Arvosana 2/2022

ARVOSANA Kristillisdemokraattisten Nuorten äänenkannattaja 2/22

LEDARE

VI ÄR REDO TOMMI TERÄ Hösten är verkligen borta och sommaren är bara ett minne i våra sinnen. Tillsammans med höstens instabila väder har vår vardag också kommit in i andra typer av instabilitet. Hur är eldistributionen under de mörka vintermånaderna? Hur reagerar vi på de drastiska prisökningarna på både energi och mat? Hur kan vår ekonomi stå emot ett budgetunderskott på mer än 8 miljarder igen? Och vad händer i Ukraina?

Osäkra tider kräver ledarskap, en trendsättare och en riktningsförändring. Tiden kräver en ideologi med en värdegrund som håller. En ideologi där alla är värdefulla i sig själva utan separata meriter. En ideologi där alla behandlas rättvist och lika. Och en ideologi där alla blir omhändertagna. Kristdemokrati erbjuder allt detta.

Kristdemokrati är också en ideologi som erbjuder lösningar på upplevda utmaningar. I höstens nummer tar Arvid Karell upp jordbrukares svåra situation och Riku Auerma infrastrukturreparationsskulden i sin artikel. Veera Männistö och Eemil Silventoinen kompletterar i sina utmärkta texter varandra då de tar ställning till entreprenörskap.

Ami Rinta-Valkama tar å sin sida upp motsättningen gällande manlig omskärelse och behovet av att reformera lagstiftningen. Dessutom fokuserar vi på narkotikasituationen i Finland, narkotikastrategin och överväger behovet av att uppdatera den.

Sedan världen öppnades efter pandemin har KD Unga varit aktiv även internationellt. Du kan läsa om KD Ungas delegationernas resor till Alicante, Malmö och Stockholm. Vi kommer också att täcka både Sveriges val i höst och vi ska även skapa en överblick längre bort i Brasilien, där de val som är mycket viktiga för hela landets demokrati kommer att hållas.

Sist men inte minst, KD Ungas största evenemang för året närmar sig igen. Årets årsmöte hålls i år den 19.-20.11. i Åbo. Du hittar den officiella årsmötesinbjudan i denna tidning. Du är varmt välkommen till min älskade hemstad. Vi ses i Åbo!

Allt detta ingår i höstens Arvosana. Vi lyfter fram sociala utmaningar, men samtidigt presenterar vi också lösningar och möjligheter. Det är precis vad det innebär att vara KD Ung – en aktiv social observatör, en lösningsleverantör och rösten för vårt partis och samhällets samvete, som organisationens ordförande emeritus Annika Lyytikäinen påpekar i sitt fina skrivande.

Trots de osäkra tiderna är vi säkra på att vi, precis som Sveriges KD i höst, är redo för nästa vårs riksdagsval. Redo för en ny regering. Redo för det nya Finland.

PUHEENJOHTAJALTA

MINKÄ TAAKSEEN JÄTTÄÄ, SEN EDESTÄÄN LÖYTÄÄ AMI RINTA-VALKAMA Otsikon sanonta tarkoittaa yleisimmin sitä, että tekemättömät työt tulevat ennemmin tai myöhemmin vastaan ongelmina. Toisaalta sitä voidaan soveltaa myös ihmissuhteisiin. Siltoja ei kannata polttaa takanaan, koska myös se aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia. Lisäksi sanonta tuntuu pätevän varsin hyvin suomalaisiin vaaleihin. Olemme juuri jättäneet taaksemme aluevaalit, mutta edestämme löydämme pian eduskuntavaalit. Jos et vielä ole ehtinyt miettiä mahdollisuutta ehdokkuudelle tai jonkun muun nuoren ehdokkaan kampanjan tukemiselle, nyt on sen aika. Työtä on jälleen tehtävänä entistä kristillisdemokraattisemman yhteiskunnan eteen.

Kristillisdemokraattisempaa Suomea me kaipaammekin. Hallitus on jälleen päättänyt budjettiriihessään ottaa lisää syömävelkaa. Punaisen vihreä maatamme johtava joukkio ei ole tainnut kuulla: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä tapauksessa he eivät itse löydä sitä edestään. Koko tulevaisuuden Suomi löytää sen. Tulevaisuuden sukupolvi tulee kompastumaan suureen lainakasaan ennemmin tai myöhemmin. Myös seuraava hallitus löytää huonon taloudenpidon jäänteet edestään. Tehtävä ei tule olemaan helppo. Mutta kristillisdemokraatit ovat valmiita suunnanmuutokseen. Olemme valmiit kantamaan vastuun myös vaikeassa paikassa.

Sama sanonta pätee myös Euroopan energiakrii-

siin. Sinisilmäinen energiapolitiikka, jota erityisesti Keski-Euroopan valtiot ovat harjoittaneet kostautuu nyt tosipaikan tullen. Ehkä aiemmin kauniiltakin näyttänyt tanssi Venäjän kanssa on nyt kaikkea muuta. Idässä ei tanssita, kuten lännessä. Siellä tallataan varpaille, jos tanssipartneri sen sallii. Ja nyt on Eurooppa varpaat mustelmilla ja sormi suussa kylmän talven edessä. Lepsuilu energiapolitiikan kanssa on nyt löydettävissä edestämme. Hinnat nousevat. Energiaköyhyys on valitettavasti tämän talven sana, erityisesti Suomen maaseudulle, opiskelijoille ja yrittäjille, jotka hallitus tuntui unohtaneen budjettiriihessään täysin. Keskusta tulee löytämään edestään sen, kuinka pahasti puolue on laiminlyönyt Suomen sydänmaan väen, maamme ruuantuottajat.

Mutta me haluamme muutoksen ainaiselle vastuun hylkäämiselle. KD Nuoret haluaa olla osa rintamaa, joka ei jätä rumaa jälkeä taakseen. Haluamme olla osa sitä joukkoa, joka korjaa jäljet ja luo entistä paremman yhteiskunnan aivan jokaiselle. Emme aja eturyhmien asiaa. Emme siten kaada kultaa toisen ihmisen syliin samalla, kun valutamme kuraa toisen päälle. Pyrimme kohtuulliseen ja tasapainoiseen tulokseen, jossa jokaisella on hyvä olla. Eduskuntavaaliohjelmamme käsitellään vuosikokouksessa Turussa 19.-20.11. Jos haluat olla mukana muutoksen rintamassa, tule paikalle.

POIMINTOJA LEHDEN SIVUILTA

3

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

12

INNOSTAVAA KAMPANJOINTIA TUKHOLMASSA

15

PYSYYKÖ BRASILIA BOLSONARON KÄSISSÄ?

30

KUTSU TURUN VUOSIKOKOUKSEEN 19.-20.11.2022

POHJOISMAINEN KONFERENSSI LÄHENSI NUORISOJÄRJESTÖJEN SUHTEITA JERE TUONONEN Konrad Adenauer Stiftungin (KAS) konferenssi pidettiin 13.-15. toukokuuta Malmössä Etelä-Ruotsissa KD Nuorista osallistui konferenssiin nelihenkinen delegaatio: Ami Rinta-Valkama, Veera Männistö, Arvid Karell ja Jere Tuononen. Konferenssiin osallistuivat keskusta-oikeistolaiset nuorisojärjestöt pohjoismaista.

Konrad Adenauer oli saksalainen kristillisdemokraatti, joka on ollut mukana perustamassa Euroopan unionia sen alkuvaiheissa. Adenauerin ajatuksena oli taata Länsi-Euroopan vapaus sen yhtenäisyydellä. Nykyään KAS:n arvoihin kuuluu ennen kaikkea vapaus. Säätiö järjestää lukuisia tapahtumia, myöntää apurahoja ja tutkii kristillisdemokraattista historiaa Euroopassa.

Paikalla olivat myös kaikki kristillisdemokraattiset nuorisojärjestöt Pohjoismaista. Kolmipäiväisen konferenssin aikana tutuksi tulivat niin Ruotsin KDN:n kuin Norjan ja Tanskan KDN:n edustajat. Norjassa puolue vastaa kooltaan omaa puoluettamme, Tanskassa se on hieman pienempi. Ruotsin KD:sta voi lukea tarkemmin sivulta 12.

Muihin pohjoismaalaisiin nuoriin tutustumisen ohella kuulimme useita eri luentoja ja kävimme keskustelua pienissä ryhmissä. Päivien aikana oli myös runsaasti vapaa-aikaa, jolloin kiertelimme kauniissa historiallisissa puistoissa ja kävimme myös keskustan laidalla sijaitsevassa linnassa.

Bergh totesi, että yksityiskohtainen sääntely ei lisää innovaatiota. Sen sijaan se suojelee olemassaolevia firmoja, joilla on enenmmän resursseja vastata lain tuomiin vaatimuksiin.

Muita luentojen aiheita olivat esimerkiksi pohjoismaiset asuntomarkkinat. Tämän lisäksi kävimme vapaamuotoista keskustelua, jossa aiheeksi nousivat esimerkiksi puolustusyhteistyö.

ONNISTUNUT MATKA? Yhteenvetona voidaan todeta, että matka oli onnistunut. Kontakteja syntyi niin pohjoismaisten kuin suomalaisten delegaattien kesken. Uusia kasvoja tulikin tutuksi myös kokoomusnuorista ja -opiskelijoista.

Matkalla lentokentälle istuimme samassa autossa saksalaisen kristillisdemokraatin kanssa. Saimme siinä vastauksen pitkäaikaiseen kiistakysymykseen: Muistuttaako Saksan KD enemmän kokoomusta vai Suomen KD:ta. Hänen mukaansa suurin osa puolueessa on konservatiiveja ja kristillisdemokraatteja.

Matkan aikana meillä oli myös hyviä keskusteluja keskenämme. Monille kahden koronan sävyttämän vuoden jälkeen kansainvälinen yhteistyö ja siihen osallistuminen ovat uutta.

MARKKINATALOUS ODOTETTUA PAREMPI Yksi luennoista käsitteli aihetta: ”Is market economy under threath?” Andreas Bergh, Lundin yliopiston professori esitti, että markkinataloudella voidaan myös auttaa toisia ihmisiä.

Bergh toi esille joitakin markkinatalouden hyviä puolia vastapainoksi järjestelmän kohtaamalle kritiikille. Hän mainitsi muun muassa, että yhteinen järjestelmä lisää keskinäistä luottamusta sen sijaan, että se lisäisi itsekkyyttä.

Hän mainitsi myös, että ylikulutuksen sijaan markkinataloudessa kaikki resurssit halutaan käyttää huolellisesti. Hän teki eroa myös markkinamyönteisyyden ja korporaatio-myönteisyyden välillä: mitä enemmän kilpailua, sen parempi.

Yhteiskuvassa konferenssiin osallistunut delegaatio: 2. vpj. Veera Männistö, Jere Tuononen, Arvid Karel ja pj. Ami Rinta-Valkama.

RUOTSIN IHMEELLISET VAALIT AMI RINTA-VALKAMA

Suomen näkövinkkelistä katsottuna Ruotsin vaalijärjestelmässä riittää ihmeteltävää. Asiasta tietämättömälle tuleekin helposti yllätyksenä, kuinka monessa asiassa vaalit länsinaapurissa eroavat suomalaisista vaaleista.

