hkty.fi 1/2022

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 1

2022

HKTY toivottaa lukijoilleen

Mukavaa ja rentouttavaa kesää!

TUNNELMIA JÄSENTAPAHTUMISTA

Reitzin säätiön kokoelmat

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ

Kokous Oslossa Tukholman yhdistyksen 175-juhla

1

2022

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

Sisällys

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 09 665 637, 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3

Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi

Maailmantilanteen vaikutuksia jäsenistöön ...............................8-9

hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet

Pohjoismainen kokous Oslossa ............................................ 4–5 Tukholman yhdistyksen 175-vuotisjuhla ................................ 6–7

Reitzin säätiön kokoelmat ................................................... 10-11 Hyvän kesän toivotus .................................................................. 12 Tulevia tapahtumia ................................................................ 12–13

Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu.

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

HISTORIIKKI Lue sekä uusi että vanha historiikki sähköisenä: www.hkty.fi

Kansi: Pohjoismaisen kokouksen retkipäivän näkymät Oslon kaupungin ylle.

sivu

Pääkirjoitus VOIKO MISSÄÄN PAHASSA OLLA MITÄÄN HYVÄÄ?

ONKO VÄHEMMÄN ENEMMÄN? Vanha sanonta siitä, ettei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin tuntuu tällä hetkellä aika epäuskottavalta. Kahden koronavuoden jälkeen elämme ajassa, jolloin keskellä Eurooppaa riehuu sota.

Näiden edellisten lisäksi puuttuu enää vain se kolmas,

Kuva Cervi Talotekniikka Oy

jonka Balkanin Nostradamus Baba Vanga on ennustanut tälle vuodelle tapahtuvaksi, muukalaisten invaasio avaruudesta. Jos joku olisi pari vuotta sitten sanonut näin, olisi hän saanut täysylläpidon ja varmuudella hyvän lääkityksen. Nyt itsekin tekisi mieli välillä vilkuilla taivaalle, jospa siellä näkyykin liikettä.

Mutta tosiaan, ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Kyseessä on vanha sanonta, joka on luonut uskoa tule-

vaan ja lohduttanut historiassa niin, että sanonta on jäänyt meille jälkipolville ohjeeksi elämään. Tämä totuus on osoittautunut aikojen kuluessa aina todeksi, sateen jälkeen paistaa aurinko, tästäkin laaksosta mennään läpi, kolhuitta tai kolhuilla, läpi mennään kuitenkin.

Ja se hyvä, mitä se sitten on, mitä hyvää tästä voisi kehittyä.

Sodan vaikutuksesta esimerkiksi energian hinnan

kallistuessa räjähdysmäisesti on tullut tarve korvata fossiilisia polttoaineita nopeammalla aikataululla ja kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tämä on hyvä asia luonnollisesti.

Hiilijalanjälki pienenee. Syksyllä voimme olla historiallisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi katkaisijaa painamalla valot eivät sytykään. Voidaan joutua säännöstelemään energiaa, tavalla tai toisella. Toisaalta aina kun mietimme mistä saisimme energiaa lisää, olisi varmasti järkevämpää miettiä omia tottumuksiamme ja ponnekkaammin sitä, kuinka kuluttaisimme vähemmän.

Olen tyttärieni kasvatuksessa käyttänyt usein mieli- ja

vertauskuvia. Uskon, että seuraavan tarinan avulla saatte kiinni mistä puhun.

Kiinteistöt ovat suurin energiasyöppö, jotka kuluttavat

noin 40 % kaikesta energiasta ja vastaavasti niissä käytetystä energiasta 40 % menee taivaan tuuliin ilmanvaihdon kautta. Tämä voitaisiin estää esimerkiksi lämmöntalteenotolla, kuitenkin harmillisen monessa kiinteistössä tilanne on seuraavanlainen.

Tänäkin aamuna Puolassa kaivosmiehet heräsivät ja val-

mistautuivat kaivokseen töihin. Heidän louhimansa kivihiili lastataan junaan, kuljetetaan satamaan, puretaan junasta ja lastataan laivaan, kuljetaan laivalla Hanasaareen, puretaan laivasta, varastoidaan ja käytetään energiana kaukolämmön tuottamiseen, toimitetaan putkia pitkin kiinteistöön, lämmitetään talo ja puhalletaan taivaan tuuliin… Tästä kaikesta

saisimme ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla otettua talteen kolme neljännestä, siis 75 %. Ihan älytöntä. Me mietimme, että mistä saisimme lisää kivihiiltä.

Vastuullisuus, kestävä kehitys, kierrättäminen. Aika

monelle käsityöläiselle itsestään selviä asioita. Arvoja, jotka ovat olleet aikoinaan vahvoja, teollistumisen ja tavarapaljouden myötä unohtuneet ja nyt ymmärryksen kasvettua taas nousseet pinnalle.

