hkty.fi 1/2023 by hkty

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Kokous Helsingissä

TUNNELMIA JÄSENTAPAHTUMISTA Jäsenvierailu optikkoliikkeessä Ensiapukurssilla Yhdistyksen 155 toimintavuotta

Jäsenlehti 1

2023

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

SISÄLLYS

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3

Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi

Jäsenvierailulla optikkoliikkeessä ...................................... 10

hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa. Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu. Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

Kansi: Pohjoismaisen kokouksen osallistujat Uspenskin katedraalin portailla Helsingissä.

SIVU

Pohjoismainen kokous Helsingissä ......................................... 4–7 Back to the Future .................................................................... 8–9

Ensiapukurssilla ............................................................... 11 Yhdistyksen 155 toimintavuotta .............................................. 12 Tulevia tapahtumia ................................................................ 13

PÄÄKIRJOITUS

Oslon yhdistykseen kuuluvista killoista, niiden historiasta ja toiminnasta tänä päivänä.

Pohjoismainen kokous Helsingissä Pohjoismaiset käsityöalojen yhdistykset ovat ko-

koontuneet jo yli 100 vuotta. Ensimmäinen kokous oli vuonna 1912 Kristianstadissa Ruotsissa. Tänä vuonna oli jälleen Helsingin vuoro isännöidä tapahtumaa. Toiminnanjohtajamme Maria Ampuja on työvaliokunnan kanssa työstänyt ohjelmaa vuodenvaihteesta lähtien, toki järjestelyt on aloitettu jo aikaisemmin. Maria oli koonnut palaset upeasti ja kaksipäiväinen tapahtuma sujui loistavasti.

Tapahtuman ohjelmaa suunnitellessa, teimme pää-

töksen pysyä lähimaisemissa ja Helsingin keskustasta löytyikin hienoja paikkoja. Historiaan tutustuttiin niin, että tuntui. Varsinainen kokous pidettiin yhdistyksen kokoustiloissa. Pohjoismaisia vieraita kiinnosti, miksi suomalaisia pidetään maailman onnellisimpana kansana, joten kokousohjelmaan oli kysytty jäsenyrittäjä metalliseppä Maria Sundmania, Design Sundman & Laaksosta, kertomaan yrityksestään ja miten korujen tekeminen tekee hänet onnelliseksi. Patrick Pata Degerman kertoi yhteistyön merkityksestä ja tavoitteisiin pääsemisestä vastoinkäymisistä huolimatta.

Petri Valve kertoi yrityksensä Cervin huimasta kasvusta.

Oslon yhdistyksen toiminnanjohtaja Eivind Andersen kertoi

Kokousedustajien seuralaiset tutustuivat omassa ohjelmassaan Helsingin keskustakirjasto Oodiin ja Kansallismuseoon. Koko ryhmälle iltaohjelmana oli kokki Markus Aremon meille räätälöimä illallinen Tähtitorninmäellä. Markus on kokkityön ohella opiskellut lasinpuhaltajaksi Nuutajärvellä ja hänen teoksiaan oli esillä Observatorion puutarhassa, tämäkin sopi hyvin tapahtuman henkeen. Seuraavana päivänä lähdimme ryhmän kanssa Hotelli Kämpistä, missä vieraat yöpyivät, kahden oppaan johdattamana kohti Uspenskin katedraalia. Matkan varrella kuulimme jälleen roimasti Helsingin historiaa. Uspenskissa jäsenyrittäjät kultaajamestari Harri Virtanen ja maalarimestari Raimo Laeslehto kertoivat kupolien ja ikonostaasin kultauksesta sekä vuosia kestävästä restaurointiprojektista ja sen haasteista.

Upea tapahtuma, kiitos Maria Ampujalle yksityiskohtien tarkastamisesta ja tapahtuman koossa pitämisestä. Loppuun vielä esimerkki Pohjoismaisten yhdistysten

huumorista. Kun olimme tuoneet esille Suomen erityisaseman Venäjän ja Ruotsin välissä, sanoi Kööpenhaminan yhdistyksen toiminnanjohtaja ymmärtävänsä meitä, heilläkin on Ruotsi rajanaapurina. Hilkka Stenberg Kampaaja HKTY:n työvaliokunnan ja johtokunnan jäsen

hkty.fi 1�2023

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

POHJOISMAINEN KOKOUS Helsingissä

Pohjoismaisten pääkaupunkien Käsityö- ja Teollisuusyhdistykset

kokoontuvat vuosittain ja tällä kertaa kokouksen järjestämisvastuussa oli meidän yhdistyksemme. Pohjoismainen kokous pidettiin 9.–10. kesäkuuta Helsingissä. Kokouksen otsikkona oli nykyistä maailmantilannetta heijastellen Peace, love and understanding – Rauha, rakkaus ja yhteisymmärrys.

