La 15. maaliskuuta 2025 klo 12:00 - 12:45 Opintie 2, 21100 Naantali.
Tarinallinen konsertti, jossa pääosissa metsän eläimet ja erilaiset soittimet. Konsertti alakouluikäisille ja nuoremmille lapsille perheineen.
LAITETAAN PÄÄSIÄISTÄ!
11.–13.4. pe klo 9–14, la–su klo 11–17 Kuralan Kylämäki, Jaanintie 45, Turku.
Maalaiskylä valmistautuu kevään juhlaan. IsoKohmon tuvassa tuoksuu mämmi, isännän kamarissa suunnitellaan kevätkylvöjä, ja kamarien pöydillä vihertävät jo hiirenkorvat ja rairuoho. Vähä-Kohmon talossa voi viikonloppuna askarrella pienen pääsiäiskoristeen.
Kylämäen Verstaalla punotaan pajua ja kransseja sekä koristellaan pajunkissoja. Työpajamaksu 6 € yli 6-vuotiailta.
Julkaisija: Ipanaposti
Perennakatu 22 E 16, Turku p.0400-932 994. www.ipanaposti.fi
Ilmestyminen:
Kaksi kertaa vuodessa Turun talousalue. Kaksi kertaa vuodessa Helsinki.
Tekniset tiedot:
Painopinta-ala 210x297, Tabloid Palstat 6
Ilmoituskoot: 1/1 sivu 210mm x 297mm
1/2 sivu 210mm x 145mm
1/2 sivu 102mm x 297mm
1/4 sivu 95mm x 137mm
1/6 sivu 62mm x 137mm
Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta.
Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
UNELMIEN ULKOILUPÄIVÄ
La 10. toukokuuta 2025 klo 10:00 - 13:00 Uimarannantie 33, 20780 Kaarina.
Kaarinan liikuntapalvelut, Lions Club Kaarina, Kaarinan sydänosasto, Turun Varsinais-Suomen muistiyhdistys, Kaarinan kulkijat sekä SPR Kaarinan osasto järjestävät yhteistyössä paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen kanssa Unelmien ulkoilupäivän lauantaina 10.5. klo 10-13 Hovirinnan rantapuistossa, osoitteessa Uimarannantie 33. Lähimmät parkkipaikat löytyvät Hovirinnan rannasta ja uimahallin takana olevalta hiekkakentältä. Inva paikat puiston parkkipaikalla.
Tapahtumassa on mahdollisuus tutustua eri liikuntalajeihin sekä nauttia mukavasta yhdessäolosta, iästä tai toimintakyvystä riippumatta.
Maksuton Digineuvola auttaa 24/7
Digitaalinen neuvolachat alle 5-vuotiaan lapsen huoltajille –maksutta vuoden 2025 ajan.
Mehiläisen Digineuvola tarjoaa tukea ja neuvoja ympäri vuorokauden silloin, kun fyysistä tutkimusta tai lääkäriä ei tarvita.
Kätilöt, terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat tukenasi mm. lapsen hyvinvointiin, kasvuun sekä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Digineuvolan löydät OmaMehiläinensovelluksesta.
Sain Digineuvolan kautta nopeasti neuvoa pienen vauvan vaivaan. Palvelu oli sydämellistä ja toi mielenrauhaa vanhemmille.
Pienen vauvan ja kahden isomman lapsen isä
AUKI 24/7
Lue lisää mehilainen.fi/digineuvola
Voimassa 31.12.2025 asti, jonka jälkeen hinta 9,90 €/kk. Käyttö edellyttää maksukortin lisäämistä OmaMehiläinen-sovellukseen.
• Vastaamassa Mehiläisen terveyden- ja sairaanhoitajat sekä kätilöt
• Neuvoja ja tukea mm. lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen, sekä vanhemmuu teen liittyvissä asioissa
• Tarvittaessa ohjaamme eteenpäin oikeaan palveluun
• Asioi vuoden 2025 ajan hintaan 0 € / kk (norm. 9,90 €/kk)
Maksuton Digineuvola vastaa huoliin vuorokauden ympäri
– Näitä asioita pikkulasten vanhemmat pohtivat päivittäin
Pienten lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat askarruttavat vanhempia ja usein myös sairastumiset yllättävät. Kaikki tilanteet eivät vaadi lääkäriin lähtemistä saman tien, mutta ammattilaisen arvio ja nopean keskusteluavun saaminen on tärkeää. Kaivattua apua tarjoaa nyt Mehiläisen maksuton 0–4-vuotiaiden Digineuvola.
Mehiläisen Digineuvola on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Tuona aikana ammattilaisille on piirtynyt jo hyvä kuva siitä, millaisissa asioissa vanhemmat kaipaavat neuvoja ja keskusteluapua.
Yleinen taloustilanne ja siitä johtuvat yhteiskunnalliset olosuhteet kuormittavat nyt perheitä ja lapsia. Kun vanhemmille toteutetussa Mehiläisen kyselytutkimuksessa* kävi ilmi, että perheissä on epätietoisuutta siitä, mistä apua voisi saada, tai tukea ei ole saatavilla riittävästi, päätettiin Mehiläisellä tarttua toimeen.
– Olemme pohtineet tapoja, joilla voisimme olla entistä enemmän lapsiperheiden tukena. Tämä on meillekin hieno mahdollisuus päästä tekemään lapsiperheiden kanssa enemmän, iloitsee Mehiläisen digitaalisten terveyspalvelujen palveluesihenkilö Miira Huldin.
Vanhemmilla toiveena digitaalisuus
Kyselyn perusteella vanhempien ensisijainen palvelutapatoive oli selkeä.
– Nykypäivänä vanhemmat ovat tottuneempia käyttämään viestipalveluja sen sijaan, että soittaisivat. Matalan kynnyksen chat-palvelua on toivottu paljon, Huldin kertoo.
Huldin vastaa Digineuvolan operatiivisesta toiminnasta ja siellä työskentelevistä ammattilaisista. Digineuvolassa asiakkaita palvelevat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt.
Vaatimuksena chat-palvelussa työskenteleville ammattilaisille on kattava kokemus lapsipotilaista. Lisäksi digitaalisissa palveluissa työskenteleviltä kysytään hyviä kommunikaatiotaitoja.
– Tekstipohjaisessa asiakaspalvelussa vaaditaan erityistä sensitiivisyyttä ja lämpöä, jotta asiat välittyvät oikealla tavalla. Ja kun arviointia lapsen tilanteesta tehdään etänä, ohjataan myös matalalla kynnyksellä lähivastaanotolle, jos tilanne vaatii fyysistä tutkimusta tai vanhemman huoli on suuri, Huldin sanoo.
Arkisista huolista vanhemmuuden tukemiseen
Digineuvolaan voi olla yhteydessä monenlaisissa asioissa. Huldinin mukaan yhteydenotoissa korostuu kaksi teemaa.
