Päätalon Kallen 100-vuotisjuhlat Teksti: SANNAMARI SALA
En ole eläissäni lukenut ensimmäistäkään Päätalon kirjaa. Mieheni on. Kaikki. Jotkut niistä useamminkin.
V
iimeisten neljän vuoden aikana mieheni on osallistunut lähes jokaiselle Päätalo-instituutin kirjoittajakurssille sekä joka kesä Päätaloviikoille. Päätalo-fanit ovat ihan oma lajinsa. Tänä vuonna päätin lähteä mukaan aistimaan tunnelmaa. Olihan sentään kyseessä Kallen 100-vuotisjuhlat.
Möllärimestari Päätaloviikolla oli ohjelmaa maanantaista sunnuntaihin, markkinoista teatteriin ja erilaisiin Päätalo-aiheisiin kirjallisuusseminaareihin. Muutaman vuoden tauon jälkeen jaettiin myös omakustannekilpailu Möllärimestarin palkinnot. Möllärimestari-kilpailua on järjestetty vuodesta 1996 lähtien. Kilpailu on avoin kaikille, vaikka paikalliset tuntuvatkin olevan sitä mieltä, että voittajan pitäisi olla vähintäänkin Koilismaalta, koska varsinainen Möllarimestari eli Päätalon Kallekin oli Taivalkoskelta. Tänä vuonna Möllärimestarin voitti lohjalainen Marja Klefström omakustanteellaan Wiipurin pelon ja toivon kevät 1918. Teos on kuvaus viipurilaisen perheen arjesta Suomen sisällissodan levottomuuksissa. Se perustuu tositapahtumiin, kirjoittajan äidin tarinoihin sekä Viipu-
Kaltio 4/2019
rissa ilmestyneen Työ-lehden julkaisuihin. Raati kehuu teoksen kieltä ja aiheen katsottiin olevan onnistunut. Teos on raadin mielestä upeaa kertomakirjallisuutta. Myös pohjoispohjanmaalaiset menestyivät kilpailussa. Asiatekstien ja dokumenttiteosten sarjassa parhaana palkittiin raahelaisen Aki Pulkkasen teos Pohjolan joulu, perinteitä kekristä nuuttiin. Lasten- ja nuortenkirjojen sarjassa parhaaksi valittiin kuusamolaisen Anu Turusen mainio lastenkirja Sammelin matka murheellisten metsään. Kertomus-, novelli- ja pakinakokoelmien sarjassa parhaimmaksi arvioitiin haukiputaalaisen Taisto Tammelan novellikokoelma Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksia.
Päätaloseura ja Päätalo-instituutti Kalle Päätalo merkitsee Taivalkoskelle ja taivalkoskelaisille valtavasti. Se näkyy Taivalkoskella rakennusten, ravintoloiden, kauppojen, matkailuyritysten ja teiden nimistössä. Kesäisin se näkyy tapahtumana, jonne Päätalo-fanit saapuvat ympäri Suomen ja tuovat kunnan elinkeinoille hyvää eli rahaa. Mikään ei ole hienompaa kuin se, että kulttuuri tuo tuloja pieneen kuntaan. Tosin se varmaan myös viekin,
39