Viimeisen reilun vuoden aikana tapahtuneet maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen laajat vaikutukset maailman turvallisuustilanteeseen, Euroopan varautuminen siihen ja sen vaikutukset meidänkin yhteiskuntaamme, saivat meidän yhdistyksen suunnittelutyöryhmän pohtimaan Suomen sijaintia historian eri vuosisatoina porttina idän ja lännen välillä ja miten se on vaikuttanut kulttuuriimme monin tavoin. Suomella on usein ollut hankala asema ja sijainti Ruotsin ja Venäjän välissä. Tämä

hkty.fi 1�2023

sai meidät nostamaan esille yhteistyön, mikä meillä on ollut sekä maana että yhdistyksenä Pohjoismaiden ja Pohjoismaisten järjestöjen kanssa. Tätä hyvää ja pitkään jatkunutta toisia arvostavaa yhteistyötä olisi syytä juhlia ja tuoda esille. Kokouksen teemaksi nostettiin kaikenlainen rakentava yhteistyö, tiimityö ja yhteisten kokoontumisten voima ja inspiraatio. SATA VUOTTA KOKOONTUMISIA

Pohjoismaisten järjestöjen yhteistyö on jatkunut yli 100 vuotta. Ensimmäinen

kokous järjestettiin Ruotsin Kristianstadissa vuonna 1912 ja mukana olivat silloin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan yhdistykset. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys kutsuttiin mukaan ja yhdistyksemme osallistui ensimmäisen kerran vuoden 1924 kokoukseen – Ensi vuonna tästä tulee kuluneeksi täydet 100 vuotta! Islanti tuli mukaan kokouksiin 2004 ja Färsaaret vuonna 2016. Sotavuodet, sodan alkamisesta vuonna 1939 lähtien, tekivät pitkän tauon kokouksiin mutta 1970 alkaen järjestöt ovat kokoontuneet joka vuosi, kukin toimien vuorollaan tapahtuman isäntänä ja vastannut järjestelyistä. MITÄ VAADITAAN ONNELLISUUTEEN

Näiden teemojen mukaisesti meillä oli

Yllä vasen: Löytöretkeilijä Patrick Pata Degerman kertoi mukaansatempaavasti tiimityöstä ja retkistään mm. Etelänapamantereelle.

tarkoitus tuoda esille hyviä tarinoita Suomesta ja meidän jäsenistöstämme. Suomi on maailman onnellisin maa, The World Happiness Report 2023 -julkaisun mukaan kuudetta kertaa peräkkäin. Mikä tekee suomalaiset onnelliseksi, tätä me itsekin välillä ihmettelemme. Asiaa pohti koskettavasti ja hyvin omakohtaisesti jäsenyrittäjä metalliseppä Mariia Sundman, Design Laakso & Sundman, vapaasti käännettynä otsikolla mitä vaaditaan onnellisuuteen. Mariia Sundmanin avaimet onneen ovat käsityöläisyys ja luovuus, mitä saa toteuttaa omalla tavallaan ja täydellä vapaudella. Inspiraatiota näihin Mariia löytää suomalaisesta luonnosta, niin linnuista kuin puista ja maaseudun rauhasta ja asiakkaiden kohtaamisesta. Kantaaottavuus positiivisella tavalla ja auttaminen sodan seurauksista kärsiviä Ukrainalaisia, ovat erottamaton osa Mariian työtä ja vaikuttajan lahjoja. Ukrainan sodan alkupäivistä alkaen Mariia on tehnyt pienistä sini-keltaisista helmistä rannekoruja, joita asiakkaat ovat voineen tilata ja maksaa korun hinnan suoraan hyväntekeväisyysjärjestöjen esim. Unicefin tilille. Auttaminen lähti liikkeelle muutamasta rannekorusta mutta nyt vuotta myöhemmin, rahaa on kertynyt lähes 20.000 euroa Ukrainan auttamiseksi.

Yllä oikea: Metalliseppä Mariia Sundman kertoi oman työnsä kautta mikä tekee hänet onnelliseksi. Vasen: Puheenjohtaja Ilkka Tuominen ottaa vieraita vastaan yhdistyksen toimistolla. Vasen alla: Oslon yhdistyksen toiminnanjohtaja Eivind Andersen kertoi kiltojen historiasta ja merkityksestä käsityöaloilla. Vasen sivu: Kokousvieraat yhdistyksen toimistolla valtuuston salissa, puheenjohtaja Ilkka Tuominen pitää loppupuheenvuoroaan onnistuneen kokouksen päätteeksi.

