Wihurin tutkimuslaitos

Jenny ja Antti Wihurin rahaston

perustama Wihurin tutkimuslaitos on saavuttanut kansainvälisesti merkittäviä tuloksia sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa. Viime vuosina se on vahvistanut asemaansa erityisesti imusuonten tutkimuksessa.

kulkua imusuonissa immuunivasteessa. Tutkimuksissa hyödynnetään yhteisenä teknologia-alustana verisuonten kasvutekijäteknologiaa sekä kehittyneitä kuvantamis- ja yksisoluanalyysimenetelmiä.

Viime vuosina tutkimuslaitos on kehittänyt asiantuntijakumppaniensa kanssa hiirimalleja, geeninsiirtotekniikoita, molekyylien analyysimenetelmiä sekä kokemusta geeniekspression bioinformaattisesta analyysistä ja pitkälle kehitetystä kuvantamisanalyysistä. Yhteistyökumppaniensa kanssa tutkimuslaitos on liittänyt hiirimallien tulokset yhä useammin löydöksiin kliinisestä materiaalista. Tästä esimerkkinä on tutkijoiden tuore havainto, jonka mukaan TIE2-kasvutekijäreseptorin korkea ilmenemistaso verisuonen endoteelisoluissa suojaa sepelvaltimotaudilta.

Resurssit ja tutkimusyhteistyö

Wihurin tutkimuslaitoksen sisällä toimii kuusi itsenäistä tutkimuslinjaa. Laitoksessa työskentelee kansainvälinen ryhmä lääkäreitä, molekyylibiologeja, biokemistejä ja laboratorioteknikkoja. Vakituisen henkilökunnan lisäksi tutkimuslaitos tarjoaa muun muassa tohtorikoulutettaville mahdollisuuden osallistua tutkimukseen.

Tutkimuksen painopisteet

Wihurin tutkimuslaitos toimii Meilahdessa lääketieteen Biomedicum Helsinki -tutkimuskeskuksessa akateemikko Kari Alitalon johdolla.

Tutkimuslaitoksen tutkimusohjelma sisältää biolääketieteellistä perustutkimusta ja soveltavaa translationaalista tutkimusta. Sen painopistealueina ovat sydän- ja verisuonitutkimus sekä kantasolututkimus. Tutkimuslaitoksen sydän- ja verisuonitutkimus keskittyy erityisesti veri- ja imusuonten kasvua ja toimintaa sääteleviin tekijöihin ja näiden merkitykseen veri- ja imusuoniston sairauksissa.

Wihurin tutkimuslaitos on vahvistanut asemaansa erityisesti imusuonten tutkimuksessa, joka on nopeasti kasvava fysiologian ja patologian tutkimuksen ala. Tällä hetkellä tutkimuksen avulla selvitetään veri- ja imusuonten osallisuutta esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa, verisuonien plasmavuodossa kriittisissä sairaustiloissa kuten shokkisyndroomassa, Alzheimerin taudissa, pesäkekovettumataudissa, liikalihavuudessa ja siihen liittyvässä tyypin 2 diabeteksessa.

Lisäksi Wihurin tutkimuslaitoksessa tutkitaan liikunnan roolia luustolihasten aineenvaihdunnassa ja tulehdussolujen

Tutkimuslaitos tekee monipuolista yhteistyötä useiden suomalaisten sekä ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa sekä useissa kansainvälisissä tutkijaverkostoissa.

Wihurin tutkimuslaitos on osa Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Vuonna 2022 säätiö käytti tutkimuslaitoksen toimintaan 2,2 miljoonaa euroa, jonka lisäksi se on saanut ulkopuolista kilpailtua tutkimusrahoitusta. Tutkimuslaitos toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuslaitoksen laitteisto sekä Biomedicum Helsingin tarjoamat palvelut mahdollistavat uusimpien teknologioiden käytön.

Tieteellinen neuvottelukunta

Tieteellinen neuvottelukunta arvioi tutkimuslaitoksen tieteellistä tutkimustyötä ja tukee säätiön hallitusta tutkimuslaitokseen liittyvässä päätöksenteossa. Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2022 professori Tomi Mäkelä ja jäseninä professori Christer Betsholtz Tukholman Integrated Cardio Metabolic Centeristä sekä Suomesta akateemikko Sirpa Jalkanen ja professorit Timo Strandberg ja Seppo Ylä-Herttuala

Kari Alitalo

Translationaalisen kardiovaskulaarilääketieteen tutkimusryhmä

Akateemikko Kari Alitalon ryhmä osoitti VEGF- ja Angpt2-kasvutekijägeeni-perheiden välillä mekanismin, joka säätelee imusuonikasvutekijä VEGF-C:n kykyä lisätä imusuonten kasvua kontrolloimalla VEGF-C:n vaikutuksia välittävän reseptorin ilmenemistä endoteelisolujen pinnalla. Yhteistyössä dosentti Katariina Öörnin kanssa ryhmä osoitti myös, että valtimoiden Angpt2- reseptori suojaa ateroskleroosilta eli valtimotaudilta.

Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä Kari Alitalolle Suomen Leijonan ensimmäisen luokan komentajamerkin.

Pipsa Saharinen

Verisuonibiologian tutkimusryhmä

Professori Pipsa Saharisen tutkimusryhmä on jatkanut tutkimuksia mekanismeista, jotka säätelevät verisuonten läpäisevyyttä ja imusuonten toimintaa. Nämä mekanismit ovat keskeisiä kudosten nestetasapainon ylläpidossa. Lisääntynyt plasmanesteen tihkuminen kudoksiin aiheuttaa kudosturvotusta, ylläpitää tulehdusreaktiota ja lopulta heikentää verenkiertoa monissa sairauksissa. Tutkimusryhmä on osoittanut aiemmin, että endoteelisolujen integriinireseptorit ovat keskeisiä suonten läpäisevyyden säätelyssä. Nyt integriinien välittämä viestiliikenne on selvinnyt tarkemmin. Tutkimus tuo perustavanlaatuista uutta tietoa veri- ja imusuonten säätelystä.

Saharisen ryhmässä työskentelevä Kumar Ponna sai kilpaillun Suomen Akatemian postdoktoraalitutkijan rahoituksen ja Pipsa Saharinen professuurin Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Riikka Kivelä

Verisuonten ja lihaksen kantasolujen tutkimusryhmä

Verisuonten endoteelisolut ovat tärkeitä kudosten kasvun, aineenvaihdunnan ja uudismuodostuksen säätelyssä. Apulaisprofessori Riikka Kivelän tutkimusryhmä selvittää parhaillaan ikääntymisen, lihavuuden sekä fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia sydämen ja lihasten endoteelisoluihin. Tavoitteena on löytää uusia hoitokeinoja kardiometabolisiin sairauksiin. Tutkimus sai vuonna 2022 nelivuotisen rahoituksen Suomen Akatemialta.

Ryhmä on myös tutkinut PROX1-transkriptiofaktorin roolia lihaksen kantasoluissa ja lasten yleisimmässä pehmytkudossyövässä rhabdomyosarkoomassa. Uusimmat tulokset julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Sinem Karaman

Kudosspesifisen suoniston tutkimusryhmä

Akatemiatutkija Sinem Karaman ryhmineen jatkoi aineenvaihduntasairauksista johtuvien elinkohtaisten verisuonistomuutosten tutkimista. Kuluneen vuoden aikana hänen ryhmänsä aloitti yhteistyön usean kliinisen tutkimusryhmän kanssa laajentaakseen tutkimuksiaan ihmiskudoksiin. Ryhmän tämänhetkiset tulokset vahvistavat suuren osan heidän hiirimalleissa tekemistään löydöksistä.

Kari Vaahtomeri

Lymfaendoteeli- ja valkosoluviestinnän tutkimusryhmä

Dosentti Kari Vaahtomeren tutkimusryhmä tutkii tekijöitä, joita voitaisiin hyödyntää hankitun immuniteetin imusuonivälitteisessä säätelyssä. Kuluneena vuonna Vaahtomeren ryhmä on selvittänyt imusuonten kasvumekanismeja, jotka takaavat imusuoniverkoston kudoskattavuuden ja siten imusuonten tehokkaan toiminnan. Ryhmä on tunnistanut tekijöitä, joiden avulla imusuonen endoteeli säätelee CCL21-kemokiinivälitteistä valkosolujen liikkumista imusuonistoon ja sieltä imusolmukkeisiin. Ryhmä on ensimmäistä kertaa kuvannut imusuoniendoteelin proteiinieritysreitit, mikä avaa uusia mahdollisuuksia imusuonen endoteelin ja valkosolujen välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen ja manipulointiin.

Dosentti Katariina Öörnin ryhmässä on aiemmin kehitetty menetelmiä, joiden tavoitteena on parantaa sydän- ja verisuonitautien riskiarviota. Menetelmät perustuvat LDL-hiukkasten patologisten funktioiden mittaamiseen ja kertovat LDL-hiukkasten laadusta. Nyt tutkimusryhmä on osoittanut, että maksan lipidikoostumus, jonka tiedetään muuttuvan liikalihavuuden seurauksena, säätelee LDL-hiukkasten koostumusta ja lisää niiden kykyä aiheuttaa ateroskleroosia.

Tutkimusryhmässä on myös selvitetty, kuinka omega-3-rasvahapot vaikuttavat LDL-hiukkasten laatuun, ja tutkittu tulehdussolujen aiheuttamia muutoksia LDL-hiukkasissa. Lisäksi ryhmässä on kehitetty uusia malleja, joiden avulla voidaan tutkia metabolisen oireyhtymän vaikutusta lipoproteiinien laatuun ja ateroskleroosin kehittymiseen.