– Paljon tulee kysymyksiä lapsiperhearkeen sekä lasten kasvuun ja kehitykseen, kuten uneen, imetykseen, ruokailuun ja vatsan toimintaan, liittyen. Sitten on sairastamista koskevaa keskustelua, jossa kysytään vinkkejä siihen, miten kotihoidon turvin pärjätään ja varsin usein pohditaan sitä, milloin tarvitsee lähteä vastaanotolle, Huldin avaa.
Kokemuksen mukaan runsaimmin yhteydenottoja tulee 0–1-vuotiaiden vanhemmilta ja heiltä, jotka kaipaavat neuvoja ensimmäisen lapsen kanssa. Keskustella voi kuitenkin myös esimerkiksi vanhempien jaksamisesta lapsiperhearjessa.
– Nykypäivänä vanhemmuus voi olla jopa vähän kuormittavaa ja suorituskeskeistä. Voimme olla yksi vierellä kulkija ja helpottaa keskustelun avulla osaltamme kuormaa. Usein ajatusten vaihto ammattilaisen kanssa helpottaa ja antaa luottamusta omaan tekemiseen.
Lapsikohtainen palvelu
Sovelluksessa vanhemmat voivat lisätä lapsen omaan perheliitokseen, joka mahdollistaa asioinnin lapsen puolesta. Sovelluksesta menee automaattinen kysely Suomi.fi-palveluun, jossa tehdään huoltajuuden varmentaminen väestötietorekisteristä.
Digineuvola- tilaus tulee tehdä jokaiselle lapselle erikseen ja keskustelu käydään aina sen lapsen tiedoilla, jota asia koskee. Tällöin tiedot kirjautuvat asianmukaisesti myös lapsen OmaKantaan.
Lisätietoja: www.mehilainen.fi/digineuvola
*) Lasten Mehiläisen kysely lapsiperheiden tuen tarpeesta toteutettiin sähköisenä kyselynä 9.-17.12.2024 Cint-tutkimuspaneelissa. Kyselyyn vastasi 617 huoltajaa, joilla on 0–12-vuotiaita lapsia. Vastaajista 57 %:lla oli yksi lapsi, 35 %:lla kaksi lasta ja 8 %:lla kolme lasta tai enemmän. Vastaajista 49 % oli 0–4-vuotiaiden lasten huoltajia ja heistä 51 %:lle lapsi oli ensimmäinen. Otos ei ole valtakunnallisesti edustava.
Suun hyvät bakteerit ovat koko kehon suojamuuri
Suun mikrobisto on erilainen verrattuna suolistoon. Suussa on selvästi vähemmän eri bakteerilajeja, koska suu-nielun alueen olosuhteet kuten runsas happipitoisuus ja sylki valikoivat alueella viihtyvät bakteerilajit. Yksi suojaavista valtalajeista on Streptocoocus salivarius maitohappobakteerilaji. S.salivarius bakteerien tulisi pysyä suussa suojana läpi elämän. Tutkimusten mukaan suun terveys lapsuudessa heijastuu myös aikuisiän sairausriskeihin.
S. salivarius bakteerikannoilla on erilaisia ominaisuuksia, joiden perusteella parhaiten suussa toimivia kantoja on valittu ja niiden vaikutuksista on julkaistu useita kliinisiä tutkimuksia. Alunperin terveen lapsen suusta eristettyjen S.salivarius K12 ja M18 kantojen ominaisuuksia ovat:
- ne asuttavat suun ja nielun limakalvon ja estävät ei-toivottujen bakteerien, virusten ja hiivojen kiinnittymistä ja toimintaa
- ne neutraloivat sokereista syntyviä happoja
- ne hajottavat jo syntynyttä plakkia
- ne aktivoivat paikallista immuunipuolustusta
Bakteerit siirtyvät äidiltä lapselle
Hormonaaliset muutokset raskauden aikana altistavat äidin kariekselle, ientulehduksille ja myös hiivalle. Erityisesti viimeisten raskauskuukausien aikana äidin syljen koostumus muuttuu siten, että ei-toivotut bakteerit ja hiivat pääsevät lisääntymään ja hyödylliset bakteerit vähenevät. Äidin suun ja suoliston mikrobiston hyvä tasapaino ja hyödylliset bakteerit ovat tärkeitä syntyvälle lapselle – äiti siirtää omat bakteerinsa lapselleen.
Lapsen suun mikrobisto kehittyy heti syntymän jälkeen äidiltä saatujen bakteerien avulla. Tärkeinä ensimmäisinä suuhun asettuvia bakteereita ovat S. salivarius maitohappobakteerit. Kun maitohampaat puhkeavat 4-11 kk iässä, alkaa jo plakkia muodostavia S.mutans bakteerien toiminta. S.mutans -bakteerit tuottavat sokereista happoja, jotka syövyttävät hampaan kiillettä ja siten bakteerit pääsevät muodostamaan plakkia ja edelleen reikiintymistä. S.salivarius bakteerit neutraloivat happoja ja estävät plakkibakteerien kiinnittymistä hampaisiin.
Esimerkkejä lasten suututkimuksista S.salivarius M18 -bakteereilla
Jo alakouluikäisillä lapsilla on todettu useissa tutkimuksissa runsaasti plakkia ja myös ientulehdusbakteereita. Suolistomikrobiston tutkimuksissa on todettu ientulehdusbakteerien voivan aiheuttaa myös ärsytysoireita suolistossa. Esimerkki suomalaisesta lasten tutkimuksesta S.salivarius M18-purutabletteja käytettäessä.
S. salivarius M18 -bakteerit vähensivät merkittävästi 8-9 vuotiaitten suomalaisten lasten (n=40) S. mutans -bakteerien osuutta 4 vk:n aikana. Käyttö: 1 purutabletti/vrk (Salminen S. 2017. HY Lääketieteellinen tiedekunta). Vastaava tulos on julkaistu 5-10 v. lasten S. mutans -bakteerien merkittävästä vähenemisestä (n=100) S. salivarius M18 -purutablettien 1-3 kk käytön aikana (Burton ym. 2013 J Med Microbiol 62:875–884)
S. salivarius M18 -bakteerit vähensivät merkittävästi 8-9 vuotiaitten suomalaisten lasten (n=40) ientulehdusbakteereiden osuutta. Indikaattoreina Fusobacterium sp. ja Porphyromonas gingivalis. Käyttö: 1 purutabletti/ vrk (Salminen S. 2017. HY Lääketieteellinen tiedekunta ja GutGuidedata).
Mikrobiston tasapaino voi järkkyä monesta syystä. Yleinen syy lapsilla on antibioottikuurit, joiden jälkeen mikrobisto voi olla epätasapainossa kuukausia ja ei-toivotut bakteerit voivat ottaa vallan. Myös napostelu ja huono suuhygienia aiheuttavat usein mikrobiston epätasapainon. Suojaavat hyödylliset bakteerit kannattaisikin palauttaa suuhun ja suolistoon lääkekuurien jälkeen.
Musta väri lapsen hampaissa
Musta väri on ikävä esteettinen ongelma lapsilla. Värin aiheuttaa eitoivotut Pseudomonas -bakteerit , jotka tuottavat mustaa pigmenttiä. S.salivarius bakteerien suojaava vaikutus on tällöin jostain syystä heikentynyt, mutta palauttamalla hyvä mikrobisto , saadaan myös väriä aiheuttavat bakteerit syrjäytettyä.
