hkty.fi 2/2024 -jäsenlehti

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 2

2024

Teemallinen kävelykierros

VAKOILIJOIDEN HELSINKI

Pitkäaikainen puheenjohtaja

VIKTOR VON WRIGHT

TUNNELMIA JÄSENTAPAHTUMISTA Viini-ilta Teatterivierailut

2

2024

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry STADIN HANTVÄRKKARIT Perustettu vuonna 1868 Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi www.facebook.com/hkty.fi INSTA @stadinhantvarkkarit Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu.

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

Kansi: Syyskuisen opastetun kävelykierroksen varrelta Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 19.

SISÄLTÖ

SIVU

Pääkirjoitus ................................................................................. 3 Teemallinen kävelykierros – Vakoilijoiden Helsinki .................. 4–5 Viktor von Wright – pitkäaikainen puheenjohtaja .................... 6–7 Viktor Julius von Wright -ritaristo .................................................... 7 Viini-ilta ............................................................................... 8 Teatterivierailut ................................................................. 9 In Memoriam – Kari Ape ............................................................. 10 Suomalainen työ ry:n jäsen ........................................................ 10 Mainoskampanja Kamppi-Eirassa ja Töölöläisessä ..................11 In Memoriam – Juha Reunanen ................................................. 12 Hyvänjouluntoivotus ............................................................. 13 Tulevia tapahtumia ................................................................ 13

PÄÄKIRJOITUS fosforia, ja muita ravinteita. Kasvilajeista vain noin joka kymmenes selviää ilman sienirihmastoa, muille kasveille sienirihmaston puuttuminen tietäisi näivettymistä.

Kulttuuria ovat kaikki ihmiskunnan henkiset ja aineel-

liset saavutukset – kaikki ne hienot, mutta myös arkipäiväiset asiat ja toimintatavat, jotka olemme ihmiskuntana yhteistyössä luoneet. Kulttuuri pitää siis käsitteenä, konkreettisina tapahtumina ja käsin kosketeltavina esineinä sisällään paljon laajemman elämän kirjon mitä yleensä ajattelemme. Kulttuuri ei ole ainoastaan kuvataiteita, kirjallisuutta ja musiikkia, myös elinkeinot ovat osa kulttuuria, ja sitä kautta jokainen yhdistyksemme jäsen tekee kulttuurityötä. Jokainen suutari, hammasteknikko, nuohooja, peltiseppä, kampaaja ja kirjansitoja on mitä suurimmassa määrin kulttuurityöntekijä. Siksi ei voida sanoa, että olisi olemassa kulttuurin osa-alueita, joista voidaan leikata kokonaisuuden – viime kädessä koko yhteiskunnan – kärsimättä. Kun kulttuurista leikataan, niin samalla heikennetään jokaisen yrittäjän mahdollisuuksia menestyä, elää ja nauttia täysipainoisesta elämästä.

Kyse ei ole ainoastaan semantiikasta.

Yrittäminen, mykorritsa ja kulttuuri?

VOIMAA YHTEISTYÖSTÄ JA VERKOSTOSTA Yrittäminen Suomessa on tällä hetkellä sekä talou-

dellisesti että henkisesti haastavaa. Myös yhdistyksemme jäsenet – yksin yrittävät tai suuremmat yritykset – ovat joutuneet miettimään selviytymistään haasteellisessa arjessa. Moni pienyrittäjä on joutunut luopumaan yritystoiminnastaan ja myös useammat isommat yritykset ovat olleet pakotettuja vähentämään työntekijöitä.

Kasvit ja sienet elävät yhteistyössä kasvien juurten ja sienirihmastojen yhdessä muodostamien sienijuurten eli mykorritsojen välityksellä. Sienet saavat kasveilta sokereita ja juuret saavat vastalahjana mineraaleja – esimerkiksi

Selviytyäksemme meidän täytyy puiden ja sienten tavoin tehdä yhteistyötä, sillä tällä hetkellä ei keinoja selviytymiseen tarjota muualta. Välillämme ei ole puiden ja sienten tavoin sienijuuria, mutta toimimalla yhteistyössä voimme puiden ja sienten tavoin saada toisiltamme voimaa ja keinoja kukoistukseen. Arvostamalla ja tukemalla toistemme tekemää työtä ylläpidämme suomalaista kulttuuria.

Kun seuraavan kerran teet päätöstä hankinnasta, suuresta tai pienestä, yksityisestä tai yritykselle tapahtuvasta, niin ota ensimmäiseksi yhteyttä yrittäjäkollegaasi – hän saattaa pian olla vastavuoroisesti yhteydessä sinuun.

Elämä ja yrittäminen ovat joukkuelajeja.

