Jalon kanssa Ruotsiin
Tulin kotiin Karttulaan 10 kesäkuuta 1956. Olin 18 vuoden ja yhden päivän ikäinen. Isä ja Vesa istuivat keittiössä. Isän ja minun keskustelu päättyi (hänellä oli varmaan huono omatunto) ja meille tuli riita. Noin metrin päästä minusta ja isästä oli rautaliesi ja siinä oli kaksi silitysrautaa. Yhtäkkiä isä syöksyi ylös ja otti yhden silitysraudoista ja aikoi lyödä sillä minua. Otin hänen käsistä kiinni ja pidin niitä hänen selän takana ja sanoin: laske silitysrauta käsistäsi. Vesa oli lähellä ja näki kaiken. Sanoin, että vietän yön saunassa. Otin kirveen mukaan. Jos tulet sisään saunaan, tapan sinut. Tämä on viimeinen kerta, kun näet minut täällä. 15.6.1956 oli veljeni Jalo päässyt armeijasta Kuopiosta. Hän oli ollut sotalapsi Pohjois-Värmlandissa. Kun hän kohtasi minut, hän sanoi: Ei täällä ole töitä, lähdetään Ruotsiin. Hän oli ollut seppänä Kilstassa ennen kuin matkusti takaisin Suomeen. Veljemme Vesa myi minun puvun jonka Niilon veli Tuomas oli ommellut Lausteella. Se riittäisi junamatkaan Turkuun ja laivamatkaan Tukholmaan. Jalo sanoi, että kun tulemme Tukholmaan, voimme liftata sieltä Karlskogaan. Meillä oli mukana laukku, jossa oli vain vähän henkilökohtaisia tavaroita. Hän oli tosi optimisti.
25