Monista eroavaisuuksista huolimatta lähtökohdat vaaleissa ovat samanlaiset kuin Suomessa. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa vaalit ovat yleiset eli äänioikeus on riippuvainen vain tietyistä edellytyksistä, kuten ikä, kansalaisuus ja asuinpaikka. Jokaisella on yhtäläinen äänioikeus eli kaikkien äänestäjien ääni on samanarvoinen riippumatta siitä, oletko kuningas vai tavallinen tallaaja. Vaalit ovat vapaat. Kukaan muu ei siten voi päättää, ketä henkilö äänestää.

Luonnollisesti vaalit ovat myös salaiset, eikä äänestäjän tarvitse paljastaa, miten hän on äänestänyt. Vaalien välittömyys on myös yksi yhtäläisyys Suomen ja Ruotsin vaalien välillä. Äänioikeutettu äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa ei käydä avoimia listavaaleja. Sen sijaan kyseessä ovat suljetut listavaalit. Suomessa jokainen ehdokas on samalla viivalla.

Jokaisella on ainakin teoriassa yhtä suuret mahdollisuudet tulla valituiksi ja ehdokkaiden äänimäärä määrittää paremmuusjärjestyksen, jossa he tulevat omalta listaltaan valituksi. Länsinaapurissa sen sijaan puolue määrittää ehdokkaiden valintajärjestyksen. Äänestäjien on vain rajoitetusti mahdollista muuttaa puolueen määräämän listan järjestystä. Ehdokas voikin nousta listan ohi saadessaan yli 5 % puolueen saamista äänistä vaalipiirissään. Listavaaliin liittyy myös erilainen äänestyslipuke. Äänestäjät eivät suinkaan kirjoita ehdokasnumeroa valkoiselle tyhjälle lapulle. Sen sijaan kaikilla puolueilla on omat listansa ja äänestäjä valitsee niistä, mitä puoluetta äänestää.

Mikäli hän ei halua muuttaa listan järjestystä, hän ei piirrä äänestyslipukkeeseen mitään. Mikäli hän haluaa äänestää, jotain tiettyä listan henkilöä, hän piirtää ruksin kyseisen ehdokkaan kohdalle lipukkeeseen. Lisäksi tämä tehdään kolmeen eri lipukkeeseen kerralla, sillä jokaisissa vaaleissa on luonnollisesti omat listat. Sen, missä vaaleissa on äänestämässä, erottaa äänestyslipukkeen väristä. Keltaisella lipulla äänestetään valtiopäivävaaleissa, sinisellä maakuntavaltuustojen vaaleissa ja valkoisella kuntavaaleissa.

Nämä lähtökohdat luettuaan saattaa lukija ajatella ”no mitäs eroavaisuuksia näillä nyt sitten enää voi olla?”, mutta kyllä eroavaisuuksia on löydettävissä, ainakin yhtä paljon kuin samankaltaisuuksia. Lähdetään siis tutkimusmatkalle Ruotsin vaalien ihmeelliseen maailmaan.

Ensimmäinen eroavaisuus liittyy vaalien ajankohtaan. Ruotsissa käydään kolmet eri vaalit, valtiopäivä-, maakunta- ja kuntavaalit samalla kertaa. Uskomatonta, puuskahtaa suomalainen pienen puolueen monet vaalit peräjälkeen kolunnut ehdokas. Suomeen ei tätä järjestelmää olla toistaiseksi uskallettu ottaa, ainakaan täysin. Aluevaalit ja kuntavaalit tullaan käymään yhtä aikaa vuona 2025 myös täällä, mutta eduskuntavaalit säilyvät ainakin toistaiseksi omalla paikallaan. Suomalainen poliitikko ei voi olla kadehtimatta sitä, että Ruotsissa kampanjoidaan kerran neljässä vuodessa. Kaikki paukut käytetään kerralla ja se näkyy. On julisteita, tv-tenttejä, some-kampanjaa ja suuria vaalitiimejä. Ruotsalaisia kampanjatiimiläisiä jututtaessa, kuulemma heitä alkaa jo vähän väsyttää. Tekee mieli huudahtaa, että tulkaa kokeilemaan samaa temppua kerran vuodessa tänne Pohjanlahden toiselle puolelle.

Myös Ruotsissa on ennakkoäänestys, mutta tähänkin heillä liittyy villi kortti. Ennakkoäänestyksessä äänensä antanut kansalainen voi halutessaan muuttaa mielensä ja vaihtaa äänensä varsinaisena vaalipäivänä. Jos siten alun perin henkilö päättää jostain kumman syystä äänestää ennakkoon sosiaalidemokraatteja, mutta ymmärtääkin ennen varsinaista vaalipäivää, ettei ole mitään järkeä äänestää jo kahdeksan vuotta vallassa ollutta puoluetta, koska mitään hyvää ei ole tapahtunut, voi hän äänestää varsinaisena vaalipäivänä kristillisdemokraatteja. Tämä johtaa myös siihen, ettei ääniä päästä laskemaan yhtä aikaisin Ruotsissa kuin Suomessa. Meillä ennakkoäänet tulevatkin julki jo aikaisin vaalipäivän iltana.

Ruotsissa käytössä oleva 4 prosentin äänikynnys on

suomalaisen pienen puolueen kauhu. Ruotsin kristillisdemokraatit olivatkin kannatusmittauksien perusteella pulassa neljä vuotta sitten käydyissä vaaleissa, sillä kannatus keikkui juuri 4 prosentin paikkeilla.

Puolue kuitenkin onnistui nostamaan kannatuksensa jopa 6 prosenttiin. Äänikynnyksen alle tippuminen tarkoittaa puolueen putoamista pois valtiopäiviltä.

Peli on siten kovaa. Poikkeus pääsääntöön kuitenkin löytyy. Mikäli jossain vaalipiirissä puolue kerää yli 12 prosenttia äänistä, pääsee se valtiopäiville, vaikka valtakunnallinen kannatus olisikin alle äänikynnyksen.

Yksi eroavaisuus on myös se, että ruotsalaiset äänestävät huomattavasti ahkerammin kuin suomalaiset. Äänestysprosentti on usein yli 80 prosenttia. Ehkäpä se kertoo siitä, että ainakin joissakin asioissa Suomessa voitaisiin ottaa mallia ruotsalaisesta vaalijärjestelmästä. Voisimme aloittaa asettamalla vaalit yhteiseen ajankohtaan. Toisaalta naapurimme vaalijärjestelmässä on myös paljon sellaisia asioita, jotka he saavat pitää täysin ominaan.

LOPPUSYKSYN ARVOKLUBIT KD Nuorten Arvoklubit rullaavat tänäkin syksynä vastustamattomasti niin Instagramissa kuin tien päällä. Arvoklubeista saat parhaiten tietoa seuraamalla KD Nuorten sosiaalisen median tilejä.

niin mukaan voi tulla ihan vaan vaikka kuuntelemaan. Arvoklubi on avoin kaikille politiikasta kiinnostuneille, eikä osallistujan tarvitse olla KD Nuorten jäsen.

Arvoklubi on KD Nuorten konsepti, jossa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista aiheista rennon illanvieton merkeissä. Keskustelu on vapaata ja kaikilla on suunvuoro. Jos ei itse halua osallistua keskusteluun,

Paikan päällä pidettävissä Arvoklubeissa on rennon ja vapaan keskustelun ohessa tarjolla myös pientä purtavaa ja juotavaa. Nähdään syksyn aikana niin Instagramissa kuin ympäri Suomea!

ARVOKLUBIT INSTAGRAMISSA

ARVOKLUBIT TIEN PÄÄLLÄ

14.10. Päihdepolitiikka

6.10. Lappeenranta

28.10. Energiapolitiikka

7.10. Lahti

11.11. Vuosikokouksen etkot

21.10. Kouvola

25.11. Vieraana Päivi Räsänen

3.11. Vaasa

9.12. Ruokakriisi

18.11. Turku 2.12. Rovaniemi

EMERITUS ÄÄNESSÄ

ANNA OMANTUNNON KOLKUTTAA ANNIKA LYYTIKÄINEN Syksyn budjettiriihessä koettiin, kuten niin usein vaalien lähestyessä, hallituspoliitikoiden lauantaimarkkinat, jossa tarjolla on karnevaalitunnelmaa ja jokaiselle jotain. Kotimaanlentojen alennusmyynti, vaippasatanen ylimääräisen lapsilisän muodossa ja kansalaisille ennätysmäärä velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Jokainen hallituspuolue, joka on luvannut äänestäjilleen kestävää taloudenpitoa tai hyvää sukupolvipolitiikkaa, on vuoron perään kääntänyt takkinsa houkutusten tiellä.

Hallituspuolueet tekevät samalla tietämättään tilaa kristillisdemokraattiselle vaihtoehdolle. Kristillisdemokraattinen ihmiskuva lähtee siitä, ettei kukaan ole täydellinen tai erehtymätön, eikä näin ollen utopioitakaan voida saavuttaa, sillä yhteiskunta on ihmistensä summa. Kristillisdemokraatti johtaa kohtuudella ja tavoittelee yhteistä hyvää ilman eturyhmiä.

Euroopassa on sota, ilmastokriisi on ratkaisematta, koronan jälkipyykkiä hoidetaan vieläkin, inflaatio laukkaa ja mielenterveysongelmat meinaavat niellä nuoren sukupolven mukanaan. Politiikan on palattava takaisin perusasioiden ääreen: ratkaisemaan tavallisten ihmisten arjessaan kohtaamia ongelmia. Siinä tehtävässä tarvitaan Suomen johtavaa hyvinvointipuoluetta, jonka puheenjohtaja Sari Essayah’aa kiitellään talousosaamisestaan yli puoluerajojen.

KD Nuorilla on myös tärkeä tehtävänsä niin tämän päivän kuin huomisenkin poliittisilla areenoilla.

Nuorisojärjestöä on luonnehdittu emopuolueen omaksitunnoksi.

Se tehtävä tulee ottaa tosissaan.

Me ehdotimme puolueelle nimenmuutosta ja profiilinvaihtoa kohti eurooppalaista kristillisdemokratiaa, me vaadimme puolueelle selkeämpää taloudellista linjaa ja me ajoimme Suomea Natoon kauan ennen kuin emopuolue havahtui siihen. Pitkään nuorisojärjestö käytännössä muodosti puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittinen profiilin.

Työ ei ole loppunut tähän. Puolueen omantunnon tehtävänä on tilanteessa kuin tilanteessa katsoa, miten voimme turvata kristillisdemokraattisen äänen kuulumisen vuosikymmentenkin päähän. Miten pystymme aidosti edistämään yhteistä hyvää entistä voimakkaammin? Peräänkuulutan uutta puolueen omantunnon kolkutusta: onko julkikuvamme todella sellainen, että ajamme aidosti jokaisen ihmisen yhteistä hyvää, yhdenvertaista yhteiskuntaa? Välittyykö jokaiselle suomalaiselle Matti Meikäläiselle viesti, että rakastamme jokaista lähimmäistä niin kuin itseämme? Uskon, että vain nuorisojärjestö voi potkia tämän kiven liikkeelle, ja luotan siihen, että nuorisojärjestö myös sen liikkeelle potkaisee.

