LAADUKASTA LUETTAVAA LAPSIPERHEILLE.
Uusi Ensikoti rakentuu s. 4- 5
Ruuhkavuodet käynnissä? 5 vinkkiä ruuhkavuosista selviytymiseen s. 8- 9
Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä s. 12-13
Lastensuojelu s. 20 - 21
ALBERTIN OLOHUONE
Messuaukiolle on noussut Liuku-niminen taideteos. Ilmainen ja ympärivuotinen teos juhlii Messukeskuksen 100-vuotista taivalta ja mikä parasta - se on liukumäki!
Seitsemän metriä korkea ja 25 metriä pitkä, hehkuvanpunainen Liuku yllyttää messuvieraan hassuttelemaan ja viettämään aikaa.
Vapaa pääsy
Albertin olohuoneesta löytyy ylisukupolvista juttuseuraa ja virkistävää touhuamista arjen keskelle, maksuttoman kahvitai teekupposen äärellä
Neuvolaparkki-toimintamme
Joka tiistai klo 9.30 - 15.00 viemme tuulahduksen Albertin olohuoneen tunnelmaa Kampin perhekeskuksen ala-aulaan.
Osoite: Malminkatu 3 F, tiistaisin klo 9.30-15.00 (29.11. saakka)
Neuvolaparkissa askarellaan, maalataan, piirretään ja tavataan muita vanhempia ja lapsia. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!
Vapaa pääsy.
Julkaisija: Ipanaposti
Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi
Ilmestyminen:
Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue.
Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.
Tekniset tiedot:
Painopinta-ala 210x297, Tabloid
Palstat 6
Ilmoituskoot: 1/1 sivu 210mm x 297mm 1/2 sivu 210mm x 145mm
1/2 sivu 102mm x 297mm
1/4 sivu 95mm x 137mm
1/6 sivu 62mm x 137mm
Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.
Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
NISKALA ARBORETUM
Kiva monipuolinen puulajipuisto pienine polkuineen. Kuljettavissa myös rattailla. Autopaikat lähellä. Vieressä keskuspuisto ja Haltialan tila eläimineen.
Lasten kanssa ihmeteltävää on muun muassa puukirjaston pieni ihastuttava lampi ja monenmoiset seikkailupolut. Arboretumissa ja lähistöllä on hyviä penkkejä ja pöytiä, joissa voi nauttia pienet metsäeväät.
Vapaa pääsy!
Suun ja suoliston olosuhteet määrittävät mitkä bakteerilajit näissä ympäristöissä viihtyvät ja siksi eri tarkoituksiin on tulee valita oikeat bakteerit. Suun suojaava mikrobisto puolustaa myös nielua ja korvia. Suolistoa suojaavat bakteerit ehkäisevät suolisto-ongelmia, aktivoivat immuunisysteemiä sekä pitävät yhteyttä ihoon ja aivoihin.
ToothGuide® suojaa suuta ja nielua
● Suuta suojaavat S. salivarius -bakteerit syntymästä alkaen.
● Suojabakteerit estävät plakki- ja ientulehdusbakteerien toimintaa.
● Koko perheelle.
ProImmuno® aktivoi vastustuskykyä suoliston kautta
● Suoliston kautta rakentuu elimistön vastustuskyky.
● Suoliston hyödylliset bakteeri aktivoivat immuunisysteemiä.
● Myös äidille raskaus- ja imetysaikana.
ProVillus® herkälle suolistolle
● Tasapainottaa suolistomikrobistoa.
● Suojabakteerit estävät ei-toivottujen bakteerien toimintaa.
● Rauhoittaa ärtynyttä suolistoa.
ProSkin® lisää ihon hyvinvointia suoliston kautta
● Suolistosta on viestiyhteys ihoon.
● Suolistomikrobiston epätasapaino on tyypillistä iho-oireissa.
● Suoliston tasapainoa ohjaavat laktobasillit ja bifidobakteerit.
Saatavilla hyvin varustetuista apteekeista sekä gutguide.fi verkkokaupasta.
Kysy halutessasi lisää mikrobiologeilta info@gutguide.fi
Skannaa QR-koodi ja siirry GutGuideverkkokauppaan. Tee ostoksia ja tutustu laajaan valikoimaan. Valikoimasta löydät myös GutIndex®-suolistomikrobistoanalyysin, jonka avulla kartoitat suolistosi tilan.
Vallilassa Ensi- Kodin tiellä on vilkas työmaa. Työmaan henkilökunta tekee työtään kesäisen auringon alla, lääkekaappitoimitus on käynnissä ja kylmäterapia-altaan asennus on valmistumassa.
Talon kerroksissa on kauniin vihertävät seinät, saunaosaston pergolan lattian hionta on käynnissä. On valmistumassa Uusi Ensikoti.
Helsingin ensikodin uusi päätoimipiste on valmistumassa tuttuun paikkaan. Tälle paikalle valmistui vuonna 1942 keskellä sotaa Suomen ensimmäinen ensikoti palvelemaan yksinhuoltajaäitejä vauvoineen. Vuonna 2021 Helsingin ensikoti ry pääsi ratkaisuun, joka mahdollisti laajan saneerauksen tekemisen ensikotiin ja uudisosan rakentamisen tämän jatkoksi. Hoivatilojen ja Helsingin ensikodin kumppanuudella on nyt
rakentumassa merkittävä osaamis- ja kuntoutusyhteisö palvelemaan erityisesti Uudenmaan aluetta, jossa Suomen lapsista syntyy joka kolmas.
Hyvien kumppaneiden avulla unelma Uudesta Ensikodista on mahdollistunut. Helsingin kaupunki on edistänyt merkittävästi hanketta, lupamenettelyt ovat olleet perusteelliset ja ripeät. Alueen kunnat ovat olleet tukena, jotta Ensikodin työ on jatkunut ilman keskeytyksiä väistötiloissa.
