Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuosikertomus 2024

Vuosikertomus 2024

Jenny ja Antti Wihurin rahasto sr Kalliolinnantie 4, 00140 Helsinki www.wihurinrahasto.fi

09 454 2400

Kannen kuvitus: Rakastaja Robert Graafinen suunnittelu: Gild

Toimitus: Heini Huhtinen

Paino: Punamusta, Tampere

© 2025 Jenny ja Antti Wihurin rahasto

All photos are copyrighted to their respective rightful owners

Valokuvat:

Ilkka Saastamoinen, s. 6

Helsingin kaupunginmuseo, s. 9

Miikka Pirinen s. 10, 18–25, 50–51, 61

Kansallisgalleria s. 11

Jaakko Kahilaniemi, s. 26

Aleksi Tikkala, s. 28–29

Jenny ja Antti Wihurin rahasto, s. 30–33

Hanna Saarikoski, s. 34

Jari Jula, s. 36

Jari Silomäki, s. 37

Sonya Mantere, s. 38

Jussi Tiainen / Galerie Anhava, s. 39

Jussi Virkkumaa, s. 40–43

Heli Blåfield, s. 44–47

Annukka Pakarinen, s. 52

JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

JENNY

Sisällysluettelo

Säätiön asiamieheltä

Jenny ja Antti Wihurin rahasto

Vuosi 2024 yhdellä silmäyksellä

1

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

Apurahat ja hankkeet

Yhteistyö

Poimintoja hankkeista

Apurahansaajat esittäytyvät

Wihurin tutkimuslaitos 80 vuotta

Tutkimuslaitoksen vuosi 2024

Resurssit ja tutkimusyhteistyö

Tieteellinen neuvottelukunta

Tutkimusryhmät esittäytyvät

Kymmenen kohokohtaa Wihurin tutkimuslaitoksen historiasta

Kuvataidetoiminta

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma

Kuvataidelautakunta

Kokoelmanäyttelyt Rovaniemen taidemuseossa

Kulttuuritalo Korundin peruskorjaushanke

Residenssitaiteilijat

Kuvataiteen kummimuseotoiminta

Wihuri­päivä Kansallisgallerian museoissa

Rauhaa etsimässä – Marjatta Holma

Palkinnot

Risto Ilmoniemi

Ulla Tapaninen

Petri Kuokka

Aseman Lapset ry

2

Ihmiset

Talous

Viestintä

Apurahaprosessi 3

Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2024

Kunniapalkinnot

Tunnustuspalkinnot

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä

Temppelikadun taiteilija-ateljeen taiteilijat

Wihuristit Villa Lantessa

Säätiön asiamieheltä

Mikä on säätiöiden rooli epävarmuuden ajassa, kysyy Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa. Uusien ratkaisujen etsimisen lisäksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, mitä haluamme säilyttää tuleville sukupolville.

ELÄMME MURROSTEN SEKÄ epävarmuuden aikaa, joka vaatii kekseliästä kokeilua ja uusien ratkaisujen etsimistä. Tässä säätiöt ovat vahvoilla. Itsenäisinä toimijoina meillä on mahdollisuus ottaa riskejä, reagoida nopeasti ja tukea sellaisia hankkeita, joihin kaikki eivät välttämättä vielä usko, mutta joissa on yhteiskunnalle valtavaa potentiaalia. Parhaimmillaan säätiörahoitus toimii katalyyttina esimerkiksi uuden tutkimus­ tai taidehankkeen alkuvaiheessa.

Viime aikoina olen huomannut ajattelevani paljon myös toista tärkeää näkökulmaa: kuinka pitää kiinni siitä, minkä haluamme yhdessä säilyttää ja siirtää tuleville sukupolville?

Kun maailmassa rytisee, monet pitkäaikaiset toimijat, yhteisöt ja instituutiot tarvitsevat tukea pysyäkseen pystyssä. Säätiönä haluamme olla rakentamassa myös jaettua kansallista muistiamme ja turvaamassa yhteiskunnallista jatkuvuutta.

Selvää on, että oleellista sekä uuden rakentamisessa että olemassa olevien rakenteiden vahvistamisessa on yhteistyö. Jenny ja Antti Wihurin rahasto toimiikin tiiviissä vuorovaikutuksessa säätiökentän, julkisen sektorin, yliopistojen sekä muiden toimijoiden kanssa.

LOKAKUUSSA 2024 JAOIMME tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan edistämiseksi Wihurin rahaston historian ennätyssumman, noin 15 miljoonaa euroa.

Monet tukemistamme hankkeista tuottavat tuoreita näkökulmia aikamme polttaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kehittävät kulttuuria uuteen suuntaan. Rahoittamamme Aalto ­yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusprojekti pyrkii professori Rebecca Piekkarin johdolla ymmärtämään paremmin huimaa vauhtia kehittyvän tekoälyn vastuullista käyttöä johtamistutkimuksessa. Opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevä Nyyti ry sai rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa jatko ­ opiskelijoiden vertaistukea ja ehkäistä loppuun palamista. Ensimmäisen apurahansa saanut Calla on kuuden nuoren muusikon perustama yhtye, joka uudistaa Suomessa marginaalisessa asemassa olevaa a cappella ­musiikkikulttuuria.

Vuonna 1942 perustettu Jenny ja Antti Wihurin rahasto syntyi keskellä jatkosotaa, ja säätiön alkuperäisiin sääntöihin on kirjattu tavoitteeksi myös ”maamme isänmaallisen maanpuolustustahdon lujittaminen”. Tänä päivänä ajattelemme, että yksi tärkeä tekijä tehtävässä on kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävyyden kehittäminen. Juuri tähän keskittyy rahoittamamme Turun yliopiston tutkimushanke, joka tuottaa uutta tietoa kansalaisjärjestöjen toimintakyvyn vahvistamisesta.

Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja moneen suuntaan kohdistama hybridisodankäynti ovat korostaneet tarvetta myös sotatieteelliselle tutkimukselle. Suurimpana yksittäisenä rahoitettuna hankkeena Maanpuolustuskorkeakoulu saa kolmena vuonna yhteensä 750 000 euron rahoituksen tutkimustoimintaan, jossa tuotetaan uutta tietoa kokonaismaanpuolustuksesta, Venäjän sotilaallisesta ajattelusta sekä Ukrainan sodan taktiikasta ja operaatiotaidosta Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

UUSIEN AVAUKSIEN LISÄKSI vuoteemme kuului tuttuun tapaan maailmanluokan sydän­ ja verisuonitautien tutkimusta tekevän Wihurin tutkimuslaitoksen ylläpitäminen sekä Rovaniemen taidemuseossa sijaitsevan Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelman kartuttaminen. Rovaniemen taidemuseo ja sen ympärille rakentunut kulttuuritalo Korundi toimivat vanhassa postiautovarikkorakennuksessa, jonka arkkitehti Juhani Pallasmaa suunnitteli 1980­luvulla museokäyttöön sopivaksi. Pallasmaan arkkitehtitoimisto vastasi myös vuosina 2009–2010 tilaan tehdyn laajennuksen suunnittelutyöstä, jonka rahoitti Wihurin rahasto. Nyt vuorossa on talon vanhan osan peruskorjaushanke, johon myönsimme Rovaniemen kaupungille 150 000 euron lahjoituksen. Tarkoituksena on mahdollistaa jälleen uniikkia rakennusta kunnioittava arkkitehtisuunnittelu – ja vaalia ainutlaatuista suomalaista kulttuurihistoriaa. Myös tällä kertaa professori Pallasmaa on mukana hankkeessa.

Biolääketieteellistä tutkimusta tekevälle Wihurin tutkimuslaitokselle vuosi oli erityisen merkittävä: Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1944 perustama tutkimuslaitos täytti 80 vuotta, ja sen uutena johtajana aloitti imusuonitutkimukseen erikoistunut professori Taija Mäkinen Wihurin tutkimuslaitoksen monivaiheisesta historiasta ja roolista sydän­ ja verisuonitautien tutkimuksen sekä hoidon kehittäjänä voit lukea lisää sivuilta 30–33.

Kesäkuussa saimme Suomeen erittäin odotetun vieraan. Wihurin kansainvälisen palkinnon vuonna 2023 vastaanottanut Berkeleyn yliopiston taloustieteen professori Emmanuel Saez piti Helsingissä hyvinvointivaltion mahdollisuuksiin ja haasteisiin keskittyvän juhlaluennon, joka houkutteli paikalle täyden salillisen yleisöä. Huippututkijan vahva viesti taloudellisen eriarvoisuuden kiihtyvän kasvun vaarallisuudesta herätti kiihkeää keskustelua, mikä kertoo teeman tärkeydestä juuri nyt.

JAOIMME MYÖS NELJÄ palkintoa, jotka ovat tunnustuksia saajien ansioista ja huomionosoituksia heidän edustamilleen aloille. Vuonna 2024 palkinnonsaajia olivat teknillisen fysiikan emeritusprofessori Risto Ilmoniemi, näyttelijä ja laulaja Ulla Tapaninen, kuvankäsittelijä Petri Kuokka sekä lasten ja nuorten turvallista kasvua tukeva Aseman Lapset ry.

Tänä vuonna halusimme nostaa esiin huippuammattilaisia, jotka esimerkillään innostavat muita ja siirtävät alansa tietoutta eteenpäin. Tapanisen heittäytymiskyky on rohkaissut monia esiintyjiä ja Kuokka tunnetaan valokuvausalalla siitä, että hän on aina valmis auttamaan ja pohtimaan pulmia yhdessä. Ilmoniemi on merkittävien akateemisten saavutustensa ohella arvostettu ryhmänjohtaja ja uusien tutkijasukupolvien kasvattaja.

Osaltaan kaikki kolme ovat työssään eläneet näkyväksi ajatusta siitä, että loppujen lopuksi tiede tai taide eivät koskaan ole yksilölajeja. Tieto rakentuu aina olemassa olevan tietämyksen päälle, ja uusi taide syntyy suhteessa jo aiemmin tehtyyn. Tutkimus, kulttuuri ja koko yhteiskuntamme rikastuvat parhaiten, kun toimimme yhdessä, toisiamme arvostaen ja täydentäen.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on riippumaton yleishyödyllinen säätiö, joka toimii tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla ja niiden risteyksissä.

Säätiön tehtävänä on luoda mahdollisuuksia toteuttaa, kohdata ja kokea näitä kolmea elämänalaa.

Rahaston toiminnan ytimessä on kerran vuodessa järjestettävä yleinen apurahahaku tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloille. Lisäksi ylläpidämme biolääketieteellistä tutkimusta tekevää Wihurin tutkimuslaitosta, kartutamme Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaa Rovaniemen taidemuseossa, toimimme aktiivisesti kuvataidekentällä ja jaamme palkintoja sekä lahjoituksia. Teemme myös tiivistä yhteistyötä säätiökentän, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa.

Tavoitteenamme on olla monialainen, ennakkoluuloton säätiö, joka ammentaa oppia historiasta mutta uskaltaa myös heittäytyä uuteen.

Säätiö on 82 vuoden aikana jakanut nykyrahassa noin 467 miljoonaa euroa paremman huomisen rakentamiseen. Vuonna 2024 tuimme tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa 15 miljoonalla eurolla.

Arvomme

• Tieteen ja taiteen kunnioittaminen

• Itsenäisyys

• Ketteryys

• Moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen

• Isänmaallisuus

• Laaja­alaisuus ja monialaisuus

Säätiön perustajat

Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan säätiön vuonna 1942. Perustamishetkellä Suomi oli köyhä valtio keskellä jatkosodan varjoja, ja säätiön oli määrä auttaa sodasta kärsinyttä maata toipumaan ja kukoistamaan. Alkuperäiseen säädekirjaan rahaston tarkoitukseksi määriteltiin ”suomalaisen henkisen ja taloudellisen viljelyksen edistäminen ja tukeminen”.

Kuvassa Antti ja Jenny Wihuri adoptiolapsiensa Reijon ja Pentin kanssa kotinsa olohuoneessa Helsingin Kulosaaressa.

Vuosi 2024 yhdellä silmäyksellä

Jenny ja Antti Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa. Toimimme ensisijaisesti tukien muiden hankkeita, mutta myös solmien kumppanuuksia ja tehden itse. Tältä aukeamalta löydät toimintamme kohokohtia vuodelta 2024.

TIEDE

YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA

Eeva­Maija Pulkkinen aloitti residenssijaksonsa Temppelikadun taiteilija­ateljeessa syksyllä 2024.

448 rahoitettua hanketta kevään apurahahaussa

Vuosittain toukokuussa järjestettävässä apurahahaussa yksityishenkilöt, työryhmät sekä yhteisöt tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilta hakivat apurahaa erilaisten hankkeiden toteuttamiseen ja työskentelyyn.

Wihurin tutkimuslaitoksen juhlavuosi

Jenny ja Antti Wihurin rahaston ylläpitämä Wihurin tutkimuslaitos keskittyy sydän­ ja verisuonitutkimukseen. Vuonna 2024 tutkimuslaitoksen perustamisesta tuli 80 vuotta, ja sen uutena johtajana aloitti professori Taija Mäkinen

Neljä palkinnonsaajaa

Wihurin rahasto jakaa myös hakemuksetta palkintoja tunnustuksina saajien ansioista ja huomionosoituksina eri aloille. Vuoden 2024 palkinnonsaajia olivat professori Risto Ilmoniemi, näyttelijä Ulla Tapaninen, kuvankäsittelijä Petri Kuokka ja lasten turvallista kasvua tukeva Aseman Lapset ry.

72 teoslahjoitusta Rovaniemelle

Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelma on lahjoitettu Rovaniemen taidemuseoon, ja säätiö kartuttaa kokoelmaa vuosittain suomalaisella nykytaiteella.

750 000 euroa maanpuolustuksen tutkimukseen

Säätiö sitoutuu toisinaan rahoittamaan isoja tutkimushankkeita useamman vuoden ajaksi. Vuoden 2024 suurimpana yksittäisenä hankkeena Maanpuolustuskorkeakoulu sai yhteensä 750 000 euron rahoituksen tutkimustoimintaan kolmen vuoden ajaksi.

Residenssitaiteilijat Temppelikadulla

Temppelikadun taiteilija­ateljee tarjoaa suomalaisille ja Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville kuvataiteilijoille mahdollisuuden työskentelyyn Helsingissä. Vuoden 2024 aikana ateljeessa asuivat Michal Czinege ja Eeva-Maija Pulkkinen

Tohtoreita maailmalle ja yrityksiin

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on mukana Suomen tieteen kansainvälistymistä edistävässä Säätiöiden post doc ­poolissa ja PoDoCo­ohjelmassa, joka tukee tohtoreiden työllistymistä yrityksiin. Rahasto myönsi post doc ­poolin kautta kuudelle tohtorille apurahan ulkomaiseen tutkimusjaksoon, ja PoDoCo­rahoitusta kymmenelle tutkijalle.

Kutsutaiteilijat Rovaniemellä

Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle kolmen kuukauden työskentelyjakson Rovaniemellä. Vuoden 2024 stipendiaatit olivat Iiri Poteri ja Marjatta Holma

Erätauko-säätiön toiminnalle jatkoa

Sitra, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden sekä Wihurin rahasto perustivat Erätauko­säätiön vuonna 2019 rakentamaan Suomeen parempaa keskustelukulttuuria. Perustajatahot päättivät jatkaa säätiön rahoitusta myös vuosina 2025–2027, ja uutena rahoittajana mukaan tuli Brita Maria Renlundin muistosäätiö.

Wihuri-päivä Kansallisgallerian museoissa

Kansallisgallerian kanssa toteutetun Wihuri­päivän tarkoituksena on madaltaa kynnystä kurkistaa taidemuseoon. Wihuri­päivänä 1. marraskuuta 2024 rahasto tarjosi maksuttoman sisäänpääsyn Kansallisgallerian kolmeen museoon.

Uudet klassikot -tukea kymmenelle kuvataiteen toimijalle

Valtion sekä Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin, Alfred Kordelinin säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 2022 perustama Uudet klassikot ­rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Tällä hakukierroksella tukea saivat kuvataiteen yhteisöt, kuten galleriat ja taidelainaamot.

Vuoden 2024 Wihuri­päivää vietettiin Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa.

14–17

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

18–25

Apurahat ja hankkeet

26–33

Wihurin tutkimuslaitos

34–43

Kuvataidetoiminta

44–47

Palkinnot

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle

Vuonna 2024 Wihurin rahasto tuki tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa 15 miljoonalla eurolla.

Yleisen apurahahaun lisäksi säätiö myönsi tukea monivuotisille hankkeille, jakoi palkintoja, osallistui säätiöiden yhteisiin apurahaohjelmiin ja varasi rahoitusta kuvataideostoihin, taiteilijaresidensseihin sekä Wihurin tutkimuslaitoksen toimintaan.

Tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle 2014–2024 (NIMELLISARVOSSA MILJ. €)

MILJ. €

Säätiöiden apurahapoolit

Yhteiskunta­ ja taloustieteet

Luonnontieteet

Tiede 65 %

9,8 MILJ. €

Taide 18 %

2,7 MILJ. €

Yhteiskunnallinen toiminta

2,5 MILJ. €

Kokonaisjako vuonna 2024

Lääke­ ja terveystieteet

Käyttäytymistieteet

Tekniset tieteet

Kuvataide

Taide

Näyttämötaiteet

Kirjallisuus

Merimieskirkko ja meripelastaminen

Muut tarkoitukset

Yhteiskunnallinen toiminta

Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta

Kulttuurihankkeet ja ­instituutit

Kevään yleinen apurahahaku

Kokonaisjako vuonna 2024 yhteensä

15,0

MILJ. €

Wihurin tutkimuslaitos

Varaukset säätiöiden yhteisiin pooleihin

Varaukset taideostoihin ja kuvataidetoimintaan

Palkinnot

Muut myönnöt ja varaukset 3 %

Kevään yleinen apurahahaku

HAKUAIKA

9.5.–31.5.2024

KPL €

APURAHAHAKEMUKSIA

MYÖNTÖPROSENTTI

Myönnettyjen apurahojen käyttökohteet

VÄITÖSKIRJATYÖ 164

POST DOC 26

TUTKIMUS 33

HOMING -APURAHA 2

KIRJALLINEN TYÖSKENTELY 32 TAITEEN ALOJEN PERUSOPINNOT 6

SOITTIMEN HANKINTA 10

69

Apurahansaajat tilastoissa

PIENIN MYÖNNETTY APURAHA 1 000 € 340

YKSITYISHENKILÖÄ TAI TYÖRYHMÄÄ

SUURIN MYÖNNETTY APURAHA

250 000 € X 3 VUOTTA

108 YHTEIS ÖÄ

YLI PUOLET APURAHANSAAJISTA 25–39 -VUOTIAITA 2012 1946

YLEISIN MYÖNNETTY APURAHA

30 000 €

Koska olemme yleissäätiö, jakoon sisältyvien apurahasummien kirjo on laaja: yksittäisen soittimen hankintaan myönnetystä apurahasta aina monivuotisten tutkimushankkeiden rahoitukseen. Yleisin myönnetty apurahasumma on kokopäiväiseen, vuoden kestävään väitöskirjatyöskentelyyn.

143

RAHOITETTUA TYÖSKENTELYVUOTTA

Myönsimme yhteensä 143 apurahaa vuoden kestävään, täyspäiväiseen tieteelliseen tai taiteelliseen työskentelyyn. Tämä vastaa yli 1 700 kuukauden työskentelyä.

NUORIN APURAHANSAAJA SYNTYNYT VUONNA 2012

VAN HIN APURAHANSAAJA SYNTYNYT VUONNA 1946

36

ERI KANSALLISUUTTA

Yksi vuoden 2024 apurahansaajista on Eliel Tammiharju, joka haluaa vahvistaa äänisuunnittelun roolia esittävien taiteiden kentässä.

Apurahat ja hankkeet

Vuoden 2024 tukisummasta suurin osa, yli 11 miljoonaa euroa, myönnettiin keväällä järjestetyn yleisen apurahahaun kautta.

Apurahoilla tehdään tutkimusta ja taiteellista työtä, käynnistetään hankkeita, järjestetään tapahtumia ja kehitetään uusia tekemisen tapoja.

Säätiö vastaanotti vuoden 2024 yleisessä apurahahaussa lähes 5 500 hakemusta, ja rahoitusta haettiin yhteensä noin 144 miljoonan euron edestä. Kilpailu apurahoista oli tänäkin vuonna kovaa: hakijoista noin 8,2 % sai myönteisen rahoituspäätöksen.

Apurahaa myönnettiin yhteensä 340 yksityishenkilölle tai työryhmälle ja 108 yhteisölle, eli yhteensä rahoitettuja hankkeita oli 448. Euromääräisesti suurin osa rahoituksesta myönnettiin tutkimuksen tekemiseen.

Säätiön rahoittamista tieteenaloista eniten rahoitusta saivat kauppatieteet, luonnontieteet ja tekniset tieteet. Tutkimushankkeiden aiheissa korostuivat aikamme polttavat haasteet, kuten tekoälyteknologian vaikutukset yhteiskuntaan, ilmastonmuutoksen aiheuttamat ketjureaktiot luonnossa ja kansalaisyhteiskunnan kriisinkestävys.

Wihurin rahasto haluaa kannustaa yhtäjaksoiseen täysipäiväiseen työskentelyyn etenkin tieteen aloilla. Vuoden 2024 tukisumma sisältää 143 kokovuotista, pääasiassa väitöskirja­ tai post doc ­työhön myönnettyä apurahaa, joiden saajille varattiin mahdollisuus henkilövakuutuksen järjestämiseen lisäapurahalla.

Rahoituksen sirpaleisuus on iso haaste nuorille tutkijoille, ja tänä vuonna rahasto päättikin pidentää väitöskirjatyöhön myönnettävän kokonaisrahoituksen maksimikeston neljään vuoteen. Tarkoituksena on, että väitöskirjan tekijä voisi keskittyä aiempaa paremmin varsinaiseen työskentelyyn.

Taiteen alalla rahoitusta myönnettiin monipuolisesti muun muassa kaunokirjallisten teosten ja tietokirjojen kir­

joittamiseen, soittimien hankintaan, teatteri­ ja tanssitaiteelliseen työskentelyyn sekä musiikkiesitysten valmisteluun. Yhteiskunnallisen toiminnan puolella tuettiin muun muassa vapaaehtoista maanpuolustusta, museotoimintaa sekä lapsia ja nuoria tukevia järjestöjä.

Yhteistyö

Yleisen apurahahaun lisäksi rahasto tuki väitöskirjan jälkeistä tutkimusta säätiöiden yhteisten apurahaohjelmien kautta.

Säätiöiden post doc ­poolin perusajatuksena on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä tarjoamalla nuorille tutkijoille 6–24 kuukautta kestävän ulkomaisen tutkimusjakson kokonaisrahoitus yhdestä lähteestä. Jenny ja Antti Wihurin rahasto osallistuu poolihankkeeseen myös sen kuudennella kolmivuotiskaudella 2025–2027. Vuonna 2024 rahasto myönsi poolin kautta rahoitusta kuudelle tohtorille.

Wihurin rahasto jatkaa myös vuonna 2015 aloitetussa säätiöiden ja yritysten PoDoCo (Post Docs in Companies) ­yhteistyöohjelmassa, joka edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja Suomen elinkeinoelämän pitkäjänteistä uudistumista. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, johon voi hakea rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Vuonna 2024 Wihurin rahasto myönsi ohjelman kautta kokovuotisen apurahan kymmenelle tutkijalle.

Mitä merkitsee suhtautua intohimoisesti johonkin sellaiseen, jonka tietää aiheuttavan myös paljon tuhoa ympäristölle?

-VUODEN 2024 APURAHANSAAJA, KIRJAILIJA SANNA HIRVONEN

Säätiö on mukana valtion ja neljän säätiön perustamassa Uudet klassikot ­rahastossa, joka tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Tukea voivat hakea vuorovuosin esittävän taiteen yhteisöt sekä kuvataiteen toimijat, kuten galleriat ja taidelainaamot. Vuoden 2024 rahoituskierrokselle Uudet klassikot ­tukea myönnettiin kymmenelle kuvataiteen yhteisölle eri puolilla Suomea.

Säätiö on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Suomen Rooman­instituutin Villa Lanten kanssa. Wihurin stipendi jaetaan vuosittain instituutin keskeisten tutkimusalojen tohtorikoulutettavalle, ja siihen sisältyy asumisoikeus Villa Lantessa. Vuonna 2024 niin kutsuttuna Wihuristina aloitti kreikankielisen väestön identiteettejä keskibysanttilaisessa Etelä­Italiassa tutkiva Jakov Gerchman. Säätiö varasi rahoitusta myös Villa Lantessa toimivan taiteilijaresidenssin työskentelystipendiin ja Villa Lanten peruskorjauksen kalustehankintoihin.