Kristillisdemokraattisen politiikan juuret ulottuvat syvälle länsimaiseen arvokallioon. Kristillisdemokratian perusperiaatteet eivät heilu tuulessa. Se on vakaata, resonoi suomalaisen sydämessä ja on ensi keväänä valmiina kurottamaan uusiin korkeuksiin.

Siihen tarvitaan jokaista meistä, ja siihen tarvitaan vahvaa nuorisojärjestöä, joka ei pelkää korottaa ääntään silloin, kun siihen on tarvetta.

Kirjoittaja toimi vuosina 20202021 KD Nuorten puheenjohtajana.

POIKIEN YMPÄRILEIKKAUS: KIELLETTY, MUTTA SALLITTU TRADITIO AMI RINTA-VALKAMA Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on yleinen tapa ympäri maailmaa. Kyseessä on toimenpide, jossa pojan peniksen esinahka poistetaan kokonaan tai osittain. Ympärileikkaus on osa useiden kulttuurien ja uskontojen harjoittamista, merkittävimpinä ryhminä mainittakoon kaksi maailman valtauskontoa eli juutalaisuus ja islam, joiden opetuksiin poikalapsen ympärileikkaus kuuluu. Länsimaista esimerkiksi Yhdysvalloissa ympärileikkaus on yleistä. Toimenpiteen suorittamisikä vaihtelee vastasyntyneestä aina murrosikään saakka. Poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ei ole kielletty missään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Yksikään valtio ei ole tiettävästi suoraan kieltänyt kyseistä toimenpidettä.

usta arvioidaan yhdenvertaisuutta noudattaen lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin tyttöjen sukuelinten silpomista. Molemmat toimenpiteet täyttävät pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen osalta todellisuus on kuitenkin jotain aivan muuta kuin lähtökohdat antavat ymmärtää. Toimenpidettä on suoritettu Suomessa vähemmistöryhmien keskuudessa tiettävästi yli sadan vuoden ajan. Se onkin muodostunut historiansa vuoksi tietyllä tapaa teoksi, joka on samaan aikaan lähtökohtaisesti kielletty, mutta silti sallittu.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei ole kuitenkaan länsimaisesta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta helppo kysymys. Kuten aikuisella, myös lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen riippumatta lapsen uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustasta. Lasten koskemattomuuden merkitys on kasvanut oman sukupolveni elinaikana. Enää ei ole oikein kasvatustarkoituksessa kurittaa lasta, ja hyvä niin. Mutta kun vertaamme kiellettyä tukkapöllyä ympärileikkaukseen voimme huomata, että ympärileikkauksen pysyväisvaikutukset ovat paljon merkittävämpiä. Toimenpide on peruuttamaton. Se jättää lapseen pysyvän fyysisen jäljen uskonnosta tai kulttuurista, jota lapsi ei välttämättä koe millään tavalla omakseen ymmärtäessään myöhemmin toimenpiteen merkityksen.

Aiheesta on annettu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus vuonna 2015. Siinä määritetään, miten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus tulee suorittaa ”oikealla tavalla”. Ohjeistus on ristiriidassa sen kanssa, että poikien ympärileikkausta arvioidaan lähtökohdiltaan pahoinpitelynä. Ohje on ongelmallinen myös sen vuoksi, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa lakia alemmalla tasolla. Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus rajoittaa lapsen oikeutta koskemattomuuteen. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siten STM:n ohjeistus ei todellakaan ole oikea tapa lähteä rakentamaan pohjaa poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen oikeudelliselle kohtelulle. Ohjeistus on itse asiassa omiaan sekoittamaan nykyistä laintilaa, sillä sen perusteella ympärileikkaustradition piiriin kuuluvat ihmiset voivat päätellä, ettei rikosvastuu ympärileikkauksen suorittamisesta ole mahdollinen.

Suomessa poikien ei-lääketieteellistä ympärileikka-

Myös korkein oikeus on arvioinut poikien ei-lääke-

tieteellistä ympärileikkausta ja sitä, onko teko ollut pahoinpitelynä rangaistava, kolmessa eri ratkaisussa KKO 2008:93, KKO 2016:24 ja KKO 2016:25.

Kahdessa ensimmäisessä näistä kolmesta ratkaisusta korkein oikeus on päätynyt oikeuttamaan ympärileikkauksen lapsen kokonaisedun perusteella, sillä lapset kuuluivat niin kiinteästi ympärileikkaustradition piiriin. Lisäksi ympärileikkaukset oli suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla aiheuttamatta tarpeetonta kipua. Korkein oikeus arvioi myös, että ympärileikkauksella puututaan pojan koskemattomuuteen vain vähäisissä määrin.

Kolmannessa ratkaisussa KKO 2016:25 vanhempi oli suorittanut ympärileikkauksen ilman toisen vanhemman suostumusta, eikä lapsi kuulunut ainoastaan ympärileikkaustraditiota harjoittavan kulttuurin piiriin, vaan lisäksi suomalaiseen kulttuuriin. Näin ympärileikkausta ei voitu perustella lapsen kokonaisedun mukaisena toimenpiteenä ja ympärileikkauksen suorittanut vanhempi oli syyllistynyt pahoinpitelyyn.

Korkeimman oikeuden koskemattomuuden loukkauksen arviointi on edellä mainituissa ratkaisuissa jäänyt puutteelliseksi. Se kyllä mainitaan ja oikeuden loukkaus on katsottu vähäiseksi, mutta painoarvoa esimerkiksi toimenpiteen peruuttamattomuudelle ei ole annettu. Sen sijaan on tarkkailtu ensisijaisesti sitä, aiheutuuko toimenpiteestä esimerkiksi kipua. On kuitenkin merkillepantavaa, että myös korkein oikeus on todennut, että nykyinen laintila, jossa ympärileikkauksen oikeudellinen kohtelu jätetään tapauskohtaisen arvioinnin varaan, on epätyydyttävä ratkaisu muun muassa yhdenvertaisuuden, rikosvastuun ennustettavuuden ja rikosoikeuden yleisten oppien valossa.

Suomi ei suinkaan ole ainoa valtio, jossa poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta ja sen oikeutusta pohditaan. Tanskassa ja Islannissa on muutaman viime vuoden aikana käsitelty lakialoitteita, jotka pyrkivät kieltämään poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen. Molemmat esitykset kohtasivat merkittävää vastustusta kansainvälisesti erityisesti uskonnollisilta vähemmistöryhmiltä. Osittain juuri tämän vuoksi molemmat hankkeet hylättiin.

Toisaalta Ruotsissa ja Norjassa on onnistuttu löytämään tasapaino poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen kulttuurisen ja uskonnollisen merkityksen ja lasten oikeuksien toteutumisen välillä.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on sallittu molemmissa valtioissa tietyin tarkoin määritetyin edellytyksin. Mikäli ympärileikkaus suoritetaan noudattamatta lakia, on teko rikoksena rangaistava.

Lasten oikeuksien kannalta tyydyttävin tapa ratkaista

poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen liittyvä oikeudellisesti haasteellinen tilanne olisi se, että toimenpiteen saisi suorittaa vasta pojan kyetessä itse antamaan suostumuksensa siihen. Näin lasten koskemattomuuteen ei puututtaisi pysyvällä tavalla ennen kuin he kykenevät itsemääräämiseen asiassa.

Tällainen lainsäädäntö ei kuitenkaan luultavasti kykenisi estämään ei-lääketieteellisten ympärileikkausten tapahtumista vauvaikäisille poikalapsille, sillä kyseessä on jopa yli tuhatvuotinen uskonnollinen ja kulttuurinen traditio, joka on vakiintunut yhteiskuntaan.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on hyvin herkkä kulttuurisuskonnollinen kysymys. Asiasta keskusteltaessa tulee ymmärtää, että lapset ja heihin liittyvät uskonnolliset riitit ovat elintärkeä osa uskontoja, sillä ilman tulevia sukupolvia, uskonnot kuihtuvat. Se selittääkin, miksi erityisesti uskonnolliset tahot puolustavat poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta lujasti. Tanskan ja Islannin kaatuneet lainsäädäntöhankkeet koskien poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta demonstroivat hyvin vastustuksen määrää, jota ympärileikkaustradition piiriin kuuluvilta vähemmistöryhmiltä kohdattiin molemmissa valtiossa asian käsittelyn aikana.

Samalla tämä osoittaa sen, kuinka suuri merkitys on sillä, että päätöksenteossa tehdään yhteistyötä vähemmistöryhmien kanssa, joita asia koskee, jotta konsensus olisi mahdollista saavuttaa.

Epätyydyttävin on kuitenkin tilanne, jossa poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on lähtökohtaisesti pahoinpitelynä kielletty rikos, mutta tästä huolimatta sille on tapauskohtaisesti löydettävissä oikeutuksia, jotka eivät ole kansalaisten ennustettavissa.

On siten selvää, että lainsäädäntöä aiheen tiimoilta on uudistettava. Yksi vaihtoehto on suunnata katse länsinaapureihimme Ruotsiin ja Norjaan sekä lähteä selvittämään edellytyksiä vastaavalle lainsäädännölle Suomessa. Aikaisemmin lainsäädännön uudistaminen on kaatunut siihen, ettei poliittista halukkuutta asian edistämiselle ole löytynyt. Olisi kuitenkin toivottavaa, että Suomessa, perus- ja ihmisoikeuksien mallimaassa, lapsen oikeuksien kannalta hyvin merkittävä asia saataisiin vietyä maaliin. Suomen päättäjien olisi vihdoin valittava suuntansa. Nykytilanne on kestämätön.

Artikkelin kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta oikeustieteen pro gradu -tutkielman ”Onko lasten ympärileikkausten sukupuolittunut kohtelu perusteltua? Näkökulmana itsemääräämisoikeus ja oikeus koskemattomuuteen”. Tutkielma on julkaistu Helsingin yliopiston E-thesis-järjestelmässä.

JERE TUONONEN

INNOSTAVAA KAMPANJOINTIA TUKHOLMASSA Kylttien kiinnittämistä kaupungin keskustaan ja flaikuttamista kansanedustajan kanssa. Vaaliekskursio Tukholmaan tarjosi arvokkaita oppeja.

KD Nuoret järjesti 26.–28. elokuuta vaaliekskursion Tukholmaan. Seurasimme vaaleja ja autoimme sisarjärjestöä kampanjoinnissa. Matkalle osallistui 13 henkilöä. Matkalla kohti Tukholmaa pidettiin koulutuksia, joissa Ami Rinta-Valkama avasi muun muassa Ruotsin poliittista järjestelmää. Nuorten Pohjoismaiden neuvostoa esitteli Annika Lyytikäinen.

Ensimmäisenä päivänä oli vierailu Ruotsin parlamenttiin, jossa piti kierroksen parlamentin hämäristä tunneleista loistokkaisiin seremoniaportaisiin Carl Olehäll, joka toimii työntekijä KD:n ryhmässä parlamentissa. Kierroksella näimme valiokuntien työhuoneita ja isoja saleja.

Mielenkiintoisen kierroksen jälkeen jalkauduimme kampanjoimaan. Jaoimme flyereita Ruotsin KDU:n ja kansanedustajan johdolla. Kampanjoinnin jälkeen kokoonnuimme illanviettoon kansanedustajan, Christian Carlssonin luokse. Kävimme keskustelua paikalla olleiden Ruotsin KDU:n toimijoiden kanssa ja vietimme rentoa iltaa viinin ja pitsan parissa. Keskusteluista tuli monta mielenkiintoista havaintoa.

Toisena päivänä jatkoimme kampanjointia laittamalla kylttejä kiinni tolppiin keskellä kaupunkia. Kiinnittämiseen ei tarvita erillistä lupaa, vaan puolueet voivat vapaasti kiinnittää niitä vapaisiin paikkoihin. Muut puolueet ovat olleet kuulemma erityisen vakuuttuneita KD:n näkyvyydestä mainostaulujen muodossa.

Kampanjailme on yhdenmukainen myös esitteiden osalta. Flyerin tunnistaa jo kaukaa olevan KD:n väreissä.

Ruotsin parlamentti on monin puolin uusittu ja modernisoitu. Tämän paljastavat aikalaisen silmää miellyttävät kalusteet ja lattiamatot.

Vierailimme vielä Suomen Ruotsin suurlähetystössä, jossa tapasimme edustuston päällikön sijaisen, Janne Jokisen. Hän antoi strategisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilannekatsauksen, jossa käsiteltiin muun muassa pohjoismaista yhteistyötä.

Alustusta seuranneessa keskustelussa pohdittiin esimerkiksi sitä, mikä olisi luonnollisin paikka pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle tulevaisuudessa.

KÄYTÄNNÖN OPPEJA SEURAAVIIN VAALEIHIN Ruotsissa pidetään neljän vuoden välein vaalit, joissa valitaan kerralla edustajat kuntiin, alueille ja parlamenttiin. Nämä vaalit olivat siis todella iso asia. Kaikki into ja panostus laitetaan yksiin vaaleihin. Tämä on yksi keskeinen ero. Oikeastaan juuri tämä ero paljastaa, millaiset olisivat täydelliset vaalit.

Suomessa kaikkiin vaaleihin ei voida panostaa täysillä, joten suoritteet jäävät vajavaisiksi. Ruotsissa taas voidaan panostaa yhteen suoritukseen.

Näin vaalien kampanjointi on paljon laadukkaampaa. Toisaalta myös yleinen innostus keskittyy vaalien alle. Vaalit pidetään myös kesäaikaan.

Tästä huolimatta – tai oikeastaan juuri tämän vuoksi – on otettava oppia Ruotsin KD:n kampanjoinnista. Ruotsissa KD:lla menee hyvin, ja niin haluamme myös seurata perässä. Tämä ei merkitse

Kansanedustaja Christian Carlsson jakamassa flaikuttajille karttoja alueiden tunnistamiseksi. Esitteet laitettiin pieneen pussiin, jossa luki ”KD”.

Mainokset kiinnitetään siten, että pylvään molemmilla puolin on taulut, jotka ovat kiinni toisissaan nippusiteellä. Tauluissa on valmiiksi reiät, joista nippusiteet sujautetaan. Kuvassa Annika Lyytikäinen tekemässä valmista työtä.

täysin samojen asioiden tekemistä, vaan hyvien mallien tunnistamista ja niistä oppimista. Mikä toimii, ja miksi se toimii. Näin on pohdittava.

Ensinnäkin on otettava oppia tekemisestä: Ruotsissa oli selvää, että joka päivä kampanjoidaan jollakin tavalla.

Asioita tehtiin myös tehokkaasti. Toisaalta asioita tehtiin yhdessä ja se oli innostavaa.

Esimerkiksi voisi ottaa flyereiden jakamisen. Kansanedustaja poimi meidät autoonsa ja antoi flyereita sekä kartan, johon merkitylle alueelle menimme niitä jakamaan. Kun olimme valmiita, hän taas tuli poimimaan meidät. Hän vei meidät kaikki sitten kotiinsa illanviettoon, jossa nautimme toistemme seurasta sekä viinistä ja pitsasta. Tekeminen oli siis myös hauskaa ja sillä oli yhteisöllinen ulottuvuus.

Toinen asia, josta voidaan oppia, on puolueen vaali-ilme. Se oli vahvasti keskitetty ja kaikilla ehdokkailla flyerit olivat esimerkiksi samanlaisia kuvaa ja tunnuslausetta lukuun ottamatta.

Näin joku sanoi viisaasti, että flyerin tunnistaa KD:n omaksi vaikka se olisi maassa metrien päässä. Toistuva ilme siis lisää tunnistettavuutta.

Ehdokkaat voivat tehdä Ruotsissa omat mallipohjansa mukaiset esitteet meidänkin käyttämällä Can-

va-ohjelmalla. Ehdokkaan kuva suositellaan ottamaan ammattilaisella. Tunnuslaise alkaa myös aina sanoilla ”redo att” eli ”valmis...”.

Tätä käyttävät niin puheenjohtaja Ebba Busch kuin tavallinen ehdokaskin.

Jotkut ehdokkaat ovat tosin aloittaneet tunnuksen jollain muulla tavalla, mitä ei pidetä hyvänä asiana, vaikka tunnus muuten voisikin kuulostaa hyvältä. Kun esitteet ja toisaalta myös muutkin mainokset ovat yhdenmukaisia, niin tuodaan esiin paremmin kuva yhtenäisestä ehdokasjoukosta. Toisaalta tämä säästää myös resursseja, kun ehdokkaiden ei tarvitse suunnitella ja taittaa omia esitteitään tai etsiä niille taittajaa.

Vaaliteemoista on mainittava lähinnä turvallisuus, joka on saanut nuoret äänestäjät liikkeelle. Heitä kiinnostaa, että heidän omilla kaduillaan on turvallista. Tämä on ollut yhtenä KD:n keskeisenä teemana.

Muutenkin on mainittava KD:n retoriikasta, että he tarttuvat hyvin yksinkertaisiin aiheisiin ja hyvin konkreettisella tavalla. Aiheet tarttuvat arkipäiväisiin aiheisiin, kuten nouseviin elinkustannuksiin – edelleen hyvin suoralla tavalla. Ruotsin KD esittää ratkaisuja. Silmiinpistävää on myös ettei esitteissä käytetä paljoa lukuja tai numeroita.

TOMMI TERÄ

PYSYYKÖ BRASILIA BOLSONARON KÄSISSÄ?

BRASILIAN VAALEISSA KYSE UUDEN PRESIDENTIN LISÄKSI MYÖS MAAN DEMOKRATIASTA “Vain Jumala voi erottaa minut”, toteaa tropiikin Trumpiksikin kutsuttu Brasilian istuva presidentti Jair Bolsonaro lokakuun vaalien alla. Kontekstistaan irrallisena tuota lausuntoa voisi pitää hartaan kristityn ulostulona.

Bolsonaroa ja hänen presidenttikauttaan vähänkään tunteva kuitenkin tietää, miten suuri uhkaus noihin sanoihin sisältyy.

BOLSONARON VALTAANNOUSU JA KAUSI PRESIDENTTINÄ Brasilia syöksyi vuonna 2014 historialliseen lamaan, korruptioskandaali velloi usean johtavan poliitikon (ml. silloisen presidentin Michel Temerin) ympärillä, ja väkivaltaisuudet ja rikollisuus kasvoivat. Henkilö, joka tuossa tilanteessa lupasi vastata kovin ottein rikollisuuteen ja väkivaltaan, tekevänsä markkinamyönteistä talouspolitiikkaa sekä kannattavansa konservatiivisia arvoja, olisi luonnollisesti vahvoilla. Tätä kaikkea entinen armeijan upseeri Jair Bolsonaro, 66, lupasi asettuessaan ehdolle vuoden 2018 vaaleissa.

Kyseiset vaalit olivat kiihkeät ja tapahtumarikkaat. Mielipidekyselyjen kärjessä kilvan alussa olleelta Luiz Inácio Lula da Silvalta (lyhyemmin Lula) evättiin kyseenalaisesti mah-

dollisuus olla ehdokkaana. Bolsonaroa itseään taas puukotettiin kesken kampanjoinnin ja hän oli lähellä menehtyä. Demokratian kannalta huolestuttavasti Bolsonaro ilmaisi jo kesken kampanjoinnin, ettei hän ja mahdollisesti myöskään maan armeija hyväksyisi hänen tappiotaan. Bolsonaro sai kuitenkin lopulta toisella kierroksella 55% äänistä, peittosi työväenpuolueen Fernando Haddadin ja nousi maan presidentiksi.

Bolsonaro on sanonut puolustavansa perustuslakia, demokratiaa ja vapautta, mutta Brasilian politiikkaa, päätöksentekoa ja yhteiskuntaa tarkastelevan on helppo huomata, että tämä retoriikka on kaukana todellisuudesta. Globaalia demokratian tilaa tarkastelevan ja siitä vuosittain raportoivan V-Demin vuoden 2022 raportin mukaan, jonka mukaan Brasilian demokratia-kehityksen nuoli on laskenut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Bolsonaron kauden aikainen median kontrollointi ja akateemisen vapauden sekä kansalaisyhteiskunnan rajoittaminen, poliittisten vastustajien halveksinta ja disinformaation levittäminen sekä vaali-instituution heikentäminen ovat merkkejä Brasilian huolestuttavasta autoritaarisesta kehityksestä.

Bolsonaro on lisäksi avoimesti kertonut pitävänsä Brasiliassa valtaa vuosina 1964-1985 pitänyttä sotilasdiktatuurin aikaa hyvänä. Kritiikkinä hän on kuitenkin maininnut sen, että diktatuurin olisi kiduttamisen sijaan pitänyt tappaa vihollisensa. Bolsonaro on myös useaan otteeseen antanut seksuaalivähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja naisten asemaa ja oikeuksia vähätteleviä lausuntoja.

Lupaukset väkivallan ja rikollisuuden vähentämisestäkin ovat jääneet katteettomiksi. Poliittisen väkivallan määrä on nelinkertaistunut Brasiliassa vuodesta 2019 tähän päivään. Siinä missä vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla raportoitiin 47 poliittisiin hahmoihin kohdistunutta väkivallantekoa, vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla vastaavia oli peräti 214. Aseiden määräkin on jo ennestään suurten murhalukujen Brasiliassa viisinkertaistunut sitten vuoden 2018. Vuonna 2018 aseita kantoi noin 117 000, mutta vuonna 2022 maassa on jo yli 670 000 aseenkantajaa. Tämä on seurausta Bolsonaron kauden aikana löyhennetyistä aselaeista.

Talouspolitiikassa Bolsonaro on pyrkinyt markkinamyönteisiin uudistuksiin, veronalennuksiin ja uu

sien julkisen sektorin työntekijöiden työsuhdeturvan heikentämiseen. Bolsonaron presidenttikauden yksi suurista voitoista oli eläkeiän nosto naisilla 53:sta 62:en ja miehillä 56:sta 65:en vuoteen.

Väkivallan ja rikollisuuden kitkemisen epäonnistumisen lisäksi Bolsonaroa on kritisoitu myös muista asioista. Kansainvälistä huomiota Bolsonaron Brasilia on saanut erityisesti maan sademetsien laajoista hakkuista. Bolsonaro vastustaa ympäristöliikettä ja ilmastonmuutosta, sillä ne haittaavat mm. hakkuisiin perustuvaa taloutta. Bolsonaron kauden aikana sademetsien hakkuut ja laittomat alkuperäiskansojen maille kohdistuneet invaasiot ovatkin kiihtyneet ennen näkemättömällä tahdilla. Syynä ei pidetä ainoastaan taloudellisen hyödyn havittelua, sillä Bolsonaron antamista kommenteista paistaa läpi myös syvä alkuperäiskansojen halveksunta. Hän on mm. todennut, että “Pohjois-Amerikan ratsujoukot toimivat viisaasti hävittäessään intiaani-ongelman tappamalla heidät.”.

Ilmasto- ja ympäristöasioiden lisäksi Bolsonaro sai erityisen laajaa kritiikkiä koronaviruspandemian hoidostaan. Muun maailman sulkeutuessa Bolsonaro edusti toista ääripäätä. Hän vähätteli virusta kutsuen sitä “pikkuflunssaksi” ja vastusti rajoitustoimia niiden taloudelle negatiivisten vaikutusten vuoksi.

Rajoituksia vaatineen terveysministeri Luiz Henrique Mendettan Bolsonaro erotti. Koronavirus levisi Brasiliassa laajalle tuhoisin seurauksin. Virus levisi mm. erityisen haavoittuvaisten alkuperäiskansojen pariin. Tartunta- ja kuolintilastoja on yhtäällä piiloteltu ja toisaalla peukaloitu. Joka tapauksessa Brasilian tautitilanne on ollut yksi maailman vakavin. Tämä Bolsonaron ajama vastuuton korona-linja raivostutti miljoonia kansalaisia ja sai aikaan suuria protesteja.

LOKAKUUN VAALIT Brasilian presidentinvaalien 1. kierros käytiin 2.10.

Työväenpuoluetta edustava Lula sai 48,4% ja istuva presidentti Bolsonaro 43,4% äänistä. Vaalien toinen kierros pidetään 30.10. 1. kierroksen perusteella Lulan voitto vaikuttaa todennäköiseltä, JOS vaalit käydään avoimesti ja rehdisti. Trumpin metodia seuraten Bolsonaro on kuitenkin jo ehtinyt valmistelemaan todennäköiseltä vaikuttavaa tappiotaan aloittamalla katteettomat puheet siitä, miten sähköinen äänestysjärjestelmä on altis vaalivilpille.

Erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että Bolsonaro vaati perustuslaillista muutosta, jonka myötä äänestys olisi hoidettu paperisilla äänestyslapuilla. Tämä jos jokin lisäisi mahdollisuutta vilpilliseen toimintaan.

Perustuslaillinen muutos ei kuitenkaan mennyt läpi.

Bolsonaron puheet vaalivilpille alttiista äänestyssysteemistä sekä vuodesta 2019 nelinkertaiseksi kasvanut poliittinen väkivalta eivät anna kuvaa siitä, että Bolsonaro ja hänen kannattajansa osaisivat käsitellä mahdollisen tappion rauhanomaisesti. Jo vuoden 2018 vaalien yhteydessä Bolsonaro kertoi, ettei tulisi hyväksymään tappiotaan. Kommentit siitä, että vain Jumala voi hänet valta-asemasta poistaa, viittaavat saman ajattelumallin olevan yhä vallalla. Se, lähteekö armeija Bolsonaron tueksi, on kuitenkin vuoteen 2018 verrattuna paljon epävarmempaa, sillä Bolsonaron oma sisäpiirikin on jakautunut useaan eri ryhmittymään. Bolsonaron presidenttikausi on aiheuttanut paheksuntaa myös hänen omiensa joukossa.

Lula on luvannut voittaessaan ottaa käyttöön kovat keinot laittomien kaivosten ja hakkuiden sekä alkuperäiskansojen vainojen lopettamiseksi. Käytännön keinoina Lula on luvannut perustaa alkuperäiskansoille oman ministeriön ja

rakentaa uudelleen Bolsonaron kaudella hajon neen ympäristövirasto Ibaman. Lula aikoo myös vahvistaa maan poliisia ja rajavalvontaa saadakseen maansa etäisimmätkin alueet takaisin hallintaan. Nämä alueet ovat Bolsonaron kaudella ajautuneet yhä selkeämmin huumekartellien, laittomien kalastajien, sekä laittomia kaivoksia ja hakkuita suorittavien haltuun.

Lulan voitto ei varmasti saisi välittömästi rauhaisaa vastaanottoa, mutta hänen tiensä johtaisi selkeästi Bolsonaroa todennäköisemmin demokraattisemman ja turvallisemman Brasilian syntyyn. Jos Bolsonaro jollain ilveellä vielä onnistuisi voittamaan, olisi syytä epäillä hänen syyllistyneen vaalivilppiin.

On vaikea kuvitella, että Bolsonaro onnistuisi kautensa aikana tekemillään katastrofaalisilla päätöksillään ohittamaan Lulan selkeää johtoasemaa rehdein keinoin. Bolsonaron voitto merkitsisi samalla suurta takaiskua Brasilian demokratia-kehitykselle, globaalia ilmastonmuutosta vastaan taistelulle sekä brasilialaisten ja etenkin vähemmistöjen turvallisuudelle. Bolsonaro on jo neljässä vuodessa onnistunut murentamaan maansa demokratian tilaa niin paljon, että uusi nelivuotiskausi voisi tarkoittaa sen lopullista tuhoutumista.

MIKSI YLIOPISTOT OVAT UNOHTANEET YRITTÄJÄNSÄ?

VEERA MÄNNISTÖ

Kirjoittaja on KD Nuorten 2. varapuheenjohtaja, KD Nuorten Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja opiskelee kauppatieteitä Vaasan yliopistossa.

Loistavat liikeideat eivät katso syntyessään saajansa taloudellista tilannetta tai paikkaa. Ideasta on kuitenkin pitkä matka menestyvään yritykseen. Pohjanmaalle muutettuani olen ilokseni huomannut, että tekemisen meininki ei jää teorian tasolle Vaasan opiskelijayhteisössä.

Kannustamme toisiamme konkretisoimaan liikeideoita, ja omallakin kohdallani yrityssuunnitelman kartoittaminen eteni soittamiseen kiinteistöjen vuokrausyhtiölle.

Kokenut liikemies luurin toisessa päässä paljastui heittäytyväksi persoonaksi, ja suljettuani puhelimen olin varustettu Vaasan liikehuoneistojen neliöhinto-

ja koskevien tietojen lisäksi ryppäällä neuvoja ja ideoita. Keskustelustamme jäänyt pitkä hymyni oli kuitenkin vähällä hyytyä katsoessani opintopisteitäni. Vaasaan perustettava kestävän kehityksen aallonharjaa surffaava kivijalkaliike jäisi luultavasti haaveeksi. Ei riitä, että kampuksen yhteisöissä vallitsee rohkaiseva ja ennakkoluuloton keskustelukulttuuri. Yliopistot eivät nimittäin hyväksy yrityksen perustamisesta syntyvää työtuntien määrää omana kokonaisuutenaan opintojen osaksi.

En usko, että yliopiston mahdollisesti tarjotessa yrittäjyyttä harkitsevalle opiskelijalle näiden työtuntien liittämistä pakollisten työharjoitteluiden opintopistemääräkokonaisuudeksi, tämä innostuisi tarttumaan startup-yrityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Tämä määritelmään melko joustamaton kokonaisuus on nimittäin yhteensä 15 opintopistettä. Asetelman luomat vaihtoehdot saattavat päinvastoin kannustaa hautaamaan vastaavat suunnitelmat, sillä opiskelijan toimeentulon on oltava turvattu.

Lisäksi opiskelija saattaa haluta päästä kokemaan työharjoittelun kokeneemmassa yrityksessä osaamisensa laajentamiseksi. Lisäksi suurin osa näistä opiskelijoista on jo saattanut suorittaa työharjoittelunsa liikeidean muotoutuessa. Saattaa ollakin,

että opintojen aikaisten liikeideoiden muotoutumisen todennäköisyys kasvaa opintojen etenemisen myötä. Tämä kehitys voisi osaltaan olla seurausta myös tiedon soveltamistaitojen lisääntymisestä.

Miksei kauppatieteellisen tiedekunnan omaavat yliopistot voisi ottaa osaksi kurssivalikoimiaan kurssin, jossa opiskelija saisi opintopisteitä yrityksen perustamisesta ja liiketoiminnan ensi askelista? Tähän voisi sisällyttää ryhmätyöskentelyä, jossa startup-yritystä käynnistelevät jakaisivat hiljaista tietoa ja verkostoituisivat. Kurssiin voisi kuulua myös mahdollisuus osallistua esimerkiksi messuihin ja keskustelufoorumeihin yliopiston nuoria yrittäjiä edustaen.

Näin myös yliopistojen kulttuurin rooli julkisessa keskustelussa kasvaisi entisestään. Mitä menetettävää yliopistoilla tällaisen kokeilun toteuttamisessa oikeastaan olisi? Vaasassa Entrepreneurship Society:kin (VES) on osoittautunut lippulaivaksi liike-elämän ja akateemisten yksikköjen välisessä yhteistyössä. Miksi yliopistot eivät vaalisi sisäisiä innovaatiokenttiään ja mahdollistaisi opintojen ja yrittäjyyden yhteensovitettavuuden? Itse toivonkin omistajuuden kokemusten voimistuvan entisestään tällaisten askelten myötä yliopistokulttuurissa.

LAUTAMIESTEN TULEVAISUUS MICHELLE KIVIMÄKI WILDERS Maallikkotuomarina eli lautamiehenä toimiminen on erittäin vastuullista työtä. Olen saanut kunnian toimia Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa lautamiehenä jo lähes vuoden ajan. Lautamiehenä toimivalla ei ole oikeustieteellistä koulutusta.

Lautamiehiä käytetään tuomareina useimmiten oikeuskäsittelyissä, jotka ovat asteeltaan törkeitä ja joista voi saada vankeusrangaistuksen. Lautamies on tasavertainen tuomari käsittelyn puheenjohtajan eli ammattituomarin kanssa. Päätös sopivasta rangaistuksesta tai syytteiden hylkäämisestä tehdään yhdessä. Osa ammattituomareista on kuitenkin jo kauan toivonut lautamiestoiminnan lakkauttamista.

Yhteiskunnallinen paine vähentää lautamiesten määrää nykyisestä on muutenkin kova. Vuonna 2008 hallitus päätti rajata lautamiesten käytön pääsääntöisesti vain rikoskäsittelyihin, joista enimmäisrangaistus on yli 2 vuotta vankeutta. Viime vuonna lautamiehiä on vähennetty entisestään säästämisen varjol-

la mm. valitsemalla vähemmän uusia lautamiehiä.

Tämä kehityssuunta on huolestuttava monestakin syystä. Lautamiehiä on jo satoja vuosia pidetty kansan oikeustajun tulkitsijoina. He lukevat istunnon alussa syytteen, kuuntelevat vastaajaa ja asianomistajaa sekä lopuksi tekevät harkitun päätöksen seuraamuksista. Kaiken em. he tekevät ilman mitään ennakkotietoja tai -oletuksia rikoksesta tai siihen liittyvistä henkilöistä. Lautamies käyttää pelkästään omaa järkeään, oikeudentuntoaan sekä intuitiota päätöksenteossa. Nämä tuovat hyvää vastapainoa ammattituomarin työkokemukselle ja lakitietoudelle.

Lautamiesjärjestelmästä luopuminen olisi lyhytkatseista sekä rikoksen asianomistajan ja vastaajankin kannalta epäedullista. He hyötyvät siitä, että lautamies on ns. normaali kansalainen. Yhteistyö ammatti- ja maallikkotuomarin välillä takaa oikeudenmukaisen lopputuloksen rikosasiaan kuin rikosasiaan.

Sitähän me kaikki haluamme: oikeudenmukaisuutta.

UUDEN HUUMESTRATEGIAN AIKA

Se, että Suomessa on tehty vain yksi huumestrategia, on varsin poikkeuksellista. Pelkästään määrällisesti katsottuna esimerkiksi Espanjassa on tehty vuoden 1997 jälkeen kolme uutta huumestrategiaa. Sveitsissä taas tehtiin radikaali huumepoliittinen uudistus 1980-luvun HIV-epidemian vuoksi ja käyttöön otettiin ns. neljän pilarin malli. Tätä strategiaa on sen jälkeen päivitetty kahdesti ja maassa on myös voimassa oleva huumestrategia vuosille 2017–2024. Portugalissakin laadittiin vuosituhannen alussa kohuttu reilun 80 toimenpiteen huumepoliitttinen uudistus vastaamaan maata riivanneeseen heroiini- ja HIV-epidemiaan. Kohuttua uudistusta on tämän jälkeen edelleen päivitetty.

Strategioiden paljous tai vähyys ei tietenkään vielä kerro niiden laadusta tai uudistustarpeesta mitään.

25 vuoden kenttäkokeen jälkeen Suomen huumestrategian onnistumista on kuitenkin mahdollista tarkastella huumetilanteen kehityksen ja nykytilan pohjalta. Miten tilanne on siis Suomessa kehittynyt?

Ensinnäkin huumeiden kokeilu ja käyttö on lisääntynyt. Vuoden 2018 Huume kyselyssä ennätykselliset 24% vastasi kokeilleensa huumeita ainakin kerran elämässään. 25–34-vuotiaiden kohdalla luku oli peräti 45%.

Toiseksi huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt vakavin seurauksin.

Vuosien 1997–2018 välillä Suomen huumekuolemat 4,5 -kertaistuivat. Vuonna 2020 Suomessa kuoli huumeisiin 258 henkilöä, joista 76

TOMMI TERÄ Suomen ensimmäinen, ainoa ja siten yhä voimassa oleva huumestrategia on vuodelta 1997. Se on monista hyvistä linjauksistaan huolimatta aikansa tekele tavoitellen huumeista vapaan yhteiskunnan ideaalia rikosoikeudellisen kontrollin ja kieltolain keinoin.

Vuoden 2018 Huumekyselyssä ennätykselliset 24% vastasi kokeilleensa huumeita ainakin kerran elämässään. 25–34-vuotiaiden kohdalla luku oli peräti 45%.

eli lähes 30% oli alle 25-vuotiaita.

Tämä nuorten suhteellinen osuus huumekuolemista on Euroopan korkein. Lisäksi huumesairauksien vuoksi osastohoitoa tarvinneiden henkilöiden ja hoitojaksojen määrä on lisääntynyt. Tämän seurauksena myös hoitopaikkaa joutuu jonottamaan pidempään.

Ja kolmanneksi vuosien 1997–2018 välillä huumausainerikokset 3,5 -kertaistuivat. Järjestäytynyt rikollisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana levinnyt yhä laajemmalle yhteiskunnassamme. Huumemarkkinoihin liittyvästä korruptiosta meillä on näyttävä esimerkki omastakin takaa.

Huumetilanne on maassamme siis todella huolestuttava.

Huumestrategiamme tavoitteeseen ei selkeästi olla ylletty, vaan suunta on sen sijaan ollut päinvastainen.

Johtavien asiantuntijoiden ja selvitysten mukaan strategiamme päätoimenpiteet, rikosoikeudellinen kontrolli ja kieltolaki, eivät olekaan ainoastaan tehottomia, vaan osaltaan heikentävät tilannetta. Kaikesta huolimatta olemme uskollisesti pitäneet kiinni neljännesvuosisataa vanhasta strategiastamme.

Voimme Suomen lisäksi tarkastella myös muutoksia tehneitä ja uudistuksia käyttöön ottaneita maita.

Sveitsissä huumekuolemien määrät ovat pudonneet parissa vuosikymmenessä dramaattisesti. Vuonna 1995 huumeisiin menehtyi 376 sveitsiläistä. Vastaava luku vuonna 2019 oli 141. Myös uusien heroiinin käyttäjien määrä romahti. Vuonna 1990 käyttäjiä oli 850, mutta vuonna 2002 enää 150.

Uusia HIV-tartuntoja taas todettiin Sveitsissä vuonna 1986 3256. Vuonna 2019 vastaava luku oli alle 500. HIV-tartuntojen lisäksi myös C-hepatiitin määrä on selvästi vähentynyt. Opioideihin liittyvien rikostenkin määrä laski vuoden 1993 noin 20000:sta vuoden 2019 noin 5000:en. Varkaudet vähenivät samassa ajassa 98%:lla.

Portugalissa taas huumekuolemat ovat laskeneet merkittävästi ja ovat nykyään selvästi EU:n keskiarvoa alhaisemmat. Lisäksi vieroitus- ja muuhun hoitoon menneiden määrä on lisääntynyt valtavasti.

Myös huumeiden käyttö on Portugalissa ja etenkin maan nuorisossa alle EU:n keskiarvon.

Vuonna 2001 ja 2002 Portugalissa, jossa asuu 2% Euroopan väestöstä, todettiin yli 50 % Euroopan kaikista uusista suonensisäisestä käytöstä johtuvista HIV-diagnooseista. Vuonna 2019 luku oli 1,68%.

AIDS-diagnooseja Portugalissa tehtiin vuonna 2000 518 kappaletta. Vuonna 2019 määrä oli 13. Uudistuksen myötä myös yleisten huumeidenkäyttöön liittyvien rikosten määrä on vähentynyt selkeästi.

Lisäksi uudistusta kohtaan aikanaan esitetyt pelot siitä, että se johtaisi mm. huumeturismiin ja huumeiden käytön lisääntymiseen, eivät ole toteutuneet.

Meidän on nyt aika katsoa peiliin ja tunnistaa sekä tunnustaa nykytilanne. Olemme monella saralla erinomaisia, maailman kärkiluokkaa. Huumestrategiamme ei kuitenkaan rikosoikeudellisine kontrolleineen ja kieltolakeineen toimi. Samalla maailmalla on toteutettu uudistuksia, joiden vaikutukset ovat olleet monumentaalisia. Niillä on pelastettu ihmishenkiä, tuotu heikossa asemassa olevia avun, hoidon ja tuen piiriin, vähennetty rikollisuutta, ja vapautettu virkavallan resursseja.

MEIDÄN ON NYT AIKA KATSOA PEILIIN JA TUNNISTAA SEKÄ TUNNUSTAA NYKYINEN TILANTEEMME. On selvää, että Suomen on korkea aika luoda uusi huumestrategia. Mallia sen toteutukseen voimme ottaa jo yllä mainitusta Portugalista. Siellä muutos toteutettiin kokoamalla laaja eri alan asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka selvitti, tutki ja työsti uudistusta ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Saatuaan työnsä määräajan puitteissa valmiiksi, strategia toimenpiteineen esitettiin maan johdolle, joka hyväksyi sen.

Toteutusmallin sijaan itse strategian sisältö on kuitenkin luotava juuri meidän tilanteeseen sopivaksi. Sveitsin ja Portugalin loistavia tuloksia saavuttaneisiin uudistuksiin on sisältynyt monia eri toimenpiteitä. Oleellista on kuitenkin ollut se, että uudistukset ovat olleet riittävän laaja-alaisia ja kokonaisvaltaisia. Samaa tarvitaan Suomeenkin, mutta juuri meille ja meidän tilanteellemme suunniteltuna.

Viimeaikainen huumepoliittinen keskustelu on kes-

kittynyt suurelta osin yksittäisiin toimiin sekä niiden hyötyjen ja uhkakuvien maalailuun. Samanlaista keskustelua käytiin aiemmin myös neulanvaihtopisteistä. Jälkeenpäin on helppo todeta, että tuossa uudistuksessa tutkimusten alleviivaamat hyödyt toteutuivat, tunnepohjalta maalatut uhkakuvat eivät.

Neulanvaihtopisteistä käyty keskustelu ja tuon uudistuksen seuraukset lienee hyvä pitää mielessä nyt, kun käymme keskustelua muun muassa valvotuista käyttötiloista ja dekriminalisaatiosta. Emme mahdollisista tunneperäisistä reaktioista huolimatta saa ummistaa silmiämme yhdeltäkään nykytilannetta mahdollisesti parantavalta toimenpiteeltä. Jokaista tuollaista toimea tulee voida harkita ja kokeilla.

EMME MAHDOLLISISTA TUNNEPERÄISISTÄ REAKTIOISTA HUOLIMATTA SAA UMMISTAA SILMIÄMME YHDELTÄKÄÄN NYKYTILANNETTA MAHDOLLISESTI PARANTAVALTA TOIMENPITEELTÄ Yksittäisiä toimenpiteitä kipeämmin Suomi tarvitsee useita toimenpiteitä sisältävän uuden huumestrategian. Strategian, jossa huumeiden käyttöä ja huumeriippuvuutta kohdellaan rikosoikeudellisen kysymyksen sijaan lähtökohtaisesti terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksenä. Huumeriippuvuuskin on riippuvuus eli sairaus. Vastaus sairauteen ei ole rangaistus, vaan hoito.

Tässä huumepoliittisessa muutoksessa ei ole kyse siitä, että suhtautumista huumeisiin haluttaisiin myönteisemmäksi. Kyse ei ole myöskään siitä, että huumeidenkäytön ongelmia ei ymmärrettäisi tai niitä vähäteltäisiin. Kyse on päinvastoin siitä, että nykytilanne tunnistetaan, tunnustetaan, siitä kannetaan huolta ja siihen halutaan muutos.

Kuten lapsensa huumeille menettänyt Anne-Marie Cockburn toteaa: “Kyse ei ole liberaaliuden lisäämisestä. Kyse ei ole aineiden saatavuuden helpottamisesta. Kyse ei ole haittojen lisäämisestä. Kyse on henkien pelastamisesta ja parhaan näytön hyödyntämisestä nykyaikaan ja -yhteiskuntaan soveltuvien käytäntöjen luomiseksi.”

KUINKA PURKAA INFRAN KORJAUVELKAPOMMI? RIKU AUERMA Suomessa väestö asuu harvassa, talot ovat huudettavaa matkaa kauempana ja tehtaat ovat samoissa läjissä. Liikkuminen ja teollisuuden värkkien kuljetus ei onnistu ilman toimivaa liikenneverkkoa. Toimivia kulkuyhteyksiä tullaan tarvitsemaan jatkossakin eikä paluu kärryreiteille ole realistinen vaihtoehto.

aihepiiriin tehtävää tutkimusta. Tutkimusprojekteja aiheeseen liittyen on jo aloitettu (muun muassa Tampereen yliopiston Prodigial). Rahoituksen avulla mahdollistetaan olemassa olevien prosessien järkevöittäminen, digitalisaation lisääminen ja niukkojen varojen hyödyntäminen parhaalla tavalla.

Tie- ja rataverkon korjausvelka on ollut haaste jo ennen Ukrainan sotaa ja siitä seurannutta öljytuotteiden hintojen nousua. Bitumia tarvitaan päällystystöissä eikä korvaavia vaihtoehtoja ole juurikaan saatavilla, vaikka kokeiluja ligniinin käytöstä bitumin korvikkeena on jo aloiteltu. Esimerkiksi betonia on kokeiltu päällystemateriaalina Tampereen itäisellä kehätiellä huonoin kokemuksin.

Tutkimuksen avulla on voitu kehittää esimerkiksi tien rakenteita rikkomaton menetelmä rakenteen kunnon tarkkailuun. Menetelmän avulla mahdollistetaan tiestön kunnon jatkuva tarkkailu, jolloin potentiaaliset ongelmakohdat voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa ja korjata pienin toimenpitein.

Samasta syystä esimerkiksi syöpiä seulotaan, jotta voidaan välttyä rankemmilta hoitotoimenpiteiltä.

Tieverkoston korjauksissa on tärkeää korjata rakenteen varsinaiset ongelmat eikä vain näkyviä vaurioita. Halkeilevan asvaltin uudelleen päällystäminen ei auta, jos varsinaisena ongelmana on liian ohuet rakennekerrokset. Lisäksi on tärkeää korjata vain rikkinäiset kohdat. Ehjiä ja toimivia kohtia ei ole järkeä ”parannella”. Ongelmalliset kohdat on vain tunnistettava etukäteen.

Tieverkon kunnossapito on tärkeä asia. Ilman tutkimusta ja sen vaatimaa rahoitusta on Suomessa palattava hevosvetoiseen maailmaan yhden hevosvoiman tehoineen. Moderni maailma ei toimi vain polkuja pitkin kulkemalla.

Tavoitteena pitääkin olla resurssien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen. Tämä ei onnistu ilman

Artikkelia tekoa varten haastateltu Prodigial-hankkeen vetäjää Industry Professor Kalle Vaismaata.

HELTEISTÄ EU-POLITIIKKAA JA VERKOSTOITUMISTA – YEPP SUMMER SCHOOL ALICANTESSA RIKU AUERMA & JERE TUONONEN KD Nuorten delegaatio osallistui 14.-17. heinäkuuta Espanjan Alicantessa pidettyyn Summer Schooliin.

Summer School järjestettiin ensimmäistä kertaa sitten korona-aikaisen tauon. Järjestäjinä olivat Youth of European People’s Party, Konrad Adenauer Stiftung ja Wilfried Martens Centre for European Studies. KD Nuorten delegaatiosta tapahtumaan osallistuivat kansainvälisen työryhmän jäsenet Riku Auerma ja Jere Tuononen.

Matkan ajalle oli järjestetty luentoja, tutustumista paikallisiin kohteisiin ja vapaamuotoista verkostoitumista lounaiden ja illallisten puitteissa. Paikalle oli kutsuttu kaksi edustajaa jokaisesta YEPP:n jäsenjärjestöstä. Paikalla oli myös tilaisuuden järjestämiseen osallistuneita asiantuntijoita ja Euroopan parlamentin jäseniä.

Harmiksemme pohjoismaisia delegaatioita oli hyvin vähän. Esimerkiksi Ruotsista ei ollut paikalla KD:n edustajia. Myös tanskalaiset olivat jättäneet tulematta. Sen sijaan tapasimme KD-edustajia Belgiasta. Koko matkan ajaksi saimme keskustelukumppaniksi myös saksalaisen kristillisdemokraatin, joka toimii tutkijana Wilfried Martens Centre for European Studies - ajatushautomossa, joka on EPP:n ajatushautomo.

St. Barbara Castle kierrettiin oppaan ja saksalaisen kristillisdemokraatin perässä. Kuva: Jere Tuononen

Saimme muodostettua hyvän yhteyden pohjoismaisten kollegoiden puutteessa Belgian lisäksi muun muassa Alankomaihin, Itävaltaan, Kroatiaan ja Sloveniaan. Keskustelut käytiin lounaiden, illallisten ja siirtymien puitteissa. Joidenkin kanssa keskustelu on jatkunut myös nelipäiväisen konferenssin päätyttyä.

Keskusteluissa yksi tärkeä oivallus oli, että puolueilta halutaan ensisijaisesti ratkaisuja. Yhden delegaatin puolue oli hallituksessa, mutta se ei pystynyt innovoimaan mitään uutta. Tämän takia delegaatin puolue oli hänen mielestään menettänyt kannatustaan.

Myös luennoissa nostettiin esiin ajatus, että keskusta-oikeiston tulisi paremmin vastata arkipäiväisiin ongelmiin, kuten nousseisiin elinkustannuksiin.

Summer Schoolin osallistujat yhteiskuvassa Espanjan entisen pääministerin kanssa viimeisellä illallisella. Kuva: Akos Kaiser / YEPP

LET’S MAKE EUROPE GREAT AGAIN! Yksi tapahtuman mielenkiintoisimmista esityksistä käsitteli keskusta-oikeiston ja EPP:n syvintä olemusta. Esityksen piti Euroopan parlamentin jäsen ja EPP:n varapuheenjohtaja Esteban Gonzalez Pons. Euroopan yhdentymisen perusta ja alkuperäinen tavoite on hänen mukaansa ollut välttää uuden suursodan syttyminen Euroopan valtioiden välillä. Keskusta-oikeisto on ollut hänen mukaansa Euroopan yhdentymisen pääarkkitehtejä.

Keski-Euroopan maiden perässä yhdentyvään Eurooppaan tulivat äärioikeistojunttien kaatumisen jälkeen ensin Etelä-Euroopan maat ja sitten kommunismin romahtamisen jälkimaingeissa itäisen Euroopan valtiot. Näitä valtioita ajoi Eurooppaan halu saavuttaa läntisen Euroopan elintaso.

Esityksessä Gonzalez Pons määritteli Euroopan pohjan muodostuvan kristinuskosta, tieteestä, filosofiasta, musiikista ja taiteesta. Eurooppa ei ole hänen mukaansa kuolemassa; on kuitenkin olemassa useita kehityksen aloja, joissa emme ole ykkösiä, kuten esimerkiksi tekoälyssä. Toisaalla taas olemme kärjessä, kuten esimerkiksi autoteollisuudessa.

Gonzalez Pons maalasi myös uusia tulevaisuuden uhkakuvia: Kiinan ja Intian merkitys maailmanpolitiikassa tulee kasvamaan. Euroopan merkitys erityisesti Afrikassa voi vähentyä Kiinan ja Venäjän työntäessä EU:n sieltä ulos.

Tämä voi mahdollistaa myös siirtolaisten käyttämiseen Afrikan suunnalta Eurooppaa vastaan.

Globalisaatiosta olemme siirtyneet deglobalisaation aikaan. Nationalismi on lisääntynyt myös Euroopan sisällä. EPP:n haasteena voidaan pitää molempien äärilaitojen nousua niin oikealla kuin vasemmalla. Onnistuneesta kamppalusta näitä vastaan Gonzalez Pons mainitsi Ranskan, jossa on pantu kampoihin Le Penin ryhmittymälle. Eurooppa tarvitsee kuitenkin maahanmuuttoa väestön määrän laskiessa ympäri Eurooppaa. Maahanmuuttokriittisyys kumpuaakin osin sitää, että maahanmuuttajat eivät välttämättä hyväksy kulttuuriamme, Gonzalez Pons huomautti. Euroopan sisäinen maahanmuutto ei ole ollut juurikaan ongelma.

Esityksessä Gonzalez Pons korosti solidaarisuuden merkitystä. Meidän täytyy ymmärtaa paremmin toisiamme. Espanjasta katsoen Ukrainan sota on jossain kaukana ja Suomesta katsoen on vaikea ymmärtää Etelä-Euroopan ongelmia maahanmuuton kanssa. EPP:n ytimessä pitää olla muihin

puolueisiin verrattuna ratkaisukeskeisyyden korostaminen. Gonzalez Ponin mielestä meidän on oltava avoimia uusille ideoille. Vanhojen innovaatioiden varaan tulevaisuutta ei voida rakentaa.

Pons nosti esille, että elämme tällä hetkellä parhaassa maailmassa eri innovaatioiden tuomien mahdollisuuksien ansiosta. EPP:ssä on kuitenkin palattava takaisin perusasioiden ääreen, kuten velkaan, terveydenhuoltoon ja puolustukseen. On tarjottava visio ja ratkaistava ongelmat kokonaisuutena. Olemmekin vaihtoehto hyvään tulevaisuuteen. EPP ei saa unohtaa periaatteitaan ja arvojaan. Emme saa ottaa mitään itsestäänselvyytenä. Let’s make Europe great again!

NEUVOJA KANSAINVÄLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Tältä reissulta tuli myös joitakin käytännön näkö-

Neljä päivää kestäneessä konferenssissa kuultiin useita luentoja. Kuva: Akos Kaiser / YEPP

kulmia ja oppeja etenkin verkostoitumiseen liittyen.

Näiden havaintojen jakaminen on tietysti mielekästä, ja neuvoja voi soveltaa myös kotimaisessa kontekstissa.

Ensinnäkin kansainvälisestä näkökulmasta voi olla mielekästä vahvistaa suhteita läheisiin maihin eli Pohjois- ja Keski-Euroopan maihin. Mutta mielenkiintoisimmat keskustelut taitavat syntyä niiden maiden kanssa, joiden kulttuurit ovat hieman erilaisia. Puhuimmekin myös katolilaisten ja luterilaisten maiden yleisistä kulttuurieroista.

Toinen näkökulma liittyy ajatusten vaihtamiseen.

Etenkin asiantuntijoille kannattaa esittää haastavia kysymyksiä, mielellään heidän aihealueistaan.

Esimerkiksi eräällä saksalaisella Martens Centren kristillisdemokraatilla oli keskeisenä alanaan energia ja turvallisuuspolitiikka. Päädyinkin kysymään odotettavasti Saksan energiapolitiikasta.

Muiden delegaattien kanssa voi vertailla maiden suhtautumistapoja poliittisiin aiheisiin, kuten Ukrainan kriisiin tai muuten vain pohtia maiden poliittisten järjestelmien eroja. Toki myös heidän osaamisalaansa kannattaa tiedustella. Erityisen hyödyllistä voi olla jakaa kokemuksia myös siitä, miten nuorisojärjestöt toimivat, kuten hankkivat uusia jäseniä.

Jos haluaa oppia jotakin, niin keskustelu kannattaa pitää poliittisissa ja kulttuurisissa seikoissa. Säästä ja juomisesta voi puhua muuallakin, jos niin haluaa.

Mainittakoon vielä, että delegaatteja vaikuttaa ainakin tämän konferenssin perusteella olevan kahdenlaisia.

Toiset ovat erittäin kiinnostuneita ja ovat valmiita jakamaan omia ajatuksiaan. Heidän kanssaan keskustelua sujuu hyvin ja pitkään. Toiset taas eivät ole niin innostuneita. Heidän kanssaan voi yleensä vaihtaa pari sanaa. Kaikkiaan kannattaa myös itse osoittaa olevansa kiinnostunut ja jakaa omaa tietämystään.

JORDBRUK ARVID KARELL I nuläget är framtiden för många jordbrukare väldigt oviss. På grund av de stigande priserna på framförallt energi och gödsel är det nu många gårdar som är på ruinens brant, flera har redan stängt ner. Jordbrukskrisen har bara börjat och det vi har sett hittils är ingenting i jämförelse med det som högst troligen är på väg.

Regeringen har inte varit tillmötesgående då det kommer till hur försämrad jordbrukarnas situation är. De kom med ett magert stödpaket i våras varav en stor del av det var på framtida satsningar, fastän krisen är här och nu. I höstens budgetria blev både lantbrukarna och företagen utan, även fast det var en rekordbudget på över 80 miljarder euro. Kommer de i sedvanlig ordning öka skuldsättningen med en till tilläggsbudget eller kommer jordbrukarna att förbli bortglömda till nästa år?

Fast matpriserna har stigit i butikshyllan har producenterna inte sett ett större kassaflöde. Många gårdar i Finland riskerar konkurs i år och varje dag lägger två till tre gårdar lapp på luckan. Lönsamhetskrisen är påtaglig och det är inte bara de nuvarande bönderna vi håller på att mista utan även de näst-

kommande generationerna. Inte är unga människor taggade på att ta över ickelönsamma lantbruk.

För att göra jordbruket mer lönsamt har kristdemokraternas riksdagsgrupp föreslagit att livsmedelsmarknadens producentavtal binds till ett kostnadsindex. Detta är ett av många förslag som KD har gett för att förbättra situationen för jordbrukarna och för landsbygden. Jag är nöjd över att mitt egna parti har varit så proaktivt i denna fråga men är än mer bekymrad över den slapphet man har sett bland de andra partierna i riksdagen.

Jordbrukskrisen är inte bara i Finland utan även på hela kontinenten och i andra delar av världen. Om vi inte producerar vår egen mat måste vi importera den. Om det ska vara en lösning måste det finnas mat att importera. Som det ser ut nu kommer det inte finnas mycket till övers att importera då krisen finns överallt. Både långsiktigt, kortsiktigt, försvarsmässigt, miljömässigt och hälsomässigt är det finländska jordbruket en av de absolut viktigaste frågorna i nuläget, möjligtvis den viktigaste.

YRITTÄJÄMYÖNTEISEMPÄÄ PÄÄTÖKSENTEKOA EEMIL SILVENTOINEN Yrittäjyys on asia, mikä pitää valtion rattaat pyörimässä. Valtio tarvitsee yrittäjiä tekemään asioita, joita se ei itse pysty tekemään lainkaan tai yhtä tehokkaasti.

Yritykset luovat työpaikkoja, mikä luo valtiolle lisää verotuloja.

Yrittäjät parantavat valtioiden ja alueiden elinvoimaisuutta.

Investoimalla yrityksiin, sijoittajat tukevat uusia työpaikkoja ja hyvinvoinnin kasvua Suomessa.

Tällaisia asioita ovat esimerkiksi energia, maatalous, teollisuus, erilaisten tuotteiden valmistaminen, raaka-aineiden hyödyntäminen, kiinteistö- ja asuinalueiden rakentaminen tai kehittäminen sekä palvelut.

Suomen vahvuutena on ollut jo kauan sen laaja osaaminen, esimerkiksi insinööriosaaminen, joka on tuonut Suomeen paljon jalostusta. Suomessa haasteina ovat olleet korkeat tuotantokustannukset ja siksi paljon teollisuutta on viety muualle.

Suomi on suhteellisen haastava maa yrittäjyyteen, mikä johtaa siihen, että Suomeen tehdään vähemmän sijoituksia, kuin muihin yrittäjämyönteisempiin valtioihin. Isoimmat haasteet ovat byrokratia sekä suuri verotus. Raha menee aina sinne, missä sen on edullisinta kasvaa.

Verrataan maailmanlaajuisesti, missä valtiossa on prosentuaalisesti eniten miljonäärejä suhteessa aikuisväestöön. Sen jälkeen pohditaan, miten valtioiden päätöksenteko vaikuttaa yrittäjämyönteisyyteen tai on haitaksi sille.

Yhdysvalloissa on valtiona eniten miljönäärejä. Prosenttuaalisesti 8,8% maan aikuisväestöstä on miljonäärejä. Saksassa on 4,3%, Isossa-Britanniassa on 4,7%,

Suomessa 1,9%, Norjassa 4,2%, ja Ruotsissa 7,3% Valtiot voivat toiminnallaan lisätä yrittäjien aktivoimista eri tarkoituksiin rakentamalla yrittäjien näkökulmasta kannustavamman verojärjestelmän.

Jos yrittäjä onnistuu esimerkiksi luomaan työpaikkoja vosi hänen veroprosenttiaan pudottaa.

Valtiot voisivat tällä tavoin verolainsäädännön avulla saada yrittäjät tekemään asioita, mistä on hyötyä koko yhteiskunnalle.

Yksi iso muutos, joka vaikuttaisi Suomen yrittäjyyteen positiivisesti olisi myös asenteen muutos yhteiskunnassa. Yhdysvalloissa ollessani huomasin, että yleisesti yrittäjyyteen suhtaudutaan myönteisemmin ja kynnys yrittäjyyteen tuntui olevan matalampi.

Suomessa koulutuksessa voitaisiin myös opettaa enemmän johtamiseen sekä yrittäjyyteen liittyviä taitoja.

Tämä edistäisi uuden sukupolven yrittäjyyteen kasvamista.

Valtion keinoja parantaa yrittäjien toimintaa on ylivelkaantumisen välttäminen ja yritysverotuksen yleinen keventäminen.

Myös innovaatioihin panostaminen ja aineettomiin investointeihin sijoittaminen edistää tulevaisuuden taloudellista kasvua. Tutkimukseen ja tuotekehittämiseen on vaikempi saada yksityistä rahoitusta, sillä se sisältää enemmän riskejä. Tämän takia on myös tärkeää, että valtio tukee tutkimusprojekteja.

Yhteiskunnassa on siis viisaampaa harjoittaa yrittäjämyönteisempää päätöksentekoa, jotta Suomen pienemmät markkinat pystyisivät parantamaan kilpailukykyään globaalissa markkinataloudessa.

VIRALLINEN VUOSIKOKOUSKUTSU

HYVÄ KD NUORTEN JÄSEN! Lämpimästi tervetuloa Suomen Kristillisdemokraattisten Nuorten vuosikokoukseen Turkuun 19.–20.11.2022. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sinä pääset jäsenenä päättämään järjestön linjasta, henkilövalinnoista, toiminnasta ja taloudesta. Tänä vuonna ohjelmassa on mm. järjestön ensi kevään eduskuntavaalien vaaliohjelman hyväksyminen.

Jokainen KD Nuorten jäsen on tervetullut vuosikokoukseen matalalla kynnyksellä. Jos olet KD Nuorten henkilöjäsen tai KD-puolueen alle 34-vuotias jäsen, sinulla on oikeus osallistua kokouksen äänestyksiin ja asettua ehdolle vaaleissa. Vuosikokous on erinomainen tilaisuus tutustua KD Nuorten toimintaan. Kannattaa tulla rohkeasti mukaan!

KD Nuorten vuosikokousta vietetään Turun Linnan upeissa tiloissa osoitteessa Linnankatu 80, 20100 Turku. Lauantaina vietämme juhlallisen gaalaillallisen myöhemmin paljastuvassa paikassa. Tarkemmat tiedot kokouksen aikatauluista ja hotelleista päivittyvät kotisivuillemme: https://bit.ly/3KVRP3Z Vuosikokous on perinteiseen tapaan paperiton, joten varaathan mukaan jonkin älylaitteen. Materiaalit lähetetään ilmoittautuneille noin viikkoa ennen vuo-

sikokousta. Mikäli erityisestä syystä haluat kokousmateriaalit paperisina, ilmoitathan siitä jo ilmoittautumisen yhteydessä.

Vuosikokouksen osallistumismaksut ovat seuraavanlaiset: - 20 € per päivä, - 30 € molemmat päivät ilman majoitusta - 45 € molemmat päivät + majoitus Pääset ilmoittautumaan kotisivuillamme tai suoraan tämän linkin kautta: https://bit.ly/3Rvmd7r Ilmoittauduthan viimeistään 6.11. mennessä.

Ilmoittautuminen on sitova.

Saat lisätietoa vuosikokouksesta pääsihteeri Tommi Terältä puh. 050 543 9845 tai tommi.tera@kdnuoret.fi.

Nähdään Turussa!

Ami Rinta-Valkama KD Nuorten puheenjohtaja

OFFICIELL INBJUDAN TILL ÅRSMÖTE

KÄRA MEDLEM I KD UNGA! Varmt välkommen till Finlands Kristdemokratiska Ungas årsmöte i Åbo 19.-20.11.2022. På årsmötet behandlas stadgeenliga ärenden och som medlem har du möjlighet att påverka organisationens linje, personval, verksamhet och ekonomi. I år kommer årsmötet också att acceptera organisationens riksdagsvalprogram.

Varje medlem i KD Unga är hjärtligt välkommen till årsmötet. Om du är personmedlem i KD Unga eller partimedlem i KD och under 34 år gammal har du rösträtt och rätt att kandidera i mötets personval. Årsmötet är en ypperlig möjlighet att bekanta sig med KD Ungas verksamhet. Kom alltså modigt med!

KD Ungas årsmöte hålls i Åbo Slottets fina utrymmen, address Slottsgatan 80, 20100 Åbo. På lördag kommer vi att ha en galamiddag på en lokal som avslöjas senare. Mer detaljerad information om mötesscheman och hotellet uppdateras på vår hemsida: https://bit.ly/3B1S5Kc Årsmötet är traditionellt papperslöst, så ta med dej en enhet som du kan slå upp dokument på. Materialet sänds till anmälda mötesdelta-

gare ca. en vecka innan mötet. Om du av en eller annan orsak vill ha materialet på papper ber vi dej vänligen meddela om det vid anmälan. Även om det fortfarande finns tid för mötet bör du anmäla dig nu. Priser för årsmötet är följande: - 20 € per dag - 30 € för båda dagarna utan inkvartering - 45 € för båda dagarna med inkvartering Du kan anmäla dig på vår hemsida eller direkt via denna länk: https://bit.ly/3Rvmd7r Anmäl dig senast den 6.11. Anmälan är bindande.

Mera uppgifter om årsmötet får du av KD Ungas general sekreterare Tommi Terä tel. 050 543 9845 eller tommi.tera@kdnuoret.fi.

Vi ses i Åbo!

Ami Rinta-Valkama Ordförande för KD Unga

Psst.

Täältä löydät lisää tietoa ja voit ilmoittautua 6.11. mennessä mukaan!

Turun vuosikokous 19.-20.11.2022 KD NUORET