Suu ja nielu ovat samaa mikrobiologista aluetta
Yli 40 % lasten lääkärissäkäynneistä johtuu bakteerien tai virusten aiheuttamista nielu- ja korvatulehduksista, joita hoidetaan antibiooteilla. Tällöin myös hyvien suojaavien bakteerien osuus vähenee. Infektiot uusivat helposti ja resistenttien bakteerien riski kasvaa. Kliinisesti tutkittu S.salivarius K12 on myös nielun alueen luonnollinen suojabakteeri taudinaiheuttajia vastaan.
Teksti: MML Mikrobiologi Annika Mäyrä
Kiusana
plakki tai musta väri?
Kehitetty & valmistettu Suomessa.
S. salivarius -maitohappobakteerit kuuluvat suun suojaavaan mikrobistoon lapsesta asti.
ToothGuide®-purutablettien S. salivarius M18 -bakteerit asuttavat suun limakalvot jo n. 3 viikon käytön aikana. S. salivarius syrjäyttää:
• Plakkia tuottavia S.mutans- bakteereita •
• Mustaa väriä tuottavia bakteereita •
• Ientulehdusbakteereita •
Käyttö: 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen.
Lisätietoa tuotteesta > info@gutguide.fi
Apteekeista tai www.gutguide.fi
Patentoitu S. salivarius M18 maitohappobakteeri
”
Vaikka vanhemmuus alkaa konkreettisesti vasta lapsen syntymän hetkellä, muodostavat tulevat vanhemmat suhdetta vauvaansa jo raskauden aikana.”
Raskausaika on tärkeä siirtymävaihe myös tulevalle isälle
Isän ja lapsen välisen suhteen rakentumisesta raskausajalta eteenpäin on vasta vähän tutkimustietoa. Erityisesti isän raskaudenaikana muodostamista mielikuvista ja niiden merkityksestä tiedetään niukasti.
Vaikka vanhemmuus alkaa konkreettisesti vasta lapsen syntymän hetkellä, muodostavat tulevat vanhemmat suhdetta vauvaansa jo raskauden aikana. Tämä tapahtuu mielensisäisesti, mielikuvittelemalla ja ajattelemalla lasta sekä itseään vanhemman roolissa.
Turun yliopiston väitöskirjatutkijan, PsM Johanna Lindstedtin väitöstutkimus on ensimmäisten joukossa osoittamassa, että myös miehillä on eläviä ja vahvoja mielikuvia lapsesta jo raskausaikana.
Lindstedt syventyi tutkimuksessaan isän ja lapsen suhteen rakentumiseen raskausajasta taaperoikään asti. Siinä vauvaa odottavia pariskuntia ja perheitä seurattiin raskauden alkuvaiheista lapsen puolentoista vuoden ikään saakka.
– Tutkimus selvitti mielikuvien merkitystä erityisesti isän ja lapsen välisen suhteen näkökulmasta, mutta liittyen myös lapsen myöhempään kykyyn toimia sosiaalisissa suhteissa, Lindstedt kertoo.
Etäisyys raskauden aikana ei sulje pois suhteen kehittymistä myöhemmin
Isän mielikuvat tulevasta lapsesta raskausaikana ovat tutkimustulosten mukaan merkittävällä tavalla yhteydessä isän ja pienen vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun. Raskaudenaikaiset mielikuvat vauvasta ovat yhteydessä myös taaperoikäisen lapsen kykyyn toimia sosiaalisissa suhteissa. Toimiva isän ja vauvan välinen vuorovaikutus puolestaan vaikuttaa toimivaan vuorovaikutukseen myös lapsen kasvaessa taaperoikään.
Tutkimuksen mukaan osalla miehistä suhde lapseen jäi etäiseksi raskauden aikana ja etäisyys voi näkyä myös vuorovaikutuksessa lapsen ollessa vauvaikäinen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä johda suhteen näkökulmasta pysyviin haasteisiin: miesten raskauden aikaiset mielikuvat vauvasta eivät nimittäin ennustaneet vuorovaikutuksen laatua lapsen taaperoikään saakka.
– Joskus isän suhde lapseen lähtee kehittymään yhteisten konkreettisten vuorovaikutuskokemusten kautta lapsen syntymän jälkeen, Lindstedt sanoo.
Lisäksi väitöstutkimus osoitti, että isän ja vauvan vuorovaikutuksessa näkyvä vastavuoroisuuden puute oli yhteydessä heikommin toimivaan kolmenkeskiseen vuorovaikutukseen lapsen ollessa taaperoikäinen. Tästä syystä isät, joilla suhde jää etäiseksi raskauden aikana, voivat tarvita erityisesti mahdollisuuksia syventää suhdettaan vauvaan syntymän jälkeen.
Isät tulisi huomioida palvelujärjestelmässä jo varhain
Tutkimus osoittaa, että lapsen suotuisan kehitysympäristön kannalta on hyödyllistä, jos kahden vanhemman perheissä kumpikin vanhempi pystyy luomaan suhteen vauvaan jo raskauden aikana. Sekä ammattilaisten että perheiden olisi tärkeää ymmärtää raskausajan merkitys ja vaikutukset isän ja lapsen välisen suhteen muotoutumisessa. Perusta toimiville perhesuhteille luodaankin jo raskauden ja varhaisen vanhemmuuden aikana. Isän ja vauvan välisen suhteen kehittymistä tulisi siis tukea jo raskaudesta alkaen sen myönteisten vaikutusten vuoksi. Näin ollen miehet tulee huomioida lapsiperheiden palvelujärjestelmässä jo raskauden aikana.
– Isän näkökulmasta raskausaika näyttäytyy merkittävänä siirtymävaiheena, joka parhaimmillaan luo suotuisan perustan toimiville perhesuhteille myös lapsen kasvaessa, Lindstedt sanoo.
MA-PE ... 8-21
LA .......... 8-19
SU ........ 10-19
vaikkapa ostost AVOINNA myös SUNNUNTAISIN
Skanssin Apteekki on avoinna joka päiv myös sunnunt
Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt
Lapsen mielenterveys kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Jokainen lapsi on yksilö, jonka kehittymiseen vaikuttavat hänen omien piirteidensä lisäksi läheiset ihmissuhteet kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Myös poliittiset päätökset ja yhteiskunnassa vallitseva suvaitsevaisuus tai syrjintä vaikuttavat lapseen ja hänen ympäristöönsä. Mielenterveyden kehittymisen kannalta erityisen herkkiä vaiheita ovat raskausaika ja ensimmäiset elinvuodet sekä nuoruusikä.
Mielenterveys on tärkeä voimavara, joka auttaa selviämään iänmukaisista haasteista, olemaan myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hyväksymään oman itsensä. Hyvinvointi lapsuusaikana on arvo sinänsä, eikä sen edistämistä pitäisi perustella pelkästään tulevien, mahdollisesti aikuisiässä ilmenevien ongelmien vuoksi.