Loppupuheenvuoroissaan Pohjoismaiset vieraat kommentoivat Mariian osuutta, miten hienoa oli kuunnella yrittäjän puheenvuoroa – yrittäjän, joka tekee merkityksellistä työtä ja tekee sitä koko sydämellään. Optimismi ja onnellisuus omasta työstään tekivät vaikutuksen ja huomio miten tärkeää on pitää huolta henkisestä hyvinvoinnistaan.

TIIMITYÖN SYVÄ PÄÄTY

Kokoukseen oli pyydetty puhujaksi Suomen ehkä ainut ammattimainen tutkimusmatkailija Patrick Pata Degerman. Pata on matkoillaan valloittanut niin arktiset alueet kuin viidakotkin, hän on noussut yli kahdensadan vuoren huipulle Antarktiksella, Grönlannissa ja Himalajalla sekä kiivennyt 24 ensinouhkty.fi 1�2023

ja keinoäly käsityöaloilla”. Nuohoojamestari Petri Valve on kasvattanut yrityksensä Cervi Oy:n muutamassa vuodessa yli 300 henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Kuulimme, miten tämä on tapahtunut ja Petrin mukana kertomassa, miten yritys on ottanut haltuun digitalisaation, oli ohjelmistoinsinööri Jan Nyman Cerviltä. Janin mukaan digitalisaation hyödyntäminen yrityksessä automatisoi rutiininomaista työtä, antaa aikaa asiakkaille ja sen oikean työn tekemiseen. Lue seuraavalta aukeamalta tarkemmin heidän osuudestaan Petrin itsensä kirjoittamana. Kokouksen lopuksi kuulimme lyhyet puheenvuorot ja kommentit joka maasta. Vieraat olivat todella tyytyväisiä onnistuneeseen ohjelmaan ja järjestelyihin. Hyvää palautetta saivat myös inspiroivat ja vaikuttavat luennot. Kokouksen ajaksi kokousvieraiden seuralaisille oli perinteen mukaisesti järjestettynä omaa ohjelmaa, joka suuntautui Kaupunkikirjasto Oodiin ja Kansallismuseoon opastetuilla kierroksilla. Kokouspäivän iltana yhdistys oli järjestänyt osallistujille illallisen Helsingin Observatoriolla. Tutustuimme ensin opastetulla kierroksella tähtitieteen museoon ja vanhoihin havaintotorneihin, jonka jälkeen söimme huippukokki Markus Aremon valmistaman illallisen Observatorion tiloissa. RETKIPÄIVÄNÄ USPENSKIIN

Lounaan jälkeen Oslon yhdistyksen toiminnanjohtaja Eivind Andersen kertoi käsityöläiskiltojen tuhatvuotisesta historiasta ja Norjan kiltojen historiasta vuodesta 1560 lähtien, puhuen käsityöalojen koulutuksesta ennen ja miten haasteista selvitään nykypäivänä sekä yhdistyksen osuudesta siihen. Lopuksi hän totesikin, että meidän on jatkettava työskentelyä ammatillisen osaamisen ja laadun puolesta jäsenten äänellä ammatillisessa koulutuksessa ja etsittävä markkinoita päteville käsityöyrittäjille.

Seuraavana päivänä yhdistys oli järjestänyt ns. retkipäivän ohjelmaksi tutustumisen Uspenskin katedraaliin ja lounaan Katajanokan Kasinolle. Pohjoismaiset vieraat haettiin hotellilta ja oppaiden johdolla siirryimme yhdessä kävellen läntisen Euroopan suurimpaan ortodoksiseen kirkkoon. Uspenskin katedraali on valmistunut samana vuonna kuin yhdistyksemme on perustettu eli vuonna 1868. Katedraalin ikonostaasin entisöintiprojektista oli kertomassa projektissa pääurakoitsijana toimiva yhdistyksen jäsenyrittäjä kultaajamestari Harri Virtanen, ja maalaustöiden valvojana toiminut niin ikään jäsenyrittäjä maalarimestari Raimo Laeslehto. Ylpeänä saimme esitellä jäsenten osaamista näin suuressa ja laajamittaisessa projektissa.

Seuraavana oli vuorossa jäsenyrittäjän puheenvuoro teemalla ”Digitalisaatio

Tänä vuonna kokouksessa oli 34 osallistujaa ja seuralaiset mukaan lukien

sua maailman haastavimmissa ympäristöissä. Kaverina hänellä on ollut näillä huikeilla seikkailuilla vuorikiipeilijänä tunnettu Veikka Gustafsson.

tui Etelämantereen tutkimattomien alueiden valloitukseen. Tarinan myötä Pata puhui monista tärkeistä asioista ilmastonmuutoksesta lähtien.

Pata puhui teemalla Kaveria ei jätetä, tiimityöstä otsikolla ”Teamwork on a deep level”. Ja hänellä todella oli perspektiiviä ja uskottavuutta tähän. Suuntasimme kokouksessa matkan Etelänapamantereelle kuvien ja kertomusten myötä, miten rakennetaan hyvä yhteistyö, tiimi, luottamus ryhmän kesken. Pata kehotti vertauskuvallisesti, että jokaisen pitäisi löytää oma vuorensa valloitettavaksi. Jo pelkästään seikkailijan into ja palo puhua, hän puhui puolitoista tuntia ilman mitään muistiinpanoja, vei meidät kuulijat mukanaan ja pääsimme seikkailulle hyytäviin pakkasiin ja äärimmäisiin olosuhteisiin. Kuuden vuoden suunnittelutyö huipen-

KILLOISTA DIGITALISAATIOON

hkty.fi 1�2023

Yläkuva: Uspenskin katedraalin ikonostaasin kunnostuksesta kertoi kultaajamestari Harri Virtanen. Oikealla: Uspenskin kattokoristeluita. Uspenskin ikonostaasin edessä vasemmalla kultaajamestari Harri Virtanen ja oikealla maalarimestari Raimo Laeslehto. Vasen sivu: Retkipäivänä oppaat kertoivat vieraille niin Helsingin kuin Suomen historiasta. Kuvassa ryhmä on pysähtynyt Senaatintorille ja takana näkyy Helsingin tuomiokirkko.

kaikkiaan osallistujia oli kahden päivän tapahtumassa noin 50 henkilöä. Yhdistyksemme vieraina olivat Pohjoismaiset järjestöt: Stockholms Hantverksförening, Oslo Håndverks- og Industriforening, Haandværkerforeningen i Kjøbenhavn, Idnadarmannafélagid i Reykjavík sekä Färsaarten Vinnuhúsid – House of Industry. Yhdistystämme edustivat kokouksessa puheenjohtajista ja valtuustomme jäsenistä koostuva ryhmä.

Kokoukset ja hyvä yhteistyö Pohjoismaiden kesken on hieno perinne pitää kiinni, josta saa voimaa ja inspiraatiota jokapäiväiseen välillä niin arkiseenkin työhön. Ensi vuonna kokoonnumme Tukholmassa. Mielenkiinnolla odotamme, millaista ohjelmaa meille on siellä silloin tarjolla.

POHJOISMAISET JÄRJESTÖT: www.hantverkarnastockholm.se www.ohif.no www.hfk.dk www.imfr.is www.industry.fo

hkty.fi 1�2023

TEKSTI PETRI VALVE KUVAT MARIA AMPUJA

BACK TO THE FUTURE! Nuohoojamestari ja Cervi Talotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Petri Valve piti Pohjoismaisessa kokouksessa puheenvuoron yhdessä yrityksensä ohjelmistoinsinööri Jan Nymanin kanssa.

Mikä on digitalisaatio? Kaiken luovan työn tuhooja vai voiko kyseessä olla pimeässä luuraava mörkö, joka häviää, kun valot sytytetään? Digitalisaatio yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että tietotekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän arkielämän ja työelämän järjestämisessä. Muutos koskee kaikkea yhteiskunnan toimintaa aina pankkiasioista joukkoliikenteeseen, tiedon löytämiseen ja viestien lähettämiseen sekä esimerkiksi terveydenhuollon tiedonkulkuun. Mitä tämä on sitten käytännössä? Kaikki vanhemmat helsinkiläiset muistavat ajan, jolloin raitiovaunuissa ja linja-au-

hkty.fi 1�2023

toissa oli rahastajat. Jokaista kulkupeliä kohden oli kaksi ihmistä. Lippujen digitalisaation myötä voitiin vapauttaa kokonaan toisen ihmisen työmäärä. Toki tässäkin evoluutiossa on tapahtunut huikeaa kehitystä, kun tänä päivänä operoidaan älypuhelimilla ja siruilla. Itse muistan ajan, jolloin käytössä oli vielä kymmenen matkan lippu, joka leimattiin erillisessä laitteessa. No entäpä pankkiala – Joka ikisessä kylässä ja kaupunginosassa oli vielä 90-luvulla jokaisella pankilla edustettuna oma konttorinsa, jossa muutama kassahenkilö vastaanotti ihmisiä. Kassalla tehtiin asioita, joita uskallan väittää meidän jokaisen hoitavan tänä päivänä

omaan aikaansa omalta läppäriltään tai älypuhelimeltaan. Laskujen tietojakaan ei tarvitse enää näpytellä kun ne voidaan skannata QR-koodilla –Uuuu. Tämänlaisesta päivästä toiseen pelkkää rutiinia sisältävästä työstä voitiin vapauttaa ihmisten aikaa huomattavasti mielekkäämpään tekemiseen. Pysytään hetki vielä menneisyydessä. Ajatella, että aiemmin terveystietomme olivat neuvolakorteissa tai muissa arkistoissa, vain siellä yhdessä paikkaa, kukin tieto erillään. Saatteko ajatuksesta kiinni, vaihdamme paikkakuntaa, saamme äkillisen sairauskohtauksen ja meidän ”kattava” terveystieto löytyy pahville painettuna useissa arkistoissa

hajallaan. Omakanta kaikkine digitalisine ominaisuuksineen on luonut huikean määrän terveytemme kannalta tärkeää turvallisuutta. Sytytetäänpä valot päälle ja karkotetaan möröt. Aikoinaan käsityön muuttuessa teollisuudeksi luotiin koneita, laitteita ja käytäntöjä kasvaneeseen tarpeeseen tuottamaan ihmisille käyttötavaroita kulutuksen ja vaurauden kasvaessa, tästä esimerkkinä sepän koneellinen pajavasara vesivoiman avulla. Onko kyseessä käsityötä vai jopa jo teollista työtä? Riippuu minkä kannan otat digitalisaatioon? Ompeleminen ylipäätänsä, onko se käsityötä, että käytetään ompelukonetta, siis konetta! Teollista vallankumousta edelsi aika, jolloin ihmiset käyttivät suurimman osan valveilla oloajastaan ravinnon hankkimiseksi. Maanviljelyn ja karjatalouden kehittymisen myötä elämä helpottui. Ravinnon saannin paranemisen myötä ihmisten määrä kasvoi ja kasvaneeseen tarpeeseen tarvittiin uusia keinoja tuottaa tehokkaammin päivittäistavaroita. On totta, että perinteisen käsityön määrä väheni, kun sitä joko kokonaan tai osittain korvattiin konein. Usein korvaaminen aloitettiin niistä rutiininomaisista tehtävistä, joissa kone pystyi helposti tekemään tuhat toistoa siinä missä ihmiseltä olisi jo voimavarat päivän aikana uupuneet. Niin tosiaan, pajavasara ja ompelukone, nehän toimivat juuri näin. Teollisen vallankumouksen yhteydessä vapautettiin ns. blue collar eli tuotannon työntekijöiden tekemistä fiksumpaan. Nyt käsillä olevassa vahvassa digitalisaatiossa ja ennen kaikkea AI:n myötä on todennäköistä, että ns. white collar eli toimihenkilöiden työtä korvataan AI:llä. Hyvänä esimerkkinä ohjelmien ja järjestelmien koodaaminen. Koodareista on kova pula ja palkat selkeästi mediaania korkeammat, ongelmaan tarvitaan ratkaisu. AI pystyy tuottamaan minimaalisella kululla koodia. Toisena hyvänä esimerkkinä voisi olla arkkitehtuurin tai vaikka taloteknisen järjestelmän suunnittelu. AI pystyy

Yllä: Ohjelmistoinsinööri Jan Nyman puheenvuorossaan avasi kuulijoille sähköisten järjestelmien ja tekoälyn käyttöä yrityksen liiketoiminnassa. Vasen sivu: Nuohoojamestari ja Cervi Oy:n toimitusjohtaja Petri Valve kertoi mm. oman historiansa yrittäjänä, nopeasti kasvavan ilmanvaihtoalan yrityksen Cervin tarinan ja myös yrityksen korkeista tulevaisuuden tavoitteista.

tuottamaan toimivan suunnitelman kaikkine laskelmineen käytännössä silmänräpäyksessä, verrattuna aikaan, joka menisi suunnittelutiimiltä, joka käsittää useita henkilöitä ja jossa virheiden määrä on todennäköisesti suurempi verrattuna AI:n tekemiin virheisiin. Artificial Intelligence, AI, tekoäly on pelottava asia, se näkyy tämän päivän keskusteluissa. Vastaavanlaista pelottavaa keskustelua ison loikan edessä on käyty internetin alkumetreillä. Tämän

päivän elämää olisi vaikeaa kuvitella ilman Googlea. Tai elämää ilman, ettei teatterilippuja, konserttia, ravintolaa, kampaaja voisi tilata tai sopia ”netistä”. Puhumattakaan Whatsappista, Teamsista ja vastaavista aplikaatioista, joilla helpotamme elämäämme. Nekin on suunniteltu ja tuotettu tarpeeseen, kuten aikoinaan padat ja pannutkin. Jokainen meistä voi olla käsityöläinen niin halutessaan ja myös hyödyntää digitalisaatiota - tai - kai oikeammin jokainen meistä jo tekee niin tietoisesti tai tietämättään. Kyse on kaiketi siitä, miten omaa toimintaansa on tarkastellut ja kaikkia mahdollisuuksia hyödyntänyt. Pidetään valot päällä ja möröt poissa! Teksti: Petri Valve Toimitusjohtaja, Cervi Talotekniikka Oy hkty.fi 1�2023

Jäsenvierailulla optikkoliikkeessä Yhdistys järjestää jäseniltoja missä tutustutaan jäsenyritysten työhuoneisiin, verstaisiin, pajoihin, lafkoihin – Rakkaalla työhuoneella kun on monta nimeä.

Helsingin Optiikalla on Kampin torin laidalla pieni kivijalkaliike, missä palvellaan asiakkaita ja esillä on hyvä valikoima silmä- ja aurinkolasikehyksiä, mutta talon yläkerroksissa yrityksellä on yli 100 neliön edustavat verstastilat, missä mm. linssit hiotaan laseihin. Yläkerrassa sijaitsevat eri huoneet näöntutkimusta, kuivasilmähoitoja ja silmän mittauksia varten. Yritys on perustettu 1958 ja on sijainnut samassa osoitteessa Freda 61

10 hkty.fi 1�2023

koko tämän ajan. Nykyiset yrittäjät optometristi Satu Kervinen ja Teemu Jokipii ovat vetäneet yritystä vuodesta 2013. Jäsenvierailulla maaliskuussa opimme ja näimme, miten linssit hiotaan muotoon ja sovitetaan kehyksiin. Yrityksessä tehdään niin näöntutkimukset ja piilolinssisovitukset kuin myös kuivasilmähoidot ja -tutkimukset. Sieltä saa likinäköisyyden hoidon välineet ja tuotteet, työlasit sekä harrastelaseja mm. sukellusmaskeja voimakkuuksilla. Olimme erittäin vaikuttuneita miten monipuolista ja ammattitaitoista työtä yrityksessä tehdään. Vierailun jälkeen ei tulisi mieleenkään hankkia silmälaseja enää muualta.

Vasen kuva: Yritys viettää tänä vuonna 65-vuotisjuhlavuottaan. Kuvassa yrittäjä ja optometristi Satu Kervinen ja hänen vasemmalla puolella optometristi Tytti. Oikea yläkuva: Satu näyttää silmien mittaukseen käytettävää työkalua. Oikea keskellä: Optikon työkalut muistuttavat kultasepän työkaluja, eikö vain. Oikea alakuva: Teemu kertoo ja näyttää miten linssit hiotaan silmälasikehyksiin.

Opimme senkin, että optometristi tarkoittaa sellaista laillistettua optikkoa, jolla on rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeuttava koulutus ja jolla on pätevyyttä suorittaa silmien terveystarkastuksia.

Ensiapukurssilla

Yläkuva: Kurssilaiset ryhmäkuvassa, edessä vasemmalla kurssin kouluttaja Jenna Peteri ja oikealla yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja. Alakuva: Elvyttämistä ja sydäniskurin käyttöä harjoittelevat puuseppä Vesa Lempiö ja kultaajamestari Harri Virtanen. Harrin vuoro on antaa paineluelvytystä.

Toukokuussa 15 yhdistyksen jäsentä kokoontui neljänä iltana harjoittelemaan ensiaputaitoja yhdistyksen toimistotiloihin. Kurssilla käytiin ensiavun perusteet läpi teoriassa mutta pääpaino oli käytännön harjoituksissa ja niitä tehtiinkin runsaasti. Tarkoitus oli, että koulutuksen jälkeen kurssilaisilla on hyvät valmiudet toimia maallikkona ensiaputilanteissa. Samoja harjoituksia jatkettiin useana iltana tarkoituksena tehdä niistä edes hitusen rutiininomaisia, jotta tosipaikan tullen osaisi ripeämmin toimia oikein. Ja niin me elvytettiin, harjoiteltiin deffan eli defibrillaattorin eli sydäniskurin käyttöä, vierasesineen poistamista hengitysteistä, verenvuodon tyrehdyttämistä, haavojen sitomista ja hätäilmoituksen tekemistä. Teoriassa omaksuttiin palovammojen ja sähkön aiheuttamien vammojen ensiapua, tavallisempien sairaskohtauksien tunnistamista ja onnettomuuksissa auttamista, nivelvammojen ja raajojen murtumien hoitoa. Kouluttajana oli ensihoidon ammattilainen Jenna Peteri, joka motivoi ammat-

titaidollaan ja reippaalla otteella kurssilaiset harjoittelemaan ilta toisensa jälkeen. Opimme myös ryhmässä työskentelyn tärkeyttä ensiaputilanteessa ja tätä myös harjoittelimme. Harjoittelimme myös tilanteen, missä elotonta elvytetään taukoamatta ambulanssin tuloon asti ja jokainen kurssilainen elvytti vuorollaan kaksi minuuttia. Käytännön harjoituksissa tuli myös esille, kuinka rankkaa puuhaa elvyttäminen on ihan fyysisestikin, saati henkisesti jos joutuu tosipaikan eteen. Kurssi oli Suomen Punaisen Ristin sertifioima kurssi ja osallistumisesta sai mobiilikortin mikä on voimassa 3 vuotta. Toive kurssin järjestämisestä tuli jäsenistöltä ja kurssi täyttyikin vaivatta. 15 henkilöä oli maksimiosallistujamäärä kurssille. Auttaminen ensiaputilanteessa on kansalaisvelvollisuus, mutta ensiaputaitojen hallitseminen ei ole vain hyödyllistä vaan on myös rauhoittavaa tietää osaavansa, jos tilanne tulee eteen. Kouluttaja oli osaava ja innostava, joten saimme kurssista paljon irti ja jatkokurssillekin oli kiinnostusta. hkty.fi 1�2023

Yhdistyksen 155 toimintavuotta Huhtikuiseen kevätkokoukseen oli kutsuttuna koko yhdistyksen jäsenistö, ja kokouksen jälkeen nostimme yhdessä maljan 155-vuotiaalle yhdistykselle ja nautimme Leipomo Ekbergin voileipäkakkuja ja viiniä juhlatunnelmissa. Ennen kevätkokousta pidettiin normaalin käytännön mukaisesti yhdistyksen valtuuston kokous ja sitä ennen järjestettiin valVasen yläkuva: Yhdistyksen puheenjohtaja hammasteknikkomestari Ilkka Tuominen nostatti maljan 155-vuotiaalle yhdistykselle. Vasen kuva: Valtuustolaisten valokuvauksessa kuvausvuorossa valtuuston puheenjohtaja Marjo Veitonmäki Pelti- ja Rautatyöstä, kuvaajana valokuvaaja Juha Reunanen.

12 hkty.fi 1�2023

tuustolaisten valokuvaus. Vastaava kuvaus on viimeksi järjestetty 13 vuotta sitten. Valtuuston jäsen valokuvaaja Juha Reunanen kuvasi valtuustolaiset ns. koulukuva -tyyliin. Toimiston isoon valtuuston saliin oli rakennettu kevyt studio, jossa jokaisesta kuvan haluavasta otettiin rento potretti. Kuvat ovat yhdistyksen käytössä tarvittaessa sekä jokainen sai kuvan myös itselleen sähköisenä tiedostona. Myös illan kokoukset ja kokoustilat kuvattiin arkistoihin tallennettavaksi ja myöhemmin käytettäväksi. Kokous tulee todennäköisesti olemaan pitkään aikaan viimeinen kokous valtuuston isossa kokoussalissa. Taloyhtiössä alkaa talotekniikan saneeraus eli putkiremontti syksyllä ja remontin aikana tulee katkoksia yhdistyksen tilojen käyttöön. Remontin valmistumisen jälkeen toimistotilat ovat muokattuina jälleen yhdistyksen käytössä.

Tulevaa ohjelmaa JÄSENTILAISUUKSIA, RETKIÄ JA MATKOJA

VIINI-ILTA Perjantaina 22.9.2023 klo 18.30 (ja klo 16.00) Yhdistyksen toimistolla Hernesaaressa Yhdistykselle on muodostunut hieno perinne saada viinitilallinen Hervé Lichtlé Ranskasta Alsacen alueelta esittelemään edellisen vuoden satoaan yhdistyksemme tiloihin. Hervé edustaa myös monien eteläranskalaisten tuottajien viinejä sekä samppanjoita. Esittely on englanniksi. Viini-ilta ei ole perinteinen viininmaistelu vaan viinit maistellaan ns. ammattimaisesti noin 20 eri viiniä kahden tunnin aikana ja tarkoitus on, että niitä voi tilata yhteistilauksella (laatikoittain) suoraan Ranskasta. Tilatut viinit ehtivät jouluksi Suomeen. Näitä viinejä et Alkosta saa! Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille viininystäville mutta yhdistyksen jäsenille on varattu 20 henkilön kiintiö tilaisuuteen. Paikalle mahtuu ja tulee yhteensä 50 henkilöä per maistelu. Osallistumishinta: Tilaisuus on maksuton yhdistyksen jäsenille ja yhdelle seuralaiselle. Ilmoittautuminen on jo päättynyt.

SYYSKOKOUS

Tervetuloa Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen syyskokoukseen tiistaina 14.11.2023 klo 19 Yhdistyksen toimistolle Hernesaareen Yhdistyksen koko vuoden ja samoin syyskokouksen teemana on Digitalisaatio käsityöaloilla, josta oman työnsä kautta tulee kertomaan kultaseppämestari Kristian Saarikorpi. Tule tutustumaan muihin jäseniin ja verkostoitumaan!

JÄSENILTA OPASTETTU KÄVELYKIERROS TEEMALLA TAOTUT PORTIT ARKKITEHTUURISSA JA JÄSENILLALLINEN Perjantaina 29.9.2023 klo 17.15 alkaen Ravintola Sikke’s illallinen klo 19 alkaen Teemme opastetun kävelykierroksen teemalla Taotut portit arkkitehtuurissa, kun yhdistyksen jäsenyrittäjä seppämestari Jouko Nieminen kertoo omista töistään kantakaupungin alueella. Kierros alkaa Suomen Pankin luota, Snellmanin patsaan edestä, osoitteena Snellmanninaukio. Kierros jatkuu siitä Esplanadien yli Kasarmintorille Puolustusministeriön rakennusta sivuten, siitä Fredan ja Albertinkadun kohteisiin kohti ravintolaa. Seppämestari Jouko Nieminen on pitkän uransa aikana ehtinyt takoa ja kunnostaa lukuisia portteja vanhojen talojen porttikongeihin ja kuulemme tarinoita tehdyistä töistä, sepäntyöstä ja sen muuttumisesta arkkitehtuurissa ja ylipäätään Helsingin vanhoista taloista ja niiden arkkitehtuurista. Kierros päättyy Ravintola Sikke’siin, jossa yhteinen illallinen klo 19 alkaen. Osallistujahinta: 86 €/hlö sis. kolmen ruokalajin menun ja viinipaketin. Yhdistys sponsoroi kävelykierroksen ja alkumaljan. Ilmoittaudu viimeistään 20.9.2023. Mukava jäsenilta tiedossa, tervetuloa mukaan!

Kaikki yhdistyksen jäsenet tervetuloa kokoukseen!

TEATTERI-ILTA

RAKAS EVAN HANSEN Musikaali täynnä toivoa Tiistaina 31.10.2023 klo 18.30 Helsingin Kaupunginteatterissa Rakas Evan Hansen on rakastettavan aito musikaali, jolla on suuri sydän. Se on syvästi inhimillinen, voimakkaasti koskettava ja hyvin samastuttava musikaali täynnä toivoa. Rakas Evan Hansenissa on kaunis musiikki, toinen toistaan upeampia balladeja ja tarttuvia popbiisejä, jotka jäävät ihanasti soimaan päähän. Rakas Evan Hansen on tarina itseksi kasvamisen vaikeudesta ja itsensä löytämisen voimasta. Se on tarina nuoruudesta, tarina vanhemmuudesta ja tarina nopeasti kasvavista lapsista ja äideistä, jotka pysyvät aina lapsensa rinnalla. Evan Hansenin roolissa vuorottelevat lahjakkaat Julius Suominen ja Petja Pulkkinen. Evanin äitinä nähdään musikaalitähti Nina Tapio ja Connorin roolissa Priscilla-musikaalissa loistanut Niki Rautén. Musikaalin ohjaa teatterinjohtaja Kari Arffman.

JÄSENYRITTÄJÄ HUOM! Yhdistyksen toimintaa suunnitellaan jäsenyrittäjien toivomusten mukaan. Vinkkaa toimistolle tai kokouksissa millaista jäsentoimintaa haluaisit yhdistyksen järjestävän. Julkaisemme myös ilomielin jäsenten kirjoittamia artikkeleita jäsenlehteen! Jos sinulla olisi aineistoa esim. pääkirjoitukseksi, oman alasi matkakertomukseksi tai kolumnin aihetta, otathan yhteyttä toimistoomme.

Osallistujahinta: 89 €/hlö. Hinta sisältää lipun (68 €) ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla rivillä 8 keskellä. Ilmoittaudu viimeistään ke 27.9.2023 sähköpostiin: maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 1�2023

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi! – Saat jäsenetuja ja kontakteja

esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.

Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet jäsenet

tetty mm. ensiapu-, kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhakemuslomak-

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, jäsenyritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin. Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on

keen voit täyttää kotisivuillamme, sen voi myös tulostaa ja skannata tai postittaa yhdistykselle. Voit myös pyytää sen paperisena postitse.

Katso www.hkty.fi ja täytä/ tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!

yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä

Lisätietoja: Maria Ampuja

myös Suomen Yrittäjien jäsen. Heidän tarjoamat jäsenpalvelut ja -edut

maria.ampuja@hkty.fi

tarjotaan jäsenille erillistä vuosimaksua vastaan.

puh. 050 556 2700

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunSoita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello nan eturivin 9–16 puh. asiantuntijaa. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016! Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin. VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut