

Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto sr
Kalliolinnantie 4, 00140 Helsinki www.wihuriprizes.fi
09 454 2400
Kannen kuvitus: Iisa Pappi
Graafinen suunnittelu: Tytti Halonen
Toimitus: Heini Huhtinen
Paino: Markprint, Lahti
© 2024 Jenny ja Antti Wihurin rahasto
All photos are copyrighted to their respective rightful owners
Valokuvat:
Eino Ansio s. 5-7
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto s. 8-9 ja s. 12-13
Ilkka Saastamoinen s.10
Ida Tietgen Høyrup s. 15
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto
Wihurin Sibelius-palkinto Palkinnonsaajat 1953–2023
Wihurin Sibelius-palkint o 2023
Tristan Murail
Wihurin kansainvälinen palkint o Palkinnonsaajat 1958–2023
Wihurin kansainvälinen palkinto 2023
Emmanuel Saez
Talous
HallintoWihurin kansainvälisten palkintojen rahasto jakaa Wihurin Sibelius-palkintoa ja kansainvälistä palkintoa tunnustuksina palkinnonsaajien vahvoista kansainvälisistä näytöistä aloillaan.
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston perusti ja peruspääoman lahjoitti merenkulkuneuvos Antti Wihuri vuonna 1953. Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on tukea ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla palkintoja vähintään kolmen vuoden välein tunnustukseksi rakentavasta työstä, joka on ”erinomaisesti edistänyt ja kehittänyt ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä”.
Säätiö jakaa Wihurin Sibelius-palkintoa kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille säveltäjille ja kansainvälistä palkintoa tieteentekijöille. Palkintoja voivat saada sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt kansallisuuteen katsomatta.
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto on jakanut kaikkiaan 41 palkintoa, joista 21 Wihurin kansainvälistä
palkintoa tieteentekijöille ja 20 Wihurin Sibelius-palkintoa säveltäjille. Viime kertoina palkinnot ovat olleet suuruudeltaan 150 000 euroa.
9.10.2023 Wihurin Sibelius-palkinnon sai spektrimusiikin uranuurtajana tunnettu säveltäjä Tristan Murail ja Wihurin kansainvälisen palkinnon taloustieteilijä Emmanuel Saez hyvinvointivaltion kestävyyden edellytysten tutkimuksesta. Palkinnot julkistettiin Helsingin Musiikkitalossa järjestetyssä juhlassa, jossa jaettiin myös Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahat. Kamariorkesteri Avanti! esitti juhlaan osallistuneen Tristan Murail’n sävellyksen La Chambre des cartes kapellimestari Emilia Hovingin johdolla. Emmanuel Saez piti juhlaesitelmän videoyhteyden välityksellä, ja saapuu Suomeen noutamaan palkintonsa vuoden 2024 aikana.
Wihurin kansainvälisten palkintojen jakojuhlassa kunnioitettiin myös vuonna 2023 edesmennyttä Kaija Saariahoa. Naoki Yasuda esitti osia suomalaisen säveltäjän teossarjasta Six Japanese Gardens.
Kansainvälisten palkintojen lisäksi 9.10.2023 julkistettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahansaajat, jotka oli kutsuttu Musiikkitalon juhlaan. Apurahansaajat Elina Häyrynen ja Natasha Lommi esittivät juhlassa Busking-nykytanssidueton, jossa korostuu tanssijoiden keskinäinen luottamus.
Wihurin Sibelius-palkinto jaetaan kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille säveltäjille.
Ensimmäisen Wihurin Sibelius-palkinnon vastaanotti Ainolassa vuonna 1953 Jean Sibelius. Vuoteen 2023 mennessä Wihurin Sibelius-palkintoja on jaettu yhteensä 20 kertaa. Palkinnon jakamista varten on perinteisesti asetettu viisijäseninen asiantuntijalautakunta, johon on kuulunut muun muassa arvostettuja suomalaisia musiikin professoreita ja säveltäjiä. Päätöksen palkinnonsaajasta tekee lautakunnan esityksestä Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston hallitus.