Jukka Isotalo Evolum Oy HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen

hkty.fi 2�2024

3

VAKOILIJOIDEN HELSINKI

– Teemallinen kävelykierros

Tämän syksyinen yhdistyksen jäsenilleen järjestämä opastettu kävelykierros oli nimetty Vakoilijoiden Helsinki -teeman mukaisesti. Odotettu kierros keräsi 22 jäsenyrittäjää seuralaisineen yhteen ja päättyi jäsenillalliselle Klaus K -tilausravintolaan Bulevardille.

Syyskuun ensimmäisenä perjantaina yhdistyksen ryhmä kokoontui Vanhan kauppahallin rantaan ja ryhmän otti haltuun yhdistyksen jäsenyrittäjä opas ja hauturi Pekka Lehtiö. Kierroksen ensimmäisenä kohteena pysähdyimme kauppahallin vastapäätä Laivasillankadun toiselle puolen juutalaispakolaisten muistomerkille Tähtitorninvuoren rinteelle. Jatkoimme kävelyä Kaivopuiston reunaa myöten pääosin Ullanlinnan alueella päätyen Dianapuistoon.

4

hkty.fi 2�2024

Pekka on vetänyt erilaisia teemallisia kävelykierroksia Helsinki Guides -oppaana jo pitkään. Vakoilijoiden Helsinki on kuulunut hänen ohjelmistoonsa ja vaikka edellisestä kierroksesta oli kuulemma kulunut aikaa, aihe koettiin nyt ajankohtaiseksi ja mielenkiintoiseksi, joten siksi juuri tämä valittiin yhdistyksen kierroksen teemaksi. Alun perin kierros piti toteuttaa jo viime vuonna, ja siksi osallistujat olivat tätä jo kovasti odottaneet.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Kuljimme Tehtaankatua pitkin Venäjän suurlähetystön ja katolisen Pyhän Henrikin katedraalin ohitse. Agenttitarinoiden lomassa kuulimme, että kirkot ovat olleet agenttien suosittuja tapaamiskohteita, siellä on saanut rauhassa istuskella ja vaihtaa tietoja. Jatkoimme matkaa Neitsytpuiston ja Vuorimiehenpuistikon läpi. Kuulimme Neitsytpolulla asuneen suomenvirolaisen poliitikon, näytelmäkirjailijan, Yleisradion pääjohtajan ja liikenaisen Hella Wuolijoen toimista politiikan kulisseissa.

Matkan varrella Pekka kertoi elävästi myös kohtaamisistaan Britannian suurlähettilään hovimestarina Roger Mooresta ja Moskovan ajaltaan Juri Derjabi-

Yllä vasen: Oppaamme Pekka Lehtiö juutalaispakolaisten muistomerkin luona. Apua anovat kädet -muistomerkki paljastettiin vuonna 2000, tekijöinä Niels Haukeland ja Rafael Wardi. Kiveen on kirjoitettu sanat: ”Edessä avautuvasta Eteläsatamasta Suomen valtiollinen poliisi lähetti 6. marraskuuta 1942 kahdeksan Suomen vastaanottamaa juutalaista pakolaista Tallinnaan luovutettavaksi Saksan viranomaisille ja sitä tietä polttouhriin.”

Yllä oikea: Yhdistyksen ryhmä aloittamassa ruokailua Klaus K -tilausravintolassa Bulevardilla.

Vasen: Juutalaispakolaisten muistomerkillä kuulimme heidän tarinastaan ja kohtalostaan Suomen historiassa.

nin ensi kättelystä. Monen yllätykseksi kuulimme missä on sijainnut Gestapon toimisto, ja mitä paljastui nykyisin Viron suurlähetystönä toimivan rakennuksen ullakolta remontin yhteydessä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Johanneksen kirkon edessä pysähdyimme ottamaan ryhmäkuvaa ja kuulemaan lisää Korkeavuorenkadun varrelta talojen historiaa. Korkeavuorenkatu 19 sijaitsee ns. Kihlmanin talo (kts. myös lehden kansikuva) ja viereinen nro 21 vuonna 1889 valmistunut uusrenessanssityylinen ns. Ohranan talo. Arkkitehtuuriltaan kauniissa nykyään asuinkäytössä olevassa talossa on aikoinaan sijainnut niin Santarmihallitus esikuntineen ja Venäjän valtiollisen poliisin, Ohranan, Suomen osasto kuin itsenäisen Suomen aikana puolustushallinnon

eri yksiköiden esikuntia mm. talvisodan alla puolustusneuvoston toimitilat ja sen puheenjohtajana toimineen marsalkka Mannerheimin työhuone.

Kierros päättyi Dianapuistoon, jossa hengähdimme hetken kuuntelemaan Pekan tarinoita mm. Hotelli Tornissa ja Klaus Kurjessa yöpyneestä Lee Harvey Oswaldista sekä Dianapuiston laidan talossa sijainneesta CIA:n etuvartiosta: Associated Press-uutistoimistosta ja sen näyttävästä edustajasta, kenraalin leski Snellmanista, joka aikanaan nähtiin usein presidentti Kekkosen tanssipartnerina.