Taantuma, talouden jäähtyminen, johon kohtuullisella

varmuudella törmäämme syksyllä, muuttanee myös kulutustottumuksiamme vastuullisempaan suuntaan.

Omalta osaltani pohdin nykyään jopa kahvia keittäessäni

tarkkaan, kuinka monta kuppia juon. Kuulostaa hölmöltä.

Mutta jos joka kerran keittäisin neljä kuppia ja juonkin vain kolme, menisi hukkaan neljännes? Niin? Kun miettii koko ketjua tässäkin, kuten kivihiilessä. Pavut kerätään pensaasta, kuljetetaan satamaan, lastataan laivaan, puretaan laivasta ja toimitetaan paahtimoon, pakkaaminen, kuljetus myymälään, kuljetus kotiin, kahvin keitto ja neljännes viemäriin.

Saman tien voisin jättää yhden paketin neljästä ostamatta.

Ollaan isojen asioiden äärellä. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää.

Vastuullista kesää, nautitaan lämmöstä, investoidaan itseemme ja kerätään energiaa talteen.

Petri Valve Cervi Talotekniikka Oy HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen hkty.fi 1�2022

Kuva Jón Svavarsson

Pohjoismainen kokous Oslossa Pohjoismainen kokous pidettiin kesäkuun alussa Oslossa. Pohjoismaisten pääkaupunkien Käsityö- ja Teollisuusyhdistykset kokoontuvat vuosittain mutta koronatilanteen takia Osloon suunniteltu kokous viivästyi kahdella vuodella. Kokouksen aiheena tänä vuonna oli vihreä siirtymä ja mitä yhdistykset voisivat tehdä asian eteen.

Kokouksen alkuun kuulimme vierailevana puhujana kaupungin edustajaa kun varapormestari Abdullah Alsabeehg piti katsauksen mitä Oslo tekee muuttaakseen kaupungin kestävän kehityksen huomioon ottavaksi ja mikä rooli ammattitaitoisilla työntekijöillä on tulevaisuudessa.

Oslon kaupungin tavoitteena on mm. julkisen liikenteen maksuttomuus. Päivän pääpuhujana oli fyysikko ja tiedemies Bjørn Hallvard Samset Ilmastontutkimuskeskuksesta, joka toi ajantasaista tietoa ilmastonmuutoksesta ja -lämpenemisestä kokousosallistujille. Kestävän kehityksen puheenvuoroja kuulimme, kun Norjan Interfloran toimitusjohtaja Kjetil L¬øken puhui heidän yritystoimintamallistaan, peltiseppäharjoittelija Brage

hkty.fi 1�2022

Norseth Berven kertoi työstään ja mm. kuinka pitkäikäisiä saumapeltikatot ovat.

Oslon yhdistyksen johtokunnan jäsen pukuompelijamestari Kitty Krohn Riege piti myös mielenkiintoisen puheenvuoron kertoessaan kuinka vaatteita pitäisi huoltaa, korjata ja arvostaa enemmän.

Hän kertoi Chilen Atacaman autiomaahan kasatuista suurista vaatejätevuorista, jotka ovat kuin jätedyynejä ja kestävät maatua vähintään 200 vuotta. Vaatteita pitäisi ostaa vähemmän ja käyttää kauemmin.

Kokouksen lopuksi joka maa piti puheenvuoron, mitä me yhdistyksenä olemme tehneet ja voimme tehdä enemmän työskennelläksemme kestävien ilmastotavoitteiden eteen. Färsaarten pu-

heenvuorossa tuotiin esille, että pienenä maana heistä tuntuu, ettei omilla teoilla ole suurta vaikutusta ja se luo turhautumista. Mutta vaikkei teoilla olisi juuri maailmanlaajuista vaikutusta, on niillä kuitenkin suuri paikallinen vaikutus.

Tukholman yhdistys tiivisti, että meidän pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin ja pilkkoa suuret kokonaisuudet pienemmiksi helpommin käytännön tasolla tehtäviksi toimiksi. Oslon puheenvuorossa toiminnanjohtaja Eivind Andersen muistutti, ettei hyvä ammattitaito ole mahdollista ilman ammattitaitoista työvoimaa ja että on mahdotonta valita materiaaleja, jotka vähentävät päästöjä, jos ostajat ovat enemmän huolissaan hinnasta kuin laadusta.

Kööpenhaminan yhdistyksen puheenjoh-

Vasen sivu: Kokouksen osallistujat yhteiskuvassa Oslon yhdistyksen toimiston ulkopuolella.