Häiriöt ovat monien tekijöiden summa
Lasten kehitys on yksilöllistä, eikä kaikki lasten oireilu viittaa mielenterveyden häiriöön. Esimerkiksi käyttäytymisen ja keskittymisen vaikeudet voivat liittyä lapsen kasvuympäristön tekijöihin, jolloin ensisijaista on pyrkiä vaikuttamaan niihin.
Onkin tärkeää huomioida lasten kehitykselliset tarpeet kokonaisvaltaisesti erilaisten palveluiden järjestämisessä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen tilasuunnittelussa ja toiminnan järjestämisessä tulee huomioida oppimisympäristön vaikutus lapsen mielenterveydelle.
Kehitystä tukeva ympäristö on erityisen tärkeä niille lapsille, joilla on erityistarpeita esimerkiksi neuropsykiatrisen oireilun, aistiherkkyyden tai liikuntarajoitteen myötä.
Häiriöiden yleisyys ja hoito
Varsinaisen mielenterveyden häiriön yleisyydeksi lapsiväestössä on viime vuosikymmenien laajojen väestötutkimusten perusteella arvioitu noin 15%. Vakavampien häiriöiden esiintyvyydessä ei ole viime vuosina todettu suuria muutoksia, mutta sen sijaan erilainen lieväasteinen oireilu on yleistynyt. Lapsille tyypillisiä ongelmia ovat ADHD- tyyppinen oireilu, käytösongelmat sekä ahdistuneisuus.
On arvioitu, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin 75 prosenttia ennen 24 vuoden ikää. Lasten mielenterveysongelmien ja -häiriöiden hoidossa ensisijaisia ovat erilaiset lapseen ja perheeseen kohdistettavat psykososiaaliset hoitomuodot.
Mistä tukea lapsen mielenterveyden ongelmiin?
Lapsen kehityksen ja mielenterveyden ongelmiin on saatavilla apua. Hyvinvointialueet tarjoavat useita palveluita, joiden tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhempia lapsen kasvatuksessa. Koko perheen hyvinvointi on perusta lapsen kehityksen ja mielenterveyden tukemiselle.
Vanhemmat ovat usein ensimmäisiä, jotka huomaavat, kun lapsi oireilee tai hänellä on jokin ongelma. Joskus myös muut lapsen lähipiiriin kuuluvat voivat huolestua tämän käyttäytymisestä tai voinnista.
Tukea voi tarvita myös vanhemmuuteen. Joskus voi tuntua siltä, että omat keinot vanhempana eivät oikein riitä. Silloin on hyvä pyytää apua läheisiltä tai ammattilaisilta.
” Mielenterveys on tärkeä voimavara, joka auttaa selviämään iänmukaisista haasteista, olemaan myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.”
Mistä voi hakea apua?
Lasten mielenterveyspalvelut on järjestetty eri hyvinvointialueilla eri tavoin. Katso oman hyvinvointialueesi sivuilta, mitä palveluita alueellasi on tarjolla.
Alle kouluikäisille lapsille apua ja tukea tarjoavat ensisijaisesti neuvolat. Kouluikäisiä lapsia varten on kouluterveydenhuolto.
Verkosta saatava tieto ja tuki
Jos kaipaat lisää tietoa lapsesi oireista tai pulmista, voit tutustua esimerkiksi Mielenterveystalon teemasivuihin.
Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista voit saada luotettavaa tietoa ja työkaluja tilanteeseenne.
Verkosta löytyy myös useita auttavia puhelimia, joista saat keskustelutukea.
Lähde: THL, Mielenterveystalo.fi
!Milloin on syytä hakea apua?
Yksittäinen ja ohimenevä pulma tai oire voi kuulua lapsen normaaliin kehitykseen.
Jos vaikeuksia esiintyy jatkuvasti tai pitkään ja ne vaikuttavat lapsen arkiseen toimintaan ja vointiin, on syytä hakea apua.
Jos lapsi on vaaraksi itselleen tai muille tai tilanne on muulla tavoin henkeä tai terveyttä uhkaava eikä sitä saa omin keinoin katkaistua, tulee olla yhteydessä terveydenhuollon päivystykseen, sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai yleiseen hätänumeroon 112.
LUONNOLLISESTI VATSALLESI -
hyvinvointia kiireiseen arkeen -
Uutuutena valmiit välipalat!
Ota ruoansulatuksen avuksi Valo24h paahdettu rouhittu pellava -tuotteet, joita voit lisätä jogurtin tai puuron päälle tai smoothieen!
Pellavassa on sekä liukoista että liukenematonta kuitua, jotka auttavat vatsantoiminnassa. Suomalainen pellava sisältää erityisen paljon myös kasviperäistä omega-3:sta. Löydät nämä leseet-hyllystä.
Nyt uutuutena heti valmiit välipalat, joissa hedelmää, marjaa, jogurttia ja pellavaa.
Raskausajan elintavat voivat heijastua lapsen motoriseen kehitykseen
Terveyttä edistävä ruokavalio alkuraskaudessa edistää lapsen motorista kehitystä 5–6 vuoden iässä. Äidin korkeammalla rasvakudoksen määrällä on puolestaan epäsuotuisia vaikutuksia lapsen motoriseen kehitykseen, selviää juuri julkaistusta Turun yliopiston tutkimuksesta.
Raskausajan elintavoilla on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen hermostolliseen kehitykseen. Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti–lapsitutkimuksessa selvitettiin äidin raskausajan tekijöiden pitkäaikaisvaikutuksia lapsen motoriseen kehitykseen 5–6 vuoden iässä.
Lapsilta tutkittiin motorisia taitoja, joihin kuuluvat hienomotoriikka, karkeamotoriikka ja tasapaino sekä mahdollinen kehityksellinen koordinaatiohäiriö.
Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla äideillä oli painoindeksillä määriteltynä ylipainoa tai lihavuutta. Äitien kehonkoostumus mitattiin ilman syrjäyttämiseen perustuvaa pletysmografiaa hyödyntävällä laitteella ja raskausdiabetes määritettiin sokerirasituskokeella. Raskausajan ravinnonsaantia selvitettiin kalankäyttökyselyllä ja ruokapäiväkirjoista määritetyillä ruokavaliotyypeillä, joita todettiin kaksi: terveellisempi ja epäterveellisempi.
Tutkimukseen osallistuneista lapsista 14 %: lla havaittiin kehityksellinen koordinaatiohäiriö 5–6 vuoden iässä. Luku on lähes kolminkertainen verrattuna lapsilla keskimäärin todettuun esiintymiseen.
– Tutkimuksemme on tiettävästi ensimmäinen, jossa on selvitetty kehityksellisen koordinaatiohäiriön yleisyyttä lapsilla, joiden äideillä on ylipainoa tai lihavuutta raskausaikana, kertoo väitöskirjatutkija Lotta Saros Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että lapset, joiden äideillä oli korkeampi kehon rasvamassan määrä tai rasvaprosentti, oli suurempi riski kehitykselliselle koordinaatiohäiriölle 5–6 vuoden iässä. Tutkijoiden mukaan tarkalla kehonkoostumuksen mittauksella yhteys havaittiin, kun taas karkeampaa mittaria, painoindeksiä käyttäen vastaavaa havaintoa ei tehty. Raskausdiabeteksen ja motorisen kehityksen välillä ei havaittu yhteyttä.