Kierroksen lopuksi siirryimme jäsenillalliselle Klaus K -tilausravintolaan Bulevardille. Koska katutason ravintola ei ottanut niin isolle ryhmälle pöytävarausta kuin ryhmämme oli, tilaksi oli

Viereinen sivu: Yhdistyksen vakoilijat Johanneksen kirkon edessä, takana Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 19.

järjestetty toisen kerroksen tila, jossa saimme ruokailla rauhassa oman ryhmämme kesken. Ryhmälle oli varattu kolmen ruokalajin Ravintola Toscaninin italialaistyylinen menu viineineen. Ravintolatilahan oli yhteydessä hotellin aulatilaan vuonna 2018 kun pidimme yhdistyksen 150-vuotisjuhlanäyttelyn, mikä oli avoinna kuukauden ajan 24 tuntia vuorokaudessa hotellin vastaanoton kanssa.

Kierros oli mielenkiintoisten tarinoiden siivittämänä mukava hetki viettää aikaa yhdessä ja lopuksi kokoontua hyvän ruuan ääreen jäsenten kesken. Mitähän mielenkiintoista keksimme ensi vuodelle? hkty.fi 2�2024

5

Viktor von Wright 1856–1934

PITKÄAIKAINEN PUHEENJOHTAJA

– Viktor von Wright

Viktor von Wright toimi 26 vuotta yhdistyksen

puheenjohtajana vuosina 1908–1934 kuolemaansa asti. Hän oli hengästyttävän tarmokas voimanpesä niin yhdistyksen puheenjohtajana kuin valtakunnallisena vaikuttajanakin.

Viktor von Wright teki käsityöläisyyden, pienyrittäjyyden, työväen olojen ja ammattikoulutuksen hyväksi valtaisan elämäntyön, jonka vaikutukset näkyvät vielä nykypäivänkin Suomessa. Hänen mottonaan oli yhteinen etu ennen yksityistä. Hänen aloitteestaan yhdistys aloitti 100 vuotta sitten Pohjoismaisen yhteistyön, mikä jatkuu edelleen. Viktor von Wright myös lahjoitti varoja yhdistyksen ensimmäisen oman toimitilan saamiseksi vuonna 1929.

6

laati sanomalehtikirjoituksia, vuosikertomuksia ja kirjoja.

Hän kärsi lapsesta saakka pahasta karsastuksesta, joka heikensi hänen näköään ja esti normaalin koulunkäynnin. Helsingissä hän kävi aluksi sokeainkoulua ja pääsi myöhemmin kuunteluoppilaaksi Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon.

tyessä uusi huoneisto sijaitsi Eerikinkatu 33:ssa ja myymälä Aleksanterikatu 26:ssa, vuodesta 1892–1931 Wreden kauppakujalla (ns. mummotunneli).

Viktor von Wright syntyi aatelissukuun Haminalahden vanhassa sukukartanossa Kuopiossa. Suku oli alun perin kotoisin Skotlannista. Hänen setiään eli isänsä veljiä olivat nuo kuuluisat taidemaalarit Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wright. Perhe muutti Helsinkiin Viktorin ollessa hieman toisella kymmenellä.

Taiteilijaveljiensä kannustaman ja Senaatilta saamansa apurahan turvin hän lähti 16-vuotiaana Nürnbergiin kaupungin parhaan korityöntekijämestarin harjoittelijaksi. Hän työskenteli Saksassa kaikkineen kaksi ja puoli vuotta, sai kisällinarvon ja täydensi osaamistaan opintomatkoilla Kööpenhaminaan, Pariisiin ja Lontooseen. Palattuaan Suomeen hän perusti Helsinkiin hyvin pienellä pääomalla oman paju- ja rottinkitehtaan 23-vuotiaana.

Lain velvoittamana hän joutui yhdistyksen jäseneksi 1879 saadessaan ammattioikeudet. Vuotta myöhemmin hänet valittiin yhdistyksen valtuuston jäseneksi 1880. Hän teki useita oppisopimusta, ammattikasvatusta ja teollisuudenharjoittajien kokousta koskevia aloitteita. Ripeä ja idealistinen toiminta sai kuitenkin vastustusta, ensimmäinen valtuustovuosi päättyi skandaaliin, ja hänet erotettiin valtuustosta 1881.

Tästä historiallisen suuren osallistujamäärän saaneesta kokouksesta voit lukea tarkemmin yhdistyksen 150-vuotishistoriikista sivulta 19. Historiikki on vapaasti luettavissa yhdistyksen kotisivuilta, linkki etusivulla.

