Kupittaan BMX- rata on soveltuu monen tasoiselle harrastajalle. Kiipeä pyörän kanssa lähtörampille ja lähde rullailemaan! Rata on noin 400 metriä pitkä.
Alue on vapaassa käytössä, mikäli rata ei ole varattuna esimerkiksi kilpailuja varten.
HENGÄHDYSTAUKO KIRJASTOSSA
ILMAISEKSI ELOKUVIIN LIEDOSSA
27.08.2025 klo 17:00
Lieto-viikolla kaupungintalon auditoriossa esitetään ilmainen elokuva:
Klo 17.00 Smurffit (K7)
Kesto 1h 35min, suunnattu lapsille ja heidän seurassaan oleville aikuisille.
Julkaisija: Ipanaposti
Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi
Ilmestyminen:
Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.
Tekniset tiedot:
Painopinta-ala 210x297, Tabloid Palstat 6
Ilmoituskoot: 1/1 sivu 210mm x 297mm
1/2 sivu 210mm x 145mm
1/2 sivu 102mm x 297mm
1/4 sivu 95mm x 137mm 1/6 sivu 62mm x 137mm
Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.
Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
Turun kauniissa pääkirjastossa mielikuvitus lähtee lentoon! Nappaa satukirja, sarjakuva tai lautapeli ja istahda sohville viettämään aikaa yhdessä.
Nuortenosasto Stoori ja lastenosasto Saaga järjestävät myös paljon ohjattua, maksutonta toimintaa perheille: satutunteja, kerhoja, näyttelyitä, askarteluhetkiä ja teemapäiviä. Lastenosastolta löytyy myös leluja. Lattiaan ja hyllyihin upotetuissa sommitelmissa seikkailee lasten suosikkiystäviä kirjojen maailmasta.
Maksuton Digineuvola auttaa 24/7
Digitaalinen neuvolachat alle 5-vuotiaan lapsen huoltajille –maksutta vuoden 2025 ajan.
Mehiläisen Digineuvola tarjoaa tukea ja neuvoja ympäri vuorokauden silloin, kun fyysistä tutkimusta tai lääkäriä ei tarvita.
Kätilöt, terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat tukenasi mm. lapsen hyvinvointiin, kasvuun sekä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Digineuvolan löydät OmaMehiläinensovelluksesta.
Sain Digineuvolan kautta nopeasti neuvoa pienen vauvan vaivaan. Palvelu oli sydämellistä ja toi mielenrauhaa vanhemmille.
Pienen vauvan ja kahden isomman lapsen isä
AUKI 24/7
Lue lisää mehilainen.fi/digineuvola
Voimassa 31.12.2025 asti, jonka jälkeen hinta 9,90 €/kk. Käyttö edellyttää maksukortin lisäämistä OmaMehiläinen-sovellukseen.
RSV on lyhenne sanoista respiratory syncytial virus. Virus kuuluu paramyksoviruksiin, pneumovirusten ryhmään. Viruksesta tunnetaan kaksi erilaista alatyyppiä, A ja B. Alatyypit jakautuvat edelleen geneettisiin ryhmiin. RSV aiheuttaa infektioita yleensä talvikuukausina. RSV hakeutuu erityisesti hengitysteiden pintakerrokseen.
Miten RSV tarttuu?
RSV leviää pisaratartuntana hyvin tehokkaasti esimerkiksi aivastusten kautta ja epäsuorasti käsien tai nenäliinojen välityksellä.
Sairastunut henkilö erittää virusta noin viikon ajan sairauden alusta lähtien. Taudin itämisaika on noin 4–5 päivää.
RSV -tartunnan voi saada useita kertoja. Ensimmäinen tartunta aiheuttaa voimakkaimman taudinkuvan, minkä jälkeen oirekuva on lievempi.
Miten RSV:ta ehkäistään?
RSV-tartuntoja ehkäistään samalla tavalla kuin muitakin hengitystieinfektioita. Lisäksi nuhaisten ja kurkkukipuisten henkilöiden on hyvä välttää vierailuja perheissä, joissa on pieniä vauvoja.
RSV:n aiheuttamia hengitystieinfektioita voidaan estää myös immunisaatiolla eli joko rokottamalla riskissä oleva aikuinen hänen itsensä suojaamiseksi tai rokottamalla äiti vastasyntyneen suojaamiseksi tai antamalla pikkulapselle spesifistä vasta-ainetta.
Euroopan lääkeviranomainen EMA on antanut myyntiluvan kolmelle RSV-rokotteelle ja kahdelle monoklonaaliselle RSV- vasta-aineelle.
RSV-rokotteet
RSV- rokotteita on saatavilla yksityisestä terveydenhuollosta ja apteekeista. Niitä voidaan käyttää raskaana oleville ja 60-vuotta täyttäneille henkilöille. Raskaana olevan rokotus antaa suojaa syntyvälle lapselle.
Rokotteen ostamiseen apteekista tarvitaan lääkärin resepti. Rokotuksen voi saada myös yksityisestä terveydenhuollosta. RSV- rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, eikä THL ole antanut suositusta niiden käytöstä.
Vasta-aine nirsevimabi
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko ja Kansallinen lääkeneuvottelukunta suosittavat, että RSV- kaudella 2024– 2025 tietyille ryhmille imeväisiä annetaan pitkäkestoista RSV- vasta-ainetta (nirsevimabi) RSV-infektion ja -taudin ehkäisemiseksi.
Hyvinvointialueet ovat tehneet hankintapäätökset ja antavat tarkempia käytännön ohjeita nirsevimabin käytöstä.
Vasta-aine ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, eikä THL ole antanut suositusta sen käytöstä. THL kuitenkin seuraa immunisaation edistymistä ja valmistautuu arvioimaan vasta-aineen vaikuttavuutta osana laajempaa RSV- immunisaation kustannusvaikuttavuusanalyysia.
Mitkä ovat RSV:n oireet?
RSV voi aiheuttaa hengitystieinfektion kaiken ikäisille. RSV:n aiheuttamaa sairautta ei voi taudinkuvan perusteella erottaa muista virusten aiheuttamista hengitystieinfektioista.