Yläkuvat: Oslon yhdistyksellä oli hienot puitteet kokoukselle. Kokous pidettiin pienemmässä kokoustilassa, kuvassa seisovat toiminnanjohtaja Eivind Andersen ja yhteyspäällikkö Hilde Bergh.

Oikealla HKTY:n edustajat suuressa kokoussalissa, jonka käsityöammatteja kuvaavat seinäfreskot olivat vaikuttavat.

Oikea kuva: Oslon yhdistyksen puheenjohtaja puuseppä Bjørn-Gunnar Eliasen kertoi retkipäivän metsäretkellä puiden kuivaamisesta ja sahaamisesta puusepäntyön tarpeisiin.

taja maalarimestari Per Vangekjær kiteytti kaikkien sanoman, että käsityöalat tuovat esille hyviä tarinoita ja tekijöitä tuotteiden takana, käsityönä tehdyillä tuotteilla on arvo itsessään. Käsityöalat eivät ole osa ongelmaa vaan osa ratkaisua. Käsityönä valmistetut tuotteet ovat pitkäikäisiä ja laadukkaista materiaaleista tehtyjä, korjattavissa ja lopulta kierrätettävissä.

Kokouksen antina voimme todeta, että kaikki maat ja yhdistykset pitivät aihetta todella tärkeänä ja olivat huolissaan maapallon kantokyvystä ja ilmastonmuutoksesta. Jokaisen, niin yrityksen kuin yksilön, olisi syytä ryhtyä sanoista tekoihin, miettiä omalla kohdallaan miten asiaa voisi edistää, pienistä puroista syntyy isoja virtoja. Tärkeätä on tietysti satsata kiertotalouteen (zero waste, kierrätys, korjaaminen, kestävät materiaalit, pitkän tähtäimen suunnittelu), luonnon- ja luonnonvarojen säilyttämiseen, kestävään kehitykseen. Termeinä nämä ovat kaikille tuttuja mutta osin jäävät vieraaksi jos niitä ei jalkauta omaan toimintaan. Uusiutuvaan energiaan vaihtamisen lisäksi

voi pohtia miten pystyy säästämään energiaa, vähentämään jätettä ja karsia turhaa kuluttamista.

Retkipäivänä meidät vietiin metsäkävelylle varsin korkeisiin maisemiin Oslon kaupungin reunalle, missä kaupunkilaiset retkeilevät ja viettävät aikaa. Jyrkkien metsäpolkujen jälkeen pääsimme ihailemaan hienoja maisemia kun koko Oslon kaupunki vuonoineen näyttäytyi kaikessa kesäisessä kauneudessaan.

Pohjoismaisten järjestöjen kokouksia on järjestetty jo 110 vuoden ajan. Ensimmäinen kokous pidettiin Ruotsissa vuonna 1912 ja meidän yhdistys osallistui ensimmäisen kerran kokoukseen vuonna 1924 kun järjestyksessä kolmas pohjoismainen kokous pidettiin ja Helsinki otettiin mukaan. Nykyään kokoukset pidetään vuosittain ja jokainen maa on vuorollaan järjestämisvastuussa. Ensi vuonna kokoonnumme Helsinkiin kun

meidän yhdistys on kokouksen isäntänä.

Tänä vuonna kokouksessa oli 26 osallistujaa ja lisäksi seuralaiset, joille oli varattuna omaa ohjelmaa kokouspäivän ajaksi. Yhdistyksemme lisäksi edustettuina olivat kaikki Pohjoismaiset järjestöt eli Stockholms Hantverksförening, Oslo Håndverks- og Industriforening, Haandværkerforeningen i Kjøbenhavn, Idnadarmannafélagid i Reykjavík sekä Färsaarten Vinnuhúsid – House of Industry. Yhdistystä edustivat kokouksessa puheenjohtaja Ilkka Tuominen, valtuuston puheenjohtaja Marjo Veitonmäki, valtuuston varapuheenjohtaja Hilkka Stenberg ja toiminnanjohtaja Maria Ampuja.

Kokoukset ja hyvä yhteistyö Pohjoismaiden kesken tuovat inspiraatiota jokapäiväiseen työhömme. Meillä on paljon samoja vahvuuksia kuin myös haasteita, ja on mielenkiintoista kuulla miten ajankohtaisia aiheita on käsitelty eri maissa. hkty.fi 1�2022

hkty.fi 1�2022

Tukholman yhdistyksen 175-vuotisjuhla Toukokuun alussa Tukholman Käsityöyhdistys – Hantverkarna Stockholm täytti 175 vuotta ja merkkipäiviä vietettiin juhlavissa tunnelmissa paikkana Grand Hotel Stockholm.