Ensikodin hankkeeseen valitsema konseptitoimisto Flock on toiminut talon visuaalisen ilmeen toteuttajana Ensikodin ideoiden pohjalta. Flockin toimistossa valmistuu parhaillaan uniikkeja huonekaluja Ensikodin käyttöön. Talon teemana on metsä, joka ilmenee talon satumaisissa sisustu-
selementeissä. Materiaali- ja värivalinnat on tehty traumasensitiivisesti. Talossa on mukana useita yliopistotasoisia kehittäjäkumppaneita aistitilasta terveydenhuollon ammattilaisten toimintaan.
Kaupunkilaiset kutsutaan taloon avointen ovien päivänä loppuvuodesta. Uuden Ensikodin, terapeuttisen perhetyön osaamisyhteisön, toimintaajatus on seuraava: ”Lapsen oikeuksista ja perheen kunnioituksesta
rakentuva hoivaava yhteisökuntoutuksen ympäristö, jossa yhdistyvät viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuva ammatillinen osaaminen ja eettisesti kestävä, ihmisarvoa kannatteleva toiminta. Uusi Ensikoti on johtavia terapeuttisen vauva- ja pikkulapsiperhetyön osaamisyhteisöjä maailmassa.”
” Kaupunkilaiset kutsutaan taloon avointen ovien päivänä loppuvuodesta.”
Parisuhteen käsittelemättömät ristiriidat kärjistyvät usein lomalla. Siksi lomakauden aloittaminen parisuhteen hoitamisella parantaa kesälomakokemusta, vähentää stressiä ja lisää kiintymystä.
Hyvin yhdessä vietetty loma on kuin suhteen henkivakuutus, kiteyttää parisuhdetohtori Hanna Ranssi- Matikainen.
Lapsiperheissä arkea eletään usein lasten ehdoilla. Vaikkei lapsia olisikaan, loman kynnyksellä odotukset parisuhdetta kohtaan ovat tapissaan. Suomessa avioeropiikit osuvat tammikuulle ja elokuulle, heti lomien jälkeen. Siksi hyvin yhdessä vietetty loma on kuin suhteen henkivakuutus. Jos tunnekuormaa ei saada loman aluksi purettua, koko loma saattaa mennä toisen syyttelyksi.
“Pitkissä ja onnellisissa suhteissa on onnettomien suhteiden lailla tunneyhteyden katkoksia, vaikeuksia ja ristiriitoja. Yksi ero kuitenkin löytyy: onnellisiksi koetuissa suhteissa on kyky palata tunneyhteyteen katkoksen jälkeen”, sanoo aiheesta väitellyt Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi- Matikainen.
Pettymys ja kipu suhteessa ovat usein seurausta kommunikaation puutteesta.
Molemmilla puolisoilla on tarve ja oikeus tulla kuulluksi. Myötäelävä kuunteleminen kannattaa: vain kuulluksi tullut voi kuunnella ja kuulla.
Miten sitä voisi arjessa lisätä? “Suosittelen arkista tekemistä kuten yhteisiä kauppareissuja, läheisyyttä, rauhallisia aamukahveja kaksin tai esimerkiksi parisuhdetapahtumaan osallistumista heti loman aluksi. Rimaa kannattaa laskea siten, että kiinnittää erityisesti huomiota pieniin onnelliseksi tekeviin asioihin”, vinkkaa parisuhdetohtori.
Parempi avioliitto ry on järjestänyt parisuhdetapahtumia ympäri Suomen jo 45 vuoden ajan. Niille on osallistunut kymmeniä tuhansia suomalaisia, ja tulokset ovat vaikuttavia:
“Joka vuosi saamme useita viestejä, miten leirille osallistuminen on ehkäissyt eroja tai pysäyttänyt jo vireillä olleen eroprosessin. Parisuhteen vuosihuolto pitäisi kuulua jokaiseen suhteeseen. Kursseilta saa konkreettisia työkaluja paikata vuosien mittaan suhteeseen tulleita lommoja, haavoja tai vain löytää uutta kipinää”, kuvaa Ranssi- Matikainen.
Parisuhdetapahtumissa päällimmäiset asiat ja tunteet voi purkaa turvallisessa ympäristössä, ohjatusti vertaisryhmissä. Sen jälkeen lomakin maistuu paremmalta.
Parisuhdetohtorin viisi lomavinkkiä
• Pitäkää toisianne kesän tärkeimpänä ihmisenä.
• Aloittakaa loma-aamut yhdessä. Lämmin kahvikuppi kertoo rakkau- desta lempeästi.
• Muistelkaa yhdessä myönteisiä seksikokemuksianne. Läheisyys ja kipinä viriävät omalla painollaan, kun siihen avautuu mahdollisuus.
• Puhukaa kunnioittavasti. Kauniit sanat, asioiden keskittynyt kuunteleminen sekä sipaisut ohimennen tekevät lomalla onnelliseksi.
• Aloittakaa loma parisuhdetapahtumalla. Suhde kaipaa auton, puutarhan ja talon tavoin säännöllistä perushuoltoa.
Lähde: Parempi avioliitto ry , tiedote.
Tarjoamme lastenhoitoa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Voit tilata lastenhoidon kerraksi tai säännöllisesti esimerkiksi viikottain. ONNIn palvelut ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Meille on ilo tehdä perheesi arjesta sujuvaa ja mukavaa.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
09 8564 6541
lastenhoito@onnion.fi
Katso edulliset hintapaketit verkkosivuilta!
onnilastenhoito.fi
” Luotettavan lastenhoitajan avulla vanhemmat saavat apua työn, perhe-elämän ja omien tarpeidensa tasapainottamiseen.”
Lapsiperheiden elämässä ruuhkavuodet ovat usein hektisiä ja vaativia. Monet lapsiperheet joutuvat kohtaamaan ruuhkavuodet valitettavasti ilman kattavia tukiverkostoja. Erityisesti yksinhuoltajaperheet ja perheet, joilla ei ole läheisiä sukulaisia tai vahvoja ystävyyssuhteita, voivat kokea tukiverkostojen puuttumisen erityisen vaikeana.
ONNI lastenhoito on ratkaisu lastenhoito-ongelmiin tukiverkostojen puuttuessa. Luotettavan lastenhoitajan avulla vanhemmat saavat apua työn, perhe-elämän ja omien tarpeidensa tasapainottamiseen. Lastenhoitajamme kanssa lapset saavat aktiivista ja turvallista hoitoa kotona. Tutustu ONNI lastenhoitoon osoitteessa onnilastenhoito.fi.
Tässä on viisi vinkkiä ruuhkavuosista
selviytymiseen:
1. Priorisoi ja keskity olennaiseen. Ruuhkavuosien aikana aika ja voimavarat voivat olla rajallisia. Tunne omat rajasi ja pyri delegoimaan tehtäviä tarvittaessa.
2. Hyödynnä tukiverkostoja ja palveluita. Pyydä apua ja ota sitä vastaan. Tukiverkostojen puuttuessa voit hyödyntää esimerkiksi ONNIn lastenhoito- ja kotisiivouspalveluita, joita saat edullisemmin kotitalousvähennyksen avulla. Lisäksi voit hyödyntää ammattilaisten tarjoamaa tukea, kuten neuvolaa.
3. Rutiineilla ja aikatauluilla selkeyttä ja järjestystä. Laadi esimerkiksi viikoittainen aikataulu, johon sisältyvät perheen tärkeät aktiviteetit, kuten koulunkäynti, harrastukset ja ruokailut.
4. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi. Kun vanhemmat voivat hyvin, voi lapsikin hyvin.
5. Muista itsellesi armollisuus. Hyväksy, että et voi olla täydellinen vanhempi tai suoriutua kaikista tehtävistä täydellisesti. Anna itsellesi lupa levätä.
Ruuhkavuodet voivat tuntua ajoittain haastavilta, mutta tämä vaihe on myös täynnä iloa, rakkautta ja kasvua. Tärkeintä on tehdä parhaansa omien voimavarojen puitteissa ja nauttia arjen pienistäkin hetkistä!
Marttojen kotitalousasiantuntijat antavat neuvontaa kursseilla, luennoilla, kotikäynneillä ja tapahtumissa ympäri Suomea. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään kohdennettua toimintaa, jossa kohderyhmiä ovat pikkulapsiperheet, maahan muuttaneet, nuoret, kuntoutujat, rikosseuraamusasiakkaat ja ikäihmiset. Tavoitteena on tukea ja vahvistaa osallistujien arjen taitoja, sosiaalisia taitoja ja hyvinvointia. Lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvään arkeen. Toiminnassa korostuvat käytännöllisyys, vaikuttavuus ja kohtuullisen kulutuksen periaate.
Hyvää palautetta asiakkailta
Kotitalousneuvonnan asiakkaat ovat kokeneet neuvonnan hyödylliseksi.
”Kiitos kannustuksesta, tuesta ja hyväksyväisyydestä! Oli kreisiä, että pystyin niin monena kertana istumaan ruokapöydässä muiden kanssa ja vielä syömäänkin jotain.” (osallistujan palaute, Arki sujuvaksi -toiminta)
”Oli mukava vetäjä ja otti kaikki huomioon, oli helppo tulla eikä ahdistanut olla niin paljon kuin monessa sos. tilanteessa. Ruoanlaitossa sai apua ja monia asioita oppi. Lempeä tapa ohjata oli kiva.” (osallistujan palaute, Arki sujuvaksi -toiminta)
”Tosi ihana ja hyödyllinen opastus perheen ruokailuihin! Opin uutta paljon, missä voi arkea helpottaa ja aterioita monipuolistaa.” (osallistujan palaute, Lapsiperhetoiminta)
Kohdennettua neuvontaa ohjaavat Marttapiirien koulutetut kotitalousasiantuntijat. Keskeisiä yhteistyökumppaneita vuonna 2022 olivat Takuusäätiö, Moniheli ry, Rikosseuraamuslaitos, Into ry ja Ensi- ja turvakotien liitto ry.
”Kurssi tuki hyvin nuoren taitoja. Ryhmäytymistäkin tapahtui kurssin edetessä, mikä on erittäin mukava huomata. Erittäin toimiva kokonaisuus ja vastasi niihin tarpeisiin (arjen hallinta, itsenäistyminen), joita meidän
nuorillamme on.” (yhteistyökumppanin palaute 2022)
Sosiaali- ja terveysministeriö tukee Marttojen kohdennettua neuvontatyötä Veikkauksen tuotoilla. Vuonna 2022 STEA rahoitti viittä toimintaa: Arki sujuvaksi, Lapsiperheiden arjen tukeminen, Vilppu, Luontokoti ja Kestävät talouspolut.
Martta-akatemia
Martta-akatemia on Marttajärjestön oma verkko-oppimisympäristö. Verkko-opintojen, webinaarien ja kurssiemme kautta voit kehittää taitojasi eri aihealueissa. Martta-akatemiasta löydät myös käytännöllistä tietoa yhdistystoiminnan tueksi.
Oletko uusi käyttäjä?
Martta-akatemiaan voit tutustua vierailijana myös ilman käyttäjätunnusta. Vierailijana pääset esimerkiksi avoimille kursseillemme. Jos kuitenkin haluat suorittaa kurssit kokonaisuudessaan ja haluat niistä suoritusmerkinnän, kannattaa rekisteröityä Martta-akatemian käyttäjäksi. Käyttäjätunnusten luominen on helppoa. Tarvitset tunnusta varten vain toimivan sähköpostiosoitteen.
Martta-akatemian avoimet verkkokurssit
Martta-akatemian avoimia kursseja voit opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelu tapahtuu Marttaliiton asiantuntijan ohjauksessa. Kurssisisältöjä päivitetään jatkuvasti.
Marttaliiton avoimet verkkoluennot
Muistathan myös Marttaliiton järjestämät suositut avoimet verkkoluennot! Tarjolla on kiinnostavia aiheita ja vierailevia luennoitsijoita. Useimmat luennot tallennetaan myöhemmin katsottavaksi Martta-akatemiaan.