RSV on erityisen merkittävä imeväisten ja pienten lasten alempien hengitystieinfektioiden aiheuttajana. Lisäksi RSV- infektioita todetaan runsaasti myös vanhuksilla. RSV voi aiheuttaa epidemioita vanhusten hoitolaitoksissa.
Aikuisilla ja vanhemmilla lapsilla RSV aiheuttaa yleensä lievän ylempien hengitysteiden infektion, jossa on nuhaa, kurkkukipua ja mahdollisesti lämpöilyä.
”Vauvoilla hengitysvaikeudet voivat olla joskus vaikeita, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa.”
Pienillä lapsilla ja vanhuksilla RSV voi aiheuttaa
• vakavan alempien hengitysteiden tulehduksen
• keuhkokuumeen
• ilmatiehyiden tulehduksen eli bronkioliitin.
Keuhkokuume ja bronkioliitti voivat johtaa hengitysvaikeuksiin.
Miten RSV-tartunta todetaan?
RSV-infektio voidaan todeta osoittamalla virus hengitystienäytteestä antigeenien osoitus ja geenimonistusmenetelmällä eli PCR:llä. Kyseinen menetelmä on herkin ja luotettavin menetelmä kaikenikäisten potilaiden näytteille.
Miten RSV-infektiota hoidetaan?
Lieväoireista infektiota hoidetaan oireiden mukaan. Myös lepo on tärkeää. Vauvoilla ja vanhuksilla hengitysvaikeudet voivat olla joskus vaikeita, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa.
Lähde: THL
Kiusana plakki tai musta väri?
Patentoitu S. salivarius M18 maitohappobakteeri
Kehitetty & valmistettu Suomessa.
S. salivarius -maitohappobakteerit kuuluvat suun suojaavaan mikrobistoon lapsesta asti.
ToothGuide®-purutablettien S. salivarius M18 -bakteerit asuttavat suun limakalvot jo n. 3 viikon käytön aikana. S. salivarius syrjäyttää:
• Plakkia tuottavia S.mutans- bakteereita •
• Mustaa väriä tuottavia bakteereita •
• Ientulehdusbakteereita •
Käyttö: 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen.
Lisätietoa tuotteesta > info@gutguide.fi
Apteekeista tai www.gutguide.fi
K-vitamiinin merkitys vastasyntyneelle lapselle
Mihin K-vitamiinia tarvitaan?
K- vitamiinion välttämätön veren hyytymistekijöidenmuodostamiselle ja normaalille veren hyytymiselle.
Miksi K-vitamiinin riittävän saannin varmistaminen on vastasyntyneellä erityisen tärkeää?
Vastasyntyneellä K-vitamiinivarastot ovat vähäiset, koska istukka läpäisee huonosti K-vitamiinia, rintamaito sisältää vain vähän K-vitamiinia ja vastasyntyneen suoliston bakteerikanta ei pysty tuottamaan riittävästi K- vitamiinia.
Mitä K-vitamiininvähäisyys voi aiheuttaalapselle?
K-vitamiinin vähäisyys voi aiheuttaa pian syntymän jälkeen tai ensimmäisten kuukausien aikana vakavan verenvuodon, joka tapahtuu tavallisesti aivoissa, mutta voi esiintyä myös sisäelimissä. Vastasyntyneen vakavat aivoverenvuodot voivat johtaa lapsen pysyvään vammautumiseen.
Miten K-vitamiininantaminen vaikuttaa vakavanverenvuodon ilmaantumiseen?
K-vitamiiniannettuna lihaksensisäisesti kerta-annoksena pian syntymän jälkeen käytännössä ehkäisee vakavan varhaisen verenvuodon. Kvitamiinivoidaan annostella myös suun kautta useampana antokertana ensimmäisten viikkojen aikana, mutta tällöin teho ei ole yhtä hyvä kuin lihaksensisäisesti annettuna.
K-vitamiinia on annettu lihaksensisäisesti vastasyntyneille vakavan varhaisen verenvuodon ehkäisyyn 1950-luvulta lähtien. K-vitamiinin antaminen on turvallista, siihen ei liity lyhyt- tai pitkäkestoisia haittavaikutuksia.
K-vitamiinin antaminen perustuu aina vanhempien suostumukseen. Vastasyntyneiden hoitoon erikoistuneet lastenlääkärit suosittelevat K-vitamiinin antamista kaikille vastasyntyneille ensisijaisesti lihaksensisäisesti ja toissijaisesti suun kautta annosteltuna. Synnytyssairaalassaannetaan tarvittaessa vanhemmille informaatiota K- vitamiinin merkityksestä vastasyntyneelle päätöksenteon tueksi.
Lähde: Suomen Neonatologit – alajaoston hallitus, Suomen Lastenlääkäriyhdistys
” K- vitamiiniannettuna lihaksensisäisesti kerta- annoksena pian syntymänjälkeen käytännössä ehkäisee vakavan varhaisen verenvuodon. ”
AVOINNA myös SUNNUNTAISIN
MA-PE ... 8-21
LA .......... 8-19
SU ........ 10-19
Skanssin Apteekki on avoinna joka päiv myös sunnunt
vaikkapa ostost
Mitä ovat toimiva arki ja pärjäävyys perheissä?
Tavallinen, toimiva arki suojaa perhettä elämän haasteissa ja muutostilanteissa. Muutostilanteet voivat liittyä esimerkiksi lasten koulunkäyntiin tai aikuisten työelämään, eroon tai terveyteen. Yksinkertaiset arjen rutiinit suojaavat myös suuremmissa vaikeuksissa tai kriiseissä. Perheen pärjäävyyttä voidaan lisätä arkisilla teoilla paitsi kotona, niin myös ystävien, sukulaisten tai esimerkiksi lapsen päiväkodin tai koulun kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kun lapsiperheen arkea ravistelee muutos, voi arjessa pärjääminen äkillisesti heilahtaa. Kun arki muuttuu, on perheen pärjäävyyden ja mielenterveyden vaaliminen avainasemassa. Näin voidaan ehkäistä tilanteen huononemista tai ongelmien siirtymistä lapsiin.