Tukholman Käsityöyhdistyksen 175-vuotisjuhlassa meidän yhdistystä edustivat valtuuston varapuheenjohtaja kampaaja Hilkka Stenberg puolisonsa valokuvaaja Juha Reunasen kanssa ja toiminnanjohtaja Maria Ampuja. Juhlapaikkana toiminut Grand Hotel sijaitsee aivan Kuninkaanlinnaa vastapäätä ja antoi ylelliset puitteet juhlatilaisuudelle. Alkumaljoille kokoonnuttiin Peilisaliin ja illallinen oli katettu hotellin Talvipuutarhaan.

Illalliselle osallistui 400 vierasta niin Tukholman yhdistyksen jäseniä kuin muita järjestöjä sekä kaupungin ja oppilaitosten edustajia ja tietenkin myös kaikki Pohjoismaiset järjestöt.

Illan ohjelmaan oli panostettu, vieraat viihtyivät mm. jousikvartetin musiikista nauttien, juontajana juhlassa toimi Suomessa syntynyt Mark Levengood.

Juhlapuheita kuulimme niin isäntäyhdistyksen ja kaupungin puolesta kuin yhteistyökumppaneiden edustajilta. Pohjoismaisten järjestöjen edustajana puheen piti yhdistyksemme Hilkka Stenberg.

Hän kertasi puheessaan Pohjoismaisten järjestöjen ja kokoontumisten historiaa,

miten kokouksia on pidetty 110 vuoden ajan vuodesta 1912 alkaen ja edelleen käsittelemme tapaamisissa ajankohtaisia kysymyksiä ja etsimme niihin vastauksia yhdessä, miten käsityöyrittäjät seuraavat aikaansa, rakentavat ja korjaavat kun maailmassa sattuu ja tapahtuu.

175 vuotta on upea saavutus ja sisältää paljon pitkäjänteistä työtä käsityöyrittäjyyden hyväksi. Hienoa olla mukana ikimuistoisessa juhlassa edustamassa meidän yhdistystä ja myös koko Pohjoismaista yhteistyötä.

Kotiin viemisiksi juhlasta jokainen osallistuja sai kassin, jossa oli mukana mm. tyylikäs juhlakirja ”Handkraft” missä oli esitelty 10 käsityöalaa ja Tukholman Käsityöyhdistyksen historiaa. Pohjoismaisista yhdistyksistä Oslon ja Kööpenhaminan yhdistykset ovat myös jo täyttäneet 175 vuotta. HKTY täytti 150 vuotta neljä vuotta sitten ja Reykjavikin yhdistys vuotta aiemmin. Meidän yhdistys on siis pitkästä 154 vuoden iästään huolimatta toiseksi nuorin Pohjoismaisista järjestöistä, vain Färsaarten yhdistys on nuorempi.

Kävimme oman ryhmän kesken tutustumassa Tukholman yhdistyksen johtokunnan jäsenen kultaseppämestari Matz Glinningin yritykseen Sturegallerian ostoskeskuksessa.

Kiinnitimme huomiota miten mestarikirja oli hienosti esillä yrityksen tiloissa asiakkaiden nähtävillä, tarra yhdistyksen jäsenyydestä myyntitiskillä ja vielä erikseen kyltti vitriinin päällä, jossa kerrottiin jäsenyydestä.

Tukholman yhdistys selkeästi kannustaa tuomaan esille jäsenyyttään ja erottumaan näin massasta. hkty.fi 1�2022

Kuva Mariia Sundman

Metalliseppä Mariia Sundman työhuoneellaan Pikku Roba 8 Helga-koiransa kanssa.

Maailmantilanteen vaikutuksia jäsenistöön Kahtena vuonna olemme kysyneet jäsenistöltä koronatilanteen vaikutuksista jäsenten yritystoimintaan ja kirjoittaneet siitä koosteen jäsenlehteen. Jälleen lähestyimme jäsenyrittäjiä kommenttipyynnöin.

Vastausaktiivisuus oli tänä vuonna huomattavasti hiipuneempaa kuin aiemmin, saimme vain viisi vastausta mutta usealta eri toimialalta. Kommenteissa varmasti kiteytyi monen muunkin yrittäjän aja-

hkty.fi 1�2022

tukset. Sitäkin isommat kiitokset vastaajille aktiivisuudesta!