– Tutkimustuloksemme perusteella näyttää siltä, että äidin raskausajan suurempi rasvakudoksen määrä heijastuu lapsen heikompaan motoriseen kehitykseen, summaa Saros.
Terveellisellä raskausajan ruokavaliolla voidaan tukea lapsen motorista kehitystä
Tutkimuksessa selvisi myös, että äidin alkuraskauden terveellisempi ruokavaliotyyppi oli yhteydessä lapsen parempaan motoriseen kehitykseen, erityisesti karkeamotorisiin taitoihin 5–6 vuoden iässä. Vastaava yhteys havaittiin äidin kalankäytön ja lapsen hieno- ja karkeamotoristen taitojen välillä. Terveellinen ruokavaliotyyppi sisältää muun muassa kasviksia, hedelmiä, ruisleipää ja kalaa, joista saadaan lapsen kehitykselle tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja. Kala on lisäksi merkittävä lähde pehmeille rasvoille, etenkin omega-3-rasvahapoille, joita tarvitaan sikiön aivojen kehityksessä.
– On todennäköistä, että raskausajan ravinto-ohjauksen kohdentaminen äideille, joilla on ylipainoa tai lihavuutta jo ennen raskautta, hyödyttäisi äitejä itseään, esimerkiksi hillitsemällä liiallista raskausajan painonnousua, ja samalla tukisi heidän lastensa motorista kehitystä, pohtii professori Kirsi Laitinen, joka johtaa Turun yliopistossa Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää.
Risto Räppääjä ja kaksoisolento elokuvalla hurja suosio
Risto Räppääjä ja kaksoisolento -elokuvan on ohjannut musikaaliohjaajana mainetta niittänyt Samuel Harjanne. Elokuva perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan samannimiseen lastenkirjaan. Päärooleissa Risto Räppääjänä nähdään Aleksi Johansson ja Nelli Nuudelipäänä Alma Järvensivu. Muissa päärooleissa, rakastettuina Lennart Lindberginä ja Pakastaja-Elvinä nähdään edelleen ikisuosikit Ylermi Rajamaa ja Jenni Kokander. Rauha Räppääjän roolin näyttelee Iina Kuustonen ja uuden Mirabellan roolin Oona Airola. Elokuvan on tuottanut Rimbo Salomaa, joka on tuottanut myös kolme edellistä ja kolme ensimmäistä Risto Räppääjä -elokuvaa.
Hän kommentoi hienoa avaustulosta seuraavasti: ”Olemme iloisia, että Risto Räppääjän suosio jatkuu vuodesta toiseen jo sarjan kymmenennessä elokuvassa. Risto Räppääjään mietitään aina jotakin uutta, vähän kuten James Bond -elokuviin. Nyt uusia tekijöitä ovat lapsinäyttelijät, säveltäjä Kerkko Koskinen ja ohjaaja Samuel Harjanne, joiden ansiosta tämä Räppääjä on entistä musikaalielokuvallisempi ja vauhdikkaampi.”
Sinikka ja Tiina Nopolan luomista hahmoista tehdyt Risto Räppääjä -elokuvat ovat olleet elokuvateatterimenestyksiä ja saaneet kaikkiaan yli 2 400 000 katsojaa.
Risto Räppääjä ja kaksoisolento -elokuvan ovat käsikirjoittaneet Tiina ja Emma Nopola. Musiikin on säveltänyt Kerkko Koskinen ja sanat ovat peräisin Matias Nopolan kynästä. Elokuvan tuottaa Rimbo Salomaa, jolle tämä on jo seitsemäs Risto Räppääjä.
Elokuvalla oli jo heti avausviikonlopun jälkeen 36 884 katsojaa.
Ohjaus – Samuel Harjanne
Tuottajat – Rimbo Salomaa, Anna Nuru, Jukka Helle ja Markus Selin
Tuottaja Ricky Rapper Oy – Tiina Nopola
Käsikirjoitus – Tiina Nopola ja Emma Nopola
Musiikin sävellys – Kerkko Koskinen
Laulujen sanat – Matias Nopola
Koreografi – Jari Saarelainen
Kuvaus – Jari Mutikainen, F.S.C.
Leikkaus – Toni Tikkanen ja Joel Olander
Äänisuunnittelu – Olli Huhtanen
Lavastussuunnittelu – Maria Hahl
Pukusuunnittelu – Heli Lindroos
Maskeeraussuunnittelu – Anu Rokkanen
Tuotanto – Solar Films ja Ricky Rapper Oy
Levitys – Nordisk Film
”Hiiri ja mustikka”-kirja jatkaa lukuinnon ilosanomaa uudessa kirjasarjassa!
MI-NÄ LU-EN -kirjasarjan seuraava osa ”Hiiri ja mustikka” innostaa lapsia lukemaan lukutaidon alkumetreiltä lähtien. MI-NÄ LU-EN -kirjasarja on suunnattu juuri lukemaan oppineille lapsille. Kirjat ovat saaneet innostuneen vastaanoton, sillä tällaisia kirjoja ei ole ennen ollut! Suuraakkosin tavutetut tarinat tekevät lukemisesta helppoa ja sujuvaa. Iloiset kuvat tukevat lukemista ja tekevät lukukokemuksesta hauskan ja palkitsevan. Kirjojen sisältö on huolellisesti rakennettu tukemaan lukutaidon kehitystä. Lapsi saa onnistumisen elämyksen
O-SAAT-KO JO VÄ-HÄN? SE RIIT-TÄÄ!
Hiiri & mustikka on MI-NÄ LU-EN -kirjasarjan toinen osa. Hiiri maistelee ja kokkailee erilaisia asioita. Oppiipa hiiri viheltämäänkin, mutta miten? Tarinat ovat lyhyitä ja kirja on tavutettu SUUR-AAK-KO-SIN. Tämän kirjan juuri lukemaan oppinut lapsi pystyy itse lukemaan kannesta kanteen!
MI-NÄ LU-EN -kirjat on tarkoitettu aivan lukutaidon alkumetreille. Sarjaan kuuluu kuusi kirjaa, joista jokainen sisältää kolme erityyppistä tarinaa. Tekstiä on sopivan vähän ja selkeät kuvat tukevat lukemisen ymmärtämistä. Tarinoissa on käytetty monipuolisia ja nokkelia ratkaisuja. Hauskat kuvat tuovat yksinkertaisiin teksteihin lisää syvyyttä ja huumoria. Kirjoissa on pieniä tehtäviä, jotka varmistavat, että lapsi on ymmärtänyt lukemansa.