Poimintoja hankkeista

Yhteiskunnan vakautta lisäävää tutkimusta

Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja moneen suuntaan kohdistama hybridisodankäynti ovat korostaneet tarvetta yhteiskunnan vakautta lisäävälle tutkimukselle ja sotatieteelliselle osaamiselle. Maanpuolustuskorkeakoulu saa kolmena vuonna yhteensä 750 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa tuotetaan uutta tietoa kokonaismaanpuolustuksesta osana kansallista resilienssiä, Venäjän sotilaallisesta ajattelusta sekä Ukrainan sodan taktiikasta ja operaatiotaidosta Suomen puolustuskyvyn näkökulmasta.

Suomen taidehistoria uuteen pakettiin

Taidehistorian kenttä ja taiteen tulkitsemisen tavat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Åbo Akademi tuottaa 60 kirjoittajan voimin Suomen taiteen ja arkkitehtuurin historiaa käsittelevän laajan yleisteoksen, joka ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi. Yleistajuinen kirja kattaa ajan keskiajalta vuoteen 2020, ja on suunnattu taiteesta kiinnostuneelle suurelle yleisölle, alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Wihurin rahasto tuki teoksen toteuttamista 100 000 eurolla.

Kohti parempaa ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä

Huimaa vauhtia kehittyvän tekoälyteknologian roolista laadullisessa tutkimuksessa kaivataan selkeämpää näkemystä tiedeyhteisössä. 100 000 euron rahoituksen saanut Aalto ­yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusprojekti tarttuu tähän haasteeseen. Professori Rebecca Piekkarin johtama hanke pyrkii ymmärtämään paremmin tekoälyn vastuullista käyttöä esimerkiksi johtamistutkimuksessa.

Vertaistuella jatko-opiskelijoiden yksinäisyyttä vastaan

Jatko­opiskelijoiden kokema yksinäisyys ja irrallisuuden tunteet ovat nousseet esiin erityisesti koronapandemian jälkeen. Opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevä Nyyti ry sai 50 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa jatko ­ opiskelijoiden vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Mentorointitoimintaa ja myötätuntotaitoja kehittämällä voidaan ehkäistä muun muassa opiskelijoiden uupumista.

Samuel Girmay tutkii väitöskirjassaan virtuaalilaboratorioiden pedagogisia mahdollisuuksia yläkouluissa.

Apurahansaajat esittäytyvät

Virtuaalisuus avaa luonnontieteen opetusta

Vastavalmistuneena diplomi­insinöörinä Samuel Girmay pääsi kehittämään virtuaaliympäristöä yksittäiselle kurssille. Girmay innostui niin kutsuttujen virtuaalilaboratorioiden pedagogisista mahdollisuuksista niin, että työstää tällä hetkellä aiheesta väitöskirjaa Aalto­yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitokselle.

Oikeista laboratorioista kehitetyt virtuaaliset oppimisympäristöt sisältävät videoita, menetelmiä avaavaa tekstiä, havainnollistavia kuvia sekä interaktiivisia tehtäviä. Niiden avulla oppilaat mistä päin tahansa Suomea pääsevät näkemään konkreettisesti, miten esimerkiksi parasetamoli­tabletteja tai dieseliä valmistetaan.

Tutkimuksessaan Girmay keskittyy virtuaalilaboratorioiden rooliin erityisesti yläkouluissa. Pilottikouluista saadun palautteen perusteella virtuaalilaboratoriot tukevat erityisesti kielitietoista opetusta ja opetuksen saavutettavuutta. Esimerkiksi niiden lapsien, joiden äidinkieli ei ole suomi, voi olla vaikea pysyä mukana luonnontieteen opetuksessa, jos oppiaineen suomenkielinen termistö ei ole lainkaan tuttua. Virtuaalisessa ympäristössä oppilaat saavat tutustua sanastoon ja menetelmiin omassa tahdissaan. Se voi hyödyttää myös muita lapsia, joilla on esimerkiksi luki­ tai neuropsykiatriseen häiriöön liittyviä oppimisen haasteita.

”Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän luonnontieteiden asiantuntijoita monenlaisten haasteiden ratkomiseen. On ollut hienoa kuulla, että tämä on innostanut monia oppilaita jatkamaan luonnontieteissä”, Girmay sanoo.

Maailman yleisin rakennusaine betoni kiehtoo kirjailija Sanna Hirvosta.

Rakkaudesta ristiriitaiseen betoniin

Suomessa betoni on ollut hyvinvointivaltion rakennusaine, johon liittyy voimakasta edistysuskoa: siitä on pystytty valmistamaan koteja massoille, terveyskeskuksia, seurakuntataloja ja paljon kouluja. Samalla on kuitenkin syntynyt paikkoja, joita nimitetään betonihelveteiksi. Alta on raivattu arvokasta metsää ja historiallisia rakennuksia. Betoniteollisuus raaka­aineineen on suunnattomien hiilidioksidipäästöjen lähde.

Juuri tämä ristiriitaisuus kiehtoo Sanna Hirvosta, joka työstää betoniarkkitehtuurin eri ulottuvuuksia tarkastelevaa esseeteosta. Rakennettu ympäristö heijastelee aina tietynlaisia arvoja, ihanteita sekä vallankäytön tapoja, hän toteaa.

”Betoni puhuttelee minua esteettisellä tasolla, mutta haluan tutkia myös sen yhteiskunnallisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Mitä merkitsee suhtautua intohimoisesti johonkin sellaiseen, jonka tietää aiheuttavan myös paljon tuhoa ympäristölle?”

Taidehistorioitsijan koulutuksen saanut kirjailija on suunnitellut erityisesti modernista arkkitehtuurista kirjoittamista jo pitkään, mutta ei halunnut tehdä varsinaista tietokirjaa. Betoni tarjosi tarpeeksi materiaalisen, kokemuksellisen ja myös henkilökohtaisen tulokulman aiheeseen. Hirvonen kasvoi modernissa suomalaisessa kaupungissa, jossa ”betoni kukoistaa” – hänelle kiinnostavaa on tarkastella, millaista kulttuuria tuo tuttu ympäristö tuottaa.

Lukevien nuorten yhteisöä rakentamassa

Nuorten vähentynyt lukeminen herättää tällä hetkellä laajaa huolta. Reilu parikymppinen Sofia Blomberg haluaisi nostaa keskusteluun myös toisen näkökulman: monet tahot tekevät jo työtä, joka kehittää uusia tapoja innostaa nuoria lukemaan.

”Lukutaitoon liittyvä huolipuhe usein ohittaa nuorten kokemukset. Heidän äänensä pitäisi olla myös mukana keskustelussa”, Blomberg sanoo.

Blomberg tietää mistä puhuu, sillä hän toimii opiskeluidensa ohella kirjallisuusmedia Lukufiiliksen päätoimittajana. Lukukeskuksen julkaisema Lukufiilis on Suomen ainoa nuortenkirjallisuuteen keskittynyt verkkolehti, jonka tekijöinä ovat 13–19­vuotiaat nuoret itse. Avustajia on tällä hetkellä 50, ja lisäksi medialla on nuorista koostuva, laajemmin sisältöjä suunnitteleva toimituskunta. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan, ja jutuista maksetaan tekijöille palkkiot.

Lukufiiliksen tekijöihin mahtuu Blombergin mukaan niin innokkaita lukijoita kuin heitäkin, jotka ovat vasta median kautta kiinnostuneet kirjoista. Monelle tärkeää on se, että lehti nostaa esiin juuri nuorten itsensä arvostamia kirjoja ja kirjoittajia: tällä hetkellä erityisen suosittuja genrejä ovat fantasia­, jännitys­ ja romantiikkakirjallisuus.

Sofia Blomberg (oikealla) toimii Lukufiiliksen päätoimittajana, Hanna Koskinen kuuluu median toimituskuntaan.

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Eliel Tammiharju on sekä säveltäjä että äänisuunnittelija.

Äänisuunnittelun

uusi, hiljaisempi tahti

Vaikka ääni ei näy, se sävyttää esitystaiteessa kaiken. Esimerkiksi teatteriesityksessä äänisuunnittelija hallitsee musiikkia, suunnittelee mistä suunnasta tulevia ääniä esityksessä koetaan sekä päättää, miten ne suhteutuvat lavalla tapahtuviin asioihin. Yksi ihminen on siis vastuussa suuresta aistikokonaisuudesta.

Silti äänisuunnittelija ja säveltäjä Eliel Tammiharju on usein törmännyt äänisuunnittelun ymmärtämättömyyteen.

”Kuraattori on joskus sanonut vähän niin, että tarvitaanko sitä äänisuunnittelijaa todella.”

Omassa työssään Tammiharju on kehittänyt äänen puutteeseen perustuvan menetelmän. Kantavana ajatuksena on, että koska esittävien taiteiden äänisuunnittelussa ääni asetetaan aina jotain muuta elementtiä vasten, äänikokonaisuuteen on hyvä säveltää vajautta tai ”aukkoja”, joita esityksen muut elementit täydentävät. Aukot voivat täydentyä esimerkiksi tanssijoiden tekemillä liikkeillä, valosuunnittelulla tai yleisön reaktioilla.

Tammiharju uskoo, että kiihtyvässä aistitulvien ajassa uusia kokemuksia voi luoda myös poistamalla ja purkamalla asioita.

”Puutteen ilmeisin esiintymismuoto on hiljennetty ääni. Hiljainen tahti kutsuu muun maailman osaksi itseään.”

Uutta tutkimustietoa verkkohäirinnän seurauksista

Verkkohäirintä voi ulottua ikävästä kommentoinnista ja trollaamisesta laajamittaiseen uhkailuun tai esimerkiksi henkilötietojen levittämiseen. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että monissa maissa jopa 30­50 prosentilla väestöstä on ollut hiljattain negatiivisia kokemuksia verkossa.

Tutkijatohtori Magdalena Celuch oli yllättänyt huomatessaan, että ilmiön yleisyydestä huolimatta sitä, mitä tapahtuu verkkohäirinnän jälkeen, on tutkittu hyvin vähän.

Nyt Celuch täyttää tutkimusaukkoa itse. Tampereen yliopistossa toteuttamassaan tutkimusprojektissa hän keskittyy verkkohäirinnän kohteena olleiden näkökulmaan ja pyrkii selvittämään, millainen toiminta voi auttaa lieventämään häirinnän negatiivisia vaikutuksia.

”Aikaisempien tutkimusten perusteella oletan, että on parempi tehdä jotain kuin olla toimimatta lainkaan. Oman toimijuuden säilyttäminen saattaa auttaa hankalassa tilanteessa”, Celuch toteaa.

Tutkija Magdalena Celuchia kiinnostaa erityisesti verkossa tapahtuva työpaikkakiusaaminen, jonka tiedetään usein jäävän raportoimatta.

Wihurin tutkimuslaitos 80 vuotta

Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1944 perustama Wihurin tutkimuslaitos on saavuttanut kansainvälisesti merkittäviä tuloksia sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa.

Tutkimuslaitoksen vuosi 2024

Vuosi 2024 merkitsi Biomedicum Helsinki ­tutkimuskeskuksessa Meilahdessa toimivalle Wihurin tutkimuslaitokselle muutosten aikaa. Tutkimuslaitoksen uutena johtajana aloitti professori Taija Mäkinen, joka työskenteli vuoden tiiviissä yhteistyössä aiemman johtajan, akateemikko Kari Alitalon sekä apulaisjohtajan, professori Pipsa Saharisen kanssa. Taija Mäkisen oma tutkimusryhmä ja ­toiminta olivat vuoden 2024 vielä pääosin Uppsalan yliopistossa.

Wihurin tutkimuslaitoksen monimuotoinen tutkimusohjelma sisältää sekä biolääketieteellistä perustutkimusta että soveltavaa translationaalista tutkimusta. Vuonna 2024 laitoksen tutkimus ulottui rakenteellisista ja molekyylitason löydöistä solutason ja sairausmekanismien ymmärtämiseen verenkiertoelimistössä, imusuonistossa sekä näihin liittyvissä sairauksissa. Tulevina vuosina tutkimuslaitoksen tavoitteena on kehittää kolmikantaohjelma, joka keskittyy sydän­ ja verisuonisairauksien ohella veri­ ja imusuonten kehittymistä ja uudismuodostumista sääteleviin mekanismeihin sekä niiden rooliin tulehduksellisissa sairauksissa ja kudosvaurioiden korjaamisessa.

Tutkimus hyödyntää monipuolisia huipputeknologioita, kuten edistyneitä siirtogeenisiä hiirimalleja sekä erilaisia sekvensointi­ ja kuvantamistekniikoita, joiden avulla voidaan tutkia geenien ilmentymistä ja solujen dynamiikkaa yksittäisissä soluissa kudostasolla. Vuonna 2024 laitoksessa käynnistettiin huippuluokan kaksifotonimikroskoopin yhteishankinta elävän kudoksen molekyylitasolla tapahtuvaa kuvantamista varten. Mikroskooppi tulee merkittävästi parantamaan tutkimusryhmien kykyä suorittaa korkeatasoista tutkimusta tulevaisuudessa.

Elokuussa 2024 Wihurin tutkimuslaitoksen vuosittainen tiedesymposium kokosi yhteen alan kansainvälisesti merkittäviä tutkijoita Hanasaareen ja tarjosi mahdollisuuden tiedonvaihtoon ja verkostoitumiseen. Symposium toimi myös koulutusalustana, sillä siihen sisältyi jatko­opiskelijoille suunnattu yksipäiväinen kurssi sydän­ ja verisuonibiologiasta.

Resurssit ja tutkimusyhteistyö

Wihurin tutkimuslaitos on osa Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Vuonna 2024 säätiö käytti tutkimuslaitoksen toimintaan 2,1 miljoonaa euroa, ja lisäksi se saa ulkopuolista kilpailtua tutkimusrahoitusta. Tutkimuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa osana Meilahden huippulääketieteen keskusta, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyöhön kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen parissa.

Tutkimuslaitos toimii useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa. Vuonna 2024 käynnistettiin laitoksen eri tutkimusryhmien yhteiset seminaarit ja järjestettiin yksipäiväinen symposium, johon osallistuivat myös Taija Mäkisen tutkimusryhmän jäsenet Uppsalasta. Tavoitteena on vahvistaa Wihurin tutkimuslaitoksen vuorovaikutusta laajemman verisuonibiologiayhteisön kanssa, edistää pitkäaikaisia yhteistyöprojekteja sekä luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Wihurin tutkimuslaitoksen sisällä toimi vuonna 2024 seitsemän itsenäistä tutkimuslinjaa. Laitoksessa työskentelee kansainvälinen ryhmä lääkäreitä, molekyylibiologeja, biokemistejä ja laboratorioteknikkoja. Vakituisen henkilökunnan lisäksi tutkimuslaitos tarjoaa muun muassa tohtorikoulutettaville mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen.

Tieteellinen neuvottelukunta

Tieteellinen neuvottelukunta arvioi tutkimuslaitoksen tieteellistä tutkimustyötä ja tukee säätiön hallitusta laitokseen liittyvässä päätöksenteossa. Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2024 professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Christer Betsholtz Tukholman Karoliinisesta instituutista sekä Suomesta akateemikko Sirpa Jalkanen ja professorit Timo Strandberg ja Seppo Ylä-Herttuala.

Tutkimusryhmät esittäytyvät

Kari Alitalo

Translationaalisen kardiovaskulaarilääketieteen tutkimusryhmä

Akateemikko Kari Alitalo osallistui kaikkiaan kahdeksaan kansainvälistä yhteistyötä sisältävään julkaisuun vuonna 2024. Julkaisuissa raportoitiin tuloksia VEGF­C­imusuonikasvutekijän vaikutuksista Alzheimerin taudin ja aivoinfarktin hiirimalleissa ja VEGF­B­verisuonikasvutekijän vaikutuksista sydänlihaksen aineenvaihduntaan ja koronaari­ eli sepelvaltimosuoniin normaalitilassa sekä sydäninfarktin yhteydessä. Julkaisuissa käsiteltiin myös Tie1­kasvutekijäreseptoriin mutaatioita, jotka aiheuttavat lymfödeemaa eli imunestekierron häiriötä, sekä selvitettiin geenien ilmentymistä ja rasvaprofiilia toissijaisessa lymfödeemassa, jota esiintyy rintasyöpäleikkauksen jälkeen sairastavilla syöpäpotilailla.

Sinem Karaman Kudosspesifisen suoniston tutkimusryhmä

Akatemiatutkija, tohtori Sinem Karaman ja hänen ryhmänsä jatkoivat rasvakudoksen verisuoniston tutkimista ja hiiren rasvakudoksesta kehitettyjen, niin sanottujen in vitro ­organoidimallien kehittämistä. Ryhmän saamat tulokset viittaavat siihen, että aineenvaihduntasairaudet eivät aiheuta pelkästään rasvakudoksen verisuoniston rakenteellista harventumista, vaan myös sen toiminnallista heikkenemistä. Vuonna 2024 Suomen Akatemia myönsi ryhmälle kilpaillun nelivuotisen hankerahoituksen (2024–2028), joka vahvistaa tutkimusryhmän asemaa verisuonten sisäpintaa verhoavien endoteelisolujen roolin tutkimuksessa rasvakudoksen toiminnan säätelyssä.

Riikka Kivelä

Verisuonten ja lihaksen kantasolujen tutkimusryhmä

Verisuonten endoteelisolut ovat tärkeitä kudosten kasvun, aineenvaihdunnan ja regeneraation eli uudismuodostuksen säätelyssä. Apulaisprofessori Riikka Kivelän tutkimusryhmä selvittää parhaillaan ikääntymisen, lihavuuden sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia sydämen, lihasten ja aivojen endoteelisoluihin. Tavoitteena on löytää uusia hoitokohteita kardiometabolisiin sairauksiin, joihin esimerkiksi tyypin 2 diabetes sekä sydän­ ja verisuonisairaudet lukeutuvat. Ryhmä tutkii myös keinoja estää moniin sairauksiin sekä ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa. Lisäksi ryhmä on selvittänyt lihassolujen geenien ilmentymistä säätelevän PROX1­transkriptiofaktorin roolia lihaksen kantasoluissa ja lasten yleisimmässä pehmytkudossyövässä, rhabdomyosarkoomassa.

Taija Mäkinen

Imusuonibiologian ja -patologian tutkimusryhmä

Imusuonistolla on keskeinen rooli kudosten tasapainon ylläpitäjänä ja uudistumisen edistäjänä, ja sen merkitys korostuu monien sairauksien yhteydessä. Professori Taija Mäkisen tutkimusryhmä selvittää imusuoniston kasvun ja toiminnan taustalla olevia mekanismeja sekä niiden roolia sairauksien synnyssä ja etenemisessä. Vuonna 2024 ryhmä aloitti toimintansa siirtämisen Uppsalasta Helsinkiin. Kehittämiään hiirimalleja imu­ ja verisuoniepämuodostumien tutkimiseen hyödyntämällä ryhmä on tunnistanut sairauden kulkuun vaikuttavia vuorovaikutuksia epänormaalin endoteelin ja ympäröivän terveen kudoksen välillä. Näitä havaintoja voidaan mahdollisesti hyödyntää uusien tehokkaampien hoitomuotojen kehittämisessä. Lisäksi ryhmä on käyttänyt kehittyneitä kuvantamistekniikoita elävissä hiirissä ja saanut merkittävää uutta tietoa imusuonten endoteelisolujen toiminnasta solutasolla. Löydökset on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Nature­julkaisusarjassa.

Pipsa Saharinen

Verisuonibiologian tutkimusryhmä

Professori Pipsa Saharisen tutkimusryhmä tutkii mekanismeja, jotka säätelevät verisuonten läpäisevyyttä sekä imusuonten kehitystä ja toimintaa kudosten nestetasapainon ylläpitämiseksi. Plasmanesteen tihkuminen kudoksiin voi aiheuttaa turvotusta, ylläpitää tulehdusreaktioita ja heikentää verenkiertoa monissa sairauksissa. Vuonna 2024 ryhmä julkaisi arvostetussa Nature Communications ­julkaisusarjassa tutkimuksensa, jossa tunnistettiin uusi verisuonen seinämän tiiviyttä ylläpitävä, PIM­kinaasista riippuva säätelymekanismi. Yllättäen sama mekanismi toimii myös syöpäsoluissa, joissa se lisää solujen elinvoimaisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että PIM­estäjien teho syöpälääkkeinä voi riippua verisuonten PIM­kinaasin aktiivisuudesta, korostaen verisuoniston merkitystä lääkehoitojen kohteena. Lisäksi ryhmä on arvioitavana olevassa tutkimuksessaan selvittänyt soluväliaineen ja kasvutekijäreseptorien yhteisvaikutuksia rakenteellisen biologian menetelmiä hyödyntäen. Tämä tutkimus paljasti uuden verisuonten tiiviyttä ja imusuonten kehitystä säätelevän mekanismin.

Kari Vaahtomeri

Lymfaendoteeli- ja valkosoluviestinnän tutkimusryhmä

Dosentti Kari Vaahtomeren tutkimusryhmä selvittää imusuonen endoteelin roolia hankitun immuunivasteen säätelyssä. Vuonna 2024 ryhmä julkaisi arvostetussa The EMBO Journal ­julkaisusarjassa tutkimuksensa, jossa primäärisoluja ja elävää ihon kudosta eli dermiseksplantteja hyödyntäen tunnistettiin antigeenejä esitteleviä valkosoluja imusuonistoon ohjaava molekyylimekanismi. Tutkimusryhmä jatkoi myös tutkimuksiaan imusuoniverkoston laajenemista säätelevistä molekyylimekanismeista, jotka pohjautuvat ryhmän vuonna 2023 Nature Communications ­julkaisussa esittämiin löydöksiin. Ryhmä on kasvanut merkittävästi Suomen Akatemian kilpaillun akatemiahankkeen (2023–2027) sekä kahden ImmuDocs­pilottiväitöskirjapaikan ansiosta. Nyt viisihenkinen ryhmä laajentaa tutkimuksiaan selvittääkseen imusuonten endoteelin ja valkosolujen vuorovaikutusta sekä näiden merkitystä hankitun immuniteetin säätelyssä.

Katariina Öörni

Lipoproteiinitutkimusryhmä

Professori Katariina Öörnin tutkimusryhmä on kehittänyt tutkimusmenetelmiä, jotka mittaavat lipoproteiinien, kuten LDL­hiukkasten, laadullisia ominaisuuksia. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää ateroskleroosin eli valtimotaudin syntymekanismeja ja parantaa sydän­ ja verisuonitautien riskiarviointia. Tutkimusryhmä on selvittänyt kolesteroliaineenvaihdunnan merkitystä lipoproteiinien laatuun sekä tulehdussolujen ja lipoproteiinien välisiä vuorovaikutuksia. Lisäksi ryhmä on kehittänyt uusia malleja, joilla voidaan tutkia metabolisen oireyhtymän vaikutuksia lipoproteiinien laatuun ja valtimotaudin etenemiseen.

Wihurin tutkimuslaitos toimi pitkään Kaivopuistoon vuonna 1929 valmistuneessa Salus­talossa.

Kymmenen kohokohtaa Wihurin tutkimuslaitoksen historiasta

80 vuotta sitten perustettu Wihurin tutkimuslaitos on ollut mullistamassa sydänja verisuonitautien tutkimusta sekä hoitoa Suomessa. Tutkimuslaitoksen tarinaan mahtuu myös yllättävämpiä yksityiskohtia, kuten kuun vuorien syntyä pohtinut tiedekerho sekä lapsille suunnattu askartelukirja.

Yhteiskunnan perusrakenteita vahvistamassa

Jenny ja Antti Wihurin rahasto perusti Wihurin tutkimuslaitoksen vuonna 1944. Sodan jälkeen tieteen ja tutkimuksen merkitys yhteiskunnan perusrakenteiden vahvistamisessa nähtiin selvemmin, ja Wihurit halusivat olla mukana tukemassa uusia innovaatioita. Uuden tutkimuslaitoksen painopistettä ei määritelty tarkasti etukäteen – tärkeää oli ylipäänsä luoda syrjäisessä maassa edellytyksiä korkeatasoiselle luonnontieteiden, lääketieteen tai teknillisten tieteiden tutkimukselle.

2. Suotyräkkejä ja islanninjäkälää

Wihurin tutkimuslaitoksen ensimmäiseksi johtajaksi nousi fysiologian dosentti Alvar Wilska. Laitoksen ensi askelia määritti sota­aika: kun venäläisten suurhyökkäys käynnistyi kesäkuussa 1944, uusi johtaja määrättiin komennukselle ja tieteen tekeminen sai odottaa.