Koronatilanne on tuntunut jo väistyneen arkielämän tasolla nopealla aikataululla mutta kapuloita yrittäjien rattaisiin on

tuonut Ukrainan sotatilanne ja siihen liittyvät Venäjän pakotteet mm. tarvikkeiden hintoja nostaen. Kysyimme miten sotatilanne Euroopassa on vaikuttanut jäsenten yritystoimintaan, onko tarvikkeiden saatavuudessa ollut ongelmia, ovatko hinnat nousseet ja jos ovat niin minkä osalta ja onko tilalle saanut muualta korvaavia tuotteita. Koronatilanteen osalta kysyimme, jos korona olisi jo kokonaan

selätetty, mitkä olivat sen suurimmat vaikutukset, jäikö käteen hyötyä vai haittaa.

saada kun juhlat on peruttu vaikka suunnittelutyö on tehty tilauksen mukaan. Janne ei myöskään saanut mitään tukia vaikka niitä hakikin ja koki kaikki nämä hakemusmenettelyt hyvin epämääräisiksi ja hankaliksi.

Tukien myöntämisen perusteet muuttuivat alati ja Jannesta tuntui siltä, ettei kukaan oikein tiedä mitä tehdään ja millä perusteella. – Korona-aikana kuitenkin yritin pysyä toimeliaana, Janne kertoo, opiskelin mm. videointia ja valokuvausta, työstin tekstejä uusiutuville kotisivuilleni, rakensin verkkokauppaa, tein markkinointia, kehitin uusia palveluita, mutta vaikka yritin pysyä toimeliaana ja positiivisena, jatkuva taloudellinen ahdinko, rytmien puute, työttömyys ja epätietoisuus mitä tulee tapahtuvan, ahdistivat ja stressasivat.

Toimitusjohtaja Petri Valve Cervi Talotekniikka Oy:sta kertoo yrityksensä myyvän suurelta osin palvelua, johon esim. pakotteet tai tarvikepula eivät vaikuta. Toisaalta komponenttien ja tiettyjen laitteiden saamisessa on orastavaa haastetta ja vaikeuttanee toimintaa syksyllä. Koronan Petri ei usko väistyvän, mutta sen kanssa opittaneen elämään. – Aiemmin tällaisessa suhdanteessa on korjausrakentamisen ja huollon tarve korostunut. Kaiken kaikkiaan olen varovaisen optimistinen, vastaa Petri.

ARVOSTUS YRITTÄMISEEN NOUSSUT

Kuva Hannu Bask

OPTIMISTISESTI TULEVAISUUTEEN

Hopeakoruja ja nahkatuotteita valmistava Mariia Sundman Design Laakso & Sundmanista kertoo, että koronan ja Ukrainan sodan vaikutukset ovat työhön ja liikkeenpitoon samankaltaisia. Turistit, vuoden suurin ostajakunta, loistavat poissaolollaan. Sodan aiheuttama ahdistus on kyllä voimakkaampi, kuin koronan kuritus. Ulkomailta tilattavissa tuotteissa mm. työkaluissa on ollut jotakin viivästyksiä ja jopa puutteita. – Rahallinen muutos tuloissa, tilanteeseen ennen näitä katastrofeja, lasketaan kymmenissä tuhansissa euroissa, kertoo Mariia ja jatkaa, että jollain ihmeellisellä tavalla nämä vaikeat ja järkyttävät tilanteet ovat pyyhkineet omasta yrittämisestä kuitenkin tulevaisuuden pelon. Useamman vuoden kestänyt epävarmuus ja välillä jopa kivulias stressi on tullut ikään kuin päätökseen.

– Suhtaudun työhön suuremmalla innolla ja pelottomammin. Arvostus omaan yrittämiseen ja sen mahdollisuuteen on noussut, toteaa Mariia.

NÄYTTELY KANTAA

Kultaseppämestari Harri Syrjänen vastaa, ettei Ukrainan sotatilanne ole vielä näkynyt hänen yritystoiminnassaan. Raakaaineista hopean ja kullan hinta ovat muutenkin olleet korkealla jo aiemmin. Ehkä vaikutuksia näkyy esim. vuoden kuluttua kun polttoaineet ja kuljetukset vaikuttavat myös kaikkiin tavarakuljetuksiin.

– Pitäisi kai “koputtaa puuta” koska työtilanteeni on ollut kasvamaan päin, Harri kertoo ja arvelee parhaillaan käynnissä

Kultaseppämestari Harri Syrjäsen näyttely ”Kaikessa käden jälki” on esillä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa Espoossa 25. syyskuuta asti.

olevan 50-vuotisnäyttelynsä vaikuttavan positiivisesti tilanteeseen. Myös verkkokauppa on ollut tukemassa liiketulosta.

ETÄTYÖSTÄ KAUPUNKIIN

Modistimestari Memmu Lankila tekee pääosin tohtorinhattuja ja koska promootiot peruttiin, työtilanne hiljeni vuodeksi. Memmu selvisi työmarkkinatuen ja kustannustuen turvin. Viime syksystä lähtien on tilanne jo parantunut ja tämä kevät onkin ollut hyvin kiireinen, koska kaikkien yliopistojen promootiot ovat kasaantuneet muutaman viikonlopun ajalle.

