hkty 1/2024

Page 1

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Jäsenlehti 1 2024

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Kokous Tukholmassa

Tunnelmia jäsentilaisuuksista SUURI SENIORI- JA JÄSENILTA Mannerheimin jalanjäljillä MONTREUX’SSA

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry STADIN HANTVÄRKKARIT

Perustettu vuonna 1868

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi www.facebook.com/hkty.fi INSTA @stadinhantvarkkarit

Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi

hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet

Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu.

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

1 2024 SISÄLTÖ SIVU Pääkirjoitus ................................................................................. 3 Pohjoismainen kokous Tukholmassa ............................................. 4–7 Suuri Seniori- ja jäsenilta ................................................................. 8 Taideteollisuusalan ammattitutkinnon perusteiden uudistaminen .... 9 Montreux – Mannerheimin jalanjäljillä ................................. 10–11 In Memoriam – Kalevi Piirainen ................................................ 12 Suomalaisen Työn Liiton jäsen ....................................................... 12 Hyvän kesän toivotus ....................................................................... 12 Tulevia tapahtumia ................................................................ 13
Kansi: Pohjoismaisen kokouksen retkipäivänä Tukholmassa, taustalla Nordiska museet.

PÄÄKIRJOITUS

KUKA KISSAN HÄNNÄN NOSTAA?

Saimme viettää kaikin puolin loistavan viikonlopun touko- ja kesäkuun vaihteessa Tukholmassa Pohjoismaisessa vuosittaisessa tapaamisessa pienen delegaatiomme voimin.

Kuten aina ajatusten- ja tiedonvaihto, kaikilla tasoilla ja tahoilla, tuottaa varmuudella uusia ideoita ja ajatuksia, vähintäänkin haastaa pohtimaan omaa tekemistämme. Hyvä niin. Vaikkakin usein olemme oman alamme erikoisasiantuntijoita, mestareita, pitäisi meidän alati haastaa itseämme lapsenomaisella uteliaisuudella, voisimmeko tehdä asioita vielä paremmin, enemmän tai helpommin. Mestarihan on se paras mahdollinen, eikä sitä voi olla nopeasti muuttuvassa maailmassa, jollei alati seuraa oman alansa lisäksi teknologian kehitystä. Yksi itseäni jo pitkään innostanut ja kiinnostanut mahdollisuus on digitalisaatiossa ja tekoälyn tuomassa

toistuvan rutiininomaisen työn helpottamisessa, jossa meidän ihmisten voimavaroja vapautetaan johonkin huomattavasti arvokkaampaan, luomaan uutta, tekemään sitä mistä ihmisyydessä on kyse. Saimme kuulla Tukholmassa innostavan esitelmöitsijän luomasta mielikuvasta tulevaisuuteen ja AI:n tuomista mahdollisuuksista henkilökohtaisena avustajana. Miksi meidän pitäisi rohkeasti tarttua näihin mahdollisuuksiin? Eikö tämä ole jo ihan hyvä näin? Aivan, kyllä, juurikin näin. Mutta voisiko asiat olla vielä paremmin? Tätä itse kysyn usein itseltäni ja parannettavaa löytyy.

Pohjoismaisia yhdistyksiä ja heidän jäsenistöjään yhdistää sama kasvava haaste, jopa ongelma. Tekijöitä ei ole riittävästi. Syyt vaihtelivat koulutuksen puutteesta, aina koulutustasoon ja opiskelijoiden motivaation. Järjestelmät eivät kuitenkaan tuota tarpeeksi motivoituneita tulevaisuuden tekijöitä, vaikkakin syyt taustalla vaihtelevat.

Monissa maissa tehdään jo merkittävää brändäystä käsityöalojen ja käsillä tekemisen alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Monessa maassa tunnistettiin taantuma, ja siitä huolimatta työvoimapula. Mitä mahtaakaan tapahtua, kun Ukrainan jälleenrakennus alkaa ja mustaan aukkoon imeytyy työvoimaa maista, joista me olemme tottuneet saamaan työvoimaa. Onko Pohjoismaisessa ja jopa, Eurooppalaisessa kilpailussa Suomi se kaikkein vetovoimaisin. Sallikaa minun epäillä vahvasti.

Paljon on tehty ja tehdään vaikuttamistyötä niin kansallisella tasolla, kuten myös EU-poliitikoihin vaikuttaen, jotta yritysten ja yrittäjien huoli ja ääni saataisiin kuuluviin. Mutta kun kaikilla on sama haaste, on vaikeaa ratkoa ongelmia ja tarjota valmiita ratkaisuja.

Itse näen yhtenä mahdollisuutena työn tehostamisen, robotiikan ja tekoälyn. Ihmisiä tarvitaan aina varmuudella, mutta toisarvoisista töistä kiinni pitäminen on turhaa.

Taivaasta harvemmin tippuu lahjoja, ainakaan silloin kun niitä tarvitsisi. Odottelemalla jää varmuudella jalkoihin, ja vastatakseni kysymykseeni, jonka otsikossa esitin, niin kissan hännän nosti kissa itse.

Petri Valve

Cervi Talotekniikka Oy

HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen

3 hkty.fi 1�2024

POHJOISMAINEN KOKOUS

Tukholmassa

Pohjoismaisten pääkaupunkien Käsityö- ja Teollisuusyhdistykset kokoontuvat vuosittain ja tällä kertaa kokous pidettiin toukokesäkuun vaihteessa Tukholmassa. Kokouksen teemana oli käsityöalojen koulutus ja miten saadaan osaajia käsityöaloille tulevaisuudessakin.

Pohjoismaisen kokouksen järjesti tänä vuonna Tukholman Käsityöyhdistys ja aiheeksi oli suunnittelupalaverissa keväällä päätetty koulutetun työvoiman saaminen käsityöaloille. Kaikissa Pohjoismaissa vaikuttaa olevan sama tilanne, että tulevina vuosina massiivinen yrittäjien ja osaavien työntekijöiden eläköityminen jättää ison aukon käsityöalojen osaamiseen. Asia on ajankohtainen ja vaatisi kiireellisiä toimenpiteitä.

Kokouksen aluksi pidimme maittain pienen ryhmätyön aiheella ”Osaamisen tarjonta” eli miten jokainen maa näkee tilanteen noin kahdeksan vuoden päähän ja mikä on yhdistystemme rooli tässä. Tarkoitus oli jakaa kokemuksia ja innovatiivisia ideoita osallistuvien järjestöjen kesken. Ryhmätyön koosteen jälkeen joka maalle oli varattuna puoli tuntia omaan esitykseensä kokousaiheesta, mihin olimme valmistautuneet etukäteen.

ISLANTI JA FÄRSAARET

Islannissa on pulaa koulutetusta työvoimasta eikä ole kapasiteettia kouluttaa niin paljoa kuin olisi tarve. Kuulimme uuden oppilaitoksen suunnitelmista, mikä kokoaisi ammatillisen koulutuksen saman katon alle. Uuden koulurakennuksen koko olisi 25–30 tuhatta neliömetriä ja siinä otettaisiin huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Islannin yhdistys omistaisi osan uudesta koulus-

4 hkty.fi 1�2024
Kuva: Monkfish TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Viereinen sivu: Pohjoismaisen kokouksen osallistujat ryhmäkuvassa. Edessä istumassa vasemmalla Kööpenhaminan yhdistyksen puheenjohtaja Per Vangekjær ja Färsaarten Käsityöyhdistyksen puheenjohtaja Magnus Magnussen, heidän takanaan Tukholman yhdistyksen puheenjohtaja Stefan Fritzdorf.

ta, niin kuin omistaa vanhastakin koulusta. Islannissa on jouduttu kokemaan useita tulivuorenpurkauksia tänä vuonna eikä tilanne ole siellä rauhoittumaan päin. Seuraavana päivänä saimme olla myös mukana vaalivalvojaisissa, kun Islantiin valittiin uusi presidentti juuri kokousviikonlopun aikana. Färsaarilla yksi ratkaisu ongelmaan on ollut, että lukio ja ammattikoulu sijaitsevat samassa rakennuksessa. Jos peruskoulun päättävän nuoren kaverit valitsevat toisen vaihtoehdon kuin itse valitsee, kaikki opiskelijat ovat kuitenkin samassa rakennuksessa. Färsaarilla 57 % valitsee ammattikoulutuksen, mutta silti siellä on liian vähän opiskelumahdollisuuksia ja kaikkien oppisopimusopiskelijoiden täytyy käydä koulua Tanskassa. Färsaarilla ongelma on ollut, jos ja kun nuoret joutuvat lähtemään

Yllä vasen: Kokous pidettiin hotellin kokoustilassa. HKTY:n esityksestä vastasi yhdistyksen varapuheenjohtaja Petri Valve.

Yllä oikealla: Keinoälyn mahdollisuuksista kertoi Fredrik Holmén ARC-yrityksestään.

Vasemmalla: Oslon yhdistyksen viestintäjohtaja Hilde Bergh kertoi heidän kalenterikampanjastaan, kuvassa myös Oslon toiminnanjohtaja Eivind Andersen.

Alla oikealla: Färsaarten toiminnanjohtaja Marius Thomassen.

opiskelun takia Tanskaan, eivät he välttämättä palaa enää takaisin. Färsaarilla on ollut erilaisia kampanjoita mm. oma Skills-kilpailu ja tietokilpailutyylinen peli, millä on saatu parannettua ammatillisen koulutuksen brändiä sekä saatu aloittavien opiskelijoiden määrä kasvuun.

KÖÖPENHAMINA JA OSLO

Kööpenhaminassa ongelmana on se, että nuoret valitsevat mieluummin akateemisen uran eikä käsityöalojen koulutusta. Työvoimapulaa on käsityöalojen lisäksi muillakin aloilla. Ammattitaitoisten työvoiman kysyntä kasvaa entisestään, jotta vihreän siirtymän tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tanskassa on pulaa jopa 99 000 ammattitaitoisesta työtekijästä vuoteen 2030 mennessä. Vain 20 prosenttia nuorista valitsee ammatilli-

sen koulutuksen peruskoulun jälkeen ja 73 % lukion. Yhdistyksellä on tyylikäs Mester (Mestari) -lehti, jossa kerrotaan käsityöaloista ja niiden osaajista. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa ja se jaetaan myös kouluihin ja kirjastoihin. Yhdistys järjestää vuosittain mitalijuhlan, jossa valmistuvat opiskelijat saavat todistuksensa, parhaat palkitaan mitalilla ja he saavat kätellä kuningattaren kanssa. Yhdistys järjestää vuosittain myös muotinäytöksen ja työnäytöspäivän omissa tiloissaan Kööpenhaminan keskustassa esitelläkseen käsityöaloja.

Oslon yhdistykseen kuuluvalla muurarikillalla on usean vuoden ajan pyörinyt projekti Old Timers, jolla on saatu muurarien koulutukseen lisää opiskelijoita. Eläkkeelle jääneet kokeneet muurarit opettavat oppilaitoksessa nuoria noin kolme kertaa viikossa. Oslon yhdistys

5 hkty.fi 1�2024

lobbaa aktiivisesti ja tekee yhteistyötä kuntapoliitikkojen kanssa. Yhdistys myös palkitsee vuoden käsityöläisen saadakseen aloille näkyvyyttä. Ensimmäinen palkittu vuonna 2022 oli kuningatar Sonja.

HKTY JA TUKHOLMA

HKTY:n osuudet kokouksessa esitteli yhdistyksemme varapuheenjohtaja ja Cervi Oy:n toimitusjohtaja Petri Valve kertoen heidän omista käytännöistään ja hyvistä kokemuksistaan kouluttaa työntekijöitään yhteistyöllä Taitotalon kanssa ja omassa Cervin Mestariopistossa. Petri näki myös haasteena sen, että Suomessa on nyt matalasuhdanteenkin aikana pulaa osaavista tekijöistä rakennusalalla, kun talous lähtee nousuun ja Ukrainan jälleenrakennus alkaa, mikä tulee vaikuttamaan laajasti myös Pohjoismaihin, niin silloin ongelma työvoimasta kasvaa entisestään. Nuohoojamestari Petri Valven yritys Cervi Oy on kasvanut voimakkaasti yritysostojen myötä ja työllistää jo 400

henkilöä. Oleellista kasvun kannalta on pystyä kouluttamaan omaa henkilöstöään ja saada rekrytoitua koulutuksella osaavaa työvoimaa. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan on, että käsityöalat pitää saada vetäväksi nuorille, nostaa tutkintojen tasoa ja tehdä työstä merkityksellistä, näin saadaan osaavia tekijöitä myös tulevaisuudessa. Petri näkee myös keinoälyn mahdollisuudet ja se onkin jo vahvasti käytössä Cervissä, tästä kuulimme syvällisemmin viime vuoden kokouksessa Helsingissä. Tukholman yhdistys toi esille, ettei voida kouluttaa vain niille aloille mihin nuoret hakevat vaan sinne mihin on tarve. Tukholman yhdistyksellä on oma oppilaitos Hantverks Akademin. Kaksivuotisessa koulutusohjelmassa on mukana yli 80 eri käsityöammattia, 35 opiskelijaa aloittaa vuosittain ja opiskelu painottuu 80 prosenttisesti oppisopimusopiskeluun työpaikoilla. Tänä vuonna oppilaitoksessa alkaa myös 3-vuotinen koulutusohjelma tietyille aloille. Tukholman yhdistyksen ratkaisu