Laitoksen ensimmäisiä tutkimustöitä olivat muun muassa suotyräkin kasvin kumipitoisuuden tutkimus, jonka tarkoitus oli selvittää kotimaisen kumin tuotantomahdollisuuksia. Tulos ei vastannut odotuksia. Ensimmäisenä toimintavuotena tutkittiin myös rypälesokerin valmistamista islanninjäkälästä sekä lehtipuiden syyslehtien vahoja.

3. Mystinen tiedekerho

Samoihin aikoihin Wihurin tutkimuslaitoksen kanssa perustettiin myös epävirallisempi yhteisö ”tieteellisessä tutkimuksessa esiintyvien probleemien vapaata yhteiskäsittelyä varten”. Wihuri­seuran perustajajäsenet olivat Alvar Wilska, Erkki Leikola ja Olavi Erämetsä. Kunniajäseneksi kutsuttiin merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja tieteelliseksi jäseneksi Vilho Väisälä

Wihuri­seuran ensimmäisessä kokouksessa päätettiin, että ”seurassa voi esittää epäkypsiäkin ajatuksia tulematta nolatuksi”. Kokouksissa eri alojen tieteentekijät keskustelivat muun muassa tislatun veden myrkyllisyydestä ja kuun vuorien syntyteoriasta.

4.

Keksijäkuuluisuuden askartelukirja

Alvar Wilska oli aikansa kansallinen keksijäkuuluisuus. Sodan aikana hän oli tiettävästi kehittämässä Molotovin cocktailia, ja rakensi Suomen ensimmäisen stereomikroskoopin.

Wilska myös toimitti Sampo­kirjan, jonka tarkoitus oli johdattaa lapset hyödyllisen askartelun pariin. Opus syntyi Wihurin tutkimuslaitoksen järjestämän koko Suomen laajuisen keksijäkilpailun tuloksena. Vuonna 1946 julkaistuun kirjaan valikoitui lopulta runsas sata mielenkiintoista ohjetta, jotka heijastivat elämän niukkuutta: mukana on esimerkiksi sängynpohjan kiristyksen ja kokoonpantavan peruna­auran ohje. Kirjaseen mahtuu myös mielikuvituksellisempia oivalluksia, kuten näkötorni kaloille, tulikirjoitus, sekä ”tuhannen jyvän painon määräys”.

₅.

Salus-sairaalasta tutkimuslaitoksen kodiksi

Vuonna 1945 alun perin Kulosaaressa toiminut Wihurin tutkimuslaitos siirtyi Kaivopuistoon, Ida ja Maria Rytkösen Wihurin rahastolle vuonna 1944 lahjoittaman Salus­sairaalan yhteyteen. 1940­luvulla Suomi oli köyhä maa, jossa vielä hyvin hajanaista julkista terveydenhuoltoa täydensivät lukuisat yksityissairaalat.

Sydänsairauksien tutkimuksen alku

1900­luvun alkupuoliskolla sydänsairauksia ei vielä osattu hoitaa, ja niillä oli suomalaisten elämään usein vakavia vaikutuksia. Myös Antti Wihurin ensimmäinen puoliso Jenny Wihuri oli menehtynyt liian varhain sydänsairauteen.

Vuonna 1947 Saluksen ylilääkäriksi ja Wihurin tutkimuslaitoksen johtajaksi nimitettiin Pentti Halonen, Ida ja Maria Rytkösen sisarenpoika. Uransa aikana Halonen kehitti sydäntautitutkimuksen diagnostiikkaa merkittävällä tavalla – voidaan sanoa, että hän pani alulle nykyaikaisen suomalaisen kardiologian. Nuoret lääkärit kilpailivat pääsystä kouluttautumaan Salukseen, ja sairaalaan saapui lähetteellä sydäntautipotilaita läheltä ja kaukaa. Kun hyvinvointivaltio alkoi kasvaa, Halosen johdolla kouluttautuneet lääkärit siirtyivät julkiseen terveydenhuoltoon eri puolille Suomea.

7.

Sepelvaltimotautia vastaan

Julkisen terveydenhoidon kehityttyä sairaalatoiminta loppui Saluksessa vuonna 1983. Wihurin tutkimuslaitos kuitenkin jatkoi samoissa tiloissa vuoteen 2013 asti. 1980­luvulla tiede kiinnosti ihmisiä, ja tutkimukseen oltiin valmiita investoimaan. Uusi sydänsairaus, sepelvaltimotauti, yleistyi vauhdilla Suomessa. Vesa Mannisen johtajakauden aikana Wihurin tutkimuslaitoksessa selvitettiin erilaisten riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen, merkitystä sepelvaltimotaudin synnyssä ja sydäninfarktissa.

Kolesteroli-Kovasen rasvasota

Tutkimuslaitoksen tieteellisenä johtajana vuosina 1984–1997 ja johtajana 1997–2012 toiminut Petri Kovanen teki uraauurtavaa kolesterolitutkimusta ja osoitti ensimmäisenä mekanismit, joilla immuunipuolustukseen kuuluvat allergiasolut eli syöttösolut saattavat osallistua sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Sepelvaltimon seinämän syöttösolut keräävät verestä pahaa LDL­ kolesterolia ympärilleen, ja syntyneet kolesterolikyhmyt ahtauttavat sepelvaltimoa aiheuttaen rintakipua etenkin rasituksessa.

Kolesteroli­Kovasenakin tunnettu professori on osallistunut aktiivisesti myös mediassa käytyyn ”rasvasotaan” ja levittänyt suomalaisille tietoa LDL­kolesterolin aiheuttamista riskeistä.

Tutkimuslinjat kasvavat uusiin suuntiin

2000­luvulla luvulla geeni­ ja kantasolututkimus kehittyivät harppauksin. Vuonna 2013 Wihurin tutkimuslaitos muutti Biomedicum Helsinki ­tutkimuskeskukseen ja laitoksen johtajaksi valittiin Kari Alitalo. Hänen pitkäaikainen molekyyligeneettinen tutkimuslinjansa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja avannut uusia uria imu­ ja verisuonten kehittymisen tutkimuksessa. Vuonna 2020 tieteen akateemikoksi nimitetty Alitalo on löytänyt imu­ ja verisuonten kasvutekijöitä ja niiden vaikutuksia välittäviä reseptoreita. Kasvutekijöiden toiminnan kiihdyttämisellä tai estolla uskotaan olevan suurta merkitystä sydän­ ja verisuonitautien ja syöpien hoidossa.

Uusi huipputeknologia tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystä imusuonten rakenteesta ja toiminnasta.

Pentti Halonen tunnettiin lupsakkana savolaisena, johon potilaat luottivat. Kuvassa Halonen on tiettävästi tutustumassa Meilahden sairaalan henkilökuntaruokalaan.

Imusuonitutkimuksen kasvava merkitys

Viime vuosina Wihurin tutkimuslaitos on vahvistanut asemaansa imusuonitutkimuksessa, jolla on kasvava rooli sydän­ ja verisuonisairauksien, rappeuttavien sairauksien, syövän ja lihavuuden tutkimuksessa sekä hoidossa. Vuoden 2024 alusta johtajana aloittanut, kansainvälisessä tiedeyhteisössä aktiivisesti vaikuttava Taija Mäkinen on tuonut mukanaan edelleen uutta osaamista erityisesti imu­ ja verisuonien tutkimusmalleista, geenien editoinnista, kuvantamisesta ja datatieteestä.

Artikkelissa hyödynnetty lähteinä:

Tieteen aallonharjalla – Wihurin tutkimuslaitoksen tarina ­dokumentti. Franck Media, 2014 Salus – Wihurin tutkimuslaitos ja suomalaisen sydäntutkimuksen alkuvaiheet. Lauri Autio, 1990

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Hanna Saarikoski, Arcana (2023)

Kuvataidetoiminta

Rahaston kuvataidetoiminnan ytimessä on Rovaniemen taidemuseoon lahjoitetun nykytaidekokoelman kartuttaminen. Lisäksi tuemme kuvataiteen kenttää residenssiohjelmien, tapahtumien ja hankkeiden kautta.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on vuodesta 1957 lähtien edistänyt kuvataiteita taideostojen avulla. Vuonna 1983 taidekokoelma lahjoitettiin Rovaniemen kaupungille, ja Rovaniemen taidemuseo avattiin kolme vuotta myöhemmin.

Nykyisin Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma Rovaniemen taidemuseossa on yksi Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista. Vuosittain täydennettävä kokoelma käsittää noin 3600 taideteosta ja kattaa aikajänteen 1940­luvulta nykypäivään. Monipuolinen kokoelma sisältää maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, valokuvia, installaatioita ja videoita. Teoksia on esillä vaihtuvina kokonaisuuksina, joiden kuratoinnista vastaa Rovaniemen taidemuseo.

Vuonna 2024 rahasto lahjoitti Rovaniemen taidemuseolle 72 vuoden 2023 aikana hankittua taideteosta. Samassa yhteydessä rahasto luopui 29 aiemmin lahjoitetun kokoelmateoksen hallintaoikeudesta, ja teokset siirrettiin Rovaniemen taidemuseoon.

Kuvataidelautakunta

Kuvataidelautakunta ostaa kuvataidetta Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaan ja tekee säätiön hallitukselle ehdotukset taiteilijavalinnoista residensseihin. Lisäksi lautakunta kehittää säätiölle uusia toimintamuotoja kuvataiteen alalla. Vuonna 2024 Wihurin rahaston kuvataidelautakuntaan kuuluivat Harri Tilli puheenjohtajana, rahaston hallituksen jäsen Leena Svinhufvud, rahaston asiamies Arto Mäenmaa sekä asiantuntijajäseninä kuvataiteilija Marja Kanervo ja amanuenssi  Patrik Nyberg

Kokoelmanäyttelyt

Rovaniemen taidemuseossa

Rovaniemen taidemuseossa nähtiin vuoden 2024 aikana kolme Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta koottua näyttelyä:

Keväällä 2023 nykytaiteen museo Kiasmasta Rovaniemen taidemuseoon siirtynyt Wihurin rahaston 80­vuotisjuhlanäyttely Kompassissa pohjoinen oli esillä 24.3.2024 asti.

Maailman menoa ­näyttelyssä 12.4.2024–6.4.2025 oli esillä paljon taidetta rahaston viimeisimmästä teoslahjoituksesta. Näyttelyn teokset valottavat tuntemaamme todellisuutta erilaisilla näkökulmilla ja tulkinnoilla, usein rajatiloissa liikkuen. Useat teoksista kommentoivat sitä, onko ihmiskeskeinen maailmankuvamme ainoa oikea.

25.6.2024–30.3.2025 esillä ollut Outo houkutus ­näyttely koostui pääosin vuosina 2022–2023 kokoelmaan hankituista teoksista. Kokonaisuus nosti esiin kysymyksiä identiteetistä, sovinnaisuudesta ja epäsovinnaisuudesta sekä alati muuttuvista ideaaleista elämässä ja taiteessa itsessään. Suurina teemoina esiin nousivat rakkaus, kaipaus, erotiikka ja unet.

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Kulttuuritalo Korundin peruskorjaushanke

Rovaniemen taidemuseo perustettiin vuonna 1986 entisen postiautovarikon tiloihin, jotka arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa suunnitteli sopivaksi museokäyttöön. Myöhemmin rakennukseen tehtiin laajennus, jossa remontoitiin lisää tilaa taidemuseolle ja Lapin kamariorkesterille. Kulttuuritalo Korundi avattiin vuonna 2011. Myös tällöin muutostöiden suunnittelusta vastasi Pallasmaan arkkitehtitoimisto ja arkkitehtuurisuunnittelun rahoitti Wihurin rahasto.

Nyt vuorossa on museon vanhan osan peruskorjaus, johon Wihurin rahasto myönsi Rovaniemen kaupungille 150 000 euron lahjoituksen. Lahjoituksen tarkoituksena on mahdollistaa talon historiaa kunnioittava arkkitehtuurisuunnittelu. Tällä kertaa suunnittelun toteuttaa Collan Arkkitehdit Oy yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky:n kanssa.

Jari Jula, Lallukan Pöydissä (2024)

Residenssitaiteilijat

Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston yhteinen kutsutaiteilijaohjelma mahdollistaa vuosittain kahdelle suomalaiselle kuvataiteilijalle kolmen kuukauden työskentelyn Rovaniemellä. Lapin yliopisto tarjoaa taiteilijoille työskentely­ ja asumistilat, Wihurin rahasto työskentelyapurahan. Ajatuksena on, että stipendiaatti saa residenssin ajaksi täydellisen työrauhan pohjoisen luonnon keskellä.

Kevään 2024 kutsutaiteilija oli kuvataiteilija Iiri Poteri Syksyllä työskentelyjakson Rovaniemellä vietti kuvataiteilija Marjatta Holma. Vuonna 1995 käynnistetyn ohjelman kautta Rovaniemellä on vieraillut 57 taiteilijaa.

Temppelikadun taiteilija­ateljee on Jenny ja Antti Wihurin rahaston omistama ateljeehuoneisto Helsingin EtuTöölössä. Rahasto hankki, peruskorjasi ja varusti ateljeen vuonna 2007 tarjotakseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville taiteilijoille mahdollisuuden asua ja työskennellä Helsingissä. Suomalaiset ja Suomessa asuvat kuvataiteilijat voivat viettää ateljeessa 6–12 kuukauden residenssijaksoja.

Kuvataiteilija Michal Czinegen residenssijakso Temppelikadulla jatkui syksyyn 2024. Sen jälkeen residenssitaiteilijana aloitti kuvataiteilija Eeva-Maija Pulkkinen

Ville Mäkikoskela, Varjoselfie (2024)

Kuvataiteen kummimuseotoiminta

Wihurin rahaston kuvataiteen kummimuseotoiminta tukee määrärahojen jatkuvan supistumisen kanssa taistelevien pienten ja keskisuurten taidemuseoiden nykytaiteen hankkeita.

Vuonna 2023 kummimuseo ­ ohjelmaan järjestettiin ensimmäistä kertaa avoin haku. Kummimuseoiksi valittiin Lönnströmin taidemuseo Raumalla ja Imatran taidemuseo, joille molemmille myönnettiin 100 000 euron rahoitus vuosien 2024–25 aikana toteutuviin näyttely­ ja yleisötyöhankkeisiin.

Lönnströmin taidemuseo jatkaa ja kehittää kummimuseorahoituksella yleisötyötään erityisesti ryhmille, jotka eivät yleensä hakeudu taidenäyttelyihin. Vuonna 2024 Lönnströmin taidemuseo järjesti yhteensä 78 tapahtumaa, opastusta ja työpajaa, jotka keräsivät kävijöitä taidemuseon tuottamien nykytaideprojektien äärelle.

Imatran taidemuseo toteuttaa kaupungin puunjalostushistoriasta inspiroituneen hankkeen. Tavoitteena on tuoda kansainvälistä taidetta Imatralle ja tarjota paikallisille koululaisille mahdollisuus työpajatyöskentelyyn ammattitaiteilijoiden ohjauksessa.

Wihuri-päivä Kansallisgallerian museoissa

Kansallisgallerian ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston yhteistyönä vuosittain toteutettavan Wihuri­päivän tarkoituksena on kutsua taiteen äärelle erityisesti ihmisiä, joille museoissa vieraileminen ei ole osa arkea.

Wihuri­päivänä 1. marraskuuta 2024 rahasto tarjosi maksuttoman sisäänpääsyn Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoihin, joissa oli tarjolla myös työpajoja, taiteilijatapaamisia sekä muuta maksutonta ohjelmaa. Päivän ohjelmaa räätälöitiin erityisesti ensimmäistä kertaa museossa vieraileville, kieltenoppijoille ja maahanmuuttajille. Lisäksi Kansallisgallerian museoihin jaettiin 5 000 ilmaislippua muun muassa kuntoutus­ ja mielenterveystoimintaa, kotoutustyötä sekä nuorten toimintaa toteuttavien järjestöjen käyttöön.

Sonya Mantere, The Gymnast (2021)

Päivi Takala, Shield (2024)

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Marjatta Holma käyttää teoksissaan mielellään perinteisiä materiaaleja, jotka voi halutessaan pestä pellava­ ja puuvillakankaiselta pohjalta pois.

Marjatta Holma etsii maalauksissaan rauhaa

Kuvataiteilija Marjatta Holma on kiinnostunut siitä, mitä maalaukseen jää jäljelle turhien kerrosten poistamisen jälkeen. Syksyn 2024 Holma vietti Rovaniemellä Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston vierailevana kutsutaiteilijana.

Kuvataiteilija Marjatta Holman työhuoneessa on yksi merkittävä puute: sen yläpuolella harjoittelee säännöllisesti cover­bändi. Usein bändi aloittaa soittonsa iltaisin juuri, kun Holma on päässyt vauhtiin oman työnsä kanssa.

Ajoittain häiriintyvää työrauhaa lukuun ottamatta työtilan oleelliset elementit ovat kunnossa: Turussa Hellaksen entisessä suklaatehtaassa on tarpeeksi tilaa tehdä, suurista ikkunoista tulevaa valoa ja avarat maisemat. Seiniä peittävät alkuperäiset kaakelit muistuttavat tilan tehdashistoriasta, mutta nykyisin rakennuksessa toimii esimerkiksi ompelimoja ja verhoomo. Hetki sitten eräässä työtilassa aloitti toimintansa saippuatehtailija, ja Holman naapurissa työskentelee kukkataiteilija.

Työhuone on kuvataiteilija Holmalle hyvin tärkeä paikka, jossa hän viettää enemmän aikaa kuin asunnossaan.

”Varsinkin ennen näyttelyitä työstän teoksia ihan viimeiseen asti, enkä oikein pysty lopettamaan. Silloin saatan jäädä tänne myös yöksi”, Holma kertoo.

Jänisliimaa ja kananmunatemperaa

Holma tunnetaan tilallisista, karsituista maalauksista, joissa korostuvat esittävyyden sijaan työskentelyn jäljet ja materiaalien ominaisuudet. Hänelle teosten työstäminen tarkoittaa ennemmin kerrosten poistamista kuin lisäämistä. Siksi Holma käyttää mielellään perinteisiä materiaa­

leja, jotka voi pestä pinnalta pois: esimerkiksi jänisliimaa ja kananmunatemperaa.

Kiinnostavaa on, mitä jää jäljelle – täysin puhtaaksi kangasta ei saa.

”Pidän siitä, että materiaali näkyy. Jos sen peittää kauttaaltaan maaliainekseen, sitten se ei pysty hengittämään, enkä minä pysty hengittämään”, Holma sanoo.

Valmiit teokset muodostuvat usein eri osista, joita Holma pyörittelee työhuoneensa lattialla erilaisiin järjestyksiin. Lopullisesti teokset kuitenkin valmistuvat vasta asettuessaan tiettyyn näyttelytilaan.

Esimerkiksi pari vuotta sitten Turun Aboa Vetus Ars Nova ­museossa järjestetyssä yksityisnäyttelyssä teosten kappaleet istuivatkin rakennuksen muotoihin aivan eri tavoin kuin Holma oli etukäteen ajatellut. Eräs teos taipui hauskasti näyttelytilassa olleen ulkonurkan ympärille.

Pehmeää hämärää ja penkkejä

Vastapainona intensiiviselle työhuonetyöskentelylle toimii suvun mökillä Pietarsaaressa vietetty aika. Siellä Holma usein kokeilee uutta, suunnittelee ja katsoo mökkiä ympäröivää, minimalistista maisemaa, joka on lähinnä pehmeää hiekkaa ja alati muuttuva horisontti.

Ensimmäisen koronavuoden syksyllä Holma oli pitkään yksin mökillä, ja huomasi venyttävänsä poislähtöä aina

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

vain pidemmälle. Lopulta kaikki hätävararuoatkin oli syöty ja mökkeily lipsahti paastoamisen puolelle.

”Silloin hiljaa itsekseen oleminen alkoi tuntua vähän liiankin hyvältä. Huomaan, että rauhan kaipuu on tullut itselläni koko ajan voimakkaammaksi.”

Jonkinlaista rauhaa Holma tavoittelee myös teoksissaan. Niiden harkitut pinnat, muodot, sävyt ja esimerkiksi kappaleita yhteen liittävät saumat merkitsevät jotain, jota taiteilija itse nimittää rähmäisyydeksi. Rähmäisyys on antiteesi kaikelle täydelle, kauniille ja kiiltävälle, jota nykymaailma on täynnä. Näyttelyistä saatu palaute on vahvistanut sen, että myös katsojat voivat löytää hänen teostensa kautta tärkeitä rauhan tai jopa pyhyyden kokemuksia.

”Eräs kävijä halusi välittää minulle tiedon, että oli käynyt istumassa teosteni edessä jo viisi kertaa, sillä ne saivat hänet kerta toisensa jälkeen kyynelehtimään.”

Loksahduksia kaamoksessa

Syksyn 2024 Marjatta Holma työskenteli aivan uudenlaisessa ympäristössä. Hän vietti Rovaniemellä kolmen kuukauden mittaisen residenssijakson Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston vierailevana kutsutaiteilijana.

Pohjoisessa nopeasti etenevä syksyn pimeys ja kaamoksen dramaattisuus kiehtovat Holmaa. Ennen residenssin alkua hän odotti uteliaana, kuinka Lapin syksy tulee vaikuttamaan omaan taiteeseen. Tutun, työrutiineja hallitsevan työhuoneen jättäminen luo tilaa syvemmälle ajattelulle ja ”loksahduksille”, Holma ajattelee.

Jo ensimmäisten Rovaniemellä vietettyjen viikkojen aikana Holma löysi Lapin kamariorkesterin konsertit, joista muodostui residenssiajaksi tärkeä rutiini.

”Tällaiset asiat luovat olemisesta tietynlaisia kokonaisuuksia, jotka muistaa ikuisesti. Hyvin soitettu klassinen musiikki, se sentään on jotain yhdistettynä uuteen maisemaan.”

Kuka?

• Kuvataiteilija Marjatta Holma (s. 1976, Jyväskylä)

• Valmistunut Turun Taideakatemiasta vuonna 2004

• Valittiin Turun Taiteilijaseuran vuoden taiteilijaksi 2016

• Teoksia mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valtion, Jenny ja Antti Wihurin rahaston sekä Turun kaupungin kokoelmissa

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on järjestänyt yhdessä Lapin yliopiston kanssa vierailevien kutsutaiteilijoiden residenssiohjelmaa vuodesta 1995 lähtien. Rovaniemelle lähtee vuosittain kaksi taiteilijaa kolmen kuukauden jaksoksi.

Palkinnot

Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakoi neljä palkintoa, jotka ovat tunnustuksia

palkinnonsaajien ansioista ja huomionosoitus heidän edustamilleen aloille.

Risto Ilmoniemi

KUNNIAPALKINTO

pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta tutkimustyöstä sekä tulevien tutkijasukupolvien kasvattamisesta

Teknillisen fysiikan emeritusprofessori Risto Ilmoniemi on kansainvälisesti arvostettu aivotutkija, joka on paneutunut erityisesti aivojen magneettistimulaation kehittämiseen. Hänen kehittämänsä ratkaisut voivat auttaa esimerkiksi syvästä masennuksesta tai kroonisista kivuista kärsiviä ihmisiä.

Ilmoniemi on toiminut Aalto ­yliopistossa tutkijana, opettajana sekä laitosjohtajana ja johtanut BioMag­laboratoriota Meilahden sairaalassa. Huippututkimukseen perustuvan teknologisen kehityksen laajempaa hyödyntämistä hän on edistänyt esimerkiksi perustamansa Nexstim­yrityksen kautta sekä käynnistämällä Biodesign Finland ­innovaatio­ohjelman. Ilmoniemi oli akatemiaprofessori kaudella 2012–2016, ja vuonna 2021 hän sai erityisen ansioituneille professoreille myönnettävän Aalto ­professorin arvonimen.

Akateemisten saavutustensa ohella Ilmoniemi tunnetaan kannustavana ryhmänjohtajana ja nuorempien tutkijoiden mentorina. Hänen toiminnassaan näkyy ajatus siitä, ettei tiede ole yksilölaji vaan jotain, mitä ihmiset yhdessä toisiaan täydentävällä osaamisella, luovuudella ja rohkeudella saavat aikaan.

Ulla Tapaninen

TUNNUSTUSPALKINTO monipuolisesta ja rajoja rikkovasta näyttelijäntyöstä sekä elämyksien tarjoamisesta yleisöille läpi vuosikymmenien

Ulla Tapaninen on tehnyt jo puoli vuosisataa kattavan uran näyttelijänä, laulajana ja koomikkona. Näyttelijänä Tapaninen on toiminut suvereenisti niin näyttämödraaman, tv­viihteen ja elokuvan osaajana, mutta suomalaisen yleisön sydämen hän on ensisijaisesti valloittanut komiikallaan.

Kainuussa kasvanut Tapaninen aloitti teatteriuransa Kajaanin kaupunginteatterissa 50 vuotta sitten vuonna 1975. Hän valmistui nykyisestä Teatterikorkeakoulusta vuonna 1982 ja löysi luovan kotinsa Ryhmäteatterista, josta alkoi myös pioneerityö lavakoomikkona.

Tapaninen on karismaattinen, tinkimättömän persoonallinen näyttelijä, jonka lahjakkuus ilmenee myös ainutlaatuisena musikaalisuutena. Hänen rohkeudestaan määritellä oma taiteilijuutensa kertoo myös koko uran ajan kestänyt freelance ­status. Tätä statusta hän on käyttänyt tiukan valikoivasti työmahdollisuuksien suhteen, noudattaen niiden valinnassa ainoastaan sisäistä kutsumustaan. Vuonna 2020 Tapaniselle myönnettiin Pro Finlandia ­mitali.

Petri Kuokka

KÄDENTAITOPALKINTO arvokkaasta työstä suomalaisen valokuvataiteen hyväksi sekä tiedon välittämisestä seuraavalle sukupolvelle

Kuvankäsittelijä Petri Kuokka työskentelee tärkeässä roolissa valokuvataiteen kulisseissa. Hän tekee vaativaa kuvankäsittelyä erityisesti taidekirjoihin ja näyttelyihin, joissa esimerkiksi värierottelu ja painotekniikkaan liittyvät seikat vaativat erikoisosaamista.

Kun digitalisaatio alkoi mullistaa valokuvausta, Kuokka perehtyi etujoukoissa uusiin työmenetelmiin ja kehittyi vähitellen kuvankäsittelyn eturivin ammattilaiseksi. Kuokka lähestyy työtään yhä käsityöläisen eetoksella: tekniikka on kuvankäsittelyssä vain väline, tärkeintä on sisältöjen hahmotus ja kuvakulttuurinen sivistys.

Vuodesta 1993 lähtien Kuokka on työskennellyt oman suunnittelutoimistonsa Aarnipajan kautta, ja vaikuttaa aktiivisesti myös värivedostusosuuskunta Värinässä. Kuokka on pidetty ja arvostettu yhteistyökumppani, jolla on runsaasti pitkäikäisiä asiakkaita – hänen kauttaan korkealaatuiseen kuvankäsittelyyn liittyvää tietoa ja osaamista on siirtynyt myös uusille tekijöille.

Aseman Lapset ry

YHTEISÖPALKINTO pitkäjänteisestä ja ennakkoluulottomasta työstä lasten ja nuorten turvallisen kasvun tukemiseksi

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu sitoutumaton järjestö, joka vahvistaa lasten sekä nuorten osallisuuden kokemuksia ja levittää nuorisomyönteistä ajattelua.

Organisaatiossa työskentelee yli 50 kasvatus­ ja sosiaalialan ammattilaista, joiden työhön kuuluu vuorovaikutustaitojen opettamista, sovittelua, koulukiusaamiseen puuttumista, tukemista rikoskierteiden katkaisussa sekä rinnalla kulkemista monenlaisissa haastavissa elämäntilanteissa.

Järjestö toteuttaa muun muassa Walker­toimintaa yli 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Työmuodon tavoitteena on kohdata erityisesti nuoria, jotka ovat jääneet tai jättäytyneet muiden palveluiden ja harrastusten ulkopuolelle.

50–53

Ihmiset

54–59

Talous

60–61

Viestintä

62–63

Apurahaprosessi

Ihmiset

Säätiön suurista linjoista vastaa kahdeksanjäseninen hallitus, jokapäiväistä toimintaa pyörittää toimiston henkilökunta asiamiehen johdolla.

Hallitus

Hallitus valvoo säätiön etua ja alkuperäisen tarkoituksen toteutumista. Säätiön hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista jokaisen toimikausi kestää neljä vuotta kerrallaan. Hallitus muun muassa vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää seuraavan vuoden talousarviosta, sijoituspolitiikasta, jaettavan avustus­ ja palkintosumman suuruudesta sekä tavasta, jolla apurahat ja palkinnot jaetaan. Hallitus käyttää apunaan asiantuntijalautakuntien tai asiantuntijoiden ehdotuksia apurahojen ja palkintojen saajiksi. Hallitus piti seitsemän kokousta vuoden 2024 aikana.

Hallituksen jäsenet vuonna 2024

Arto Hiltunen puheenjohtaja

Tapani Väljä varapuheenjohtaja

Seija Sihvola

Leena Svinhufvud

Risto Aarnio-Wihuri

Minnaliisa Vehkala

Petri Suomala

Jukka Paasikivi

Toimiston henkilökunta

Arto Mäenmaa asiamies

Jukka Lehmusvirta kiinteistöpäällikkö

Sari Ulfstedt asiamiehen assistentti

Eija Pitkänen apuraha- ja kiinteistösihteeri

Mervi Kauko kirjanpitäjä

Heini Huhtinen viestintäasiantuntija

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Varainhoitotoimikunta

Rahaston varainhoitotoimikunnan muodostavat hallituksen puheenjohtaja, kaksi vuosittain valittavaa hallituksen jäsentä sekä säätiön asiamies. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella rahaston talousarvio ja tilinpäätös. Toimikunta myös suunnittelee ja toteuttaa rahaston sijoitustoimintaa hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan puitteissa. Säätiön varainhoitotoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa.

Varainhoitotoimikunnan jäsenet vuonna 2024

Arto Hiltunen puheenjohtaja

Tapani Väljä

Risto Aarnio-Wihuri

Arto Mäenmaa rahaston asiamies

Tilintarkastajat

Toimintavuoden 2024 tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lauri Kallaskari.

L ähipiiritoimet

Luottamushenkilöille ja säätiölain määrittelemille lähipiiriläisille on maksettu säätiön hyväksi tehdystä työstä tavanomaisia palkkoja ja palkkioita, jotka sisältyvät henkilöstökuluihin.

Jäsenyydet

Säätiöt ja rahastot ry

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistys toimii apurahoja jakavien tai vastaavalla tavalla toimivien suomalaisten yleishyödyllisten säätiöiden, rahastojen ja yhdistysten yhdyssiteenä ja edunvalvojana. Se muun muassa kouluttaa jäseniään ja julkaisee toimialaan liittyviä tutkimuksia ja ohjeita. Yhdistykseen kuului vuoden 2024 lopussa 236 jäsentä.

Philanthropy Europe Association ja The Hague Club

Rahasto on eurooppalaisten säätiöiden ja säätiöyhdistysten kattojärjestön Philean (Philanthropy Europe Association) jäsen. Asiamies Arto Mäenmaa on jäsen eurooppalaisten säätiöjohtajien verkostossa The Hague Clubissa.

Talous

Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuki tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle jaetaan omaisuuden tuotoista. Rahastolle on tärkeää, että sen varainhoito on kestävää myös muiden seikkojen kuin tuoton suhteen.

Varsinaisen toiminnan kulut (milj. €)* *nimellisarvossa

Vuoden 2024 talouskehitystä reunustivat inflaatio, vaatimattomat talouskasvunäkymät Yhdysvaltojen ulkopuolella, geopoliittiset haasteet, poliittiset epävarmuustekijät etenkin Euroopassa, Yhdysvaltain presidentinvaalit ja rahapolitiikan keventämisodotusten muutokset. Yhdysvaltain vahvana jatkunut talouskasvu nousi lähes kolmeen prosenttiin, kun vuoden alussa odotukset olivat reilussa prosentissa. Hyvä työllisyys, vahva yksityinen kulutus ja valtion elvytystoimet auttoivat sitä selviämään nousseiden korkojen ympäristössä. Vuoden kuluessa myös Yhdysvaltain keskuspankin toteuttamat koronlaskut ja odotukset niiden jatkumisesta tukivat yleistä talouden kehitystä. Keskuspankki laski ohjauskorkonsa asteittain 4,5 prosenttiin loppuvuodesta. Euroalueen kasvu jäi alle prosenttiin ja Suomen talous jatkoi edelleen taantumassa.

Euroalueella aloitettiin kesäkuussa koronlaskut, mutta niiden mahdolliset vaikutukset nähdään vasta vuonna 2025. Euroopan keskuspankki leikkasi korkoja neljä kertaa laskien talletuskoron 3,0 prosenttiin. Kiinassa talouskasvu pidettiin 4,5 prosentissa valtion yhä suuremmalla tuella. Geopolitiikassa ongelmat Punaisellamerellä ja Lähiidässä aiheuttivat edelleen huolta alueellisten konfliktien eskaloitumisesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui jo kolmatta vuotta.

Markkinakoroista Yhdysvaltain kymmenen vuoden valtionlainan korko nousi vuoden alun 3,88 prosentista 4,57 prosenttiin ja Saksan 2,02 prosentista 2,36 prosenttiin. Kahdentoista kuukauden euribor puolestaan laski 3,51 prosentista 2,46 prosenttiin. Euro heikkeni Yhdysvaltain dollaria vastaan 6 prosenttia.

TOIMINNAN KULUT

Sijoitusmarkkinoiden vuosi 2024 oli kokonaisuutena kohtuullisen hyvä, vaikka eri markkinoiden tuottoerot olivat poikkeuksellisen suuria. Yhdysvaltain osakemarkkina oli yli 30 prosentin tuotollaan ylivertainen teknologiajättien suurten kurssinousujen seurauksena. Myös globaalit osakkeet nousivat yli 25 prosenttia Yhdysvaltain suuren indeksipainon seurauksena. Toista ääripäätä edusti Helsingin pörssi nollatuotollaan. Kotimaisen pörssin tuottoa heikensivät yleinen geopoliittinen tilanne, talouden taantuma ja syklisyys sekä kapea toimialajakauma.

Vuonna 2024 MSCI Maailman muutos oli 26,2 prosenttia, MSCI North American 31,9 prosenttia, MSCI Euroopan 8,6 prosenttia, MSCI Kehittyvien markkinoiden 14,3 prosenttia ja OMXH Cap ­indeksin ­0,1 prosenttia. Myös useat korkoinstrumentit tuottivat hyvin. Kiinteistömarkkinat kärsivät edelleen pandemian jälkeisestä tilatarpeiden kriittisestä arvioinnista sekä korkotasosta ja siten heikosta kysynnästä.

Sijoitustoiminnan tarkoitus ja periaatteet

Jenny ja Antti Wihurin rahaston sijoitustoiminnan tarkoitus on rahaston varsinaisen toiminnan rahoittaminen. Rahaston sääntöjen ja säätiölain mukaisesti varat sijoitetaan suunnitelmallisesti. Tavoitteena on varmistaa pitkäjänteinen ja tasaisesti kehittyvä apurahojen ja palkintojen jakokyky.

Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyvän riskin hallitsemiseksi säätiön sijoitukset on hajautettu eri omaisuuslajeihin hallituksen vahvistaman sijoituspolitiikan puitteissa. Säätiön sijoitustoiminnan pitkä aikajänne mahdollistaa sen, että markkinoista aiheutuva omaisuusarvojen lyhyen tähtäimen vaihtelu ja siten myös toteutuvan tuoton vuosittainen vaihtelu eivät estä pitkäjänteistä ja tasaisesti kehittyvää apurahapolitiikkaa.

Rahasto varmistaa riittävän ja tasaisen kassavirran sekä maksuvalmiuden toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vuoden 2024 lopussa sijoituksista noin 57 prosenttia oli likvideissä arvopapereissa ja erilaisissa rahastoissa sekä tilivaroina, joten säätiön rahoitus­ ja likviditeettiriski on pieni.

Sijoitusten nettotuotot (milj. €)* *nimellisarvossa

36 %

MUUT SIJOITUKSET

Noteeraamattomia yritys­, velka­, metsä­, asunto­, liikekiinteistö­ ja infrastruktuuripääomarahastoja

7 %

KIINTEISTÖT JA KIINTEISTÖOSAKKEET

8 %

KORKOINSTRUMENTIT

NOTEERATUT OSAKKEET JA OSAKERAHASTO-OSUUDET

Kotimaisia noin 67 % ja ulkomaisia 33 %

Lisäksi säätiö omistaa 22,4 %:n vähemmistöosuuden noteeraamattoman Wihuri Packaging Oy:n osakkeista.

Vastuullinen sijoittaminen

Wihurin rahastolle on tärkeää, että sen varainhoito on kestävää myös muiden seikkojen kuin tuoton suhteen, ja rahaston hallitus on vahvistanut säätiölle vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Sijoitusten ympäristönäkökulmiin, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tarkastellaan ja hallitaan osana säätiön sijoituskäytäntöjä.

Säätiö seuraa säännöllisesti vastuullisuuden toteutumista sijoituksissa. Säätiön käyttämät varainhoitajat raportoivat säätiölle vuosittain kaikkien omaisuuslajien osalta ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvistä asioista. Vastuullisuuden tulee olla integroituna sijoitusprosesseihin.

Rahaston noteerattujen sijoitusten vastuullisuutta seurataan Morningstar Sustainalyticsin ESG­tietokannan tietojen perusteella. Ulkopuolisen tarkastelijan tekemän analyysin perusteella Wihurin rahaston noteerattujen sijoitusten ESG­riski oli kokonaisuutena matala vuonna 2024. Nämä tiedot kattavat 54 prosenttia säätiön sijoitusvarallisuudesta. Kattavuutta laskevat lähinnä noteeraamattomat vaihtoehtoiset sijoitukset ja suorat kiinteistösijoitukset, joiden vastuullisuuden yhtenäiseen mittaamisen ei ole yleisesti hyväksyttyjä mittaustapoja.

Sijoitusten tuotto

Rahaston sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 6,3 (5,1) prosenttia vuonna 2024. Osakesijoitukset tuottivat 6,9 (6,8) prosenttia, korkosijoitukset 4,1 (4,8) prosenttia ja muut sijoitukset 6,8 (5,4) prosenttia. Kiinteistöjen tuotto oli 1,8 (­3,4) prosenttia yhden kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin tehdyn arvonalennuksen seurauksena.

Sijoitustoiminnan kirjanpidon tulos oli 44,0 (23,4) miljoonaa euroa vuonna 2024. Osinko­, voitto­osuus­, korkoja nettovuokratuotot olivat 16,8 (19,3) miljoonaa euroa ja sijoitusten kulut 0,2 (0,1) miljoonaa euroa. Arvopaperien myyntivoitot olivat 28,3 (7,8) miljoonaa euroa. Arvopaperien arvonalennukset olivat 1,4 (5,8) miljoonaa euroa ja arvonalennusten palautukset 0,6 (2,3) miljoonaa euroa. Osingot ja osakerahastojen voitto­osuudet pienentyivät 27 prosenttia. Korkotuotot lisääntyivät 24 prosenttia. Pääomarahastojen tuottokorot ja voitto­osuudet kasvoivat 9 prosenttia. Nettovuokratuotot vähenivät 6 prosenttia. Rahaston vuokrattavissa olevien toimitilojen vuokrausaste oli toimintavuoden lopussa 87 (88) prosenttia.

MARKKINA-ARVO 560 MILJ. €

Kiinteistöt

Kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden lisäksi rahasto omistaa kiinteistöt Arkadiankatu 21 ja Kalliolinnantie 4 sekä rahaston perustajien Jenny ja Antti Wihurin hautapaikkakiinteistön Kaarinan Kuusistossa. Kiinteistö Arkadiankatu 21 on asuinvuokratalo, jossa on myös muutamia toimistoja liikehuoneistoja. Salus­sairaalana aikanaan toiminut Kalliolinnantie 4 on nykyisin toimistotalo, jossa sijaitsee Jenny ja Antti Wihurin rahaston toimisto. Säätiö­ ja yhdistystaloksi profiloituneessa Salus­talossa toimivat myös Suomen Meripelastusseura, Suomen tiede­ ja kulttuuriinstituutit, osa sen jäsensäätiöistä sekä Reijo Rautauoman säätiö ja Väestönsuojelusäätiö.

Konsernitilinpäätös

Rahasto on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on emosäätiönä toimivan rahaston lisäksi yhdistelty rahaston 99,8­prosenttisesti omistama noteeraamaton Witeha Oy. Yhtiö harjoittaa sijoitustoimintaa, eikä sillä ole muuta toimintaa. Witeha Oy:n varat, kirjanpitoarvoin noin 4,6 miljoonaa euroa ja käyvin arvoin noin 5,9 miljoonaa euroa, ovat pääosin sijoitettuina korkosijoituksiin, noteerattuihin osakkeisiin sekä asuntoihin ja yrityksiin sijoittaviin pääomarahastoihin.

Tilikauden ylijäämä

Apurahamyöntöihin, palkintoihin ja muuhun tukeen sekä Wihurin tutkimuslaitoksen ylläpitämiseen käytettiin 15,0 (14,7) miljoonaa euroa. Rahaston toiminnan kulut olivat 1,2 (1,2) miljoonaa euroa, joten varsinaiseen toimintaan käytettiin yhteensä 16,2 (15,9) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tuotot olivat 44,0 (23,4) miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä 28,0 (8,0) miljoonaa euroa siirretään käyttörahastoon.

Näkymät vuodelle 2025

Yhdysvaltain talouskasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2025 hyvänä, mutta kuitenkin edellisvuotta maltillisempana. Euroopan kasvun odotetaan olevan lähempänä Yhdysvaltain kasvua kuin vuonna 2024. Kiina pyrkii ratkomaan yksityiseen luottamukseen ja kulutukseen heijastuvia talouden rakenteellisia haasteitaan.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu jo neljättä vuotta. Lähi ­ idässä jännittynyttä tilannetta pitää yllä Hamasin ja Israelin välinen konflikti. Geo­ ja kauppapolitiikan jännitteet ovat yritysten riskikarttojen päivityksissä vahvasti esillä. Pitkien korkojen nousu ja osakkeiden korkeahko arvostustaso etenkin Yhdysvalloissa ja Yhdysvaltain uuden hallinnon toimiin liittyvä epävarmuus pitävät sijoittajat varovaisina ja odotukset maltillisina vuodelle 2025.

Rahaston toteutuneet ja toteutuvat sijoitustuotot mahdollistavat tavoitteeksi asetetun jaettavien apurahojen, palkintojen ja muun tuen määrän tasaisen kehityksen myös vuonna 2025.

Rahasto jatkaa laaja­alaisena tieteen, taiteen ja muun yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajana jakamalla apurahoja ja palkintoja, ylläpitämällä Wihurin tutkimuslaitosta, kartuttamalla Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaa ja toimimalla aktiivisesti suomalaisella kuvataidekentällä.

Tuloslaskelma (€)

VARSINAINEN TOIMINTA Apurahat ja palkinnot

Wihurin tutkimuslaitos

VASTAAVAA

Viestintä

Wihurin rahaston viestinnän tärkein tehtävä on kertoa laajasti säätiön tarjoamista mahdollisuuksista ja tehdä näkyväksi säätiön tukeman työn merkitystä. Vuoden aikana pilotoimme myös uudenlaista mediaja tiedeviestinnän tukea uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston viestinnällä on kaksi pääasiallista tavoitetta: kertoa potentiaalisille apurahanhakijoille ja yhteistyökumppaneille säätiön tarjoamista mahdollisuuksista, kuten apurahahausta ja residenssiohjelmista, sekä tehdä säätiön toimintaa ja sen tukemia hankkeita tunnetuksi laajemmalle yleisölle.

Tärkeimmät viestintäkanavamme ovat verkkosivut, sosiaalinen media, uutiskirje, vuosikertomus sekä mediatiedotteet. Uutisten lisäksi tuotamme säännöllisesti omiin kanaviimme pidempiä haastatteluita ja artikkeleita, joissa nostamme esiin tukemiamme hankkeita, tutkijoita, taiteilijoita ja säätiön toimintaan linkittyviä ajankohtaisia teemoja.

Jokapäiväistä viestintätyötä ohjaavat viestinnän periaatteet, jotka nojaavat säätiön hallituksen vahvistamaan strategiaan ja sieltä poimittuihin arvoihin ja eettisiin normeihin. Ketteryys esimerkiksi tarkoittaa sitä, että pyrimme viestinnässä kokeilemaan uusia ideoita matalalla kynnyksellä. Moniarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi huolehdimme mahdollisimman monipuolisesta hankkeiden ja apurahansaajiemme esittelystä kanavissamme. Wihurin rahaston viestinnän tavoitteena on olla visuaalisesti ja sisällöllisesti laadukasta, tunnistettavaa ja sykähdyttävää.

Säätiön tavoitteena on lisätä jatkossa erityisesti vuorovaikutteista ja osallistavaa viestintää, joka tuottaa parhaimmillaan tärkeää uutta tietoa säätiön toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi sosiaalisen median kampanjat, kyselyt, koulutukset ja tapahtumat mahdollistavat vuorovaikutuksen apurahansaajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa.

Viestinnän ja vaikuttavuuden tukea apurahatutkijoille

Säätiö on jo pitkään miettinyt, kuinka tarjota apurahansaajille vahvempaa viestinnällistä tukea. Vuonna 2023 lähetimme apurahansaajillemme aiheesta kyselyn ja vuonna 2024 järjestimme ensimmäiset, saamamme palautteen perusteella räätälöidyt koulutukset.

Koulutusten tavoitteena on tukea erityisesti uransa alussa olevien tutkijoiden viestintätaitoja ja verkostoitumista sekä lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta.

Toimittaja ja tietokirjailija Mari Mannisen vetämässä mediakoulutuksessa keskusteltiin muun muassa asiantuntijahaastateltavana toimimisesta sekä tutkijan asemasta muuttuvalla mediakentällä. Urpu Strellman ja Johanna Vaattovaara toteuttivat kaksiosaisen verkkokoulutuksen tutkimustiedon yleistajuistamisesta ja tiedeviestinnästä. Yhteensä koulutuksiin osallistui noin 50 tutkijaa, ja innostuneen vastaanoton perusteella suunnitelmana on tarjota viestintäkoulutuksia myös tulevina vuosina.

Tutkijat kaipaavat nykyistä enemmän tukea ja ohjausta tiedeviestinnän tekemiseen, toteavat suomen kielen professori Johanna Vaattovaara ja kustantaja Urpu Strellman, jotka kouluttivat Wihurin rahaston apurahansaajia tutkimustiedon yleistajuistamisessa vuonna 2024. He ovat myös saaneet teemaa käsittelevän tietokirjan kirjoittamiseen Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahan.

Apurahaprosessi

Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahoja haetaan kerran vuodessa hakuaikana apurahajärjestelmän kautta. Apurahahakemusten arvioinnissa käytetään vertaisarviointimenetelmää.

1. Apurahabudjetti

Maaliskuussa hallitus päättää apurahabudjetin. Alakohtaiset määrärahat määräytyvät säätiön painopisteiden ja aiemman hakupaineen mukaan.

2. Hakemukset

Toukokuussa apurahanhakijat lähettävät hakemuksensa säätiölle apurahojen verkkopalvelun kautta. Apurahanhakijoita neuvotaan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä useissa eri kanavissa.

3. Hakemusten käsittely

Hakuajan päätyttyä säätiöllä tarkistetaan, että hakemus on luokiteltu oikealle hakualalle. Tällä pyritään varmistamaan, että hakemus päätyy oikean alan asiantuntijan arvioitavaksi. Hakemukset lähetetään edelleen eri alojen asiantuntijoille, jotka arvioivat apurahahakemuksen taiteellista, tieteellistä tai yhteiskunnallista arvoa.

4. Arviointi

Apurahahakemusten arvioinnissa käytetään vertaisarviointimenetelmää. Säätiön käyttämillä arvioijilla on hallituksen näkemyksen mukaan riittävää tieteen ja taiteen alan asiantuntemusta ja kokemusta hakemusten arvioimiseksi. Arvioijien henkilöllisyyksiä ei paljasteta julkisuuteen, millä pyritään säilyttämään heille työrauha.

5. Päätökset

Päätöksensä tehtyään asiantuntijat lähettävät ehdotuksensa säätiön asiamiehelle, joka esittelee vuoden apurahakokonaisuuden hallitukselle. Hallitus kokoontuu kaksi kertaa syksyllä arvioimaan esityksiä ja tekemään lopullisia päätöksiä apurahansaajista. Säätiön hallitus, henkilökunta sekä asiantuntijat noudattavat rahaston esteellisyyssääntöjä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.

6. Tieto apurahapäätöksistä

Sähköpostiosoitteensa antaneille hakijoille ilmoitetaan rahoituspäätöksestä syys­lokakuun vaihteessa. Apurahansaajat saavat lisäksi myöntökirjeen lokakuussa.

7. Virallinen myöntöpäivä

Apurahat myönnetään ja julkistetaan virallisesti Antti Wihurin syntymäpäivänä 9. lokakuuta. Sen jälkeen lista apurahansaajista on nähtävissä säätiön verkkosivuilla.

66–86

Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2024

87

Kunniapalkinnot

88–89

Tunnustuspalkinnot

90–91

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset

92

Vierailevat kutsutaiteilijat

Rovaniemellä

93

Temppelikadun taiteilijaateljeen taiteilijat

94–95

Wihuristit Villa Lantessa

Myönnetyt apurahat, palkinnot ja muu tuki 2024

Yleinen apurahahaku

YHTEISÖT

Aalto Entrepreneurship Society ry 20 000

”Betoni”­projekteihin

Aalto-yliopisto/Piekkari Rebecca 100 000 tutkimushankkeeseen ”Tekoälyn vastuullinen käyttö laadullisessa johtamistutkimuksessa: Kohti parempaa ihmisen ja tekoälyn välistä yhteistyötä ja parempaa tulevaisuutta”

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 6 000

European International Business Academyn (EIBA) konferenssin järjestämiseen

Ajatuspaja Libera 20 000 Kesäkoulun ”yrittämällä elää, kun oikein yrittää” järjestämiseen

Arktisen keskuksen tiedeviestintä 10 000 tapahtuman ”Rovaniemi Arctic Spirit Conference 2025” järjestämiseen

BRQ Vantaa ry 10 000 sävellyksen tilaamiseen barokkiorkesterille ja sopraanolle säveltäjä Antti Auviselta

Cantores Minores -kannatusyhdistys ry 20 000 ”XIII Helsingin Bach­viikko 2025” järjestämiseen

Dash Design Oy 15 000

Dash Hack ­ongelmanratkaisukilpailun järjestämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen Dash­sivutapahtumien kautta

Dialogia! -festivaali ry 15 000

FLUX ­ monitaiteisen teoksen valmistamiseen 2024–2026

Eino Leinon Seura ry

7 000

tapahtumien ja keskustelutilaisuuksien järjestämiseen vuonna 2025

Franck Documentit oy

40 000

Suomen tie Natoon ­dokumenttielokuvan tuotantoon

Fuuga Events Oy

7 000

ikärajattoman ja alkoholittoman alueen järjestämiseen

Hevipäivät Kangasalla ­festivaalille

Gutsy Go ry

120 000 nuorten osallisuutta vahvistavan ja yhteiskunnallista polarisaatiota ehkäisevän Gutsy Go ­toiminnan valtakunnallistamiseen

Harjun Kamarikuoron yhdistys ry 5 000

50­vuotisjuhlavuoden juhlistamiseen esittämällä J. S. Bachin H­mollimessu ja Suomalaisen barokkiorkesterin kuluihin

Helsingin Jazz-utopia ry

14 000

We Jazz 2024 ­festivaalin järjestämiseen

Ihmekollektiivi ry

9 000

Ihmemaa­festivaalin järjestämiseen kesällä 2025

Institutum Romanum Finlandiae sr 30 000 työskentelyapurahoihin Villa Lanten taiteilijaresidenssin kuvataiteilijoille

Institutum Romanum Finlandiae sr 60 000 Villa Lanten kalustehankintoihin peruskorjauksen yhteydessä

Institutum Romanum Finlandiae sr 31 500

Wihurin stipendiin väitöskirjatutkijan työn tukemiseksi Suomen Rooman­instituutissa

Intervisio Oy

100 000

Talvisota­dokumenttisarjan tuotantoon

Itä-Suomen yliopisto

7 500 tieteellisen konferenssin ”The International Cooperative Alliance Committee on Cooperative Research Europe (ICA CCR Europe) conference 2025” järjestämiseen Suomessa

Jalkaväkikeskus ry

5 000

Tukemaan nuorten mahdollisuutta saada tietoa varusmiespalveluksesta ja jalkaväkiaselajista sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta

Juho ja Maria Lallukan

Taiteilijakoti sr 15 000

100­vuotisjuhlanäytelmän ”Lallukka ­ kauppaneuvos Karjalasta” tuottamiseen Suomen Kansallisteatteriin

Junction 15 000

Junction 2024 ­tapahtuman järjestämiseen marraskuussa 2024

Jyväskylän yliopisto

5 000

tapahtuman ”Lapland Financial Institution Summit” järjestämiseen

Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Summer School -järjestelytoimikunta

8 500

The 34th Jyväskylä Summer School ­kesäkoulun opettajien matka­ ja majoituskuluihin

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)

10 000

tapahtuman ”2nd Nordic­Iberian Doctoral Workshop on Business Economics” järjestämiseen

Järvenpään museopalvelut 20 000

Alvar Aallon suunnitteleman sävelkodin, Villa Kokkosen, henkiin herättämiseen musiikin ja arkkitehtuuriluentojen keinoin

Kadettikunta ry 30 000 valtakunnalliseen maanpuolustusaatteelliseen tiedotus­ ja koulutustoimintaan sekä Maailman muutos ja Suomi ­oppimisympäristön jatkokehittämiseen

Kansainvälisen politiikan yhdistys ry 1 000 tapahtumatuotantoon

KATAJA - Kauppatieteiden valtakunnallinen tohtorikoulutusohjelma 15 000

KATAJAn valtakunnalliseen tohtorikoulutusohjelmaan

Kiertävä Lastenkulttuurikeskus Kattila

25 000 hankkeeseen ”Taideterveiset: tuntureilta korpiin ja takaisin” Kainuussa ja Lapissa

Kirjallisuudentutkijain Seura ry 4 000

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen numeron julkaisemiseen vuoden 2025 aikana

Koko Jazzin Kannatusyhdistys ry 20 000

Koko Jazz Clubin toimintaan 2025

Koululiikuntaliitto KLL ry 60 000 vesillä liikkumisen taitoja edistävään Vesisankarit­hankkeeseen

Kultamuseosäätiö sr 100 000

Kultamuseon peruskorjauksen suunnittelutöihin

Kurikan Soittokunta r.y 3 000

Licence to Play II ­konserttien järjestämiseen

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry. 12 000

Salatut, vaietut, unohdetut: Volter Kilpi Kustavissa ­kirjallisuusviikon 2025 ohjelmiston toteuttamiseen

Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ry 10 000 limisaumaveneiden kunnostustoimintaan

Kynnys ry

7 000

poikkitaiteellisen vammaisvetoisen festivaalin ”Disability Day Art & Action” järjestämiseen

Lahti Big Band ry

10 000

Lahti Big Bandin matalan kynnyksen lasten­/perhekonserttikiertueeseen Päijät­Hämeessä

Lapin kamariorkesteri

40 000 maakunnalliseen orkesteritoimintaan vuodelle 2025

Lasten ja nuorten säätiö

50 000 nuorten yhteiskunnallista toimijuutta ja osallisuutta vahvistavan Spring­ideakilpailun toteuttamiseen ja laajentamiseen

Libidian Wonders ry

15 000

monitaiteisen teoksen ”Ghosts of Rosegarden” harjoitus­ ja residenssityöhön

Lukukeskus ry

12 000

nuorten oman kirjallisuusmedia ”Lukufiiliksen” sisällön tuottamiseen ja nuorten lukemisen edistämiseen

LUT-yliopisto

20 000

tutkimukseen ”Kulttuurilaitosten mielenmaisemia kartoittamassa –suomalaisten teatterien ja orkesterien strateginen johtaminen”

Maanpuolustuksen Tuki ry 100 000 vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen

Maanpuolustuskorkeakoulu 250 000 tutkimushankkeisiin ”Kokonaismaanpuolustus osana kansallista resilienssiä”, ”Venäjän sotilaallinen turvallisuus – asevoimat 2040” ja ”Ukraina sodan operaatiotaito ja taktiikka” (1. vuoden rahoitus)

Matemaattisten Aineiden

Opettajien Liitto MAOL ry 10 000 lukiolaisten tiedekilpailutoimintaan, erityisesti matkoihin pohjoismaisiin kilpailuihin

Matematiikkalehti Solmu 12 000

Matematiikkalehti Solmun julkaisemiseen, kehittämiseen, koti­ ja ulkomaiseen yhteistyöhön matematiikan opetuksen alalla sekä matematiikkadiplomitoimintaan

Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistys 8 000 kontrabasson hankintaan

MIMIR Fellows Oy 10 000 Deep Dive 2025 ­tapahtuman järjestämiseen

Musica Kalevi Aho ry 15 000 dokumenttielokuvan tekemiseen säveltäjä Kalevi Ahon elämästä, urasta ja yhteiskuntavaikuttamisesta

NORDIK – The Nordic Association for Art Historians ry 1 500 kansainvälisen akateemisen taidehistorian konferenssin NORDIK 2025 järjestämiseen

Nyyh ry 3 500

NYYH­taidekritiikkijulkaisun neljän numeron julkaisemiseen sekä taidekritiikkiä käsittelevän esseeantologian toimittamiskuluihin

Nyyti ry 50 000 hankkeeseen ”Myötätuntomentorointia jatko­opiskelijoille”

JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

JENNY

Orkesterinjohdon akatemia, KAPUKOULU ry

35 000

Panula­Akatemian toimintaan

Oulun kulttuuritapahtumayhdistys ry

7 000

Šostakovitšin 50­vuotismerkkipäiväkonsertin järjestämiseen Oulunsalo Soi ­kamarimusiikkifestivaalilla

Perheyritysten liitto ry 15 000

tutkimushankkeeseen ”Perheyritystaustaiset säätiöt Suomessa”

Pirkanmaan Tanssin Keskus ry 10 000

Kiertoliike 2025 ­tapahtuman järjestämiseen Tampereella

Pro Avanti! ry

40 000

Kamariorkesteri Avantin taiteelliseen toimintaan vuodelle 2025

Pro Kaustinen ry/Kaustinen Folk Music Festival

20 000

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien hankkeeseen ”Siirtolaisuuden monet kerrokset”

Raakaa tradia ry 10 000 teoksen ”Karhunpeijaiset” harjoittelemiseen ja esittämiseen Helsingissä ja Länsi­Lapissa

Raakamateriaali ry 10 000 CACTUS­teoksen tuotantoon

Rauman Poikasoittokunnan

Tuki ry 3 500 alkeissoittimien hankintaan puhallinsoitinharrastuksen alkuun

Romanikulttuurin museon tukiyhdistys 25 000 romanimuusikko Hilja Grönforsin juhlavuoden konserttikiertueeseen ja sen taltiointiin sekä hänen elämäntyönään keräämiensä perinteisten romanilaulujen kirjan kustannuksiin

Rovaniemen taidemuseo 20 000 Huipputaide näkyväksi – Kokoelma koettavaksi -hankkeeseen tavoitteena Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelman saavutettavuuden parantaminen ja koettavuuden kohentaminen

Rovaniemen taidemuseon ystävät ry 10 000 hankkeeseen ”Pohjoisen taide ja kertomukset tutuksi”

Sámi Museum –Saamelaismuseosäätiö sr 50 000 hankkeeseen ”Kotiinpaluu – saamelaisesineistön repatriaatiotyö”

Savonlinnan Musiikkiakatemian Kannatusyhdistys ry 10 000 oopperapedagogisen kokonaisuuden toteuttamisen ensimmäiseen vaiheeseen sisältäen barokkioopperoita workshopista näyttämölliseen esitykseen

Sibelius-Seura ry

40 000

Jean Sibeliuksen koottujen teosten julkaisuprojektin jatkamiseen

Sibelius-Seura ry

30 000

XIII Kansainvälisen Jean Sibelius ­viulukilpailun järjestämiseen vuonna 2025

SILTA Ventures ry

50 000

SILTA­ohjelman vuonna 2025 järjestettävien kahden ohjelmakerran järjestämiskustannuksiin San Franciscossa

Sinfoniaorkesteri Vivo ry

25 000 taiteelliseen työhön, yleisötyön vahvistamiseen sekä juhlavuoden 2026 valmisteluihin

Siuntio soi ry

10 000

Lux Musicae ­festivaalin järjestämiseen

Somnium Ensemble ry 9 000 juhlavuoden levytysprojektiin ja 15­vuotisjuhlakonserttiin

Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry 5 000 hankkeeseen ”Suomalaisista kansantansseista tallennetun arkistoaineiston digitointi”

Suomen Assitej ry 15 000

Suomen Assitej 50 vuotta! ­juhlavuoden tapahtumiin ja juhlajulkaisuun

Suomen Harrastajateatteriliitto ry 12 000 ”ERITYINEN kansalaisyhteiskunta” ­hankkeessa tuotettavaan ensisopimuspohjaan ja julkaisuun teatterialan ammattilaisille

Suomen Ilmailumuseosäätiö sr 100 000 Uusi Ilmailumuseo ­hankkeen toteutukseen

Suomen Jousisoitinopettajat ry/ ESTA Finland 30 000 tapahtuman ”54th International ESTA Conference in Helsinki, Finland” järjestämiseen (ESTA=European String Teachers Association)

Suomen Merimieskirkko ry 220 000 merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön ja Merimieskirkon 150­vuotisjuhlanäyttelyn toteuttamiseen yhteistyössä merimuseoiden kanssa

Suomen Meripelastusseura ry 200 000 vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tukemiseen ja toimintaedellytysten turvaamiseen

Suomen Muinaistaideseura ry 2 500 tapahtuman ”Muinaisten kuvien iltapäivä” järjestämiseen

Suomen Nuorisopurjehtijat ry 20 000

merelliseen nuorisotyöhön Suomessa sekä kansainvälisillä vesillä

Suomen Partiolaiset ry 30 000 partiolaisten osallisuuden ja vaikuttamisvalmiuksien kehittämiseen

Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry 4 000

tapahtuman ”Miten puolustusvälineteollisuutta ylläpidettiin kylmän sodan aikana? Seminaaritarkastelu eräiden kenttätykistön hankkeiden avulla” järjestämiseen

Suomen UNM ry 15 000

Ung Nordisk Musik ­festivaalin ja residenssin järjestämiseen Uudellamaalla 2025

Suomen Viron-instituutin säätiö 5 000

Inkerin kansan vaiheista kertovan näyttelyn toteuttamiseen Tallinnassa

Suõnn ry 50 000

Helsingin kaupunginmuseossa toteutuvan Saamelaiset Helsingissä ­näyttelyn immersiivisten ja informatiivisten metaverse­kokemusten demoversioiden toteuttamiseen

Taideyliopisto 25 000

Taideyliopiston perustaman ensimmäisen taidealan esihautomo­ohjelman, Uniarts Hubin, jatkokehittämiseen vuonna 2025

Taite ry 20 000 Honey­kantaesitysoopperan tuottamiseen

Taloustieteellinen Yhdistys ry 5 000 seminaari­ ja julkaisutoimintaan

Tampereen Pianoseura ry 30 000

Tampereen pianokilpailun 2025 järjestämiseen

JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Teatterimuseon säätiö sr 20 000 sirkusta Suomessa käsittelevän näyttelyn järjestämiseen

Tehdas Teatteri -yhdistys ry 2 500 vaihtoehtoisen elävän musiikin klubitoiminnan mahdollistamiseen Turussa

The Shortcut

15 000

hankkeen ”The Shortcut Spark program” laajentamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle

Tuglas-seura ry 5 000

kulttuurifestivaali Martin markkinoiden 40­vuotisjuhlan toteuttamiseen

Turun yliopisto, Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio

200 000 matalien lämpötilojen perustutkimukseen ja siihen liittyvään jatko­opiskelijoiden ja opiskelijoiden koulutukseen

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 100 000 tutkimushankkeeseen ”Kansalaisyhteiskunnan resilienssi kriisiajassa: sääntelykehikko ja toimijoiden strategiat (KaRe)”

Tutkimusyhdistys Suoni ry 4 000 kansainvälisen tieteellisen konferenssin ”Music, Research, and Activism II” järjestämiseen Helsingin yliopistolla

Tuulentuvan säätiö sr 20 000 seurojentalo Tuulentuvan ulkomaalaukseen ja ulkolavan korjaukseen

Työväen Näyttämöiden liitto ry 40 000 neljän metsäaiheisen nuortennäytelmän tilaamiseen ja nuorten metsätietoisuuden lisäämiseen

Tähtitieteellinen yhdistys

Arktos ry

27 500

Paavolan tähtitornin parannukseen yleisönäytösten mahdollistamiseksi

Vantaan katutanssiyhdistys ry

6 500

tapahtumasarjan ”Syväsukellus Hiphop­tanssiin ja ­kulttuuriin” järjestämiseen

Vihreä Keidas ry

50 000

matalan kynnyksen kohtaamispaikan toimintaan, mielenterveys­, päihde­ ja vapaaehtoistyöhön, vertaistukeen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tukeen asiakkaiden arjen hallinnassa

Åbo Akademi

100 000

Suomen taiteen historiaa käsittelevän yleisteoksen valmistamiseen

YKSITYISHENKILÖT JA TYÖRYHMÄT:

Keramiikkataiteilija Erna Aaltonen ja hallintotieteiden maisteri Kati Sointukangas

20 000

digitaalisen tietokannan luomiseen taiteilija Howard Smithin teoksista museoiden ja tutkijoiden käyttöön

Oikeustieteen tohtori Julia Ahlfors

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Kaupallisten sopimusten purkaminen”

Doctor of Social Sciences

Akhlaq Ahmad

34 000

tutkimukseen ”Does Similar Human Capital Yield Similar Employment Outcomes in the Finnish Job Market? An Experimental Study on Ethnic Discrimination against Second­generation Immigrants in Hiring”

Muusikko Olivia Ainali ja Lauluyhtye Calla

6 000

lauluyhtye Callan joulukauden ohjelmiston valmistamiseen

JENNY

Valtiotieteiden maisteri

Saara Aitokari

30 000

väitöskirjatyöhön ”National Identity, Citizenship and Belonging Among the Muslim Minority in Finland”

Doctor of Philosophy

Sweeta Akbari

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Synthesis of Advanced Multifunctional Materials: Incorporating Functionalized AuNPs and CNTs for Tissue Engineering and Energy Applications”

Filosofian maisteri

Aula Al-Adulrazzaq

30 000

väitöskirjatyöhön ”Direct detection of light dark matter”

Filosofian tohtori Teija Alanko

30 000

kirjan ”Kierrätetty kierre ja kestävä uusiokuitu – Tekstiilikäsityön tulevaisuus” kirjoittamiseen

Master in Finance and Accounting

Kenza Alaoui Sossi

30 000

väitöskirjatyöhön ”Toward identifying new dimensions of greenwashing: uncovering sustainability reporting quality in agri­food value chains of Nordic countries”

Diplomi­insinööri Lauri Alkki 30 000 väitöskirjatyön ”Rakennusalan uudistaminen kohti kestävämpiä käytäntöjä: kiertotalouden potentiaalin saavuttaminen” viimeistelyyn

Filosofian maisteri Sarella Arkkila 30 000 väitöskirjatyöhön ”Maatalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen linnustokantoihin”

Psykologian tohtori Tuija Aro ja työryhmä

100 000 hankkeeseen ”Kylmästä mielen hyvinvointia: lyhytryhmäpsykoterapian ja talviuinnin yhdistämisen vaikutukset”

Kauppatieteiden tohtori Eeva Aromaa 17 000 väitöskirjan jälkeiseen potilaiden osallisuutta terveysalan innovaatiotoiminnassa käsittelevään tutkimukseen

Tanssitaiteen maisteri Eerika Arposalo ja tanssinopettaja

Johanna Mikkonen

12 000

Ruumiintieto­luentoesityksen koulukiertueeseen Oulussa kulttuuripääkaupunkivuonna 2026

Kasvatustieteen tohtori Outi Arvola ja työryhmä

20 000

tutkimukseen ”Avaimia yhteiseen ymmärrykseen – inkluusion, moninaisuuden ja osallisuuden toteutuminen lapsen koulutuspolulla”

Filosofian maisteri

William Waldemar Erik Aspelin 30 000 väitöskirjatyöhön ”Perunan A­viruksen helikaasiproteiinin ja isäntäkasvin väliset vuorovaikutukset ja niiden hyödyntäminen potyviruksille vastustuskykyisten tuotantokasvien tuotannossa”

Master of Science Maryam Astero 30 000 väitöskirjatyöhön ”Machine learning applications in prediction of metabolic pathways”

Filosofian maisteri Kaisa Autere 30 000 väitöskirjatyön ”Sosiolingvistiikka muinaisten tekstilähteiden tutkimuksessa ­ Analyysi sosiaalisista suhteista myöhäisen keskivaltakunnan ajan Egyptissä” viimeistelyyn

Filosofian maisteri Frans Autio 15 000

väitöskirjatyön ”Impossible Cars for Impossible Worlds: Images of the Future in 20th Century Industrial Car Design” valmiiksi saattamiseen

Master of Forest Pathology

Hafiz Umair Masood Awan 30 000

väitöskirjatyöhön ”Artificial Intelligence (AI) ­ Powered Microbial Consortia for Sustainable Scots Pine Defense Against Heterobasidion annosum”

Master of Nursing Sciences

Shumaila Batool 15 000

väitöskirjatyöhön ”Effectiveness of Nurse­Led Interventions on SelfCare behavior of Patients Living with cancer”

Master of Technology

Suprit Purushottam Bhusare 15 000

väitöskirjatyöhön ”Exploring nanometer scale deformation in metals and thin films for enhanced reliability of electronic devices”

Master of Science

Hugo Emile Christian Boddaert 26 000

väitöskirjatyöhön ”Transition metal catalysts for the nitrogen cycle”

Musiikin maisteri Ilkka von Boehm ja työryhmä

10 000

Circo Macabro ­yhteistaideteoksen toteuttamiseen

Forensic Expert Silke Brodbeck 15 000

väitöskirjatyöhön ”The role of TBI with an emphasis in Bloodstain Pattern Analysis and Crime Scene Reconstruction”

Yleisesikuntaupseeri Jan Brunberg 6 000

United States Naval War Collegen (USNWC) Naval Command College ­kurssin opetussuunnitelman toteuttamiseen

Master of Arts

Matias Lennart Castrén 30 000

väitöskirjatyöhön ”Structural conflict in the era of Global Value Chains – India’s strategic culture and integration into the global social relations of production”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Ilari Ceder

30 000

väitöskirjatyöhön ”The power of purpose: a critical perspective on communication of organizational purpose”

Master of Social Sciences

Magdalena Celuch

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Vulnerable, but resilient: Identifying coping strategies that mitigate adverse well­being consequences of online harassment victimization. Cross­national and work­life perspectives.”

Master of Science Yian Chen 15 000

väitöskirjatyön ”Leadership Practices and Management Innovation –A Cross­cultural Examination of the Role of National Cultures” loppuun saattamiseen

Master of Science

Silvia Federica Cotroneo

30 000

väitöskirjatyöhön ”Merging different views of brain function using mutual information”

Master of Arts Anica Cvetkovic 30 000

väitöskirjatyöhön ”Interactions with Smart Machines: Can We Trust AI?”

Master of Arts Adriana Delgado

30 000

väitöskirjatyöhön ”Building utopia: an application of Freire’s praxis to the design of critical civic games”

Kauppatieteiden maisteri Ronja Dorairaju 15 000

väitöskirjatyöhön ”Circularity and sustainability in supply chain management”

Master of Science in Accounting Sherif Elashmawy

30 000

väitöskirjatyöhön ”Who Shapes Key Audit Matters about Expected Credit Losses in Banks? Exploring the Roles of Auditors, Boards, and Audit Committees”

Diplomi­insinööri Antti Elonen

7 500

väitöskirjatyöhön ”Design Algorithms for Nucleic Acid Wireframe Nanostuctures”

Kauppatieteiden maisteri

Emilia Eräpolku

30 000

väitöskirjatyöhön ”Seaports as Coastal Energy Hubs of the Future”

Master of Science Miriam Etz

30 000

väitöskirjatyöhön ”Fear of Missing Out (FOMO) in marketing”

Musiikin maisteri Rody Daniel Maria van Gemert, musiikin tohtori Eija Kankaanranta ja musiikin tohtori

Assi Karttunen

20 000

projektiin ”Shinrin’yoku – Forest bathing” edistämään Suomen ja Japanin välistä nykymusiikkiyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa

Musiikinopiskelija Martti Genevet

20 000 kontrabasson hankintaan

Master of Science in Economics and Business Administration

Kawtar Ghafel

30 000

väitöskirjatyöhön ”Self­Tracking Technologies Discourse in Consumer Behavior: Implications on Woman Consumption Behavior & Socio­Ethical Paradox in Fertility Tracking Apps”

Master of Arts in Church History

Dina Gillham

30 000

väitöskirjatyöhön ”The Perpetual Virginity of Mary: Origins, Development, and Impact on Gender Expectations”

Diplomi­insinööri Samuel Girmay 30 000 väitöskirjatyöhön ”Virtuaalilaboratoriot luonnontieteiden kielitietoiseen opetukseen yläkouluissa”

Master of Science Avishek Goel 15 000

väitöskirjatyöhön ”Enhanced biomass chemical looping gasification using industrial waste­derived oxygen carrier”

Master of Science

Eva González Carmona 15 000

väitöskirjatyöhön ”Development of Cellulose films from renewable raw materials by means of the Ioncell® technology, as an alternative to Cellophane and PET/PP films”

Arkkitehti Kirsi Anneli Gullichsen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Villa Mairea by Aino and Alvar Aalto, Aspects of otherness and multiple agencies, in the genesis of a modern home and the architectural outcome”

Tanssitaiteen kandidaatti Birit Haarla ja työryhmä 20 000 tanssiteoksen ”People watching” valmistamiseen

Diplomi­insinööri Antti Haavikko 30 000 väitöskirjatyöhön ”Automorfinen kannanvaihto rationaalisista modulaarisista Galois’n esityksistä imaginaarisille pienen asteen kompleksitulokunnille”

Humanisten tieteiden kandidaatti David Hackston 8 000 konserttien järjestämiseen Suomessa, Virossa ja Norjassa

Doctor of Philosophy Kishor Hadkhale 17 000 tutkimukseen ”Työ­ ja elinympäristöön liittyvä syöpäriski – syövän ilmaantuvuus Suomen väestössä”

Musiikin maisteri Charlotta Hagfors 10 000 kotimaisten kansanmuusikoiden kantaaottavan yhteiskonsertin järjestämiseen, yhdistävänä teemana luonnon monimuotoisuus

Taiteen maisteri Henri Hagman

7 000

väitöskirjatyön ”Taiteilijan, katsojan ja teoksen kontekstit” viimeistelyyn

Filosofian maisteri Retu Haikonen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Molecular mechanisms behind health effects of whole­grain rich products”

Filosofian maisteri

Ville Hakkarainen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Maankäyttösektorin ilmastotavoitteet Euroopan unionissa: sääntelymekanismin ja maiden välisen strategisen vuorovaikutuksen peliteoreettinen tarkastelu”

Taiteen maisteri

Amanda Hakoköngäs 4 000

taidekritiikkiä pohjoisessa (Pohjois­Suomi, Pohjois­Ruotsi, Pohjois­Norja) käsittelevän seminaarin järjestämiseen Torniossa Aineen taidemuseossa 2025

Musiikin maisteri

Markus Hallikainen 4 000 Bachia palvelukeskuksiin ­hankkeen toteuttamiseen

Filosofian maisteri Helmi Halonen 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Understanding Discursive Interconnections of Religion, Gender and Violence in the Finnish Asylum Determination Process”

Filosofian maisteri Hanna Hannus 8 000 tietokirjan ”Yrjönkadun uimahalli” kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Hannu Harju 15 000 ohjaaja ja kirjailija Jouko Turkan elämäkerran kirjoittamiseen

Master of Biomedical Imaging Niloofar Hashempour 15 000

väitöskirjatyöhön ”Adverse childhood experiences and the developing brain – Exploring early brain markers of toxic stress and resilience”

Musiikin maisteri Karoliina Hautala 10 000 klassisen laulun opintoihin

Filosofian maisteri Marko Hautala

5 000 romaanin kirjoittamiseen ja viimeistelyyn

Professori Eero Heinonen

15 000

Musorgskin pianoteosten levyttämiseen

Valtiotieteen kandidaatti John Helin, tradenomi Eerik Matero ja valtiotieteen kandidaatti Emil Kastehelmi

30 000 avoimiin tiedustelulähteisiin perustuvaan suomalaiseen Ukrainan sodan tapahtuma­, ja karttaseurantaan sekä lähteiden arkistoinnin ja menetelmien dokumentoinnin loppuun saattamiseen

Kasvatustieteen maisteri

Sonja Helkala

30 000

väitöskirjatyön ”Poliittiset tunteet demokratiakasvatuksessa” viimeistelyyn

Master of Global Management of Innovation and Technology

Saeid Heshmatisafa

30 000 väitöskirjatyöhön ”Navigating Digital and Sustainable Transformation in Mobile Working Machines: The Impact Electrification on Business Model Evolution”

Yhteiskuntatieteiden maisteri Henna Hietamäki

10 000

mielenterveyttä käsittelevän esseekokoelman kirjoittamiseen

Valtiotieteiden maisteri

Jesse Hirvelä

15 000

väitöskirjatyöhön ”Leningradin suomalaiset kommunistit ja Neuvosto­Inkerin kansallisuuskysymys 1920–1938”

Filosofian maisteri Sanna Hirvonen 15 000 esseeteoksen kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Cecilia Hjerppe 30 000 väitöskirjatyöhön ”Perspectives on responsibility in the field of fashion. Discursive construction of consumer, investor, and organizational identities”

Master of Science

Thomas Josef Hoeger 15 000 väitöskirjatyöhön ”What keeps potential entrepreneurs from putting their ideas into practice?”

Kirjailija Annina Holmberg 8 000 säveltäjä Kaj Chydeniuksen elämäkerran kirjoittamiseen

Valtiotieteiden maisteri

Markus Holmgren 30 000 väitöskirjatyön ”Globaalin tietoliikenneinfrastruktuurin merkitys modernissa suurvaltakamppailussa” viimeistelyyn

Ammattitanssija Suvi Honkanen 7 500

taiteelliseen työskentelyyn ja soolotanssiteoksen ”Thin Like Skin” työstämiseen

Doctor of Natural Sciences

Deanna Hooper 34 000

tutkimukseen ”Future gravitational wave data as a probe of dark matter”

Valtiotieteen tohtori Martti Häikiö ja diplomi­insinööri Eero Sinkko

30 000

tutkimukseen pankkikriisistä ”Säästöpankkien jako 1993”

Tekniikan tohtori Joonas Iivanainen

70 000

tutkimusryhmän ”Quantum neuroimaging” perustamiseen

Tekniikan tohtori Risto Ilmoniemi ja työryhmä

100 000

tutkimukseen ”Superresoluutio aivojen magneettistimulaatiossa”

Doctor of Philosophy

Jean-Pierre Imbrogiano 34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Dynamics of Organizational Sustainability Identities”

Valtiotieteiden maisteri

Waltteri Immonen 15 000

väitöskirjatyöhön ”Rallying under the flag? – Nationalismi kriisiajan Suomessa ja Euroopassa”

Medianomi Perttu Inkilä 5 000

Hiljaa huojuu korven honka ­lyhytdokumenttielokuvan valmistamiseen

Filosofian maisteri Sini Irvankoski

30 000

väitöskirjatyöhön ”Kaksoissidoksellisten yhdisteiden funktionalisointi valoaktiivisilla kloramiineilla”

Kirjailija Asko Jaakonaho 14 000

historiallisen romaanin kirjoittamiseen

Musiikin maisteri

Paavali Jumppanen 15 000

Boulez 100 vuotta ­juhlakonsertin järjestämiseen

Proviisori Atte Junnila

30 000 väitöskirjatyöhön ”Development and dissolution performance of 3D printed oral dosage forms manufactured from nanocrystal loaded pastes and gels”

Master of Psychological Science

Ville Junttila

15 000

väitöskirjatyöhön ”Henkisyyden vaikutus persoonallisuuteen”

Musiikin maisteri Helena Juntunen ja työryhmä

20 000

Monologi­operetin kirjoittamis­ ja sävellystyöhön

Terveystieteiden maisteri

Lotta Jämiä

15 000

väitöskirjatyöhön ”Terveystiedon opettajien seksuaaliterveyskasvatuksen tiedot: Mittarin kehittäminen ja psykometrinen testaus”

Yhteisöpedagogi AMK Olli

Järvenkylä ja medianomi Dan Öhman

5 000

Merimieskirkon toiminnasta kertovan Maalla ja merellä ­dokumentin loppuun saattamiseen

Diplomi­insinööri Ville Kaikkonen

10 000

väitöskirjatyön ”Digitaaliholografiset menetelmät pisaroiden ja jääkiteiden mittauksessa” viimeistelyyn

Valtiotieteiden tohtori

Sanna Kailaheimo-Lönnqvist 17 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Mielenterveyshäiriöiden yhteys perheellistymiseen (SYNTYMIELI)”

Valtiotieteiden maisteri Satu Kaleva 30 000 väitöskirjatyöhön ”Integrating healthcare delivery with actionable knowledge ­ A design science approach to aligning IT and service production systems”

Filosofian maisteri Anna Kantanen 10 000 väitöskirjatyön ”Parisuhteissa tapahtuneet henkirikokset ja vakava väkivalta Suomessa vuosina 1894–1930” loppuun saattamiseen

Master of Science

Arsene Kanyamibwa

30 000 väitöskirjatyöhön ”Modern processed diet effects on reward, behavior, and brain health”

Taiteen maisteri Salli Kari 15 000 toisen romaanin työstämiseen

Psykologian maisteri Anniina Karonen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Uni ja toiminnanohjaustaitojen kehitys varhaislapsuudessa ­ pitkittäistutkimus”

Musiikin tohtori Assi Karttunen, tekniikan tohtori Hanna Järveläinen ja musiikin tohtori

Leena Unkari-Virtanen

3 500 työryhmän ’Clamor’ tutkimusartikkelin aineistonkeruuseen Fenton Housen soitinkokoelman virginaalin äänittämiseksi

Kauppatieteiden tohtori Katri Kauppi, professori Anni-Kaisa Kähkönen ja professori Kari

Tanskanen

5 000

Aalto­yliopiston ja LUT­kauppakorkeakoulun yhdessä järjestämään

IPSERA (International Purchasing and Supply Education and Research Association) ­konferenssiin huhtikuussa 2026

Master of Science Dominik Keiner

22 500

väitöskirjatyöhön ”Design options for a global net negative GHG energy system limiting global warming to 1.0°C until 2100”

Kauppatieteiden tohtori Matti Keloharju ja Doctor of Philosophy

Michael Ungeheuer 10 000

hankkeeseen ”Unlocking the Participation Puzzle: A Field Experiment on Stock Market Entry”

Bachelor of Arts Suvi Kemppainen ja työryhmä

10 000

tanssiteoksen ”From A Great Height” valmistamiseen

Filosofian maisteri Henna Keränen

30 000 väitöskirjatyöhön ”Naturalismi Minna Canthin keskeneräisissä näytelmä­ ja proosakäsikirjoituksissa”

Filosofian maisteri Emmi Ketonen 4 000 esseeteoksen suomentamiseen

Kirjailija Katja Kettu 23 000 kaunokirjalliseen työkentelyyn

Kauppatieteiden tohtori Eeva Kettunen

30 000 väitöskirjatyöhön ”The role of sport and wellness technology in increasing exercise self­efficacy”

Maatalous­ ja metsätieteiden maisteri Laura Kettunen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Metsien ja järvien välinen vuoropuhelu – hyödyllistä vai haitallista vuorovaikutusta?”

Muusikko Suad Khalifa 20 000

taiteelliseen työskentelyyn: toisen täyspitkän albumin sävellys­, sanoitus­ ja sovitustyöhön

Doctor of Philosophy

Amin Khodakaram-Tafti

34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Optimizing the performance of building integrated bifacial photovoltaic panels with numerical and experimental approaches”

Valtiotieteiden maisteri

Roope Kinisjärvi

30 000

väitöskirjatyöhön ”Suomi Yhdistyneissä kansakunnissa ja muuttuvat tulkinnat kansallisesta itsemääräämisoikeudesta kylmän sodan aikana”

Muusikko (AMK) Jenni Kinnunen, musiikin maisteri Tuukka Tervo ja muusikko Jaakko Pöyhönen

22 500

Tinyhawk & Bizzarro ­yhtyeen toisen albumin sävellys­ ja sovitustyöhön sekä esituotantoon

Musiikin maisteri Alina Kivivuori, musiikkipedagogi Siiri Virkkala ja musiikin maisteri Elina Havia 8 000 ”Näppärä Näppäri” ­julkaisusarjan 1. osan materiaalin kokoamiseen

Filosofian maisteri Sara Koiranen ja työryhmä

12 000 työskentelyyn little_star95 ­esityksessä

Muusikko Eero Koivistoinen, toimittaja Matti Laipio ja filosofian tohtori Janne Mäkelä

33 000

Jazz Suomi 100 ­verkkokokonaisuuden luomiseen

Valtiotieteiden tohtori

Joonas Koivukoski

34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Holhousvaltiosta tavoiteltavaan utopiaan: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehystykset vasemmisto­ ja oikeistopopulistisissa medioissa Yhdysvalloissa 2009–2025”

Filosofian maisteri Jarmo Koponen ja toimittaja Timo Sipola

20 000

Barents Press Suomen ”Relocated”­hankkeeseen tukemaan maanpaossa eläviä venäläisiä journalisteja

Master in Business Anastasiya Koptsyukh

15 000

väitöskirjatyöhön ”Understanding compassionate entrepreneurial initiatives and organized responses to disasters”

Musiikinopiskelija Anna Korhonen 16 000 opintoihin Institute of Contemporary Music Performance ­korkeakoulussa Lontoossa

Filosofian maisteri Rosa Korpela 15 000 väitöskirjatyöhön, jossa tarkastelun kohteena on oppilaiden välisten riitatilanteiden sovittelu koulussa

Filosofian tohtori Anna Kortelainen, musiikin tohtori Elina Mustonen ja musiikin maisteri Reetta Ristimäki 15 000 musiikkiteatteria, historian tutkimusta ja kerrontaa yhdistävään näyttämöteokseen ”Diivat”

Filosofian tohtori Tuuli-Marjaana Koski 75 000 homing­apuraha tutkimukseen invasiivisen saarnituholaisen saarnenjalosoukon ja sen torjunnassa käytettävien hyönteismyrkkyjen vaikutuksesta lehtosaarnien terveyteen ja luontaiseen puolustuskykyyn

Filosofian tohtori Maija Koskinen 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Kulttuurivaihtoa vai poliittista propagandaa? Kylmän sodan taidenäyttelydiplomatia suomalaisella taidekentällä”

Musiikin tohtori Kirill Kozlovski, musiikin maisteri Kreeta-Maria Kentala ja musiikin maisteri Heidi Peltoniemi 6 000 pianomusiikkia periodisoittimilla soittavan Kentala­trion konserttikiertueeseen

Doctor of Philosophy Paula Kramer, Master of Arts Gesa Piper ja Master of Arts Venla Helenius

10 000

tutkimusjaksoon Ars Bioarcticassa kahdelle tanssijalle ja kuvaajalle sekä julkaisuun

Filosofian maisteri Anna Krohn ja työryhmä

5 000

7. kansainvälisen Jean Sibelius ­kongressin järjestämiseen

Yhteiskuntatieteiden tohtori

Oxana Krutova

34 000 tutkimukseen ”Osa­aikatyö, työhyvinvointi, koettu terveys ja työurat”

Master of Science Kateryna Kryzhanivska

30 000 väitöskirjatyöhön ”Tackling Grand Societal Challenges with Open and Collaborative Approaches to Innovation on Digital Platforms”

Filosofian tohtori Markku Kulmala ja työryhmä

75 000 tutkimukseen miten ilmakehän ilmiöt eriävät saastuneilla puhtailla alueilla ”Gigacity ­ Clean ­ Comparison”

Oikeustieteen maisteri

Samuli Kulmala

30 000 väitöskirjatyöhön ”Oikeuden väärinkäytön kielto ja oikeudenkäynnit”

Musiikinopiskelija Martta Kunnola 5 000 alttoviuluopintoihin, mestarikursseihin ja kilpailumatkoihin

Kauppatieteiden maisteri

Niklas Kurki

30 000 väitöskirjatyöhön ”Consumer perceptions of for­profit social and health care service providers”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Raija Kaarina Kuronen 15 000 väitöskirjatyöhön ”Argumentointi huostaanottoasiakirjoissa”

Kauppatieteiden maisteri

Lauri Kuula 14 500 väitöskirjatyöhön ”Resurssien hallinta sosiaali­ ja terveyspalvelutuotannossa” ja IPSERA 2025 (Rotterdam) konferenssimatkaan

Rauhan­ ja konfliktintutkimuksen tohtori Ilmari Käihkö 34 000 tutkimusmonografiaan ”Suomen sota Afganistanissa”

Medianomi Petri Kärkkäinen 5 000 kirjastoja käsittelevän Vähäpätöisiä lauseita ­dokumentin jälkituotantoon

Musiikin maisteri Mari Kätkä 11 000 harmonikan hankintaan

Oikeustieteen maisteri

Ida Laakkonen 15 000 väitöskirjatyöhön ”Balancing the Effective Use of Artificial Intelligence in Sports and the Protection of Fundamental Rights: An Analysis of the EU Legal Framework and Implications”

Oikeustieteen tohtori Roni Laakso 26 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Regulating risk culture and compensation within banks: Can a transformation of culture and compensation be used to manage systemic risk?”

Filosofian maisteri

Satu Laatikainen 7 000 romaanin viimeistelyyn

Diplomi­insinööri Joonas Lahtinen 30 000 väitöstyön viimeistelyyn ja tutkimukseen ”Aivojen spatiotemporaalisen aktiivisuuden fokaali ja biasoitumaton estimointi”

Filosofian maisteri Essi Lamberg 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen aiheesta suomalaisen arkkitehtuurin historia kehitysyhteistyön, kestävyysmurroksen ja postmodernin paradigman valossa 1960­luvulta nykypäivään

Filosofian maisteri

Jenni Lampainen

30 000 väitöskirjatyöhön ”Ratkaisumenetelmät suurille epäsileille ja epäkonvekseille optimointitehtäville”

Teologian tohtori

Elina Lapinoja-Pitkänen 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Naiset toimijoina antiikin yhdistyksissä”

Teatteritaiteen maisteri Julia Lappalainen ja työryhmä 15 000 Sakraaliesseet­esityksen valmistamiseen

Fysiikan kandidaatti Tero Lappeteläinen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Event­by­event description of ultrarelativistic heavy­ion and proton­ion collisions”

Filosofian maisteri Kaisa Lassinaro 30 000 väitöskirjatyön ”Political Aesthetics: How Collective Experience and Materiality Produce Agency” loppuun saattamiseen

Master of Arts Taina Latvala 26 000 romaanin kirjoittamiseen

Musiikin maisteri Hilja Selina Lauha 8 000 laadukkaan Bb­klarinetin hankintaan

Taiteen maisteri Carita Lehtniemi 5 000 saavutettavan lastenkirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Diplomiviulisti Jani Aaron Lehtonen, kontrabasson soittaja Jorma Härkönen ja taiteilija

Pekka Korhonen

14 000

Jani Lehtonen ­trion konserttiesiintymisiin kaikissa Helsingin kaupungin palvelu­ ja hoitokodeissa

Filosofian maisteri

Petra Lehtoruusu

20 000

väitöskirjatyön ”Historian spektaakkeli – taiteidenvälisyys, tunne ja reformaatioaika suomalaisessa historiamaalauksessa 1850–1905” loppuun saattamiseen

Merikapteeni AMK Teemu Leppälä 15 000 dokumenttielokuvan ”Kapteeni laivassa” tekemiseen

Filosofian maisteri Timo Leppälä

30 000

väitöskirjatyöhön ”Polariton dynamics in organic microcavities”

Valtiotieteiden maisteri

Milja von Lerber 13 000

väitöskirjatyöhön ”Situated rationality ­ LLM induced changes to knowledge workers’ strategic agency”

Filosofian tohtori Maarit LeskeläKärki ja filosofian maisteri Petra Piiroinen

10 000

tiede­taide­tapahtuman ”Aboagora 2025: Venus, the Bringer of Peace” järjestämiseen

Master of Science in Marketing

Jiancai Liao

30 000

väitöskirjatyöhön ”Better Marketing for a Better World: Enhancing Consumer Adherence in Healthcare through Responsible Marketing”

Master of Engineering

Zhiqiang Liao

15 000

väitöskirjatyöhön ”Overfitting problem in convex regression”

Master of Science

Kaja Kirstine H Lilleng

15 000

väitöskirjatyöhön ”Value beyond profit: Three essays on the valuation of environmental qualities in impact investing”

Master of Science Enyu Lin

30 000

väitöskirjatyöhön ”It Was All Just a Dream, Or Was It? The Relationship Between Dreaming and Emotion Regulation in Waking Life”

Filosofian maisteri Tove Lind

30 000

väitöskirjatyöhön Isossa­Britanniassa koskien sukupuolten välistä tasa­arvoa

Psykologian dosentti

Jallu Lindblom ja työryhmä

50 000

tutkimukseen ”What really matters in child development? A 20­year longitudinal study from pregnancy to adulthood.”

Yhteiskuntatieteiden maisteri Maria Lindén 30 000 väitöskirjatyöhön ”Vaalivilppi ja sen torjunta 2020­luvun Yhdysvalloissa. Uusi viitekehys vaalivilppikeinojen ja niiden yhteisvaikutusten tutkimiseen pitkäikäisessä demokratiassa.”

Humanististen tieteiden kandidaatti Juhani Lindholm 20 000 kaunokirjalliseen käännöstyöhön

Yhteiskuntatieteiden tohtori

Samuel Lindholm 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Uudelleentulkintoja biopolitiikan teoriasta ja varhaismodernista historiasta”

Filosofian maisteri Viivi Lindholm 30 000 väitöskirjatyöhön ”Laiduntajien ja ympäristömuutosten vaikutus kasviyhteisöihin ja ekosysteemitoimintoihin Lounais­Suomen perinnebiotoopeissa”

Teatteritaiteen maisteri

Satu Linnapuomi

30 000

taiteelliseen työskentelyyn: kolmen näyttämöteoksen dramatisointi­ ja taustatyöhön

Master of Business Administration

Linyu Liu 15 000 väitöskirjatyöhön ”Multiple Goals, Multiple Stakeholders, Multiple Contexts: Tensions in Advancing Human Resource Management in Multinationals”

Filosofian maisteri Nora Logrén 15 000 väitöskirjatyöhön ”Silakka elintarviketeollisuudessa – kohti terveellistä ja kestävää kulutusta”

Tanssitaiteen maisteri

Karoliina Loimaala ja työryhmä 8 000

Harp­teoksen esityskauteen

Master of Science

Feliciana Ludovici

9 000

väitöskirjatyön ”Synthesis of new cellulose­based chemicals for froth flotation” viimeistelyyn

Kasvatustieteen maisteri

Elisa Luukinen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Kiusaaminen korkeakoulussa: kuinka tukea opiskelijoita ja opiskeluyhteisöjä turvallisen opiskeluympäristön luomisessa”

Filosofian tohtori Laszlo Major ja luonnontieteiden kandidaatti Sanna Launiainen

10 000

hankkeeseen ”Mysteerien kartanoTiedekasvatuksen videosarja”

Elintarviketieteiden maisteri

Roosa-Maaria Malila 15 000

väitöskirjatyön ”Planting the Seed of Change: Role of Social Influences in Boosting the Adoption of Meat Alternatives” viimeistelyyn

Teatteri­ilmaisun ohjaaja Erika Malkki 12 000

taiteelliseen työskentelyyn Flora Humanum ­sooloteoksen parissa

Sellisti Saima Malmivaara 15 000

sellon hankintaan ja mestarikursseille osallistumiseen

Filosofian tohtori Alisa Manninen 6 000

Minna Canthin näytelmien kääntämiseen englanniksi

Muusikko Kirsti Manninen 9 000 cembalon hankintaan

Musiikin maisteri Anthony Marini 15 000

taiteelliseen työskentelyyn ja kotimaan kiertueeseen soolobarokkiviulistina

Master of Science

Osmel Martinez Rosabal 8 000

väitöskirjatyöhön ”Sustainable wireless energy transfer for massive Internet of Things”

Filosofian tohtori

Risto-Matti Matero 34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”The Neoliberalization of Green Party Politics: How the Market Took Over Green Language in Europe”

Doctor of Philosophy in Social Sciences Jiby Mathew Puthenparambil 34 000 tutkimukseen ”Understanding Older Caregivers: Profile of Middle­Old and Oldest­Old Age Caregivers and their caregiving”

Koululainen Aino Mattila 8 000 jousen hankintaan

Valtiotieteiden maisteri

Ella Mattinen

30 000

väitöskirjatyöhön liittyvään tutkimusvierailuun Kalifornian yliopistoon, University California Berkeley

Kauppatieteiden maisteri

Mari Mehtälä

5 000

väitöskirjatyöhön ”Collective market­shaping in networks for a sustainable innovation: a case study on eco­concrete”

Doctor of Philosophy

Juan Ignacio Mendoza Garay 34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Interpersonal Coordination in Small Groups of Musicians in Naturalistic Conditions”

Terveystieteiden maisteri

Laura Mikkola 15 000

väitöskirjatyöhön ”Nuorten aurinkosuojautuminen Suomessa”

Master of Arts in Ethnology and Gender Studies Tanja Mikkonen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Material­discursive entanglements of heteronormative places – a queer phenomenological study on micropolitics and feelings of belonging among LGBTQ identified people in Helsinki city”

Filosofian tohtori (luonnonmaantiede) Heidi Mod ja työryhmä

50 000

tutkimukseen ”Pohjoisten ekosysteemien muutos: ilmastonmuutoksen käynnistämät ketjureaktiot”

Master of Science in Economics and Business Administration

Omar Mohammed

30 000

väitöskirjatyöhön ”Consumer Engagement in the Circular Business Model Innovation Post­Pandemic”

Master of Science

Seyede Maryam Mousavi

30 000

väitöskirjatyöhön ”Improving the stability of perovskite solar cells using multifunctional coatings”

Tanssitaiteen maisteri

Anna Mustonen ja työryhmä 15 000

Lilluminen­teoksen toteuttamiseen

Filosofian tohtori

Anne-Mari Mustonen

34 000

tutkimukseen ”Voiko laihdutuksella vähentää elimistön myrkkykuormaa? Ihminen mallilajina ympäristötutkimuksessa”

Filosofian maisteri Milla Myllymaa 30 000 väitöskirjatyöhön ”Ionosfääri­termosfääri­kytkentä korkeilla leveysasteilla”

Diplomi­insinööri Mikael Myllymäki 30 000 väitöskirjatyöhön ”Top quark mass and jet energy scale at CMS experiment”

Kasvatustieteen maisteri

Katja Johanna Mynttinen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Student teachers’ evolving professional vision within pupils’ small­group learning in Finnish language and literature”

Master of Science Vladislav Myrov 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Cortical travelling waves as a mechanism of information transfer in human working memory”

Kansainvälisten suhteiden kandidaatti Esa Mäkijärvi 13 000

kulttuurihistoriallisen tietokirjan ”Tangoa ja sambaa viheriöllä –Argentiinan ja Brasilian jalkapallon tarina” kirjoittamiseen

Maatalous­ ja metsätieteiden maisteri Arttu Mäkinen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Dynaamiset keinovalaistusstrategiat kerrosviljelyolosuhteissa”

Filosofian maisteri Emilia Mäkinen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Adapting to the extreme light environment of high latitudes: phenology and bacterial associations of the Antarctic hair grass”

Filosofian tohtori Elisa Männistö 34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Kasvillisuuden osatekijöiden vaikutus boreaalisten soiden hiilen­ ja vedenkiertoon”

Musiikin opiskelija

Joel Eemeli Nevalainen 8 000 oboen hankintaan

Yhteiskuntatieteiden maisteri Jussi Niemeläinen 6 000 reportaasikirjan kirjoittamiseen Venäjän länsirajasta vuodesta 1989 tähän päivään

Taiteen maisteri Taina Niemi 12 000 nuortenromaanin kirjoittamiseen

Master of Fine Arts in Choreography Mikko Niemistö, taiteen maisteri Siru Kosonen ja teatteritaiteen maisteri Sofia Palillo 7 500

Glass Eyes ­tanssiteoksen valmistamiseen

Kauppatieteiden tohtori Aleksi Niittymies 15 000 tutkimusvierailuun SCANCOR­ohjelmassa Stanfordin yliopistossa

Master of Science Hanna Nikkanen 10 000 tietokirjan ”Itämeren vuosi” kirjoittamiseen

Kasvatustieteen tohtori Tiina Nikkola ja filosofian tohtori Esko Harni

34 000

tutkimukseen ”Odottamattomat tunteet opetustyön katvealueilla – Kuinka parantaa hyvinvointia koulumaailmassa?”

Liikuntatieteiden maisteri

Mila Nurminen

30 000

väitöskirjatyöhön ”MEG studies of multisensory integration in motor control”

Liikuntatieteiden maisteri

Henri Nyholm

7 000

elämäkerran ”Tomas Jouhilampi –väkivallan hinta” kirjoittamiseen

Teatteritaiteen maisteri Eero Ojala

15 000

taiteelliseen työskentelyyn, lapsille suunnatun kirjan ja siihen perustuvan esityksen käsikirjoituksen loppuun saattamiseen

Taiteen maisteri Wilhelmina Ojanen 15 000 taiteelliseen työskentelyyn koreografina, projektien koollekutsujana, esiintyjänä, tanssielokuvan ohjaajana ja leikkaajana sekä yhteisötanssitaiteilijana

Valtiotieteiden tohtori

Ville Pekka Okkonen 17 000 suomettumiskäsitteen poliittista käyttöä Suomessa kylmän sodan päättymisestä nykyhetkeen käsittelevään kirjaan

Musiikin maisteri Atte Olsonen, teatteritaiteen maisteri Teo Lanerva ja medianomi Jani Hietanen 6 000

Mechanit Project ­työryhmän esityksen ”Koneistos” Kansallisteatterin esityskauteen

Master of Science in Space Robotics and Automation

Issouf Ouattara 15 000 väitöskirjatyöhön ”Mapping of the environment with drones”

Master of Science Hanna Pankka 30 000 väitöskirjatyöhön ”Koneoppimismalli ihmisen aivosähkökäyrän reaaliaikaiseen ennustamiseen”

Arkkitehti Anne-Marjo Panu 30 000 väitöskirjatyöhön ”Puurakentamisen kestävä jatkuvuus – pohjalaisesta perinnerakentamisesta johdetut mallit”

Filosofian maisteri Anna Parviainen 15 000 väitöskirjatyöhön ”Marimekon unisex­kuvastot vuosina 1956–1979: valokuvat unisex­ilmiön merkitysten rakentamisen välineinä”

Taiteen kandidaatti Outi-Illuusia Parviainen 15 000 lastenrunokirjan ”Mitä levää” kirjoittamiseen ja kuvittamiseen

Filosofian maisteri Erika Pennanen 30 000 väitöskirjatyöhön: ”Advanced Imaging Mass Spectrometry for Enhanced Chemical Analysis in Ocular Tissues”

Filosofian tohtori Merja Penttilä ja työryhmä 250 000 hankkeeseen ”Centre for Young Synbio Scientists (CYSS)”

Master of Science in Economics Daniel Peredo Siles 15 000 väitöskirjatyöhön ”Data­driven insights: understanding Finnish gambling behavior and policy implications”

Pianonvirittäjä Kari Perälä 6 000

Master Piano Artisan (MAP) ­koulutukseen ja ­tutkintoon Kawai Piano Technical Academyssä Japanissa

Liikuntatieteiden maisteri

Emilia Pesonen 30 000

väitöskirjatyöhön ”Tracing obesity in polycystic ovary syndrome (PCOS): Weight loss attempts, physical activity, and eating behaviors in women with PCOS”

Master of Science

Aleksandra Petrova 30 000

väitöskirjatyöhön ”High­performance teams in eSports”

Sirkustaiteilija Saana Peura 15 000 taiteelliseen työskentelyyn sirkustaiteilijana

Master of Science Phuong Phan 15 000

väitöskirjatyöhön ”Paradoxical tensions in supply chain management”

Doctor of Philosophy Daniel Phipps 17 500

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Investigating the drivers of e­cigarette and nicotine pouch use in young Finns”

Maatalous­ ja metsätieteiden maisteri Laura Aliina Pietikäinen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Ilmiasun joustavuus ja geenien ilmentyminen kasvien ilmastonmuutokseen sopeutumisen taustalla”

Filosofian maisteri Aleksi Piispa 26 000

väitöskirjatyöhön ”Probing QCD using holography”

Taiteen maisteri Ida Pimenoff 14 000 toisen romaanin kirjoittamiseen

Doctor of Philosophy

Anatoly Pinsky 34 000 tiedekirjan ”When Dictators Die: The Origins of the Post­Stalin Thaw” kirjoittamiseen

Doctor of Philosophy

Corrado Piroddi

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Socio­philosophical and bioethical considerations over vaccine trade agreement, accessibility, and practices”

Valtiotieteiden maisteri

Ari-Joonas Pitkänen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Performing the Pacific Island: Place, Practice, and Matter in the Making of Oceanic Taiwan”

Psykologian maisteri Jade Plym 15 000

väitöskirjatyöhön ”Kognitiivisten toimintojen rakenne kehityksellisessä kielihäiriössä ja kaksikielisyydessä (HelSLI­osatutkimus)”

Kulttuurituottaja AMK

Emilia Porali ja työryhmä

4 000

Ilmatar!­koululaisnäytösten järjestämiseen

Taiteen maisteri Laura Porola 10 000

esikoisromaanin kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Maria Porsanger ja filosofian maisteri Anna Illikainen

6 000

koltansaamenkielisen lasten runokirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen

Filosofian maisteri Anna Puganen 29 500 väitöskirjatyöhön ”Kauran lipidien ja haihtuvien yhdisteiden yhteydet kauran laatuun”

Musiikin maisteri Meeri Pulakka 15 000 taiteelliseen työskentelyyn

Teologian maisteri Niina Putkonen 15 000 väitöskirjatyöhön ”Navigating diversity in Islamic religious education. A study of home­school collaboration between teachers of Islamic religion and Muslim parents in Finnish public schools”

Filosofian tohtori Hanna-Maija Pääkkönen 15 000

taiteelliseen työskentelyyn monitaiteisen ”Taiteen vapaus polarisaation aikakaudella” teoksen parissa

Kasvatustieteen maisteri Anna Kerttu Rahikka ja tanssitaiteen maisteri Nadja Sarell 8 000 päiväkoti­ ja kouluvierailuihin tavoitteena innostaa esi­ ja alkuopetusikäisiä lukemiseen

Teatteritaiteen maisteri

Inkeri Raittila ja työryhmä 20 000 Avaruuden nurkka ­kantaesityksen valmistamiseen

Master of Science

Katariina Rantanen 15 000 väitöskirjatyöhön ”Wage mobility of temporary workers in the United Kingdom and Finland: the role of employer switches”

Professori Matti Rantanen 14 000 neljän cd:n julkaisemiseen suomalaisesta harmonikkataiteen kehityksestä

Kauppatieteen tohtori Elias Rantapuska ja kauppatieteiden tohtori Samuli Knüpfer 50 000 tutkimukseen ”Both tails of the wealth distribution”

Kasvatustieteen maisteri

Pauliina Rantavuori 15 000 väitöskirjatyöhön ”The Potential of School in Adolescent Students’ Search for Significance”

Taiteen kandidaatti Kaisa Rastimo 6 000 Tapiolan puutarhakaupunkia, sen menneisyyttä ja tulevaisuutta käsittelevän dokumenttielokuvan käsikirjoittamiseen

Luonnontieteiden kandidaatti

Annika Reijonen

30 000

väitöskirjatyöhön ”System­level understanding of the variability and drivers of soil organic carbon dynamics across high­latitude landscapes”

Filosofian maisteri

Fanny-Johanna Reinikka 30 000

väitöskirjatyöhön ”Kunnolliset ja siistit vai laiskat ja kelvottomat miespalvelijat? Miesten palvelutyön ihanne ja todellisuus Helsingissä vuosina 1880–1930”

Musiikinopiskelija

Rebecca Roozeman 15 000 viulunjousen hankintaan

Valtiotieteiden maisteri

Elina Rouhiainen 10 000 nuortenromaanin kirjoittamiseen

Filosofian tohtori Sara Routarinne ja työryhmä

6 000

tapahtuman ”Kasvatustieteen päivät 2024” järjestämiseen

Taiteen maisteri

Johanna Ruotsalainen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Arctic artistry ­ A northern perspective on evaluative processes in cultural policy”

Kirjailija Mikko Räty 12 000 kolmannen runokokoelman kirjoittamiseen

Master of Science Aashish Sah 30 000

väitöskirjatyöhön ”Tunable architecture for integrated on­chip filters enabling fast control and reset of the qubit with reduced thermal load”

Filosofian maisteri Elisa Sahari 15 000 väitöskirjatyöhön ”Kohti kokonaisvaltaisempaa ilmastonmuutoksen hillintää: Käyttäytymistieteet ja agenttipohjainen mallinnus ilmastonmuutoksen hillinnän työkaluina”

Maatalous­ ja metsätieteiden maisteri Otto Saikkonen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Kuusen kasvu ja puuaineen laatu jatkuvapeitteissä metsiköissä”

Tanssitaiteen kandidaatti Alina Sakko 15 000 taiteelliseen työskentelyyn koreografina ja esiintyjänä erilaisissa työryhmäkokoonpanoissa

Master of Science

Alexander Salganik

30 000 väitöskirjatyöhön ”Study of Spectral and Timing Properties of X­Ray Pulsars with Space Observatories”

Taiteen maisteri Sanna Katariina Salmenkallio

13 000 työskentelyyn freelance­säveltäjänä

Diplomi­insinööri Mikko Salminen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Tarkka, mobiili ja kustannustehokas kävelyanalyysimenetelmä pienten liikeantureiden avulla: Sovellus tukee TULE­ongelmien kuntoutusta arkielämässä”

Filosofian tohtori Pasi Salonen

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Heterobimetallic Lewis Pairs in Nitrogen Activation and Green Synthesis of Ammonia”

Arkkitehti Hanne Savolainen

15 000

väitöskirjatyöhön ”Tähdet ja studiot: Luovan työn johtaminen arkkitehtuurin alalla”

Kauppatieteiden tohtori

Ville Savolainen

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Lohkoketjujen taloustiede”

Master of Social Sciences

Svenja Scholz

30 000

väitöskirjatyöhön ”The competing logics behind the EU’s social media communication – How private platforms shape public communication”

Filosofian maisteri

Vuokko Schoultz

30 000 väitöskirjatyöhön ”Hän oli Helsingissä, jonne hän oli vast’ikään maaseudulta muuttanut, joutunut huvittelevaan seuraan ja suostunut ehdotettuun sukupuoliyhteyteen”

Master of Science

Maximilian Tim Schrade

30 000

väitöskirjatyöhön ”eDNA in arctic environments: Usage in Conservation, Education and Citizen Science”

Master of Technology in Computer Science and Engineering

Tanvi Sharma

30 000

väitöskirjatyöhön ”Health­related Misinformation Relation Detection in Social Networks via Deep Prediction Models”

Master of Arts Claire Shaw

15 000 väitöskirjatyöhön ”Performing utopias: Values practices in blockchain­enabled commons based peer production”

Taiteilija Kardo Shiwan ja työryhmä 8 000 ”MAATUA”­teoksen koreografian luomiseen ja kehittämiseen

Teatteritaiteen maisteri

Niina Sillanpää ja työryhmä

23 000

50­vuotisjuhlaesityksen ”Kimberlyn lento” valmistamiseen kantaesityksenä uudesta kotimaisesta sadusta

Filosofian maisteri Jesse Simola 30 000 väitöskirjatyöhön ”Saimaannorpan kudosten elohopean ja PFOSin pitoisuusmääritykset sekä Saimaan elohopeapitoisuuksien mahdollisten muutoksien mallintaminen”

Oikeustieteen tohtori

Katariina Simonen 17 000 tutkimukseen ”Avaruuden asevarustelu ja sen hallinta”

Valtiotieteiden maisteri

Olli Sinivaara 30 000 runokokoelman kirjoittamiseen

Filosofian tohtori Jani Sinokki 12 500 vihan filosofiaa tutkivan hankkeen ”Apes of Wrath?” popularisointiin sosiaalisessa mediassa, kohdennettuna erityisesti nuorille pojille ja miehille

Kauppatieteiden maisteri

Saara Siponen 5 000 väitöskirjatyöhön ”Rahanpesun estämisen sääntely ja sen vaikutukset”

Filosofian maisteri

Milka Siponkoski 30 000 väitöskirjatyöhön ”Diffraktiivinen luenta: posthumanistisen ja ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen menetelmä ja kolme tulkintakoetta”

Terveystieteiden maisteri

Johanna Sirkka 30 000 väitöskirjatyöhön ”Competence in health and work ability promotion – Development of an assessment instrument for occupational health nurses”

Taiteen maisteri Miradonna Sirkka, muusikko Aleksi Kinnunen ja bachelor of arts Bek Berger 7 500

teoksen ”Nonstop Paradise” toteutukseen

Yhteiskuntatieteiden tohtori

Anu Sirola

34 000 väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Verkkoshoppailu addiktiona: ilmiön riskitekijät, rajapinnat ja kehityskulku digitalisaation kontekstissa”

Kauppatieteiden maisteri

Anna-Riikka Smolander 10 000

väitöskirjatutkimukseen liittyvään SCANCOR­ohjelman vierailuun Stanfordin yliopistossa

Lääketieteen tohtori

Eino Solje ja työryhmä

80 000

hankkeeseen ”Muistisairaus, perimä ja stigma”

Diplomi­insinööri Silja Sormunen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Critical manifolds in self­organized systems”

Diplomi­insinööri

Ville-Hermanni Sotaniemi

6 000

väitöskirjatyöhön ”Panossyöttöprosessin ja sekoitusolosuhteiden vaikutus selluloosan entsymaattisessa hajotuksessa”

Doctor of Science in Economics and Business Administration

Muhammad Sufyan

34 000

väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen ”Artificial Intelligence and Entrepreneurship Nexus: Exploring Micro­foundations of AIgorithmic Entrepreneurship”, SCANCOR

Stanfordin yliopistossa

Filosofian maisteri Salla Suotula

30 000 väitöskirjatyöhön ”Muunlajisia eläimiä koskevan kielenkäytön diskurssit ja kieli­ideologiat”

Valtiotieteiden maisteri

Pauliina Susi

30 000 romaanin kirjoittamiseen

Filosofian maisteri Inkeri Suutari

30 000 väitöskirjatyöhön ”Toipuminen, kuolevaisuus ja mullassa hehkuvat tähdet – Esoteerisuus ja vaihtoehtoinen henkisyys nykytaiteessa 2010­ ja 2020­luvuilla”

Liikuntatieteiden maisteri

Joakim Särkivuori 30 000 väitöskirjatyöhön ”Huippu­urheilun yhteiskuntasopimus sosiaalisen kestävyyden perspektiivistä tulkittuna”

Arkkitehti Annika Taipale 30 000 väitöskirjatyöhön ”Yhdessä vahvempina – Yhteisöllinen asuminen monimuotoisuuden kotina”

Filosofian maisteri

Antti Tapani Taipale

30 000 väitöskirjatyöhön ”Liikuttava teatteri. Kehollinen empatia teatterikokemuksen keskiössä.”

Filosofian maisteri Tuomas Tall 30 000 väitöskirjatyöhön ”Tracking antimicrobial resistance in foodborne pathogens”

Esittävien taiteiden maisteri Eliel Tammiharju 12 000

taiteelliseen työskentelyyn – puuttuvan äänen menetelmän vahvistaminen osaksi äänisuunnittelun käytäntöä

Master of Science Steven Taniwan

30 000

väitöskirjatyöhön ”Secondary metabolites for decay and disease resistance in Finnish forests: disclosing the stilbene biosynthesis pathway in Scots pine and Norway spruce”

Taiteen maisteri Iina Terho 7 000 esikoisromaanin kirjoittamiseen

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Filosofian maisteri Erkki Tervo 28 000 väitöskirjatyöhön ”Sääntelyn välittäjien rooli teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa”

Oikeustieteen maisteri

Alexander Thesleff 15 000

väitöskirjatyöhön ”Tekoälyn avulla luotujen kirjallisten ja taiteellisten tuotosten suoja – immateriaalioikeudellinen tutkimus luovuuden automaatiosta”

Filosofian maisteri Oskari Timonen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Kuuman ja korkeasti varatun plasman optinen diagnostiikka”

Master of Science Tuomas Tinus 30 000 väitöskirjatyöhön ”Electromagnetic field­enhanced photocatalyst for production of renewable fuels and chemicals”

Yleisesikuntaeverstiluutnantti

Jussi Toivanen 6 000

United States Army War Collegen opetussuunnitelman toteuttamiseen

Filosofian tohtori Mikko Tuomi 32 000 tutkimukseen ”Lähiavaruuden tähtiä kiertävien eksoplaneettojen tilastollinen inventaario”

Runoilija Panu Tuomi 15 000 runokokoelman kirjoittamiseen

Musiikin kandidaatti Sofia Helmi Elisabeth Tuovila 12 000 musiikkiteatterin maisteriopintoihin Royal Academy of Musicissa Lontoossa

Pianonvirityksen opettaja

Harri Tuovinen

1 500 jatkokoulutukseen saksalaisen pianotehtaan The C. Bechstein Technicians’ Academyssa

Humanististen tieteiden kandidaatti

Jenni Turunlahti

8 000

kolmannen runokirjan kirjoittamiseen

Master of Arts

Murat Mustafa Türkmen

15 000

väitöskirjatyön ”Ecocritical art: Negotiating between politics and the autonomy of art” loppuun saattamiseen

Luonnontieteiden kandidaatti Touko Uotila 30 000 väitöskirjatyöhön ”Taajuuskampoihin perustuva laserspektrometri kasvihuonekaasujen tarkkuusmittauksiin”

Teatteri­ilmaisun ohjaaja Anna Uschanov, teatteri­ilmaisun ohjaaja Perrine Ferrafiat ja musiikin maisteri Salla Markkanen

8 000

Niitty­nukketeatteriteoksen valmistamiseen

Filosofian maisteri Marissa Uuhka 15 000 teoksen ”Olipa kerran silta” kirjoittamiseen

Teatteritaiteen maisteri Emil Uuttu, kuvataiteen maisteri Vieno Järventausta ja tanssitaiteen kandidaatti Jussi Ulkuniemi

15 000

näytelmän kirjoittamiseen ja kantaesitykseen

Kasvatustieteen maisteri

Susanna Valkama 30 000 väitöskirjatyöhön ”Josefiina on vaarallinen koko yhteiskunnalle”. Alaikäisten pakkosterilointien perustelut Suomessa vuosina 1935–1970.”

Master of Arts in Curatorial Studies

Marina Valle Noronha

30 000

väitöskirjatyöhön ”Post Digital Museology: Collections and Commons”

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Ulla-Marja Valovesi

30 000 väitöskirjatyöhön ”The Cultural Landscape of Finnish Rock Art”

Filosofian maisteri

Jukka Vartiainen

15 000

historiallisen romaanin kirjoittamiseen

Valtiotieteiden tohtori

Sanna Vellava ja työryhmä

15 000

taiteelliseen työskentelyyn In Prey of Shadows ­näyttämöteoksen toteuttamiseksi

Tanssitaiteen maisteri Emmi Venna ja työryhmä 15 000 tanssiteoksen toteuttamiseen

Doctor of Philosophy

Anatolijs Venovcevs

6 000 tutkimukseen ”The spores of war: Cross­border fungal heritage of World War II in the Finnish Arctic”

Kasvatustieteen maisteri

Marjo Vesterinen

30 000

väitöskirjatyöhön ”Education for greener future: sustainability competences in primary school education”

Taiteen maisteri Erika Vik 15 000 nuorille suunnatun duologian toisen osan kirjoittamiseen sekä ensimmäisen osan editointiin

Filosofian maisteri Toni Viljanmaa 30 000 väitöskirjatyöhön ”Konflikti ja konsensus suomalaisella maaseudulla ja kaupungissa. Tutkimus riidan ja sovun dynamiikasta Pohjanmaalla 1918–1948.”

Filosofian maisteri Maxim Virta 30 000 väitöskirjatyöhön ”Understanding QGP matter properties with measurements from small and large collisions systems”

Musiikin maisteri Aura Visala 15 000

Basso continuon ja vanhan musiikin yhtyeen johtamisen syventymisopintoihin Schola Cantorum Basiliensis ­korkeakoulussa

Teatteritaiteen maisteri Riikka Vuorenmaa ja työryhmä 8 000 Kohti hämärää ­esityssarjan toteuttamiseen

Sirkustaiteilija Tuomas Vuorinen 15 000 taiteelliseen työskentelyyn kahden nykysirkusteoksen parissa

Musiikin maisteri Maija Väisänen 9 000 levytyksen valmistamiseen ja toteuttamiseen

Filosofian maisteri Sini Väisänen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Suomalaisten kokemukset venäläisestä rakennetusta kulttuuriperinnöstä ja kaupunkitilan derussifikaatio sotien välisenä aikana”

Musiikkipedagogi Leni Välimäki 3 000 mezzosopraano­opintoihin

Filosofian tohtori Tiina Maria Väre 34 000 tutkimukseen ”Varhaiset maanviljelijät, sosiaalinen status ja ruokavalio pohjoisilla alueilla luun ja hammasluun stabiili­isotooppianalyysien perusteella”

Filosofian maisteri Tiia Väyrynen 30 000 väitöskirjatyöhön ”Säveltäjänaisten representaatioiden kehitys suomalaisissa mediateksteissä vuosina 1980–2020”

Master of Science Qizai Wang 30 000 väitöskirjatyöhön ”Bioprocessing of fruit vinegar from Finnish apples and side streams: A novel approach to maximize resource utilization”

Filosofian tohtori

Katja Weiland-Särmälä 34 000

taiteilija Venny Soldan­Brofeldtia käsittelevään ympäristöelämäkerralliseen tutkimukseen ja sen pohjalta tehtävän kirjan kirjoittamiseen

Teatteritaiteen maisteri

Sara Welling ja työryhmä 25 000 musiikkiteatteriesityksen ”Tämä ääni on mun” valmistamiseen

Musiikin kandidaatti

Charlotta Westerback 15 000 alttoviulun hankintaan

Filosofian tohtori

Jasmine Westerlund 10 000 kertovan tietokirjan kirjoittamiseen

Master of Science Leyla Yacine

15 000

väitöskirjatyöhön ”Co­creating the future of work: making sense of emerging human resource development practices in the GenAI era”

Master of Science Baolin Yang 15 000

väitöskirjatyöhön ”Research on Employee Voice Behaviour and Well­being”

Master of Science Nayoung Yoon 15 000

väitöskirjatyöhön ”Status Game: The effect of experiential store experiences on Word­of­Mouth behavior”

Master of Arts Aytac Yurukcu

30 000

väitöskirjatyöhön ”Imperial War, collective memories, and national identities in the borderlands of Europe: Identity formation among peripheral minorities during the Russo­Turkish War of 1877–78”

Master of Arts Feng Zhiyang

30 000

väitöskirjatyöhön ”The topic is longitudinal associations between child behavior, parental well­being, and parenting styles”

Master of Research in Cognitive Neuroscience Juho Äijälä

30 000 väitöskirjatyöhön ”Informational dynamics of the predictive brain”

Muut myönnöt

Aalto-korkeakoulusäätiö sr

250 000 tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmän monitieteiseen tutkimukseen (2. vuoden rahoitus)

Erätauko-säätiö sr 200 000 jatkorahoitus Erätauko­säätiön toiminnalle kolmeksi vuodeksi

Helsingin yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta

100 000

Oikeusvaltiokeskuksessa tapahtuvaan tutkimus­ ja selvitystoimintaan, julkaisuihin ja tutkijoiden palkkaamiseen (2. vuoden rahoitus)

Jouni Honkala

1 500 tutkimuksen ”Vieras sota­alus Suomen rannikolla” taittamiseen ja painamiseen kirjaksi sekä e­kirjan julkaisuun

Kansallisgalleria

36 000

Wihuri­päivään Kansallisgallerian museoissa sekä järjestöille jaettaviin noin 5 000 ilmaislippuun

Rovaniemen taidemuseo

42 000

Vieraana pohjoisen valossa ­näyttelyiden, ­julkaisun ja ­seminaarin 28.5.–14.9.2025 kuluihin

Poolien kautta myönnetyt apurahat

SÄÄTIÖIDEN POST DOC -POOLI

Filosofian tohtori

Mona Christensen

46 500

tutkimukseen ”Addressing morpho­functional evolution through the neural crest­dedicated regulatory landscapes”

Yhteiskuntatieteiden tohtori

Jarmo Kallunki

44 000

tutkimukseen ”Political Recognition of the Working­Class Youth”

Doctor of Science

Ramsha Khan

53 000

tutkimukseen ”Enhancing Solar Energy Conversion Efficiency through Direct Plasmonic Charge Transfer Mechanisms”

Filosofian tohtori

Antti Miettinen

52 000

tutkimukseen ”Vieraslajien geneettinen paradoksi”

Doctor of Philosophy

Jurgita Paukstyte

39 000

tutkimukseen ”Dissecting the composition and function of highly abundant crystals in mammalian oocytes”

Filosofian tohtori

Tuomas Vesterinen

60 000 (2. vuoden rahoitus)

tutkimukseen ”Filosofinen tutkimus tekoälyn vaikutuksista psykiatriaan ja mielenterveyshäiriöihin”

Doctor of Philosophy

Anze Zupanc

52 000

tutkimukseen ”Mechanochemistry in the recycling of valuable metals”

POST DOCS IN COMPANIES -OHJELMA

Doctor of Philosophy

Naveed Ahmad 32 000

tutkimukseen ”Development of Microfluidics Platform for the Detection of Urine Cancer Biomarkers in Mouse Kidney Cancer Model”

Doctor of Science

Mohammad Al-Sa’d

32 000

tutkimukseen ”A Cognitive­Collaborative SemiSupervised Learning (CSL) Framework for AI Solutions in IoT Systems”

Master of Science

Shambhavee Annurakshita

32 000

tutkimukseen ”Photo­crosslinkable Hydrogels­based Bioinks for the Digital Light Processing and Extrusion­based Bioprinting”

Doctor of Science

Pande Putu Erawijantari

32 000

tutkimukseen ”The metabolic capability of healthy hen gut microbiome in promoting animal health”

Master of Science

Mikael Karjalainen

32 000

tutkimukseen ”Automating RNA processing for liquid biopsies”

Doctor of Philosophy

Elle Koivunotko

32 000

tutkimukseen ”Nanofibrillated cellulose hydrogel for vascular tissue models and regenerative therapy”

Master of Engineering

Yining Liu

32 000

tutkimukseen ”Optimization for next­generation power converters”

Doctor of Philosophy

Rayane Mourouvin

32 000

tutkimukseen ”Modeling and control of grid converters with regulated AC­ and DC­voltages”

Doctor of Philosophy

Azin Velashjerdi Farahani

32 00

tutkimukseen ”Development of an AI­driven Predictive Tool for Enhancing Energy Efficiency in Early­stage Building Design”

Doctor of Science

Xiaolong Zhang

32 000

tutkimukseen ”Ultra­Low­Power GNSS Positioning Solution for IoT and Livestock Tracking”

Palkinnot

YHTEISÖPALKINTO

Aseman Lapset ry

250 000

pitkäjänteisestä ja ennakkoluulottomasta työstä lasten ja nuorten turvallisen kasvun tukemiseksi

KUNNIAPALKINTO Professori Risto Ilmoniemi

50 000 pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta tutkimustyöstä sekä tulevien tutkijasukupolvien kasvattamisesta

TUNNUSTUSPALKINTO Näyttelijä Ulla Tapaninen 30 000 monipuolisesta ja rajoja rikkovasta näyttelijäntyöstä sekä elämyksien tarjoamisesta yleisöille läpi vuosikymmenien

KÄDENTAITOPALKINTO Kuvankäsittelijä Petri Kuokka 15 000 arvokkaasta työstä suomalaisen valokuvataiteen hyväksi sekä tiedon välittämisestä seuraavalle sukupolvelle

Residenssiapurahat

ROVANIEMEN VIERAILEVAT

KUTSUTAITEILIJAT

Kuvataiteilija

Marjatta Holma 13 000

taiteelliseen työskentelyyn

Kuvataiteilija

Iiri Poteri 13 000

taiteelliseen työskentelyyn

TEMPPELIKADUN TAITEILIJA-ATELJEE

Kuvataiteilija

Eeva-Maija Pulkkinen 2 500

Kannustusapuraha

Oma toiminta

Wihurin tutkimuslaitos 2 098 568

biolääketieteelliseen tutkimukseen sekä laitehankintoihin

Taideostot ja kuvataiteen erityiskohteet 450 000

JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTO

Kunniapalkinnot

2024

Risto Ilmoniemi, professori

2021

Susanna Pettersson, filosofian tohtori

Martti Hetemäki, valtiotieteiden tohtori

2019

Jorma Uotinen, professori

2018

Rainer Mahlamäki, arkkitehti

2016

Pirkko Nuolijärvi, professori

2014

Tapani Ruokanen, päätoimittaja emeritus

2013

Risto Nieminen, professori

2011

Martti Häikiö, professori

2010

Jorma Panula, akateemikko

2008

Kari Raivio, kansleri

2007

Riitta Nikula, professori

Tuula Tamminen, professori

2005

Eero Huovinen, piispa

Doris Laine-Almi, professori

2004

Meri Louhos, pianotaiteilija

Anna-Leena Siikala, professori

2002

Jaakko Frösén, professori

2001

Seppo Kimanen, professori

1998

Erkki Pohjola, professori

1996

Paavo Berglund, kapellimestari

Veijo Meri, kirjailija

1995

Béla Jávorszky, kirjailija

Jaan Kaplinski, kirjailija

1993

Tapani Raittila, taidemaalari

1992

Erkki Kansanaho, piispa

Leena Peltola, professori

1990

Anita Välkki, laulajatar

1989

Veikko Sinisalo, professori

1984

Tauno Äikää, professori

1982

Timo Mikkilä, professori

1981

Aune Lindström, professori

1978

Lauri A Puntila, professori

1977

Erik Tawaststjerna, professori

1974

Eino Jutikkala, professori

Klaus Waris, kansleri

1972

Ella Eronen, taiteilija

1970

Rafael Koskimies, professori

1969

Martti Haavio, akateemikko

1966

Taneli Kuusisto, professori

Lauri Pihkala, professori

1964

Arvi Kivimaa, professori

1963

Bruno Suviranta, kansleri

Edvard A Wegelius, professori

1961

Tauno Hannikainen, kapellimestari

Viljo Kojo, kirjailija

1955

Kalervo Kallio, kuvanveistäjä

1954

Arvo Ylinen, professori

1953

V A Heiskanen, professori

Aino Kallas, kirjailija

1952

Erkki Laurila, professori

Tunnustuspalkinnot

2024

Ulla Tapaninen, näyttelijä

*Petri Kuokkanen, kuvankäsittelijä

2022

Anu Kantola, viestinnän professori

Jukka Puotila, näyttelijä

*Jari Kantanen, taiteen maisteri

2021

Aino Havukainen ja Sami Toivonen, lastenkirjailijat

*Tiina Sonninen, konservaattori

2019

Minna Pyykkö, luontotoimittaja

*Pauli Venäläinen, taidevalaja

2018

Laura Saarikoski, toimittaja

Pikku Papun Orkesteri

2016

Seppo Hovi, musiikkineuvos

*Henna Koskinen ja Taina Leppilahti, tekstiilikonservaattorit

2014

Jukka Mäkelä, taidemaalari

Eeva-Leena Pokela, musiikkikasv. lehtori

*Olavi Kuusisto, vanhempi mestari

2013

Meta4-kvartetti

*Rauno Träskelin, valokuvaaja

2011

Kalle Löövi, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja

Paavali Jumppanen, pianisti

*Terhi Juurinen, keraamikko

2010

Kari Lumikero, toimittaja

2008

Kassandra ry

Tuomas Hoikkala, toiminnanjohtaja

*Upi Anttila, seppä

2007

*Jaakko Liikanen, lasinpuhaltajamestari

2006

Vastuunkantajat ry

2005

*Erja Huovila, taidegrafiikan vedostaja

2004

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon talkooväki

2002

John Storgårds, kapellimestari

*Anna Kontek, lavastaja ja pukusuunnittelija

2001

Mauri Kunnas, kirjailija

*Riitta Ojala, taideompelija

1999

Aune Laaksonen, museonjohtaja

1996

Helena Petäistö, toimittaja

1993

Eero Saarenheimo, professori

1992

Rauman merenkulkuoppilaitos

Tuulentuvan säätiö

1990

Pertti Nieminen, kirjailija

Reino Rinne, kirjailija

1989

Jorma Hynninen, oopperalaulaja

1986

Martti Silvennoinen, ohjelmapäällikkö

1982

Holger Eklund, merileksikografi

*Eemeli Paavonen, pianonvirittäjä

1978

Matti Sadeniemi, professori

1977

Martta Wendelin, taidemaalari

Ilmari Turja, professori

1973

Olavi Erämetsä, professori

Yrjö Karilas, kouluneuvos

1972

Erkki Koponen, professori

Vilho Suomi, apulaisprofessori

1971

Ella Kitunen, maat. ja metsät. tohtori

Onni Suhonen, viulutaiteilija

Erkki Tanttu, taiteilija

1968

Aarno Niini, professori

Einari Vuorela, kirjailija

1967

Emmi Jurkka, teatterinjohtaja

Kaarina Kari, professori

1966

Kersti Bergroth, kirjailija

Martti Merenmaa, kirjailija

1965

Aulikki Rautawaara, laulajatar

Eino Salmelainen, professori

Tyyni Tuulio, filosofian kunniatohtori

1964

Jorma Huttunen, oopperalaulaja

Toivo Lyy, kirjailija

1962

Sakari Pälsi, kirjailija

1960

Suomen Meripelastusseura

1959

Eino Kalima, professori

Yrjö Kivimies, kirjailija

1958

Lauri Viljanen, kirjailija

1956

Aili ja Urho Somersalmi, näyttelijät

1952

Toivo Pekkanen, kirjailija

1951

Yrjö Väisälä, professori

* Kädentaitopalkinto

Suuret kunniapalkinnot ja lahjoitukset

2024

Aseman Lapset ry

250 000 pitkäjänteisestä ja ennakkoluulottomasta työstä lasten ja nuorten turvallisen kasvun tukemiseksi

2022

Nuori yrittäjyys ry

250 000 pitkäjänteisestä ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten yrittäjyys­, työelämä­ ja taloustaitojen oppimisen mahdollistajana ja innostajana

2021

Helsingin yliopisto

100 000 kiertotalouden kemian lahjoitusprofessuuriin

2020

Turun yliopisto

300 000

100­vuotisonnittelulahjoitus tutkimus­ ja opetustoiminnan kehittämiseen

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

300 000 omistajuuden lahjoitusprofessuuriin

2019

Omaishoitajaliitto

100 000 pitkäjänteisestä työstä omaishoitajien yhteiskunnalliseen asemaan liittyvien epäkohtien osoittajana ja ratkaisuvaihtoehtojen kehittäjänä

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

1 250 000 talous­ ja datatiedettä yhdistävän professuurin perustamiseen Helsinki Graduate School of Economicsiin

2017

Musiikkitalon säätiö

300 000 musiikkitalon urkujen rakentamiseen

2016

Kansallisgalleria

1 000 000 säätiöpääomakeräykseen, jolla tuetaan Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa

2014

Juho ja Maria Lallukan

taiteilijakotisäätiö

300 000 taiteilijakodin peruskorjaukseen

2013

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 1 500 000 lastensairaalan perustamiseen

2010

Terhokoti

100 000 uraauurtavasta potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon perustuvasta saattohoitotyöstä

2009

Luonto-Liitto ry

100 000 pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi

2006–2008

Suomen Meripelastusseura ry 470 000 keskuksen perustamiseen Bågaskärin entiselle merivartioasemalle

2006–2008

Suomen Merimieskirkko ry 630 000 Vuosaaren kansainvälisen ja ekumeenisen merimieskirkon perustamiseen

2006

Crisis Management Initiative ry 200 000 arvokkaasta työstä käytännöllisten ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen etsimisessä ja löytämisessä inhimillisen turvallisuuden vahvistamiseksi ihmiskunnassa

2002–2004

Suomen Merimieskirkko ry 700 000 Lontoon merimieskirkon korjaukseen

2003 Lapin yliopisto 300 000 lahjoitusprofessuuriin, jonka opetusalana on pohjoinen taide sekä nykytaide Wihurin rahaston kokoelman pohjalta

2002

Helsingin seurakuntayhtymä ry huoneistolahjoitus käytettäväksi Kannelmäen seurakunnan diakoniapainotteiseen toimintaan, ensisijaisesti lapsiperhe­, lapsi­ ja nuorisotyöhön

2000 Kadettikunta ry 168 188 sotaveteraanien perinnön siirtämisestä Suomen nuorisolle

1999

Suomen Pelastusarmeija

336 376 pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi

1998

Suomen Partiolaiset ry 50 456 nuorison itsenäiseen vastuun kantamiseen tähtäävään kasvatustyöhön

1997

Suomen Meripelastusseura ry 840 940 uuden pelastusristeilijän rakentamiseen (PR Jenny Wihuri)

1996

Kerhokeskus – koulutyön tuki ry 50 456

1992

Maanpuolustuksen Tuki ry 336 376 vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen

1987

Suomen Väestönsuojelujärjestö ry 336 376 kansalaisten tiedon ja taidon lisäämiseksi suurtuhoilta suojautumisessa

1985

Suomen Sotaveteraanit ry 168 188 sotaveteraanien hoito­ ja asumisolojen kehittämiseen Kuusikodissa

1975 Sotainvalidien veljesliitto ry 168 188 lahjoitus keräykseen ”Sairaala Sotavammaisille”

Vierailevat kutsutaiteilijat Rovaniemellä

2024

Marjatta Holma, kuvataiteilija

Iiri Poteri, kuvataiteilija

2023

Jenni Eskola, kuvataiteilija

Denise Ziegler, kuvataiteilija

2022

Alma Heikkilä, kuvataiteilija

Paavo Räbinä, kuvataiteilija

2021

Juha Pekka Matias Laakkonen, kuvataiteilija

Petri Ala-Maunus, kuvataiteilija

2020

Tiina Heiska, kuvataiteilija

Maija Albrecht, kuvataiteilija

2019

Aurora Reinhard, kuvataiteilija

Markku Hirvelä, kuvanveistäjä

2018

Kristiina Uusitalo, kuvataiteilija

Matti Peltokangas, kuvanveistäjä

2017

Hannele Kylänpää, kuvanveistäjä

Pertti Kekarainen, kuvataiteilija

2016

Teemu Saukkonen, kuvataiteilija

Pirjetta Brander, kuvataiteilija

2015

Matti Nurminen, kuvanveistäjä

Janne Räisänen, kuvataiteilija

2014

Marja Kanervo, kuvataiteilija

Tamara Piilola, kuvataiteilija

2013

Jan Kenneth Weckman, kuvataiteilija

Marja Pirilä, valokuvataiteilija

2012

Jukka Korkeila, kuvataiteilija

Roi Vaara, performanssitaiteilija

2011

Kimmo Schroderus, kuvanveistäjä

2010

Henry Wuorila-Stenberg, taidemaalari

Anne Tompuri, taidemaalari

2009

Anu Tuominen, kuvataiteilija

Antti Ojala, taidemaalari

2008

Anna Retulainen, taidemaalari

Sofia Wilkman, taidemaalari

2007

Päivi Sirén, taidemaalari

Ilkka Väätti, taidemaalari

2006

Heikki Marila, taidemaalari

Tuija Arminen, kuvataiteilija

2005

Heimo Suntio, kuvataiteilija

Tarja Pitkänen-Walter, kuvataiteilija

2004

Paul Osipow, taidemaalari

Lotta Määttänen, taidemaalari

2003

Riitta Päiväläinen, valokuvataiteilija

Irmeli Hulkko, kuvataiteilija

2002

Pekka Vesterinen, taidemaalari

Jyrki Siukonen, kuvataiteilija

2001

Lauri Rankka, taidegraafikko

Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä

2000

Minna Heikinaho, kuvataiteilija

Jussi Niva, kuvataiteilija

1999

Heli Hiltunen, kuvataiteilija

Pasi Karjula, kuvataiteilija

1998

Juho Karjalainen, taidegraafikko

Kari Laitinen, taidegraafikko

1997

Markku Hakuri, kuvanveistäjä

1996

Jaakko Niemelä, taidegraafikko

Markku Keränen, taidemaalari

1995

Jussi Heikkilä, kuvanveistäjä

Temppelikadun taiteilija­ateljeen taiteilijat

2024–2025

Eeva-Maija Pulkkinen, kuvataiteilija, Turku

2023–2024

Michal Czinege, kuvataiteilija, Nurmes

2022­2023

Johanna Ketola, kuvataiteilija, Jämsä

2021–2022

Jonna Kina, kuvataiteilija, Tampere

2020–2021

Kati Rapia, kuvataiteilija, Loviisa

2018–2020

Mia Hamari, kuvataiteilija, Simo

2016–2017

Janne Nabb, kuvataitelija, Övermark

2014–2015

Antti Laitinen, kuvataiteilija, Raahe

2012–2013

Jaakko Rönkkö, kuvataiteilija, Kuopio

2010–2011

Saara Ekström, taidemaalari, Turku

1.9.–31.12.2009

Anne Tompuri, taidemaalari, Lappeenranta

1.1.–31.8.2009

Kari Cavén, kuvanveistäjä, Vantaa

2008

Reijo Hukkanen, taidemaalari, Oulu

Sinikka Tuominen, taidemaalari, Oulu

Wihuristit Villa Lantessa

2024–2025

Jakov

Gerchman

HY historia jatko­opiskelija

2023–2024

Iida Huitula

HY teologia jatko­opiskelija

2022–2023

Tuomo-Paavo

Salokas

JyY filosofia, jatko­opiskelija

Jake Tippett

HY, historia, jatko­opiskelija

2021–2022

Joonas Vanhala

TY kielitiede jatko­opiskelija

2020–2021

Miika Remahl

HY yleinen historia jatko­opiskelija

2019–2020

Roosa Kallunki

HY historia, jatko­opiskelija

2018–2019

Anni Hella

TY kulttuurihistoria jatko­opiskelija

2017–2018

Urpo Kantola

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

2017–2018

Pia Mustonen

TY historia jatko­opiskelija

2015–2016

Laura Aho

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

2014–2015

Marko Halonen

HY historia jatko­opiskelija

2013–2014

Miikka Kuha

JyY romaaninen filologia jatko­opiskelija

2013–2014

Tommi Lankila

Princeton University historia jatko­opiskelija

2012–2013

Riikka AlaRisku HY italialainen filologia jatko­opiskelija

2011–2012

Timo Korkiakangas

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

2010–2011

Heini Ynnilä

Oxford University archaeology jatko­opiskelija

2009–2010

Laura Nissin

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

2008–2009

Miikka Tamminen

TaY historia jatko­opiskelija

2007–2008

Milla Bergström HY teologia jatko­opiskelija

2006–2007

Ulla Di Mariano ent. Laitakari TY filologia jatko­opiskelija

2005–2006

Jesse Keskiaho HY historia jatko­opiskelija

2004–2005

Samu Niskanen

HY historia jatko­opiskelija

2003–2004

Teemu Immonen

HY historia jatko­opiskelija

2002–2003

Meri Vuohu

TaY historia jatko­opiskelija

2001–2002

Janne Pölönen

OY historia jatko­opiskelija

2000–2001

Ria Berg

HY klassillinen arkeologia jatko­opiskelija

1999–2000

Ulla Lehtonen

HY teologia jatko­opiskelija

1998–1999

Eeva-Maria

Viitanen

HY arkeologia jatko­opiskelija

1997–1998

Ulla Rajala

TY arkeologia jatko­opiskelija

1996–1997

Pauli Sivonen

HY historia jatko­opiskelija

1995–1996

Janne Ikäheimo OY arkeologia jatko­opiskelija

1994–1995

Heikki Saros

HY taidehistoria jatko­opiskelija

1993–1994

Maija Tuomikoski

HY historia jatko­opiskelija

1992–1993

Kaj Sandberg

ÅA historia jatko­opiskelija

1991

Sari Mattero

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1990

Pasi Ojala

TaY historia, jatko­opiskelija

1989

Anneli Luhtala

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1988

Timo Sironen

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1986, 1987

Agneta Ahlqvist HY historia jatko­opiskelija

1986

Heikki Mikkeli HY historia jatko­opiskelija

1984, 1985

Anja-Inkeri

Lehtinen HY historia jatko­opiskelija

1982, 1983

Lena Talvio

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1980, 1981

Jarmo Pankamaa HY historia jatko­opiskelija

1979

Juhani Sarsila

JyY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1978, 1979

Aino Katermaa TaY historia jatko­opiskelija

1976, 1980

Eero Jarva OY historia jatko­opiskelija

1975, 1977

Maija Väisänen

HY historia jatko­opiskelija

1973, 1974

Anne Helttula

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1969,1970

Paavo Castrén

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1967, 1968, 1972

Eva Margareta

Steinby

HY klassillinen arkeologia jatko­opiskelija

1966

Heikki Solin

HY klassillinen filologia jatko­opiskelija

1965

Unto Paananen

HY historia jatko­opiskelija