Perheen kohtaamien ammattilaisten tietous pärjäävyydestä ja perheen mielenterveyden vahvistamisesta on tärkeää, jotta perhettä on mahdollista tukea ja ymmärtää.
Mitä on pärjäävyys?
• Pärjäävyys tarkoittaa sitä, että asiat sujuvat riittävän hyvin, vaikka per- heen tai lapsen elämässä on asioita tai muutoksia, joiden tiedetään voivan vaarantaa perheen ja lapsen hyvinvointia.
• Pärjäävyys on arkisia asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi perheen mielenterveyteen ja suojaavat lapsia muutoksissa tai vaikeuksissa.
• Perheen ulkopuoliset ihmiset ja tekijät vaikuttavat pärjäävyyteen. Esimerkiksi lasten muu kehitysympäristö (varhaiskasvatus, koulu, harrastukset ja muut vapaa-ajanviettopaikat) ja perheen läheiset tai muu tuki voivat olla yhtä tärkeässä roolissa kuin perheen sisäiset asiat.
• Perheen voimavarat voivat olla hyvinkin erilaisia elämän vaiheesta tai vastaan tulleista vaikeuksista riippuen. Riittävän hyvin sujuva arki on jokaisessa perheessä omanlaista.
Miksi pärjäävyyden huomioiminen on tärkeää?
Sujuva arki ylläpitää pärjäävyyttä ja pärjäävyyttä voidaan vahvistaa. Pärjäävyys nousee entistä tärkeämmäksi silloin kun perhe kohtaa muutoksia tai vaikeuksia. Elämässä vastaan tulevat muutokset, kuten esimerkiksi sairaus, ero tai muut vaikeudet ovat normaali osa perheiden elämää. Arjen muutosten ja vaikeuksien käsittely ja hyväksyminen vievät perheissä kuitenkin usein voimavaroja.
Lasten kannalta tilanteen läpikäyminen voi olla tärkeää. Lapsi ymmärtää asioita usein itsensä kautta ja lapsen hyvinvoinnin vuoksi arjesta keskustelu on tärkeää. Keskustelu auttaa ymmärtämään vanhempien ongelmien olevan myös erillisiä lapsen arjesta, eikä lapsi esimerkiksi syyllistä itseään vanhempien tai perheen ongelmista.
Tilanteen äärelle pysähtyminen on tärkeää myös lapsen tulevaisuuden kannalta. Tutkimukset osoittavat, että vaikeuksista huolimatta toiset lapset ja perheet pärjäävät paremmin kuin toiset. Puhutaan vaikeuksien ylisukupolvisuudesta, kun vaikeudet toistuvat perheiden seuraavissa sukupolvissa.
Ongelmien siirtymistä lapsiin voidaan ennaltaehkäistä, kun otetaan huomioon pärjäävyyslähtöinen ajattelu. Lapsi ja perheen pärjääminen nähdään näin osana elinympäristöään. Ympäristö voi vaikuttaa huomattavasti elämän kulkuun. Tutkimuksissa on huomattu, että kun perheissä on vaikeampia aikoja, lapsen muu kehitysympäristö kuten harrastukset ja koulu voivat suojata lasta ongelmien siirtymisestä enempää osaksi hänen tulevaisuuttaan.
Mikä luo pärjäävyyttä?
Pärjäävyys ei ole yksin perheen jäsenten tai perheen sisäistä pärjäävyyttä, vaan sen tiedetään kehittyvän vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsen suotuisaa kehitystä tukevia ja suojaavia asioita ovat lämpimät suhteet paitsi omaan perheeseen, myös läheisiin ystäviin ja aikuisiin. Lämpimät ja toimivat ihmissuhteet suojaavat lasta ongelmista huolimatta. Kotona ollessa vaikeampi tilanne, yksikin ymmärtävä aikuinen esimerkiksi koulussa tai harrastuksessa voi muodostua merkitykselliseksi.
Mahdollisimman tuttu, toimiva ja ennustettava arki suojaavat lasta sekä myös aikuista. Lapsen suotuisa kehitys ei kaipaa ihmeellisyyksiä, vaan tavalliset arkiset asiat riittävät. Yhdessäolo, säännöllinen päivärytmi ja toisten seurasta nauttiminen, leikkien ja iloiten tukevat lapsen kasvua.
TURUN
Arki
Mikä arjessa tukee lapsen suotuisaa kehitystä?
• Arjen ilot ja juhlat, hassuttelut, leikit ja keskustelut sekä yhdessäolosta nauttiminen.
• Säännöllinen, rento päivärytmi ja riittävä lepo.
• Tuki ja kiinnostus lapsen koulunkäyntiä kohtaan
• Lapsen myönteinen kokemus koulusta ja tunne mukaan kuulumisesta
• Lapsen omat ystävät ja harrastukset
• Puolisoiden yhteistyö ja kyky neuvotella rakentavasti
• Perheen ystäväpiirin ja sukulaissuhteiden ylläpito, avun saaminen.
Lähde:mieli.fi
SEUDUN LASTENLIITTO TARJOAA KERHO-, LEIRI- JA TAPAHTUMATOIMINTAA
LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE ERITYISESTI TURUN JA RAISION ALUEELLA!
OLEMME OLEMASSA, JOTTA JOKAISELLA LAPSELLA OLISI MAHDOLLISUUS HARRASTAA.
Tulevana syksynä meillä on monipuolinen kattaus erilaisia kerhoja:
Hinta: 40 € / lukukausi (noin 12-14krt). Hintaan sisältyy kaikki kokkikerhossa tarvittavat tarvikkeet ja raaka-aineet.
SALO
Luonto- ja eläinkerho (7-12-vuotiaille)
Paikka: Vanha Turuntie 800, 25420 Hajala. Hinta: 95 €
Neljä kerhokertaa: 16.8.2025 klo 10-16, 23.8.2025 klo 10-16
6.9.2025 klo 10-16 ja 13.9.2025 klo 10-16
Toimintaamme voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://www.lastenliitto.fi/varsinais-suomi/. Kysymyksiä voi vapaasti myös lähettää sähköpostilla turunseutu@lastenliitto.fi
Baby Balance®vauvahieronta
Baby Balance® on Suomessa kehitetty vauvahierontatapa, jolla pyritään etsimään ja hoitamaan kehosta epätasapainotiloja, jotka aiheuttavat vaivoja vauvalle.