– Olen ikävä kyllä joutunut kieltäytymään monesta tilauksesta, koska kahden käden kapasiteetti on rajallinen, harmittelee Memmu. Kahden maalla vietetyn etätyövuoden jälkeen olisi aika miettiä, josko syksyllä olisi aika palata kaupunkilaiseksi. Tähän asti Memmu on käynyt noin kerran kuussa liiketilassaan Itäisellä Teatterikujalla tapaamassa asiakkaitaan.

PALUU UUTEEN NORMAALIIN

Hää- ja juhlasuunnittelija Janne-Caro Pykälälle korona-aika on ollut sekä hiljainen että vaikea, juhlia ja tapahtumia on siirretty useampaankin kertaan ja lopulta osa perui kokonaan, suunnittelutyöstä sovittuja maksuja on ollut haastavaa

Tilanne alkoi helpottaa nyt maaliskuussa ja Janne ihmetteleekin kuinka nopeasti kaikki on palannut normaaliin, lähes ennalleen, mutta iloisempien ihmisten keskelle. Koronatilanne kuitenkin jätti jäljet, tilaukset tulevat entistäkin lyhyemmällä varoitusajalla, moni toimija on lopettanut alalla ja siirtynyt muihin tehtäviin, eli nyt pitää löytää uusia yhteistyökuvioita tilalle.

Korona-aikana Janne kävi myös hinnoittelua läpi kahden ammattilaisen kanssa ja nyt hän ottaa erikseen suunnittelusta sen mitä kuuluukin, jolloin keikat ovat suurentuneet, tuotto kasvaa, vaikka lukumäärällisesti tapahtumia on vähemmän.

Janne aikoo myös siirtyä hiljalleen enemmän yritystapahtumien, vuosipäivien ja hautajaisten puolelle hääjuhlien sijaan.

YHDISTYKSEN VUOSI

Yhdistyksen toimintaa on järjestetty sen mukaan miten koronatilanne huomioon ottaen on ollut mahdollista ja turvallista järjestää. Kevään aikana jäsentilaisuuksissa on ollut erityisen runsas osallistujamäärä kun olemme vierailleet Helsingin Kivipainossa, tutustuneet Reitzin säätiön taidekokoelmaan ja kokoontuneet Kukkia ja kosmetiikkaa -iltaan. Etäkokoukset ovat tulleet jäädäkseen ja vaikkei kyse enää ole ollut kokoontumisrajoituksista, etänä osallistuminen helpottaa kiireisen yrittäjän arkea kun säästyy toimistolle matkustamisen vaiva ja aika. Loppukesään ja syksyyn on sovittuna mukavaa ohjelmaa jäsenten toiveiden mukaisesti, lue tästä lisää lehden viimeisiltä sivuilta. hkty.fi 1�2022

Reitzin säätiön kokoelmat Tutustuimme keväisenä iltana Lauri ja Lasse Reitzin säätiön mittavaan taidekokoelmaan Etu-Töölössä. Taidemuseovierailun

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

jälkeen ruokailimme yhdessä ryhmän kanssa legendaarisessa kulttuuri- ja taiteilijaravintola Elitessä.

Museossa näimme vaikuttavan kokoelman suomalaisen maalaustaiteen historian merkkiteoksia mm. Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä, Pekka Haloselta, Akseli Gallen-Kallelalta ja Maria Wiikiltä. Uusimpia hankintoja olivat viime vuodelta Helene Schjerfbeckin Sininauhainen tyttö ja Keltapuseroinen tyttö. Myös suomalainen antiikkihopeakokoelma oli ainutlaatuinen kokonaisuus, lisäksi esillä oli aseita 1500-luvulta alkaen, Meissenin posliiniesineitä ja antiikkikelloja.

Upeasta miljööstä, kauniista ja harvinaisista esineitä sekä merkkiteoksista lumou-

10

hkty.fi 1�2022

tuneena kuuntelimme oppaamme mielenkiintoista ja asiantuntevaan kerrontaa.

Oppaana ryhmälle toimi Eija Olsson.

Reitzin säätiö kartuttaa kokoelmaa joka vuosi uusilla hankinnoilla. Hankintoja tehdään säätiön vuotuisella tuotolla, mikä on hulppeat 700.000 €. Tosin viime vuonna hankittu Schjerfbeckin teos maksoi yli miljoona euroa.

myös horoskoopit ja nimipäivät. Kello sijaitsi lasivitriinissä ja on täysin toimintakuntoinen, tosin ei ollut nyt käynnissä.