Viktor palasi 1908 Haminalahden palstatilaan kuuluvaan Pirttisaareen ja rakensi sinne huvilan, ja hoiti sieltä käsin kesäisin myös liikettään etänä,

Työpajana oli aluksi pieni ullakkohuone Läntisellä Heikinkadulla (nyk. Mannerheimintie), yritystoiminnan laajentuessa ja työntekijöiden lukumäärän lisään-

Hän palasi uudestaan yhdistyksen valtuustoon vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin 48-vuotiaana vuonna 1904. Yhdistyksen puheenjohtajaksi

hkty.fi 2�2024

hänet valittiin 1908 ja tässä tehtävässä hän toimi 26 vuotta kuolemaansa asti.

Työn ja ammatillisten asioiden ohella liittyivät von Wrightin harrastuksiin myös yhteiskunnalliset asiat. Kannustimena oli aluksi kunnianhimo, mutta yhtä voimakkaana tuli esiin myös kiitollisuuden ja velvollisuudentunne valtiota kohtaan, joka oli kustantanut suurimman osan hänen ulkomailla suorittamistaan opinnoista. Yhteiskuntapoliittiset ja sosiaaliset kysymykset, varsinkin sellaiset, joiden päämääränä oli yhteiskunnan vähäväkisimpien niin aineellisen kuin henkisen tilan parantaminen, olivat aina hänen kiinnostuksensa kohteena.

Varhaisen teollisuustalohankkeen luonnospiirrokset. Talon piti valmistua Pohjoiselle Rautatiekadulle mutta suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet.

OMAN TOIMITILAN RAKENTAMINEN

pitkälle ompeluseuran ansiosta, joka oli vuosia valmistellut arpajaisvoittoja.

Alun perin ompeluseura perustettiin vuonna 1913 teollisuustalon rakennushanketta varten, ompeluseuran puheenjohtajana toimi Viktor von Wrightin vaimo Karin.

Yhdistys oli suunnitellut ja kerännyt varoja omien toimitilojen rakentamista varten jo kauan. Rakennusrahastoon oli kerätty varoja arpajaisilla, iltamilla ja muilla keinoilla, yhdistys sai myös useita lahjoituksia. Mainittakoon arpajaiset 1918, jotka tuottivat hyvän tuloksen,

Yhdistykselle oli varattuna tontti vuonna 1917 teollisuustaloa varten osoitteesta Pohjoinen Rautatiekatu 9. Kaupunginvaltuusto kuitenkin peruutti päätöksensä luovuttaa tontti yhdistykselle ja nykyään Eduskuntatalon viereisellä tontilla sijaitsee Sibelius-Akatemia.

Yhdistys ei kuitenkaan luopunut suunnitelmistaan omista toimistiloista ja kahden kymmenen vuoden kovien ponnistusten jälkeen varoja oli saatu kokoon sen verran, että yhdistys saattoi merkitä koko kolmannen kerroksen osakkeet itselleen Fredrikinkadun ja Kansakoulunkadun kulmaan rakennettavasta talosta. Viktor von Wrightillä oli iso rooli hankkeessa, kun hän lahjoitti yhdistyksen huoneistoa varten 100 000 markkaa, nykyrahassa noin 38 000 €.

Talo valmistui syksyllä 1929 ja yhdistys pääsi muuttamaan omiin tiloihin. Toimitilojen vihkiäiset pidettiin 26.10.1929 ja samalla juhlittiin puolitoista vuotta lykättyjä yhdistyksen 60-vuotisjuhlia.

Kun valtuusto ensimmäisen kerran 4.11.1929 kokoontui oman katon alle, oli 60 vuotta kestänyt vuokra-aika kaupungin raatihuoneessa päättynyt.

Viktor Julius von Wright -ritaristo Viktor Julius von Wrightin elämäntyön muistoksi käsityöammattien arvostusta ylläpitämään perustettiin hänen nimeään kantava ritaristo vuonna 1958. Ritariston sääntöjen mukaan sen jäsenyys on korkein tunnustus käsityön ja sitä lähellä olevien alojen hyväksi toimineille käsi- ja pienteollisuuden asiaa ajaneille Suomen kansalaisille.

Ritaristoon voi kuulua kerrallaan 12 käsityöammateissa kunnostautunutta henkilöä. Sen tehtäviä ovat mm. korkean ammattitaidon ja käsityöperinteen vaaliminen. Ritariston jäsenmerkkinä on numeroitu von Wright -mitali ja sen puheenjohtajaa kutsutaan ylimestariksi.

Ritaristo toimii Mestarikiltaneuvoston yhteydessä.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja oli kutsuttu syksyllä ritariston kokoukseen

pitämään esitelmän Viktor von Wrightin osuudesta yhdistyksemme historiassa. Kokouksen jälkeen vierailimme Hietaniemen hautausmaalla viemässä kukkatervehdyksen Viktor von Wrightin haudalle.

Ritariston jäsenet veivät lokakuussa kukkatervehdyksen Viktor von Wrightin haudalle Hietaniemen hautausmaalle.

hkty.fi 2�2024

7

PERINTEINEN VIINI-ILTA TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Yhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus osallistua tänäkin vuonna perinteiseen viini-iltaan vaikkei sitä tänä vuonna järjestettykään yhdistyksen omissa toimistotiloissa.

Saimme jälleen maistella hyvän kattauksen viinitilallisen Hervé Lichtlén viinejä Ranskasta Alsacen alueelta.

Yhdistykselle on muodostunut hieno perinne saada viinitilallinen Hervé Lichtlé Ranskasta Alsacen alueelta esittelemään viime vuoden satoaan yhdistyksemme jäsenille toimistotiloihimme.

Tänä vuonna yhdistyksen isot kokoustilat eivät olleet enää käytössä mutta olimme saaneet sovittua tilaisuuden uuden jäsenyrityksemme Alakulttuuritila Alimuksen tilaan Helsingin Kalliossa.

Tila on entinen Ryhmäteatterin tila ja vetää 100 henkilöä, ja se toimi oikein hyvin tähän tarkoitukseen. Samalla pääsimme tutustumaan uuden jäsenyrityksemme toimintaan ja hienoihin isoihin tiloihin! Yhdistyksen kokoustilaan mahtui kerralla vain 50 henkilöä, joten jouduimme pitämään kaksi settiä, jotta kaikki kiinnostuneet mahtuivat mukaan.

Hervé Lichtlé edustaa lisäksi myös monien eteläranskalaisten tuottajien punaviinejä sekä samppanjoita. Hän itse viljelee rypäleitä neljän hehtaarin alueella omalla viinitilallaan Alsacen alueella. Siellä tuotetaan lähinnä kuohu- ja valkoviinejä, mutta tällä kertaa saimme maistella myös Hervén tilan punaviiniä pinot noir -rypäleestä. Viime vuoden viinisato oli erinomainen ja laa-

8

hkty.fi 2�2024

dukas mikä näkyi viinien tasossa. Punaviinit olivat kaikki hyvin tasalaatuisia.

Esittely käytiin englanniksi ja jokaisen viinin kohdalla Hervé kertoi viinistä, sen taustoista ja viinitilasta -tai tuottajasta jos kyse ei ollut hänen omasta viinistään. Maistelimme 20 eri viiniä kahden tunnin aikana, joten hyvistä muistiinpanoista oli tälläkin kertaa suuresti apua. Maistelu eteni niin, että saimme viinit pareittain laseihimme. Aloitimme kuohuvista, ja mukana oli tällä kertaa yksi samppanja ja yksi Hervén tilan crémant. Sen jälkeen etenimme valkoviinien kautta punaviineihin. Pareittain kaadetuista viineistä valittiin parempi ja jokainen pisteytti omat suosikkinsa.

Tilaisuuden lopuksi kartoitimme käsiäänestyksellä koko illan parhaat viinit.

Kuohuvista crémant on yleensä pärjännyt hyvin samppanjoiden seurassa ja monesti äänestyksessä myös ne päihittänyt, niin tälläkin kertaa.

Osallistujilla oli mahdollisuus tehdä yhteistilaus ja ostaa viinit suoraan tuottajalta. Tilatut viinit saapuivat Helsinkiin marraskuun alkupuolella, joten ne ehtivät hyvin joulupöytään, niin kuin muinakin vuosina.

Yllä vasen: Maisteltavia punaviinejä.

Yllä oikea: Yhdistyksen iloista ryhmää maistelemassa viinisatoa.

Keskellä: Samppanja on saanut nimensä Lady Cossyn mukaan.

Alla: Hervé Lichtlé kädessään useana vuonna samppanjat päihittänyt oman viinitilan Crémant, vieressä tilaisuuden järjestäjänä toiminut Jouko Saramies.

Kuvat musikaali Moulin Rougesta ennen esityksen alkua ja ryhmälle varatusta väliaikatarjoilusta.

ovat takuuvarmoja jäsenten suosikkeja.

Katsomassa on käyty Moulin Rougen lisäksi mm. Pricilla, Rakas Evan Hansen, Kinky Boots, Niin kuin taivaassa, Pieni merenneito, Myrskyluodon Maija, Peter Pan, Viulunsoittaja katolla ja Wicked.

Kansallisteatterin näyttämöllä taas käytiin viime vuonna katsomassa Ensimmäinen tasavalta, mikä kertoi dokumentin omaisesti mutta erittäin mielenkiintoisella otteella Suomen itsenäistymisen ajasta ja demokratiamme syntyhistoriasta K. J. Ståhlbergin elämän kautta. Yhtymäkohtana yhdistyksemme historiaan saimme siitä kun K. J. Ståhlberg on toiminut yhdistyksen sihteerinä vuosina 1903–1905.

Joskus vierailut ovat suuntautuneet myös Svenska Teaterniin, siellä viimeksi Mamma Mia -musikaaliin, tai Kansallisoopperaan ja -balettiin. Tosin viimeisen oopperavierailun korona-ajan kokoontumisrajoitukset peruivat vuonna 2021 kun liput oli jo varattu Madama Butterfly’hin.