Mobilisoiva vauvahieronta on faskialinjat huomioiva, anatomisesti tarkka, koko kehon hierontatekniikka. Hieronnassa käytetään sulattelevaa painallushierontaa ja hyödynnetään vauvan omaehtoista liikettä ongelmakohtien hoidossa.
Hoito sisältää myös vyöhyketerapeuttisia otteita. Korostamme aistimisen ja vauvan eleiden tulkitsemisen tärkeyttä.
Mitä vauva hyötyy? Baby Balance®- vauvahieronnalla voidaan tehokkaasti hoitaa lukuisia vauvojen elämää vaikeuttavia ja kipua aiheuttavia vaivoja. Vauvat ovat saaneet apua mm. vatsavaivoihin, koliikkiin, refluksiin, ylija alijäntevyyteen, itkuisuuteen, rintaraivareihin, imuoteongelmiin, epäsymmetriseen liikkumiseen ja motorisen kehityksen viivästymiin. Myös tyytymättömyyteen ja kitinään, huonoon unirytmiin sekä hengityksen häiriöihin on tullut suurta helpotusta.
Hoitotapa tuo suuren avun usein jo 1-3 hoitokerralla ja itkuisuuden syykin monesti selviää. Kokemuksemme mukaan pääosavauvoista on oireettomia, rentoja ja tyytyväisiä 5 hoidon jälkeen, oli hoitoon tulon syy sitten mikä tahansa.
L ä h im m ä t B a b y
B a la n c e ® - h o ita ja t lö y d ä t tä ä ltä .
B a b y B a la n c e ®
S im p p e li o n v a n h e m m ille ja la s te n k a n s s a ty ö s k e n te le v ille ta r k o ite ttu
v a u v a h ie r o n n a n v e r k k o k u r s s i.
T e r v e y d e n h u o llo n a m m a ttila is ille ta r k o ite tu t
B a b y B a la n c e ® - k o u lu tu k s e t lö y d ä t tä ä ltä .
Vyöhyket apeu inen raskaushi ta
Synnytyksen käynnistely vyöhyket apialla
Imetysohjaus
Baby Balance® -vauvahi ta
Vyöhyket apia
Access b s®
Brahenkatu 7 0400 744 233 www.lempeatkadet.fi
Anna-Kaisa Jätinvu i
Uusi
toimintamalli edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa – hyviä tuloksia
kuntakokeiluista
Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. Ruoka-askel-hankkeessa toteutetusta interventiosta päiväkodeissa saatiin hyviä kokemuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Laurea- ammattikorkeakoulu toteuttivat Ruoka-askel-interventiotutkimuksen yhdessä neljän kunnan kanssa vuonna 2022. Tutkimukseen osallistui neljä ruokapalvelua ja 23 päiväkotia, jotka arvottiin kokeilu- ja vertailupäiväkodeiksi. Kokeilupäiväkodeissa tehtiin maltillisia muutoksia ruokalistoihin, lisättiin ruokakasvatusta, seurattiin ruokahävikkiä ja pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön välistä yhteistyötä.
”Interventiossa tehdyillä muutoksilla pystyttiin muokkaamaan lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähentämään päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua”, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä.
Tutkimuksen tulosten pohjalta on kehitetty uusi Ruoka-askel-toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus on otollinen ympäristö tehdä pysyviä muutoksia ruokailutottumuksiin
Varhaiskasvatus tavoittaa valtaosan lapsista Suomessa ja on siksi otollinen ympäristö ottaa askeleita kohti kestävämpiä ja terveellisempiä ruokatottumuksia.
Tällä hetkellä lapset syövät suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia, kun taas erityisesti maitovalmisteiden ja punaisen lihan käyttö on suositeltua runsaampaa.
Ruoka-askel-hankkeessa kokeilupäiväkotien ruokatarjontaa muutettiin siten, että palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää lisättiin ja kalatuotteita vaihdettiin mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta kestävämpiin kalalajeihin. Lisäksi osa liha-aterioista korvattiin kasvisaterioilla tai osa aterian lihasta korvattiin kasviperäisellä proteiinin lähteellä.
Intervention seurauksena lasten palkokasvien ja kestävien kalalajien kulutus lisääntyi, ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus päiväkodissa väheni. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet lasten ravintoaineiden saantiin tai lasten verestä mitattuun ravitsemustilaan.
Ruokakasvatusta päiväkodit toteuttivat esimerkiksi erilaisten pelien avulla ja tutustumalla ruokiin kaikin aistein. Keskeistä oli myös positiivinen puhe kaikesta ruoasta – myös aikuisten kesken.
Päiväkodeissa, joissa ruokakasvatusta tehtiin paljon, palkokasvien hyväksyttävyys kasvoi, ja lapset myös söivät palkokasveja aiempaa enemmän.
Ruokatarjonnassa tehdyt muutokset eivät lisänneet ruokahävikkiä. Sen sijaan ruokahävikin määrä väheni hävikin mittaamisen ja lisääntyneen ruokakasvatuksen myötä.
Päiväkodeissa tehtyjen muutosten seurauksena aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät eri kunnissa 3–6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan vastaavalla säästöllä voitaisiin saavuttaa useiden miljoonien eurojen säästöt koko maan tasolla viiden vuoden aikana.
Toimintamallissa suositellaan konkreettisia toimia päättäjille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille
Tärkeää on ottaa mukaan kaikki toimijat jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. Interventiotutkimuksessa muutokset suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä varhaiskasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön sekä kunnan luotta-
Ota ruoansulatuksen avuksi Valo24h paahdettu rouhittu pellava -tuotteet, joita voit lisätä jogurtin tai puuron päälle tai smoothieen!
Pellavassa on sekä liukoista että liukenematonta kuitua, jotka auttavat vatsantoiminnassa. Suomalainen pellava sisältää erityisen paljon myös kasviperäistä omega-3:sta. Löydät nämä leseet-hyllystä.