Museon arvokkain esine oli kuitenkin hyvin erikoinen vuonna 1640 valmistunut pöytäkello Saksasta. Kuulimme myös kellon mielenkiintoisen tarinan miten se aikoinaan oli päätynyt Suomeen. Kello ei vain näytä aikaa ja päivämääriä vaan

Mutta kuka oli tämä mittavan taidekokoelman kartuttaja Lauri Reitz? Hän syntyi Valkealassa Kymenlaaksossa vuonna 1893 perheeseen, jonka isä oli rautatieläinen ja äiti ompelija. Reitzin suku oli muuttanut 1700-luvulla Saksasta

Tilaa museossa on yli 300 neliötä ja se koostuu talon ylimmän kerroksen kolmesta asuinhuoneistosta. Koska säätiö omistaa koko rakennuksen, kokoelman karttuessa, on tilaa museolle mahdollista laajentaa.

Yläkuvat: Vasemmalla Albert Edelfelt ”Nainen ja päivänvarjo” 1886.

Oikealla kaikki taulut ovat Helene Schjerfbeckin töitä ja toinen vasemmalla uusin hankinta ”Sininauhainen tyttö”. Oppaana Eija Olsson.

Ruotsiin. Suvusta löytyy käsityöläisiä mm. kultaseppä ja lasinpuhaltajia. Lauri Reitz valmistui rakennusmestariksi 1914 ja ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi perustaessaan Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy: n. Hän rakennutti yli 20 kerrostaloa sekä teollisuuskiinteistöjä, julkisia rakennuksia ja yksityishuviloita Helsinkiin ja lähialueille. Töölön kaupunginosan rakentamistyössä Reitzillä oli merkittävä rooli.

Hänen rakennustoiminta oli tunnettu korkeasta laadusta ja teknisistä innovaatioista. Rakennus, jossa museo sijaitsee, oli Lauri Reitzin rakennuttama ja Reitzin perheen entinen asuintalo. Talo valmistui vuonna 1938 ja edusti valmistuessaan

Alakuvat: Museon kallein esine, erikoinen pöytäkello vuodelta 1640.

Museon hopeaesineiden kokoelma oli myös mittava.

modernia funkkista. Samassa kiinteistössä sijaitsee nykyään myös Ravintola Elite.

Lauri Reitzilla (1893–1959) oli vaimonsa Marian kanssa yksi lapsi Lasse Reitz, joka menehtyi 42 vuoden ikäisenä vuonna 1966. Tämän jälkeen syntyi päätös museon perustamisesta ja puoliso Maria Reitzin kuoleman jälkeen vuonna 1971 kokoelma avattiin yleisölle perheen kodissa.

Museokierroksen jälkeen ryhmämme suuntasi Taiteilijaravintola Eliteen, jossa

ruoka oli hyvää ja paikalla kaikui iloinen puheensorina. Jäsenet olivat tyytyväisiä kun saivat pitkästä aikaa kokoontua ja tavata toisiaan. Paikalla oli 22 jäsenyrittäjää seuralaisineen.

Kertakaikkisen upea kohde vierailla, olimme todella vaikuttuneita, ei vain hienoista teoksista vaan koko miljööstä ja ajatuksesta, miten kokoelmaa oli kartutettu ja että jokaisella on mahdollisuus siihen tutustua ilman maksua ja nauttia kansallisaarteistamme. hkty.fi 1�2022

11

HKTY toivottaa lukijoilleen

Mukavaa ja rentouttavaa kesää!

JÄSENILLALLINEN SUOMENLINNASSA Jäsenillallinen sai suuren suosion viime vuonna (30 osallistujaa), joten yhdistys järjestää jäsenilleen mukavan illanvieton tänäkin vuonna. Paikaksi on valikoitunut Suomenlinnan Ravintola Adlerfelt, joka sijaitsee 250 vuotta vanhassa rakennuksessa Suomenlinnan Tykistölahdella. Naapurisaaren Lonnasta tuttu porukka on avannut ravintolan vuonna 2020 myös Suomenlinnaan. Ravintola Lonnassa yhdistyksen ryhmä kävi kesäretkellä vuonna 2015.

Jäsenillallinen Suomenlinnassa on kuin pieni retki kesän päätteeksi.

Hinta: 78 € sisältäen kolmen ruokalajin menun ja viinipaketin. Yhdistys tarjoaa alkumaljan.

Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavaliosi!

Ilmoittaudu viimeistään to 1.9.2022 sähköpostiin: maria.ampuja@hkty.fi Tervetuloa mukaan!

12

hkty.fi 1�2022

Kuva: Markus Wahlroos/ Suomenlinnan hoitokunta

Ravintola Adlerfelt, Tykistölahti Pe 9.9.2022 klo 17.00

Tulevaa ohjelmaa JÄSENTILAISUUKSIA, RETKIÄ JA MATKOJA

HKTY-OPINTOPÄIVÄT Salzburg Itävalta

Kuvan copyright Malmgårdin Kartano

TO–SU 22.–25.9.2022 Salzburg on tunnettu hyvästä ruuasta, viinistä ja maisemista sekä yksi maailman parhaista kaupungeista kulttuurija taidetarjonnan osalta.

Itävallan ja Saksan Baijerin rajamailla sijaitseva Salzburg on 150.000 asukkaan kaupunki, jolla on takanaan pitkä ja värikäs historia. Alppikaupunkien aateliin kuuluva Salzburg on yksi Euroopan monipuolisimmista ja tarunhohtoisimmista kaupunkilomakohteista. Mozartin syntymäkaupunki Salzburg tarjoaa hienoja vierailukohteita, paljon nähtävää ja koettavaa historiallista tunnelmaa unohtamatta.

KESÄRETKI 2022 Loviisa & Ruotsinpyhtää Lauantaina 20.8.2022 Kesäretken ohjelmana tutustumme Malmgårdin kartanoon Loviisassa Kartanokierroksella. Iltapäivällä ajamme Eija’s Garden elämyspuutarhaan Ahvenkoskelle ja käymme Strömforsin ruukkialueella Ruotsinpyhtäällä.

Retkelle lähdetään klo 9:15 Helsingistä ja Helsinkiin palataan noin klo 20.

Koronatilanteen takia matkaa on jouduttu siirtämään kahdella vuodella, mutta nyt jäsenyrittäjillä on vihdoin mahdollisuus lähteä matkalle!

Tarkempi matkaohjelma hintoineen ja peruutusehtoineen on lähetetty kaikille jäsenyrittäjille sähköpostiin.

Sitova ilmoittautuminen 22.6.2022 mennessä: maria.ampuja@hkty.fi.

Ilmoittaudu viimeistään 8.8.2022 sähköpostiin: maria.ampuja@hkty.fi Retken hinta: 135 €/hlö/ HKTY:n jäsenet Retkelle ovat tervetulleita HKTY:n jäsenyrittäjät sekä Helsingin Mestarikillan jäsenet seuralaisineen ja perheenjäsenineen!

Tervetuloa mukaan!

Priscilla, aavikon kuningatar BILEMUSIKAALIEN KLASSIKKO Helsingin Kaupunginteatteri Torstaina 27.10.2022 klo 19 Sydneyläinen drag queen Tick houkuttelee ystävänsä Adamin ja Bernadetten mukaan esiintymismatkalle Australian takamaille. Adam on räiskyvä drag queen, Bernadette on jo jättänyt menestyksekkään drag-uransa taakseen, mutta suostuu lähtemään mukaan selvitäkseen miesystävänsä kuolemasta. Alkaa unohtumaton matka eeppisellä bailubussilla Australian halki discohittien jytkeessä, glitteriä pöllyten ja kaikki valot loistaen.

Musikaalin ohjaa Samuel ”Kinky Boots” Harjanne. Musikaalin cast julkistetaan keväällä 2022. Ensi-ilta 25.8.2022. Kesto varmistuu ensi-iltaviikolla.

Priscilla on bileet, joita et halua missata. Ne bileet, joista kaikki puhuvat – syystä.

Hinta: 105 €/hlö. Hinta sisältää lipun (89 €) ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla rivillä 10. Yhdistyksen ryhmälle on varattuna 30 lippua.

TIEDOSSA MYÖS: Viini-ilta toimistolla Yhdistyksen jäsenille tarjoutuu jälleen syksyllä hieno tilaisuus saada viinitilallinen Hervé Lichtlé Ranskasta Alsacen alueelta esittelemään viime vuoden satoa toimistotiloihimme Hernesaareen. Viini-illan päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin.

Ryhmä on täynnä, kysy peruutuspaikkoja: maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 1�2022

13

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä

esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.

Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet jäsenet

tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhakemuslomak-

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on

keen voit täyttää kotisivuillamme, sen voi myös tulostaa ja skannata tai postittaa yhdistykselle. Voit myös pyytää sen paperisena postitse.

Katso www.hkty.fi ja täytä/ tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!

yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä

Lisätietoja: Maria Ampuja

myös Suomen Yrittäjien jäsen. Heidän tarjoamat jäsenpalvelut ja -edut

maria.ampuja@hkty.fi

tarjotaan jäsenille erillistä vuosimaksua vastaan.

puh. 09 665 637, 050 556 2700

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa.

9–16 puh.

09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut