ARVOSANA Kristillisdemokraattisten Nuorten äänenkannattaja 2/23
PÄÄKIRJOITUS
AIKA OTTAA JALANSIJAA VERNERI VIRTANEN Aikamme nuorison keskuudessa puoluepolitiikka ja järjestötoiminta on poissa muodista. Elämme vahvasti aktivismin aikaa, jolloin sijaa saa määrätietoisen ja pitkäjänteisen työskentelyn sijaan mielenosoitukset, tarranliimailut ja kirjoittelu sosiaalisessa mediassa. Sinänsä nämä keinot eivät ole tuomittavia, mutta jos yhteiskunnallinen vaikuttaminen typistyy vain niihin, on tulosten saavuttaminen vaikeaa. Joku saattaisi kyseenalaistaa tätä väitettä, sillä onhan esimerkiksi radikaali ympäristöaktivismi tai satenkaari-ajattelu noussut politiikan valtavirtaan juuri aktivistipiireistä. Tässä asiassa haluan huomioitavan, että aktivismin lisäksi nämä tahot ovat pyrkineet määrätietoisesti saamaan itselleen myötämielisiä tahoja valituksi eri vastuutehtäviin, ja sitä kautta löytyy vastakaikua aktivistien vaatimuksille myös olemassa olevien instituutioiden sisältä. Erona äärioikeistolle tai äärivasemmistolle, joiden vaikutusvalta perinteisissä instituutioissa on häilyvän pieni, ovat nämä ideologiset suunnat saaneet jalansijaa juuri ottamalla haltuun perinteisiä instituutioita, eli yhdistyksiä, puolueita ja järjestöjä. Kannustaisin siis ottamaan oppia tästä tehokkaasta toimintatavasta. Joskus oikea ratkaisu on pysyä poissa alueelta, jossa ei ole mitään voitettavaa. En usko, että SETA ry olisi meille hedelmällinen toimintakenttä.
Useimmiten kuitenkin muutama aktiivinen ja määrätietoinen nuori voi saada häkellyttävän paljon aikaan. Kannustan jokaista nuorta kristillisdemokraattia miettimään, miten hän voisi vaikuttaa yhteiskunnallisesti myös puolueen ulkopuolella. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaskunnat, yhteiskunnalliset yhdistykset, edunvalvontajärjestöt kuten Lääkäriliitto tai Varusmiesliitto, muut nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ja harrasteryhmät. Näissä kaikissa on tarjolla vallan paikkoja, ja kuten tiedämme ei valta jää koskaan käyttämättä. Jos kristilliskonservatiivit jättäytyvät pois kaikista vaikuttamisen paikoista, jää muiden ideologioiden edustajille tilaa edistää omaa agendaansa. Haluan siis rohkaista jokaista KD Nuorta harkitsemaan, millä elämänalueilla hän voisi antaa panoksensa yhteiskuntamme ja isänmaamme hyväksi. Haluan, että tuemme ja kannustamme toisiamme toimimaan yhtenä rintamana kaikilla mahdollisilla päätöksenteon paikoilla. Päämäärämme on kuitenkin sama, ja jokaisen tulisi käyttää omaa osaamistaan sen edistämiseksi itselle vahvoilla alueilla. Näen tässä suurta potentiaalia edistää meille tärkeitä asioita, ja haluan myös kykyjeni mukaan tukea kaikkien pyrkimyksiä tätä ajatusta toteuttaa.
PUHEENJOHTAJALTA
VÄISTYVÄN PUHEENJOHTAJAN TESTAMENTTI AMI RINTA-VALKAMA Kaksi vuotta järjestön ruorissa on osaltani pian täynnä. On aika ottaa vastuuta sekä kantaa sitä ja aika antaa tilaa tuoreille ajatuksille ja energialle. Vaikka vuoden vaihteessa väistyn vastuutehtävistä KD Nuorissa, haluan jättää testamenttini uudelle järjestösukupolvelle. Hienoimpia asioita omalla puheenjohtajakaudellani oli yhteistyö, jota saimme tehdä pitkän korona-ajan jälkeen kasvokkain. Kauneimmat muistoni kaudeltani sijoittuvat syksyyn 2022. Ensin pääsimme vierailemaan Ruotsissa auttaen Ruotsin kristillisdemokraatteja kampanjoinnissa, jonka jälkeen järjestimme Suomessa Pohjoismaiden kristillisdemokraattisille nuorille yhteisen koulutustapahtuman. Siellä loimme tärkeitä verkostoja tulevaisuuden poliittisiin nimiin. Sisarjärjestöiltä saadut ajatukset ja vertaistuki on korvaamatonta. Vastaavaa tukea ei ole tarjolla Suomen sisällä. Ensimmäinen toiveeni on, ettette ota yhteistyötä itsestäänselvyytenä. Jos sitä ei vaali, se murenee pala palalta. Pidetään siis läheiset suhteemme tärkeimpiin yhteistyökumppaneihimme. Toisaalta yhteistyö suomalaisten poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa on tärkeää. Kristillisdemokraatit tunnetaan sillanrakentajina niin nuoremmassa kuin vanhemmassa polvessa. Pidättehän huolta, ettei tärkeä tehtävämme polarisaation vastavoimana unohdu. KD Nuorilla on vahva historia rohkeana järjestönä, joka ei pelkää uida vastavirtaan. Ja esimerkkejähän löytyy: antimainoskampanja anoreksiaa vastaan, Suomi-neidon hirttäjäiset,
nuuskanmyynnin laillistamista ajanut aloite puoluekokouksessa ja Nato-jäsenyyden vaatiminen kymmenen vuoden ajan ennen kuin emopuolue tuli samalle kannalle. Järjestön DNA:han on iskostettu uskallus keksiä ja tehdä villiäkin politiikkaa. Emme hae muutosta muutoksen vuoksi ja politiikallamme on aina päämäärä. Omalla kaudellani olemme kohahduttaneet muutamaan otteeseen valtakunnan medioissa saakka, erityisesti ehdottaessamme historiastammekin tuttua ajatusta kirkon ja valtion erottamisesta ja tuoreella jumalanpilkka pois rikoslaista -kannanotollamme. Emerituspuheenjohtaja Jiska Gröhnin sanoin: ”Konservatiivisuus ei saa olla pysähtyneisyyttä.” Peräänkuulutan siten rohkeutta ja dynaamisuutta myös uudelta sukupolvelta. Muistakaa kerääntyä yhteen KD Nuoret. Löydätte toisistanne sen tukipilarin, jota yhteiskunnallisessa keskustelussa, erityisesti hallituspuolueen nuorisojärjestönä kaipaatte. Toinen toisiltanne saatte poliittisen varmuuden, jota muualta ette löydä. Me olemme kristillisdemokraatteja. Meillä on yhteinen arvopohja ja ainoastaan me pystymme ohjaamaan järjestötovereitamme poliittisten kysymysten kanssa oikeaan, kristillisdemokratian suuntaan. Tässä on testamenttini teille. Tästä järjestöstä on muodostunut minulle valtavan rakas. Vaalikaa KD Nuorten liekkiä, jota useat sukupolvet jo yli viidenkymmenen vuoden ajan teitä ennen ovat vaalineet. Nyt on Z-sukupolven aika näyttää kyntensä.
POIMINTOJA LEHDEN SIVUILTA
3
VÄISTYVÄN PUHEENJOHTAJAN TESTAMENTTI
10 KOLIDAYS
20
VUOSIKOKOUSKUTSU
24
PUOLUEKOKOUSFIILIKSIÄ
UUSI MAAILMA ARVID KARELL
Yksi nuoren poliitikon innostavimmista kokemuksista on huomata, mikä kaikki on mahdollista. Suurin osa nuorisojärjestössä käyttämästäsi ajasta kuluu politiikan ja puoluejärjestelmän toiminnan opetteluun ja miten niissä puitteissa voi vaikuttaa ja sen jälkeen toimia. Tämän vuoden puoluekokous oli KD Nuorille menestys, sillä saimme läpi 16/23 aloitteestamme. Asia, jota nuoret eivät usein ajattele, on että yhteiskunta on pian meidän vastuullamme. Ennemmin tai myöhemmin me saamme valtaa, samoin kuin edellisetkin sukupolvet ovat saaneet. Joillekin tämä saattaa olla pelottava ajatus. Meillä ei ole pulaa ratkaistavista ongelmista, ja maailma on osoittautunut yhtä puutteelliseksi ja monimutkaiseksi niin kuin historia kertoo. Ilmastonmuutos, pandemia ja sota. Se riittää masentamaan nykyajan nuorison. Mitä yksi ihminen voi tehdä tällaisia suuria ongelmia vastaan? Viimeiset vuodet ovat saaneet maailman liikkeelle.
Maailma, jossa minä ja oma sukupolveni kasvoimme, ei ole sama kuin ennen. Mutta kaikki ei ole menetetty. Vielä on mahdollisuus rakentaa. Voimme edelleen rakentaa edeltäneiden valamalle perustalle. Meillä on mahdollisuus rakentaa jotain todella arvokasta tässä nyt ilmenneessä, uudessa maailmassa, mutta meistä jokaisen on uskallettava ja hyödynnettävä mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Maailman ongelmat eivät katoa itsestään. Voimme istua syrjässä, pelon vangitsemana tai voimme käyttää olemassa olevia mahdollisuuksia, oppia niiltä, jotka ovat jo kulkeneet saman polun, ja sitten tehdä parhaamme, vaikka virheitä sattuisikin, koska maailma kärsii jos emme anna kaikkeamme. Meillä on edelleen mahdollisuus, mahdollisuus tehdä jotain hyvää sillä ajalla, joka meille on annettu, tehdä sijoitus tulevaisuuteen. Panosta uuteen maailmaan.
DEN NYA VÄRLDEN En av de mest inspirerande sakerna för en ung politiker att uppleva är upptäkten av vad som är möjligt. Mycket av den tid man sätter på och inom ungdomsförbundet går ut på att lära sig hur politiken och partisystemet funkar och hur man kan påverka inom de ramarna, och efter det hur man skrider till verket. Årets partikongress blev en rungande succé för KD Unga då vi fick igenom hela 16 av våra 23 motioner. Något som ungdomar ofta inte reflekterar över är att samhället snart är vårt ansvar. Förr eller senare är det vi som tar över, då de föregående har gjort sitt. För vissa kanske det här är en skrämmande tanke. Vi har ingen brist på problem att lösa och världen har visat sig lika bristfällig och komplex som historien förtäljt. Klimatförändring, pandemi och krig. Det är alldeles tillräckligt för att demoralisera dagens ungdom. Vad kan en enskild människa göra mot så stora problem?
De senaste åren har satt världen i gungning. Den värld som jag och min generation växte upp i är inte densamma. Men allt är inte borta. Kvar finns ännu möjligheten att bygga. Vi kan ännu bygga på den grund som de före oss har lagt. Vi har all möjlighet att bygga någonting riktigt värdefullt i denna nya värld som nu uppenbarat sig, men det är upp till var och en av oss att våga och att nyttja de chanser vi har att vara med och påverka. Världens problem försvinner inte av sig själva. Man kan sitta avsides, fängslad av rädsla, eller så kan vi använda oss av de möjligheter som finns, lära oss av de som trampat upp stigen och sen göra det bästa vi kan trots att misstag kommer att ske, eftersom världen lider utan vårt yttersta. Vi har ännu kvar möjlighet, möjligheten att göra någonting gott med den tid som givits oss, en satsning för framtiden. En satsning på den nya världen.
ISRAELIN JA PALESTIINAN VÄLISESSÄ KONFLIKTISSA TOSIASIAT RATKAISEVAT JERE TUONONEN
Young Adults for Peace and Justice in the Middle East -järjestö (YAPS) sai matkalle tutustumaan Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin osan rahoituksestaan Suomen Karmel-yhdistykseltä. Matka pidettiin 24.2.–4.3. ja siihen osallistui 11 henkilöä. Matkanjohtajana toimi Varpu Haavisto.
ideologinen taso, jossa on myös antisemitististä semantiikkaa. Toiseksi Eurooppa haluaa edistää arvojansa, kuten demokratiaa. Kolmanneksi Eurooppa haluaa olla keskeinen toimija kansainvälisellä areenalla ja uskoo edistävänsä myös rauhaa. Neljänneksi tavoite on vaikuttaa Israelin sisäiseen toimintaan.
Matkan tavoitteena oli tuoda näkökulmia Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin israelilaisten näkökulmasta. Päivien aikana matkaryhmä vieraili muun muassa ulkoministeriössä ja Knessetissä sekä kiersi ympäri maata tapaamaan paikallisia ihmisiä. Matkan aikana nähtiin myös historiallisesti ja strategisesti merkittäviä kohteita.
Israelin boikotointi vaikuttaa palestiinalaisiin
Ensimmäisiä varsinaisia vierailuita tehtiin Israelin ulkoministeriöön Jerusalemissa. Tapasimme Tania Berg-Rafaelin maailmanuskontojen osastosta ja Ruth Cohen Darin antisemitismin vastaiselta osastolta. Heidän mukaansa antisemitismiä on Israelin syrjintä, demonisointi ja kaksoisstandardit. He huomauttivat, että mikään yhteiskunta ei ole täydellinen. Israel on kuitenkin kukoistava demokratia, jolla on oltava itsemääräämisoikeus. Israelin sijaan ihmisoikeusrikkomuksissa kuitenkin kärjessä on Palestiinan viranomainen, joka maksaa palkkioita israelilaisia surmanneille terroristeille. He nostivat esiin myös Amnesty Internationalin raportin Israelista. He ihmettelivät miksi kukaan ei reagoi raportissa olleeseen selvään misinformaatioon. Saman päivän illalla kuulimme vastauksen tähän NGO Monitor -järjestön toimistoilla Itai Reuvenilta. Reuvenin mukaan kyse voisi olla niin kutsutusta halo-efektistä, jossa ihmisoikeusjärjestöjä ei voida kritisoida, sillä niiden nähdään edistävän hyviä arvoja. Järjestöjä pidetään länsimaissa koskemattomina, sillä niiden tarkoituksena on edistää ”ihmisoikeuksia”. Sädekehänsä vuoksi ihmisoikeusjärjestöjen katsotaan olevan aina oikeassa. Reuven nosti esimerkiksi EAPPI-ohjelman, jossa valtioiden rahoittamat aktivistit tulevat Israeliin turisteina katsomaan Pyhää maata. Sen sijaan he tallentavat israelilaisten sotilaiden toimintaa ja palaavat takaisin kotimaihinsa. Suomessa ohjelmaa on tukenut Kirkon ulkomaanapu. Valtiot rahoittavat edelleen näitä järjestöjä Reuvenin mielestä neljästä syystä. Ensinnäkin taustalla on
Vierailimme Barkanin israelilaisella teollisuusalueella Samariassa. Kävimme vierailemassa Twistoplast-nimisessä yrityksessä, joka tuottaa muovisia osia ilmastolaitteisiin. Yrityksessä oppaanamme toimi Moshe Lev Ran. Yrityksessä on sekä palestiinalaisia että israelilaisia työntekijöitä. Lev Ranin mukaan politiikka jätetään porttien ulkopuolelle. Yrityksessä luotetaan siihen, että palestiinalaiset työntekijät käynnistävät ja sammuttavat koneet juutalaisten juhlapyhien aikana. Juutalaisten ja muslimien juhlia vietetään myös yhdessä työntekijöiden kesken. Lev Ranin mukaan tehtaassa työskenteleminen ei ole ensimmäinen kerta, kun palestiinalaiset tapaavat israelilaisia. Se on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun he ovat yhtä isoa perhettä. Lev Ran vei meitä kierrokselle tehtaassa ja hän tervehti vastaan tulevia työntekijöitä. Yritys pyrkii uudelleenkäyttämään ylitse jäänyttä materiaalia. Tuotteita viedään myös ulkomaille. 130 000 palestiinalaista työskentelee israelilaisten alaisuudessa ja heistä jokainen ruokkii Lev Ranin mukaan 8–10 henkilöä. Israelin boikotoiminen käy kalliiksi myös palestiinalaisille. Koko matkan aikana oppaanamme toimi Amit Barak ja tila-autoamme kuljetti Sheffi Paz. Vierailimme monien näköalapaikkojen lisäksi Hebronissa, josta vain kolme prosenttia on juutalaisille varattua aluetta. Juutalaiset eivät pääse liikkumaan muualla Hebronissa, joka on palestiinalaisaluetta. Katsellessa maata eri puolilta näköalapaikoilta voi huomata, että palestiinalaisia kyliä on juutalaisten kylien vieressä. Israelilaiset myös ajavat palestiinalaisten kylien lävitse ja kuluttavat niiden palveluita. Kahdesta valtiosta puhuttaessa tulisikin hahmottaa, että maassa ei ole laajoja yhtenäisiä palestiinalaisalueita. Ajoimme myös Huwaran palestiinalaiskaupungin lävitse, jossa edeltävänä päivänä kaksi juutalaista veljestä surmattiin heidän autoonsa. Alueella oli
Iso kuva vasemalla: Hebronin alueesta vain kolme prosenttia on juutalaisaluetta. Kuvassa juutalainen Beit Hadassan kulttuurikeskus. (Jere Tuononen) Pieni kuva vasemmalla: Juutalaisilta on kulku kielletty palestiinalaisten hallinnoimille A-alueille. Israelin arabikansalaiset voivat kulkea alueille. Palestiinalaiset saavat kulkea vapaasti Israelissa. (Jere Tuononen)
Juudean ja Samarian korkeat vuoret ovat strategisesti tärkeitä kohteita. Kuva Juudean ja Samarian korkeimmalta Kabirin vuorelta. (Jere Tuononen)
ollut myös mielenosoituksia ja israelilaiset olivat sytyttäneet tulipaloja. Meidän tullessamme paikalle merkkejä tulipaloista ei näkynyt, mutta paikalla oli poliiseja sekä israelilaisia lippujensa kanssa.
– Katsokaa näettekö jalkakäytäviä, linja-autopysäkkejä, infrastruktuuria. Älkää katsoko liian tarkkaa, sillä sitä ei ole siellä, Linder Kahn selvensi osoittaen Issawiyan lähiötä.
Tapasimme Hebronissa Beit Hadassan kulttuurikeskuksessa paikallisen asukkaan, Tzipi Schlisselin. Hänen isänsä rabbi Shlomo Ra’anan surmattiin terroristin tukeutuessa heidän kotiinsa. Aiemmin Hebronin alueen asukkaat elivät sovussa ja kaupungissa sai vapaasti liikkua. Schlisselin mukaan ensimmäinen intifada muutti tilanteen. Tämän lisäksi Oslon sopimus vaikeutti tilannetta.
– Kun jotain rakennetaan laittomasti ilman suunnittelua, ilman valvontaa, ilman standardeja, niin se on ongelma. On järjetöntä vaatia tai odottaa, että Israelin valtio liittäisi nämä rakennukset vesi- ja sähköverkkoon, Linder Kahn lisäsi.
Schlissel esitteli myös palestiinalaisia oppikirjoja. Kouluissa ei tunnusteta Israelin olemassaoloa. Paluumatkalla Suomeen vierailin Israelin lisäksi Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireillä. Kierroksen oppaan mukaan se, joka kontrolloi opetusta ja mediaa, kontrolloi kaikkea. Schlissel totesi, että palestiinalaishallinto kasvattaa ”vihan sukupolvea”.
Laitonta rakentamista? Oslon sopimuksessa vuonna 1995 Juudea ja Samaria jaettiin alueisiin, joita on kolmea erilaista. A-alueilla palestiinalaishallinto vastaa hallinnosta ja turvallisuudesta ja juutalaiset eivät voi tulla alueille. B-alueilla taas palestiinalaiset vastaavat hallinnosta, mutta Israel turvallisuudesta. C-alueet ovat Israelin hallinnoimia. Juristina toimiva Naomi Linder Kahn Regavim-järjestöstä esitteli konfliktia lainsäädännön näkökulmasta. Vierailimme näköalapaikalla Issawiyan lähiöön, jossa palestiinalaishallinto ei ole rakentanut asukkaille kunnollista infrastruktuuria. Alueen sopimuksen mukaan palestiinalaishallinto vastaa palveluista ja Israelin hallinto rakennusluvista.
Linder Kahnin maassa on tällä hetkellä 81 317 laitonta palestiinalaista rakennusta ja 4 500 laitonta israelilaista rakennusta. 80 prosenttia laittomista israelilaisista rakennuksista on juutalaisilla alueilla. Samaan aikaan lähes kaikki laittomat palestiinalaiset rakennukset ovat juutalaisella alueella. – Tarkoitus on muuttaa karttaa, Linder Kahn tiivisti. Laittomat rakennukset ovat monikerroksisia asuintaloja. Hänen mukaansa toinen tapa, jolla palestiinalaishallinto rikkoo Oslon sopimusta, on maatalous. Kansainvälisen lain mukaan Juudean ja Samarian alueella on edelleen voimassa Ottomanien valtakunnan aikainen laki, jonka mukaan maatalouden harjoittaja omistaa maan. – He (palestiinalaishallinto) luovat infrastruktuuria paikkoihin, joissa ei ole mitään, Israelin valtion maalle.
– He (palestiinalaishallinto) laittavat (Israelin maalle) vesilinjoja tai vesitankin. Beduiinit tulevat ja he pysyvät siinä ja istuttavat maata ja rakentavat taloja. Kaikki nämä ovat keinoja ottaa haltuun Israelin valtion omistamaa maata. Kysymys on, miksi Israelin valtio ei tee mitään, Linder Kahn avasi. Vierailimme näköalapaikalla Khan al-Ahmarin paimentolaisten beduiinien yhteisöön. Korkein oikeus on antanut laittomista rakennuksista purkamismääräyksen ja Israel suunnitteli beduiineille uuden laillisen asuinalueen, jossa on terveysasema ja ilmastoitu koulu. Euroopan unioni on rahoittanut beduiinien asutuksia, vaikka niissä ei ole edes sähkö tai juoksevaa vettä, jotka uudella alueella olisivat olleet.
Netanjahulle koneesta ja sanoi, että jos koskette Khan al-Ahmariin, käännän koneeni ja en koskaan tule takaisin. – Päivä tämän jälkeen ilmoitettiin, että Israel oli tehnyt sopimuksen ydinvoimalla kulkevista sukellusveneistä Israelin merivoimille, Linder Kahn avasi. Linder Kahnin mukaan taustalla oli tavoite edistää palestiinalaisen valtion rakentamista. Hän toisaalta myös huomautti, että arabiyhteisöjen muodostaminen keskelle ennen israelilaista aluetta ei edistä kahden valtion ratkaisua.
– Yö ennen, kun heidät piti siirtää puolustusministeri Avigdor Lieberman sai puhelun Israelin pääministeriltä, Benjamin Netanjahulta, joka sanoi ”älä tee sitä”. Miksi? Koska Angela Merkel oli matkalla Israeliin. Ja Angela Merkel soitti Benjamin Yllä: Näköala Keidarissa IDF:n suljetulle ampuma-alueelle, jolle on noussut myös runsaasti beduiiniasutusta. (Jere Tuononen) Alla: Naomi Linder Kahn Regavim-järjestö on julkaissut useita julkaisuja. (Jere Tuononen)
KOLIDAYS VERNERI VIRTANEN KD Nuorten KoliDays -aktiivipäivät järjestettiin viikonlopun yli 11.-13.8. nimensä mukaisesti Kolilla. Mukana oli kymmenkunta nuorta, ja aktiivipäivät voidaan lukea varsin onnistuneeksi kokemukseksi. Tapahtuman taustalla oli ajatus ottaa osaksi valtakunnallista tapahtumatarjontaa myös vapaampaa yhdessäoloa mahdollistava tilaisuus, ryhmäytymisen ja verkostoitumisen edistämiseksi. Poliittiselta keskustelulta ei tietysti vältytty, mutta pääpaino oli kuitenkin ajanvietossa yhdessä ja hyvissä kokemuksissa.
viihtyisän sekä rentouttavan kylpyläkokemuksen.
Majoituimme Koli Freetimen mökissä, joka sijaitsee Ahmovaaran kylässä Juuassa, aivan Kolin vieressä. Mökki oli viihtyisä, perinteinen suomalainen kesämökki järven rannalla. Suuri tupa tarjosi hyvät puitteet ruokailuille ja ajanvietolle rauhallisissa tunnelmissa.
Lauantai-ilta vierähti ruokailun jälkeen saunomisen ja uimisen merkeissä, ja vielä yömyöhään innostuttiin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vapaamuotoinen ohjelma ei suinkaan tarkoita, etteikö sen aikana voisi käydä hyviä ja opettavaisia keskusteluja. Vuoron perään hyppeleminen löylyistä uimaan ja takaisin hämärtyvässä kesäillassa, pitkän päivän jälkeen viritti kaikki levollisiin tunnelmiin.
Perjantaina ohjelma aloitettiin tapaamalla Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sekä Pohjois-Karjalan KD-piirin puheenjohtaja Jasmin Pyöriäinen. He kertoivat Lieksan kaupungin ja koko maakunnan tilanteesta omilta katsantokannoiltaan, ja saimme kattavan kuvan alueen mahdollisuuksista ja haasteista. Päivä jatkui vierailulla Sokos Hotel Kolin ravintolassa sekä Koli Relax Spa -kylpylässä. Kylpylä sijaitsee korkealla hotellissa, joten jylhät luontomaisemat olivat nähtävillä suoraan porealtaista terassilta. Useat erilaiset saunat, altaat ja elämyssuihkut tarjosivat
Lauantai-aamuna suunnattiin heti aamupalan jälkeen viikonlopun kohokohtaan, eli patikkaretkeen Kolin kauniissa maisemissa. Kiersimme läpi Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin, joiden lomassa näimme kansallismaisemia, jotka ovat inspiroineet Jean Sibeliuksen ja Eero Järnefeltin kaltaisia suomalaisia kansallistaiteilijoita. Oppaanamme retkellä toimi Feel Kolin Irja Tanskanen.
Sunnuntaina olikin aika kääntää katse kohti kotia. Jotkut jäivät lähelle, ja jotkut matkasivat kauemmaksi. Kotimatkalla muutamat seurueet tutustuivat tahoillaan Pielisen museoon ja Valamon luostariin. Omalta osaltani voin kertoa, että varsinais-suomalainen viihtyi varsin hyvin myös idässä, varsinkin näin hyvässä seurassa. Seuraavaksi KD Nuoret pääsisivät osaltaan Pohjois-Karjalaan jo parin viikon kuluttua puoluekokoukseen Joensuuhun, joka ei tulisi olemaan niin rentouttava kokemus.
PIDETÄÄN KOKO SUOMI ASUTTUNA JOONA RÄTY Puoluekokouksessa nousi taas esiin alueelliset kysymykset, elinvoimaa itään toivovan julkilausuman muodossa. Julkilausumassa perätään jo Kolidays-reissulla koettujen heikkojen liikenneyhteyksien tilaa. Kolilla ollessamme pystyimme vain ihmettelemään sitä tilaa, missä asiat olivat. Näin hieno kansallispuisto, mutta silti niin saavuttamattomissa. Pyöriäisen ja Määttäsen puheenvuorot tuntuivat myös nojautuvan tälle linjalle. Lisäksi Jarkko Määttänen kertoi Lieksan kaupungista, jossa Koli sijaitsee. Kyse on alueesta, joka käy kuolinkamppailuaan. Väestön ikärakenne on kestämätön, asukkaiden määrä on vähentynyt kohta kolmasosaan sitten 1960-luvun, mutta siitä huolimatta Lieksan kuntatalous on Suomen ehdotonta parhaimmistoa. Väestön suhteen kyse on kroonises-
ta ongelmasta, minkä vuoksi Pohjois-Karjalan on taisteltava elääkseen. Tämä taistelu on entisestään vaikeutunut Ukrainan sodan myötä. Työvoimaa ja turisteja on kadonnut, talouden toimintakyky on heikentynyt, minkä lisäksi yksi logistiikan valtaväylistä, Saimaan kanava, on menetetty. Ajat ovat entistä vaikeampia. Itärata etenee hitaasti, sähkön kantaverkkoa ei olla kunnostamassa, investoinneista säästetään ja tuulivoimaloiden rakentamiset jäänevät kauas tulevaisuuteen. Tästä huolimatta maakunta kuitenkin pärjää hienosti, turismi kasvaa ja investointeja tehdään. Yhteisön voima näkyy yrittäessä. Emmehän siis lyö laimin kaukaisiakaan maakuntiamme, vaan pidetään yhdessä koko Suomi asuttuna!
HAALARIMERKIN SUUNNITTELUKILPAILU KD Nuoret järjestää uuden haalarimerkin toteuttamiseksi kilpailun! Kaikille avoin ideakilpailu ottaa vastaan ehdotuksia 3.11. asti. Ideat voi lähettää haluamassaan muodossa, eli joko valmiina havainnekuvana, piirroksena, tai vain tekstinä kuvailtuna sähköpostilla osoitteeseen ”kdnuoret@kdnuoret.fi” otsikolla ”haalarimerkkikilpailu”. Raati valitsee ehdotusten joukosta parhaan idean, ja siitä toteutetaan uusi kangasmerkki. Parhaan ehdotuksen antanut palkitaan! Lisätiedot: Verneri Virtanen Pääsihteeri verneri.virtanen@kdnuoret.fi 050 543 9845
KAKSI KÄSITYSTÄ VAPAUDESTA VERNERI VIRTANEN Termi ”vapaus” on monitulkintainen, ja siihen kietoutuu länsimaissa ainakin kaksi erilaista, pitkän historian omaavaa tulkintaa. Klassisen liberalismin tai ”libertarismin” käsitys vapaudesta liittyy ihmisen kykyyn toimia ilman rajoitteita valtiovallalta, rajoittavalta traditiolta tai instituutioilta esimerkiksi ammattinsa tai asuinpaikkansa valinnassa. Tässä halutaan vapauttaa ihminen tyranniasta ja lukuisille elämänalueille ulottuvasta kontrollista, joka on vallinnut vielä aatteen syntyaikoina 1700-luvun Euroopassa. Tämä klassinen vapausnäkemys on edennyt tähän päivään, jossa vapautusta haetaan myös perusteellisimmista perhe- ja yhteiskuntajärjestyksen yksiköistä, ihmisen biologiasta ja kaikesta ulkoisesta auktoriteetista. Tämä ei ole mikään klassisen liberalismin virhetulkinta, vaan sen luonnollinen seuraus oikein toteutettuna. Jo klassisen ajan liberaalit ajattelijat kokivat, että joskus ihminen tulee pakottaa olemaan vapaa, vastoin tämän omaa tahtoaan. Tämä olisi lopulta hyväksi ihmiselle itselleen. Samanlaista asennetta huomaa nykypäivän puheessa sukupuolirooleista, perhe-elämästä tai uskonnollisista yhteisöistä. Ihminen tulisi vastoin omaa tahtoaan ja luonnollisia taipumuksiaan erottaa näistä taantumuksellisista instituutioista, jotka kuitenkin tuovat onnellisuutta ja merkitystä ihmisen elämään.
Konservatiivis-kristillisessä yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa ajattelussa termi ”vapaus” on mielestäni paremmin ymmärretty. On havaittu viisaaksi, että esimerkiksi ammatinvalinnassa ihmisellä olisi vapaus valita, mitä hän mieluiten ja parhaiten tekee. Tämä on hyväksi niin yhteisölle kuin ihmiselle itselleen. Monissa asioissa ihminen ei kuitenkaan harjoita täysin vapaata rationaalista harkintaa, vaan yhteiskunta ja yhteisöt ovat perinteisesti toimineet turvakaiteina näiden asioiden ympärillä. Puhuttaessa esimerkiksi päihteistä, seksuaalisuudesta, uhkapelaamisesta ja muusta vastaavanlaisesta, on vapaus nähtävä selkeämmin vapautena näihin liittyvistä haitallisista taipumuksista. Ihminen, joka on riippuvainen päihteistä, aikuisviihteestä tai uhkapelaamisesta ei toteuta vapaata harkintaansa, vaan on riippuvuutensa orja. Yhteiskunnan ja sen instituutioiden tulee tukea ihmisen vapautta toteuttaa omaa täydellisintä ihmisyyttään vapaana kahleista, joiden armoille klassinen liberalismi on yhteiskunnat vapauden nimessä syössyt. Ei ole järkevää pyrkiä maksimoimaan ihmisen vapautta, jos seurauksena on tavallisten ihmisten elämänlaadun heikkeneminen ja merkityksettömyys. Perinteiset instituutiot ja oikeasuhtainen yhteiskunnallinen kontrolli mahdollistavat ihmisen todellisen vapauden elää hyvää elämää, ja tämä on mielestäni järkevämpi tavoite, kuin päämäärätön ”vapaus”.