TEATTERIVIERAILUT Yhdistys järjestää säännöllisesti teatterivierailuja jäsenilleen. Pääosin vierailukohteena ovat viime vuosina olleet Helsingin Kaupunginteatterin suuret musikaalit mutta sopivien näytösten tullessa ohjelmistoon käydään myös Kansallisteatterissa, Svenska Teaternissa ja Kansallisoopperassa ja -baletissa.

Teatterivierailut ovat suosittuja ja toivottuja jäsenistölle järjestettyä toimintaa. Niin kuin muissakin yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa, niihin on helppo tulla mukaan, tarvitsee vain ilmoittautua ja saapua paikalle sovittuna aikana, kaikesta muusta on huolehdittu jäsenten puolesta. Väliaikatarjoilut ovat osa teatterielämystä, ja kun tarjoilut on varattuna valmiiksi koko ryhmälle etukäteen, ei osallistujien tarvitse jonottaa jokainen erikseen ja kuluttaa lyhyttä väliaikaa siihen.

Lokakuun lopussa vierailimme Helsingin kaupunginteatterin suurmusikaalis-

sa Moulin Rouge. Esitykseen oli varattu 30 lippua yhdistyksen ryhmälle ja kaikki liput tulivat varatuksi jäsenten kesken.

Koska yhdistyksen ryhmän kanssa on käyty teattereissa iät ja ajat, on tästä syntynyt hyvä yhteistyökuvio teatterin kanssa. Toiminnanjohtaja Maria Ampuja on ns. teatteriagentti mikä saa tiedon uusista esityksistä ennen julkista tiedotusta ja se helpottaa lippujen varaamista isolle ryhmälle. Esimerkiksi Moulin Rouge -esityksen liput oli varattu ryhmälle jo marraskuussa 2023 kun esitys oli lähes vuoden päästä lokakuussa.

Kaupunginteatterin suuret musikaalit

Yhdistyksen järjestämillä Euroopan matkoilla on joskus sattunut matkapäiville myös kiinnostavia esityksiä. Mieleen tulee Budapestin matkalta vierailu Oopperataloon ja siellä Mozartin ooppera Cosi fan tutte. Näytös hienossa vanhassa Oopperatalossa oli elämys mutta koska esityskieli oli italia ja tekstitys unkariksi, ehti kolmen tunnin esityksen aikana tulla tutuksi niin lavasteet kuin vanhan oopperatalon melko kovat penkitkin.

Pohjoismaisen kokouksen yhteydessä pääsimme aikanaan tutustumiskierrokselle Oslon juuri valmistuneeseen oopperataloon koska sen rakentamisessa oli ollut mukana Oslon yhdistyksen jäsenyrittäjiä.

Yhdistyksen jäsenilleen järjestämä seuraava teatterivierailu on varattuna toukokuulle 2025, kun käymme katsomassa Lallukan taiteilijakotisäätiön tuottaman satavuotisjuhlaesityksen Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta Kansallisteatterissa. Tästä voit lukea enemmän lehden viimeiseltä sivulta ja ohjeet lippujen varaamiseen. Teatterivierailuille ovat tervetulleita jäsenyrittäjät seuralaisineen ja perheenjäsenineen. hkty.fi 2�2024

9

IN MEMORIAM

Kari Ape 1944–2024 Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Kari Ape on kuollut 79 vuoden ikäisenä.

Kari oli valtuustomme jäsen vuosina 1977—2009, valtuuston varapuheenjohtajana vuosina 1986—1994 ja valtuuston puheenjohtajana vuosina 1995—2009, jonka jälkeen hän jäi seniorijäseneksi. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Kari kutsuttiin marraskuussa 2011. Johtokunnan jäsenenä hän toimi vuosina 1981—2009. Kari oli yrittäjänä perheyrityksessä Nurmileipä Oy:ssä yhdessä Maj-Lis-vaimonsa kanssa ennen eläkkeelle jäämistään.

Kari oli syntynyt Turussa mutta perhe muutti Helsinkiin Karin ollessa 10-vuotias. Isänsä esimerkkiä seuraten pojasta piti tulla rakennusmestari. Liikemiesten kauppaopistoon hän kuitenkin päätyi ja valmistui merkonomiksi. Ura leipomoalalla alkoi 1960-luvun lopulla appivanhempiensa leipomossa uunin päässä ranskanleipiä vastaanottamalla. Näin kirjoitti yhdistyksen Teollisuusuutiset -lehti numerossaan 4/1994 kun Kari vietti 50-vuotispäiviään.

tiset lehdessä oli kuvattuna leipurin työtä ja työpäivää, joka alkoi aamuisin klo 02–04 välillä. Ahkera leipuri ehti yrittäjyyden lisäksi toimia aktiivisesti niin yhdistyksemme kuin oman alansa järjestössä mukana. Yrittäjäystävän sanoin Karia kuvaillaan yhdistyksen lehdessä työnteossa huippuammattilaiseksi, ei valikoi töitään, ahkera, vastuuntuntoinen, luotettava, vieraanvarainen, veneilijänänkin jonkinlainen, rehti, suoraselkäinen, bisnestajuinen ja positiivinen. Tällaisena me yhdistyksenkin piirissä Karin muistamme. Hän teki pitkän ja ansiokkaan uran yhdistyksen valtuuston keulakuvana ja kokosi ihmiset yhteen niin kokouksiin kuin matkoillekin.

Yläkuva: Kari Ape yhdistyksen valtuuston kokouksessa tammikuussa 2015 kun yhdistys muisti häntä 70-vuotismerkkipäivän johdosta.

Oman leipomon Nurmileipä Oy:n Kari osti Maj-Lis vaimonsa kanssa vuonna 1974. Yritys on edelleen voimissaan nyt lastensa pyörittämänä. Teollisuusuu-

Alakuva: Yhdistys teetti muotokuvan pitkäaikaisesta valtuuston puheenjohtajastaan ja se paljastettiin Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa vuonna 2010. Kuvassa myös muotokuvan maalannut taiteilija Annu Kapulainen.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys liittyi vuoden 2024 alusta alkaen Suomalaisen Työn Liiton jäseneksi. Suomalaisen työn liitto on nyt Suomalainen työ. Nimen mukana uudistettiin koko brändi ja visuaalinen ilme.

Jokainen yhdistyksemme jäsen on siis myös Suomalainen työ ry:n jäsen.

Avainlippu-merkkiä jokainen jäsenyritys hakee erikseen. Jäsenyyteen kuuluu Suomalainen työ ry:n laadukas koulutustarjonta, joka koskee jäsenyri-

10 hkty.fi 2�2024

tysten koko henkilöstöä. Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalainen työ ry:n jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.

Lue lisää: www.suomalainentyo.fi

Joulumainos on ilmestynyt Kamppi-Eira ja Töölöläinen -kaupunginosalehdissä. Mainoksen taitto Sakari Soininen.

Yhdistyksen mainoksen taitto sivun yläreunassa Maria Ampuja.

hkty.fi 2�2024

11

IN MEMORIAM

TEKSTI LAURA REUNANEN / MARIA AMPUJA KUVAT JUHA REUNANEN / MARIA AMPUJA

Juha Reunanen 1955–2024 Yhdistyksen valtuuston jäsen valokuvaaja Juha Reunanen on poistunut keskuudestamme 68-vuotiaana.

Juha oli mukana valtuustossa vuodesta 2011 alkaen ja tietysti aktiivisena mukana toiminnassa jo paljon ennen tätä jäsenyrittäjänä ja vaimonsa Hilkka Stenbergin seuralaisena.

Juha veti yhdistyksen jäsenille myös käytännönläheisiä ja pidettyjä valokuvaus- ja pienesinekuvauskursseja.

Viime vuoden tammikuussa kävimme yhdistyksen ryhmän kanssa tutustumassa Juhan Retrospect – katsaus menneeseen -valokuvanäyttelyn TS-Salongissa Runeberginkadulla. Näyttelyssä oli huima kattaus Juhan valokuvia vuosikymmenten varrelta ja hän oli itse paikalla kertomassa kuvistaan ja tarinoista niiden takana.

Alun perin vaatturiksi kouluttautunut Juha hakeutui valokuvaaja Jukka Vatasen assistentiksi vuonna 1979. Vuosina 1985–1993 Juha toimi muotikuvaajana A-lehdissä. Hän teki suuria muotikuvauksia Pariisissa, Etelä-Ranskassa ja Venetsiassa, otti muotokuvia kotimaisista julkkiksista mutta myös mm.

Gandhista ja Paloma Picassosta ja kuva-

12 hkty.fi 2�2024

si seurapiirejä mm. Linnanjuhlissa.

Vuonna 1993 Juha siirtyi yrittäjäksi ja perusti oman studion, joka ehti toimia neljässä eri osoitteessa, mm. Lepakossa vuosina 1996–1999. Hän kuvasi paljon muotikuvia suurille firmoille kuten Lumenelle, Marimekolle ja Stockmannille, mutta myös paljon muuta, kuten hiuskuvia, muotokuvia ja teatteri- ja elokuvajulisteita (mm. Sorjonen, Raid, Pahat Pojat, Ihanat naiset Rannalla).

Musiikki oli nuoresta saakka Juhan suuri intohimo, ja hän soitti kitaraa useassa bändissä ennen valokuvaajan uraansa.

Musisointi jatkui harrastuksena läpi elämän: Juha rakasti mandoliinilla jamittelua ja laulamista, ja toimi myös miksaajana ja äänittäjänä. Lönnrotinkadun studiollaan hän järjesti rakastettua Livegraphy -klubia, jossa vieraili vuosien varrella monia tunnettuja muusikoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Juha myös kuvasi paljon muusikoita ja levynkansia, ja esimerkiksi J. Karjalaisen Stindebinde -video on hänen käsialaansa. Video on J. Karjalaisen toiseksi

Yllä vasen: Valokuvaaja Juha Reunanen kuvasi yhdistyksen valtuustolaisia vuosina 2010 ja juhlakokouksessa huhtikuussa 2023 kun yhdistys juhli 155-vuotista toimintaansa. Valokuvaajasta itsestään otettiin myös potretti tuolloin.

Yllä oikea: Juha kertomassa Retrospect – katsaus menneeseen -valokuvanäyttelystä yhdistyksen ryhmälle tammikuussa 2023.

eniten katsojia saanut video yli kahden miljoonan katselukerrallaan.

Juha oli luova, teknisesti taitava ja ihmisläheinen valokuvaaja, joka sai niin ammattimallit kuin tavalliset ihmisetkin rentoutumaan ja loistamaan kuvaustilanteissa. Vapaa-ajallaan hän rakasti matkailua, juurileipomista, ruuanlaittoa ja syvällisiä keskusteluita ruokapöydän ääressä.

Juhan valokuvissa näkyy hänen kädenjälkensä vielä pitkään meille kaikille.

Tulevaa ohjelmaa JÄSENTILAISUUKSIA, RETKIÄ JA MATKOJA

TEATTERI-ILTA

Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta Taiteilijakotisäätiön tuottama satavuotisjuhlaesitys Perjantaina 16.5.2025 klo 18.00 Kansallisteatterissa Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiön tuottama satavuotisjuhlaesitys kertoo valovoimaisten näyttelijöiden tähdittämän tarinan kauppaneuvos Juho Lallukasta, suuresta suomalaisesta mesenaatista.

Lallukan Taiteilijakotisäätiö juhlii 100-vuotista taivaltaan konsertein, juhlanäyttelysarjalla ja juhlinta huipentuu Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta -näytelmään Kansallisteatterissa. Taiteilijakodin perustajasta Kauppaneuvos Juho Lallukasta kertovaa näytelmää esitetään toukokuussa vain kahden päivän aikana esitettävissä kolmessa näytöksessä. Roolitus koostuu pääosin Lallukan asukkaista. Petri Liskin ohjaama henkilökuva karjalaisen paimenpojan kasvusta menestyväksi suurliikemieheksi ja merkittäväksi taiteen tukijaksi vie katsojat värikkäälle aikamatkalle 1900-luvun alun Karjalaan – Räisälään, Käkisalmeen ja Viipuriin. Nuorena Juho Lallukkana nähdään nouseva tähti Karlo Haapiainen ja varttuneempana Juhona kaikkien tuntema Vesa Vierikko.

Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiö perustettiin 5.6.1925. Sadan vuoden ajan säätiö on pitänyt huolta taiteilijakodista ja talossa asuvista taiteilijoista.

Vuosien aikana taiteilijakodissa on asunut noin 300 maamme huipputaiteilijaa.

Tunnetuimpia asukkaita ovat olleet mm. Tove Jansson, Aarre Merikanto, Eila Hiltunen ja Tauno Palo. Nykytaiteilijoista mm. Kuutti Lavonen ja Tommi Toija.

Yhdistyksen ryhmä kävi tutustumassa Lallukkaan vuonna 2019 yhdessä Helsingin Mestarikillan kanssa.

Osallistujahinta: 79,40 €/hlö. Hinta sisältää lipun (58 €) ja väliaikatarjoilut.

Paikat sijaitsevat permannolla rivillä 8.

Ilmoittautua voit niin kauan kuin lippuja riittää: maria.ampuja@hkty.fi.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa lukijoilleen

Kuva: Kansallisteatteri

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2025!

hkty.fi 2�2024

13

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja kontakteja Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet

tetty mm. ensiapu-, kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhake-

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen

muslomakkeen voit täyttää kotisivuillamme ja lähettää

virkistäviä retkiä, jäsenyritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä

sähköisesti.

ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Suomalainen työ ry:n jäsenyys Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalainen työ ry:n jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.

Katso www.hkty.fi Tutustu jäsenetuihin ja täytä jäsenhakemuslomake!

Lisätietoja: Maria Ampuja

Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on

maria.ampuja@hkty.fi

yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä

puh. 050 556 2700

myös Suomen Yrittäjien jäsen. Palvelupaketin edut saat lisämaksusta.

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysLaajan palvelupaketin tilanneena saat asiantuntijan apua sosiaajuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja liturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupol-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto.

Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello valtakunnan eturivin 9–16 puh. 09 229asiantuntijaa.

221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

ven- ja omistajanvaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut