Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuosikertomus 2022

Vuosikertomus 2022

Jenny ja Antti Wihurin rahasto sr Kalliolinnantie 4, 00140 Helsinki www.wihurinrahasto.fi

09 454 2400

Kannen kuvitus: Juulia Jokinen

Graafinen suunnittelu: Tytti Halonen

Toimitus: Emilia Mäenmaa & Heini Huhtinen

Paino: Markprint, Lahti

© 2023 Jenny ja Antti Wihurin rahasto

All photos are copyrighted to their respective rightful owners

Valokuvat:

Mikaela Uuksulainen, s. 5

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kuva-arkistot, s. 7–9

Eino Ansio, s. 9, 51

Miikka Pirinen, s. 8, 18, 21, 22,23, 24,25, 35, 37, 38, 40, 52

Aleksi Tikkala, s. 27–29

Arto Liiti, s. 31 ja 33

Anna Autio, s. 34

Sakari Piippo, s. 43–47

Sisällysluettelo

Säätiön asiamieheltä

Jenny ja Antti Wihurin rahasto 80 vuotta

Toiminta yhdellä silmäyksellä 1

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

Apurahat ja hankkeet

Apurahoja tutkimustyöhön

Apurahoja taiteeseen

Apurahoja yhteiskunnalliseen toimintaan

Poimintoja hankkeista

Apurahansaajat esittäytyvät

Wihurin tutkimuslaitos

Tutkimuksen painopisteet

Resurssit ja tutkimusyhteistyö

Tieteellinen neuvottelukunta

Tutkimusryhmien vuosi 2022

Kuvataidetoiminta

Jenny ja Antti Wihurin rahaston

kokoelma

Kokoelmasta kootut näyttelyt

Rovaniemen taidemuseossa

Kompassissa pohjoinen -näyttely

Kiasmassa

Kuvataidelautakunta

Kuvataiteen kummimuseotoiminta

Vierailevat kutsutaiteilijat

Rovaniemellä

Temppelikadun taiteilija-ateljee

Wihuri-päivä Kansallisgallerian museoissa

Puhtaalta pöydältä pohjoiseen –Kiasman kokoelmanäyttelyn kuratointi

Havainnoinnin tuolla puolen –

Alma Heikkilä

Palkinnot

Anu Kantola

Jukka Puotila

Jari Kantanen

Nuori yrittäjyys ry 2

Ihmiset Talous

Viestintä Apurahaprosessi 3

Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2022

Kunniapalkinnot

Tunnustuspalkinnot

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä

Temppelikadun taiteilijaateljeen taiteilijat

Wihuristit Villa Lantessa

Säätiön asiamieheltä

Apurahamyöntö ei ole vain pistemäinen myöntö tai yksittäinen tapahtuma, vaan se muokkaa maailmaa johonkin suuntaan, kirjoittaa asiamies Arto Mäenmaa.

Vuonna 1942 keskellä jatkosotaa perustivat merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja Jenny Wihuri säätiön ”edistämään henkistä ja taloudellista suomalaista viljelyä”. Jakamalla apurahoja ja tukemalla muuten tieteen tekemistä ja kulttuuria laajasti säätiön oli määrä auttaa sodasta kärsinyttä Suomea toipumaan, kasvamaan ja kukoistamaan.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta Jenny ja Antti Wihurin rahaston perustamisesta. Juhlavuodet ovat symbolisia ja rituaalisia tapahtumia, jotka antavat tilaisuuden pysähtyä tärkeiden asioiden äärelle ja reflektoida historiaa ja nykyisyyttä sekä pohtia tulevaisuutta. Tuskin mitkään instituutiot ovat niin ilmeisesti näiden kolmen ajallisen ulottuvuuden leikkauspisteessä kuin säätiöt: Vuonna 1942 määritelty säädekirja valtuuttaa ja ohjaa meitä työskentelemään tässä hetkessä tulevaisuuden eteen. Ylisukupolvisuus on toimintamme ytimessä.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto järjesti keväällä 2022 tavalliseen tapaansa apurahahaun, jossa se vastaanotti reilut 4400 hakemusta. Hakemuksia tuli noin viisisataa vähemmän kuin edellisvuonna. Epäilimme syyksi muun muassa pandemiaväsymystä, siirtymistä muille aloille ja sitä, että hankkeita toteutetaan aiemmin myönnetyillä apurahoilla. Säätiö myönsi ja varasi apurahoihin, muuhun tukeen ja omaan toimintaan historiansa suurimman summan, yhteensä 14,2 miljoonaa euroa. Yli 450 apurahan- ja muun tuen saajan joukko kattoi lähes kaikki tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan alat. Lisäksi ylläpidimme biolääketieteellistä tutkimusta tekevää Wihurin tutkimuslaitosta ja kartutimme Rovaniemen taidemuseossa sijaitsevaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaa.

Säätiön kahdeksaan vuosikymmeneen on mahtunut tuhansien intohimoisten ja etevien tutkijoiden, taiteilijoiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden tukemista. Kun päätetään tukea tekijää tai hanketta, voidaan tietää vain tiettyyn rajaan saakka, millaisena hanke lopulta toteutuu. Vielä vaikeampaa on jäljittää, millaiset heijastevaikutukset sillä on lopulta yhteiskunnan kehitykseen. Apurahamyöntö ei siis ole vain pistemäinen myöntö tai yksittäinen tapahtuma, vaan se muokkaa maailmaa johonkin suuntaan. Läpimurtoon johtavalla, oikeaan aikaan tehdyllä päätöksellä tukea tieteellistä tutkimusta tai taiteellista työskentelyä on selkeä ja voimakas vaikutus yhteiskuntaan. Mutta niin on myös esimerkiksi nuorille suunnatulla vapaa-ajan toiminnalla tai sillä, että päihteiden kanssa kamppailevalla on paikka, jossa pohtia elämän suuntaa. Yksilön itsensä lisäksi vaikutukset heijastuvat laajasti hänen lähipiiriinsä.

Voimme vain arvailla, millaisia lähtölaukauksia, kiihdytyksiä tai kannustuksia vuonna 2022 myönnetyt apurahat ovat olleet erilaisille hankkeille ja millaisia kehityskulkuja niistä seuraa seuraavien 80 vuoden aikajänteellä.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla juhlittiin säätiön 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nykytaiteen museo Kiasmassa avautunutta Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaa esittelevää Kompassissa pohjoinen -näyttelyä. Avajaiset taiteilijoineen ja kutsuvieraineen olivat pysäytyskuva pitkästä kehityskulusta, jonka lähtölaukaus on ollut 1950-luvulla, kun säätiöllä päätettiin alkaa ostaa kuvataidetta.

Takana on raskaat kolme vuotta, joita ovat värittäneet muun muassa pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Akuutit kriisit ovat kääntäneet katseen tulevaisuudesta visusti tähän hetkeen – esimerkiksi ilmastoon liittyvät eksistentiaaliset pitkän tähtäimen uhkat ovat jääneet uutisvirrassa osittaiseen paitsioon.

Toivon, että meillä kaikilla on taas tilaa ja uskallusta suunnata katse pidemmälle. Innostava esimerkki tästä on viime vuonna apurahaa saanut Lahti Utopias 2023 -festivaali, joka tarjoaa alustan spekulatiivisen dokumentarismin, futurismin ja tulevaisuutta ennakoivien esitysten kaltaisille uusille taiteen suuntauksille. Niin ikään Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla istutaan tulevana kesänä merimaisemissa ja pohditaan ikuista aihetta: rakkauden vallankumouksellista voimaa. Wihurin rahaston eräs rooli onkin apurahoin tukea sitä, että ihmiset voivat kokoontua ja toimia yhdessä harjoittaakseen sosiaalista ja yhteiskunnallista mielikuvitusta.

Tiedetään, että houkutus tukeutua nostalgiaan eli menneen kaipaamiseen ryöpsähtää helposti kriisien hetkellä. Muun muassa oikeistopopulistinen liikehdintä ammentaa tästä kaihosta. Sen sijaan, että kaivataan menneestä konkreettisia asioita ja tapoja tehdä, haluaisin ajatella, että historialla voi olla hedelmällisempi rooli nykyhetkessä ja tulevaisuuden rakentamisessa. Parhaimmillaan historia voi toimia innoituksena tulevaisuutta pohdittaessa: esimerkiksi suomalaisen jälleenrakennuksen ajan eteenpäin katsovasta vireestä ja yhteisöllisyydestä voisimme ottaa mallia tänäkin päivänä.

Kiitän lämpimästi kaikkia Jenny ja Antti Wihurin rahaston laaja-alaiseen työhön eri rooleissa osallistuneita tuesta suomalaisen tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan hyväksi.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto 8 0 vuotta

Jenny ja Antti Wihurin rahasto syntyi perustajiensa halusta antaa takaisin yhteiskunnalle, joka oli mahdollistanut heidän menestyksensä. Heidän lahjoituksestaan syntynyt säätiö on jakanut nykyrahassa yli 400 miljoonaa euroa paremman huomisen rakentamiseen.

Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan yleishyödyllisen säätiön vuonna 1942.

Keskellä jatkosotaa perustetun rahaston tarkoitus on alusta saakka ollut ”suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyn edistäminen”. Tavoite on ytimekäs mutta merkitykseltään laaja. Nykyajassa tulkittuna Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa. Säätiön tehtävänä on luoda mahdollisuuksia toteuttaa, kohdata ja kokea näitä kolmea elämänalaa.

80-vuotisen historiansa aikana säätiö on tukenut tuhansia merkityksellisiä hankkeita, joihin mahtuu tieteen, taiteen sekä yhteiskunnallisen toiminnan koko kirjo.

1884–1943

Jenny Wihuri Jenny Wihurilla (o.s. Mäkelä) on suuri rooli rahaston perustamis- ja kehittämisvaiheessa. Hän kuolee vain vuosi säätiön perustamisen jälkeen.

1942

Jenny ja Antti Wihurin rahasto

1944

Wihurin tutkimuslaitos

Jenny ja Antti Wihurin rahasto perustaa tutkimuslaitoksen luodakseen edellytykset korkeatasoiselle luonnon-, lääke- tai teknillisten tieteiden tutkimukselle. Kulosaaressa toimintansa aloittanut laitos muuttaa vuonna 1947 Salus-sairaalaan Kaivopuistoon.

1883–1962

Antti Wihuri

Kustavissa kasvanut Antti Wihuri työskentelee nuoruusvuotensa merellä, hankkii merikapteenin tutkinnon ja perustaa varustamoyhtiön, joka menestyy ja laajentuu. Antti Wihuri kuolee Salus-sairaalassa vuonna 1962.

1965

Tutkijoita Roomaan

Wihurin stipendi perustetaan jatkona vuonna 1954 Villa Lanten korjaamiseksi tehdylle lahjoitukselle.Stipendi myönnetään vuosittain Suomen Rooman-instituutin keskeisten tutkimusalojen tohtorikoulutettavalle.

Antti Wihuri ja Jenny Wihuri allekirjoittavat kotonaan Helsingin Kulosaaressa säädekirjan, jolla he perustavat Jenny ja Antti Wihurin rahaston.

1953

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto

Antti Wihuri perustaa rahastolle sisarsäätiön, joka jakaa suuria palkintoja kansallisuuteen katsomatta. Vuonna 1953 ensimmäisen kerran jaettu Sibelius-palkinto nimetään saajansa, Jean Sibeliuksen mukaan. Vuonna 1958 rahasto antaa ensimmäisen tieteenalan edustajalle jaettavan Wihurin kansainvälisen palkinnon professori Rolf Nevanlinnalle.

1983

Taidekokoelma Rovaniemen taidemuseoon

Vuodesta 1957 lähtien kartutettu rahaston taidekokoelma päätetään lahjoittaa Rovaniemen taidemuseolle, jota varten Rovaniemen kaupunki luovuttaa tilat. Paikaksi valikoituu vanha postiautovarikko.

2007

Temppelikadun taiteilija-ateljee Rahasto hankkii ja kunnostaa Helsingin Töölössä sijaitsevan taiteilija-ateljeen tarjotakseen muualla asuville kuvataiteilijoille mahdollisuuden työskennellä pääkaupungissa. (Kuvassa Temppelikadun vuoden 2020 residenssitaiteilija Kati Rapia.)

1983

1905–1987

Rakel Aarnio-Wihuri

Menestynyt liikenainen Rakel Aarnio-Wihuri (o.s. Hellberg) avioituu Antti Wihurin kanssa vuonna 1945. Hän osallistuu aktiivisesti rahaston toiminnan kehittämiseen 42 vuoden ajan.

1995

1995

2007

Kutsutaiteilijat pohjoiseen Rahasto perustaa Lapin yliopiston kanssa stipendiohjelman, jossa vuosittain kaksi kutsutaiteilijaa saa mahdollisuuden kolmen kuukauden työrauhaan pohjoisen luonnon keskellä. (Kuvassa vuoden 2022 kutsutaiteilija Paavo Räbinä.)

2017

2015

Salus-sairaalasta säätiö- ja yhdistystalo

Wihurin tutkimuslaitoksen siirryttyä

Biomedicum Helsinkiin Salus-kiinteistö peruskorjataan. Salus-taloon muuttaa

Jenny ja Antti Wihurin rahaston lisäksi yhdistyksiä ja muita säätiöitä.

2022

2017

Kuvataiteen kummimuseotoiminta & Wihuri-päivä

Rahasto aloittaa uuden kuvataiteen tukimuodon, jonka puitteissa taidemuseot eri puolilla Suomea pääsevät suunnittelemaan unelmiensa museoprojekteja. Samana vuonna vietetään ensimmäistä kertaa Wihuri-päivää Kansallisgallerian museoissa, joihin rahasto tarjoaa maksuttoman sisäänpääsyn.

2022

Jenny ja Antti Wihurin rahasto 80 vuotta

Rahasto käyttää ennätyssummansa, 14,2 miljoonaa euroa tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloille apurahoina, palkintoina ja muuna tukena.

Toiminta yhdellä silmäyksellä

Jenny ja Antti Wihurin rahasto toimii tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla lukuisilla eri tavoilla. Säätiö on yhdistelmä apuraha- ja toiminnallista säätiötä. Se toimii ensisijaisesti tukien muiden hankkeita, mutta myös solmien kumppanuuksia ja tehden itse.

Apurahat

Kevään yleinen apurahahaku

Vuosittain toukokuussa järjestettävässä apurahahaussa yksityishenkilöt, työryhmät sekä yhteisöt tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilta voivat hakea apurahaa hankkeensa toteuttamiseen.

Wihuristit

Villa Lantessa

Wihurin stipendi jaetaan vuosittain Suomen Rooman-instituutin keskeisten tutkimusalojen tohtorikoulutettavalle. Stipendikausi kestää puoli vuotta tai vuoden ja siihen sisältyy asumisoikeus Villa Lantessa Roomassa.

Suuret hankkeet ja lahjoitukset

Säätiö myöntää toisinaan suuria lahjoituksia ja rahoitusta esimerkiksi yliopistoille ja tutkimusyhteisöille. Yleensä tällaisia hankkeita sitoudutaan kerralla rahoittamaan usean vuoden ajan siten, että tuki jaetaan osissa.

Kutsutaiteilijat Rovaniemellä

Vuonna 1995 aloitettu Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle työskentelyn Rovaniemellä kolmen kuukauden ajan.

Oma toiminta

Wihurin tutkimuslaitos

Sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen keskittynyt Wihurin tutkimuslaitos on kiinteä osa säätiötä. Säätiö varaa tutkimuslaitoksen toimintaan vuosittain noin 2 miljoonaa euroa.

Taidekokoelma Rovaniemellä

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma on lahjoitettu Rovaniemen taidemuseoon. Säätiö kartuttaa taidekokoelmaa vuosittain.

Temppelikadun taiteilija-ateljee

Helsingin Töölössä sijaitseva ateljeehuoneisto tarjoaa suomalaisille ja Suomessa asuville kuvataiteilijoille mahdollisuuden 6-12 kuukauden työskentelyyn ja asumiseen Helsingissä.

Palkinnot

Säätiö jakaa muun muassa kunnia- ja tunnustuspalkintoja tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan alojen harjoittajille. 11

Yhteistyö ja kumppanuudet

Post doc -pooli

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on mukana Säätiöiden post doc -poolissa, jonka tavoitteena on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä helpottamalla nuorten tutkijoiden ulkomaisen tutkimusjakson kokonaisrahoituksen järjestämistä.

Kuvataiteen

kummimuseotoiminta

Kuvataiteen kummimuseotoiminnan tarkoituksena on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla taidemuseoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella. Vuoteen 2022 saakka ohjelma toimi kutsuperiaatteella.

Post Docs in Companies -pooli

PoDoCo-pooli on säätiöiden ja yritysten yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Wihurin rahasto on yksi ohjelmassa mukana olevista säätiöistä.

Wihuri-päivä

Kansallisgallerian kanssa yhteistyössä järjestettävä Wihuri-päivä avaa syksyisin Kiasman, Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden ovet ilmaiseksi yleisölle yhden päivän ajaksi.

14–17

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

18–25

Apurahat ja hankkeet 26–29

Wihurin tutkimuslaitos

30–41

Kuvataidetoiminta 42–47

Palkinnot

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

Vuonna 2022 Wihurin rahasto tuki tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa yli 14 miljoonalla eurolla.

Yleisen apurahaun lisäksi säätiö myönsi tukea monivuotisille hankkeille, osallistui säätiöiden yhteisiin apurahaohjelmiin ja varasi rahoitusta kuvataideostoihin, taiteilijaresidensseihin, Wihurin tutkimuslaitoksen toimintaan sekä palkintoihin.

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

Kokonaisjako vuonna 2022 yhteensä 14 , 2 milj. €

9 996 000 € Kevään

729 000 € Muut myönnöt

400 000 € Varaukset taideostoihin ja kuvataiteen erityiskohteisiin

2 165 000 €

550 000 € Varaukset säätiöiden yhteisiin pooleihin

325 000 € Palkinnot

yleinen apurahahaku

Wihurin tutkimuslaitos

Apurahat ja hankkeet

Vuonna 2022 Wihurin rahasto myönsi

tukea lähes 500 tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan harjoittajalle. Tuesta suurin osa, 10 miljoonaa euroa, myönnettiin toukokuussa 2022

järjestetyn yleisen apurahahaun kautta.

Apurahoja tutkimustyöhön

Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi kevään apurahahaun kautta apurahaa yli 200 tieteelliseen hankkeeseen.

Jakosumma sisältää 192 väitöskirja- tai post doc -apurahaa. Neljälle Suomeen palanneelle tutkijalle myönnettiin homing-apurahaa oman ryhmän perustamiseen.

Tieteen apurahat kattavat laajasti muun muassa kauppatieteellisen, teknisen, luonnontieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja humanististen alojen tutkimuksen. Tieteenaloista lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kauppa- ja luonnontieteiden eri aloille.

Oman apurahahaun lisäksi rahasto tuki väitöskirjan jälkeistä tutkimusta säätiöiden yhteisten apurahaohjelmien kautta. Säätiöiden post doc -poolin kautta myönnettiin apurahaa seitsemälle tohtorille ulkomailla tehtävään väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen. Neljä tohtoria sai apurahaa yritysten kanssa yhteistyössä tehtävään tutkimukseen Post Docs in Companies -ohjelman kautta.

Apurahoja taiteeseen

Rahasto myönsi apurahoja monipuolisesti eri taiteen muotoihin musiikin, kirjallisuuden, teatteri- ja tanssitaiteen aloilla.

Musiikin apurahoja jaettiin taiteellisen työskentelyn lisäksi muun muassa soitinhankintoihin ja sävellystilauksiin sekä erilaisten konserttien, musiikkikilpailujen ja kurssien järjestämiseen.

Kirjallisuuden alalla apurahoja myönnettiin romaanien, runoteosten, tietokirjojen ja elämäkerrallisten teosten kirjoittamiseen sekä muun muassa kaunokirjallisuuden käännöstyöhön ja sarjakuvaromaanin työstämiseen.

Teatteri- ja tanssitaiteessa apurahoja myönnettiin tanssi-, teatteri- ja sirkusesitysten käsikirjoittamiseen, harjoittelemiseen ja tuotantokuluihin.

Apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi kulttuuritapahtumien saavutettavuuden edistämiseen, dokumenttielokuvan käsikirjoittamiseen sekä taiteentekijöiden ammatilliseen verkostoitumiseen.

Apurahoja yhteiskunnalliseen

toimintaan

Rahastolle yhteiskunnallinen toiminta tarkoittaa kaikkea sellaista toimintaa, joka rakentaa aktiivista, osallisuutta tuntevista ihmisistä koostuvaa kansalaisyhteiskuntaa.

Vuonna 2022 yhteiskunnallisen toiminnan apurahoja myönnettiin esimerkiksi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, nuorisotyöhön, museotoimintaan ja kulttuurihankkeisiin. Apurahoilla muun muassa toteutetaan lasten dokumenttielokuvakiertue, tuetaan yrittäjyystaitoja, edistetään yhteisöllisiä kaupunkitiloja ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä.

Taiteilija Teo Ala-Ruona on yksi vuoden 2022 apurahansaajista.

Poimintoja hankkeista

Tukea Ukrainan sotaa pakeneville

Vuonna 2022 maailma seurasi järkyttyneenä Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa. Kotimaastaan paenneiden auttaminen vaatii Euroopan mailta poikkeuksellista yhteispeliä ja joustavuutta.

Vuoden aikana Jenny ja Antti Wihurin rahasto selvitti keinoja Ukrainan sodan uhrien auttamiseen, ja ohjasi tarkoitukseen yhteensä 150 000 euroa.

Helsingin yliopistolle ja Aalto-yliopistolle myönnettiin kummallekin 50 000 euroa sotaa pakenevien opiskelijoiden ja tutkijoiden opintojen tukemiseen. Phoenix ry/Startup Refugees sai 30 000 euron apurahan ukrainalaisten yrittäjämäisen toiminnan tukemiseen Suomessa. Lisäksi säätiö teki 20 000 euron lahjoituksen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirille Suomeen saapuneiden ukrainalaislasten auttamiseen.

Tutkimusyhteisöstä tulevaisuuden tekijöitä

Synteettinen biologia eli synbio on uusi, erityisesti biotekniikan mullistava tieteenala. Sillä tarkoitetaan ihmisen rakentamia biologisia systeemejä, soluja, solun osia tai eliöitä, joita ei löydy luonnosta.

Akateemikko, biotekniikan tutkimusprofessori Merja Penttilä perusti vuonna 2018 nuoria synteettisen biologian tutkijoita yhteen kokoavan Centre for Young Synbio Scientists -tutkimusyhteisön Wihurin rahaston lahjoituksella. Yhteistyöhanketta rahoittavat myös Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto.

Tutkimusyhteisö edistää synteettisen biologian menetelmien kehitystä, tutkimusta ja hyödyntämistä biotekniikassa. Tarkoitus on kasvattaa nuorista tutkijoista visionäärisiä ja vastuullisia tulevaisuuden toimijoita.

Vuosiksi 2021–2023 rahasto varasi Synbio-tutkimusyhteisön toimintaan yhteensä 955 000 euroa, josta 335 000 euroa myönnettiin vuonna 2022. Lisäksi tutkimusyhteisölle myönnettiin kaksi 28 000 euron apurahaa väitöskirjatyöhön.

Työkaluja nuorten hyvinvointiin

Nuorten syrjäytyminen ja polarisaatio on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yksi vastaus ongelman purkamiseen on Gutsy Go – media-ammattilaisten ja pedagogien yhdessä nuorten kanssa rakentama menetelmä, joka antaa nuorille työkalut edistää rauhaa omissa yhteisöissään. Se voitti vuonna 2017 säätiöiden Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun, joka etsi ratkaisuja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lähivuosien tavoitteena on tarjota menetelmä koko 14-vuotiaiden ikäluokalle, jotta yhä useampi nuori voi saada kokemuksen merkityksellisestä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Wihurin rahasto on ollut tukemassa Gutsy Go -toimintaa vuodesta 2017 alkaen. Vuonna 2022 rahasto myönsi 120 000 euron jatkorahoituksen toiminnan valtakunnallistamiseen.

Eläköön esittävät taiteet

Vuonna 2022 aloitti toimintansa Uudet Klassikot – Nya Klassiker -rahasto, joka on neljän säätiön ja valtion yhteinen ponnistus taiteen aseman parantamiseksi. Uusi rahasto pyrkii kasvattamaan teosten ja tuotantojen elinkaarta, yleisömääriä, levinneisyyttä ja tunnettavuutta. Aluksi hakukelpoisuus on rajattu asemansa jo vakiinnuttaneille esittävän taiteen yhteisöille, mutta myöhemmin on mahdollista tuoda mukaan myös muita taiteenaloja.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston lisäksi säätiöistä mukana ovat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Alfred Kordelinin säätiö. Wihurin rahasto osallistui määräaikaisen rahaston perustamiseen 300 000 eurolla.

Apurahansaajat esittäytyvät

Kolmipiikin perässä

Ilmastonmuutos vaikuttaa koko maapallon ekosysteemiin ja biodiversiteettiin. Useat tutkimukset ovat keskittyneet kartoittamaan vaikutuksia yksittäisten lajien osalta, mutta ilmiön vaikutuksia lajien välisiin suhteisiin on tutkittu vähemmän. Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelman tohtorikoulutettava Tawfiqur Rahman pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan tätä puutetta tutkimalla Itämeressä yleisesti tavattavaa kalaa, kolmipiikkiä.

”Tutkin, miten meren keskilämpötilan muutokset vaikuttavat kolmipiikkipopulaatioon, ja miten se vaikuttaa ravintoketjun alemmilla tasoilla”, Rahman sanoo.

Kolmipiikki syö pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja hajottajia, jotka vaikuttavat alkutuottajien biomassaan ja kasviplanktoniin. Ne puolestaan vaikuttavat veden sameuteen ja ravinteiden määrään vedessä.

Toisen väitösvuotensa aikana Rahman odottaa löytävänsä yhteyksiä veden lämpötilan sekä kolmipiikin, sen saaliin ja alkutuottajien ajallisen ja maantieteellisen esiintyvyyden välillä. Tutkimuksessa kartutettava tieto auttaa ennakoimaan tulevia muutoksia ekosysteemissä sekä toimimaan ekosysteemien negatiivisten muutosten lievittämiseksi.

On myös tärkeää muistaa, että ilmastonmuutos ei ole ainoa Itämeren ekosysteemiä häiritsevä asia. Merta rasittavat muun muassa rehevöityminen, ylikalastus, saasteet ja vieraslajit.

Uuden tiedon kartuttaminen tuntuu merkitykselliseltä, mutta tutkimustyön käytännön puoleen liittyy myös uusia ja jännittäviä puolia. Rahmanin on täytynyt opetella uusia taitoja pystyäkseen menemään näytteenottoasemalle valvomaan veden lämpötilaa ja kolmipiikkien määrää.

”Tällaisten seikkailujen toteuttamista varten olen opetellut ajamaan moottorivenettä ja rakentamaan kalapyydyksiä.”

VUOSIKERTOMUS

Oman tutkimuksen tekeminen innostaa Tawfiqur Rahmania lukuisista syistä.

Kalevalaa runolaulettuna

Karjalais-suomalainen eepos Kalevala on innoittanut väkevine hahmoineen ja tarinoineen taiteilijoita kautta aikain. Sen runoja on kuitenkin kuultu vain vähän alkuperäisellä tavalla laulettuna.

”Kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitisen sanoin: kun Kalevalaa lauletaan, on se syvällisimmin oma itsensä”, kertoo Mari Pääkkönen.

Kansanmusiikin tuottajana tunnettu Pääkkönen on ideoijana ja koollekutsujana työryhmässä, joka tekee Kalevalaa tunnetuksi runolaulun keinoin. Iki-Turso-yhtyeen laulajat eli Heikki Laitinen, Eila Hartikainen, Taito Hoffrén, Maari Kallberg, Ilona Korhonen, Anna-Kaisa Liedes ja Juha Valkeapää laulavat eepoksen 52 runoa 25-tuntiseksi äänikirjaksi. Laululle tyypillistä on vähäsävelisyyden tuoma pelkistyneisyys.

”Runolaulanta on satoja vuosia vanha kulttuurikerrostuma. Säestyksettömän laulun avulla on siirretty tarinoita ja tietoa ihmiseltä toiselle aikana, jolloin muita tapoja ei ollut.”

Rikas laulukulttuuri oli jo unohtumassa 1900-luvulla, mutta sitä on elvytetty viime vuosikymmeninä. Nykyihmiselle runolaulu voi parhaimmillaan luoda läsnä olevan ja meditatiivisen tilan.

”Toivomme, että tutun eepoksen kautta ihmisille voisi avautua ovet muuhunkin runolaulun maailmaan.”

Mari Pääkkönen (vas.), Ilona Korhonen, Maari Kallberg ja Anna-Kaisa Liedes etsivät traditionaalisista sävelmistä runoihin sopivia melodioita.

Kriittistä leikkiä näyttämöllä

Teo Ala-Ruonalle esitystaide merkitsee mahdollisuuksien maailmaa.

”Esityksissä pystytään ylittämään sovinnaisuuksia ja tabuja aika kivuttomasti. Minusta on kaunista, että aikuiset pystyvät tekemään sellaista yhdessä ja tärkeää, että pyydetään myös muita todistamaan sellaisia leikkejä”, AlaRuona sanoo.

Keväällä 2023 leikkiin osallistuu kolme ihmistä ja yksi auto, kun Ala-Ruona työryhmineen tuo Kiasma-teatterin lavalle Enter Exude -teoksen.

Ympäristökriisin ja sukupuolen yhteenkietoumaa käsittelevän teoksen taustalla on sen käsikirjoittajana, esiintyjänä ja työryhmän vetäjänä toimivan Ala-Ruonan kiinnostus queer-ekologiaan. Queer-ekologiassa sukupuolen ja sen ilmentymisen moninaisuus sekä queer-seksuaaliset taipumukset sekä toiminta nähdään kiinnostavana ja tärkeänä osana elämän ilmentymistä – ei luonnon poikkeamana tai epäkohtana.

Queer-ekologia on vastavoima ekologiatutkimuksille, jotka yrittävät todistaa, että ympäristömyrkyt lisäisivät transsukupuolisten yksilöiden syntymistä maailmaan.

”Sellainen tutkimus on transfobista ja eugenistista ja herättää median myötä niin kutsuttua transpaniikkia”, AlaRuona toteaa.

Enter Exude -esityksessä Ala-Ruona spekuloi väitteellä: Jos ympäristösaasteilla todella olisi yhteys transsukupuolisuuteen, millainen suhde Ala-Ruonalla olisi silloin niihin? Voisiko lavalle tuotua, saasteita symboloivaa autoa pitää jonkinlaisena transsukupuolisen vanhempana?

Lavalle tuotu auto symboloi myös kompleksista halun kohdetta. Länsimaisessa kulttuurissa auto on eräänlainen sosiopoliittinen näyttämö, jolla toisinnetaan ja murretaan muun muassa sukupuolirooleja: kuka ajaa ja mitä ajaa ei ole yhdentekevää.

Lavalla Ala-Ruonan kanssa nähdään tanssija-koreografit Charlie Laban Trier ja Raoni Muzho Saleh. Dramaturgiasta vastaa Even Minn, äänisuunnittelusta Kaino Wennerstrand, lavastuksesta ja puvustuksesta Teo Paaer ja valosuunnittelusta Heikki Paasonen. Esityksen tuottaa Sanna Ritvanen, ja esitystä on ennakkotuottanut Jonni Korhonen. Taiteellisena kanssakeskustelijana Ala-Ruonalle toimii kuraattori Remi Vesala

Taiteilija Teo Ala-Ruonan työn taustalla on muun muassa hänen kiinnostuksensa queer-ekologiaan.

Esityksissä pystytään ylittämään sovinnaisuuksia ja tabuja aika kivuttomasti.

Tarkempaa aivostimulointia algoritmeilla

Aivostimulaatiota on käytetty hoitokeinona vakavan masennuksen ja aivohalvauksen kaltaisiin sairauksiin, joissa tiettyjen hermoverkostojen toiminta on häiriintynyt. Hoidossa potilaan aivojen yhteen osa-alueeseen kerrallaan johdetaan sähkövirran avulla magneettipulssi.

Tulokset vaihtelevat paljon potilaasta riippuen. Syyksi vaihtelulle arvellaan sitä, että aivojen stimulaation aikainen tila vaikuttaa lopputulokseen.

”Toiveena on, että potilaille voidaan tarjota tehokkaampaa hoitoa tulevaisuudessa”, sanoo Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen väitöskirjatutkija

Hanna Pankka

Hän on osa tutkimusryhmää, joka kehittää uudenlaista magneettistimulaatiolaitetta. Uuden polven laitteen avulla olisi mahdollista stimuloida samanaikaisesti useampaa aivojen osa-aluetta, ja Pankan työstämän algoritmin avulla ennustaa stimulaatioon sopivia hetkiä aivosähkökäyrädatan pohjalta. Arvio on, että hoitoa voitaisiin tehostaa esimerkiksi ajoittamalla stimulaatio hetkeen, jolloin kaksi aivoaluetta kommunikoivat keskenään.

Filosofian kandidaatin tutkinnon ja laajan psykologian sivuaineen lukenut Pankka päätyi tekemään tekoälytutkimusta ja neurotiedettä yhdistäneen maisterintutkintonsa Hollantiin. Aalto-yliopiston tohtoriohjelmassa yhdistyivät kiinnostus syväoppimiseen ja aivotutkimukseen.

”Tähän asti olen keskittynyt algoritmien rakentamiseen, mutta odotan eniten hetkeä, jolloin laite käynnistetään ja näen oman algoritmini ensimmäistä kertaa toiminnassa.”

Hanna Pankka on osa tutkimusryhmää, joka kehittää uudenlaista magneettistimulaatiolaitetta.

Toiveena on, että potilaille voidaan tarjota tehokkaampaa hoitoa tulevaisuudessa.

Keinoja viherpesun tunnistamiseen

Maapallon materiaaliset rajat vaativat ensisijaisesti kulutuksen vähentämistä. Jäljelle jäävän kuluttamisen tulisi puolestaan olla mahdollisimman vastuullista.

”Jotta tämä olisi mahdollista, kuluttajien tulisi tietää enemmän tuotteiden ja palveluiden taustalla olevista arvoketjuista, kuten päästöistä sekä ihmisoikeuskysymyksistä”, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) globaalikasvatuksen asiantuntija Minna Laakso

Laakson mukaan Eetti ry:ssä ajatellaan, että vastuun ei tulisi olla kuluttajien harteilla, vaan yritysten tulisi viestiä avoimesti ja läpinäkyvästi toimintatavoistaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että epämääräisten tai harhaanjohtavien vastuullisuusväittämien hyödyntäminen markkinoinnissa on yleistä. Näitä katteettomia tai harhaanjohtavia viherväittämiä kutsutaan viherpesuksi.

”Viherpesu voi näyttäytyä esimerkiksi siten, että puhutaan ’Suomen vastuullisimmasta’ tuotteesta, mutta ei anneta riittäviä perusteluita, miksi näin on.”

Nykypäivän koululaiset ovat lähitulevaisuuden kuluttajia, joiden olisi tärkeää oppia suhtautumaan kriittisesti yritysten viherväittämiin. Myös opetussuunnitelmat korostavat mediakasvatuksen ja mainoslukutaidon merkitystä.

Eetti ry on järjestänyt viherpesuaiheisia työpajoja opettajille ympäri Suomea, mutta kysyntää on enemmän kuin

mitä yhdistys pystyy tarjoamaan. Sen vuoksi tekeillä on nyt yhdessä Nuorten Akatemian ja Taksvärkki ry:n kanssa toteutettava opas viherpesun tunnistamiseen.

Oppaan kirjoittamisesta vastaa Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi. Minna Laakso puolestaan vastaa siitä, että asiantuntijatieto saadaan käännettyä kasvattajille ja nuorille toimivaan muotoon. Syksyllä 2023 julkaistavan oppaan suunnitteluun osallistuu myös kasvattajia ja nuoria.

Eetti ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Salonen (vas.), globaalikasvatuksen asiantuntija Minna Laakso ja vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi korostavat mediakasvatuksen roolia viherpesun tunnistamisessa.

Wihurin tutkimuslaitos

Jenny ja Antti Wihurin rahaston

perustama Wihurin tutkimuslaitos on saavuttanut kansainvälisesti merkittäviä tuloksia sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa. Viime vuosina se on vahvistanut asemaansa erityisesti imusuonten tutkimuksessa.

kulkua imusuonissa immuunivasteessa. Tutkimuksissa hyödynnetään yhteisenä teknologia-alustana verisuonten kasvutekijäteknologiaa sekä kehittyneitä kuvantamis- ja yksisoluanalyysimenetelmiä.

Viime vuosina tutkimuslaitos on kehittänyt asiantuntijakumppaniensa kanssa hiirimalleja, geeninsiirtotekniikoita, molekyylien analyysimenetelmiä sekä kokemusta geeniekspression bioinformaattisesta analyysistä ja pitkälle kehitetystä kuvantamisanalyysistä. Yhteistyökumppaniensa kanssa tutkimuslaitos on liittänyt hiirimallien tulokset yhä useammin löydöksiin kliinisestä materiaalista. Tästä esimerkkinä on tutkijoiden tuore havainto, jonka mukaan TIE2-kasvutekijäreseptorin korkea ilmenemistaso verisuonen endoteelisoluissa suojaa sepelvaltimotaudilta.

Resurssit ja tutkimusyhteistyö

Wihurin tutkimuslaitoksen sisällä toimii kuusi itsenäistä tutkimuslinjaa. Laitoksessa työskentelee kansainvälinen ryhmä lääkäreitä, molekyylibiologeja, biokemistejä ja laboratorioteknikkoja. Vakituisen henkilökunnan lisäksi tutkimuslaitos tarjoaa muun muassa tohtorikoulutettaville mahdollisuuden osallistua tutkimukseen.

Tutkimuksen painopisteet

Wihurin tutkimuslaitos toimii Meilahdessa lääketieteen Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa akateemikko Kari Alitalon johdolla.

Tutkimuslaitoksen tutkimusohjelma sisältää biolääketieteellistä perustutkimusta ja soveltavaa translationaalista tutkimusta. Sen painopistealueina ovat sydän- ja verisuonitutkimus sekä kantasolututkimus. Tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitutkimus keskittyy erityisesti veri- ja imusuonten kasvua ja toimintaa sääteleviin tekijöihin ja näiden merkitykseen veri- ja imusuoniston sairauksissa.

Wihurin tutkimuslaitos on vahvistanut asemaansa erityisesti imusuonten tutkimuksessa, joka on nopeasti kasvava fysiologian ja patologian tutkimuksen ala. Tällä hetkellä tutkimuksen avulla selvitetään veri- ja imusuonten osallisuutta esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa, verisuonien plasmavuodossa kriittisissä sairaustiloissa kuten shokkisyndroomassa, Alzheimerin taudissa, pesäkekovettumataudissa, liikalihavuudessa ja siihen liittyvässä tyypin 2 diabeteksessa.

Lisäksi Wihurin tutkimuslaitoksessa tutkitaan liikunnan roolia luustolihasten aineenvaihdunnassa ja tulehdussolujen

Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä useiden suomalaisten sekä ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa sekä useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa.

Wihurin tutkimuslaitos on osa Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Vuonna 2022 säätiö käytti tutkimuslaitoksen toimintaan 2,2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi se on saanut ulkopuolista kilpailtua tutkimusrahoitusta. Tutkimuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuslaitoksen laitteisto sekä Biomedicum Helsingin tarjoamat palvelut mahdollistavat uusimpien teknologioiden käytön.

Tieteellinen neuvottelukunta

Tieteellinen neuvottelukunta arvioi tutkimuslaitoksen tieteellistä tutkimustyötä ja tukee säätiön hallitusta tutkimuslaitokseen liittyvässä päätöksenteossa. Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2022 professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Christer Betsholtz Tukholman Integrated Cardio Metabolic Centeristä sekä Suomesta akateemikko Sirpa Jalkanen ja professorit Timo Strandberg ja Seppo Ylä-Herttuala

Kari Alitalo

Translationaalisen kardiovaskulaarilääketieteen tutkimusryhmä

Akateemikko Kari Alitalon ryhmä osoitti VEGF- ja Angpt2-kasvutekijägeeni-perheiden välillä mekanismin, joka säätelee imusuonikasvutekijä VEGF-C:n kykyä lisätä imusuonten kasvua kontrolloimalla VEGF-C:n vaikutuksia välittävän reseptorin ilmenemistä endoteelisolujen pinnalla. Yhteistyössä dosentti Katariina Öörnin kanssa ryhmä osoitti myös, että valtimoiden Angpt2- reseptori suojaa ateroskleroosilta eli valtimotaudilta.

Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä Kari Alitalolle Suomen Leijonan ensimmäisen luokan komentajamerkin.

Pipsa Saharinen

Verisuonibiologian tutkimusryhmä

Professori Pipsa Saharisen tutkimusryhmä on jatkanut tutkimuksia mekanismeista, jotka säätelevät verisuonten läpäisevyyttä ja imusuonten toimintaa. Nämä mekanismit ovat keskeisiä kudosten nestetasapainon ylläpidossa. Lisääntynyt plasmanesteen tihkuminen kudoksiin aiheuttaa kudosturvotusta, ylläpitää tulehdusreaktiota ja lopulta heikentää verenkiertoa monissa sairauksissa. Tutkimusryhmä on osoittanut aiemmin, että endoteelisolujen integriinireseptorit ovat keskeisiä suonten läpäisevyyden säätelyssä. Nyt integriinien välittämä viestiliikenne on selvinnyt tarkemmin. Tutkimus tuo perustavanlaatuista uutta tietoa veri- ja imusuonten säätelystä.

Saharisen ryhmässä työskentelevä Kumar Ponna sai kilpaillun Suomen Akatemian postdoktoraalitutkijan rahoituksen ja Pipsa Saharinen professuurin Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Riikka Kivelä

Verisuonten ja lihaksen kantasolujen tutkimusryhmä

Verisuonten endoteelisolut ovat tärkeitä kudosten kasvun, aineenvaihdunnan ja uudismuodostuksen säätelyssä. Apulaisprofessori Riikka Kivelän tutkimusryhmä selvittää parhaillaan ikääntymisen, lihavuuden sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia sydämen ja lihasten endoteelisoluihin. Tavoitteena on löytää uusia hoitokeinoja kardiometabolisiin sairauksiin. Tutkimus sai vuonna 2022 nelivuotisen rahoituksen Suomen Akatemialta.

Ryhmä on myös tutkinut PROX1-transkriptiofaktorin roolia lihaksen kantasoluissa ja lasten yleisimmässä pehmytkudossyövässä rhabdomyosarkoomassa. Uusimmat tulokset julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Sinem Karaman

Kudosspesifisen suoniston tutkimusryhmä

Akatemiatutkija Sinem Karaman ryhmineen jatkoi aineenvaihduntasairauksista johtuvien elinkohtaisten verisuonistomuutosten tutkimista. Kuluneen vuoden aikana hänen ryhmänsä aloitti yhteistyön usean kliinisen tutkimusryhmän kanssa laajentaakseen tutkimuksiaan ihmiskudoksiin. Ryhmän tämänhetkiset tulokset vahvistavat suuren osan heidän hiirimalleissa tekemistään löydöksistä.

Kari Vaahtomeri

Lymfaendoteeli- ja valkosoluviestinnän tutkimusryhmä

Dosentti Kari Vaahtomeren tutkimusryhmä tutkii tekijöitä, joita voitaisiin hyödyntää hankitun immuniteetin imusuonivälitteisessä säätelyssä. Kuluneena vuonna Vaahtomeren ryhmä on selvittänyt imusuonten kasvumekanismeja, jotka takaavat imusuoniverkoston kudoskattavuuden ja siten imusuonten tehokkaan toiminnan. Ryhmä on tunnistanut tekijöitä, joiden avulla imusuonen endoteeli säätelee CCL21-kemokiinivälitteistä valkosolujen liikkumista imusuonistoon ja sieltä imusolmukkeisiin. Ryhmä on ensimmäistä kertaa kuvannut imusuoniendoteelin proteiinieritysreitit, mikä avaa uusia mahdollisuuksia imusuonen endoteelin ja valkosolujen välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen ja manipulointiin.

Dosentti Katariina Öörnin ryhmässä on aiemmin kehitetty menetelmiä, joiden tavoitteena on parantaa sydän- ja verisuonitautien riskiarviota. Menetelmät perustuvat LDL-hiukkasten patologisten funktioiden mittaamiseen ja kertovat LDL-hiukkasten laadusta. Nyt tutkimusryhmä on osoittanut, että maksan lipidikoostumus, jonka tiedetään muuttuvan liikalihavuuden seurauksena, säätelee LDL-hiukkasten koostumusta ja lisää niiden kykyä aiheuttaa ateroskleroosia.

Tutkimusryhmässä on myös selvitetty, kuinka omega-3-rasvahapot vaikuttavat LDL-hiukkasten laatuun, ja tutkittu tulehdussolujen aiheuttamia muutoksia LDL-hiukkasissa. Lisäksi ryhmässä on kehitetty uusia malleja, joiden avulla voidaan tutkia metabolisen oireyhtymän vaikutusta lipoproteiinien laatuun ja ateroskleroosin kehittymiseen.

Katariina Öörni Lipoproteiinitutkimusryhmä

Kuvataidetoiminta

Wihurin rahaston kuvataidetoiminnan kivijalka on vuosittain täydentyvä nykytaidekokoelma Rovaniemen taidemuseossa. Lisäksi säätiö tukee kuvataidetta erilaisten ohjelmien, tapahtumien ja hankkeiden kautta.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma Rovaniemen taidemuseossa on yksi Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista. Vuosittain täydennettävä kokoelma käsittää yli 3500 taideteosta ja kattaa aikajänteen 1940-luvulta nykypäivään. Monipuolinen kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Teoksia on esillä vaihtuvina kokonaisuuksina, ja kuratoinnista vastaa Rovaniemen taidemuseo.

Vuonna 2022 rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle 64 vuonna 2021 hankittua ja 20 vuonna 2022 hankittua teosta. Lahjoitetut teokset löytävät tiensä yleisön nähtäville Rovaniemen taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä ja teoslainoina eri puolille maailmaa.

Toimintavuoden aikana kuvataidelautakunta hankki säätiölle yhteensä 68 uutta teosta tai teoskokonaisuutta.

Lisäksi säätiö myönsi Rovaniemen taidemuseolle 33 000 euron apurahan Wihurin rahaston kokoelman kierto- ja verkkonäyttelykokonaisuuksien kehittämiseen.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma

Liisa Karintaus, Poika (2022)

Kokoelmasta kootut näyttelyt Rovaniemen taidemuseossa

Vuonna 2022 Rovaniemen taidemuseossa nähtiin neljä Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta koottua näyttelyä.

Kulttuurikeskus Korundin 10-vuotistaivalta juhlistava Jälkiä-näyttely (22.2.2021–13.3.2022) kuvasi erilaisia jälkiä ihmisestä, tunteista ja luonnosta. Näyttelyyn valittiin teoksia Korundin avajaisnäyttelystä, ja lisäksi esillä oli Wihurin rahaston uusimpia hankintoja.

Laskeutumispaikka -näyttelyn (28.10.2021–24.4.2022) teokset kommentoivat tähtitieteen, ihmisyyden ja taiteen mysteerejä. Näyttely suunniteltiin erityisesti Suomen suurinta kulttuurikasvatusohjelmaa, Taidetestaajia varten. Hanke tarjoaa kaikille kahdeksasluokkalaisille vierailuja kulttuurikohteisiin.

Keväällä 2022 avattu Variaatioita -niminen näyttely (22.4.2022–9.4.2023) koottiin Wihurin rahaston uusimmista, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ennennäkemättömistä lahjoituksista Suomen eturivin taiteentekijöiltä.

Hämärän maa – Nattens ekologi (17.12.2022-19.3.2023) oli kertomus elämän rajallisuudesta ja siitä, kuinka kaikki elävä planeetallamme kietoutuu yhteen. Näyttelyn teosten keskeisiksi teemoiksi nousivat ihminen, hänen tekonsa ja niiden seuraukset.

Kompassissa pohjoinen -näyttely Kiasmassa

Lokakuussa 2022 Nykytaiteen museo Kiasmassa aukesi Kompassissa pohjoinen -näyttely, joka esittelee Kiasman kuraattoreiden valitsemia teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta.

Nimensä mukaisesti näyttely kääntää katseen pohjoiseen. Mukana on teoksia 48 Pohjois-Suomesta kotoisin olevalta tai siellä työskentelevältä taiteilijalta. Teoksissa korostuvat paikallinen ympäristö ja yhteisöt sekä ihmisen suhde luontoon ja maisemaan.

Kokoelmanäyttely jatkaa Kansallisgallerian ja Wihurin rahaston vuonna 2017 alkanutta yhteistyötä, jonka näkyvin muoto on ollut vuosittainen Wihuri-päivä.

Kiasma on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Rovaniemen taidemuseon ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kanssa. Keväällä 2023 näyttely siirtyy Rovaniemen taidemuseoon Kultuuritalo Korundissa.

Kuvataidelautakunta

Vuonna 2022 Wihurin rahaston kuvataidelautakuntaan kuuluivat ekonomi Harri Tilli puheenjohtajana, dosentti Leena Svinhufvud , rahaston asiamies Arto Mäenmaa sekä asiantuntijajäseninä kuvataiteilija Marja Kanervo ja FT Patrik Nyberg.

Kuvataidelautakunta ostaa kuvataidetta Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaan ja tekee säätiön hallitukselle ehdotukset taiteilijavalinnoista residensseihin sekä kuvataiteen kummimuseotoiminnan kohteista.

Vasemmalla: Jyrki Parantainen, Fire No 19. (1997)

Yllä: Raisa Raekallio & Misha del Val, Mökki (2021)

Kuvataiteen kummimuseotoiminta

Kuvataiteen kummimuseotoiminnan tarkoituksena on elävöittää kuvataidetoimintaa eri puolilla Suomea tarjoamalla museoille mahdollisuus uusiin kokeiluihin niukkojen määrärahojen ulkopuolella. Vuoteen 2022 saakka ohjelma toimi kutsuperiaatteella.

Kummimuseoksi vuonna 2021 valittu Keravan Taide- ja museokeskus Sinkka toteuttaa rahoituksella syksyllä 2023 avautuvan Taikaa!-näyttelyn, joka tutkii taikuuden ja taiteen rajapintoja. Näyttelyssä taiteen ja taikuuden ammattilaiset tuovat museoon muun muassa mekaanisia taikakoneita, maagisesti liikkuvia huonekasveja ja loppumattoman peililabyrintin.

Toinen vuoden 2021 kummimuseo, Kouvolan Poikilo-museot, kehitti rahoituksella ohjelmistoa pelitaidetta käsittelevään kokonaisuuteen. Unelma pelitaiteesta -hankkeeseen kuului vuonna 2022 luentosarja ja ammattitaiteilijoille suunnattuja työpajoja, joissa hahmoteltiin pelitaiteen mahdollisuuksia.

Vuonna 2023 hanke jatkuu pelitaiteen taidekilpailulla.

Yllä: yksityiskohtia Jenni Eskolan teoksesta Väritutkielma (kestämisestä) (2021)

Oikealla: Johanna Ketola tunnetaan videota, valokuvaa, tekstiä sekä performatiivisia elementtejä yhdistelevistä teoskokonaisuuksista. Hän aloitti vuoden mittaisen residenssijaksonsa Temppelikadulla syksyllä 2022.

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä

Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle kolmen kuukauden työskentelyn Rovaniemellä.

Lapin yliopisto tarjoaa taiteilijoille työskentelytilat ja asunnon, Wihurin rahasto työskentelyapurahan. Tarkoituksena on, että kutsutaiteilija saa mahdollisuuden täydelliseen työrauhaan pohjoisen luonnon keskellä ja pääsee myös vuorovaikutukseen yliopistoyhteisön sekä muun ympäröivän kulttuurin kanssa.

Kevään 2022 kutsutaiteilija oli kuvataiteilija Alma Heikkilä. Syksyllä kolmen kuukauden työskentelyjakson Rovaniemellä vietti kuvataiteilija Paavo Räbinä

Temppelikadun taiteilija-ateljee

Temppelikadun taiteilija-ateljee on Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistama ateljeehuoneisto Helsingin Etu-Töölössä.

Ateljee tarjoaa suomalaisille tai Suomessa pysyvästi asuville kuvataiteilijoille mahdollisuuden asua ja työskennellä Helsingissä.

Kuvataiteilija Jonna Kinan residenssijakso Temppelikadulla jatkui syksyyn 2022. Sen jälkeen vuoden kestävän residenssijaksonsa aloitti kuvataiteilija Johanna Ketola

Wihuri-päivä Kansallisgallerian museoissa

Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Kansallisgalleria viettivät jälleen Wihuri-päivää, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä kuvataiteen kokemiseen. Vuonna 2022 Wihuri-päivä toteutettiin aiempaa monipuolisempana kokonaisuutena: Wihurin rahasto tarjosi 4. marraskuuta maksuttoman sisäänpääsyn Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoihin ja jakoi lisäksi 3 000 museoiden ilmaislippua järjestöille, jotka työskentelevät esimerkiksi mielenterveystoiminnan ja maahanmuuttajien kotoutuksen edistämiseksi.

Puhtaalta pöydältä pohjoiseen

Ideoidessaan Jenny ja Antti Wihurin

rahaston kokoelmanäyttelyä Kiasman kuraattoritiimi sai vapauden alkaa seurata sitä, mikä kutsuu. Kokoelman pohjoinen kotipaikka alkoi kiinnostaa kolmikkoa jo varhaisessa vaiheessa.

Nykytaiteen museo Kiasman kuraattoreille Saara Hacklinille, Kati Kiviselle ja Satu Oksaselle kokoelmanäyttelyiden toteuttaminen on tuttua puuhaa. Kun heidän työpöydälleen loppuvuodesta 2019 tuli pyyntö suunnitella Kiasmaan Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmanäyttely, oli tilanne kuitenkin uusi.

”Oli jännittävää alkaa tehdä näyttelyä kokoelmasta, jota ei tunne”, muistelee Kati Kivinen, joka on sittemmin siirtynyt Kiasman kokoelmaintendentin toimesta Helsingin taidemuseo HAMin näyttelypäälliköksi.

Kiasman kokoelmatiimin jäseninä Hacklin, Kivinen ja Oksanen tuntevat laajasti Kiasman oman kokoelman teoksia ja sen temaattisia juonteita. Wihurin rahaston kokoelman tapauksessa edessä oli puhtaampi pöytä ja vapaus alkaa seurata sitä, mikä kutsuu.

Pandemian keskellä kuraattorit alkoivat kahlata yli 3 500 teosta sisältävää kokoelmatietokantaa läpi verkossa. Pian kävi ilmi, että kokoelmasta löytyy paljon heille tuttuja taiteilijoita ja samoista pääkaupunkiseudun näyttelyistä hankittuja teoksia.

”Pohdimme, onko kiinnostavaa näyttää samanlaisuutta vai etsiä erilaisuutta”, Saara Hacklin kertoo.

Kolmikosta alkoi tuntua jo varhaisessa vaiheessa siltä, että kokoelman pohjoinen kotipaikka tarjoaisi mahdollisen kulman lähestyä näyttelyn suunnittelua.

Vaikka Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmassa ei ole varsinaista pohjoista painotusta, löytyy laajasta kokoelmasta runsaasti teoksia taiteilijoilta, joilla on yhteyksiä pohjoiseen. Pohjoisen pääteeman rinnalla kulkevat identiteettiin, yhteisöön ja luontoon liittyvät kysymykset alkoivat pikkuhiljaa nousta pintaan teosvalintojen myötä.

Hacklin lisää, että Rovaniemen taidemuseon henkilökunta oli prosessissa tärkeä tuki: he auttoivat kokoelman hahmottamisessa ja jakoivat tietoa pohjoisen tekijöistä.

Dialogia taiteilijoiden ja tilan kanssa

Saara Hacklin, Kati Kivinen ja Satu Oksanen ovat toimineet toistakymmentä vuotta suomalaisen nykytaiteen kentällä erilaisissa tehtävissä. Kuraattorina toimiminen on heille muun muassa taiteen välittämistä yleisölle näyttelyiden rakentamisen, tekstien kirjoittamisen tai julkaisujen tuottamisen kautta.

”Kyse on kehyksen ja kontekstin luomisesta ja siitä, että sanoo katso: tämä voisi olla kiinnostavaa nyt”, Hacklin sanoo.

Olennaista on dialogi taiteilijoiden kanssa. Kokoelmanäyttelyiden kohdalla dialogi syntyy jälkeenpäin taiteilijan kanssa.

Kiasmassa kuraattorien on myös opittava lukemaan tilaa ja sen mahdollisuuksia.

Yhdysvaltalaisarkkitehti Steven Hollin suunnittelema Kiasma on arkkitehtuuriltaan erityinen: epäsäännöllisistä muodoista luonteensa saava rakennus on suunniteltu valoa ajatellen.

Tälläkin kertaa tilat alkoivat ohjata teosvalintoja varhaisessa vaiheessa. Kuraattoreille oli esimerkiksi selvää, että rakennuksen toisessa kerroksessa Mannerheimintien puolella sijaitsevaan korkeaan, Studio K -nimiseen tilaan tulisi Pauliina Turakka Purhosen teos Kevät (2017). Kolmannen kerroksen ”maitolasihuoneeseen” tuntui luontevalta tuoda veistostaidetta – nyt tilassa on esillä Radoslaw Grytan valtava lyijyllä päällystetyistä puista koostuva Omenapuutarha (2004).

Henkilökohtaisesta jaettuun prosessiin

Etenkin laajojen kokoelmanäyttelyiden tapauksessa Kiasmassa on tapana muodostaa kuratointitiimejä. Yhdessä tekeminen ei ole ensisijaisesti työekonominen kysymys, vaan työskentelytapa vaikuttaa merkittävästi näyttelyn sisältöön. Kun ajattelee yhdessä, joutuu haastamaan omia näkemyksiään ja toiveitaan.

Oksasen mukaan kuraattorit kävivät keskinäisiä neuvotteluja etenkin prosessin loppuvaiheessa siitä, mitä teoksia näyttelyyn lopulta päätyy.

Itselle tärkeä teos saattoi jäädä pois näyttelystä esimerkiksi siksi, ettei sille löytynyt lopullisesta ripustuksesta paikkaa tai siksi, ettei kollegoille kolahtanut sama teos.

”Vieroksunnatkin ovat aika intuitiivisia ja niitä voi olla vaikea selittää”, Kivinen sanoo.

Jotkin näyttelyn teokset ovat kuraattoreille erityisiä henkilökohtaisella tasolla. Esimerkiksi Merja Aletta Ranttila ja hänen teoksiinsa liittyvät kiihkeät keskustelut olivat tuttuja Saara Hacklinin nuoruuden Torniosta. Kati Kiviseen Marja Helanderin varhaiset valokuvateokset tekivät vaikutuksen jo 2000-luvun alussa ja oli mielekästä saattaa ne näyttelyssä yhteen Helanderin uudemman videoteoksen kanssa.

Näyttely palaa kotiin

Kiasman jälkeen Kompassissa pohjoinen nähdään Rovaniemen taidemuseossa.

Rovaniemen taidemuseon henkilökunta on työskennellyt Kiasman kuraattoreilta saadun teosluettelon kanssa ja tekee itse ripustuksen taidemuseon tiloihin. He tuntevat parhaiten museonsa tilalliset erityispiirteet ja sen, miten ihmiset liikkuvat tilassa.

On selvää, ettei Kiasmaan rakennettua kokonaisuutta voi täysin toisintaa, mutta se ei ole tarkoituskaan, Oksanen huomauttaa. Temaattisten juonteiden on silti tärkeää säilyä näkyvissä.

Hacklin, Kivinen ja Oksanen odottavat jännityksellä, miten pohjoisen yleisö ottaa vastaan etelässä rakennetun kokonaisuuden.

”Olemmeko onnistuneet kaivamaan kokoelmasta jotakin sellaista, mikä näyttää siellä erilaiselta tai yllättävältä”, Oksanen pohtii.

Kompassissa pohjoinen -näyttely oli esillä Kiasmassa 6.10.2022–2.4.2023 ja nähdään Rovaniemen taidemuseossa 12.5.–12.11.2023.

Saara Hacklin (vasemmalla), Kati Kivinen ja Satu Oksanen ovat toimineet toistakymmentä vuotta suomalaisen nykytaiteen kentällä erilaisissa tehtävissä.

Havainnoinnin tuolla puolen

Kuvataiteilija Alma Heikkilä tarkastelee taiteessaan ihmiskeholla vaikeasti havaittavia, mutta tärkeitä elämänmuotoja. Vuonna 2022 hän vietti kolmen kuukauden työskentelyjakson Rovaniemellä Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston vierailevana kutsutaiteilijana.

Kun Alma Heikkilä aloitti vuonna 2003 opinnot Kuvataideakatemiassa, ei hän ollut koskaan käynyt Nykytaiteen museo Kiasmassa. Pälkäneellä kasvanut Heikkilä oli päässyt haluttuun opinahjoon suoraan koulun penkiltä ja oli 19-vuotiaana koulun nuorimpia oppilaita.

”Siinä oli sattumaa mukana. En tiedä, olisinko hakenut toisen kerran”, Heikkilä sanoo nyt.

38-vuotias Heikkilä on toiminut taiteilijana jo reilusti yli vuosikymmenen. Kiasmaankin hän on ehtinyt tehdä tilausteoksen muutama vuosi sitten osana Alfred Kordelinin säätiön ja museon yhteistyötä.

Opiskeluvuodet olivat merkittävää aikaa Heikkilän elämässä. Tuolloin elämään löytyi ihmisiä, joiden kanssa yhdessä tekeminen ja ajatteleminen tuntuivat mielekkäiltä. Pian opintojen päättymisen jälkeen Heikkilä oli mukana pyörittämässä Oksasenkatu 11 -galleriaa ja perustamassa Mustarinda-yhdistystä. Mustarinda on Hyrynsalmella sijaitseva residenssi, jonne taiteilijat ja tutkijat kerääntyvät pohtimaan ympäristön ja ihmisen välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä ja jälkifossiilisen elämän edellytyksiä.

”Oksasenkadun ja Mustarindan kautta pääsi toimimaan ja olemaan osana taidemaailmaa, vaikkei ollut taiteilijana vielä kovin kysytty. Saimme itse määritellä malleja ja toimintaehtoja, eikä tarvinnut vain odotella, että joku kysyy tekemään jotain.”

Hämärtyvät rajat

Heikkilän mukaan ihmisten on vaikeaa ymmärtää riippuvuuttamme muista elämänmuodoista. On helppo hahmottaa maailma omankaltaisten lajien, kuten toisten nisäkkäiden kautta.

”Me ihmiset emme ole lajimääritelmällisesti tuottajia, vaan kaikki elämää ylläpitävä toiminta on muualla. On sanottu, että elämme bakteerien aikakautta: ne osallistuvat kaikkeen kuten hajottamiseen ja ilmakehään”, Heikkilä sanoo.

Heikkilä on tutkinut taiteessaan mikroskooppisen pieniä, ihmissilmän havainnointikyvyn ulottumattomissa olevia asioita, kuten bakteereita ihmiskehossa ja metsän maanalaista elämää. Lisäksi Heikkilää kiinnostavat erilaiset liukumat: kun esimerkiksi tiedetään, että maaperä on huokoista, hämärtyvät rajat sen välillä, mikä on lahopuuta, mikä maaperää ja mikä ilmaa.

Ihmiskehokaan ei ole niin tarkkarajainen kuin on tapana ajatella.

”Ihminen on tällainen tuubi, jonka läpi voi kulkea muita lajeja.”

Hankkiakseen tietoa havainnointikyvyn ulottumattomissa olevista asioista Heikkilä lukee ahkerasti tutkimusartikkeleita. Lopullisen muotonsa aiheet saavat suurissa installaatioissa ja maalauksissa, joita Heikkilä on valmistanut esimerkiksi kymmenmetrisessä vesialtaassa.

Valmistaessaan teoksiaan Heikkilä haluaa jättää tilaa sattumalle ja luovuttaa osan tekijän roolistaan tekniikalle. On mahdotonta tietää tarkalleen, millaisia kuvioita vesi ja musteet saavat aikaan altaassa tai millainen lopputulos syntyy, kun kipsi läpivärjätään kasviväreillä.

”Tällaiset tekniikat luovat jälkiä ja pintoja, joita en pystyisi itse tekemään tai edes kuvittelemaan”, Heikkilä kiteyttää.

Taiteilijuus jälkifossiilisessa ajassa

Kun Heikkilä opiskeli Kuvataideakatemiassa, ei taidemaailmassa käyty juurikaan keskustelua ympäristöasioista. Niiden eteen hän on halunnut toimia monella tavalla – esimerkiksi oman taiteensa kautta.

”Taide voi vaikuttaa hiljalleen siihen, miten ymmärrämme ihmiset ja ympäristön”, hän sanoo. Hän huomauttaa tosin samaan hengenvetoon, ettei taidetta tulisi nähdä liian välineellisenä.

Heikkilälle mielekäs tapa ajatella on sellainen, että siihen sisältyy jotain toimintaa.

Hän on yhdessä puolisonsa kuvataiteilija Antti Majavan kanssa kertonut julkisuudessa tavoista toimia taiteilijana kestävämmin – taiteen materiaalisuudesta, energiankulutuksesta ja kansainvälisyydestä – ilman, että taiteen sisällöistä tingitään.

”Ajatellaan, että on kiva antaa ideoita ja luoda horisonttia – että näinkin voi toimia, eikä silti aja itseään loppuun.”

Samalla Heikkilästä olisi kohtuutonta, jos juuri taiteilijoiden pitäisi toimia toisin kuin muiden ammatinharjoittajien. Katse tulisi kääntää instituutioihin, jotka järjestävät asioita.

”Usein taiteilijoita käytetään viherpesuna – teoksen näkyvä materiaali vaikuttaa ekologiselta, mutta edes koneistossa mukana oleva ihminen ei tajua, kuinka paljon materiaalisuutta näyttelyn valmistamiseen liittyy.”

Rovaniemen tähtitaivas

Alma Heikkilää haastateltiin juuri ennen hänen residenssijaksoaan, joka osui kiireisen ja koronan takia kaoottisen elämänvaiheen jälkeiseen aikaan. Heikkilällä oli keväällä 2022 Rotterdamissa näyttely, johon hän teki teoksia residenssissä.

Pohjoisessa työskentelyn rinnalle Heikkilä toivoi aikaa lukea ja ulkoilla. Toiveena oli nähdä tähtitaivas. Se on aiemminkin pysäyttänyt Heikkilän keskellä kaaosta ja saanut näkemään asiat kirkkaammin.

”Menin kerran Mustarindaan niin, että oli kauhea pakkanen. Oli paljon tavaraa, enkä päässyt autolla pitkälle hankien takia. Koko matkan ajattelin, että elämäni on kauheaa säätöä ja ainaista nyssäköiden kantamista. Sitten sammutin auton valot pihassa ja näin mielettömän tähtitaivaan. Ajattelin, että kyllä tämä ehkä meneekin.”

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on järjestänyt yhdessä Lapin yliopiston kanssa vierailevien kutsutaiteilijoiden residenssiohjelmaa vuodesta 1995. Rovaniemelle lähtee vuosittain kaksi taiteilijaa kolmen kuukauden jaksoiksi.

Palkinnot

Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi neljä palkintoa, jotka ovat tunnustuksia palkinnonsaajien ansioista ja huomionosoitus heidän edustamilleen aloille.

Anu Kantola

Tunnustuspalkinto 30 000 euroa laaja-alaisesta ja rohkeasta tutkimustyöstä sekä yhteiskunnallisten muutosten terävästä sanoittamisesta

Politiikan ja median tutkija Anu Kantola (s. 1964) toimii viestinnän professorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Journalistina 1990-luvulla uransa aloittanut Kantola kirjoitti kymmenen vuoden ajan eri joukkoviestimiin politiikasta, taloudesta ja mediasta.

Tutkijana Kantola yrittää katsoa päivänpolttavien tapahtumien taakse ja ymmärtää ilmiöitä pintatasoa syvemmältä. Hän tarttui kipeisiin aiheisiin jo väitöskirjassaan tutkiessaan 1990-luvun alun lamaa. Sittemmin Kantola on tutkinut muun muassa sitä, saako poliittiseen päätökseen osallistuva rahalla ja lobbauksella äänensä paremmin kuuluviin. Hän on kysynyt, millainen on Suomen taloudellisen eliitin suhde yhteiskuntaan. Tällä hetkellä Kantola vetää tutkimusprojektia nimeltä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat, jossa tutkitaan kansalaisuuden muutoksia.

Kantola on paketoinut tutkimustaan suurelle yleisölle ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi Hanna Kuuselan kanssa toteutettu tietokirja Huipputuloiset, Suomen rikkain promille (2019) nosti esille globaalin markkinatalouden luoman ilmiön ja antoi sille suomalaiset kasvot.

Kantola tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana: hän on mediasta tuttu kommentaattori valtaan ja julkisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja kirjoittaa muun muassa kolumneja Helsingin Sanomiin.

Jukka Puotila

Tunnustuspalkinto 30 000 euroa pitkäjänteisestä ja monipuolisesta näyttelijäntyöstä sekä elämyksien tarjoamisesta yleisöille läpi vuosikymmenien

Näyttelijä Jukka Puotilasta (s. 1955) on muodostunut lähes neljänkymmenen vuoden uransa aikana yksi suomalaisen teatteritaiteen suurista ikoneista. Teatterikorkeakoulussa 1980-luvulla opiskellut Puotila kiinnitettiin Kansallisteatterin näyttelijäkuntaan vuonna 1984. Puotila näytteli Kansallisteatterissa 34 vuotta, kunnes jäi sieltä eläkkeelle vuonna 2018. Hän on keskittynyt eläkkeellä viihde-, elokuva- ja TV-sarjarooleihin. Vuonna 2022, Kansallisteatterin täyttäessä 150 vuotta, Jukka Puotila kuitenkin palasi näyttämölle.

Uransa aikana Puotila on näytellyt Kansallisteatterin työn ohella kymmenissä TV-sarjoissa ja elokuvissa sekä viihdyttänyt suomalaista yleisöä sadoissa tilaisuuksissa harjannostajaisista firman juhliin.

Puotilan erityinen kyky on ollut yhdistää vaivattomasti ja ristiriidattomasti huipputason teatteritaide ja stand up -koomikon rooli jo silloin, kun stand up ei terminä ollut edes tunnettu.

Jari Kantanen

Kädentaitopalkinto 15 000 euroa pitkäjänteisestä ja arvokkaasta työstä suomalaisen kuvataiteen hyväksi

Taiteen maisteri Jari Kantanen (s. 1958) on tehnyt näyttelymestarina pitkän uran. Näyttelymestarin osaamisella on olennainen rooli taiteilijan työn onnistuneessa esittämisessä ja toimivan yleisökokemuksen luomisessa.

Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi valmistunut Kantanen työskenteli vuodet 1988–1998 Suomen rakennustaiteen museossa. Nykytaiteen museon, sittemmin Kiasman, näyttelymestarina Kantanen työskenteli vuodesta 1998 aina eläköitymiseensä kesällä 2022 saakka.

Kantanen on alallaan legenda, joka on kansainvälisiä taiteen kuuluisuuksia myöten auttanut suunnittelemaan ja toteuttamaan nykytaiteen vaativia teoksia: ehdottanut ratkaisuja tilasidonnaisille teoksille, hitsannut ja puurtanut puutyöpajassa, aina ymmärtäen taiteilijoiden näkemyksiä ja toiveita. Kantasen ehdottamat ratkaisut ovat usein hienovaraisia ja huomaamattomia, ja ne ovat perustuneet taiteilijoiden sekä työtovereiden kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen.

Nuori yrittäjyys ry

Yhteisöpalkinto 250 000 euroa pitkäjänteisestä ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen oppimisen mahdollistajana ja innostajana

Nuori yrittäjyys ry on vuonna 2002 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka opettaa lapsille ja nuorille yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja. Vuonna 1995 alkanut toiminta on kasvanut yli 30 henkilöä työllistäväksi kansalliseksi organisaatioksi, jonka ohjelmissa opiskelee 60 000 lasta ja nuorta kaikilla kouluasteilla, kattaen suuren osan Suomen kunnista ja kaupungeista.

Järjestön tavoitteena on itseensä uskovat ja osaavat nuoret, jotka osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen, työllistävät itsensä ja muita sekä huolehtivat vastuullisesti omasta taloudestaan.

Järjestön toimintaa on muun muassa Pikkuyrittäjät-ohjelma, jossa 4.–6.-luokkalaiset ideoivat ja toteuttavat oman pikkuyrityksensä. Toisen asteen opiskelijoille suunnatussa Oma talous haltuun -ohjelmassa opitaan oman talouden suunnittelua ja raha-asioihin liittyvien riskien arviointia. Vuosi yrittäjänä on oikealla rahalla toimiva toisen ja korkeamman asteen opiskelijoille tarkoitettu yrittäjyysohjelma. Innovaatioleireillä 5.–9.-luokkalaiset sekä toisen ja korkeamman asteen opiskelijat harjoittelevat luovuutta, ryhmätyötaitoja ja yrittäjyyttä.

Apurahaprosessi

Ihmiset

Säätiön suurista linjoista vastaa kahdeksanjäseninen hallitus, ja jokapäiväistä toimintaa pyörittää toimiston henkilökunta asiamiehen johdolla.

Hallitus

Hallitus valvoo säätiön etua ja alkuperäisen tarkoituksen toteutumista. Säätiön hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimikausi kestää neljä vuotta kerrallaan. Hallitus muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää seuraavan vuoden talousarviosta, sijoituspolitiikasta, jaettavan avustus- ja palkintosumman suuruudesta sekä tavasta, millä apurahat ja palkinnot jaetaan. Hallitus piti kahdeksan kokousta vuoden 2022 aikana.

Hallituksen jäsenet vuonna 2022

1. Arto Hiltunen ekonomi, puheenjohtaja

2. Tapani Väljä ekonomi, varapuheenjohtaja

3. Risto Aarnio-Wihuri toimitusjohtaja

4. Jukka Paasikivi johtaja

5. Seija Sihvola filosofian tohtori

6. Petri Suomala professori

7. Leena Svinhufvud dosentti, FT

8. Minnaliisa Vehkala liiketoimintajohtaja

Toimiston henkilökunta

1. Arto Mäenmaa asiamies

2. Jukka Lehmusvirta kiinteistöpäällikkö

3. Sari Ulfstedt asiamiehen assistentti

4. Eija Pitkänen apuraha- ja kiinteistösihteeri

5. Mervi Kauko kirjanpitäjä

6. Emilia Mäenmaa viestintäkoordinaattori (vuoden 2023 alkuun saakka)

Varainhoitotoimikunta

Säätiön varainhoitotoimikunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, kaksi vuosittain valittavaa hallituksen jäsentä ja asiamies. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella rahaston talousarvio ja tilinpäätös. Se myös suunnittelee ja toteuttaa sijoitustoimintaa hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan puitteissa. Varainhoitotoimikunta kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2022.

Varainhoitotoimikunnan jäsenet vuonna 2022

Arto Hiltunen puheenjohtaja

Tapani Väljä

Risto Aarnio-Wihuri

Arto Mäenmaa rahaston asiamies

Tilintarkastajat

Toimintavuoden 2022 tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lauri Kallaskari

L ähipiiritoimet

Luottamushenkilöille ja säätiölain määrittelemille lähipiiriläisille on maksettu säätiön hyväksi tehdystä työstä tavanomaisia palkkoja ja palkkioita, jotka sisältyvät henkilöstökuluihin.

Jäsenyydet

Säätiöt ja rahastot ry

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistys toimii apurahoja jakavien tai vastaavalla tavalla toimivien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yhdyssiteenä ja edunvalvojana. Se muun muassa kouluttaa jäseniään ja julkaisee toimialaan liittyviä tutkimuksia ja ohjeita. Yhdistykseen kuului vuoden 2022 lopussa 218 jäsentä. Rahaston asiamies Arto Mäenmaa oli toimintavuonna yhdistyksen hallituksen jäsen.

Philea ja The Hague Club

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on jäsenenä yleishyödyllisten eurooppalaisten säätiöiden järjestössä Philanthropy Europe Association Phileassa ja asiamies Arto Mäenmaa eurooppalaisten säätiöjohtajien verkostossa The Hague Clubissa.

Talous

Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen varainhoito mahdollistaa säätiön toiminnan. Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle jaetaan omaisuuden tuotoista.

Varsinaisen toiminnan kulut (milj. €)

Yleistä

Vuoden 2022 alussa vallitsi vielä odotus globaalin taloussuhdanteen suotuisasta kehityksestä ja koronarokotusten myötä koronapandemiankin uskottiin painuvan länsimaissa kohti hallittavia tasoja. Vuoden kuluessa koettiin kuitenkin lukuisia tapahtumia, joiden seurauksena talouden näkymät vuoden loppua kohden yhä vain heikkenivät.

Venäjän helmikuussa aloittama häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan muutti talouden yleisilmeen nopeasti. Toisaalta sodan kestoa ja muun muassa energiakriisin uhkaa ei osattu riittävästi ennakoida. Ukrainan merkitys globaalina ruokaja raaka-ainetuottajana sekä Venäjän merkitys kriittisenä energian tuottajana varsinkin Euroopalle tulivat kuitenkin

pian selkeiksi. Venäjälle asetetut pakotteet ja Venäjän vastatoimet saivat aikaan merkittäviä ja yhä jatkuvia toimitusketju- ja saatavuusongelmia.

Inflaation aikaansaama hintojen nousu ja keskuspankkien koronnostot johtivat haastavaan yhdistelmään, joka rasitti kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajien yleistä luottamusta saaden aikaan myös pelkoa työmarkkinatilanteen mahdollisesta heikentymisestä. Yritysten investointikysyntää rasittivat puolestaan kohonneet tuotanto- ja velanhoitokustannukset sekä epävarmuus talouden yleisestä kehityksestä ja siten kysynnän heikentymisestä tulevaisuudessa.

Globaalin talouskehityksen näkymiä heikensivät myös Kiinan talouden epävarmuustekijät. Laajat koronasulkutoimet ja kiinteistösektorin rahoitusvaikeudet rasittivat

merkittävästi yleistä talouskehitystä Kiinassa. Siitä huolimatta valtion ja keskuspankin tukitoimet olivat vaikeaan tilanteeseen nähden melko vähäisiä. Yleinen tyytymättömyys koronarajoituksiin sai keskushallinnon kääntämään kantansa vuoden lopussa ja se luopuikin rajoituksista suuressa määrin. Seurauksena oli koronatartuntojen aalto, jonka seurauksia ja mahdollisia uusia rajoituksia jäätiin odottamaan vuoden 2023 alussa.

Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2022 oli edellisen vuosikymmenen peilikuva. Edellistä vuosikymmentä olivat vauhdittaneet pääoman halpa hinta ja Kiinan globaalia taloutta vauhdittanut kasvu. Nyt juhlat loppuivat kuin seinään ja kaikista perinteisistä omaisuusluokista kirjattiin varsin heikot tuottolukemat. Lähinnä vain epälikvidit eli niin sanotut vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat positiivisia lukemia.

Edellisvuonna alkanut korkojen nousu oli historiallisen voimakasta vuonna 2022. Yhdysvaltain kymmenen vuoden valtion lainan korko nousi vuoden alun 1,51 %:sta 3,87 %:iin ja Saksan -0,18 %:sta 2,57 %:iin. Kahdentoista kuukauden euribor nousi puolestaan -0,50 %:sta 3,29 %:iin. Euro heikkeni

Yhdysvaltain dollaria vastaan 6 %. Euromääräisillä tuottoindekseillä mitattuna MSCI Maailman indeksimuutos oli -12,5 %, MSCI Kehittyvien markkinoiden -15,1 %, MSCI Euroopan -9,5 % ja OMX Helsinki Cap-indeksin -12,7 %

Sijoitusten tuotto

Säätiön sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli -5,9 % (16,1 %) vuonna 2022.

Sijoitustoiminnan kirjanpidon tulos oli 14,8 (38,4) miljoonaa euroa vuonna 2022. Osinko-, voitto-osuus-, korko- ja nettovuokratuotot olivat 20,6 (20,8) miljoonaa euroa ja sijoitusten kulut 0,2 (0,2) miljoonaa euroa. Arvopaperien myyntivoitot olivat 0,01 (15,9) miljoonaa euroa ja myyntitappiot 0,03 (0,1) miljoonaa euroa. Arvopaperien arvonalennukset olivat 5,7 (0,4) miljoonaa euroa ja arvonalennusten palautukset 0,1 (2,5) miljoonaa euroa.

Osingot ja osakerahastojen voitto-osuudet kasvoivat 3 %. Korkotuotot pienentyivät 44 %. Pääomarahastojen tuottokorot ja voitto-osuudet säilyivät edellisvuoden hyvällä tasolla. Nettovuokratuotot pienentyivät tilasaneerauksien seurauksena 15 %. Rahaston vuokrattavissa olevien toimitilojen vuokrausaste oli toimintavuoden lopussa 90 % (91 %).

Kiinteistöt

Kiinteistöosakeyhtiöomistusten lisäksi rahasto omistaa kiinteistöt Arkadiankatu 21 ja Kalliolinnantie 4. Kiinteistö Arkadiankatu 21 on asuinvuokratalo, jossa on myös muutamia toimisto- ja liikehuoneistoja. Salus-sairaalana aikanaan toiminut kiinteistö Kalliolinnantie 4 on nykyisin toimistotalo, jossa sijaitsee Jenny ja Antti Wihurin rahaston toimisto. Säätiö- ja yhdistystaloksi profiloituneessa Wihurin rahaston Salus-talossa toimivat myös Suomen Meripelastusseura ry, Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutit ry, osa sen jäsensäätiöistä sekä Reijo Rautauoman säätiö sr ja Väestönsuojelusäätiö sr.

Sijoitustoiminnan periaatteet

Säätiön toiminnan mahdollistaa suunnitelmallinen, vastuullinen ja menestyksekäs varainhoito. Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyvän riskin hallitsemiseksi on sijoitukset hajautettu eri omaisuuslajeihin rahaston hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan puitteissa.

Tavoitteena on varmistaa tasaisesti kehittyvä apurahojen ja muun tuen jakokyky. Sijoituksista noin 62 % on likvideissä arvopapereissa ja erilaisissa rahastoissa sekä tilivaroina, joten säätiön rahoitus- ja likviditeettiriski on pieni. Hallitus on vahvistanut rahastolle myös vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Säätiölle on tärkeää, että sen varainhoito on kestävää myös muiden seikkojen kuin tuoton suhteen. Sijoitusten ympäristöön, sosiaalisiin asioihin ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tarkastellaan ja hallitaan osana säätiön sijoituskäytäntöjä.

Tilikauden alijäämä

Apurahamyöntöihin ja palkintoihin sekä Wihurin tutkimuslaitoksen ylläpitämiseen käytettiin 14,2 (13,1) miljoonaa euroa. Rahaston toiminnan kulut olivat 1,0 (1,0) miljoonaa euroa, joten varsinaiseen toimintaan käytettiin yhteensä 15,2 (14,1) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tuotot olivat 14,8 (38,4) miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä 0,4 (ylijäämä 24,3) miljoonaa euroa siirretään katettavaksi käyttörahastosta.

Lisäksi säätiö omistaa 22,4 %:n vähemmistöosuudet noteeraamattomien Wihuri Oy:n ja Wihuri Packaging Oy:n osakkeista.

NOTEERATUT OSAKKEET JA OSAKERAHASTO-OSUUDET

VARSINAINEN TOIMINTA

Apurahat ja palkinnot

Wihurin tutkimuslaitos

Henkilöstökulut

Tutkimus-ja muut kulut

Wihurin tutkimuslaitos yhteensä

Toiminnan kulut

Henkilöstökulut

Poistot

Muut kulut

Kulut yhteensä

VARSINAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ

KULUJÄÄMÄ

SIJOITUSTOIMINTA

Tuotot Kulut Omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Arvonalennukset ja niiden palautukset

SIJOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ

TUOTTO-/ KULUJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

Näkymät vuodelle 2023

Vuoteen 2023 tultaessa talouden näkymät olivat epävarmuuden peitossa ja riskit taantumasta euroalueella ja Yhdysvalloissa koholla. Myönteiset uutiset Kiinan ja euroalueen talouden kehityksestä piristivät kuitenkin sijoitusmarkkinoiden tunnelmia. Pelot Euroopan energiakriisistä ovat vähentyneet ja Kiinan koronapolitiikan muutoksen oletetaan johtavan talouskasvun voimistumiseen. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa on kuitenkin tekijä, jonka kestoa ja kaikkia tulevia vaikutuksia on vaikea ennalta arvioida.

−12 000 000,00

−994 547,26

−1 170 502,33

−2 165 049,59

−653 507,75 −19 169,61 −353 617,93

−1 026 295,29

−15 191 344,88

−15 191 344,88

−11 200 000,00

−1 015 694,08 −895 897,26

−1 911 591,34

−661 935,88 −25 559,49

−342 073,72

−1 029 569,09

−14 141 160,43

−14 141 160,43

20 640 902,04

−187 154,66 −23 475,08

−5 634 301,18

14 795 971,12

−395 373,76

−395 373,76

20 758 258,59

−203 112,11

15 851 775,99

2 022 981,88

38 429 904,35

24 288 743,92

24 288 743,92

Vuosi alkoi sijoitusmarkkinoilla vahvasti. Osakekurssit nousivat ja korkojen maltillinen kehitys tuki joukkolainojen tuottoja. Pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen odotetaan toteutuvan keväällä 2023 suunnilleen edellisvuoden tasolla. Koronapandemiasta seuranneet rakenteelliset muutokset näkyvät toimitilamarkkinoilla, kun yritykset edelleen pohtivat tarkkaan tulevia tilatarpeitaan.

Säätiön toteutuneet ja toteutuvat sijoitustuotot mahdollistavat tavoitteeksi asetetun jaettavien apurahojen, palkintojen ja muun tuen määrän tasaisen kehityksen myös vuonna 2023.

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Taide-esineet

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Sijoitukset

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset Siirtosaamiset

Rahat ja pankkisaamiset

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma

Lahjoitusrahastot Käyttörahasto ja ed. tilikausien ylijäämä

Tilikauden yli-/alijäämä

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Nostamattomat apurahat

Ostovelat

Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

Lyhytaikaiset velat yhteensä

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

57 508,81 45 500,00 103 008,81

300 128 412,05

300 231 420,86

678,42

382 037,56

8 237 097,45

8 619 135,01

308 850 555,87

700,64

191 007 883,53

4 120 604,20

96 963 303,06

−395 373,76

291 696 417,03

16 249 024,49

348 942,45

202 001,26

354 170,64

17 154 138,84

17 154 138,84

308 850 555,87

Viestintä

Wihurin rahaston viestinnän tavoitteena on olla visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukasta, tunnistettavaa ja sykähdyttävää.

Viestinnän periaatteet

Jenny ja Antti Wihurin rahaston viestintä tukee säätiön vision ja strategian toteutumista. Viestinnällä on kaksi pääasiallista tavoitetta: kertoa potentiaalisille apurahanhakijoille ja yhteistyökumppaneille säätiön tarjoamista mahdollisuuksista, kuten apurahahausta ja residenssiohjelmista sekä tehdä säätiön toimintaa ja sen tukemia hankkeita tunnetuksi laajemmalle yleisölle.

Wihurin rahaston viestinnän tavoitteena on olla visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukasta, tunnistettavaa ja sykähdyttävää. Säätiö myös tunnistaa, että viestinnällä ja markkinoinnilla joko vahvistetaan tai heikennetään mielikuvia ja pitää siksi huolta ihmisten monipuolisesta edustuksesta viestinnässään. Säätiön viestintää suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa talon sisältä käsin.

Kanavat ja sisällöt

Jenny ja Antti Wihurin rahasto viestii monikanavaisesti. Säätiön tärkeimmät viestintäkanavat ovat verkkosivut, sosiaalinen media, uutiskirje, vuosikertomus, tiedotteet ja lehti-ilmoitukset. Säätiö on aktiivisesti läsnä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät kasvoivat tasaisesti läpi vuoden. Vuoden 2022 aikana säätiön verkkosivuilla julkaistiin tiedotteiden lisäksi pidempiä haastatteluja ja juttuja apurahansaajista, residenssitaiteilijoista ja rahoitetuista hankkeista.

Nostoja vuoden 2022

viestinnällisistä teoista

Aatto Prihtin ja Liisa Suvikummun haastattelut 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi

Jenny ja Antti Wihurin rahaston 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi säätiön verkkosivuilla julkaistiin kahden säätiön toimintaa ja sitä ympäröivän yhteiskunnan tuntevan henkilön, Aatto Prihtin ja Liisa Suvikummun haastattelut. Kauppatieteiden tohtori Aatto Prihti on Wihurin rahastojen entinen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, filosofian tohtori Liisa Suvikumpu toimii Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtajana. Haastatteluissa Prihti ja Suvikumpu kertasivat elämänkaartaan, suhdettaan säätiöihin ja säätiöiden yhteiskunnallista merkitystä.

Kannanotto Ukrainan tilanteeseen

Jenny ja Antti Wihurin rahasto ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ensisijaisesti apurahamyöntöjen kautta. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä säätiön verkkosivulla julkaistiin poikkeuksellisesti hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltusen ja asiamies Arto Mäenmaan kannanotto, jossa tuomittiin jyrkästi Venäjän hyökkäyssotatoimet ja osoitettiin tuki Ukrainalle. Teksti avasi säätiön konkreettisia toimia tilanteessa ja kontekstoi tapahtumia suhteessa säätiön historiaan ja säädekirjaan.

Apurahaprosessi

Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahoja haetaan kerran vuodessa hakuaikana apurahajärjestelmän kautta.

1 . Apurahabudjetti

Maaliskuussa hallitus päättää apurahabudjetin. Alakohtaiset määrärahat määräytyvät säätiön painopisteiden ja hakupaineen mukaan.

Hakuajan päätyttyä säätiöllä tarkistetaan, että hakemus on luokiteltu oikealle hakualalle. Tällä pyritään varmistamaan, että hakemus päätyy oikean alan asiantuntijan arvioitavaksi. Hakemukset lähetetään edelleen kunkin alan asiantuntijalle, jotka arvioivat apurahahakemuksen taiteellista, tieteellistä tai yhteiskunnallista arvoa.

Toukokuussa apurahanhakijat lähettävät hakemuksensa säätiölle apurahojen verkkopalvelun kautta. Apurahanhakijoita neuvotaan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä sähköpostitse ja puhelimitse.

2 . Hakemukset

3 . Hakemusten käsittely

Apurahahakemusten arvioinnissa käytetään vertaisarviointimenetelmää. Säätiön käyttämillä arvioijilla on hallituksen näkemyksen mukaan riittävää tieteen ja taiteen alan asiantuntemusta ja kokemusta hakemusten arvioimiseksi. Arvioijien henkilöllisyyksiä ei paljasteta julkisuuteen, millä pyritään säilyttämään heille työrauha.

Sähköpostiosoitteensa antaneille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä syys-lokakuun vaihteessa. Apurahansaajat saavat lisäksi myöntökirjeen lokakuussa.

Päätöksensä tehtyään asiantuntijat lähettävät ehdotuksensa säätiön asiamiehelle, joka esittelee vuoden apurahakokonaisuuden hallitukselle. Hallitus kokoontuu kaksi kertaa syksyllä arvioimaan esityksiä ja tekemään lopullisia päätöksiä apurahansaajista. Säätiön hallitus, henkilökunta sekä asiantuntijat noudattavat rahaston esteellisyyssääntöjä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.

Apurahat myönnetään ja julkistetaan virallisesti Antti Wihurin syntymäpäivänä 9. lokakuuta. Sen jälkeen lista apurahansaajista on nähtävissä säätiön verkkosivuilla.

4 . Arviointi

5 . Päätökset

6. Tieto apurahapäätöksistä

7 . Virallinen myöntöpäivä

64–84

Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2022

84–85

Kunniapalkinnot

85–86

Tunnustuspalkinnot

87–88

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset 88–89

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä 89

Temppelikadun taiteilijaateljeen taiteilijat 90

Wihuristit Villa Lantessa

Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2022

Yleinen apurahahaku

Eettisen kaupan puolesta ry

20 000

Yhteisöt

4H-säätiö

35 000

digitaalisen Helppi-palvelun kehittämiseen, nuorten omaehtoisiin projekteihin, stipendeiksi ja apurahoiksi nuorille sekä 4H-kerhokilpailun ja 4H-yrityskilpailun toteuttamiseen

Aalto Entrepreneurship Society ry

20 000

Catalyst -hankkeen tapahtumakustannuksiin

Ahveniset ry

9 000

suomenkieliseen yhdistystoimintaan Ahvenanmaalla

AIESEC Suomi ry

7 000

nuorten kansalliseen koulutukseen ja konferenssien järjestämiseen

Aseman Lapset ry

50 000

Walkers-toiminnan toteuttamiseen ja edelleenkehittämiseen nuorten päihteiden käytön, rikollisuuden, väkivallan sekä muun oireilun ennaltaehkäisemiseksi ja hoitoprosessien tukemiseksi

Collegium ry

14 000

Seniorien barokkipajan laajennusohjelmaan

DocPoint-elokuvatapahtumat ry

20 000

valtakunnallisen lasten ja nuorten dokumenttielokuvakiertue DOKKINOn järjestämiseen oppimateriaaleineen vuonna 2023

Ebeneser-säätiö

10 000

Wivin puistikko -hankkeen toteutussuunnitelmavaiheeseen Ebeneser-talon piha-alueen kehittämiseksi yhteisölliseksi ja toiminnalliseksi kaupunkitilaksi

Vainua viherpesu! -mediakasvatusoppaan kirjoittamiseen ja levittämiseen

Ehrensvärd-seura

10 000

Suomenlinnan seikkailukierroksen

25-vuotisjuhlavuoden järjestämiseen ja pedagogisen kierroksen valmistamiseen Suomenlinnaan

Elävä Itämeri säätiö sr

/ Baltic Sea Action Group

200 000

Uudista käsityksesi viljelystä -verkkokurssin toteutukseen päätöksentekijöille politiikassa, julkishallinnossa ja ruokaketjussa

Etelä-Savon Musiikkiteatteri- ja Oopperayhdistys ry

8 000

konserttiversioon Oskar Merikannon oopperasta Elinan surma Lappeenrannassa 2023

Etno-Espa yhdistys ry

10 000

Etno-Espa 2023 -nykykansanmusiikkitapahtuman järjestämiseen

FinnAgoran säätiö sr

5 000

Susanna Leinonen Companyn Nasty-tanssikiertueen järjestämiseen ensimmäistä kertaa Unkarissa

Gutsy Go ry

120 000

nuorten syrjäytymistä ja polarisaatiota ehkäisevän Gutsy Go -toiminnan valtakunnallistamiseen

Haapavesi Folk ry

25 000

Haapavesi Folk Music Festival 2023 -tapahtuman järjestämiseen

Helsingin Urkukesä ry

10 000

Helsingin urkukesä -festivaalin järjestämiseen vuonna 2023

Helsingin yliopisto

80 000

Mannerheim-professuurin puitteissa tehtävään Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimukseen

Institutum Romanum Finlandiae sr

27 500

Wihurin stipendiin väitöskirjatutkijan työhön Suomen Rooman-instituutissa

Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Summer School

-järjestelytoimikunta

8 000

The 32nd Jyväskylä Summer School -kesäkoulun opettajien matka- ja majoituskuluihin

Järvenpään Sibeliusviikot ry

15 000

IV kansainvälisen Sibelius Singing -duokilpailun järjestämiseen

Kadettikunta ry

30 000

valtakunnalliseen maanpuolustusaatteelliseen tiedotus- ja koulutustoimintaan sekä Maailman muutos ja Suomi -tietopankin tekniseen uudistamiseen

Kallion Musiikkikoulun kannatusyhdistys ry

15 000

irakilaisten soittimien hankintaan maahanmuuttajalasten ja -nuorten soittoharrastusta varten

Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun kannatusyhdistys ry

20 000

V Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun järjestämiseen vuosina 2023–2024

KATAJA - Kauppatieteiden valtakunnallinen tohtorikoulutusohjelma

15 000

KATAJAn opetusohjelmaan

Kokkolan Naislaulajat ry

3 500

Naiskuoroliiton valtakunnallisten naiskuoropäivien järjestämiseen Kokkolassa vuonna 2023

Kokkolan Talvitanssit yhdistys ry

5 000

Kokkolan Talvitanssit -festivaalin yleisötyöosuuden järjestämiseen ja saavutettavuuden edistämiseen

Koululiikuntaliitto KLL ry

50 000

vesillä liikkumisen taitoja edistävään Vesisankarit-hankkeeseen

Kuhmon Musiikkiyhdistys ry

14 000

kesän 2024 Kuhmon Kamarimusiikin sävellystilauksiin

Kustannus Oy Teatteri

10 000

Teatterinjohtajuus muutoksessa -artikkelisarjaan

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry

10 000

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon 25-vuotisjuhlavuoden ohjelmiston toteuttamiseen

Käsityö verkossa ry

20 000

käsityön avoimen Punomo.fi-verkkopalvelun tekniseen ja sisällölliseen uudistamishankkeeseen

Lahden valokuvataide ry

15 000

ekologisen Utopias Lahti -taidefestivaalin järjestämiseen Lahdessa

vuonna 2023

Lapin kamariorkesteri - Rovaniemen kaupunginorkesteri

40 000

maakunnalliseen orkesteritoimintaan

Lapissa vuonna 2023

Lead! Sr

45 000

mestarikursseja nuorille kapellimestareille ja solisteille järjestävään

Fiskars Summer Festivaliin sekä ammattimuusikoista ja nuorista soittajista koostuvalle Fiskars Festival Orchestralle

Lentotekniikan Kilta ry

5 000

Hallinportin Ilmailumuseon ylläpitoon sekä museon opasteiden ja konekaluston esittelytaulujen ajanmukaistamiseen

Luotsiliitto ry – Luotsikirjasto

10 000

perinteisen kirjastotoiminnan ylläpitoon ja merioikeudellisen kirjaprojektin tekemiseen

Maanpuolustuksen Tuki ry

100 000

vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

30 000

Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjoiden toteuttamiseen vanhemmuuden tukemiseksi

Matematiikkalehti Solmu

12 000

Matematiikkalehti Solmun julkaisemiseen, kehittämiseen, koti- ja ulkomaiseen yhteistyöhön matematiikan opetuksen alalla sekä matematiikkadiplomitoimintaan

Meripuolustussäätio sr

14 000 vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry

90 000

merenkulun logististen järjestelmien professuurin jatkamiseen Turun yliopistossa

moitié / moitié ry

10 000

ranskan kieltä musiikissaan käyttävien suomalaisten rap-artistien konsertin järjestämiseen

Mothers in Business MiB ry

8 000

Johtajuushautomo-hankkeeseen kannustamaan äitejä johtotason tehtäviin

Musiikkitalon Urut Soimaan ry

15 000

Kaija Saariahon 70-vuotissyntymäpäivän konserttien järjestämiseen

Mäntän Musiikkijuhlien tuki ry

15 000

kansainvälisesti korkeatasoisten pianoresitaalien järjestämiseen ja sävellystilaukseen suomalaiselta naissäveltäjältä Mäntän Musiikkijuhlat -festivaalille

Naisjärjestöjen Keskusliitto ry

15 000

Suomi tasa-arvon kärkimaaksi feministisellä ulkopolitiikalla -hankkeeseen

Non Fighting Generation ry

50 000

nuorten jengiytymisestä johtuvan väkivallan vähentämiseen

Nurmijärven Kivi-juhlat ry

10 000

Aleksis Kiven Canzio-näytelmän valmistamiseen

Näkövammaisten

Kulttuuripalvelu ry

4 000

Hybridikonsertti Raimo Tanskasen tuotannosta -tapahtuman järjestämiseen

Ohcejoga Utsjoen Ursa ry

6 000

Arktisen aikavaelluksen auringonpimennys- ja kansalliset Tähtipäivät -tapahtuman järjestämiseen Utsjoella

Orkesterinjohdon akatemia Kapukoulu ry

40 000

Panula-Akatemian kapellimestarikurssien järjestämiseen

Osk Ursa Minor

18 000

näytelmän valmistamiseen

Oulu Student Entrepreneurship Society ry

5 000

oululaisen korkeakouluopiskelijain yrittäjyysyhteisön toimintaan sekä tapahtumien järjestämiseen

Philomela ry

10 000

Tapestry International Celebration of Women’s Choirs 2023 -tapahtumaan osallistumiseen

Phoenix ry / Startup Refugees

30 000

Ukrainalaisten yrittäjämäisen toiminnan tukeminen Suomessa -hankkeeseen

Pro Avanti! ry

40 000

Avanti! -kamariorkesterin taiteelliseen työskentelyyn 2023

Punainen Risti Nuorten turvatalot

50 000

nuorten valtakunnallisen digitaalisen turvatalon kehitystyöhön ja toteutukseen

Pääkaupunkiseudun Etsintä ry

3 000

etsintäkalustohankintoihin

Ritarikatu ry

7 000

Kamarikesä-festivaalin järjestämiseen ja tapahtumapaikan kuluihin vuonna 2023

Rovaniemen taidemuseo

33 000

WIHURI ON TOUR -hankkeen kiertoja verkkonäyttelykokonaisuuksien kehittämiseen

Rovaniemen taidemuseon ystävät ry

10 000

Pohjoista taidetta tunteella – Yleisötyöstä yhteisöllisyyttä -hankkeeseen

Saimaan Teatteri ry

10 000

Möttösen äijän menninkäiset -esityksen toteuttamiseen laivakiertueena

Saimaalla

Sairaalaklovnit ry

15 000

sairaalaklovnityöhön yliopistollisissa

sairaaloissa Suomessa

Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin kannatusyhdistys ry

6 000

Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin järjestämiseen

vuonna 2023

Shed Helsinki Säätiö

10 000

Shed Helsinki -musiikkiteatterikerhotoiminnan laajentamiseen Joensuuhun pilottihankkeen muodossa

Sibelius-Akatemian konsertti- ja mestarikurssiyhdistys ry

15 000

mestarikurssien järjestämiseen

Sibelius-Akatemiassa vuonna 2023

Sibelius-Seura ry

40 000

Sibeliuksen koottujen teosten julkaisuprojektiin

Sirkus Supiainen ry

20 000

NÄYTTÄMÖ-teatterin toiminnan kehittäminen Joensuun ydinkeskustassa -hankkeeseen

Siuntio Soi – Musik i Sjundeå ry

5 000

23. Lux Musicaen -festivaalin järjestämiseen teemalla Minä elän – jag lever

Sivuun Ensemble ry

10 000

ympäristökriisiä purkavan Silentopianäyttämöteoksen vierailuesityksiin

Oulussa ja Turussa kevätkaudella

2023

Sodan ja rauhan keskus Muisti

100 000

Suomen sodat 1939–1945-verkko-opetusmateriaalien suunnitteluun ja tuotantoon

Sodankylän elokuvafestivaali ry

10 000

Sodankylän elokuvajuhlien 2023 järjestämiseen

Suomen arvostelijain liitto ry (SARV)

5 000

seminaarin ja työpajamuotoisen koulutuksen järjestämiseen teemoina pohjoinen ulottuvuus, luonto sekä paikka ja identiteetti nykytaiteessa

Suomen Big Band -yhdistys ry

12 000

digitaalisen oppimateriaalin tuotantokustannuksiin

Suomen Biotaiteen Seura Ry

10 000

taiteellisen tutkimuksen BioFacts and BioFutures -työpajojen järjestämiseen

Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti

20 000

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tuottaman Together Again -festivaalin moninaisuuden ja saavutettavuuden lisäämiseen

Suomen etnomusikologinen seura ry (SES)

4 000

kansainvälisen Disciplining Music Heritage konferenssin järjestämiseen

Suomen Jazzliitto ry

15 000

uuden kansainvälisen Jazz Finland Residency -ohjelman kehittämiseen

Suomen Johanniittain apu ry

10 000

maksuttoman hätäensiapukoulutuksen tarjoamiseen peruskouluille sekä toisen asteen kouluille pääasiallisesti Uudellamaalla

Suomen kirjataiteen komitea -yhdistys ry

7 000

Kauneimmat kirjat 2022 -kilpailun järjestämiseen

Suomen Kuoronjohtajayhdistys ry

15 000

toisen kansallisen Suomalaisen kuoronjohtajakilpailun järjestämiseen

Suomen Lausujain Liitto ry

19 000

ÄÄNEEN!-hankkeeseen lausunnan edistämiseksi Suomen kouluissa lasten ja nuorten keskuudessa

Suomen Liikemies-Yhdistys r.y.

5 000

vuosikirjan kokoamiseen, painattamiseen ja toimittamiseen

Suomen maatalousmuseosäätiö sr

30 000

Suomen maatalouden koneellistumisesta kertovan perusnäyttelyn uudistamiseen

Suomen Merimieskirkko ry

180 000

merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön

Suomen Meripelastusseura ry

250 000

vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen ja toimintaan

Suomen Nuorisopurjehtijat ry

20 000

merelliseen nuorisotyöhön Suomessa ja kansainvälisillä vesillä

Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry

8 000

historiikki podcast -hankkeeseen Suomen rockhistoriasta ja ohjelmatoimistoalasta

Suomen Partiolaiset ry

30 000

Suomen suurimman johtajuusseminaarin järjestämiseen metsässä sekä partion johtajuuskoulutuksen ja vapaaehtoistuen kehittämiseen

Suomen Partiomuseoyhdistys ry

14 000

Tuulikki Pietilän friisien konservoinnin loppuunsaattamiseen ja AINAkokoelmanhallintajärjestelmään siirtymiseen

Taideosuuskunta Piellos

10 000

kolmiosaisen fyysisen teatterin Kuolema-teossarjan toisen osan, Rockabyn, toteuttamiseen

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

13 000

ArsADAPT – Kestävän tulevaisuuden taiteilija -hankkeen kustannuksiin

Taite ry

20 000

Philip Venablesin oopperan Denis & Katya tuottamiseen

Talous ja nuoret TAT

80 000

peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen parantamiseen

Yrityskylä-oppimiskokonaisuudessa

TATin palvelupolun tuella

Taloustieteellinen Yhdistys ry

5 000

seminaari- ja julkaisutoimintaan

Tampere University

7 000

valtakunnallisen Physics Days -konferenssin järjestämiseen Tampereella 2023

Tanssitaiteen kannatusyhdistys ry

11 000

KAUPUNKI-tanssiteoksen toteuttamiseen

Tiedekeskussäätiö sr

50 000

ESERO Finland (European Space Education Resource Office) -tiedekasvatushankkeeseen

Tuglas-seura ry

10 000

Kulttuurifestivaali Martin markkinoiden järjestämiseen Helsingin Kaapelitehtaalla

Turun yliopisto, kansanterveystiede

100 000

Vaikuttavan potilasviestinnän opetus- ja tutkimustoiminnan perustaminen Turun yliopistoon ja osaamiskeskuksen luominen -hankkeen loppuunsaattamiseen

Turun yliopisto, Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio

200 000

matalien lämpötilojen perustutkimukseen ja siihen liittyvään jatko-opiskelijoiden ja opiskelijoiden koulutukseen

Vihreä Keidas ry

50 000

matalan kynnyksen kohtaamispaikan toimintaan, mielenterveys-, päihde- ja vapaaehtoistyöhön, vertaistukeen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tukeen asiakkaiden arjen hallinnassa

Virtaa Musiikista ry

4 500 klassisen musiikin konserttien järjestämiseen ikäihmisten hoiva- ja palveluyksiköissä Uudellamaalla

Warkauden Kassiopeia ry

5 000

kaukoputken jalustan uusimiseen

What ever Works! ry

5 000

What ever Works! -festivaalin toteuttamiseen marraskuussa 2022

Yksityishenkilöt

Master of Science

Maryam Abidizadegan

26 000

väitöskirjatyöhön ”Novel vegan vitamin D supplements from microalgae (VeViD)”

Master of Science

Kimia Aghayi

14 000

väitöskirjatyöhön ”Consumers’ viewpoints on artificial intelligence: Consumer behavior and policy implications”

Master of Arts in Early Modern History

A. Jorge Aguilera López

28 000

väitöskirjatyöhön ”Barcelona City-Arsenal: The Royal Shipyard, its Workers, and the Construction of Galleys during the Sixteenth Century”

Master of Science

Asmaa Ahmed

28 000

väitöskirjatyöhön ”Utilization of biomasses as a raw material source to produce highly promising renewable polymers”

Tanssitaiteilija Hanna Ahti, näyttelijä Laura Rämä ja tanssitaiteilija Jenni-Elina Von Bagh

8 000

teoksen ”Scene” ennakkosuunnitteluvaiheen työskentelykustannuksiin ja kuluihin

Psykologian lisensiaatti Riikka Airo, kasvatustieteiden maisteri, psykoterapeutti Miia Lehtonen ja humanististen tieteiden maisteri

Päivi Pälvimäki

15 000

stressin säätelyä vahvistavan ja fysiologista terveyttä edistävän talviuintikokemuksen yhdistämiseen nuorten lyhytpsykoterapeuttiseen hoitoon

Master in Peace, Mediation and Conflict Research

Hateem Al Khuja

28 000

väitöskirjatyöhön ”Syrian and Arabic-Speaking Immigrants in Germany and Finland: An Exploration into Intercultural Competence, Self-awareness and Well-being of the Minority Group”

Filosofian maisteri

Kalle Ala-Mattinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Transport methods in the early universe”

Teatteritaiteen maisteri

Teo Ala-Ruona ja työryhmä

11 000

Enter Excrete -esityksen valmistamiseen

Humanististen tieteiden kandidaatti

Kirsi Alaniva

14 000

yhteiskuntaluokkia käsittelevän

esseistisen romaanin ”Toisten ihmisten ikkunat” kirjoittamiseen

Filosofian maisteri

Mikko Alapuro

3 000

Kristina Carlsonin romaanin ”Eunukki” kääntämiseen englanniksi

Teatteri-ilmaisun ohjaaja

Eikka Alatalo

6 000

Koulurauhan julistus -sirkuskiertueeseen

Doctor of Science in Economics and Business Administration

Majid Aleem

10 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Researching leadership in remote work by applying artificial intelligence based methods”

Kuvittaja

Nadja Andersson

3 000

sarjakuvaromaanin tekemiseen

Bachelor of Science (Honours)

Wee Lin Joyce Ang

14 000

väitöskirjatyöhön ”Development and Application of Micro-Pattern Gas Detectors for Nuclear Forensics and Nuclear Accident Response Scenarios”

Filosofian maisteri

Elina Annola

14 000

kolmannen romaanin kirjoittamiseen

Integrated Master of Science in Photonics

Shambhavee Annurakshita

28 000

väitöskirjatyöhön ”Hierarchical Design of Nonlinear Optical Materials”

Master of Science in Information and Service Management

Valentina Arrieta

10 000

väitöskirjatyöhön ”Autonomy and Control in Self-managing Organizations”

Kasvatustieteen tohtori Outi Arvola, kasvatustieteen lisensiaatti AnnaLeena Lastikka ja kasvatustieteen

tohtori Jonna Kangas

26 000

tutkimukseen ”Avaimia yhteiseen ymmärrykseen: Inkluusion, moninaisuuden ja osallisuuden toteutuminen lapsen koulutuspolulla”

Filosofian maisteri

William Waldemar Erik Aspelin

28 000

väitöskirjatyöhön ”Perunan A-viruksen helikaasiproteiinin ja isäntäkasvin väliset vuorovaikutukset ja niiden hyödyntäminen potyviruksille vastustuskykyisten tuotantokasvien tuotannossa”

Filosofian maisteri

Frans Autio

28 000

väitöskirjatyöhön ”Mahdottomat autot mahdottomaan maailmaan - automuotoilun tulevaisuudet 1900-luvulla”

Kauppatieteiden maisteri

Hilla Back

10 000

tutkimusvierailuun SCANCOR-ohjelmassa Stanford-yliopistossa

Master of Science

Misa Bakajic

13 000

väitöskirjatyöhön ”Technology-enabled coordination in closed-loop supply chains in the European manufacturing sector”

Musiikin maisteri Aliisa Neige Barriere ja musiikin maisteri Janne

Valkeajoki

13 000

Majakka-tapahtuman järjestämiseen

Filosofian tohtori

Tapio Bergholm

28 000

Mauno Koiviston elämäkerran toiseen osaan ”Karisman kehkeytyminen”

Filosofian maisteri

Nora Berglund

28 000

väitöskirjatyöhön ”Future of cattle as a part of sustainable food systems: from field to fork”

Forensic Expert

Silke Martta Christine Brodbeck

27 500

väitöskirjatyöhön ”The role of TBI in Forensic Sciences with an emphasis on Bloodstain Pattern Analysis and Crime Scene Reconstruction”

Tanssitaiteen maisteri

Rea-Liina Brunou

14 000

kaunokirjallisen teoksen kirjoittamiseen työnimellä Tanssijan käsikirja

Master of Arts

Matias Castrén

28 000

väitöskirjatyöhön ”The political economy of Indian strategic culture – the role of strategic autonomy and multipolarism in Indian foreign economic policy making”

Musiikinopiskelija

Raffaello Chiodo

13 000

viulun jousen hankintaan

Doctor of Philosophy

Giancarlo Ciarelli

20 000

tutkimukseen ”Organic geoengineering: the climate effects of biogenic particles transported by mountain valleys winds”

Master of Science in International Relations

Marzia Cimmino

26 000

väitöskirjatyöhön ”Assessment of the international community conflict prevention efforts: the role of the Organization for Security and Cooperation in Europe (OSCE) preventive diplomacy and early warning system”

Master of Science

Tommaso Cogliano

28 000

väitöskirjatyöhön ”Vegetable oils epoxidation: from batch to continuous process”

Master of Arts

Anica Cvetkovic

28 000

väitöskirjatyöhön ”Interactions with Smart Machines: Can We Trust AI?”

Doctor of Philosophy

Yusuf Dasdemir

32 000

tutkimukseen ”Logic as a Rational Science in the Eighteenth-Century Ottoman Empire”

Master of Business Administration

Laleh Davoodi

14 000

väitöskirjatyöhön ”Improving Customer Satisfaction by AI”

Filosofian maisteri

Ville Eerola

14 000

väitöskirjatyöhön ”Vain puolittaista suomalaisuutta? Akateeminen helsinkiläisidentiteetti Eteläsuomalaisessa osakunnassa 1923-1966”

Taiteen kandidaatti

Johannes Ekholm

24 000

Oumuamua-romaanin kirjoittamiseen

Teatteritaiteen maisteri Juha Ekola ja filosofian maisteri Sauli Perälä

10 000

Sauli ja tähtivieras -esityksen valmistamiseen

Master of Science in Accounting

Sherif Elashmawy

28 000

väitöskirjatyöhön ”Can Banks Weather This Storm? The Effect of IFRS 9’s Prudential Filters on Banks’ Incentives towards Corrective Actions”

Filosofian tohtori

Timo Enqvist

32 000

tutkimukseen ”Fysiikkaa Auringon neutriinoilla”

Filosofian maisteri

Eemeli Eronen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Veteen liuenneiden tripeptidien tilastollinen röntgenspektroskopia”

Master of Science

Marina Fidelis

14 000

väitöskirjatyöhön ”Oral films based on wood-derived hemicelluloses as a novel delivery system of bioactive compounds from hemp seed coat and sea buckthorn leaf”

Master of Business Administration

Dugassa Tessema Gerba

12 000

väitöskirjatyöhön ”Entrepreneurial Resources Mobilization in a Constrained Environment”

Master of Science

Leila Gharavi

28 000

väitöskirjatyöhön ”Human Disposition Towards The Biophysical Environment: ‘Getting Ahead’ or ‘Getting Along?’”

Master of Science

Amr Ghazy

14 000

väitöskirjatyöhön ”Enhancement of solar cell conversion efficiency by implementing upconverting thinfilms fabricated by ALD/MLD”

Master of Arts

Dina Gillham

28 000

väitöskirjatyöhön ”The Perpetual Virginity of Mary: Origins, Development, and Impact on Gender Expectations”

Master of Science

Eva González Carmona

28 000

väitöskirjatyöhön ”Development of Cellulose films from renewable raw materials by means of the Ioncell® technology, as an alternative to Cellophane and PET/PP films”

Huilisti

Iryna Gorkun-Silén

8 000

hyväntekeväisyyskonsertteja sisältävään konserttisarjaan ukrainalaisten musiikkikoulujen tukemiseksi

Filosofian maisteri

Mikko Granroth

14 000

romaanin viimeistelyyn

Filosofian tohtori Satu Grünthal ja filosofian tohtori Hanna Karhu

4 500

kirjailija ja kääntäjä Otto Mannisen 150-vuotisjuhlaseminaarin järjestämiseen

Master of Science

Meng Guo

12 000

väitöskirjatyöhön ”Social Trust and Non-Audit Services”

Musiikin maisteri

Anna-Leena Haikola

20 000

viulun hankintaan

Filosofian maisteri

Retu Haikonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Molecular mechanisms behind health effects of whole-grain rich products”

Filosofian tohtori

Marko Hakanen

32 000

tutkimukseen ”Kansainväliset valtaverkostot varhaismodernissa

Ruotsissa: Per Brahen verkoston digitaalinen kartoittaminen”

Master of Science

Daria Hakola

28 000

väitöskirjatyöhön ”Why and How Small Firms Grow: Advancing Research on Firm Growth”

Arkkitehti

Jenni Hakovirta

28 000

väitöskirjatyöhön ”Indigenous Saami Architecture - Defining Saami Architecture as Part of International Indigenous Architecture”

Filosofian maisteri

Janette Hannukainen

14 000

Taimi-romaanin kirjoittamiseen

Bachelor of Science

Andras Kristof Haris-Kiss

28 000

väitöskirjatyöhön ”Active young stars and their planets”

Tanssitaiteen maisteri

Leena Harjunpää ja työryhmä

8 000

Yöihmiset-teoksen valmistamiseen

Filosofian tohtori

Jaakko Haverinen

32 000

tutkimukseen ”Mikromuovien ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus kalojen sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan”

Teatteritaiteen maisteri

Katariina Havukainen

10 000

näyttämöteoksen käsikirjoittamiseen ja suunnitteluun

Valtiotieteiden maisteri

Annastiina Heikkilä

16 000

uskonnollista kulttia ja pyhyyden kokemusta käsittelevän romaanin kirjoittamiseen

Kauppatieteiden maisteri

Joni Heikkinen

14 000

väitöskirjatyöhön ”Trends, Sentiments and News in Forecasting Economic Cycles”

Filosofian maisteri

Elisa Heilmann

28 000

väitöskirjatyöhön ”Järviruo’on (Phragmites australis) ja nevasirppisammalen (Warnstorfia fluitans) mikrobiyhteisöt biopuhdistuksessa”

Ohjaaja

Ari Heinilä ja työryhmä

15 000

Minun mereni -dokumenttielokuvan valmistamiseen

Kauppatieteiden maisteri

Marianna Heiska

28 000

väitöskirjatyöhön ”The Role of CEO Personality in Organizational Outcomes”

Valtiotieteen kandidaatti John Helin, tradenomi Eerik Matero ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti

Emil Kastehelmi

12 000

sotaseurantahankkeeseen ”Sota Ukrainassa -karttahanke”

Musiikin maisteri

Marianna Henriksson

28 000

taiteelliseen työskentelyyn cembalistina

Filosofian maisteri

Ida Henritius

28 000

väitöskirjatyöhön ”Asennoituva kielenkäyttö poliitikkojen elämäkerroissa”

Yhteiskuntatieteiden maisteri Jarkko Valtteri Hietala

28 000

väitöskirjatyöhön ”Kansainvälisen järjestyksen muutokset 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla”

Filosofian maisteri

Perttu Hilla

26 000

väitöskirjatyöhön ”Magneettisen resonanssin monimittakaavasimulaatiot ksenonbiosensoreille”

Musiikin maisteri

Sebastian Hilli

14 000 sävellystyöhön

Filosofian maisteri

Henry Hirvonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Extracting viscosities of QGP from heavy-ion collisions”

Diplomi-insinööri

Marjut Hirvonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”The Best Practices for the Deployment of Advanced Analytics in Supply Chain Management”

Filosofian tohtori

Johanna Honka

32 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Lapin uhanalaisiin lintuihin”

Oikeustieteen maisteri

Jouni Honkala

12 500

tutkimus- ja kirjoitustyöhön

sota-aluksen kulku- ja toimintaoikeuksista Suomen rannikolla

Valtiotieteiden maisteri

Koko Hubara

28 000

romaanin kirjoittamiseen

Filosofian maisteri

Matti Hurskainen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Romano-Canonical Law at the University of Greifswald 1456-ca. 1571”

Musiikin maisteri Aapo Häkkinen ja musiikin maisteri Markku

Luolajan-Mikkola

8 000

Forqueray-levytyksen kustannuksiin

Valtiotieteiden tohtori

Saara Hämäläinen

32 000

tutkimukseen ”Hintahämärrytys julkisessa kilpailutuksessa”

Filosofian maisteri

Jan Hänninen

13 000

väitöskirjatyön ”Tarvitsemmeko syväoppimista neurolaskennassa?” loppuunsaattamiseen

Sotatieteiden tohtori

Markus Häyhtiö

5 000

sotatieteelliseen tutkimukseen yksityisten toimijoiden roolista osana Suomen Puolustusvoimien toimintaa kansainvälisessä toimintaympäristössä

Kasvatustieteen maisteri

Samuel Iinatti

28 000

väitöskirjatyöhön ”How can Chantal Mouffe’s theory of agonistic democracy contribute to the aims of democratic education – A study of citizenship ideals in the context of school”

Diplomi-insinööri

Jussi Ikäheimo

6 000

väitöskirjatyöhön ”Sähköpohjaiset kemikaalit ja polttoaineet uusiutuvan energiajärjestelmän tasapainottajina”

Master of Science

Vandad Imani

14 000

väitöskirjatyöhön ”Artificial Intelligence for Early Diagnosis of Brain Disorders based on Neuroimaging Data”

Diplomi-insinööri

Antti Isosalo

9 000

väitöskirjatyöhön ”Rintasyövän automaattinen havainnointi mammografiakuvista tekoälyn avulla”

Tanssitaiteen maisteri

Mia Jaatinen ja työryhmä

10 000

Rieha-nykytanssiteoksen työryhmän taiteelliseen työskentelyyn

Teatteritaiteen maisteri

Johanna Jauhiainen ja Omakuva-työryhmä

12 000

”Omakuva – Unia Ellen Thesleffin elämästä ja taiteesta” -näyttämöteoksen esittämiseen väitöstilaisuuden yhteydessä, Aboagorassa ja Ruovedellä avattavassa kulttuurikeskuksessa

Musiikin maisteri

Annariina Jokela

14 000

alttoviulunsoiton opintoihin Sveitsissä, kilpailuihin ja mestarikursseille osallistumiseen

Teatteritaiteen maisteri

Liila Jokelin

10 000

esikoisromaanin kirjoittamiseen

Terveystieteiden tohtori

Marjaana Jones

16 000

tutkimukseen ”Suomalaisten äitiysneuvolapalvelujen tulevaisuus kaupallisen, yhteiskunnallisen ja kokemuksellisen kehyksen kautta tarkasteltuna”

Filosofian tohtori

Marko Jouste ja työryhmä

12 000

Kolttasaamelainen tanssiperinne -kirjahankkeeseen

Filosofian maisteri

Niilo Vihtori Joutsenlahti

28 000

väitöskirjatyöhön ”Piilotettujen avaruuksien karakterisointi”

Musiikin maisteri

Leena Julin

3 000

tietokoneen ja audiosekvensseriohjelmiston hankintaan liittyen taiteelliseen tohtorintutkintoon

Filosofian maisteri

Ville Julkunen

28 000 väitöskirjatyöhön ”Järvisimpukoiden kasvatus vesiviljelyn biosuodattajiksi”

Kauppatieteiden maisteri

Elina Jussila

24 000

väitöskirjatyöhön liittyvään tutkijavierailuun University of Californiaan

Musiikin maisteri

Annaleena Jämsä

10 000 huilun hankintaan

Musiikin maisteri

Esko Järvelä

14 000 viisikielisen viulun hankintaan

Filosofian tohtori

Juha Järvelä

3 000

Komisario Palmun synty: kuvaus kaikkien aikojen parhaan suomalaisen elokuvan luomisesta -tietokirjan kirjoittamiseen

Yhteisöpedagogi Olli Järvenkylä ja medianomi Dan Öhman

15 000

Kohtaamisia maalla ja merellä -videodokumenttiin tämän päivän ulkosuomalaisista ja Merimieskirkon heidän parissaan tekemästä työstä

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Johanna Järvinen

14 000

Kaikki miehet on rottii!: Naiset suomalaisessa punk- ja indie-skenessä

1977-2022 -tietokirjan kirjoittamiseen

Ylioppilas

Sofía Kaipainen

6 000

fantasiakirjan kirjoittamiseen

Psykologian maisteri

Kati Kajastus

28 000

väitöskirjatyöhön ”Generalized anxiety among Finnish adolescents: Assessment and correlates in families and education”

Filosofian lisensiaatti

Pilvi Kalhama

14 000

väitöskirjatyöhön ”Taide haastaa taidemuseon. 2000-luvun instituutiokritiikki ja museon muotoutuva identiteetti”

Filosofian tohtori

Andrei Kalinitchev

32 000

tutkimukseen ”Väestönmuutos ja muuttoliikkeet Inkerissä 1834–1917”

Filosofian maisteri

Andrea Kanerva

26 000

väitöskirjatyöhön ”American and British perspectives on Finland’s changing international position 1959–1965”

Filosofian maisteri

Salla Kangas

28 000

väitöskirjatyöhön ”Eläimistä ja eläimille puhumiseen liittyvät diskurssit ja kieli-ideologiat”

Filosofian tohtori

Jenny Kangasvuo

14 000

monisuhteisuutta ja biseksuaalisuutta käsittelevän Hiukset takussa -romaanin kirjoittamiseen

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Reeta Kankaanpää

14 000

väitöskirjatyöhön ”Mielenterveyden tilastollisen mallintamisen ongelma: mittamallin vaikutus intervention vaikuttavuuden arviointiin”

Filosofian tohtori

Sarianna Kankkunen

32 000

tutkimukseen ”Eskapismi – kirjalliset karkumatkat”

Diplomi-insinööri

Tomi Kankkunen

26 000

väitöskirjatyöhön ”Structural design and analysis of bio-based origami-like foldable structures”

Kasvatustieteiden maisteri

Jutta Karhu

28 000

väitöskirjatyöhön ”Optimismin ja pessimismin yhteydet toimintakykyyn aikuisuudessa”

Master of Science

Dominik Keiner

28 000

väitöskirjatyöhön ”Design options for a global net negative GHG energy system limiting global warming to 1.0°C until 2100”

Doctor of Philosophy

Nely Keinänen ja työryhmä

16 000

I, Elizabeth’/’Minä, Elisabet -musiikkiteatteriteoksen valmistamiseen

Kasvatustieteen maisteri

Tatu-Pekka Kekäläinen

14 000

yhteisöllisen nuortenromaanin kirjoittamiseen

Kasvatustieteen maisteri

Heta Kemppainen

7 000

väitöskirjatyöhön ”Lähisuhdeväkivaltakerronta lapsen ja turvakodin työntekijän välisessä dialogissa”

Musiikin maisteri

Toomas Keski-Säntti

15 000

opiskeluun Manhattan School of Musicissa

Oikeustieteen tohtori

Kristian Keskitalo

16 000

tutkimukseen ”Lyhytlainojen oikeushistoria – näkökulmia pikavippien sääntelyyn”

Valtiotieteiden maisteri

Anna Kevätsalo

12 000

väitöskirjatyöhön ”Psychological contract formation in organizational entry: how do employees make sense of performance expectations?”

Kasvatustieteen maisteri

Jani Kiiskilä

14 000

nuorille suunnatun kolmiosaisen romaanisarjan ja siihen liittyvän inspiraatiokirjan kirjoittamiseen

Valtiotieteiden maisteri

Roope Kinisjärvi

28 000

väitöskirjatyöhön ”Suomi Yhdistyneissä kansakunnissa ja muuttuvat tulkinnat kansallisesta itsemääräämisoikeudesta”

Doctor of Philosophy

Hadkhale Kishor

32 000

tutkimukseen ”Työ- ja elinympäristöön liittyvä syöpäriski – syövän ilmaantuvuus Suomen väestössä”

Tanssitaiteen maisteri

Jenni Kivelä ja työryhmä

10 000

dueton ”Stranger Plants” (työnimi) valmistamiseen

Tanssitaiteen maisteri

Hanna Kivioja ja työryhmä

6 000

monitaiteellisen teoksen ”Jag ser dig. Jag hör dig. Jag känner med dig” toteuttamiseen

Tanssitaiteen maisteri

Saku Koistinen ja työryhmä

8 000

SLAP!-tanssi- ja musiikkiesityksen valmistamiseen

Kasvatustieteiden maisteri

Maija Koivisto

26 000

väitöskirjatyöhön ”Tyhjä syli. Kuurot naiset, avioliittolaki, pakkoabortoinnit ja -sterilisaatiot Suomessa”

Kasvatustieteen maisteri

Anu Kolmonen

14 000 romaanin kirjoittamiseen ja tekstin työstämiseen

Tekniikan tohtori

Lari Mikael Koponen

75 000

tutkimusryhmän ”Transcranial magnetic stimulation optimisation group” perustamiseen

Sirkustaiteen kandidaatti Stina

Kopra ja sirkustaiteen kandidaatti

Lotta Paavilainen

11 000

Twenty years later, still here! -nykysirkusesityksen valo- ja äänisuunnitteluun

Kasvatustieteiden maisteri

Marja Korhonen

4 000

hankkeeseen ”Erilaisuuden kohtaaminen edistämässä lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa”

Filosofian maisteri

Pekka Korhonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”New statistical methods for the analysis of multivariate abundance data in ecology”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Kuutti Koski

9 000

historiallisen romaanin kirjoittamiseen

Lääketieteen tohtori

Silja Kosola ja työryhmä

28 000

väitöskirjatyöhön ”3S: School, sport and social media. Lukiolaistyttöjen terveyden edistäminen”

Filosofian maisteri

Hafiza Sajida Kousar

28 000

väitöskirjatyöhön ”The systematic search for new sustainable thermoelectric materials among pararammelsbergite-structured compounds to generate electricity from waste heat and for solid-state cooling”

Tietojenkäsittelyn tradenomi

Kaleva Kovalainen

10 000

hankkeeseen ”Nettiportaali kainuulaiselle musiikille”

Doctor of Science

Mariia Kozlova

10 000

Stanfordin vierailuun liittyen käyttäytymistalouden ja yritysrahoituksen tutkimukseen

Master of Science

Mehmet Emin Kucuk

12 000

väitöskirjatyöhön ”Metal-doped biomass ash derived zeolite/TiO2 composites for the photodegradation of organic pollutants”

Taiteen maisteri

Isa Kukkapuro-Enbom

7 000

hankkeeseen ”Kuvataiteilijan ja muotoilijan elämän mittainen vuorovaikutus – Näyttely taidegraafikko Irmeli Kukkapuron ja muotoilija Yrjö Kukkapuron elämäntyön vuorovaikutuksesta”

Doctor of Technology

Ignat Kulkov

65 000

tutkimusryhmän ”Using new technologies for the development of Finnish healthcare” perustamiseen

Filosofian tohtori

Markku Kulmala ja työryhmä

135 000

tutkimukseen ”Air pollution cocktail in Gigacity”

Musiikinopiskelija

Martta Kunnola

5 000

alttoviulun hankintaan

Filosofian tohtori

Saija Kuusela

14 000

kahden romaanin kirjoittamiseen

Musiikin tohtori Tuire Kuusi, Doctor of Philosophy Ivan Jimenez ja filosofian tohtori Juha Ojala

16 000

tutkimusprojektiin ”Äänten keston, voimakkuuden ja äänenvärin vaikutukset kuulijan havaintoon soinnun tyypistä ja sävelasettelusta”

Musiikin maisteri

Anna Kuvaja

15 000

levyn tuotantokuluihin ja taiteelliseen työskentelyyn

Filosofian maisteri

Sanna Kähkönen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Kansatiedettä kansalle – tieteellä vaikuttaminen 1930-luvulla ja sota-aikana”

Kauppatieteiden tohtori

Tiina Kähkönen

5 000

Työyhteisön luottamuksen jälleenrakentaminen -tietokirjan kirjoittamiseen

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Tamás Lahdelma

28 000

väitöskirjatyöhön ”Local labour mobility networks and firm productivity”

Diplomi-insinööri

Joonas Lahtinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Aivojen aktiivisuuden edistyneet lokalisointi- ja stimulointimenetelmät Zeffiro-ohjelmiston avulla”

Medianomi

Silja-Elisa Laitonen

13 000

Suviranta-trilogian toisen osan kirjoittamiseen

Psykologian maisteri

Anne Lakkavaara

28 000

väitöskirjatyöhön ”Miten auttaa kuormittunutta nuorta – positiivisten voimavaroja vahvistavan lyhytintervention vaikutus koulu-uupumuksen ennaltaehkäisyssä”

Näyttelijä Jussi Lankoski ja ohjaaja Joel Härkönen

5 000

esityksen ”GTA: Tsehov” ennakkosuunnitteluun ja työpajoihin

Musiikin maisteri Jenni Lappalainen

15 000

Ilmari Hannikaisen pianomusiikin levyttämiseen ja nuottikäsikirjoitusten puhtaaksikirjoitukseen

Sopraano

Sadelilja Larimo

5 000

opintoihin ulkomailla ja taiteelliseen työskentelyyn

Filosofian maisteri

Kaisa Lassinaro

28 000

väitöskirjatyöhön ”Poliittinen estetiikka ja feminismin ilmentymät”

Taiteen maisteri

Riikka Latva-Somppi

14 000

väitöskirjatyöhön ”Laboratory of Presence: Crafting Ecological Sensitivity”

Tanssitaiteilija

Rebecca Laube-Pohto ja työryhmä

8 000

Kierroksia kotona -työryhmän taiteelliseen työskentelyyn ja tanssiteoksen toteuttamiseen

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Matti Laukkarinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Sosiaalisen

rekrytoinnin hyödyt ja riskit tekoälyn ja algoritmien aikakaudella”

Filosofian tohtori

Aleksi Lehikoinen ja työryhmä

50 000

ympäristötietoisuuden vahvistamiseen perusopetuksessa ”Linnut ympäristömuutoksen viestintuojina”

Musiikin maisteri

Saara Lehtinen

8 000

koesoittomatkoihin ja opintojen viimeistelyyn

Filosofian maisteri

Laura Lennes

14 000

Munasolu, 38 -romaanin kirjoittamiseen

Filosofian tohtori Maarit LeskeläKärki ja filosofian maisteri Malla

Lehtonen

10 000

Aboagora 2023: Void -tapahtuman järjestämiseen

Master of Engineering

Zhiqiang Liao

12 000

väitöskirjatyöhön ”Machine learning methods for circular economy in Finnish companies”

Psykologian tohtori

Jallu Lindblom ja työryhmä

80 000

tutkimukseen ”What Really Matters in Child Development? A 20-year Longitudinal Study from Pregnancy to Adulthood”

Master of Science

Linyu Liu

14 000

väitöskirjatyöhön ”Talking about fairness within multinational corporations”

Filosofian maisteri

Nora Daniela Logrén

28 000

väitöskirjatyöhön ”Silakka elintarviketeollisuudessa – kohti terveellistä ja kestävää kulutusta”

Master of Science

Vladislav Loktev

26 000

väitöskirjatyöhön ”Black hole accretion discs: from theory to observations”

Musiikin kandidaatti

Charlotte Loukola

15 000

opintoihin The Juilliard Schoolissa

Kauppatieteiden tohtori

Anna Lukkarinen

15 000

tutkimukseen ”Kestävyys ja etiikka kasvuyritysrahoituksessa”

Oikeustieteen tohtori

Tero Lundstedt

8 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”How to End the Territorial Conflicts in Georgia – An International Law Based Mediation Proposal for Abkhazia and South Ossetia”

Doctor of Science

Markus Lähteenmäki ja työryhmä

8 000

European Architecture History

Network -konferenssin ”States in Between: Architecture and Empire in East Europe and North Eurasia” järjestämiseen

Master of Food Sciences

Roosa-Maaria Malila

28 000

väitöskirjatyöhön ”Planting the Seed of Change: Role of Social Influences in Boosting the Adoption of Meat Alternatives”

Teatteri-ilmaisun ohjaaja

Taneli Maljanen

17 000

taiteelliseen työskentelyyn näytelmäkirjailijana

Filosofian maisteri

Anne-Maija Malmisalo-Lensu

14 000

väitöskirjatyöhön ”Alvar Aalto arkkitehtuurimatkailukohteena –Kävijöiden motiivit, odotukset ja kokemukset”

Filosofian maisteri Elina Mantere ja kasvatustieteen maisteri Nicholas Haswell

10 000

Minun elämäni -animaatiosarjaan pakolaisnuorten kokemuksista

Musiikin tohtori

Risto-Matti Marin

28 000

konsertteihin ja ääniteprojekteihin liittyvän ohjelmiston harjoitteluun

Taidekouluttaja Sandra Marins ja toiminnanjohtaja Aku Siik

5 000

junanvaunun hankintaan täydentämään Wasa Graffitilandia -katutaidenäyttelyä

Tanssitaiteen maisteri

Lin (Linda) Martikainen ja työryhmä

12 000

Jäljellä olevaa -tanssiesityksen työstämiseen ja esittämiseen

Tanssitaiteen maisteri

Heidi Masalin ja työryhmä

15 000

Algoritmi-nykytanssiteokseen

Filosofian maisteri

Outi Menna ja työryhmä

3 000

pohjoismaisten lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjien verkoston tapaamiseen Helsingissä 2022

Musiikin kandidaatti

Jyri Mishukov

3 500

opintojen suorittamiseen Saksassa

Master of Science in Economics & Business Administration

Omar Mohammed

28 000

väitöskirjatyöhön ”Consumer Engagement in the Circular Business Model Innovation Post-Pandemic”

Master of Circus Arts

Hanna Moisala ja työryhmä

10 000

Fineline-nykysirkusteokseen

Musiikinopiskelija

Maria Morfin Venäläinen

10 000

sellon jousen hankintaan

Psykologian kandidaatti

Ilkka Muukkonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”The spatiotemporal neural code of facial expressions”

Yleisesikuntaupseeri

Mika Mäkilevo

10 000

opintoihin US Naval War Collegessa

Arkkitehti

Mikko Mälkki

28 000

väitöskirjatyöhön ”Suomenlinnan kunnostaminen ja rakennussuojelun rinnakkaiset tavoitteet. Monumentin säilyttämisen, ylläpidon ja käytön näkökulmat Susisaaren hoitoa, korjauksia ja kehittämistä koskevissa suunnitelmissa 1962–2014”

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Miia Mänttäri

14 000

väitöskirjatyön ”Kaupunkipuut, monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut” loppuunsaattamiseen

Oikeustieteen tohtori

Kalle Määttä

10 000

lainopilliseen tutkimukseen ”Lakien tulkinta”

Doctor of Science

Sofeem Nasim

28 000

väitöskirjatyöhön ”Low-cost sensory modelling approach for efficient and enhanced monitoring and estimation of environmental parameters”

Diplomi-insinööri

Markus Neuvonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Prony-based method for data driven subspace identification”

Musiikin kandidaatti

Anni Niemelä ja työryhmä

8 000

dramatisoidun konsertin järjestämiseen

Master of Science in Economics and Business Administration

Martta Nieminen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Organizational valuation practices of multiple competing social issues in the strategy process”

Filosofian tohtori

Jyrki Nummi

3 500

työskentelyyn Pariisin kansalliskirjastossa ranskankielisen tutkimuskirjallisuuden parissa Suomen kirjallisuuden ulkosuhteita käsittelevän yleisteoksen kirjoittamista varten

Kirjailija

Markus Nummi

24 000

romaanin kirjoittamiseen

Filosofian tohtori

Outi Nuutinen ja työryhmä

32 000

interventiotutkimukseen ”Ruokaa mielelle – voimavarainen ja motivoiva ravitsemuskuntoutus osana masennuksen hoitoa”

Musiikin maisteri

Kenneth Ojutkangas

10 000

kontrabassotuuban hankintaan

Insinööri

Sid Sakari Oksala

28 000

väitöskirjatyöhön ”Kokeellinen tutkimus jää-jää-kitkasta Itämerellä”

Yhteiskuntatieteiden tohtori

Atte Oksanen ja työryhmä

18 000

hankkeeseen ”Työelämän uudet viestintäteknologiat – pitkittäistutkimus suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnista 2019–2023”

Master of International and Comparative Law

Ama Botwewa Opoku Acquah

13 000

väitöskirjatyöhön ”The Fiduciary State Shareholder in the Sub-Saharan African Petroleum Industry and Fundamental Rights of Citizens”

Master of Science in Engineering

Timokleia Orfanidou

12 000

väitöskirjatyöhön ”The potential for Timber Construction to Mitigate Climate Change considering Forest Dynamics and Circular Economy principles”

Kuvataiteen maisteri

Kukka Paavilainen

28 000

kuvataiteen tohtorin opinnäytteen ”Teoksen äärellä harjaantunut katse”

viimeistelyyn ja väitöksen jälkeiseen

artikkelin julkaisuun

Teatteritaiteen maisteri

Aija Pahkala ja työryhmä

10 000

tanssitaiteilija Martta Bröyeristä kertovan kantaesityksen valmistamiseen

Doctor of Philosophy in Medicine

Saranya Palaniswamy

16 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen

”Human biomonitoring of endocrine disrupting chemicals and its association with circulating metabolites and cardiometabolic risk”

Musiikin maisteri Eero Palviainen, musiikkipedagogi Kaisamaija Uljas ja musiikin tohtori Solmund

Nystabakk

4 000

festivaalin ”Kyläkirkon luuttupäivät” järjestämiseen Pitäjänmäen

kyläkirkossa

Master of Science

Hanna Pankka

28 000

väitöskirjatyöhön ”Koneoppimismalli ihmisaivojen funktionaalisen konnektiivisuuden ennustamiseen”

Filosofian maisteri

Harri Parkkinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Quantum transport theory with nonlocal coherence and its applications”

Filosofian tohtori

Jukka Partanen ja työryhmä

7 000

tutkimukseen ”Ministeri Matti Puhakka: työväen aristokraatti”

Master of Science in Biomedical Engineering

Shokoofeh Parvin

28 000

väitöskirjatyöhön ”Multi-channel Transcranial Magnetic Stimulation and High-Density surface Electromyography to study human motor control of the upper extremities”

Filosofian maisteri

Juho Pekkarinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Intertwining Science and Politics: Foreign Scholars of Finland and Their Finnish Collaborators, ca. 1870-1920”

Oikeustieteen maisteri

Sami Pekola

26 000

väitöskirjatyöhön ”Raja ei synny vaan rakentuu. Monitieteinen tutkimus valtioiden rajan ylittävästä toiminnasta ja sen sääntelystä, esimerkkinä Suomen ja Ruotsin välinen pohjoinen raja”

Filosofian maisteri

Tea Pelkonen

14 000

tietokirjan kirjoittamiseen barokkitaidemaalari Artemisia Gentileschin elämästä

Filosofian maisteri

Jenna Peltonen

14 000

väitöskirjatyöhön ”Sosiaalisen median koronakulttuuri”

Valtiotieteiden tohtori

Jukka Pesu

32 000

tutkimukseen ”Suojeluvastuu, suvereniteetti ja Suomi: Konfliktien hallinnan ja suomalaisen rauhanrakennuksen murrokset kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä”

Tanssitaiteilija

Eleni Pierides ja työryhmä

7 000

Kädetön - Unarmed -teosprosessiin ja esitystoimintaan

Humanististen tieteiden kandidaatti Tuukka Pietarinen

14 000

runoteoksen kirjoittamiseen

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Laura Aliina Pietikäinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Kasvien mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ilmiasun joustavuuden ja evolutiivisen muutoksen keinoin”

Valtiotieteiden maisteri

Hannu Pihlajasalo

28 000

väitöskirjatyöhön ”Behind the Development – Why Some Nations Prosper and Others Don’t?”

Master of Science in Engineering

Giovanna Andrea Pinilla

De La Cruz

26 000

väitöskirjatyöhön ”Public-private partnerships for energy infrastructure development”

Filosofian maisteri

Nea Pirttinen

26 000

väitöskirjatyöhön ”Crowdsourcing in Computer Science Education”

Valtiotieteiden maisteri

Ari-Joonas Pitkänen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Performing the Pacific Island: Place, Practice, and Matter in the Making of Oceanic Taiwan”

Musiikin maisteri

Vera Plosila

14 000

musiikin tohtoriopintoihin ”They are destroyed by the bright light of reason – Sublime theories in the instrumental chamber music of the Berlin Montagsklub circle” Leidenin yliopistossa

Muusikko

Riina Poijärvi

8 000

kuudennen soololevyn, Onnea-albumin, levytykseen

Kasvatustieteen maisteri

Mirva Poikola

28 000

väitöskirjatyöhön ”Oppilaiden oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen inklusiivisissa kouluissa”

Filosofian maisteri

Marketta Pyysalo

14 000

lastenromaanin kirjoittamiseen

Filosofian maisteri

Mari Pääkkönen ja työryhmä

25 000

Kalevala runolaulettuna -äänikirjan äänittämiseen ja julkaisemiseen konserttien kera

Filosofian maisteri

Sakari Pöysti

9 000

väitöskirjatyöhön ”Suoliston mikrobiston yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen”

Tanssitaiteen maisteri

Kati Raatikainen ja työryhmä

10 000

Tanssivat Timantit -tanssiryhmän Kohtaamisia-teoskokonaisuuden valmistamiseen

Master of Science in Biology of Environmental Change

Tawfiqur Rahman

28 000

väitöskirjatyöhön ”Impact of climate change on the top-down effect of a dominant mesopredator in the Baltic Sea and the ecological consequences”

Tanssitaiteen maisteri

Maarit Rankanen

28 000

väitöskirjatutkimukseen ”Tyhjyyden astia – Ma tanssijan sisäisen ja ulkoisen tilan muotoutumisessa”

Master of Science

Anum Rasheed

14 000

väitöskirjatyöhön ”Bioprinting of suitable bioinks to form multiple-layered scaffolds for cell compatibility and tissue regeneration application”

Masters of Science in Microbiology and Immunology

Urooj Rashid

28 000

väitöskirjatyöhön ”Plants and plant-associated microbes for bioremediation of waste water and their metal accumulation and chemical degradation capacity”

Taiteen maisteri

Riitta Rask

6 000

Urkujen synty -dokumenttielokuvan leikkauskäsikirjoitukseen

Taiteilija Mona Ratalahti, teatteri-ilmaisun ohjaaja Minna Kivelä ja media-alan yrittäjä Leino

Nea

16 000

hankkeeseen ”Demokratian A ja O – demokratiakasvatusta ja medialukutaitoa huumorin keinoin nuorisokeskuksissa”

Master of Science

Florian Rathmann

28 000

väitöskirjatyöhön ”Addressing the solar-driven generation of H2 from water in the absence of noble metals”

Terveystieteiden maisteri

Eveliina Rauhansalo

28 000

väitöskirjatyöhön ”WHOLE PERSON CONDITION: Broadening perceptions of patients’ and physiotherapists’ conceptions about hip and knee osteoarthritis and its care”

Musiikin kandidaatti

Taina-Maaria Rautasuo ja työryhmä

15 000

Näin unta kesästä kerran -runokonserttikokonaisuuden viemiseen hoivakoteihin

Doctor of Philosophy

Sheikh Feroze Rehan

14 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Resource-based drivers of innovation performance in Finnish firms”

Filosofian maisteri

Fanny-Johanna Reinikka

28 000

väitöskirjatyöhön ”Palvelukseen halutaan kykenevä miespalvelija”

– Ammatillisia näkökulmia palvelualojen miehiin ja miespalvelijoihin

Helsingissä 1880–1930

Filosofian maisteri

Tanja Riekkinen

14 000

väitöskirjatyöhön ”Imagining Petrofutures: Sociotechnical Imaginaries and Petroculture in Finland from the Late 1940s to the Early 1970s”

Musiikin maisteri

Elisaveta Rimkevitch

5 000

laulutaidon kehittämiseen, kilpailuihin osallistumiseen sekä koelaulu- ja koulutusmatkoihin

Musiikin maisteri

Jenny Robson

14 000

taiteelliseen toimintaan sekä levytyksen toteutuskustannuksiin ja työvälineiden hankintaan

Master of Science

Juliana Rodrigues dos Reis

14 000

väitöskirjatyöhön ”Alternative Narrative of Development from Frugal Social Innovations in the Global South”

Bachelor of Music

Leonardo Rojnic

4 000

kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisiin

Musiikin kandidaatti

Robert Ruohola ja työryhmä

6 000

Ennenkuulumatonta!-kuorokonsertin järjestämiseen

Kasvatustieteiden maisteri

Minna Maarit Ruolanto

14 000

väitöskirjatyöhön ”Ei-teknisten taitojen ilmentyminen työssä kriisija konfliktialueilla. Monialainen näkökulma ei-toivottujen tilanteiden hallintaan”

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Katri Rusanen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Kestävä arvonluonti metsäbiotalouden verkostoissa”

Lääketieteen ja kirurgian tohtori

Olli Ruuskanen

30 000

tutkimukseen ”COVID-19 ja muut respiratoriset virusinfektiot jääkiekkojoukkueessa”

Filosofian tohtori Henrik Rydenfelt, Tuija Takala ja Jooseppi Räikkönen

80 000

tutkimushankkeeseen ”Oikeudenmukaisuus kriisissä”

Valtiotieteiden maisteri

Roosa Rytkönen

14 000

väitöskirjatyön ”’Epäily on tie totuuteen: ilmastonmuutostutkijat, ympäristöaktivistit ja episteeminen navigaatio Länsi-Siperiassa” viimeistelyyn

Filosofian maisteri

Leena Rättyä

28 000

väitöskirjatyöhön ”Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen diskurssit peruskoulussa”

Teatteritaiteen maisteri

Tommi Saarela

5 000

säveltäjä-kapellimestari Kalervo

”Kassu” Halosen elämäkerran kirjoittamiseen

Filosofian tohtori

Juhana Saarelainen

32 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen

”Ylirajainen Kalevala. Elias Lönnrotin teoreettinen työskentely ja Kalevalan transkulttuuriset merkitykset”

Master of Science

Ali Sadeghi

14 000

väitöskirjatyöhön ”Activist Resistance to Carbon Removal Technology; A Systems Psychodynamic Approach”

Agronomi

Samica Sadik

26 000

väitöskirjatyöhön koskien nokkoskuidun käyttöä korkealuokkaisissa tekstiileissä

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Otto Saikkonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Kuusen kasvu ja puuaineen laatu jatkuvapeitteisessä metsikössä”

Master of Arts

Elina Sairanen

28 000

väitöskirjatyöhön ”New paradigm in the history of modern art museums in the MENA region: Analysing the Jordan National Gallery of Fine Arts”

Valtiotieteiden maisteri

Irina Marjaana Salmi

28 000

väitöskirjatyöhön ”KOHTI SYVEMPÄÄ LUONTOYHTEYTTÄ – teoreettinen viitekehys uudenlaiselle, varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa sovellettavalle kestävyys- ja ilmastonudgemenetelmälle”

Kauppatieteiden tohtori

Joni Salminen

75 000

tutkimusryhmän ”Empirical User Research on Persona Analytics” perustamiseen

Filosofian maisteri

Heikki Salo

28 000

väitöskirjatyöhön ”Stressivasteet, polyamiiniaineenvaihdunta ja epigeneettiset muutokset havupuiden kasvullisessa lisäyksessä”

Musiikin maisteri

Juulia Salo

14 000

taiteelliseen työhön kanteletaiteilijana

Filosofian tohtori

Kati Salo

32 000

tutkimukseen ”Pohjois-Suomen muinaisten hautojen luututkimus”

Filosofian maisteri

Tuukka Salonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Tunteiden ja affektien politiikka Iris Uurron 1930–1940-lukujen tuotannossa”

Master of Science

Roosa-Maria Savela

13 000

väitöskirjatyöhön ’’Ikääntyneiden omaishoitajien terveyden sosiaaliset tekijät’’

Kasvatustieteen maisteri

Sanna Savolainen

6 000

väitöskirjatyön ”Business ecosystem development on Oulu region

- Influence of public financing on regional level” loppuunsaattamiseen

Musiikin maisteri

Iris Seesjärvi

14 000

väitöskirjatyöhön ”Hermeneuttis-narratiivinen tutkimus häpeästä ja häpeänsietokyvystä klassisessa laulussa”

Filosofian maisteri

Katri Senilä

28 000

väitöskirjatyöhön ”Turvallisen kiertotalouden edistäminen puhdistamolietteiden biotestauksen ja käytön ohjeistuksen avulla”

MA tanssiantropologi Heidi Seppälä, ma tanssiantropologi Emmanuel Ndefo ja teatteritaiteen maisteri

Jalmari Nummiluikki

4 000

Patterns of Masculinity -teoskokonaisuuden ensimmäisen osan toteuttamiseen

Kauppatieteiden tohtori

Harri Seppänen

10 000

soveltavaan tutkimukseen ”Yrityksen arvonmäärityksen epävarmuuden hallinta - parhaat käytännöt, standardit ja automatisoidut mallit”

Doctor of Science

Tanvi Sharma

26 000

väitöskirjatyöhön ”Covid-related relation detection from social media data for deep prediction models”

Doctor of Philosophy

Babooshka Shavazipour

32 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Sustainable and Resilient decision-making: Towards the futureproofing of Finland’s green energy transition and energy independence (FINGREENI)”

Master of Arts

Claire Shaw

14 000

väitöskirjatyöhön ”Blockchain for Commons Organizing: Values practices within two contexts”

Master of Music in Opera

Isabella Shaw

6 000

libreton tekemiseen Ada Lovelace -monodraamaan sekä taiteelliseen työhön LGBTQ+-oopperassa La

Doriclea

Elintarviketieteiden maisteri

Aino Siitonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Palkokasvielintarvikkeiden merkitys B-vitamiinien lähteenä”

Teatteri-ilmaisun ohjaaja

Fanni Silmunen ja työryhmä

9 000

löysään nuoraan keskittyvän nykysirkusteoksen suunnitteluun, koreografiointiin ja uusien nuoratekniikoiden työstämiseen

Diplomi-insinööri

Kristoffer Simula

14 000

väitöskirjatyöhön ”Quantum Monte Carlo: modern applications for positrons and lattice defects”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Marja Helena Sivonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Vähähiilisen energiamurroksen laajemmat turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet Suomessa, Virossa ja Norjassa vuosina 2006–2022”

Oikeustieteen maisteri

Pauno Soirila

10 000

väitöskirjatyöhön ”The History of Cultural Heritage in International Law”

Lääketieteen tohtori

Eino Solje ja työryhmä

80 000

poikkitieteelliseen tutkimushankkeeseen ”Muistisairaus, perimä ja stigma”

Filosofian maisteri

Maarit Soukka

28 000

väitöskirjatyön ”Puhtaat puut, likaiset sanat. Kielen ja luonnon kytköksiä sotienjälkeisessä modernismissa” loppuunsaattamiseen

Diplomi-insinööri

Timo Stolt

28 000

väitöskirjatyöhön ”Nonlinear optics using resonant metamaterials”

Oikeustieteen maisteri

Panu Ståhlberg

14 000

väitöskirjatyöhön ”Hallituksen jäsenen tuottamus ja vahingonkorvausvastuu säätiössä”

Filosofian maisteri

Miika Suhonen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Fotoakustinen tomografia heterogeenisessa väliaineessa”

Master of Environmental Studies

Yasushi Suko

14 000

väitöskirjatyöhön luontoäänien kuuntelemisen palauttavista vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin

Kauppatieteiden tohtori

Mari Suoranta

8 000

tutkimukseen ”Uudet liiketoimintamallit ja hautomot yritysten kestävän kansainvälisen kasvun luojina”

Master of Technology

Praneeth Susarla

28 000

väitöskirjatyöhön ”Artificial Intelligence techniques for millimeter wave and beyond radio beamforming and sensing applications”

Filosofian maisteri

Ville-Juhani Sutinen

8 000

kertovan Reunamerkintöjä-tietokirjan kirjoittamiseen

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Ulla Suulamo

28 000

väitöskirjatyöhön ”Sosioekonomisten kuolleisuuserojen pitkän aikavälin muutokset Suomessa”

Filosofian maisteri

Marja Suurpalo

28 000

väitöskirjatyöhön ”Näyttelijäkoulutuksen akustiset ja kuultavissa olevat vaikutukset opiskelijan ääneen Tampereen yliopistossa 1985–2021”

Kauppatieteiden tohtori

Marja Svanberg

32 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Eroon liiketoiminnan ja etiikan kahtiajaosta voittomotiivia aidosti tukevalla yritysetiikalla”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Jussi Systä

28 000

väitöskirjatyöhön ”Talouspolitiikan arviointineuvosto ja talouspoliittinen hegemonia”

Tanssitaiteen maisteri

Katja-Maria/Kay Taavitsainen

4 000

tanssielokuvasta ja galleriassa esitettävästä esittävän taiteen teoksesta muodostuvan kokonaisuuden valmistamiseen

Filosofian maisteri

Antti Tapani Taipale

28 000

väitöskirjatyöhön ”Liikuttava teatteri. Kehollinen empatia teatteritapahtuman keskiössä”

Taiteen maisteri

Heli Tamminen ja työryhmä

28 000

SOTILAS-elokuvan käsikirjoituksen työstämiseen yhdessä näyttelijäryhmän ja ohjaajan kanssa Meisner-tekniikkaa hyödyntäen

Tanssitaiteen maisteri

Jukka Tarvainen

14 000

taiteelliseen työskentelyyn

Master of Science

Hadi Tarzamni

6 000

sähköajoneuvon akkulaturin analysointityöhön, suunnitteluun ja prototyyppien tekemiseen osana väitöskirjatyötä

Filosofian tohtori

Ilari Taskinen

32 000

väitöskirjatyön jälkeiseen demografiseen tutkimushankkeeseen toisen maailmansodan suomalaisten

sotilaiden sosiaalisesta taustasta ja sotakokemuksista

Sirkustaiteilija

Lassi Johannes Tauriainen

14 000

taiteelliseen työskentelyyn

Kauppatieteiden maisteri

Thomas Taussi

14 000

väitöskirjatyöhön ”Essays on risk work”

Tuottaja Pentti Teirikari, kuvaaja Pasi Pelkonen ja johtaja Matti Hakamäki

5 000

Kaustinen – Mittavat otteet -dokumenttielokuvan toteuttamiseen

Master of Science

Jennifer Tersteegen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Novel and sustainable composite materials based on biomimetic spider silk and recycled cellulose”

Tähtitanssija Minna Tervamäki ja kuvataiteen maisteri Hannaleena

Heiska

8 000

poikkitaiteellisten esitysten toteuttamiseen Espoon modernin taiteen museo EMMAssa

Kasvatustieteen maisteri

Tuomas Tervasmäki

14 000

väitöskirjatyöhön ”Koulutuspolitiikan ideologiaa jäljittämässä – Laclaulaisen diskurssiteorian näkökulmia suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen arvoperustoihin”

Filosofian maisteri

Erkki Tervo

28 000

väitöskirjatyöhön ”Sääntelyn välittäjien rooli teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa”

Tanssielokuvan maisteri Vilma Tihilä, tanssija Arttu Peltoniemi ja tanssija Timo Saari

6 000

Kanalinnut-teoksen taiteelliseen työstämiseen

Valtiotieteiden tohtori

Sanna Tirkkonen

9 000

tietokirjan ”Mielisairaalan rappiotaide?” kirjoittamiseen

Kauppatieteiden maisteri

Tuuli Toivikko

14 000

väitöskirjatyöhön ”Digital and Social Enablers in Fast Organizing of Large-Scale Cross-Boundary Collaboration”

Filosofian maisteri

Aino Torikka ja työryhmä

18 000

Straight Acting -teoksen toteuttamiseen

Kauppatieteiden tohtori

Sami Torstila

15 000

tutkimusvierailuun Yhdysvalloissa liittyen tutkimukseen sijoittajakäyttäytymisen, yritysrahoituksen ja rahoitusjuridiikan alalla

Filosofian tohtori

Mari Tossavainen

14 000

tietokirjaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kuvanveistäjistä

Master of Science in Business and Economics

Toan Tran

14 000

väitöskirjatyöhön ”Three Essays on Supplier Sustainability Risks”

Teologian tohtori

Miika Tucker

32 000

tutkimukseen ”The Text of Jeremiah for the 21st Century”

Filosofian tohtori

Mikko Tuomi

32 000

tutkimukseen ”Aktiivisia punaisia kääpiötähtiä kiertävien planeettojen elinkelpoisuus”

Musiikkiteknologi

Janne Tuominen

7 000

mikrofonien hankintaan

Master of Art

Murat Turkmen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Re-acclimatizing Humans to Nature: Autonomy and Politics in Ecocritical Art”

Filosofian tohtori

Maija Urponen

32 000

pilottihankkeeseen humanistisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevien yhteistyösuhteiden ja -käytäntöjen kartoittamiseksi

Filosofian maisteri

Elina Vaahensalo

14 000

väitöskirjatyöhön ”Kahtia jakava vuorovaikutus – Toiseuden tuottaminen verkon keskustelukulttuureissa”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Ulla-Marja Valovesi

28 000

väitöskirjatyöhön ”The Cultured Landscape of Finnish Rock Art”

Kauppatieteiden maisteri

Tuuli Vanhapelto

28 000

väitöskirjatyöhön asuntomarkkinoiden alueellisista eroista Suomessa

Kauppatieteiden tohtori

Taneli Vaskelainen ja työryhmä

75 000

homing-apuraha hankkeeseen ”Strategic Resources in Worker Cooperatives (STRAWOCO)”

Kasvatustieteen maisteri

Marjo Vesterinen

28 000

väitöskirjatyöhön ”Education for greener future: sustainability competencies in primary school education”

Musiikin maisteri

Mirka Viitala

10 000

soololevyn valmistamiseen

Oikeustieteen tohtori

Seppo Villa

10 000

tutkimukseen ”Competitiveness through Modern Company Regulation: Finnish New Companies Act in European and Global Context”

Filosofian maisteri

Miisa Virta

28 000

väitöskirjatyöhön ”Suurpedon paluu – vaikutukset loisyhteisöön”

Filosofian maisteri

Leena Virtanen

14 000

elämäkertateoksen kirjoittamiseen

Tyyni Tuuliosta

Filosofian tohtori

Kalle Virtapohja

8 000

tietokirjan kirjoittamiseen aiheesta

Paavo Nurmi Helsingin rakentajana

Taiteen kandidaatti Soile Voima, taiteilija Anttoni Halonen ja taiteen maisteri Heli Keskikallio

8 000

tanssiteoksen ”Maa (jää)” toteuttamiseen

Sairaanhoitaja

Tiina Vuohijoki

28 000

väitöskirjatyöhön ”Participation and social inclusion trough intelligent clothing – from handcrafted designs to tools supporting individual’s everyday life”

Kasvatustieteen maisteri

Eija Vuorenmaa

28 000

väitöskirjatyöhön ”Miten oppiminen ryhmässä etenee? Monikanavainen tutkimus ryhmän vuorovaikutuksesta ja oppimisen säätelystä”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Ilkka Vuorinen

14 000

väitöskirjatyöhön ”Addiktio, elämänhallinta ja ihmissuhteet kulutusyhteiskunnassa”

Filosofian maisteri

Jane Vuorinen

7 000

väitöskirjatyön ”Photographic Materialities in Contemporary Art” viimeistelyyn

Valtiotieteiden maisteri

Anita Välikangas

13 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Beyond economic growth: The targets of the social sciences and humanities in research policy”

Filosofian maisteri

Mikko Välimäki

28 000

väitöskirjatyöhön ”Dekadenssista Suomen kuvataiteessa ja kulttuurissa”

Filosofian maisteri

Elias Vänskä

28 000

väitöskirjatyöhön ”Gas emission tomography for monitoring greenhouse gas balances in agriculture”

Terveystieteiden maisteri

Tiina Väänänen

14 000

väitöskirjatyöhön ”Kosketus ja kokemus”

Diplomioopperalaulaja

Ida Wallén

5 000

taiteelliseen työskentelyyn

Master of Science

Paula Weller

28 000

väitöskirjatyöhön ”Developing an adaptable robust optimization framework for improved preparedness and resilience in emergency response”

Master in Management

Xiaoshi Xu

9 000

väitöskirjatyöhön ”Management practices and innovation: the role of paradoxical tensions and national context”

Filosofian maisteri

Maija Yli-Jokipii

28 000

väitöskirjatyöhön ”Oman äidinkielen opettajat kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullisen pedagogiikan edistäjinä” loppuunsaattamiseen

Hallintotieteiden maisteri

Marja Yli-Pärri

7 000

väitöskirjatyöhön ”Collective organizational identity design in meta-organizations”

Musiikin kandidaatti

Noora Ylönen

7 000

opintojen viimeistelyyn Saksassa

Sotatieteiden tohtori

Klaus Zaerens

8 000

tutkimukseen ”Enhancing Information Sharing with Trust Management”

Master of Science

Junhua Zhu

28 000

väitöskirjatyöhön ”The Ethics of AI in China: Concerns and Preferred Solutions”

Filosofian maisteri

Yuriy Zub

14 000

ukraina–suomi-sanakirjan kirjoittamiseen

Master of Research in Cognitive Neuroscience

Juho Äijälä

28 000

väitöskirjatyöhön ”Full-brain electrophysiological dynamics of visual imagery and their interactions with the autonomic nervous system”

Kansallisgalleria

36 000

Wihuri-päivän järjestämiseen Kansallisgallerian museoissa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri

20 000

Ukrainasta sotaa paenneiden auttamiseen

Tutkimusprofessori

Merja Penttilä ja Synbio-tutkimusyhteisö

391 000

Centre for Young Synbio Scientists -hankkeeseen

Professori

Vesa Vares

12 000

tutkimustyöhön tietokirjan loppuunsaattamiseksi Ben Zyskowiczin poliittisesta toiminnasta ja suhteesta suomettumisilmiöön

Emeritusprofessori

Yrjö Sotamaa ja työryhmä

25 000

Aalto-yliopiston syntyä käsittelevän tietokirjan ”Syntyi hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus” toteuttamiseen Poolien kautta myönnetyt apurahat

Doctor of Philosophy

Jacopo Zini

30 000

tutkimukseen ”Cell eye - Timegate Raman as next-generation advanced process control platform for biopharmaceutical production”

Doctor of Philosophy

Narges Yousefnezhad

30 000

tutkimukseen ”Accurate and scalable firmware analysis platform for industrial IoT cybersecurity”

Säätiöiden post doc -pooli

Doctor of Philosophy

Ana Andelkovic

55 000

tutkimukseen ”Identification of the molecular mechanisms and components of mitochondrial ribosome quality control”

Doctor of Philosophy

Benjamin Hogan

48 000

tutkimukseen ”Graphene + nanodendritic silver SERS devices enabling new biomedical diagnostic methods”

Kauppatieteiden tohtori

Anna Lukkarinen

80 000

tutkimukseen ”Kestävyys ja etiikka kasvuyritysrahoituksessa”

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

30 000

nimikkosalikeräys

Aalto-yliopisto

50 000

Ukrainan sotaa paenneiden auttamiseen

Helsingin yliopisto

50 000

Ukrainan sotaa paenneiden auttamiseen

Itä-Suomen yliopisto

338 000

tutkimusohjelman ”Vesiympäristön kestävä käyttö vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä” jatkamiseen

Post Docs in Companies

Doctor of Philosophy

Federica Previtali

30 000

tutkimukseen ”Developing an AAL (ambient assisted living) solution to prevent and reduce loneliness and social isolation among older adults”

Doctor of Philosophy

Giulia Torrieri

30 000

tutkimukseen ”Targeted delivery of RNA with next generation polymeric nanoparticles”

Kasvatustieteen tohtori

Antti Moilanen

35 300

tutkimukseen ”Emansipaatio ja kasvatus: miten kouluopetus voi tukea vapautta ja demokratiaa yhteiskunnassa?”

Doctor of Philosophy

Cristina Palma

53 000

tutkimukseen ”Bacteria adaptation mechanisms to stress conditions”

filosofian tohtori

Noora Poikela

49 000

tutkimukseen ”Nopean ilmastosopeutumisen strategiat ja niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen”

Doctor of Philosophy

Vikas Verma

70 000

tutkimukseen “Deep Generative Modeling of Graph Structured Data with Applications to Drug Discovery”

Residenssiapurahat

Vierailevat kutsutaiteilijat

Paavo Räbinä

13 000

taiteelliseen työskentelyyn

Alma Heikkilä

13 000

taiteelliseen työskentelyyn

Temppelikadun taiteilija-ateljee

Johanna Ketola

6 000

elin-, matka- ja asumiskustannuksiin Palkinnot

Tunnustuspalkinto

Viestinnän professori

Anu Kantola

30 000

Näyttelijä

Jukka Puotila

30 000

Kädentaitopalkinto

Taiteen maisteri

Jari Kantanen

15 000

Yhteisöpalkinto

Nuori yrittäjyys ry

250 000

Oma toiminta

Wihurin tutkimuslaitos

2 165 000

biolääketieteelliseen tutkimukseen ja laitehankintoihin

Kunniapalkinnot

2021

Susanna Pettersson, filosofian tohtori

Martti Hetemäki, valtiotieteiden tohtori

2019

Jorma Uotinen, professori

2018

Rainer Mahlamäki, arkkitehti

2016

Pirkko Nuolijärvi, professori

2014

Tapani Ruokanen, päätoimittaja emeritus

2013

Risto Nieminen, professori

2011

Martti Häikiö, professori

2010

Jorma Panula, akateemikko

2008

Kari Raivio, kansleri

2007

Riitta Nikula, professori

Tuula Tamminen, professori

2005

Eero Huovinen, piispa

Doris Laine-Almi, professori

2004

Meri Louhos, pianotaiteilija

Anna-Leena Siikala, professori

2002

Jaakko Frösén, professori

2001

Seppo Kimanen, professori

1998

Erkki Pohjola, professori

1996

Paavo Berglund, kapellimestari

Veijo Meri, kirjailija

1995

Béla Jávorszky, kirjailija

Jaan Kaplinski, kirjailija

1993

Tapani Raittila, taidemaalari

1992

Erkki Kansanaho, piispa

Leena Peltola, professori

1990

Anita Välkki, laulajatar

1989

Veikko Sinisalo, professori

1984

Tauno Äikää, professori

1982

Timo Mikkilä, professori

1981

Aune Lindström, professori

1978

Lauri A Puntila, professori

1977

Erik Tawaststjerna, professori

1974

Eino Jutikkala, professori

Klaus Waris, kansleri

1972

Ella Eronen, taiteilija

1970

Rafael Koskimies, professori

1969

Martti Haavio, akateemikko

1966

Taneli Kuusisto, professori

Lauri Pihkala, professori

1964

Arvi Kivimaa, professori

1963

Bruno Suviranta, kansleri

Edvard A Wegelius, professori

1961

Tauno Hannikainen, kapellimestari

Viljo Kojo, kirjailija

1955

Kalervo Kallio, kuvanveistäjä

1954

Arvo Ylinen, professori

1953

V A Heiskanen, professori

Aino Kallas, kirjailija

1952

Erkki Laurila, professori

Tunnustuspalkinnot

2022

Anu Kantola, viestinnän professori

Jukka Puotila, näyttelijä

*Jari Kantanen, taiteen maisteri

2021

Aino Havukainen ja Sami Toivonen, lastenkirjailijat

*Tiina Sonninen, konservaattori

2019

Minna Pyykkö, luontotoimittaja

*Pauli Venäläinen, taidevalaja

2018

Laura Saarikoski, toimittaja

Pikku Papun Orkesteri

2016

Seppo Hovi, musiikkineuvos

*Henna Koskinen ja Taina Leppilahti, tekstiilikonservaattorit

2014

Jukka Mäkelä, taidemaalari

Eeva-Leena Pokela, musiikkikasv.lehtori

*Olavi Kuusisto, vanhempi mestari

2013

Meta4-kvartetti

*Rauno Träskelin, valokuvaaja

2011

Kalle Löövi, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja

Paavali Jumppanen, pianisti

*Terhi Juurinen, keraamikko

2010

Kari Lumikero, toimittaja

2008

Kassandra ry

Tuomas Hoikkala, toiminnanjohtaja

*Upi Anttila, seppä

2007

*Jaakko Liikanen, lasinpuhaltajamestari

2006

Vastuunkantajat ry

2005

*Erja Huovila, taidegrafiikan vedostaja

2004

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon talkooväki

2002

John Storgårds, kapellimestari

*Anna Kontek, lavastaja ja pukusuunnittelija

2001

Mauri Kunnas, kirjailija

*Riitta Ojala, taideompelija

1999

Aune Laaksonen, museonjohtaja

1996

Helena Petäistö, toimittaja

1993

Eero Saarenheimo, professori

1992

Rauman merenkulkuoppilaitos

Tuulentuvan säätiö

1990

Pertti Nieminen, kirjailija

Reino Rinne, kirjailija

1989

Jorma Hynninen, oopperalaulaja

1986

Martti Silvennoinen, ohjelmapäällikkö

1982

Holger Eklund, merileksikografi

*Eemeli Paavonen, pianonvirittäjä

1978

Matti Sadeniemi, professori

1977

Martta Wendelin, taidemaalari

Ilmari Turja, professori

1973

Olavi Erämetsä, professori

Yrjö Karilas, kouluneuvos

1972

Erkki Koponen, professori

Vilho Suomi, apulaisprofessori

1971

Ella Kitunen, maat. ja metsät. tohtori

Onni Suhonen, viulutaiteilija

Erkki Tanttu, taiteilija

1968

Aarno Niini, professori

Einari Vuorela, kirjailija

1967

Emmi Jurkka, teatterinjohtaja

Kaarina Kari, professori

1966

Kersti Bergroth, kirjailija

Martti Merenmaa, kirjailija

1965

Aulikki Rautawaara, laulajatar

Eino Salmelainen, professori

Tyyni Tuulio, filosofian kunniatohtori

1964

Jorma Huttunen, oopperalaulaja

Toivo Lyy, kirjailija

1962

Sakari Pälsi, kirjailija

1960

Suomen Meripelastusseura

1959

Eino Kalima, professori

Yrjö Kivimies, kirjailija

1958

Lauri Viljanen, kirjailija

1956

Aili ja Urho Somersalmi, näyttelijät

1952

Toivo Pekkanen, kirjailija

1951

Yrjö Väisälä, professori

* Kädentaitopalkinto

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset

2022

Nuori yrittäjyys ry

250 000

Pitkäjänteisestä ja arvokkaasta

työstä lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen oppimisen mahdollistajana ja innostajana

2021

Helsingin yliopisto

100 000

kiertotalouden kemian lahjoitusprofessuuriin

2020

Turun yliopisto

300 000

100-vuotisonnittelulahjoitus tutkimusja opetustoiminnan kehittämiseen

Aalto-yliopiston

kauppakorkeakoulu

300 000

omistajuuden lahjoitusprofessuuriin

2019

Omaishoitajaliitto

100 000

pitkäjänteisestä työstä omaishoitajien yhteiskunnalliseen asemaan

liittyvien epäkohtien osoittajana ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittäjänä

Aalto-yliopiston

kauppakorkeakoulu

1 250 000

talous- ja datatiedettä yhdistävän

professuurin perustamiseen Helsinki Graduate School of Economicsiin

2017

Musiikkitalon säätiö

300 000

musiikkitalon urkujen rakentamiseen

2016

Kansallisgalleria

1 000 000

säätiöpääomakeräykseen, jolla tuetaan Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa

2014

Juho ja Maria Lallukan

taiteilijakotisäätiö

300 000

taiteilijakodin peruskorjaukseen

2013

Uusi Lastensairaala

tukiyhdistys 2017 ry

1 500 000

lastensairaalan perustamiseen

2010

Terhokoti

100 000

uraauurtavasta potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon perustuvasta saattohoitotyöstä

2009

Luonto-Liitto ry

100 000

Pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi

2006–2008

Suomen Meripelastusseura ry

470 000

keskuksen perustamiseen Bågaskärin entiselle merivartioasemalle

2006–2008

Suomen Merimieskirkko ry

630 000

Vuosaaren kansainvälisen ja ekumeenisen merimieskirkon perustamiseen

2006

Crisis Management Initiative ry

200 000

arvokkaasta työstä käytännöllisten ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen etsimisessä ja löytämisessä inhimillisen turvallisuuden vahvistamiseksi ihmiskunnassa

2002–2004

Suomen Merimieskirkko ry

700 000

Lontoon merimieskirkon korjaukseen

2003

Lapin yliopisto

300 000

lahjoitusprofessuuriin, jonka opetusalana on pohjoinen taide sekä nykytaide Wihurin rahaston kokoelman pohjalta

2002

Helsingin seurakuntayhtymä ry

Huoneistolahjoitus käytettäväksi Kannelmäen seurakunnan diakonia- painotteiseen toimintaan, ensisijaisesti lapsiperhe-, lapsi- ja nuorisotyöhön

2000

Kadettikunta ry

168 188

sotaveteraanien perinnön siirtämisestä Suomen nuorisolle

1999

Suomen Pelastusarmeija

336 376

pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi

1998

Suomen Partiolaiset ry 50 456

nuorison itsenäiseen vastuun kantamiseen tähtäävään kasvatustyöhön

1997

Suomen Meripelastusseura ry

840 940

uuden pelastusristeilijän rakentamiseen (PR Jenny Wihuri)

1996

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry

50 456

1992

Maanpuolustuksen Tuki ry

336 376 vapaaehtoiseen

maanpuolustuskoulutukseen

1987

Suomen Väestönsuojelujärjestö ry

336 376

kansalaisten tiedon ja taidon lisäämiseksi suurtuhoilta suojautumisessa

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä

2022

Alma Heikkilä, kuvataiteilija

Paavo Räbinä, kuvataiteilija

2021

Juha Pekka Matias Laakkonen, kuvataiteilija

Petri Ala-Maunus, kuvataiteilija

2020

Tiina Heiska, kuvataiteilija

Maija Albrecht, kuvataiteilija

2019

Aurora Reinhard, kuvataiteilija

Markku Hirvelä, kuvanveistäjä

2018

Kristiina Uusitalo, kuvataiteilija

Matti Peltokangas, kuvanveistäjä

2017

Hannele Kylänpää, kuvanveistäjä Pertti Kekarainen, kuvataiteilija

2016

Teemu Saukkonen, kuvataiteilija

Pirjetta Brander, kuvataiteilija

2015

Matti Nurminen, kuvanveistäjä

Janne Räisänen, kuvataiteilija

2014

Marja Kanervo, kuvataiteilija

Tamara Piilola, kuvataiteilija

2013

Jan Kenneth Weckman, kuvataiteilija

Marja Pirilä, valokuvataiteilija

1985 Suomen Sotaveteraanit ry

168 188

sotaveteraanien hoito- ja asumisolojen

kehittämiseen Kuusikodissa

1975

Sotainvalidien veljesliitto ry

168 188

lahjoitus keräykseen ”Sairaala Sotavammaisille”

2012

Jukka Korkeila, kuvataiteilija

Roi Vaara, performanssitaiteilija

2011

Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä

2010

Henry Wuorila-Stenberg, taidemaalari

Anne Tompuri, taidemaalari

2009

Anu Tuominen, kuvataiteilija

Antti Ojala, taidemaalari

2008

Anna Retulainen, taidemaalari

Sofia Wilkman, taidemaalari

2007

Päivi Sirén, taidemaalari

Ilkka Väätti, taidemaalari

2006

Heikki Marila, taidemaalari

Tuija Arminen, kuvataiteilija

2005

Heimo Suntio, kuvataiteilija

Tarja Pitkänen-Walter, kuvataiteilija

2004

Paul Osipow, taidemaalari

Lotta Määttänen, taidemaalari

2003

Riitta Päiväläinen, valokuvataiteilija

Irmeli Hulkko, kuvataiteilija

2002

Pekka Vesterinen, taidemaalari

Jyrki Siukonen, kuvataiteilija

2001

Lauri Rankka, taidegraafikko

Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä

2000

Minna Heikinaho, kuvataiteilija

Jussi Niva, kuvataiteilija

1999

Heli Hiltunen, kuvataiteilija

Pasi Karjula, kuvataiteilija

1998

Juho Karjalainen, taidegraafikko

Kari Laitinen, taidegraafikko

1997

Markku Hakuri, kuvanveistäjä

1996

Jaakko Niemelä, taidegraafikko

Markku Keränen, taidemaalari

1995

Jussi Heikkilä, kuvanveistäjä

Temppelikadun taiteilija-ateljeen taiteilijat

2022-2023

Johanna Ketola, kuvataiteilija, Jämsä

2021–2022

Jonna Kina, kuvataiteilija, Tampere

2020–2021

Kati Rapia, kuvataiteilija, Loviisa

2018–2020

Mia Hamari, kuvataiteilija, Simo

2016–2017

Janne Nabb, kuvataitelija, Övermark

2014–2015

Antti Laitinen, kuvataiteilija, Raahe

2012–2013

Jaakko Rönkkö, kuvataiteilija, Kuopio

2010–2011

Saara Ekström, taidemaalari, Turku

1.9.–31.12.2009

Anne Tompuri, taidemaalari, Lappeenranta

1.1.–31.8.2009

Kari Cavén, kuvanveistäjä, Vantaa

2008

Reijo Hukkanen, taidemaalari, Oulu Sinikka Tuominen, taidemaalari, Oulu

Wihuristit Villa Lantessa

2022-2023

Tuomo-Paavo Salokas

JyY filosofia, jatko-opiskelija

Jake Tippett

HY, historia, jatko-opiskelija

2021–2022

Joonas Vanhala

TY kielitiede jatko-opiskelija

2020–2021

Miika Remahl

HY yleinen historia jatko-opiskelija

2019–2020

Roosa Kallunki

HY historia, jatko-opiskelija

2018–2019

Anni Hella

TY kulttuurihistoria jatko-opiskelija

2017–2018

Urpo Kantola

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

2017–2018

Pia Mustonen

TY historia jatko-opiskelija

2015–2016

Laura Aho

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

2014–2015

Marko Halonen

HY historia jatko-opiskelija

2013–2014

Miikka Kuha

JyY romaaninen filologia jatko-opiskelija

2013–2014

Tommi Lankila

Princeton University historia jatko-opiskelija

2012–2013

Riikka

Ala-Risku

HY italialainen filologia jatko-opiskelija

2011–2012

Timo

Korkiakangas

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

2010–2011

Heini Ynnilä

Oxford University archaeology jatko-opiskelija

2009–2010

Laura Nissin

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

2008–2009

Miikka

Tamminen

TaY historia jatko-opiskelija

2007–2008

Milla Bergström

HY teologia jatko-opiskelija

2006–2007

Ulla Di Mariano

TY filologia jatko-opiskelija

2005–2006

Jesse

Keskiaho

HY historia jatko-opiskelija

2004–2005

Samu

Niskanen

HY historia jatko-opiskelija

2003–2004

Teemu

Immonen

HY historia jatko-opiskelija

2002–2003

Meri Vuohu

TaY historia jatko-opiskelija

2001–2002

Janne Pölönen

OY historia jatko-opiskelija

2000–2001

Ria Berg

HY klassillinen arkeologia jatko-opiskelija

1999–2000

Ulla Lehtonen

HY teologia jatko-opiskelija

1998–1999 Eeva-Maria

Viitanen

HY arkeologia jatko-opiskelija

1997–1998

Ulla Rajala

TY arkeologia jatko-opiskelija

1996–1997

Pauli Sivonen

HY historia jatko-opiskelija

1995–1996 Janne

Ikäheimo OY arkeologia jatko-opiskelija

1994–1995

Heikki Saros

HY taidehistoria jatko-opiskelija

1993–1994 Maija

Tuomikoski

HY historia jatko-opiskelija

1992–1993

Kaj Sandberg

ÅA historia jatko-opiskelija

1991

Sari Mattero

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1990

Pasi Ojala

TaY historia, jatko-opiskelija

1989

Anneli Luhtala

HY klassillinen

filologia jatko-opiskelija

1988

Timo Sironen

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1986, 1987

Agneta Ahlqvist HY historia jatko-opiskelija

1986

Heikki Mikkeli HY historia jatko-opiskelija

1984, 1985

Anja-Inkeri Lehtinen HY historia jatko-opiskelija

1982, 1983

Lena Talvio

HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1980, 1981

Jarmo

Pankamaa HY historia jatko-opiskelija

1979

Juhani Sarsila

JyY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1978, 1979

Aino Katermaa

TaY historia jatko-opiskelija

1976, 1980

Eero Jarva OY historia jatko-opiskelija

1975, 1977

Maija Väisänen HY historia jatko-opiskelija

1973, 1974

Anne Helttula HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1969,1970

Paavo Castrén HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1967, 1968, 1972

Eva Margareta Steinby HY klassillinen arkeologia jatko-opiskelija

1966

Heikki Solin HY klassillinen filologia jatko-opiskelija

1965

Unto Paananen HY historia jatko-opiskelija