Nyt uutuutena heti valmiit välipalat, joissa hedelmää, marjaa, jogurttia ja pellavaa.
Lastenkulttuurilla tarkoitetaan eri taiteen ja kulttuurialojen ammattilaisten lapsille tuottamaa ja lasten kanssa yhdessä tekemää kulttuuria, olemassa olevan kulttuuriperinnön välittämistä lapsille sekä lasten itsensä luomaa kulttuuria, joka perustuu esimerkiksi leikkiin.
Lastenkulttuurin laatukäsi-kirjassa lastenkulttuurilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaille suunnattuja kulttuuripalveluita ja heidän tuottamaansa kulttuuria. Joissain asiayhteyksissä erotetaan lapset ja nuoret, mutta kattokäsitteenä lastenkulttuuri viittaa siis 0–17-vuotiaisiin. Silloinkin, kun toiminnan kohderyhmänä ovat aikuiset, tavoitteena on lasten kulttuuristen oikeuksien edistäminen.
Lastenkulttuuri tekee mahdolliseksi taiteeseen ja kulttuuriin kasvamisen. Kulttuurin ja taiteen parissa toimiminen voi parhaimmillaan tuottaa
MUSKARIIN?
MUSKARIT VAUVOISTA KUUSIVUOTIAISIIN
Turun konservatorio tarjoaa musiikin varhaiskasvatusta kahdessa toimipisteessä viitenä päivänä viikossa, yhteensä noin 40:ssä musiikkileikkikouluryhmässä.
Lisätiedot: www.turunkonservatorio.fi/hae
Musiikkileikkikoulun voi aloittaa jo n. 3 kuukauden iässä ja jatkaa kouluikään saakka. Viime vuosina perinteisen 3–6-vuotiaille lapsille suunnatun musiikkileikkikoulun rinnalle onkin tärkeäksi toimintamuodoksi noussut 0–2-vuotiaiden muskarit, joissa lapset käyvät yhdessä vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Musiikkileikkikoulu voi hyvin olla koko perheen yhteinen harrastus ja toivomme, että muskarilaulut soivat myös kotona, jokapäiväisten puuhien lomassa.
Varhaisiän musiikkikasvatuksen tehtävä nä on johdatella lapsi elämän mittaiselle matkalle musiikin pariin tarjoten musii killisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja. Tavoitteena on luoda pohjaa jatkuvan musiikkiharrastuksen syntymiselle, ei vain lapselle vaan koko perheelle, ja tu kea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä, luovuutta ja itseilmaisua musiikin avulla.
pysyvää hyvinvointia. Sitä edesauttaa taiteen ja kulttuurin tekemisen ja kokemisen äärellä saadut onnistumisen ja mielihyvän kokemukset sekä itseilmaisun paraneminen.
Lastenkulttuuri tarjoaa tilaisuuksia yhdessä toimimiseen, mikä voi edistää yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta sekä syventää sosiaalisia suhteita. Laadukas lastenkulttuurityö on ammatillisesti ja kestävän kehityksen peri-aatteiden mukaan toteutettua lapsilähtöistä taide- ja kulttuuritoimintaa. Kulttuuriperinnön tunteminen ja jatkaminen lisää yhteisön yhteenkuuluvuutta ja auttaa minäkuvan rakentamisessa.
Lähde: Lastenkulttuurinlaatukäsikirja, Uusi laitos 2022: Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
TURUN
Kuvataideharrastus tarjoaa rauhallisen ja merkityksellisen vastapainon kiireiselle arjelle sekä digitaaliselle maailmalle. Kursseja ja opetusta taaperoista aikuisiin. Tervetuloa!
www.turunkuvataidekoulu.fi
UIMAKOULUT:
• Uidaan yhdessä -uimakoulu
• Starttiuimakoulu
• Alkeisuimakoulu A ja B
• Jatkouimakoulu
• Tekniikkauimakoulu
PERHELIIKUNTA:
• Vauva- taapero- ja perhesirkus
• GoBaby&Daddy
• GoBabyGo -vauvan jumppa
• GoKidsGo
• BabyBarre
• TemppuTenavat
• Naperopalloilu
• PerheBreikki
• Naperotanssi
VAUVAUINTI JA VESIPEUHU:
• Vauvauinti
• Vauvauinnin jatkoryhmä
• Vesipeuhu
• Sisarusuinti
LIIKUNTARYHMÄT (ilman aikuista):
• Disney -Dance
• NinjaKids
• Satubaletti
• SkidiBreiki
• Supersankarit
• Prinsessajumppa
Harrastustoimintaa jokaiselle
Lahja Sportin harrastustoiminta todella tarjoaa mahdollisuuden harrastaa sanonnan mukaisesti “vauvasta vaariin”. Harrastuksen voi aloittaa noin kolmen kuukauden ikäisenä aikuinen-vauva-jumpassa ja jatkaa aina senioritunneille saakka.
Keväällä 2025 nuorin harrastaja on juuri täyttämässä kolme kuukautta ja vanhin on 95-vuotias. Ääripäiden väliin mahtuu harrastusmahdollisuuksia jokaiselle: ensimmäisen harrastuksen aloittavalle, akrobatiasta ja ninjailusta kiinnostuneelle, lempeän joogan ystävälle, nopeatempoisen ja räväkän tanssin taitajalle, kuntoilua ja voimailua kaipaavalle, aamuvirkulle, mielekästä tekemistä etsivälle ja tietysti juuri sinulle!
Perheliikunta
Perheliikunta on lapsen ja aikuisen yhteinen liikuntahetki. Tunnille osallistuvat yhdessä lapsi ja aikuinen: esimerkiksi vanhempi, isovanhempi, kummi tai kuka tahansa lapsen läheinen. Yhdessä tekeminen tuottaa liikunnan iloa ja elämyksiä kummallekin. Laatuaika liikunnan parissa vahvistaa lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutussuhdetta, ja luo lapselle hyvää pohjaa elinikäisen harrastamisen polulle.
• Aikuinen-vauva-jumppa
• Aikuinen-lapsi-voimistelu
• Perhetemppuilu
Alle kouluikäiset
Alle kouluikäisten tunneilla keskitytään perusliikuntataitojen harjoitteluun, monipuoliseen liikkumiseen sekä innostavan ja kannustavan ilmapiirin luomiseen.
Ohjaajan lisäksi tunneilla on apuohjaaja, ja ohjauksessa painotetaan kasvatuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. Harjoitteita lähestytään usein leikin kautta. Tunneilla opitaan liikunnan lisäksi ryhmässä toimimista ja muita tärkeitä sosiaalisia taitoja.
• Perusvoimistelu
• DanceMix
• Voimistelukoulu
• Satubaletti
• NinjaGym
• KidMix
Kuvat: Lahja Sport
Apua tukiverkostosta
Jokainen tarvitsee joskus apukäsiä tai jonkun, jolle jutella. Vertaistukea ja apua arkeen voi saada useilta eri tahoilta. Avun pyytäminen on välittävää ja vastuullista vanhemmuutta.
Tukea voidaan tarvita esimerkiksi arjen odottamattomissa tilanteissa, lasten hoidossa tai haastavien tunnekokemusten purkamisessa. Yhden vanhemman perheessä on suurempi riski kuormittumiselle ja uupumiselle, joten ethän epäröi hakea apua.
Kokemus tukiverkostojen puutteesta voi koskea ketä tahansa ja siihen usein havahdutaan niissä hetkissä, kun kaipaisi tukea arjessa esimerkiksi uuden elämäntilanteen, sairastumisen tai kuormittavan elämäntilanteen tullessa vastaan. Vanhemmuus herättää tyypillisesti myös monenlaisia tunnekokemuksia ja pohdintoja, joita haluaa jakaa jonkun kanssa.
Apua arkeen
Apua arkeen ja arjessa jaksamiseen voi saada esimerkiksi perheeltä, ystäviltä, hyvinvointialueen palveluista, järjestöiltä, seurakunnilta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta. Usein helpoimmaksi koetaan avun pyytäminen läheisiltä. Aina esimerkiksi vanhemmat tai muut läheiset eivät kuitenkaan asu lähellä tai pysty tulemaan avuksi. Kaikilla ei myöskään ole sellaisia läheisiä elämässään, jolta avun pyytäminen tuntuisi mahdolliselta.
Mahdollisuudet oman tukiverkoston vahvistamiseen voivat joskus olla hyvinkin lähellä. Voit esimerkiksi pohtia, asuisiko lähistöllä lapsen päiväkoti- tai koulukaveri perheineen, johon olisit valmis tutustumaan paremmin. Joskus hengähdystauko arjessa voi mahdollistua esimerkiksi lasten vuorottaisilla yökyläilyillä kaverin kotona. Useissa lasten harrastusporukoissa vanhemmat jakavat arjen vastuita myös esimerkiksi vuorotellen lasten kuljetuksissa. Lastenhoitopalveluista on usein mahdollista hakea kotitalousvähennystä, josta voit lukea lisää Verohallinnon verkkosivuilta.
Mikäli perheelläsi on niukat tukiverkostot tai vanhempana koet jaksamisen haasteita, myös tukiperheestä voi olla apua. Tukiperhe on tavallinen perhe, jonka luona lapsi tai lapset voivat vierailla sovittuna ajankohtana, esimerkiksi yhtenä viikonloppuna kuukaudessa.
Hyvinvointialueesi palveluihin kuuluu perhetyö, jota voidaan tarjota kaikenikäisille lapsille perheineen. Perhetyön avulla voidaan esimerkik-
si vahvistaa vuorovaikutusta perheessä ja auttaa sosiaalisen verkoston laajentamisessa. Lapsiperheiden kotipalvelu voi tulla kyseeseen, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista esimerkiksi sairauden, synnytyksen, vamman tai erityisen elämäntilanteen takia. Kotipalvelu on perheen avustamista arjessa, kuten kotitöissä. Palvelu on yleensä maksullista, mutta perheen tulot vaikuttavat maksun suuruuteen.
Lisää tietoa tukiperhetoiminnasta, perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta saat oman hyvinvointialueesi lapsiperheille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista, kuten neuvolasta, sosiaalityöntekijältä tai perhetyöntekijältä. Ammattilainen voi selvittää kanssasi perheesi tilannetta ja tuen tarvetta. Ammattilainen osaa ohjata juuri sinun perheellesi mahdollisiin ja tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Hyvinvointialueesi palveluista ja järjestöjen tarjoamista maksuttomista palveluista voit löytää myös keskusteluapua. Keskusteluavulla voit saada helpotusta oman oloosi ja näkökulmia siihen, miten edetä tilanteessasi. Maksutonta keskusteluapua lapsiperheille tarjoaa esimerkiksi Väestöliiton Perhepulma-palvelut, sekä Kirkon perheneuvonta.
Vertaistuki
Vertaistuki, jota voi saada muilta samankaltaisessa elämäntilanteessa olevilta, koetaan usein tärkeäksi. Toisinaan lähipiirissä tai naapurustossa voi olla lapsiperheitä- tai lasta odottavia perheitä. Vertaistukea voi saada perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnasta ja erilaisista perhekerhoista, kuten esikkokerhoista sekä perhekahviloista. Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää perhekahviloita useilla paikkakunnilla. Löydät lisää tietoa MLL:n nettisivuilta.
Kotihoidossa olevien päiväkoti-ikäisten lasten perheille on useilla paikkakunnilla tarjolla avoimen varhaiskasvatuksen perheryhmiä. Joissain leikkipuistoissakin on sisätiloja, joissa järjestetään ohjattua toimintaa lapsille ja perheille. Sosiaalisen median kautta voi myös löytyä vertaistuellisia yhteisöjä lapsiperhearkeen.
Jokaisella on oikeus saada apua. Ethän jää yksin sinnittelemään, jos arki kuormittaa. Pyydä apua, kerro huolistasi ja jos mahdollista, tukeudu läheisiisi. Mikäli koet oman tukiverkostosi riittämättömäksi, ota asia rohkeasti esille esimerkiksi neuvolassa. Et ole kokemuksesi kanssa yksin.
Lähde: omaperhe.fi
MLL:n palveluita on Varsinais -Suomen jokaisessa kunnassa!
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on aidosti valtakunnallinen järjestö, joka tarjoaa lapsiperheille monenlaista apua, tukea, toimintaa ja palveluita. MLL:n toiminnan ytimessä on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ennaltaehkäisevän toiminnan ja monimuotoisen tuen kautta.
Varsinais-Suomessa MLL:n piiri ja paikallisyhdistykset toimivat alueen jokaisessa kunnassa. Sinunkin läheltäsi löytyy siis nyt ja jatkossa MLL:n toimintaa!
Opetushallitus varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona laatii ja päättää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta laaditaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, Lapsen vasu.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittaa
Opetushallituksen laatimat uudistetut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuivat voimaan vuoden 2022 maaliskuusta alkaen. Varhaiskasvatuksen järjestäjät päivittivät paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat kansallisten perusteiden mukaisesti ja ne otetaan käyttöön elokuussa 2022.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on kansallinen normi. Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain sekä perusteiden arvoperustan, tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan niin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa kuin avoimessa varhaiskasvatuksessa.
Uudistetuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on huomioitu yhteiskunnassa ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä sekä laissa tapahtuneet muutokset sekä tutkimuksen tuomaa viimeisintä tietoa.
Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja tukeen
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut varhaiskasvatuksen suotuisia vaikutuksia niin lapsen kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Mikä tahansa varhaiskasvatus ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, vaan varhaiskasvatuksen on oltava laadukasta. Sensitiivinen vuorovaikutus, lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen, oppimisympäristöjen rakentaminen yhdessä lasten kanssa, välittävä huolenpito, lapsen tuki sekä leikin ja oppimisen mahdollistaminen ovat keskeisiä asioita vaikuttavaa varhaiskasvatusta toteutettaessa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laatukäsikirja, joka määrittelee raamit kaikille yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Perusteiden mukaisesti toimimalla varmistetaan jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta.
Varhaiskasvatuksesta vauhtia kasvun ja oppimisen polulle
Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme kivijalka. Varhaislapsuus on intensiivistä kehityksen ja oppimisen aikaa. Keskeiset kehitykselliset muutokset tapahtuvat jo ennen kouluikää. Siksi se, mitä lasten elämässä tapahtuu tuona aikana, on merkityksellistä sekä lapsen tämän hetkisen, että tulevan elämä kannalta.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua sekä opetussuunnitelmien jatkumoa. Perusteista löytyy monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän yhtenäinen arvoperusta, käsitys lapsesta ja oppimisesta, tuesta sekä laajaalaisen osaamisen tavoitteista turvaavat lapsen näkökulmasta johdonmukaisesti etenevän opinpolun.
Pedagogisesti painottunut varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet sekä velvoite huomioida lapsen etu varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat koko toiminnan perusta. Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.
Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin omien valmiuksiensa mukaisesti.
Jokaiselle lapselle oma Lapsen vasu
Jokaiselle perhepäivähoidossa ja päiväkodissa olevalle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma eli Lapsen vasu. Se tehdään yhteistyössä henkilöstön, huoltajan ja lapsen kanssa.
Lapsen vasun lähtökohtana on kunkin lapsen yksilölliset vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet sekä tarpeet. Lapsen vasu on pedagoginen suunnitelma, johon kirjataan tavoitteet ja menetelmät henkilöstön pedagogiselle toiminnalle. Ne kuvaavat sitä, miten pedagogisella toiminnalla ja oppimisympäristöillä tuetaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Lasten vasuista nousevat tavoitteet otetaan huomioon koko lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta myös oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti.
Oikeus leikkiä, oivaltaa ja olla osallinen
Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen. Oppimisen alueita yhdistelevä ja soveltava pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun. Työtapojen sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Lapsilla on myös oikeus saada oppimiseensa sopivaa ohjausta ja tukea.
Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin merkitys lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Leikki on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat uusia taitoja ja luovat merkityksiä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan ja varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.
Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä jäseniä. Lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä, joita tulee kuulla ja huomioida. Lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä.
Yhteistyö huoltajan
kanssa
Varhaiskasvatuslain mukaan lasten huoltajilla on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää toimintatapoja, joilla mahdollistetaan huoltajien osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä huoltajien kuuleminen ovat avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön perusta. Yhteistyön merkitys huoltajan kanssa korostuu lapsen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Laaja-alainen osaaminen on muun muassa monilukutaitoa, itsestä huolehtimista ja arjen muita taitoja. Se on myös kulttuurista osaamista, vuorovaikutustaitoja ja digitaalista osaamista, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus antaa vahvan pohjan näiden tietojen ja taitojen kehittymiselle.
Ajattelu ja oppiminen itsessään ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Puhutaankin paljon elinikäisestä oppimisesta, joka edellyttää rohkeutta, innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita kohtaan.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu korostuvat moninaistuvassa maailmassa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen oppimiselle.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opitaan huolehtimaan
turvallisessa vuorovaikutuksessa. Myös kestävän elämäntavan periaatteita toteutetaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.
Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito.
Digitaalinen osaaminen on enenevässä määrin osa lasten elämää, jota tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimimisessa sekä oppimisessa. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa.
Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot vahvistuvat, kun lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.
Toimintakulttuurin kehittäminen
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämiseen. Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä.
Työ- ja toimintatapojen arvioinnissa on keskeistä miettiä, miten ne parhaalla tavalla tukevat lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tehtyjen ratkaisujen lähtökohtana on oltava varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisia ja niissä on aina huomioitava lapsen etu. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet antavat perustan esihenkilötyölle sekä luovat edellytykset työyhteisöjen yhteiselle kehittämiselle.
Arviointia monella tasolla
Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään systemaattisen arvioinnin avulla. Arviointia toteutetaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee arvioida muun muassa paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia sekä niiden toteutumista. Yksiköiden arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan toteutumiseen. Myös Lapsen vasua tulee arvioida yhdessä huoltajan kanssa vähintään kerran vuodessa. Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi varhaiskasvatuksen vahvuuksia sekä kehittämisen tarpeita.
Lähde: oph.fi
Ulkoilureitit, luontopolut ja retkipaikat
Reppu selkään ja retkeilemään! Varsinais-Suomen lapsiperheille sopivat ulkoilureitit, luontopolut ja retkipaikat Turvallisuus on tärkeä osa retkeilyä, tutustuthan aina retkikohteisiin tarkemmin mahdollisimman ajantasaisista lähteistä!
Lyhyet reitit
Tähän on koottu lyhyempiä reittejä, joita voi kokeilla lasten kanssa. Reittien pituudet vaihtelevat 500 metristä noin kuuteen kilometriin. Kaikki reitit eivät sovellu rattaille, eli eivät ole esteettömiä. Otathan tämän huomioon. Rattaille sopivat reitit on erikseen.
• Kuuvannokka, Ruissalo 2 km (ei nuotiopaikkaa, rattailla mahdollista kulkea, kallioilla voi ihailla merta ja syödä eväitä)
• Ruissalo: Polut ja reitit Kasvitieteellisen puutarhan parkkipaikalta lähtevä reitti (kasvitieteelliseen ulkopuutarhaan pääsy ilmainen)
• Halistenkoski ja Virnamäen luontopolku (Kotona ja kaupungilla -blogi) 1,5 km (Nuotiopaikka, omat puut mukaan)
• Katariinanlaakson luontopolku 2 km (maasto helppokulkuinen, matkalla penkkejä, sopii rattaille, ei tulentekopaikkaa)
• Haunisten allas, Raisio 3,5 km (Reitin varrella on kaksi laavua, kaksi käymälää ja kaksi tulipaikkaa puuvajoineen. Alueella on myös täysimittainen 18-väylän frisbeegolfrata. Toiselle taukopaikalle on esteetön kulku n. 400 m parkkipaikalta.)
• Pikku-Kuuanvuori, Raisio 3,3 km (Pudotuksia, ei aivan pienimpien lasten kanssa hyvä, hyvä näköala ja laakeaa kalliota evästelyyn, ei nuotiopaikkaa)
• Pähkinäpolku, Raisio 900 m (polttopuita on, omat sytykkeet kannattaa olla, rattailla pääsee hyvin, käymälä, parkkipaikka lähellä)
• Naantali, Luonnonmaa: Kultarantakuru (4 km, laavu, nuotiopaikka)
• Pomponrahka 2 km (reitti kulkee pitkospuilla, joten rattailla hankala, reitillä on eväspaikka, muttei grillauspaikkaa)
• Kuhankuono, Savonjärvi 6km
• Kurjenrahka: Karpalopolku 2 km, Vajosuon lenkki 3 km (Matkalla laavuja kaksi nuotiopaikkaa) tai Savojärven kierros 6 km (Kurjenpe-
sällä luontotupa, vesipiste, keittokatos ja kuivakäymälä, oma wc-paperi mukaan)
• Kaarina: Vaarniemen laavu ja näkötorni (laavu, puut kannetaan mäen alta, ei sovellu rattaille)
• Tammireitit: Piikkiön Linnavuori 4km (laavu, polttopuita on, maasto vaihteva ja mäkinen, pääsee rattailla)
• Tuorlan lasten luontopolku 500 m (Omat puut mukaan. Pääsee vaunuilla.)
• Kuusiston piispanlinnan rauniot 3,2 km (Tulentekopaikka rannassa, puita on varastossa, wc ja kahvila kesäisin)
• Parainen: Luontopolut Lemlahti: Puolukkapolku 1,3 km, Mustikkapolku 2,8 km
• Nautelankoski, Lieto 1,5 km reitti (1,5 km per puoli eli 3 km, matalan veden aikaan saattaa päästä kiertämään myös ympäri. Ei sovi rattaille, ei grillauspaikkoja. Koski ja sen miljöö on kuitenkin mielenkiintoinen kohde.)
• Retkipaikka: Paimion luontopolku (4-5 km, laavu. Vaihtelevaa maastoa ja nähtävää: pitkospuita, pirunpeltoa, näkötorni, iso uudehko laavu, silta, korsu jne.)
• Paattisten luontopolku 1,8 km (laavu, omat puut mukaan, ei sovi rattaille, eli ei sovi esteettömyyttä vaativalle)
• Marttilan korven eräreitistö (laavu)
• Taalintehdas, Senatsbergenin luontopolku 6,3 km (näkötorni ja laavu, lisää tietoa löytyy myös täältä Retkipaikka: Senatsbergetin luontopolku)
• Teijon reitit Teijon kansallispuisto (vessat, vesipiste, uimapaikat, grillipaikat)
• Teijo: Totin luontopolku 1,3 km (helpohko reitti aloitteleville, perheille ja ryhmille. Matkalla on portaita. Pieneen Kalasuntin saareen pääsee köysilossilla ja sieltä löytyy kaksi laavua ja nuotiopaikka.-
• Tarvasjoen luontopolku 1,5 km (avotulen teko kielletty, reitti ei sovi liikuntaesteisille)
• Taivassalo: Hakkenpään luontopolku 5,5 km (laavu)
• Vehmaa: Tummamäen luontopolku 1,6 km (Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu nuotipaikkoineen sekä kuivakäymlä. Pysäköintipaikalta laavulle on n. 150 m.)
Kurjenpesän tulipaikka Kuhankuonolla
Ulkoilureitit rattailla
Pääseeks sin vaunuil?
Luonnossa
Tähän on koottuna ratas- ja vaunuystävällisiä reittejä.
• Katariinanlaakson luontopolku
• Aurajoen yläjuoksun retkeilyreitistö
• Maskun Rivieralta lähtevä reitistö
• Turun alueen kuntoradat
• Ruissalo: Saaronniemi
• Pähkinäpolku, Raisio (polttopuita on, omat sytykkeet kannattaa olla, rattailla pääsee hyvin ja parkkipaikka lähellä)
• Timalipolku, Raisio
• Paimio: Rivonmäen reitti Lähtöpaikalla urheilupuistossa on myös leikkipuisto.
• Paimio: Hiekkahelmen ympäristö, Lampipolku (nuotiopaikka, sopii rattaille, puuvaja, vessat, lasten leikkipaikka)