Kirjojen pääkohderyhmä on juuri lukemaan oppinut lapsi, mutta niitä voi lukea myös kuvakirjana pienemmän lapsen kanssa. Lisäksi ne toimivat hyvin tukemaan vieraskielisen lapsen suomen kielen oppimista. MINÄ LU-EN-sarja on kahden opettajan luoma kokonaisuus, johon kuuluu myös Hiiri ja metsän aarre-satukirja aikuisen ja lapsen yhteiseen lukuhetkeen. Sarjan kolme ensimmäistä osaa: Hiiri & hilla, Hiiri & mustikka ja Hiiri & puolukka julkaistaan keväällä 2025.
MUSKARIIN?
MUSKARIT VAUVOISTA KUUSIVUOTIAISIIN
Turun konservatorio tarjoaa musiikin varhaiskasvatusta kahdessa toimipisteessä viitenä päivänä viikossa, yhteensä noin 40:ssä musiikkileikkikouluryhmässä.
Lisätiedot: www.turunkonservatorio.fi/hae
Musiikkileikkikoulun voi aloittaa jo n. 3 kuukauden iässä ja jatkaa kouluikään saakka. Viime vuosina perinteisen 3–6-vuotiaille lapsille suunnatun musiikkileikkikoulun rinnalle onkin tärkeäksi toimintamuodoksi noussut 0–2-vuotiaiden muskarit, joissa lapset käyvät yhdessä vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Musiikkileikkikoulu voi hyvin olla koko perheen yhteinen harrastus ja toivomme, että muskarilaulut soivat myös kotona, jokapäiväisten puuhien lomassa.
Varhaisiän musiikkikasvatuksen tehtävänä on johdatella lapsi elämän mittaiselle matkalle musiikin pariin tarjoten musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja. Tavoitteena on luoda pohjaa jatkuvan musiikkiharrastuksen syntymiselle, ei vain lapselle vaan koko perheelle, ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä, luovuutta ja itseilmaisua musiikin avulla.
Oletko kokeillut näitä liikkeitä yhdessä kotona?
Suukkoja punnerruksessa:
Ota käsillä hartioista vähän leveämpi ote. Tuo polvet lantion alle (kevyempi) tai haastaessa vähän kauemmas, jolloin liikkeeseen mukaan vahva keskivartalon tuki. Koukista käsiä 90 asteen kulmaan antaen samalla suukon vauvalle. Taaperot voivat myös kiivetä selkään painoksi tai voi kontata vatsan, käsien tai jalkojen välistä.
Lentokoneen kyydissä:
Tuo polvet vatsan (kevyempi) tai lantion päälle (haastavampi) koukkuun ja aseta lapsi säärten päälle. Keinuttele polvia puolelta toiselle rentouttaen selkää tai polvet lantion päällä ollessa vahvistat vatsalihaksia.
Vahvista selkää seurustellessa:
Asetu konttausasentoon, polvet lantion alla ja kämmenet hartioiden alla. Nosta ja ojenna vastakkaista kättä ja jalkaa. Hengitä sisään nostaessa ja ulos laskiessa. Nostaessa jalkaa aktivoi pakara sekä keskivartalo ja palautuksessa lattiaan aktivoi samalla lantionpohjaa.
Näitä ja monia muita liikkeitä pääset kokeilemaan tunneillamme, tervetuloa tutustumaan!
Liikutaan yhdessä
Jumppalassa jumpataan yhdessä!
Turun Urheiluliiton Voimistelujaoston Jumppalan tunneilla pääsee koko perhe liikkumaan erilaisilla tunneilla. Vanhemmat saavat treenattua yhdessä vauvan/taaperon kanssa BabyBic ja FamilyBic -tunneilla. Tunneilla tehdään kaikille sopivia perusjumppaliikkeitä oman kehon painolla tai erilaisia välineitä esim. kuminauhaa tai irtopainoja käyttäen.
BabyBic -tunnilla tehdään alkulämmittelyn jälkeen lihaskunto liikkeitä oman kehon painolla tai välineitä käyttäen. Halutessaan voi ottaa vauvan lisäpainoksi liikkeisiin.
FamilyBic -tunnilla aikuiset tekevät liikkeitä kolme kierrosta ja niitä voi tehdä suositellun määrän omaan tahtiin. Tunnin alussa ja lopussa liikutaan yhdessä lapsen kanssa.
Näille tunneille ei tarvitse ilmoittautua eikä sitoutua vaan voit osallistua kertamaksulla 7 € silloin, kun itselle ja vauvalle/taaperolle sopii. Lue lisää tunneista: www.voli.fi/perheet.
Välttämätön, tarpeellinen vai turha?
Teemme elämässämme lukemattoman määrän valintoja, joissa arvotamme tiettyjä asioita toisten edelle. Toisinaan teemme näitä valintoja tietoisesti. Toisinaan taas valintojamme ohjailevat erilaiset arvot ja asenteet ilman, että edes huomaamme niiden vaikutusta. On myös tilanteita, joissa esimerkiksi media ja mainonta pyrkivät vaikuttamaan siihen, millaisia asioita pidämme missäkin arvossa.
Aika ajoin on hyvä pysähtyä omien valintojen äärelle. Kuluttajan näkökulmasta paras keino tutkia näitä valintoja on pitää kirjaa omasta rahankäytöstään. Tähän apuvälineeksi soveltuu hyvin esimerkiksi Penno.fi, mutta myös kuitteja keräämällä pääsee alkuun oman talouden tutkimisessa.
Erittele omat menoeräsi kolmeen selkeään kategoriaan
Mitä ilman et voi elää
Ensimmäinen kolmesta kategoriasta ovat ne elämässä välttämättömät asiat, joita ilman et voi elää. Esimerkiksi ruoka, vesi ja sähkö ovat välttämättömyyksiä, joiden puuttuminen tekisi elämästä hankalan sijaan mahdotonta. Tutki siis kulutustasi tarkkaan. Kauppakuittien tarkempi perkaaminen voi paljastaa myös ruokaostoista sellaisia asioita, jotka ovat välttämättömyyksien sijaan jopa turhia.
Toisia elämässä välttämättömiä asioita on helppo pitää itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi ensimmäiseen omaan asuntoon muuttava nuori ei välttämättä tule ajatelleeksi, mitkä aiemmin huoltajien hoitamista asioista siirtyvät hänen vastuulleen. Kun opiskelijabudjetilla raha on tiukalla, välttämättömyyksien määrittely ja turhista asioista luopuminen korostuvat entisestään. Nuori saa usein rahankäytön alkeet kotoa opittuna, jolloin rahasta puhuminen on olennaista. Tutustu Marttakoulun Puhu rahasta -sivuun, jos kaipaat lisää vinkkejä raha-asioiden puheeksi ottamiseen kotona.
Mitä ilman on hankala elää?
Kolmen kategoriamme keskimmäinen voi useissa tilanteissa olla niistä vaikein. Monet tarpeellisen kategorian asioista jäävät välttämättömän ja turhan välimaastoon, jolloin niiden luopumisen arviointi ei ole yksinkertaista. Tarpeelliset asiat ovat siis niitä, jotka edesauttavat päivittäistä arkeamme mutta joiden puuttuminen ei sitä kaada.
