKTIOISTA HUOLIMATTA SAA UMMISTAA SILMIÄMME YHDELTÄKÄÄN NYKYTILANNETTA MAHDOLLISESTI PARANTAVALTA TOIMENPITEELTÄ

KUINKA PURKAA INFRAN KORJAUVELKAPOMMI?

RIKU AUERMA

Suomessa väestö asuu harvassa, talot ovat huudetta vaa matkaa kauempana ja tehtaat ovat samoissa lä jissä. Liikkuminen ja teollisuuden värkkien kuljetus ei onnistu ilman toimivaa liikenneverkkoa. Toimi via kulkuyhteyksiä tullaan tarvitsemaan jatkossakin eikä paluu kärryreiteille ole realistinen vaihtoehto.

Tie- ja rataverkon korjausvelka on ollut haaste jo ennen Ukrainan sotaa ja siitä seurannutta öljytuot teiden hintojen nousua. Bitumia tarvitaan pääl lystystöissä eikä korvaavia vaihtoehtoja ole juuri kaan saatavilla, vaikka kokeiluja ligniinin käytöstä bitumin korvikkeena on jo aloiteltu. Esimerkiksi betonia on kokeiltu päällystemateriaalina Tam pereen itäisellä kehätiellä huonoin kokemuksin.

Tieverkoston korjauksissa on tärkeää korjata ra kenteen varsinaiset ongelmat eikä vain näkyviä vaurioita. Halkeilevan asvaltin uudelleen pääl lystäminen ei auta, jos varsinaisena ongelmana on liian ohuet rakennekerrokset. Lisäksi on tär keää korjata vain rikkinäiset kohdat. Ehjiä ja toi mivia kohtia ei ole järkeä ”parannella”. Ongel malliset kohdat on vain tunnistettava etukäteen.

Tavoitteena pitääkin olla resurssien mahdollisim man tehokas hyödyntäminen. Tämä ei onnistu ilman

aihepiiriin tehtävää tutkimusta. Tutkimusprojekte ja aiheeseen liittyen on jo aloitettu (muun muassa Tampereen yliopiston Prodigial). Rahoituksen avulla mahdollistetaan olemassa olevien prosessien järke vöittäminen, digitalisaation lisääminen ja niukkojen varojen hyödyntäminen parhaalla tavalla.

Tutkimuksen avulla on voitu kehittää esimerkiksi tien rakenteita rikkomaton menetelmä rakenteen kunnon tarkkailuun. Menetelmän avulla mahdol listetaan tiestön kunnon jatkuva tarkkailu, jolloin potentiaaliset ongelmakohdat voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa ja korjata pienin toimenpitein. Samasta syystä esimerkiksi syöpiä seulotaan, jotta voidaan välttyä rankemmilta hoitotoimenpiteiltä.

Tieverkon kunnossapito on tärkeä asia. Ilman tutki musta ja sen vaatimaa rahoitusta on Suomessa palat tava hevosvetoiseen maailmaan yhden hevosvoiman tehoineen. Moderni maailma ei toimi vain polkuja pitkin kulkemalla.

Artikkelia tekoa varten haastateltu Prodigial-hankkeen ve täjää Industry Professor Kalle Vaismaata.

HELTEISTÄ EU-POLITIIKKAA JA VERKOSTOITUMISTA –YEPP SUMMER SCHOOL ALICANTESSA

RIKU AUERMA & JERE TUONONEN

KD Nuorten delegaatio osallistui 14.-17. heinäkuuta Espanjan Alicantessa pidettyyn Summer Schooliin.

Summer School järjestettiin en simmäistä kertaa sitten korona-ai kaisen tauon. Järjestäjinä olivat Youth of European People’s Party, Konrad Adenauer Stiftung ja Wilf ried Martens Centre for European Studies. KD Nuorten delegaa tiosta tapahtumaan osallistuivat kansainvälisen työryhmän jäsenet Riku Auerma ja Jere Tuononen.

Matkan ajalle oli järjestetty luen toja, tutustumista paikallisiin kohteisiin ja vapaamuotoista ver kostoitumista lounaiden ja illal listen puitteissa. Paikalle oli kut suttu kaksi edustajaa jokaisesta YEPP:n jäsenjärjestöstä. Paikalla oli myös tilaisuuden järjestämi seen osallistuneita asiantuntijoita ja Euroopan parlamentin jäseniä.

Harmiksemme pohjoismaisia de legaatioita oli hyvin vähän. Esi merkiksi Ruotsista ei ollut paikalla KD:n edustajia. Myös tanskalai set olivat jättäneet tulematta. Sen sijaan tapasimme KD-edustajia Belgiasta. Koko matkan ajaksi saimme keskustelukumppanik si myös saksalaisen kristillisde mokraatin, joka toimii tutkijana Wilfried Martens Centre for Eu ropean Studies - ajatushautomos sa, joka on EPP:n ajatushautomo.

St. Barbara Castle kierret tiin oppaan ja saksalaisen kristillisdemokraatin peräs sä. Kuva: Jere Tuononen

Saimme muodostettua hy vän yhteyden pohjoismais ten kollegoiden puutteessa Belgian lisäksi muun muas sa Alankomaihin, Itäval taan, Kroatiaan ja Slove niaan. Keskustelut käytiin lounaiden, illallisten ja siir tymien puitteissa. Joiden kin kanssa keskustelu on jatkunut myös nelipäiväi sen konferenssin päätyttyä.

Keskusteluissa yksi tärkeä oivallus oli, että puolueilta halutaan ensisijaisesti rat kaisuja. Yhden delegaatin puolue oli hallituksessa, mutta se ei pystynyt inno voimaan mitään uutta. Tä män takia delegaatin puo lue oli hänen mielestään menettänyt kannatustaan. Myös luennoissa nostettiin esiin ajatus, että keskus ta-oikeiston tulisi parem min vastata arkipäiväisiin ongelmiin, kuten nous seisiin elinkustannuksiin.

Summer Schoolin osallistujat yhteiskuvassa Espanjan entisen pääministerin kanssa viimei sellä illallisella. Kuva: Akos Kaiser / YEPP

LET’S MAKE EUROPE GREAT AGAIN!

Yksi tapahtuman mielenkiintoisimmista esityksistä käsitteli keskusta-oikeiston ja EPP:n syvintä ole musta. Esityksen piti Euroopan parlamentin jäsen ja EPP:n varapuheenjohtaja Esteban Gonzalez Pons. Euroopan yhdentymisen perusta ja alku peräinen tavoite on hänen mukaansa ollut välttää uuden suursodan syttyminen Euroopan valtioi den välillä. Keskusta-oikeisto on ollut hänen mu kaansa Euroopan yhdentymisen pääarkkitehtejä.

Keski-Euroopan maiden perässä yhdentyvään Eurooppaan tulivat äärioikeistojunttien kaatumi sen jälkeen ensin Etelä-Euroopan maat ja sitten kommunismin romahtamisen jälkimaingeissa itäi sen Euroopan valtiot. Näitä valtioita ajoi Euroop paan halu saavuttaa läntisen Euroopan elintaso.

Esityksessä Gonzalez Pons määritteli Euroopan pohjan muodostuvan kristinuskosta, tieteestä, filoso fiasta, musiikista ja taiteesta. Eurooppa ei ole hänen mukaansa kuolemassa; on kuitenkin olemassa useita kehityksen aloja, joissa emme ole ykkösiä, kuten esimerkiksi tekoälyssä. Toisaalla taas olem me kärjessä, kuten esimerkiksi autoteollisuudessa.

Gonzalez Pons maalasi myös uusia tulevaisuu den uhkakuvia: Kiinan ja Intian merkitys maa ilmanpolitiikassa tulee kasvamaan. Euroopan merkitys erityisesti Afrikassa voi vähentyä Kii nan ja Venäjän työntäessä EU:n sieltä ulos. Tämä voi mahdollistaa myös siirtolaisten käyt tämiseen Afrikan suunnalta Eurooppaa vastaan.

Globalisaatiosta olemme siirtyneet deglobalisaation aikaan. Nationalismi on lisääntynyt myös Euroo pan sisällä. EPP:n haasteena voidaan pitää molem pien äärilaitojen nousua niin oikealla kuin vasem malla. Onnistuneesta kamppalusta näitä vastaan Gonzalez Pons mainitsi Ranskan, jossa on pantu kampoihin Le Penin ryhmittymälle. Eurooppa tar vitsee kuitenkin maahanmuuttoa väestön määrän laskiessa ympäri Eurooppaa. Maahanmuuttokriit tisyys kumpuaakin osin sitää, että maahanmuut tajat eivät välttämättä hyväksy kulttuuriamme, Gonzalez Pons huomautti. Euroopan sisäinen maahanmuutto ei ole ollut juurikaan ongelma.

Esityksessä Gonzalez Pons korosti solidaarisuu den merkitystä. Meidän täytyy ymmärtaa parem min toisiamme. Espanjasta katsoen Ukrainan sota on jossain kaukana ja Suomesta katsoen on vai kea ymmärtää Etelä-Euroopan ongelmia maahan muuton kanssa. EPP:n ytimessä pitää olla muihin

puolueisiin verrattuna ratkaisukeskeisyyden ko rostaminen. Gonzalez Ponin mielestä meidän on oltava avoimia uusille ideoille. Vanhojen inno vaatioiden varaan tulevaisuutta ei voida rakentaa.

Pons nosti esille, että elämme tällä hetkellä parhaas sa maailmassa eri innovaatioiden tuomien mahdol lisuuksien ansiosta. EPP:ssä on kuitenkin palattava takaisin perusasioiden ääreen, kuten velkaan, tervey denhuoltoon ja puolustukseen. On tarjottava visio ja ratkaistava ongelmat kokonaisuutena. Olemmekin vaihtoehto hyvään tulevaisuuteen. EPP ei saa unoh taa periaatteitaan ja arvojaan. Emme saa ottaa mitään itsestäänselvyytenä. Let’s make Europe great again!

NEUVOJA KANSAINVÄLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

Tältä reissulta tuli myös joitakin käytännön näköNeljä päivää kestäneessä konferenssissa kuultiin useita luentoja. Kuva: Akos Kaiser / YEPP

kulmia ja oppeja etenkin verkostoitumiseen liittyen. Näiden havaintojen jakaminen on tietysti mielekästä, ja neuvoja voi soveltaa myös kotimaisessa kontekstissa.

Ensinnäkin kansainvälisestä näkökulmasta voi olla mielekästä vahvistaa suhteita läheisiin mai hin eli Pohjois- ja Keski-Euroopan maihin. Mut ta mielenkiintoisimmat keskustelut taitavat syn tyä niiden maiden kanssa, joiden kulttuurit ovat hieman erilaisia. Puhuimmekin myös katolilaisten ja luterilaisten maiden yleisistä kulttuurieroista.

Toinen näkökulma liittyy ajatusten vaihtamiseen. Etenkin asiantuntijoille kannattaa esittää haasta via kysymyksiä, mielellään heidän aihealueistaan. Esimerkiksi eräällä saksalaisella Martens Cent ren kristillisdemokraatilla oli keskeisenä alanaan energia ja turvallisuuspolitiikka. Päädyinkin ky symään odotettavasti Saksan energiapolitiikasta.

Muiden delegaattien kanssa voi vertailla maiden suhtautumistapoja poliittisiin aiheisiin, kuten Uk rainan kriisiin tai muuten vain pohtia maiden poliit tisten järjestelmien eroja. Toki myös heidän osaamisalaansa kannattaa tiedustella. Erityisen hyödyllis tä voi olla jakaa kokemuksia myös siitä, miten nuo risojärjestöt toimivat, kuten hankkivat uusia jäseniä. Jos haluaa oppia jotakin, niin keskustelu kannattaa pitää poliittisissa ja kulttuurisissa seikoissa. Säästä ja juomisesta voi puhua muuallakin, jos niin haluaa.

Mainittakoon vielä, että delegaatteja vaikuttaa ainakin tämän konferenssin perusteella olevan kahdenlaisia. Toiset ovat erittäin kiinnostuneita ja ovat valmiita ja kamaan omia ajatuksiaan. Heidän kanssaan keskus telua sujuu hyvin ja pitkään. Toiset taas eivät ole niin innostuneita. Heidän kanssaan voi yleensä vaihtaa pari sanaa. Kaikkiaan kannattaa myös itse osoittaa olevansa kiinnostunut ja jakaa omaa tietämystään.

JORDBRUK

ARVID KARELL

I nuläget är framtiden för många jordbrukare väldigt oviss. På grund av de stigande priserna på framförallt energi och gödsel är det nu många gårdar som är på ruinens brant, flera har redan stängt ner. Jordbruks krisen har bara börjat och det vi har sett hittils är ingen ting i jämförelse med det som högst troligen är på väg.

Regeringen har inte varit tillmötesgående då det kommer till hur försämrad jordbrukarnas situation är. De kom med ett magert stödpaket i våras va rav en stor del av det var på framtida satsningar, fastän krisen är här och nu. I höstens budgetria blev både lantbrukarna och företagen utan, även fast det var en rekordbudget på över 80 miljarder euro. Kommer de i sedvanlig ordning öka skuld sättningen med en till tilläggsbudget eller kommer jordbrukarna att förbli bortglömda till nästa år?

Fast matpriserna har stigit i butikshyllan har pro ducenterna inte sett ett större kassaflöde. Många gårdar i Finland riskerar konkurs i år och varje dag lägger två till tre gårdar lapp på luckan. Lönsamhets krisen är påtaglig och det är inte bara de nuvarande bönderna vi håller på att mista utan även de näst-

kommande generationerna. Inte är unga männis kor taggade på att ta över ickelönsamma lantbruk.

För att göra jordbruket mer lönsamt har kristde mokraternas riksdagsgrupp föreslagit att livsme delsmarknadens producentavtal binds till ett kos tnadsindex. Detta är ett av många förslag som KD har gett för att förbättra situationen för jor dbrukarna och för landsbygden. Jag är nöjd över att mitt egna parti har varit så proaktivt i denna fråga men är än mer bekymrad över den slapphet man har sett bland de andra partierna i riksdagen.

Jordbrukskrisen är inte bara i Finland utan även på hela kontinenten och i andra delar av världen. Om vi inte producerar vår egen mat måste vi importe ra den. Om det ska vara en lösning måste det fin nas mat att importera. Som det ser ut nu kommer det inte finnas mycket till övers att importera då krisen finns överallt. Både långsiktigt, kortsiktigt, försvarsmässigt, miljömässigt och hälsomässigt är det finländska jordbruket en av de absolut vikti gaste frågorna i nuläget, möjligtvis den viktigaste.

EEMIL SILVENTOINEN

Yrittäjyys on asia, mikä pitää valtion rattaat pyörimäs sä. Valtio tarvitsee yrittäjiä tekemään asioita, joita se ei itse pysty tekemään lainkaan tai yhtä tehokkaasti.

Yritykset luovat työpaikkoja, mikä luo valtiolle lisää verotuloja. Yrittäjät parantavat valtioiden ja alueiden elinvoimaisuutta. Investoimal la yrityksiin, sijoittajat tukevat uusia työ paikkoja ja hyvinvoinnin kasvua Suomessa.

Tällaisia asioita ovat esimerkiksi energia, maatalo us, teollisuus, erilaisten tuotteiden valmistaminen, raaka-aineiden hyödyntäminen, kiinteistö- ja asuinalueiden rakentaminen tai kehittäminen sekä palvelut.

Suomen vahvuutena on ollut jo kauan sen laaja osaaminen, esimerkiksi insinööriosaaminen, joka on tuonut Suomeen paljon jalostusta. Suomes sa haasteina ovat olleet korkeat tuotantokustan nukset ja siksi paljon teollisuutta on viety muualle.

Suomi on suhteellisen haastava maa yrittäjyy teen, mikä johtaa siihen, että Suomeen teh dään vähemmän sijoituksia, kuin muihin yrittä jämyönteisempiin valtioihin. Isoimmat haasteet ovat byrokratia sekä suuri verotus. Raha me nee aina sinne, missä sen on edullisinta kasvaa.

Verrataan maailmanlaajuisesti, missä val tiossa on prosentuaalisesti eniten miljonää rejä suhteessa aikuisväestöön. Sen jälkeen pohditaan, miten valtioiden päätöksenteko vai kuttaa yrittäjämyönteisyyteen tai on haitaksi sille.

Yhdysvalloissa on valtiona eniten miljönäärejä. Pro senttuaalisesti 8,8% maan aikuisväestöstä on mil jonäärejä. Saksassa on 4,3%, Isossa-Britanniassa on 4,7%,

Suomessa 1,9%, Norjassa 4,2%, ja Ruotsissa 7,3%

Valtiot voivat toiminnallaan lisätä yrittäjien akti voimista eri tarkoituksiin rakentamalla yrittäjien näkökulmasta kannustavamman verojärjestelmän. Jos yrittäjä onnistuu esimerkiksi luomaan työ paikkoja vosi hänen veroprosenttiaan pudottaa.

Valtiot voisivat tällä tavoin verolainsäädän nön avulla saada yrittäjät tekemään asioi ta, mistä on hyötyä koko yhteiskunnalle.

Yksi iso muutos, joka vaikuttaisi Suomen yrittäjyy teen positiivisesti olisi myös asenteen muutos yhteis kunnassa. Yhdysvalloissa ollessani huomasin, että yleisesti yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisemmin ja kynnys yrittäjyyteen tuntui olevan matalampi. Suomessa koulutuksessa voitaisiin myös opettaa enemmän johtamiseen sekä yrit täjyyteen liittyviä taitoja. Tämä edistäi si uuden sukupolven yrittäjyyteen kasvamista.

Valtion keinoja parantaa yrittäjien toimin taa on ylivelkaantumisen välttäminen ja yri tysverotuksen yleinen keventäminen.

Myös innovaatioihin panostaminen ja aineettomiin investointeihin sijoittaminen edistää tulevaisuuden taloudellista kasvua. Tutkimukseen ja tuotekehit tämiseen on vaikempi saada yksityistä rahoitusta, sillä se sisältää enemmän riskejä. Tämän takia on myös tärkeää, että valtio tukee tutkimusprojekteja.

Yhteiskunnassa on siis viisaampaa harjoittaa yrit täjämyönteisempää päätöksentekoa, jotta Suomen pienemmät markkinat pystyisivät parantamaan kilpailukykyään globaalissa markkinataloudessa.

HYVÄ KD NUORTEN JÄSEN!

Lämpimästi tervetuloa Suomen Kristillisde mokraattisten Nuorten vuosikokoukseen Tur kuun 19.–20.11.2022. Vuosikokouksessa kä sitellään sääntömääräiset asiat ja sinä pääset jäsenenä päättämään järjestön linjasta, henkilöva linnoista, toiminnasta ja taloudesta. Tänä vuon na ohjelmassa on mm. järjestön ensi kevään eduskuntavaalien vaaliohjelman hyväksyminen.

Jokainen KD Nuorten jäsen on tervetullut vuo sikokoukseen matalalla kynnyksellä. Jos olet KD Nuorten henkilöjäsen tai KD-puolueen alle 34-vuo tias jäsen, sinulla on oikeus osallistua kokouksen äänestyksiin ja asettua ehdolle vaaleissa. Vuosiko kous on erinomainen tilaisuus tutustua KD Nuor ten toimintaan. Kannattaa tulla rohkeasti mukaan!

KD Nuorten vuosikokousta vietetään Turun Linnan upeissa tiloissa osoitteessa Linnankatu 80, 20100 Turku. Lauantaina vietämme juhlallisen gaalaillalli sen myöhemmin paljastuvassa paikassa. Tarkemmat tiedot kokouksen aikatauluista ja hotelleista päivit tyvät kotisivuillemme: https://bit.ly/3KVRP3Z

Vuosikokous on perinteiseen tapaan paperiton, jo ten varaathan mukaan jonkin älylaitteen. Materiaalit lähetetään ilmoittautuneille noin viikkoa ennen vuo-

sikokousta. Mikäli erityisestä syystä haluat kokous materiaalit paperisina, ilmoitathan siitä jo ilmoittau tumisen yhteydessä.

Vuosikokouksen osallistumismaksut ovat seuraa vanlaiset: - 20 € per päivä, - 30 € molemmat päivät ilman majoitusta - 45 € molemmat päivät + majoitus

Pääset ilmoittautumaan kotisivuillamme tai suoraan tämän linkin kautta: https://bit.ly/3Rvmd7r

Ilmoittauduthan viimeistään 6.11. mennessä. Ilmoittautuminen on sitova.

Saat lisätietoa vuosikokouksesta pääsihteeri Tommi Terältä puh. 050 543 9845 tai tommi.tera@kdnuoret.fi.

Nähdään Turussa!

Ami Rinta-Valkama KD Nuorten puheenjohtaja

OFFICIELL INBJUDAN TILL ÅRSMÖTE

KÄRA MEDLEM

I KD UNGA!

Varmt välkommen till Finlands Kristdemokra tiska Ungas årsmöte i Åbo 19.-20.11.2022. På årsmötet behandlas stadgeenliga ärenden och som medlem har du möjlighet att påverka or ganisationens linje, personval, verksamhet och ekonomi. I år kommer årsmötet också att ac ceptera organisationens riksdagsvalprogram.

Varje medlem i KD Unga är hjärtligt välkommen till årsmötet. Om du är personmedlem i KD Unga eller partimedlem i KD och under 34 år gammal har du rösträtt och rätt att kandidera i mötets personval. Årsmötet är en ypperlig möjlighet att bekanta sig med KD Ungas verksamhet. Kom alltså modigt med!

KD Ungas årsmöte hålls i Åbo Slottets fina ut rymmen, address Slottsgatan 80, 20100 Åbo. På lördag kommer vi att ha en galamiddag på en lo kal som avslöjas senare. Mer detaljerad infor mation om mötesscheman och hotellet uppda teras på vår hemsida: https://bit.ly/3B1S5Kc Årsmötet är traditionellt papperslöst, så ta med dej en enhet som du kan slå upp dokument på. Materialet sänds till anmälda mötesdelta-

gare ca. en vecka innan mötet. Om du av en el ler annan orsak vill ha materialet på papper ber vi dej vänligen meddela om det vid anmälan. Även om det fortfarande finns tid för mötet bör du anmäla dig nu. Priser för årsmötet är följande: - 20 € per dag - 30 € för båda dagarna utan inkvartering - 45 € för båda dagarna med inkvartering Du kan anmäla dig på vår hemsida eller direkt via denna länk: https://bit.ly/3Rvmd7r

Anmäl dig senast den 6.11. Anmälan är bindande. Mera uppgifter om årsmötet får du av KD Ungas general sekreterare Tommi Terä tel. 050 543 9845 eller tommi.tera@kdnuoret.fi.

Vi ses i Åbo!

Ami Rinta-Valkama Ordförande för KD Unga

Psst. Täältä löydätlisää tietoa ja voitilmoittautua 6.11. mennessä mukaan!