Lisätietoja:
Arki sujuvaksi -toiminta:
Piia Aho, piia.aho@martat.fi, puh. 050 466 4447
Lapsiperhetoiminta:
Katariina Silanen, katariina.silanen@martat.fi, puh. 050 566 4508
Luontokoti:
Anna Anttonen, anna.anttonen@martat.fi, puh. 050 473 4185
Lähde: Matta ry, tiedote
Kesäkahvilan aukioloajat: ke-pe 11-16, la 9-14 su 11-16
Café & puoti avoinna aina yhtä aikaa.
SYYSMARKKINAT 23.-24.9. Klo 10-15
Knehtilän Tila p. 040 561 9797
Haapasaarentie 75, Hyvinkää
Leikki on keskeinen toimintatapa lapsuudessa. Aikuisen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin.
Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haaveitaan ja toiveitaan. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkiessään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä.
Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja kokemusten karttuessa. Aikuisten ja lasten sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus luovat perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille. Lapset havainnoivat, kokeilevat ja oppivat yhteisön sääntöjä leikissä. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan ja tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten
näkökulmia. Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmastoa. Eri tilanteita voi rikastaa leikinomaisuudella. Lorut, sanaleikit, laulut ja yhteinen hassuttelu vahvistavat myönteistä ilmapiiriä, mikä tukee oppimista ja hyvinvointia.
Aikuisen tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Aikuisen kannattaa tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Aikuisen fyysinen ja psyykkinen läsnäolo tukee lasten välistä vuorovaikutusta ja ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä. Leikin havainnointi lisää ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan.
Pitkäkestoiseen leikkiin tarvitaan aikaa, rauhaa ja tilaa sekä sopivia ja lasten saatavilla olevia leikkivälineitä ja materiaaleja. Kotona kannattaa joustaa leikkien mukaan, sillä leikit eivät välttämättä pysy paikallaan niille nimetyissä tiloissa. Leikkiin kannustavassa ympäristössä myös aikuinen on oppija.
”Ilman kruunua olemme vain tyhjä kuori, valittava haamu historian hetteikössä.” Nämä sanat Suomenlinnan seikkailukierroksen kuningas Kustaa III lausui, kun majesteetin kruunun katoaminen havaittiin. Hovikumarrukset nähtiin Suomenlinnassa ensimmäisen kerran keväällä 1998, tuolloin lapsille suunnattu Kadonneen kruunun jäljillä -seikkailukierros sai ensiesityksensä. Seikkailukierros tehtiin alun alkaen osaksi Suomenlinnan 250-vuotisjuhlaohjelmaa. Kierros on ollut suosittu koululaisten ja lapsiperheiden keskuudessa ja siitä on tullut osa linnoituksen jokavuotista kulttuuritoimintaa. Tänä vuonna vietetään seikkailukierroksen 25-vuotisjuhlavuotta, jonka puitteissa palataan kierroksen alkuaikoihin. Juhlavuoden kierros on uusi versio vuonna 1998 ensiesityksensä saaneesta Kadonneen kruunun jäljillä kierroksesta.
Lapsille (6–13 vuotta) suunnattu, mutta aikuisillekin sopiva Kadonneen kruunun jäljillä -kierros perustuu historialliseen taustatietoon. Osallistujat pääsevät hauskalle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin, etsimään kuningas Kustaa III:n kadonnutta kruunua. Seikkailu vie vehreistä puistoista hämäriin tunneleihin ja vanhan merilinnoituksen bastioneiden uumeniin. Johtolankoja seuratessaan ja vihjeitä ratkoessaan seikkailijat kohtaavat mielenkiintoisia henkilöitä ja erikoisia sattumuksia aikojen takaa. Kierroksella tutustutaan Unescon maailmanperintökohde Suomenlinnaan ja 1700-lukuun hauskalla ja elämyksellisellä tavalla. Kesän esitykset ovat ajalla 10.6.-5.8.2023. Seikkailukierrosta juhlistetaan myös
SUOMENLINNASSA KESÄLLÄ 2023
KADONNEEN KRUUNUN JÄLJILLÄ
-seikkailukierros vie lapset (6–13 v.) vanhempineen jännittävälle aikamatkalle 1700-luvun Viaporiin, kuningas Kustaa III:n kadonneen kruunun jäljille. Kierrokset kesällä ajalla: 10.6.-5.8.2023. Liput alkaen: 14 € / 16 €.
NEITI BLOMCREUTZIN TALOKIERROKSET
Ehrensvärd-museolla tutustuttavat
museon rokokoomiljööseen
historiallisen hahmon johdolla
maanantaisin heinäkuussa 2023.
Museon pääsymaksu 2 € / 5 €.
TYKKISLUUPPI DIANAN
yleisöpurjehduksilla
matkataan 1700-luvulle
Viaporin vesille. Yleisöpurjehdukset ajalla 28.6.- 26.8.2023.
Liput: 8 € / 15 € / 30 €.
Lisätiedot: Ehrensvärd-seura www.suomenlinnatours.com
muulla ohjelmalla Suomenlinnassa tänä kesänä. Seikkailukierroksen kuvaelma tervehtii Suomenlinnakeskuksen aulassa vierailijoita ja Suomenlinna-museoon voi tutustua Kuninkaallinen jalokivijahti -rastiradalla museon aukioloaikojen puitteissa 13.8.2023 asti. Rastirata tutustuttaa Suomenlinna-museoon tehtävien avulla ja siihen voi ottaa osaa museon pääsymaksun hinnalla. Elokuussa 12.-13.8.2023 vietetään seikkailukierroksen juhlaviikonloppua, jolloin on luvassa erikoiskierroksia ja muuta ohjelmaa lapsiperheille.
Suomenlinnassa voi matkata 1700-luvulle myös muun ohjelman parissa. Kesän uutuutena on Ehrensvärd-museon Neiti Blomcreutzin talokierrokset, joilla tutustutaan museon rokokoointeriööriin ja kuullaan 1700-luvun tyylistä ja tavoista sekä tanssiaisista. Lisäksi opitaan viuhkakieltä, jolla saattoi viestiä juhlahumussa. 1700-luvun esikuvien mukaan Suomenlinnan telakalla rakennettu tykkisluuppi Diana kutsuu meriseikkailuun linnoituksen lähivesille. Tykkisluuppi oli 1700-luvulla Viaporin saaristolaivastoon kuulunut tykeillä varustettu, soudettava ja purjehdittava alus. Dianan yleisöpurjehduksilla pääsee kokeilemaan sekä purjehdusta että aluksen yli kahdeksan metrisillä airoilla soutamista.
Lisätietoja Suomenlinnan kesästä löytyy osoitteesta www.suomenlinnatours.com.
Lastenteatterin voima on siinä, että eläytyessään roolihenkilöihin katsoja oppii, jokaisella teolla mikä tehdään, on seurauksia. Ja tätä tapaa oppia elämyksen kautta ei päihitä mikään. Sormi pystyssä opettaminen saarnaamalla, että kiusata ei saa, ei tehdä pahaa toisille, ei olla epärehellinen jää kauas jälkeen siitä, kun teatterissa koetaan myötäelämällä, että susi ei saa syödä isoäitiä. Onnellinen loppu on katharsis, joka jättää jäljen.
Hevosenkengän kohdeyleisö on aina ajateltu -3-12 vuotiaaksi. Esitysten kerroksellisuus on suunniteltu niin, että mukana olevat vanhemmat ja isommat sisarukset, myös teini-ikäiset, saavat esityksistä irti jotakin hauskaa ja tärkeää. Tämä on toiminut! Ihanan Tusculumin myötä pääsimme laajentamaan ikäryhmää taaperoihin ja vauvoihin. On ollut vauvateatteria ja vauvojen värikylpyjä sekä runsaasti satu- ja taidetuokioita. Nyt paneudumme vauvateatteriin uudesta näkökulmasta. Korostamme läsnäolon suomaa inspiraatiota.
Vanhemmuus on aina haasteellista ja tuntuu, että nuorille vanhemmille viime ajat koronoineen, maailmantilanteineen, sometuksineen ja tiukentuneine taloustilanteineen on ollut ja on erityisen vaikeaa. Me teatterissa olemme miettineet, miten voisimme vauva- ja taaperoteatteriesityksissämme tukea vanhemmuutta ja
yhteisöllisyyttä. Siihen pyrimme syksyn uutuudellamme Näin Unessa -vauva- ja taaperoteatterilla. Tulkaa katsomaan ja olemaan läsnä!
Pienellä näyttämöllämme siis Näin unessa ja 30 vuotta täyttävä Kani Untuvakerä. Isolla näyttämöllä jatkaa kevään ensi-iltanäytelmä Hotelli Home ja Hiipivä Hepuli sekä suursuosikkimme Viiru ja Pesonen, Tatu ja Patu supersankareina ja meitä varten kirjoitettu Risto Räppääjä vauvana.
Me tahdomme antaa sadulle aikaa! Satu rakentaa mielikuvitusta ja ruokkii tunteita sekä empaattisuutta. Saamme tuntea myötätuntoa ja iloa hyvän voitosta. Opimme kuin huomaamatta eettisyyttä ja sanavarastokin siinä kasvaa, mikä ei ole huonompi juttu.
Oma museomme, Museo Leikki Tapiolassa, sai Vuoden museota valitessa erikoispalkinnon! Olemme siitä onnellisia. Museomme ovat ottaneet omakseen sekä lapset että aikuiset ja iso työ sai palkintonsa.
Tervetuloa elävän kulttuurin äärelle!
Kirsi Siren, Teatteri Hevosenkengän ja Museo Leikin johtaja
Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo
Kirsi Siren - Outi HaaranenHalme - Sanna Hallén - Fanni Lieto :
vauva- ja taaperoteatteria
Ohjaus: Kirsi Siren
Ensi-ilta 3.10.2023
Kotinäyttämöllä myös:
• Hotelli Home ja Hiipivä Hepuli
• Viiru ja Pesonen
• Kummituskekkerit
• Risto Räppääjä vauvana
• Tatu ja Patu supersankareina
• Kani Untuvakerä
Esiinnymme myös tilauksesta kouluissa, päiväkodeissa, kulttuurikeskuksissa, teattereissa sekä tapahtumissa lähellä ja kaukana seuraavilla esityksillä:
• Hotelli Home ja Hiipivä Hepuli
• Koirakampaamo Villa Koiranen/ Salong Hund och Hår
• Satuhahmot ihan pihalla -improvisaatioteatteriesitys
• Roolihahmot ihan kujalla -improvisaatioteatteriesitys
• Viiru ja Pesonen/ Pettson och Findus
• Mimmi Lehmä ja Varis/ Mamma Mu och Kråkan
• Kani Untuvakerä/ Kanin Dunboll
• Kultakutri ja kolme karhua/ Guldlock och de tre björnarna
• Kummituskekkerit/Spökstök
• Pippuridino/Dunderdino
Esitysajat www.hevosenkenka.fi
Liput ja tiedustelut p. 09 4391 220. hevosenkenka@hevosenkenka.fi hevosenkenka.fi tai lippu.fi
Lapsen mieltymykset tunteva ja toimintaan osallistuva vanhempi voi ohjata lasta välillä reippaastikin sammuttamatta tämän intoa liikuntaan. Lasten innostus liikkua yhdistyi kuitenkin yleisimmin lapsilähtöiseen ja virikkeitä tarjoavaan vanhemmuuteen. Pakottamisen lapset kokivat liikuntaintoa vähentäväksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnassa tehdyssä haastattelututkimuksessa.
Tutkimuksessa liikuntainnostus yhdistyi lasten ajatuksissa yleisimmin liikkumisen vapautta edistävään, mielenkiinnon kohteet huomioivaan ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavaan sekä lapsen kanssa yhdessä liikuntaan osallistuvaan vanhemmuuteen. Lasten liikuntainnostusta lisäsi vanhemman suhtautuminen hyväksyen lapsen ajoittaiseen innostuksen puutteeseen. Vanhemman kontrolli, eli eriasteinen pakottaminen ja lapsen sivuuttaminen liikuntaan liittyvästä päätöksenteosta, koettiin epämieluisaksi ja liikuntainnostusta vähentäväksi.
7–10-vuotiaiden lasten havaittiin käsittävän selkeästi eron liikuntaan innostavien ja toisaalta liikuntaintoa vähentävien toimintatapojen välillä.
- Esimerkiksi voimakas, julkinen ja avoin kannustaminen turnauksissa ja peleissä koettiin joissain tapauksissa noloksi ja jopa häpeälliseksi. Lisäksi esimerkiksi liikuntamotivaation väliaikaisen lopahtamisen vähätteleminen ja sivuuttaminen koettiin määräilevänä ja liikuntainnostusta vähentävänä toimintatapana, tutkijatohtori Arto Laukkanen kertoo.
Haastatteluista nousi kuitenkin esiin myös kokemuksia, joissa vanhemman kovalta tuntuva ohjaus ja määrääminen koettiin hyväksyttävänä ja liikuntainnostusta lisäävänä.
- Lapset toivat esiin tilanteita, joissa vanhemman toiminta oli tuntunut aluksi määräilevältä ja ehdottomalta. Yhteistä tällaisten tilanteiden myönteisenä kokemiselle ja liikuntainnon vahvistumiselle oli se, että vanhempi osallistui itse liikkumiseen lapsen kanssa. Toisekseen nämä vanhemmat
aistivat, missä kulkee raja lapsen mielessä pakottamisen ja hyväksyttävän ohjaamisen välillä, Laukkanen sanoo.
Ruutuajan rajoittaminen liikunnan varjolla syö liikuntainnostusta
Hyvin tyypillinen lasten epämieluisa liikuntakokemus liittyi ruutuajan rajoittamiseen ja siihen liittyvään käskemiseen, että lapsen tulee mennä ulos liikkumaan.
- Tämä on hyvin ristiriitaista, sillä vanhemmat pyrkivät huolehtimaan lasten ruutuajasta ja riittävästä liikkumisesta, mutta tulevat mahdollisesti samaan aikaan edistäneeksi liikunnasta vieraantumista. Kenties liikuntaa ei tulisikaan asettaa vastakkain ruutuajan kanssa, vaan pyrkiä järjestämään molemmilla omat toisistaan riippumattomat paikkansa arjessa, Laukkanen sanoo.
Eräät lasten kokemuksista olivat päinvastaisia. Osa lapsista koki, että heillä oli loputtoman joustavat ja löyhät rajat ruutuajalle.
- Ruutuajan rajoittaminen itsenäisesti voi olla etenkin lapsille haastavaa. Joissain tapauksissa lapset myös näkevät huomattavasti vaivaa ja kekseliäisyyttä luodakseen lisää ruutuaikaa päivään, Laukkanen kertoo.
Ruutuajan rajoittamisen ja riittävän liikkumisen yhdistäminen tuntuu monimutkaiselta haasteelta lapsiperheissä. Aiheesta kaivattaisiinkin kipeästi lisätutkimusta sekä lasten että vanhempien näkökulmista.
Tutkimuksessa oli mukana 79 ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilasta. Oppilaiden käsityksiä liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta tutkittiin ryhmähaastatteluilla. Lapset osallistuivat noin puoli tuntia kestäviin ääninauhoitettuihin haastatteluihin keskimäärin viiden oppilaan ryhmissä osana normaalia koulupäivää. Osallistuminen oli vapaaehtoista.
Lapsille ja perheille tarkoitetulla etuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata lapsen ja hänen huolenpidostaan vastaavien toimeentuloa sekä tukea lapsen hoivaa ja huolenpitoa. Etuuksia haetaan Kelasta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa perhe-etuuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Tuet pienen lapsen hoitamiseen
Äitiysavustus
Äitiysavustuksen saa Suomessa asuva nainen, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt terveystarkastuksessa neljän ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen.
Äitiysavustuksen voi valita joko äitiyspakkauksena tai rahana. Äitiysavustus on verotonta tuloa. Äitiyspakkauksen sisältöön voi tutustua Kelan verkkosivuilla.
Perhevapaat ja niiden ajalta maksettavat etuudet
Perhevapaiden ja vapaiden ajalta maksettavien etuuksien tarkoitus on turvata raskaana olevan ja sikiön terveys sekä mahdollistaa se, että vanhempi voi hoitaa pientä lasta (tai isompaa adoptiolasta) kotona. Tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi, lapsen ja vanhemman välisen suhteen rakentuminen, perheen toimeentulo sekä toisaalta vanhemman mahdollinen työpaikka vapaalta palatessa.
Erityisraskausvapaa ja erityisraskausraha
Raskaana olevalla on oikeus jäädä työstään erityisraskausvapaalle, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti taikka muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden. Vapaan ajalta maksetaan erityisraskausrahaa.
Raskausvapaa ja raskausraha
Raskausvapaan ja raskausrahan tarkoitus on mahdollistaa työstä pois jääminen loppuraskaudesta. Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää eli noin 5 viikkoa ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia raskausvapaan myöhentämisestä siten, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Henkilöt, jotka eivät ole työsuhteessa, voivat aloittaa raskausrahajakson haluamanaan ajankohtana 14–30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivää eli noin 1,5 kuukautta.
Vanhempainvapaa ja vanhempainraha
Vanhempainvapaan ja vanhempainrahan tarkoitus on mahdollistaa ja turvata pienen lapsen hoito raskausrahakauden jälkeen. Vanhempainrahan saamisen edellytys on siten työstä poissaolo ja lapsen hoitaminen. Vanhempainvapaata ja vanhempainrahaa voi saada 320 arkipäivää (yhteensä noin 12,8 kuukautta) lasta kohden. Lapsen molemmilla vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on yhtäläinen oikeus vanhempainvapaaseen ja -rahaan. Vanhempainrahapäivät on kiintiöity puoliksi molemmille vanhemmille siten, että molemmilla vanhemmilla on oikeus 160 vanhempainrahapäivään.
Hoitovapaa ja kotihoidon tuki
Kotihoidon tukea voidaan maksaa, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Lapsi on tuolloin noin 6 kuukauden ikäinen. Kotihoidon tuen edellytyksenä on, että alle 3-vuotiaalla lapsella ei ole kunnallista var haiskasvatuspaikkaa. Tukea voidaan maksaa myös perheen muista alle kouluikäisistä sisaruksista, joilla ei ole kunnallista varhaiskasvatuspaik kaa.
Osittainen hoitovapaa, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha
Työsopimuslain mukaan vanhempi voi olla osittaisella hoitovapaalla koululaisen toisen luku-vuoden loppuun asti. Mikäli lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä eli käy koulua normaalia pidempään, osittaista hoitovapaata voi pitää kolmannen lukuvuoden loppuun saakka.
Yksityisen hoidon tuki
Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi. Lasta voi hoitaa joko yksityinen päiväkoti, ryhmäperhepäivähoidon yksikkö tai yksityinen hoitaja.
Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka saaminen riippuu perheen koosta ja tuloista. Kunta voi lisäksi maksaa yksityisen hoidon tukeen kuntalisää.
Muut lapsiperheiden tuet
Lapsilisä
Lapsilisää maksetaan Suomessa asuvasta lapsesta kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisä on verotonta tuloa. Lapsilisän hakuohjeet, määrät ja maksupäivät löytyvät Kelan sivuilta.
Elatustuki
Jos vanhempi ei huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei asu hänen luonaan pysyvästi, lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua. Vanhemmat voivat tehdä lapsen elatusavusta sopimuksen, jonka kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusapu vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.
Elatustukea maksetaan yhteiskunnan varoista lapselle, kun
• elatusvelvollinen vanhempi on laiminlyönyt elatusavun maksamisen
• elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapua
• lapselle ei ole voitu vahvistaa isää
• elatusapu on määrätty pienemmäksi kuin elatustuki.
Elatustuen maksaa Kela.
Adoptiotuki
Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin voi saada adoptiotukea.
Tilaa
Yhä useammasta lapsesta tehdään Suomessa lastensuojeluilmoitus. Vuonna 2022 ilmoitus tehtiin 98 634 lapsesta eli 9,1 prosentista lapsia. Määrä kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta.
Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia samalla kun muut lastensuojelua kuvaavat keskeiset indikaattorit ovat pysyneet vakaina. *
Yhä useammasta lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus – muut lastensuojelun mittarit pysyneet ennallaan
”Tämä kertoo osin siitä, että lastensuojelu on tullut tutuksi ja ammattilaiset tuntevat velvollisuutensa tehdä lastensuojeluilmoituksia. Toisaalta ollaan kenties jo vähän heilurin äärilaidassa ja voisi kysyä jälleen enemmän, mitä esimerkiksi koulussa voidaan tehdä itse lapsen ja vanhempien tueksi. Lastensuojeluilmoituksen ei pitäisi olla koskaan automaatio”, pohtii kehittämispäällikkö Laura Yliruka.
Lastensuojeluilmoituksesta seuraa lapsen ja hänen tilanteensa selvittelyä. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos sosiaalityöntekijä toteaa erityisen lastensuojelun tarpeen. Lastensuojelun asiakasmäärä on viime vuosina vähentynyt tai pysynyt ennallaan samalla kun ilmoitusten määrä on kasvanut.
”Lastensuojelun tarvetta arvioidaan sosiaalihuollon lapsiperhepalveluissa. Monia lasta ja perhettä tukevia palveluja voidaan kuitenkin tarjota jo peruspalveluissa ilman, että aloitetaan nimenomaisasti lastensuojelun asiakkuus”, Laura Yliruka kertoo.
”On turhauttavaa, ettei meillä Suomessa ole juurikaan tietoa siitä, moniko lastensuojeluilmoituksen kohteena oleva lapsi saa tukea jo perussosiaalityössä”, sanoo erityisasiantuntija Martta Forsell.
”Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo ensi syksynä julkaisemme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sosiaalihuollon lapsiperhepalveluista uusia tilastoja”, Forsell jatkaa.
Eniten lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä. Teini-ikäisistä 14 prosentista tehtiin vuoden aikana lastensuojeluilmoitus.
Myös ilmoitusten kokonaismäärä on kasvanut. Kaikkiaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin lähes 185 000. Yhdestä lapsesta on voitu tehdä useampi ilmoitus saman vuoden aikana.
Lastensuojelun jälkihuollon uudistukset näkyvät asiakasmäärissä
Lapsi tai nuori saa oikeuden lastensuojelun jälkihuoltoon, jos hänet on huostaanotettu tai sijoitettu yli puoleksi vuodeksi. Vuonna 2020 jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen, mikä on mahdollistanut tuen jatkamisen aiempaa pidempään. Tilastojen mukaan jälkihuollossa olevien nuorten määrä on kasvanut, kun moni nuori onkin jatkanut jälkihuollon asiakkuutta ja saanut tarvitsemaansa aikuistumisen tukea.
”Kunnissa jälkihuolto on järjestetty vaihtelevasti organisoiden osana lastensuojelua tai osana aikuissosiaalityötä. Useat hyvinvointialueet ovat yhtenäistämässä jälkihuollon käytäntöjä ja organisoimassa toimintaa omiksi yksiköikseen. Näin jälkihuollon osaamista ja resursointia voidaan kehittää aiempaa selkeämmin”, kertoo jälkihuoltoa kehittävän Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeen projektipäällikkö Tanja Hirschovits- Gerz.
Sijoitettuja lapsia täsmälleen yhtä monta kuin viime vuonna
Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2022 aikana sijoitettuna 17 885 alle 18-vuotiasta. Sattumalta luku on täsmälleen sama kuin 2021. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna vuoden aikana 1,6 prosenttia lapsista.
Sijoitusvuorokausia lapsilla oli vuoden aikana yhteensä 4,6 miljoonaa. Perhehoidon osuus kaikista lasten sijoitusvuorokausista oli 50 prosenttia ja laitossijoitusten 40 prosenttia. Ammatillinen perhekotihoito ja muut sijoitusmuodot muodostivat loput 10 prosenttia sijoituksista. Osuudet ovat pysyneet ennallaan.
Ota yhteyttä, jos olet huolissasi lapsesta tai nuoresta
Voit tehdä lastensuojeluilmoituksen Helsingissä Maisa-palvelussa, lomakkeella tai puhelimitse.
Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisessä tapauksessa voit tehdä lastensuojeluilmoituksen soittamalla sosiaalipäivystykseen
Sosiaalipäivystys
Sosiaalipäivystys auttaa iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevia.
Sosiaalipäivystys arvioi kiireellisen sosiaalipalvelun tarpeen ja ottaa vastaan lastensuojeluilmoitukset virka-ajan ulkopuolella.
Sosiaalipalvelun kiireellinen tarve voi liittyä esimerkiksi lapsen turvattomiin olosuhteisiin, nuoren huolestuttavaan käyttäytymiseen, perheväkivaltaan tai huoleen vanhuksen tai vammaisen ihmisen kotona pärjäämisestä.
Järjestämme kiireellisinä sosiaalipalveluina esimerkiksi majoitusta ja taloudellista tukea.
Sosiaalipäivystyksen välitön apu on maksutonta!
Sosiaalipäivystyksen puhelinpalvelu Helsinki:
0206 96006
Avoinna joka päivä ympäri vuorokauden (Puhelumaksu: pvm/mpm)
Perheen luonnossa liikkuminen näyttäisi olevan yhteydessä lasten pidempään yöuneen ja korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen. Näin ollen, perheiden luonnossa liikkumisen edistäminen voisi olla kustannustehokas tapa lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta ja parantaa lasten unta.
Luonto tarjoaa perheille runsaasti mahdollisuuksia monenlaiseen harrastus- ja ulkoilutoimintaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoliikunnalla ja -altistumisella on suotuisia yhteyksiä erilaisiin terveysvaikutuksiin lapsilla, kuten fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen, luontovierailujen säännöllisyys myöhemmin elämässä, sekä motoristen taitojen kehitys. Ulkoilulla on myös käänteinen suhde erilaisiin käyttäytymisongelmiin ja ADHD- oireisiin. Toisaalta rajallisella pääsyllä luontoympäristöön on havaittu yhteys lasten uniongelmiin.
Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten 3-6-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa yhdessä luonnossa liikkumisen yhteyttä lapsen unitottumuksiin, kohtalaiseen tai hyvin rasittavaan fyysiseen aktiivisuuteen ja painoon. Aineistona käytettyyn poikkileikkaustutkimukseen, joka tehtiin vuosina 20152016, osallistui 864 vanhempaa ja heidän lapsensa. Kaiken kaikkiaan 798 vanhempaa vastasi kyselyyn vanhempien ja lasten luontovierailujen säännöllisyydestä, ja kysely sisälsi myös kysymyksiä sosiodemografisista tekijöistä ja lasten nukkumistottumuksista, kuten nukkumaanmeno- ja herätysajoista. Lisäksi lasten paino ja pituus mitattiin ja lapset käyttivät kiihtyvyysanturia seitsemän päivän ajan mittaamaan fyysistä aktiivisuutta.
Näiden tietojen perusteella tutkijat suorittivat regressioanalyysejä, tilastollinen mallinnusmenetelmä, jolla lasketaan muuttujien keskinäisiä yhteyksiä. Mallien perusteella todettiin yhteydet säännöllisten perheen luontovierailujen, lasten unen keston ja tyttöjen unen laadun välillä. Sään-
nöllisemmät perheen yhteiset luontovierailut olivat yhteydessä myös kohtalaiseen tai hyvin rasittavaan fyysiseen toimintaan kiihtyvyysantureilla mitattuna. Luonnossa ulkoilulla ei ollut yhteyttä lasten painoon.
- Tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä selvittää vanhemman ja lapsen luontokäyntien optimaalinen kesto ja säännöllisyys, joissa terveyshyötyjä voidaan saavuttaa, sanoo tutkimuskoordinaattori Juuli-Mari Kokkonen Naturkraft-tutkimushankkeesta.
Nämä tulokset osoittavat, että perheen säännöllisellä luonnossa liikkumisella on yhteys 3–6-vuotiaiden suomalaislasten pidempään yöuneen, korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen ja tytöillä hyvään unen laatuun. Koska kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, emme voi kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä muuttujien välisistä syyseuraussuhteista. Siitä huolimatta tutkimus korostaa luontoon pääsyn ja luonnolle altistumisen merkitystä lapsen terveydelle. Perheiden luontovierailujen mahdollistaminen sekä kaupungeissa, että maaseudulla voisi olla pätevä ja monipuolinen terveyden edistämisen strategia eri hankkeita suunnitellessa.
- Tuloksemme korostavat kuntien ja kolmannen sektorin järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä saavutettavien ulkoilumahdollisuuksien viestimisessä lapsiperheille ja myös eri strategioiden suunnittelussa perheiden luontovierailujen edistämiseksi. Olemme Suomessa onnekkaita, kun ympärillämme on monipuolista rakentamatonta luontoa, ja se on tärkeää säilyttää myös tuleville sukupolville, sanoo Kokkonen.
Lähde: Folkhälsan, tiedote.
Tule tukiperheeksi – sillä on iso merkitys.