SÄÄDYTÖNTÄ MENOA RIKU AUERMA Tummapukuisia ilmeettömiä henkilöitä laahustaa sumussa vanhojen koristeellisten kivitalojen ohitse suuntanaan seuraavien viikkojen poliittisen elämän keskus. Tuomiokirkon ulkomuoto tervehtii kulkijoita ennen kuin he vilahtavat pylväsrivien välistä sisälle Säätytalon uumeniin. Västäräkkien ja lokkien äänimaiseman on korvannut mielenosoittajien monikanavainen sekakuoro, joka huutaa iskulauseita välittämästä harmaasta säästä. Alkuvuodesta osallistuin poliittisten nuorisojärjestöjen varjohallitusneuvotteluihin, joissa pääsin ensimmäistä kertaa vääntämään poliittisista asiakysymyksistä. Vielä tuolloin en kuitenkaan olisi voinut aavistaa, että kutsu kävisi myös varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Hallitusneuvotteluissa tehdään kirjauksia hyvin monista yhteiskunnan eri sektoreita koskevista asioista. Kukaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija, minkä takia neuvottelut oli jaettu moniin eri jaostoihin. Näiden yläpuolella olivat reformipöydät, jotka kokosivat saatuja tuloksia yhteen ennen niiden viemistä puheenjohtajistolle. Jaostojen ensimmäinen tehtävä olikin kuulla aihealueensa asiantuntijoita ennen varsinaisten kirjaamisten sorvaamista. Neuvottelut ovat suurelta osin taktista pelaamista, johon voi hakea samankaltaisuutta erinäisistä lautapeleistä, joissa tavoitteena on bluffaaminen, omien tavoitteiden pimittäminen sekä teatterin järjestäminen. Siinä missä kaveriseurueen kesken pelatuissa lautapeleissä voittaja saa mainetta ja kunniaa, joka unohtuu seuraavaan kellon lyömään mennessä, on hallitusneuvotteluiden tuloksena paperi, jonka kanssa ollaan naimisissa seuraavat neljä vuotta. Hallitusneuvottelut ovat tulevan hallituksen ensimmäinen yhteinen koeponnistus. Vä-
hän kuin armeijan peruskoulutuskausi, jossa vielä opetellaan perusasioita yhteistoiminnasta. Mediaa seuraamalla neuvotteluista saattoikin tulla helposti kaoottinen ja sekasortoinen kuva. Tuntuu melkein kuin aterimet sinkoilisivat ja väliajoilla harrastettaisiin kiihkeää pystypainia. Totuus on kuitenkin melko arkinen, harmaa ja tylsähkö. Toki poliittinen teatteri oli koko ajan läsnä, mutta juonenkäänteitä oli silti vähemmän kuin Salatuissa Elämissä. Vaikka vääntö ajoittain olikin kovaa, voitiin neuvotteluiden ehkä parhaimpana asiana pitää puolueen keskinäistä yhteishenkeä. Ruokailuiden aikana pääsi tutustumaan ja keskustelemaan monien eri taustoista tulevien oman puolueen jäsenten kanssa. Kaikilla meillä oli selvä ymmärrys rakentaa entistä parempaa Suomea. Hallitusohjelma itsessään voi olla hyvinkin eri näköinen, kokoinen ja painoinen riippuen valitusta toimintatavasta hallituksen muodostuksessa. Sipilän hallitusohjelma oli pituudeltaan 74 sivua, kun Rinteen hallitusohjelma oli reilusti yli 100-sivuinen. Pituuteen vaikuttaakin neuvottelijoiden yksimielisyys neuvoteltavista asioista. Mitä ympäripyöreämmin asioista kerrotaan, sitä kovempi vääntö asioiden taustalla on luultavimmin käyty. Meidän osaltamme ohjelmasta tuli lähes 200-sivuinen. Kokemuksena hallitusneuvottelut olivat varsin ainutlaatuinen ja muisteltavaa niistä riittää varmasti vielä vanhoille päiville. Iltapäivällä Säätytalolta lähtiessäni sumu oli useimmiten jo hälvennyt ja pilvettömältä taivaalta paistava aurinko oli päättänyt vihdoin kesän alkaneen.
KUINKA LÄHDIN MUKAAN POLITIIKKAAN? EEMELI VUOLLO Olen ollut koko ikäni kiinnostunut politiikasta sekä vaikuttamisesta. Olen kasvanut perheessä, jossa on puhuttu politiikkaa, mikä on osaltaan innostanut minua lähtemään mukaan. Vuoden 2017 kuntavaalien aikana pohdin, lähtisinkö ehdolle. Ehdokkuus jäi kuitenkin, sillä olin valmistunut ja saanut töitä juuri ennen vaaleja. Mikäli joku puolue olisi kysynyt minua ehdokkaaksi, olisin todennäköisesti pohtinut enemmän ja saattanut siten asettua ehdolle. Silloisissa vaaleissa puolue oli hieman hakusessa. Olen kuitenkin aina tiennyt, että jokin oikeistopuolue olisi itselle sopivin omaa poliittista uraani silmällä pitäen. Pohdin Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten väliltä, kumpi niistä olisi sopivampi puolue. Päädyin Kristillisdemokraatteihin, koska heidän ohjelmansa sekä arvopohjansa sopivat minulle paremmin. Lopulta KD:n pitkämielisyys vakuutti, olivathan he kyselleet
minua useamman vuoden mukaan toimintaan. Sillä hetkellä tiesin Kristillisdemokraatit kotipuolueekseni. Miksi siis kristillisdemokraatti? KD:seen mahtuu eri tavalla ajattelevia. Läheskään kaikesta ei olla puolueen sisällä samaa mieltä, mutta silti juna kulkee eteenpäin. KD ei sulje yhteistyötä muiden puolueiden kanssa pois, vaan rakentaa sopua tällä kaoottisella puoluekentällä. Kevään eduskuntavaaleissa vasemmistopuolueet kommentoivat melko tuohtuneesti, etteivät lähde tietynlaiseen hallituskokopanoon mukaan. KD on kuitenkin istunut niin vasemmisto- kuin oikeistopuolueiden kanssa samoissa hallituksissa. Kristillisdemokraattisissa arvoissa jokainen ihminen on samanarvoinen oli kyse sitten etnisyydestä, uskonnosta, kielestä tai koulutuksesta. Miksi sitten olen myös KD Nuorten jäsen? KD Nuoret tuovat nykypolitiikkaan kolme asiaa: ”vapauden, vastuun ja tulevaisuuden!”
HUOLTOVARMUUS POHJOISMAITA YHDISTÄMÄÄN JOONA RÄTY Geopolitiikka. Se on sana, joka on noussut yhä suurempaan merkitykseen viime vuosina. On häviäjiä ja voittajia, kuten sanotaan. Tarvitseeko näin kuitenkin olla vai onko valtioilla mahdollisuus vaikuttaa geopolitiikkaansa? Kyllä on. Liittolaissuhteet ja sopimukset nousevat monille ensimmäisenä mieleen ilmeisinä. Liian usein liittolaissuhteiden täyttä pontentiaalia ei huomioida, esimerkiksi infrastruktuurin osalta
Geopolitiikan määrittelee nimittäin politiikan ja siihen kuuluvien suhteiden hoitamisen lisäksi myös maantiede – sen yhteiskunnallisessa merkityksessä. Useat valtiot omaavat geopoliittiselta kannalta heikon sijainnin, jolloin ne jäävät ilman luontaisia rajoja. Sveitsi tunnetaan yleisesti valtiona, joka on hyötynyt maantieteestään suuresti. Vuoriston olemassaolo mahdollisti rajojen tehokkaamman tarkkailun ja puolustamisen pienemmällä budjetilla, kun taas esimerkiksi Ukrainan kohdalla vastaavaa luontaista puolustusta ei ollut. Toisten valtioiden kohdalla ongelma kuitenkin kääntyy nurinkuriseksi. Luonnolliset rajat vaikeuttavat sekä hidastavat liittolaisten toimituksia, mitä vastapuoli voi käyttää hyväkseen. Puutteellisiakin yhteyksiä voi kuitenkin parantaa, eikä niiden parantaminen tule yhtä kalliiksi tai vaadi niin paljon aikaa kuin fyysisen puolustuksen rakentaminen. Tässä tilanteessa näen Suomen olevan. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto yritti katkaista meidät keskeltä kahtia, mikä onnistuessaan olisi heikentänyt mahdollisuuksiamme merkittävästi. Mikäli he olisivat onnistuneet, emme välttämättä olisi selvinneet sodasta itsenäisinä. Vuonna 2023 olemme kuitenkin yhä itsenäisiä. Mutta nyt olemme myös liittoutuneita, Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenenä. Vuosikymmenten takaista heikkoutta ei kuitenkaan ole korjattu ja nykyisessä maailmantilanteessa Suomi vaikuttaa olevan kuin saari. Saari, joka tulisi yhdistää tiukemmin liittolaisiinsa. Viron ja Baltian suuntaan on mietitty tunnelia, mutta miten on läntisten naapureidemme laita? Miten saisimme muodostettua Pohjoismaista yhtenäisen, tehokkaan rintaman? Ollessani Utøyan saarella Norjassa pari kuukautta sitten olin osallisena turvallisuuspoliittista tematiikkaa käsittelevässä ryhmässä. Näinä aikoina minulle selkeytyi mikä todellinen ongelma on. Infrastruktuuri Pohjoismaiden välillä sulkee Suomen ulos. Pohjanlahden yli eikä ali ole rakennettu matka-aikaa lyhentäviä yhteyksiä, eikä Suomen rataverkko ole yhteensopiva pohjoismaisten sisartensa kanssa. Miten voimme olla tässä tilanteessa? Pian Ruotsin liittyessä Natoon olemme kerrankin liittolaisten ympäröimänä. Siitä huolimatta olemme yhä asemassa, missä nopea avunsaanti ja ruokatoimitukset eivät ole optimoituja. Tämän seurauksena minä ja kaksi muuta Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston järjestämän leirin osanottajaa valmistelimme päätöslauselman, jossa vaadittiin kolmea asiaa. Nopean toiminnan suunnitelman laatimista uuden Nato-alueen sisällä, uusien huoltovarmuutta parantavien infrastruktuu-
rihankkeiden tutkimista sekä Pohjoismaiden sisäisen infrastruktuurin harmonisoimista. Elämme kohta uudessa ajassa, missä jokainen Pohjoismaiden Neuvoston jäsenvaltioista on myös Naton jäsen. Uudessa tilanteessa on aika kiinnittää enemmän huomiota Pohjoismaiden yhtenäisyyteen etenkin huoltovarmuuden näkökulmasta. Vuosikymmenen lopussa valmistumassa oleva Fehmarnbelt Fixed Link -nimellä kulkeva tunneli on esimerkki ratkaisusta. Tämä Saksan ja itäisen Tanskan yhdistävä tunneli tulee merkittävästi nopeuttamaan valtioiden pääkaupunkien välillä tapahtuvaa ihmisten sekä hyödykkeiden siirtymistä samalla poistaen vaikeudet liikennemuodon jatkuvaan vaihtamiseen liittyen. Laajemmin katsottuna voidaan lisäksi nähdä tämän tunnelin mahdollisuudet huoltovarmuusnäkökulmasta Tanskalle sekä sen pohjoismaisille sisarilleen. Pohjoismaiden vahva kytkeytyminen Manner-Euroopan huoltovarmuusverkkoon on elinehtomme. Saksan ja Tanskan välille valmistuva tunneli on merkittävä panostus Pohjoismaiden huoltovarmuuteen ja saavutettavuuteen. Ongelma Suomen kohdalla kuitenkin säilyy. Emme ole Ruotsiin fyysisesti linkitettyinä lainkaan 65. leveyspiirin alapuolella. Tähän on korkea aika tulla muutos! Uumajan ja Vaasan yhdistävää Merenkurkun siltaa onkin mietitty pian 20 vuoden ajan. Sillan tai vastaavan fyysisen linkin olemassaolo parantaisi paitsi Suomen huoltovarmuutta sodan aikana, siitä olisi hyötyä myös rauhanaikana. Valmistuessaan silta yhdistäisi erään Suomen merkittävimmistä ruotsinkielisistä alueista Ruotsiin luoden paremmat edellytykset talous- ja kulttuuriyhteistyöprojekteihin Pohjanlahden molemmin puolin. Sodan aikana silta puolestaan yhdistäisi meidät Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan, poistaen pelon Suomen katkeamisesta kahtia. Näin ikiaikainen haavoittuvuus on viimein ratkaistu! Saapuessaan Vaasaan kalusto ja muonatarvikkeet voisivat yksinkertaisesti jatkaa ympäri Suomea raiteita pitkin, minkä lisäksi reitti voisi toimia myös evakuointiväylänä. Pohjoismaat olisivat yhtenäisempiä kuin koskaan. Kun tähän liitetään vielä harmonisoitu infrastruktuuri, on saumattomasti toimiva pohjoismainen linnakkeemme viimein valmis. ¡Vivan los nórdicos! Kirjoittaja toimii KD Nuorten aluepoliittisena vastaavana.
NÄHDÄÄN SEINÄJOELLA MARRASKUUSSA! AMI RINTA-VALKAMA
KD Nuorten puheenjohtajana haluan toivottaa teidät tervetulleeksi vuosikokoukseen kotikaupunkiini Seinäjoelle, avaruuden pääkaupunkiin. Seinäjoki on kristillisdemokraattiselle nuorelle turvasatama, jossa Lakeuden risti symboloi kristillisten arvojemme lähdettä. Lakeuksien keskellä konservatiivilla on tilaa hengittää. Tämän vuoden vuosikokouksen merkittävin päätös tulee olemaan se, kuka johtaa järjestöämme tulevat kaksi vuotta, mutta toisaalta myös se, millaiseen poliittiseen ohjelmaan perustuen puheenjohtaja ja muu johto päätöksensä tulevat tekemään tämän vaalikauden aikana. Kannustan jokaista KD Nuorta mukaan tekemään tärkeitä järjestömme suuntaa määrittäviä päätöksiä ja pitämään hauskaa. Jos vastuunkanto kiinnostaa, on jokavuotinen hallitusvaali oiva tilaisuus päästä nuorisojärjestötoiminnan ytimeen päättämään asioista. Itse ponnahdin vuonna 2019 hallitukseen mukaan ilman sen suurempaa taustaa KD Nuorista, enkä ole katunut päätöstäni päivääkään. Nähdään siis Seinäjoella marraskuussa! Som ordförande för KD Unga vill jag önska er välkomna till årsmötet i min hemstad Seinäjoki, rymdens huvudstad. Seinäjoki är en trygg borg för en ung kristdemokrat, där Lakeuden risti symboliserar källan till våra kristna värderingar. Omringad av de öppna slätterna finns det gott om andrum. Det mest betydelsefulla beslutet på årsmötet kommer att vara vem som leder vår organisation de kommande två åren, men även vilket politiskt program den nya ordföranden och övriga ledningen kommer att ha som grund för sina beslut under den här valperioden. Jag sporrar alla KD Unga till att delta i våra viktiga beslut och spendera en trevlig tid ihop. Om du är intresserad av att bära ansvar är styrelsevalet en utmärkt möjlighet för att komma in i kärnan av ungdomsorganisationens verksamhet och få fatta beslut. Själv kom jag med i styrelsen år 2019 utan vidare bakgrund i KD Unga och har inte ångrat mitt beslut. Vi ses i Seinäjoki i november!
VIRALLINEN VUOSIKOKOUSKUTSU
HYVÄ KD NUORTEN JÄSEN! Olet lämpimästi tervetullut Suomen Kristillisdemokraattisten Nuorten vuosikokoukseen Seinäjoelle 4.–5.11.2023. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sinä pääset jäsenenä päättämään järjestön linjasta, henkilövalinnoista, toiminnasta ja taloudesta. Kokouksessa muun muassa valitaan KD Nuorten puheenjohtaja vuosille 2024-2025. Jokainen KD Nuorten jäsen on tervetullut vuosikokoukseen matalalla kynnyksellä. Jos olet KD Nuorten henkilöjäsen tai KD-puolueen alle 34-vuotias jäsen, sinulla on oikeus osallistua kokouksen äänestyksiin ja asettua ehdolle vaaleissa. Vuosikokous on erinomainen tilaisuus tutustua KD Nuorten toimintaan. Kannattaa tulla rohkeasti mukaan!
Vuosikokous on perinteiseen tapaan paperiton, joten varaathan mukaan jonkin älylaitteen. Materiaalit lähetetään ilmoittautuneille noin viikkoa ennen vuosikokousta. Mikäli jostain syystä haluat kokousmateriaalit paperisina, ilmoitathan siitä jo ilmoittautumisen yhteydessä. Vuosikokouksen hinnat ovat: – 20 € per päivä – 30 € molemmat päivän ilman majoitusta – 45 € molemmat päivät + majoitus Sokos Hotel Lakeudessa Ilmoittautuminen on sitova.
KD Nuorten vuosikokousta vietetään Framin hienoissa tiloissa osoitteessa Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki. Lauantaina vietämme juhlallisen gaalaillallisen OmaSP Stadionin arvokkaissa tiloissa (Alaseinäjoenkatu 15, 60220 Seinäjoki).
Saat lisätietoa vuosikokouksesta pääsihteeri Verneri Virtaselta puh. 050 543 9845 tai verneri.virtanen@ kdnuoret.fi.
Ilmoittaudu kokoukseen osoitteessa www.kdnuoret. fi
Ami Rinta-Valkama KD Nuorten puheenjohtaja
Nähdään siis Seinäjoella marraskuussa!
OFFICIELL INBJUDAN TILL ÅRSMÖTE
KÄRA MEDLEM I KD UNGA! Varmt välkommen till Finlands Kristdemokratiska Ungas årsmöte i Seinäjoki 4.-5.11.2023. På årsmötet behandlas stadgeenliga ärenden och som medlem har du möjlighet att påverka organisationens linje, personval, verksamhet och ekonomi. Möte kulminerar i valet av KD Ungas ordförande för 2024-2025.
Årsmötet är traditionellt papperslöst, så ta med dej en enhet som du kan slå upp dokument på. Materialet sänds till anmälda mötesdeltagare ca. en vecka innan mötet. Om du av en eller annan orsak vill ha materialet på papper ber vi dej vänligen meddela om det vid anmälan.
Varje medlem i KD Unga är hjärtligt välkommen till årsmötet. Om du är personmedlem i KD Unga eller partimedlem i KD och under 34 år gammal har du rösträtt och rätt att kandidera i mötets personval. Årsmötet är en ypperlig möjlighet att bekanta sig med KD Ungas verksamhet. Kom alltså modigt med!
Årsmötes priserna är:
KD Ungas årsmöte hålls i Framis fina utrymmen, address Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki. På lördag kommer vi att ha en galamiddag på OmaSp Stadion värdefulla lokaler (Alaseinäjoenkatu 15, 60220 Seinäjoki).
Anmälan är bindande.
Anmälan hittar du på www.kdunga.fi.
– 20 € per dag – 30 € för båda dagarna utan inkvartering – 45 € för båda dagarna med inkvartering i Sokos Hotel Lakeus
Mera uppgifter om årsmötet får du av generalsekreterare Verneri Virtanen tel. 050 543 9845 eller verneri.virtanen@kdnuoret.fi. Vi ses i Seinäjoki i november! Ami Rinta-Valkama Ordförande för KD Unga
KRISTILLISDEMOKRATIA - YHTENÄISEN EUROOPAN RAKENTAJA TOMMI TERÄ
“Kristilliset arvot ja ihmiskuva.” Näin vastaa lähes jokainen, jolta kysytään syytä olla kristillisdemokraatti. Arvot ovat se maaperä, josta päätöksemme ja toimintamme kumpuavat. Kristillisdemokraatteina todella seisomme tukevalla jalustalla. Meitä yhdistävät arvot, jotka ovat kannatelleet eurooppalaista sivistystä jo vuosituhansia. EPP:n puheenjohtaja Manfred Weberin sanoin: “Eurooppa ilman kristillisiä arvoja on Eurooppa ilman sieluaan.” Kristillisdemokratiasta mainitaan kuitenkin liian harvoin sitä, miten hyviä hedelmiä näiden arvojen pohjalta tehty politiikka on käytännössä tuottanut. Ilman kristillisdemokratiaa Eurooppa nimittäin näyttäisi hyvin erilaiselta. Kristillisdemokratiaa esiintyi Euroopassa jo ennen maailmansotiakin, mutta kukoistukseensa se nousi ensin sotien välissä ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Sodan päätyttyä poliittinen kenttä avautui, kristillisdemokraatit järjestäytyivät ja täyttivät valtatyhjiön, jolle oli muita-
takin halukkaita täyttäjiä. Onkin todettu, että kristillisdemokraatit pelastivat Euroopan kommunismilta. Kristillisten arvojen ja ihmiskuvan pohjalta ponnistaneelle ääripäiden väliselle politiikalle oli tilausta sodan raunioittamassa ja run-
telemassa Euroopassa. KD-puolueet ympäri Eurooppaa saavuttivat valtapuolueen aseman, osassa maita jopa yksinkertaisella enemmistöllä. Tuon ajan kristillisdemokraattiset voimahahmot, kuten Alcide de Gasperi, Konrad Adenauer ja Robert Schuman jakoivat arvojen ja ihmiskuvan lisäksi myös ajatuksen yhtenäisestä Euroopasta. Vuosien 1870-1945 välillä Euroopassa oli käyty kolme sotaa, joista jokaisessa suurmaat Saksa ja Ranska olivat mukana. Kristillisdemokraatit näkivät integraation – aivan oikein – sekä ehkäisevän ääriliikkeiden nousua ja sodan uhkaa että vahvistavan rauhaa, hyvinvointia ja yhteistä hyvää. Kristillisdemokraattien käsialaa ovatkin useat Euroopan unioniin johtaneista sopimuksista. 1950-luvun alussa Pariisin sopimuksella perustettu ja yhdentymiskehityksen aloittanut Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) oli Schumanin suunnittelema ja Adenauerin allekirjoittama. Saman vuosikymmenen lopulla luodut Euroopan talousyhteisö (ETY) ja atomienergiayhteisö (Euratom) jatkoivat integraatiokehitystä. Edellä mainittuja Adenaueria, de Gasperia ja Schumania pidetäänkin oikeutetusti yksinä Euroopan unionin pääarkkitehdeista. Vaikka olemme nykyään puolueena monessa kysymyksessä EU-kriittisiä, ei tämä suoraan tarkoita erkaantumista aiemmista kristillisdemokraattisista puolueista tai niiden ajatuksista. Ajat, tilanteet ja siten myös ratkaisut ovat erilaiset. Esimerkiksi kristillisdemokratialle alusta asti perustavanlaatuisen
lähipäätösperiaatteen merkitys korostuu nyt jo hyvin pitkälle integroituneessa Euroopassa. Käytännön politiikan painotukset muuttuvat luonnollisesti ajan, paikan ja tilanteen mukaan, mutta kristillisdemokratiaa yhdistävät arvot eivät. Näistä arvoista ja niistä kummunneesta saavutuksiltaan rikkaasta historiasta saa jokainen kristillisdemokraatti olla ylpeä. Kristillisdemokratia ei kuitenkaan ole vain lämmin muisto historiasta. Sisäisesti ristiriitaisten ideologioiden sekä yhden asian liikkeiden sijaan Suomi ja Eurooppa tarvitsevat koherenttia, pragmaattista ja yhteistä hyvää tuottavaa kristillisdemokratiaa. Yhtä hyvin sekä teoriassa että käytännössä toimivaa poliittista ideologiaa on nimittäin vaikea löytää. KD:n kannatus on nostettavissa kaksinumeroiseksi. Se ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja työntekoa. Toisen maailmansodan jälkeisenkin kristillisdemokraattisen aallon taustalla oli viiden vuosikymmenen pohjustus. Lähempää löytyvä Luodonkin KD-ihme vaati kahden vuosikymmenen määrätietoista työtä. Menestys on siis mahdollista, kunhan löytyy riittävästi menestyksen tekijöitä. Jatketaan siis kärsivällisesti ja periksi antamatta yhteistä työtä menestyksen eteen yksi teko kerrallaan.
PUOLUEKOKOUS-
FIILIKSIÄ Kristillisdemokraattien 35. puoluekokous, tuo kaksivuotisen puolueen tapahtumakierron kohokohta, jonka eteen jokainen KD Nuorten vastuunkantaja teki valtavasti töitä, on nyt ohi. Tässä artikkelissa KD Nuorten vastuunkantajat arvostelevat puoluekokouksen. Mistä on kyse? Puoluekokous on puolueen, tässä tapauksessa Kristillisdemokraattien ylin päättävä elin. Sen tehtävä on esimerkiksi valita vastuunkantajat tehtäviinsä, linjata puolueen politiikasta ja hyväksyä puolueen säännöt. Jokaisella puolueen jäsenellä, tässä kontekstissa jäsenjärjestöllä, on oikeus nimetä puoluekokousedustajia. KD Nuoret on puolueen erityisjärjestönä oikeutettu nimeämään 25 ääni- ja puhevaltaista puoluekokousedustajaa sekä näille varaedustajat. Edustajien on kuitenkin oltava jäsenmaksun maksaneita puolueen jäseniä, jotta he voivat edustaa kokouksessa. Piirit, paikallisosastot ja erityisjärjestöt voivat halutessaan jättää puoluekokoukselle aloitteita, joita kokouksessa käsitellään. Tämä onkin usein puoluekokouksen poliittisen keskustelun parasta antia, suoranainen jännitysnäytelmä.
Puoluekokouksen paras?
Verneri:
Ami:
Tässä kohtaa on pakko nostaa KD Nuorten läpisaamat 16 aloitetta, sekä erinomaiset esittely- ja puolustuspuheenvuorot jotka pidimme niistä hylätyistäkin.
KD Nuoret jätti puoluekokoukselle 23 aloitetta, joista 16 hyväksyttiin joko sellaisenaan tai puoluehallituksen esittämin pienin muutoksin. Järjestö sai siten enemmän aloitteita läpi kuin vei niitä vuoden 2021 puoluekokoukseen. Todella hieno suoritus kaikilta aloitteiden tekijöiltä. Jere: Puoluekokous oli järjestetty erinomaisesti. Lieksalainen kansainvälisesti tunnettu klassisen musiikin taitelija Jussi Makkonen esiintyi lävitse puoluekokouksen. Iltaohjelmassa esiintyi koomikko Mikko Vaismaa, joka otti illallisyleisön hyvin haltuun puolueen puheenjohtaja Sari Essayah’ia myöten.
Puoluekokouksen floppi? Ami: KD Nuorten ympärileikkausta koskevan lainsäädännön selkeyttämistä ajaneen aloitteen valheellinen käsittely puoluehallituksen toimesta oli ehdottomasti suurin floppi. Vaikka nuoret esittivät asian puoluekokouksessa selkeästi ja kertoivat, ettei aloite tulisi rajoittamaan oikeutta ympärileikata vastasyntynyt lapsi, puoluehallituksen edustaja väitti puhujanpöntöstä täysin päinvastaista ja ohjasi keskustelun sivuraiteille. Jere: Aloitteiden käsittely olisi voinut sujua paremmin. Keskusteluissa puheenvuoroille oli varattu ainoastaan yksi minuutti, jonka monet totesivat olleen liian lyhyt aika mielipiteiden ilmaisulle. Nuorisojärjestön aloitteista olisi voinut käydä keskustelua ennen puoluekokousta. Verneri: Puolueen sääntöjen päivityskeskustelu. Puheenvuorot aiheen sivusta ja pahasti, hyvän kielellisen muutoksen maalaamista lähes pirulliseksi yritykseksi hairahduttaa puoleen arvoja pois nykyisistä. Selkeästi osoitti monien kapeakatseisuuden suhteessa tämäntyyppisiin asioihin.
Puoluekokouksen yllättäjä? Ami: Puoluekokousväen löi laudalta KD Nuorten emerituspuheenjohtaja Annika Lyytikäisen rautainen ote kokouspuheenjohtajana. Tasapuolinen, jämpti ja kaksikielinen Lyytikäinen veti kokouksen yli 10 vuoden varrelta kertyneillä opeilla kokouskäytännöistä. Nuoret ovat ylpeitä kasvatistaan.
Jere:
Verneri:
Puolueen jäsenten keskustelevainen henki yllätti minut myönteisesti, kun lyöttäydyin juttelemaan ihmisten kanssa lounailla ja illallisella. Monet jakoivat omia näkemyksiään ja olivat valmiita kuuntelemaan toisia ihmisiä.
Varapuheenjohtajanvaali erityisesti. Nuorten ehdokkaat sijoittuivat erinomaisesti, ja aivan todellista kisaa kärkipaikoista kävi Annukka. Tulosten julkistushetkellä pidätettiin todella henkeä, kun edettiin lähemmäs ja lähemmäs ensimmäisiä sijoja.
Verneri:
Arvosana puoluekokouksesta?
Suurimpana yllätyksenä tuli varmaankin se, että ne nimet ja naamat somesta olivatkin ihan lihaa ja verta olevia ihmisiä, jotka puhuivat ja liikkuivat. Monet jopa varsin mukavia tyyppejä.
Puoluekokouksen jännittävin? Ami:
Ami: 4/5. Kokouksessa oli jotain erityistä, sillä 2021 puoluekokous pidettiin etänä. Oli hienoa tavata uusia kasvoja ja törmätä vanhoihin tuttuihin. Aloitekeskustelussa koetut tappiot sekä varapuheenjohtajavaalin niukka häviö laskevat kuitenkin arvosanan vitosesta neloseen.
Puoluekokouksen ehdottomasti jännittävin hetki oli varapuheenjohtajavaali, jossa KD Nuoret esittivät Annukka Ojalaa ja Tiina Ahvaa puolueen varapuheenjohtajiksi. Ojala jäi vaalissa viidennelle sijalle vain muutaman kymmenen äänen päähän varapuheenjohtajuudesta. Ahva sijoittui seitsemänneksi. Äänestystulosten luetteleminen aiheutti sydämentykytyksiä ainakin itselleni.
Jere:
Jere:
Verneri:
Jännittävintä olivat puolueen henkilövalinnat. Varapuheenjohtajiksi valittiin lopulta kansanedustaja Mika Poutala, Katriina Hiippavuori ja David Pettersson. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Riitta Kuismanen.
Annan jämäkästi 4/5. Sopiva määrä verenpaineen kohoamista, tylsää byrokratiaa, jännitystä, onnistumisia ja vääntöjä. Tärkeimpänä tietysti tapaamiset puolueen ja nuorisojärjestön ihmisten kanssa. Hyvät hotelliaamiaiset saakoon myös kunniamaininnan.
5/5. Tunnelma puoluekokouksessa oli katossaan erityisesti Sari Essayahin presidenttiehdokkuuden myötä. Kaikki nousivat taputtamaan Sarille ja kansanedustaja Peter Östman oli piirtänyt Sarista presidenttiehdokasjulisteen. Kaikkiaan kokous oli hyvin järjestetty ja ihmiset olivat keskustelevia.
MAINOSTOIMISTO HÄÄVI ON NYKYÄÄN:
MAINOSTOIMISTO MALIBUN ASIAKKAANA VOIT OTTAA RENNOSTI MARKKINOINNIN JA MAINONNAN OLLESSA VARMOISSA KÄSISSÄ. YHTEYDEN SAAT TÄSSÄ VAIHEESSA VAIKKA INSTAGRAMISSA @mainostoimistomalibu MAINOSTOIMISTO MALIBUN ASIAKKAANA VOIT OTTAA RENNOSTI JA KAUPPA KÄY! YHTEYDEN SAAT VAIKKA INSTAGRAMISSA @mainostoimistomalibu
POHJOISMAISTA YHTEISTYÖTÄ TRAAGISELLA PAIKALLA RIKU AUERMA
Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta siitä huolimatta Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston järjestämä kesäkoulu oli ensimmäinen laatuaan. Leiri järjestettiin Utøyan saarella, joka tuli tunnetuksi 2011 tapahtuneesta terrori-iskusta. Saarella on järjestetty nuorison leirejä kuitenkin jo 1900-luvun alusta lähtien, eikä isku saanut näitä leirejä loppumaan. Leirillemme oli järjestetty monipuolinen ohjelma, joka piti sisällään kierroksen saaren historiasta, esitelmiä eri pohjoismaiden poliittisesta historiasta ja nykytilanteesta, työpajoja sekä rentoa yhdessäoloa. Työpajojen aiheina olivat ympäristö, graafinen aktivismi, turvallisuus, hyvinvointi ja Ukraina. Työpajoissa tehtiin aihepiireihin liittyviä päätöslauselmia, jotka luovutettiin leirin päätöstilaisuudessa Pohjoismaiden neuvoston presidentille Jorodd Asphjellille. Pohjoismaiden lisäksi paikalla oli osallistujia Ukrainasta. Vaikka Ukrainassa on tällä hetkellä monia aktiivisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita, varsinaisia poliittisia nuorisojärjestöjä siellä ei esitelmien perusteella vielä ole. Vallitsevasta sotatilanteesta huolimatta on kuitenkin tärkeää hahmotella sodan loppumisen jälkeistä tilannetta, jotta sodan jälkeen mahdollistetaan paras mahdollinen kehitys. Poliittisilla nuorisojärjestöillä on oma tärkeä roolinsa parla-
mentarististen käytänteiden harjoittelussa ja demokratian vahvistamisessa. Leirillä korostettiin nuorten sukupolvien ympäri pohjoismaita olevan samanlaisessa tilanteessa. Olemme vähemmän varakkaita kuin vanhemmat sukupolvet ja ensimmäisen oman asunnon hankkimiseen liittyy kasvavia haasteita riippumatta siitä asummeko Tanskassa vai Islannissa. Lisäksi Pohjoismaiden poliittinen tilanne muistuttaa myös monilta osin toisiaan lähtien jo samankaltaisista puolueista, vaikka pieniä eroavaisuuksia eri maiden puolueiden välillä onkin. Färsaarilla korostuvat erityisesti kalastukseen liittyvät kysymykset, kun taas Tanskan taloudella meneekin aiempia arvioita paremmin yhden suuren lääkeyhtiön menestyksestä johtuen. Suomessa tulossa olevat presidentinvaalit taas ovat oma poikkeuksensa kuningaskuntien joukossa. Leiriltä jäivät mieleen kiinnostavat keskustelut osallistujien kesken, väittelykilpailun voittajan Janne Tikkasen vauhdikas esiintyminen, Norjan luonnonkauniit maisemat sekä paikallinen erikoisuus kukkakaalisoppa, johon en ainakaan Suomessa ole vielä törmännyt. Sadepilvet olivat tällä kertaa päättäneet kiertää kesäleirimme kaukaa ja saimme nauttia koko leirin poutasäästä.