Tarpeellinen -kategorian tavarat ja asiat ovat kuitenkin usein niitä, joista voi luopua silloin kun talous on tiukalla. Suoratoistopalvelujen tai maksullisten nettipelien kaltaisista asioista luopuminen voi auttaa palauttamaan talouden tasapainoon tiukan paikan tullen ja mikäli ne myös tauon jälkeen tuntuvat tarpeellisilta, voi ne palauttaa takaisin tarpeellisten menoerien joukkoon. Lisää vinkkejä kulujen karsimiseen löydät Marttakoulun Kulut kuriin -sivulta.
Mitä ilman voit elää?
Talouttasi tutkimalla voit löytää yllättävän monta Turha-luokkaan kuuluvaa asiaa tai kulutushyödykettä. Nämäkin voivat näyttää itsestäänselvyyksiltä tai olla unohdettuna menoeränä omalla tiliotteella. Tämän takia näiden näkyväksi tekeminen helpottaa niiden tunnistamista ja sitä kautta niistä luopumista.
Turhista asioista luopumista helpottaa, kun laskee niihin kuluvan rahan ja pohtii hetken sitä, mitä muuta tällä rahalla voisi saada. Esimerkiksi tupakka ja alkoholi ovat harvalle niitä asioita, joita ilman elämä päättyisi. Tosiasia kuitenkin on, että niiden vuosittaisella hinnalla voisi kustantaa monia muita välttämättömämpiä tai tarpeellisempia asioita.
Eri elämäntilanteissa erilaiset asiat tuntuvat välttämättömiltä, tarpeellisilta tai turhilta. Ei ole myöskään olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, mitkä asiat mihinkin näistä kategorioista menevät. Esimerkiksi aikuinen voi nähdä nettipelit silkkana turhuutena, siinä missä nuorelle ne voivat olla välttämätön sosiaalisten verkostojen ylläpitämisen tapa. Erilaisten asioiden edellä mainittuihin kategorioihin laittamisesta keskusteltaessa voidaan parhaimmillaan saada uusia ajatuksia ja näkökulmia siihen, miten kukin meistä omaa arkeaan arvottaa.
Myös sosiaalinen media ja markkinointi luovat helposti ja vaikuttavasti mielikuvia siitä, millaisia asioita tietynlaisissa elämänvaiheissa olisi hyvä pitää välttämättöminä. Valintojamme paremmin pohtimalla pääsemme kiinni siitä, mitkä niistä ovat omiamme ja mitkä taas ympäröivän yhteiskunnan luomia.
Toimintaa, tekemistä ja palveluita kaikille perheille, myös verkossa!
Mannerheimin Lastensuojeluliiton piiri ja paikallisyhdistykset toimivat VarsinaisSuomen jokaisessa kunnassa, sekä netissä. Sinunkin läheltäsi löytyy siis MLL:n toimintaa! Tarjoamme muun muassa:
Perhekahviloita ja erilaisia kerhoja
Vertaistukea ja keskusteluseuraa
Tukihenkilöitä lapsille, nuorille ja perheille
Tukioppilastoimintaa
Vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ...ja paljon muuta!
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on valtakunnallinen järjestö, joka tarjoaa lapsiperheille monenlaista apua, tukea, toimintaa ja palveluita. MLL:n toiminnan ytimessä on lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ennaltaehkäisevän toiminnan ja monimuotoisen tuen kautta.
Ihmettelyä, leikkiä ja osallisuutta - kirkon varhaiskasvatus jo 80 vuotta!
Nallerepusta tossut jalkaan ja heipat omalle aikuiselle. Lelut ja leikkikaverit odottavat jo. Kerhohuoneen ovella iloisia kohtaamisia, tutun ohjaajan turva. Kynttilä syttyy, triangeli kilahtaa. Laulua, naurua ja se odotetuin: eväshetki.
Tänä vuonna vietetään kirkon päiväkerhotyön 80-vuotisjuhlavuotta. Kaikki sai alkunsa Turusta vuonna 1945, kun muutama äiti ideoi ja alkoi järjestää virikkeellistä arkipäivätoimintaa leikki-ikäisille lapsille. Päiväkerho on pysynyt mukana ajassa kehittyen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi toiminnaksi. Se on saanut seurakseen muita toimintamuotoja laajentuen ja kehittyen suureksi kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisuudeksi. Kirkon Polku-toimintamallissa huomioidaan lapsi ja hänen läheisensä kaikissa ikävaiheissa aina odotusajasta ja syntymästä itsenäiseen aikuisuuteen (0–22 v.)
Päiväkerho on pedagogisesti suunniteltu, monipuolinen kokonaisuus, joka tukee lapsen kokonaiskehitystä ja mahdollistaa oppimisen. Päiväkerho on lapsen oma paikka, jossa hän saa turvallisesti opetella ryhmässä olemista ilman vanhempiaan. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen, lapsuuden ilon kokemukset ja lapsen hengellisen herkkyyden vaaliminen yhteistyössä hänen perheensä kanssa. Leikkiminen, liikkuminen, käsillä tekeminen, taide ja ilmaisu eri muodoissaan ovat keskeisiä tapoja toimia, säännöllistä ulkoilua unohtamatta. Ryhmässä syntyvät ystävyys- ja kaverisuhteet ovat lapselle tärkeitä, samoin lämmin suhde lastenohjaajiin.
Päiväkerhon perustana on kristillinen ihmiskäsitys, jonka keskiössä on arjen kristillisyys – vuorovaikutus, läsnäolo, hiljentyminen ja pyhän kohtaaminen esimerkiksi kirkkovuoden tapahtumien, perinteiden, tapakulttuurin ja luonnon avulla. Päiväkerho tukee kotien kristillistä kasvatusta antamalla lapselle kokemuksia ja aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen. Hengellisyyttä tuetaan osana lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Suomalaisella päiväkerholla on vankka asema lapsen ja lapsiperheiden avointen varhaiskasvatuspalvelujen joukossa, ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella päiväkerhoon osallistuu yli 250 lasta. Kerhot ovat perheille maksuttomia, avoimia kaikille 3-5-vuotiaille katsomuksesta riippumatta ja kokoontuvat kaksi kertaa viikossa kolmen tunnin ajan. Kaksivuotiaille on oma kerhonsa, joka kokoontuu kerran viikossa. Päiväkerhoja toteutetaan myös yhdessä Turun kaupungin kanssa, kuten myös ympäristöteemaisia ulkokerhoja. Ulkokerhossa leikitään, tutkitaan luontoa ja opetellaan erilaisia tärkeitä taitoja.
Päiväkerhossa ohjaajina toimivat koulutetut lastenohjaajat. Lastenohjaajan koulutus ja ammatti on vuosien aikana kehittynyt; laaja-alainen kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto antaa erinomaiset eväät lasten ja perheiden kanssa toimimiseen niin kirkossa kuin myös yhteiskunnassa. Päiväkerhossa lastenohjaajat vastaavat toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista tukenaan varhaiskasvatuksen ohjaaja. Työtä toteutetaan yhdessä lasten ja perheiden kanssa osallistamisen näkökulma huomioiden. Lapsen oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Lapsi on aktiivinen toimija ja ryhmänsä jäsen. Hän toimii ja oppii koko kehollaan, kaikilla aisteillaan. Oppiminen on kokoaikaista vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Merkityksellistä on mm. yhdessä ihmettely ja arjen havainnoista heräävät kysymykset.
Kirkon varhaiskasvatus on alkujaan syntynyt vastaamaan perheiden tarpeisiin, joustavasti ja kunkin ajan haasteisiin mukautuen. Yhä tänä päivänäkin seurakunnissa kuunnellaan herkällä korvalla perheitä ja pyritään kehittämään toimintaa perheiden tueksi. Mukaan toimintaan Turussa ja Kaarinassa pääset sekä lisätietoa saat osoitteesta www. kirkonrotta.fi sekä facebook- ja instagram-sivuilta ”kirkonrotta”. Vankkaa suosiota nauttii mm. perhekerhotoiminta, joka on kirkon omaa tai osana laajempaa perheiden avointa kohtaamispaikkatoimintaa. Viimeisimpiä turkulaisia innovaatioita kirkon varhaiskasvatuksessa ovat mm. tilapäistä lastenhoitoapua tarjoava Pikku-Helppi, vauvojen sormiruokatoiminta Sormin sekä palkittu ympäristökasvatustoiminta Sammaltassu.
Kaupungin kuulumiset
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu syksyllä 2025
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu. Uudistuksella turvataan kaikille oppilaille riittävä tuki ja samalla vähennetään opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa.
Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2025.
Tuen muotoja yhtenäistetään ja selkiytetään valtakunnallisesti, samalla varmistetaan resurssit ja riittävät erityisopettajien koulutuspaikat niiden toteuttamiseen.
Kyseessä on lähestymistapa, joka perustuu esi- tai perusopetuksessa olevan lapsen tarpeelle tukitoimiin. Tarkoitus on, että lapsi saa tukea oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä.
Ensisijaiset tukimuodot, joihin kaikilla esi- ja perusopetusikäisellä lapsella on oikeus, ovat ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Näihin sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.
Esi- ja perusopetusta on mahdollista saada myös pienemmissä ryhmissä, jos lapsen tuen tarve vaatii sitä.
Teksti ja kuva: Maija Linnala
Lähdeteksti: Oppimisen tukea esi- ja perusopetuksessa vahvistetaan - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Turun kaupunki palkittiin luontoliikunnan edistämistyöstä
Luontoliikunta ja ulkona liikkuminen tekevät tunnetusti hyvää. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos antoi kunniamaininnan erityisen ansiokkaasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä Turun kaupungille. Palkinnon myöntämisperusteena oli monipuolinen ja innovatiivinen liikunnan edistäminen lähiluonnossa ja perheiden luonnossa liikkumisen näkökulmasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myöntää vuosittain kunniamaininnan jollekin kunnalle, jossa on tehty ansiokasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. THL:n mukaan laadukkaan hyte-työn määrittämisessä painottuivat muun muassa luontoliikunnan, kävelyn ja pyöräilyn sekä ulkona tapahtuvan liikunnan ja liikkumisen edistäminen. Tarkastelussa hyödynnettiin tuoreimpia TEAviisarin Liikunta kunnan toiminnassa -tiedonkeruun tuloksia vuodelta 2024. Turun kaupunki on panostanut laajasti edellä mainittuihin teemoihin eri toimialojen yhteistyönä.
Kiitosta sai erityisesti muun muassa lähiliikuntaan kannustavat Seikkailukartat ja retkireput, joilla innostetaan perheitä luontoliikunnan pariin. Tavoitteena on, että perheet löytävät lähiluontonsa mahdollisuudet. Monipuolinen luonto tarjoaa jokaiselle maksutonta tekemistä ja ihmeteltävää vuoden ympäri. Koko perheen seikkailukartat ja retkireput -luontoseikkailuun on voinut lainata reppuja osasta Turun lähikirjastoja. Reput sisältävät luonnossa hyödynnettävää välineistöä. Reppuja voi edelleen lainata, mutta parhaillaan Turun kaupunki uudistaa luontorasteja, joten uteliaat seikkailijat voivat suunnistaa kätköille seuraavaksi ensi keväänä.
THL:n palkinnon vastaanotti liikuntasuunnittelija Liinu Varttinen Turun kaupungin liikuntapalveluista.
– Tavoitteemme on ollut lisätä perheiden liikuntamahdollisuuksia kestävän liikkumisen ja lähiluonnossa liikkumisen näkökulmasta, perustelee Varttinen ja lisää, että luonnossa liikkuminen vahvistaa perheiden osallisuutta ja hyvinvointia sekä antaa tukea arkeen.
– On hienoa, että pitkäjänteinen työmme saa valtakunnallista tunnustusta. Luonto kun tekee tunnetusti hyvää ihan jokaiselle, ja luonnossa liikkuminen on mahdollista kaikille, täsmentää Varttinen.
Turussa on poikkeuksellisen upea ja saavutettava lähiluonto
Turku on upea kaupunki siitä syystä, että lähes jokaiselta asuinalueelta on lyhyt matka lähiluontoon. Useimmat luontokohteet ovat saavutettavissa vain bussi- tai polkupyörämatkan päässä.
Turun asukkaiden hyvinvoinnin rakentaminen alkaa jo kaupunkisuunnittelusta. Muun muassa huolehtimalla kaupunkiympäristöstä, Turku mahdollistaa, että Turun asukkaat saavat nauttia lähimetsistä ja puistoista virkistymiskeitaina, sekä kestävästä liikkumisesta kevyen liikenteen väylillä, kuten kävely- ja pyöräilyteillä.
– Pyrimme siihen, että asukkaille lähellä olevat viheralueet ja kevyenliikenteen väyläverkostot kannustavat jokapäiväiseen arjen liikkumiseen, kertoo kaupunkiympäristön kunnossapitopäällikkö Mari Helin.
Moniammatillista ja kestävän liikkumisen edistämisen kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Turun kaupunki on pyrkinyt yhteistyössä yli yksikkörajojen ja muiden toimijoiden kanssa edistämään turkulaisten suhdetta lähiluontoon. Liikuntapalvelut on tehnyt ulkona liikkumisen kehittämistä moniammatillisesti muun muassa kasvatus ja opetustoimen sekä kaupunkiympäristön kanssa. Pilottipäiväkodit ja koulut ovat halunneet osallistua kehittämiseen mukaan, ja kaupungissa on liikutettu tuhansia pieniä, punaposkisia turkulaisia aktiivisesti lähiluonnossa.
Esimerkkinä pitkäaikaisesta kehittämisestä on myös urheiluseurojen kanssa tehty yhteistyö. Suunnistusseurat ovat kartoittaneet ja merkinneet Paavonpolku-reittejä alunperin jo 1990-luvun loppupuolella. Opastetut Paavonpolut johdattavat edelleen asukkaita virkistäytymään merkityille reiteille ja poluille.