1953
Jean Sibelius Suomi
1955
Paul Hindemith Saksan liittovaltio
1963
Igor Stravinsky Yhdysvallat
1965
Benjamin Britten
Iso-Britannia
1965
Usko Meriläinen Suomi
1965
Einojuhani Rautavaara Suomi
1958
Dmitri Shostakovich Neuvostoliitto
1965
Erik Bergman Suomi
1971
Olivier Messiaen Ranska
1973
Witold Lutoslawski Puola
1983
Aulis Sallinen
Suomi
2006 Per Nøgård Tanska
2015
Sir Harrison Birtwistle Iso-Britannia
2023 Tristan Murail Ranska
1973
Joonas
Kokkonen
Suomi
1983
Krzysztof Penderecki Puola
2000
György Ligeti Itävalta
2003
Magnus Lindberg Suomi
2009
Kaija Saariaho Suomi
2012
György
Kurtág Unkari
2017
Unsuk Chin Etelä-Korea
2020
Jukka
Tiensuu Suomi
Tristan Murail on aikamme merkittävimpiä taidemusiikin kehittäjiä, joka inspiroituu äänestä fysikaalisena ilmiönä. Wihurin Sibelius-palkinto 2023
Le Havressa vuonna 1947 syntynyt Tristan Murail on musiikissaan luonut omaperäisen sävelkielen, jossa yhdistyvät sävellystekninen tinkimättömyys sekä syvä ja laaja-alainen tradition ymmärrys. Teoksissaan Murail hyödyntää tietokoneavusteista äänisynteesiä ja -analyysia, ja hänet tunnetaan yhtenä spektrimusiikin uranuurtajista.
Murail opiskeli sävellystä Olivier Messiaenin opissa ja on opettanut muun muassa maineikkaassa IRCAM-instituutissa sekä Columbian yliopistossa. 1970-luvulla hän oli perustamassa Roger Tessierin ja muiden muusikoiden kanssa spektrimusiikin kehittämiseen keskittyvää Ensemble l’Itinéraire -ryhmää, joka on nykyisin Euroopan arvostetuimpia nykytaidemusiikin kokoonpanoja.
Murail on äänen sekä soinnin spektrejä analysoimalla luonut uudenlaista käytäntöä säveltää taidemusiikkia: hänen sävelkielensä muodostuu äänen akustisten ominaisuuksien nostamisesta sävellykselliseksi lähtökohdaksi. Murail on sanonut, että säveltäjä on kuin kuvanveistäjä –sävellystyö tuo esiin muodon, joka piiloutuu kuvitteellisen kivipaaden sisään.
Murail’n työstään saamia tunnuksia ovat muun muassa Prix de Roma (1971), Grand Prix du Disque (1990) sekä Grand Prix du Président de la République, Académie Charles Cros (1992).
Murail on säveltänyt merkkiteoksia läpi säveltäjänuransa. Varhaisista teoksista esimerkiksi sopii Sables orkesterille (1975). Teoksessaan Désintégrations (1982–83) Murail yhdistää ensi kerran synteettisiä ääniä perinteisiin soittimiin. Myöhemmistä teoksista voi mainita Ensemble Intercontemporain -yhtyeen tilaaman Légendes urbaines (2006). Murail säveltää edelleen aktiivisesti.
Tristan Murail’n musiikillinen kekseliäisyys on ollut laajentamassa taidemusiikin sävellyksellistä ilmaisua. Murail’n hienovireiset harmonia- ja sointivärimaailmat liittävät hänet pitkään jatkumoon ranskalaisia säveltäjiä Boulezin ja Messiaenin kautta Raveliin ja Debussyyn.
Wihurin kansainvälinen palkinto jaetaan henkilöille tai yhteisöille, jotka ovat tehneet rakentavaa työtä ihmiskunnan henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta.
1958 Rolf Nevanlinna Suomi matematiikka
Ensimmäisen kansainvälisen palkinnon vastaanotti vuonna 1958 matemaatikko Rolf Nevanlinna, ja vuoteen 2023 mennessä Wihurin kansainvälinen palkinto on jaettu suomalaisille ja ulkomaisille tieteentekijöille 21 kertaa.
Palkinnon jakamista varten on perinteisesti päätetty ala tai teema, jonka ympärille on koottu tieteellisten yhdistysten tai yhteisöjen jäsenistä koostuva asiantuntijalautakunta. Lautakunta tekee esityksen mahdollisista palkinnonsaajista, ja päätöksen tekee Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston hallitus.
1961
Pentti I. Halonen Suomi lääketiede
1961
Joonas Kokkonen Suomi musiikki
1971
Sir Peter Hirsch Iso-Britannia metallurgia
1968
Sir John McMichael Iso-Britannia lääketiede
1961
Väinö Hovi Suomi fysiikka
1976
Georg Henrik von Wright Suomi filosofia
1968
Lars Ahlfors Yhdysvallat matematiikka
1976
Jaakko Hintikka Suomi filosofia
1979
Derrick B. Jelliffe Yhdysvallat ravintotiede
1985
John Williams Mellor Yhdysvallat maatalousekonomia
1994
Olli V. Lounasmaa Suomi teknillinen fysiikka
2012
Merja
Penttilä Suomi biotalous
2020 Navin
Ramankutty Kanada kestävien ruokajärjestelmien tutkimus
1982
Aldo van Eyck Alankomaat arkkitehtuuri
1988
Kullervo
Kuusela Suomi metsätiede
1997
Niilo O.B. Hallman Suomi pediatria
2015 Thania Paffenholz Sveitsi rauhantutkimus
2023
Emmanuel Saez
Yhdysvallat taloustiede
1983
Aksel C. Wiin-Nielsen Tanska meterologia
1991
Kari I. Kivirikko
Suomi
lääketieteellinen biokemia
2003
Barbara Czarniawska Ruotsi taloustiede
2017
Markku
Kulmala Suomi ilmakehätieteet
Emmanuel Saez on maailmanlaajuisesti tunnustettu julkisen talouden tutkija, joka on selvittänyt poikkeuksellisen laajasti hyvinvointivaltion kannalta keskeisiä teemoja ja niiden yhteyksiä.
Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa taloustieteen professorina toimiva Emmanuel Saez (s. 1972, Espanja) on kehittänyt merkittävällä tavalla hyvinvointivaltion rahoituksen, rakenteiden ja kehityksen tutkimusta.
Saez tarkastelee esimerkiksi verotukseen ja tulonjakoon liittyviä kysymyksiä yhdistelemällä teoriaa ja empiirisiä menetelmiä uudella tavalla, joka on tuonut taloustiedettä lähemmäs päätöksenteon arkea. Akateemisen tutkimuksen lisäksi Saez osallistuu aktiivisesti käytännön asiantuntijatyöhön ja ottaa työnsä kautta kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Yksi Saezin keskeinen tutkimusteema on toimivan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän suunnittelu: kuinka rakennetaan vero- ja etuusjärjestelmä, joka muodostaa hyvinvointivaltion selkärangan, mutta samalla aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa talouden toiminnalle?
Saezille keskeinen teema on myös taloudellisen eriarvoisuuden tutkimus. Yhdessä Thomas Pikettyn ja Gabriel Zucmanin kanssa hän on rakentanut eri maiden aineistoja yhdistävän, eriarvoisuuden kehityksen kuvaamisessa keskeisen World Inequality -tietokannan, joka päivittyy jatkuvasti. Piketty ja Saez ovat myös dokumentoineet tarkasti Yhdysvaltojen tulojen keskittymisen dramaattista kasvua vuodesta 1980 lähtien. Saezin viimeaikainen työ Zucmanin kanssa kuvaa Yhdysvaltojen progressiivisen verotuksen rapautumista ja tapoja uudistaa sitä tällä vuosisadalla.
Saez on julkaissut tutkimusartikkeleita kaikissa taloustieteen merkittävimmissä tiedejulkaisussa, ja hänen tutkimuksiinsa on viitattu lähes 70 000 kertaa (Google Scholar). Saez on saanut John Bates Clark -mitalin (2009), jota pidetään toiseksi tärkeimpänä taloustieteen palkintona Nobelin jälkeen. Lisäksi hänelle on myönnetty poikkeuksellisesta lahjakkuudesta omalla alalla jaettava MacArthur Fellowship -palkinto (2010) ja Harvardin yliopiston kunniatutkinto (2019).
Wihurin kansainvälisten palkintojen rahastolla on sama hallinto kuin Jenny ja Antti Wihurin rahastolla.
Säätiön hallitus valvoo säätiön etua ja alkuperäisen tarkoituksen toteutumista. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimikausi kestää neljä vuotta kerrallaan. Se vahvistaa tilinpäätöksen, päättää seuraavan vuoden talousarviosta ja sijoituspolitiikasta sekä tekee lopulliset päätökset palkinnonsaajista asiantuntijalautakuntien ehdotusten pohjalta.
Rahaston hallitukseen kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtajana ekonomi Arto Hiltunen, varapuheenjohtajana ekonomi Tapani Väljä sekä muina jäseninä toimitusjohtaja Risto Aarnio-Wihuri, johtaja Jukka Paasikivi, filosofian tohtori Seija Sihvola, professori Petri Suomala, filosofian tohtori Leena Svinhufvud ja liiketoimintajohtaja Minnaliisa Vehkala
Varainhoitotoimikunta
Säätiön varainhoitotoimikunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, kaksi vuosittain valittavaa hallituksen jäsentä ja rahaston asiamies. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella säätiön talousarvio ja tilinpäätös. Se myös suunnittelee ja toteuttaa säätiön sijoitustoimintaa hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan puitteissa.
Säätiön varainhoitotoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana ekonomi Arto Hiltunen, ekonomi Tapani Väljä, toimitusjohtaja Risto Aarnio-Wihuri ja rahaston asiamies, kauppatieteiden maisteri Arto Mäenmaa.
Toimintavuoden 2023 tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lauri Kallaskari
Säätiö ei ole maksanut palkkaa tai palkkioita hallituksen jäsenille, asiamiehelle tai näiden perheenjäsenille. Säätiö ei ole antanut lainoja tai vakuuksia lähipiirille.
Säätiön toiminnan mahdollistaa suunnitelmallinen, vastuullinen ja pitkäjänteinen varainhoito.
Rahaston sijoitustoiminnan kirjanpidon tulos vuonna 2023 oli 137 560,85 euroa (5 924,82 euroa vuonna 2022). Osinko- ja korkotuotot olivat 146 401,56 euroa (144 164,98) ja arvopapereiden myyntivoitot 53 295,19 euroa. Arvonalennusten palautukset olivat 2 880,00 euroa ja arvonalennukset 65 015,90 euroa (137 905,38).
Rahaston sijoituksista oli toimintavuoden päättyessä hajautettu pääasiassa noteerattuihin osakkeisiin 76 % (82 %) ja korkoinstrumentteihin 24 % (18 %). Rahaston sijoitusten kokonaistuotto käyvin arvoin oli -3,7 % (-7,3 %) vuonna 2023. Kotimaisen pörssin tuottoa heikensivät talouden syklisyys, tietyt yhtiökohtaiset uutiset ja kapea toimialajakauma. Sijoitusomaisuuden ja tilivarojen käypä arvo 31.12.2023 oli 3,8 miljoonaa euroa (4,0) ja kirjanpitoarvo 1,7 miljoonaa euroa (1,9). Tilikauden alijäämä 211 947,01 euroa (596,87) siirretään katettavaksi käyttörahastosta.
VARSINAINEN TOIMINTA
Jaetut palkinnot
KULUT
Kulut yhteensä
VARSINAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ
KULUJÄÄMÄ
SIJOITUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
Omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Arvonalennukset ja niiden palautukset
SIJOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA Peruspääoma Käyttörahasto Tilikauden ali-/ylijäämä
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Lyhytaikainen yhteensä
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
€ -301 724,10 -47 783,76 -349 507,86
-349 507,86
146 401,56 0,00
53 295,19 -62 135,90
137 560,85
€ 0,00 ’
−6 521,69
−6 521,69
−6 521,69
144 164,98
−334,78 0,00
−137 905,38
5 924,82
-211 947,01 -211 947,01 €
31.12.2023
1 299 708,08
1 299 708,08
8 743,15 398 255,55
406 998,70
1 706 706,78
1 466 085,23
436 160,76 -211 947,01
1 690 298,98
16 407,80 16 407,80
16 407,80
1 706 706,78
31.12.2022
−596,87 −596,87 €
1 273 298,79
1 273 298,79
2 398,63 626 659,07 629 057,70
1 902 356,49
1 466 085,23 436 757,63 −596,87
1 902 245,99
110,50 110,50
110,50
1 902 356,49