Viereinen sivu ja yläkuvat: Retkipäivänä näimme Kuninkaanlinnan ja hienoja saaristomaisemia veneestä käsin, huomaa kalliojyrkänteen rantasauna. Yläkuvassa kultaajamestari Harri Virtanen. Vasemmalla: Vasa museo hylkyineen oli ainutlaatuinen vierailukohde. Vasa-laiva upposi vuonna 1628 ensimmäisellä matkallaan Tukholmassa purjehdittuaan vain 1200 m ja nostettiin vuonna 1961. Loistava oppaamme Stefan johdatti ryhmää museossa.

Alla: HKTY:n delegaatio retkipäivätunnelmissa, vasemmalta Petri ja Sari Valve, toiminnanjohtaja Maria Ampuja ja Harri Virtanen. Taustalla näkyy Nordiska museet.

on myös, että käsityöalojen pitää mennä sinne missä nuoretkin hengailevat esim. Tiktok.

AI JA KÄSITYÖALAT

Pohjoismaisten järjestöjen esitysten lisäksi päivän luennoitsijana oli Fredrik Holmén ARC-yrityksestään ja aiheena erityisen mielenkiintoinen puheenvuoro keinoälystä ja kuinka käsityöalat voivat hyötyä uudesta teknologiasta ja AI:n mahdollisuuksista.

Kokouksen ajaksi kokousvieraiden seuralaisille oli perinteen mukaisesti järjestettynä omaa ohjelmaa, vierailut suuntautuivat tutustumaan mm. käsintehtyihin suklaisiin ja polkakaramelleihin.

Kokouspäivän iltaohjelmana isäntä-

6 hkty.fi 1�2024

yhdistys vei vieraansa ginimaistelulle paikalliseen tislaamoon ja sen jälkeen illalliselle kauas valkoisista pöytäliinoista.

RETKIPÄIVÄN OHJELMASSA

Seuraavana päivänä Tukholman yhdistys oli järjestänyt retkipäivän ohjelmaksi veneretken aivan keskustan tuntumassa. Aloitimme kierroksen

Kuninkaanlinnan edustalta ja parin tunnin kierroksen jälkeen rantauduimme Djurgårdenin alueelle. Osallistujien oli mahdollista valita kolmesta museosta mieleinen, vaihtoehdot olivat Abba museo, Vasa museo tai Nordiska museo. Retkipäivälle osui myös vuosittainen Tukholman maraton, joka väritti kaupunkikuvaa ja rajoitti siellä liikkumista. Kannustimme juoksijoita sen minkä ohjelmaltamme ehdimme. Virallinen Pohjoismaisen kokouksen ohjelma päättyi perinteisesti yhteiseen lounashetkeen ja kiitospuheisiin.

SATA VUOTTA KOKOONTUMISIA

Tukholman kokouksessa oli 24 osallis-

tujaa ja lisäksi seuralaiset, joille oli varattuna omaa ohjelmaa kokouspäivän ajaksi. Yhdistyksemme lisäksi edustettuina olivat kaikki Pohjoismaiset järjestöt eli Stockholms Hantverksförening, Oslo Håndverks- og Industriforening, Haandværkerforeningen i Kjøbenhavn, Idnadarmannafélagid i Reykjavík sekä Färsaarten Vinnuhúsid – House of Industry. Yhdistystämme edustivat kokouksessa toiminnanjohtaja Maria Ampujan lisäksi yhdistyksen varapuheenjohtaja Petri Valve ja valtuuston varapuheenjohtaja Harri Virtanen. Pohjoismaisten järjestöjen yhteistyö on jatkunut yli 100 vuotta. Ensimmäinen kokous järjestettiin Ruotsin Kristianstadissa vuonna 1912 ja mukana olivat silloin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan yhdistykset. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys kutsuttiin mukaan ja yhdistyksemme osallistui ensimmäisen kerran vuoden 1924 kokoukseen – Tänä vuonna olemme olleet mukana täydet 100 vuotta! Islanti tuli mukaan kokouksiin 2004 ja Färsaaret vuonna 2016. Kokousten tarkoitus on vaihtaa ajatuk-

sia ja oppia muilta hyviä esimerkkejä, mikä on toiminut muualla. Tapaamiset ovat aina hyvin inspiroivia, on mielenkiintoista kuulla, miten ajankohtaisia aiheita on käsitelty eri maissa, mitkä koetaan tämän hetken haasteiksi ja millaisia ratkaisuja niihin voisimme yhdessä etsiä. Hyvä yhteistyö Pohjoismaiden kesken jatkuu myös kokousten välissä ja yhteyttä pidetään tarpeen mukaan. Kokousten järjestämisvastuu vaihtuu joka vuosi. Ensi vuonna kokoonnumme Islannissa. Varmasti tiedossa on hyvä ohjelma ajankohtaisista aiheista silloinkin.

POHJOISMAISET JÄRJESTÖT: www.hantverkarnastockholm.se www.ohif.no www.hfk.dk www.imfr.is

www.industry.fo

7 hkty.fi 1�2024

Suuri

SENIORI- JA JÄSENILTA

Yhdistyksen toimintaan kuuluva Vanhuudentukisäätiö järjesti toukokuussa ensimmäistä kertaa yhdistyksen jäsenille ja yhdistyksen valtuuston seniorijäsenille iltatilaisuuden Ravintola Bottalla.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Illan tarkoituksena oli tarjota yhdistyksen jäsenistölle ja valtuuston seniorijäsenille seuralaisineen mukavat puitteet tavata vanhoja tuttavia, muistella yhdistyksen vanhoja aikoja ja matkoja. Yhdistys on järjestänyt jäsenilleen vuosikymmenten aikana lukuisia matkoja pitkin Eurooppaa, kun joka vuosi matkakohteena on ollut yhdessä päätetty kohde. Tähän liittyen katsoimme vanhoista matkakuvista kuvaesityksen ohjelmanumerona. Kuvaesityksen noin 250 valokuvaa oli koostanut valtuuston seniorijäsen ja säätiön varapuheenjohtajana toimiva Kari Lajaste.

Tilaisuuden tarkoitus oli myös kohdata jäsenistön kesken yli sukupolvien niin, että uusilla jäsenillä oli mahdollisuus kuulla millaista toimintaa ja millaisia aktiivijäseniä yhdistyksellä on aiemmin ollut, ja seniorijäsenten tavata nykyään aktiiveja jäseniä. Mukana oli 29 osallistujaa, ja mukana oli ihan uusia tänä vuonna liittyneitä jäseniä kuin myös jo 70- ja 80-luvuilla valtuustoon tulleita jäseniä.

Tilaisuuden avauspuheessa säätiön puheenjohtaja Harri Virtanen kertoi säätiön historiasta, että yhdistyksen vuonna 1970 perustaman Vanhuudentukisäätiön tarkoituksena oli tukea yhdistyksen toiminta-alueella olevien yrittäjävanhusten asemaa perustamalla ja ylläpitämällä vanhainkoteja ja myöntämällä avustuksia. Tarkoitus oli suureellinen, mutta siihen aikaan ei itsenäisille yrittäjille ollut tarjolla eläketurvaa valtion toimesta ja monet iäkkäät ammattiharjoittajat olivat joutuneet vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen jouduttuaan lopettamaan yritystoiminnan. Vanhainkoteja ei koskaan perustettu mutta säätiö omistaa nykyään kaksi asuntoa Mellunmäestä, joita on vuokralaisten lähdettyä ensisijaisesti tarjottu vuokralle myös yhdistyksen jäsenille ja seniorijäsenille. Säätiön historiasta voit lukea lisää yhdistyksen 150-vuotishistoriikista sivuilta 68–71, mikä on vapaasti luettavissa yhdistyksen nettisivuilta.

Ilta sisälsi yhdessäoloa ja muistelua yhdistyksen matkoista kuvien ja tarinoi-

Iso kuva: Säätiön puheenjohtaja Harri Virtanen toivotti osallistujat tervetulleeksi iltatilaisuuteen.

Yllä: Säätiön varapuheenjohtaja Kari Lajaste oli koostanut hienon kuvaesityksen illan ohjelmanumeroksi.

Upeasta musiikkiesityksestä vastasi Jani Lehtonen ja Jorma Harkonen.

den muodossa. Kuvaesitys pyöri myös taustalla koko illan ajan. Ruokailu hoitui noutopöytänä ja viereisessä tilassa toimi baari vain tätä tilaisuutta varten mistä jokainen sai hakea mieleistä juotavaa. Illan ohjelmana oli järjestetty musiikkia ja osallistujia viihdyttivät upealla soitollaan duona Helsingin Kaupunginorkesterissakin ykkösviulistina soittava Jani Lehtonen ja kitarassa Jorma Harkonen. Musiikkina kuultiin teokset Cinema Paradiso (Andrea Morricone), Myrskyluodon Maija (Lasse Mårtenson), Here There and Everywhere (Paul McCartney) ja Czardas (Victorio Monti). Nämä ja yli 120 muuta musiikkivideota samoilta muusikoilta löytyvät Facebookissa nimeltä ”Soiva Joulukalenteri”.

Illanvietto oli erittäin onnistunut, mukava puheensorina täytti huoneen ja osallistujat näyttivät viihtyvän. Bottan Topelius-kabinetti oli erinomainen valinta tilaisuuden järjestämiseen.

8 hkty.fi 1�2024

Taideteollisuusalan AMMATTITUTKINNON tutkinnon perusteiden uudistaminen

Opetushallitus on aloittanut taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden uudistamisen. Uudistustyöhön toivottiin myös yhdistyksen jäsenten osallistumista ja kommentointia.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen kevätkokous pidettiin Helsingin Maalarimestariyhdistyksen tiloissa Pasilassa koska yhdistyksen omat tilat olivat putkiremontin alla. Maalarimestariyhdistyksen tiloissa oli samaa tuttua yhdistystunnelmaa kuin omissakin tiloissa; muotokuvia seinillä, tammiparketti ja Suomen liput, kalusteetkin olivat aivan samaa sarjaa yhdistyksen kokoustilojen kanssa, joten olo tuntui varsin kotoisalta.

Kokoukseen oli pyydetty Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen yksiköstä erityisasiantuntija Inka Ruokolainen kertomaan taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden uudistamisesta. Puheenvuoron aikana käytiin keskustelua osaamistarpeista taideteollisuusalalla ja Inka esitteli yhdistyksen jäsenten mahdollisuuksia osallistua taideteollisuusalan ammattitutkinnon uudistukseen.

Taideteollisuusalan perustutkinnon tutkinnon perusteet on uusittu aiemmin ja uudet tutkinnon perusteet on otettu käyttöön elokuussa 2023. Taideteolli-

suusalan perustutkinnosta valmistuu artesaaneja, kelloseppiä ja mikromekaanikkoja. Nyt vuorossa on taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteiden uusimistyö, ja kun se työ on saatu valmiiksi, aloitetaan taideteollisuusalan erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteiden uudistaminen. Taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkintonimikkeet ovat aseseppä, hopeaseppä, kaivertaja, kultaaja, kultaseppä, käsityöntekijä, lasinpuhaltaja, luonnontieteellisen alan konservoija, puukkoseppä, restauroija, seppä, sisustaja, soitinrakentaja, verhoilija.

Taideteollisuusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteet on uudistettu kokonaisuudessaan viimeksi 2017 ja nyt perusteiden sisältö kaipaa kauttaaltaan päivitystä vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita. Lisäksi arvioidaan tarve muuttaa tutkinnon muodostumista lisäämällä tai poistamalla tutkinnon osia ja tutkintonimikkeitä ja muuttamalla tutkinnon osien laajuuksia. Kyse on siis kattavasta kokonaisuudistuksesta.

Taulukossa suoritettujen ammattitutkintojen määrä tutkintonimikkeittäin.

Vasen kuva: Yhdistyksen kevätkokouksen vieraana Inka Ruokolainen Opetushallituksesta.

Nopeat työ- ja elinkeinoelämän muutokset edellyttävät ammatillisilta tutkinnoilta joustavuutta, jota voidaan parantaa muun muassa lisäämällä valinnanmahdollisuuksia. Tärkeänä uudistustyössä pidetään perustaitojen lisäksi osaamista digitalisoituvassa maailmassa ja vihreän siirtymän edistämisessä. Kokouksessa keskusteltiin mm. onko tutkintonimikkeet toimivia työelämän näkökulmasta, mikä osaaminen olisi hyvä olla kaikilla taideteollisuusaloilla yhteistä pakollista ja mikä valinnaista osaamista.

Uusien tutkinnon perusteiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 ja lausuntokierros pidetään arviolta keväällä 2025. Uudistuksen edistymistä voi seurata Opetushallituksen Uudistettavat tutkinnon perusteet -sivuilta: https:// www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ taideteollisuusalan-ammattitutkinnon-uudistaminen.

Jos oman alasi tutkinto ovat uudistettavien joukossa, tutustu tutkinnon perusteisiin ja osallistu uudistukseen!

9 hkty.fi 1�2024
Lähde: Vipunen

MONTREUX

Mannerheimin jalanjäljillä

Yhdistyksen jäsenyrittäjä opas Pekka Lehtiö on vienyt jo vuosia ryhmiä hänelle niin tuttuihin Montreux’n maisemiin Sveitsiin. Vaikka yhdistyksen matka ei toteutunutkaan, kurkistamme toisen ryhmän toteutuneen matkan mukana kohteeseen ja Pekan työhön oppaana.

Yhdistyksen suunnittelema matka keväiseen Sveitsiin ei valitettavasti toteutunut koska matkalle ei tullut tarpeeksi ilmoittautuneita. Mutta yhdistyksemme jäsenyrittäjä opas Pekka Lehtiö, joka oli matkaa meille räätälöinyt, vei toukokuussa toisen ryhmän Montreux’iin. Tätä matkaa tarjottiin myös jäsenistöllemme ja mukaan lähti yksi jäsenyrittäjämme, maalarimestari Arto Lindvall puolisoineen, joten pääsemme kuitenkin hieman tehdyn matkan tunnelmiin.

Toteutunut matka oli rakennettu teemalle Marskin Montreux Vapaussoturi-lehden lukijoille ystävineen. Ohjelma oli lähes sama kuin yhdistyksen matkalla olisi ollut, mutta lisänä oli myös sunnuntaille ohjelmaa. Matkalla oppaana toimi auktorisoitu opas Pekka Lehtiö,

niin kuin yhdistyksen matkasuunnitelmassakin oli tarkoitus. Pekka työskentelee oppaana pääasiassa kotimaassa ja johdattaa ryhmiä erilaisille teemallisille opastuksille. Mutta Sveitsi ja erityisesti Montreux ovat hänen sydäntään lähellä. Kaupungissa pitkään asuneena hänellä on laaja kokemus ja vankka taustatieto kohteesta, ja hän onkin koonnut sinne toimivan matkapaketin ja ehtinyt viedä useita ryhmiä kaupunkiin.

Marskin Montreux -matkalla oli mukana 18 osallistujaa tutustuen keväiseen Sveitsiin ja nauttien paikallisista viineistä ja juustoista, onhan Sveitsi tunnettu myös hyvästä ruuasta, suklaasta ja hienoista maisemista, joihin Suomen marsalkka Mannerheimkin oli viehättynyt.

Välimerellisen ilmaston Montreux’n kaupunki ympäristöineen Genevenjärven partaalla tarjosi aikamatkan menneen maailman tunnelmiin.

Ryhmä majoittui neljän tähden Belle Epoque eli kauniin aikakauden Eden Palace au Lac -hotellissa Genevenjärven rannalla. Hotellin huoneet olivat modernit mutta ne henkivät yhä 1900-luvun alun tunnelmaa. Aamiainen nautittiin hotellin upeassa, kattofreskoin koristellussa juhlasalissa. Huoneiden parvekkeet avautuivat järvelle huikein näköaloin ja vastarannalla häämötti Ranska. Matka alkoi torstaina suoralla lennolla Geneveen ja siitä junalla kohteeseen. Hotelliin saavuttua pidettiin pieni tervetulotilaisuus ihastellen kauniita

10 hkty.fi 1�2024
TEKSTI MARIA AMPUJA JA KUVAT ARTO LINDVALL

Yläkuvat: Mannerheimin muistomerkki hänen nimeään kantavassa puistossa Genevenjärven rannalla.

Mannerheimin puisto.

Opas Pekka Lehtiö ryhmän kanssa.

Alarivi: Arto ja Heidi Lindvall olivat tyytyväisiä matkalaisia. Seppeleen lasku Mannerheimin paadelle ja tyylikäs lounas Valmontissa viineineen olivat heidän mielestään matkan mieleenpainuvimpia hetkiä. Sveitsin ja Suomen liput liehuivat kummassakin paikassa.

Hotellilta pääsi suoraan usean kilometrin pituiselle rantaa kiertävälle kävelykadulle, jota reunustivat moninaiset ja värikkäät kukka-asetelmat ja rantaravintolat.

Näkymä hotellihuoneen parvekkeelta.

maisemia viinilasillisen äärellä. Seuraavana päivänä perjantaina alkoi matkan varsinainen ohjelma ja ensimmäisenä kohteena oli marsalkka Mannerheimin kunniaksi vuonna 1955 pystytetty muistomerkki, kivipaasi, jonne ryhmä jätti kukkatervehdyksen ja Pekka kertoi muistomerkin pystytyksen tarinan. Matka jatkui funicularilla Glionin kylään, jossa ryhmä vieraili Mannerheimin kävelyretkien kohteena olleessa kirkossa ja lounasti hänen viimeisten vuosiensa kodissaan Valmontin klinikalla. Valmontin klinikan puistossa Pekka yllätti ryhmän ja tarjoili, mitäs muutakaan kuin Marskin snapsit! Seuraava päivänä ryhmä matkasi paikallisbussilla Veveyn pikkukaupunkiin vieraillen ruokatorilla sekä tutustuen putiikkeihin ja kahviloihin. Kohteena oli myös elämyksellinen Chaplin’s World,

jonka jälkeen matka jatkui maistiaisiin viinitilalle. Illan ohjelmana oli hotellin lähellä kävelymatkan päässä entisessä viinikellarissa yhteinen fondue-/racletteillallinen.

– Koko reissun ajan matkalla oli lämmin ja hauska tunnelma, kuvasi Arto ja Heidi Lindvall matkan antia. Heidän mielestään matkaohjelma oli hyvin rakennettu ja omaa aikaa oli riittävästi. – Pekka tunsi kaupungin kuin omat taskunsa siellä asuneena. Hän huolehti kaikista yhdessä ja jokaisesta erikseen. Mestarillinen matkanjohtaja, tiivisti Arto.

Sunnuntaille lähtöpäiväksi oli sovittu parin tunnin lounasristeily Genevenjärvellä satavuotiaalla siipirataslaivalla nauttien upeista maisemista ja hyvästä ruuasta. Mikä hieno päätös upealle matkalle Mannerheimin jalanjäljillä!

11 hkty.fi 1�2024

IN MEMORIAM

Kalevi Piirainen 1933–2024

Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen kultaseppämestari Kalevi Piirainen kuoli 18. huhtikuuta 2024 Kivelän seniorikeskuksessa 91 vuoden ikäisenä.

Kalevi oli aikanaan hyvin pitkään yhdistyksemme aktiivinen jäsen, ja aina tunnollisesti mukana kokouksissa. Hän oli valtuustomme jäsen 32 vuotta (vuosina 1972–2003) ja johtokunnan jäsen 31 vuotta (vuosina 1976–2006), jonka jälkeen valtuustomme seniorijäsenä. Yhdistyksemme näyttelytoimikunnan jäsen hän oli vuosina 1978–2003. Kalevi oli syntynyt Vaasassa ja muutti Helsinkiin 15-vuotiaana aloittaakseen opinnot kultaseppäkoulussa. Koulusta nuori kultaseppä siirtyi työelämään kisällinkirja taskussaan vuonna 1953. Oman yrityksen Kultatrion hän perusti työkavereidensa kanssa vuonna 1957, parin vuoden yrittäjyyden jälkeen hän oli välillä toisen palveluksessa ja ryhtyi yrittäjäksi jälleen vuonna 1962 perustaessaan Kalevi Piirainen Oy:n. Kalevin suorittaessa mestaritutkintoa vuonna 1958 vaadittiin tutkintoon 25 vuoden ikä ja vähintään kahdeksan vuoden työ-

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys liittyi vuoden 2024 alusta alkaen Suomalaisen Työn Liiton jäseneksi, jolloin jokainen yhdistyksen jäsen on myös Suomalaisen Työn Liiton jäsen. Avainlippu-merkkiä jokainen jäsenyritys hakee erikseen. Jäsenyyteen kuuluu Suomalaisen Työn Liiton laadukas koulutustarjonta, joka koskee jäsenyritysten koko henkilöstöä. Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalaisen Työn Liiton jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.

Lue lisää: www.suomalainentyo.fi

kokemus. – Ikä tuo kypsyyttä, jota vaaditaan ennen kaikkea muita opettaessa ja ilman pitkää työkokemusta ei voi saavuttaa korkeaa ammattitaitoa, totesi yhdistyksen julkaiseman Teollisuusuutiset -lehden haastattelussa vuonna 1993 monta kultaseppää ammattiin opettanut kultaseppämestari. Kalevi työskenteli korkean ammattitaidon, alan mestaritutkinnon ja kultasepän alan arvostuksen nostamiseksi. Yhdistyksen valtuuston jäsenet muistelevat Kalevia erittäin mukavaksi valtuustokaveriksi.

Kiitollisena yhdistys kunnioittaa Kalevin muistoa.

Yläkuva: Kalevi Piirainen yhdistyksen valtuustolaisten valokuvauksessa huhtikuussa 2010.

Kultaseppämestari Kalevi Piirainen istahti Teollisuusuutiset -lehden syntymäpäivähaastattelun lomassa työpöytänsä ääreen vuonna 1993 täytettyään 60 vuotta.

HKTY toivottaa lukijoilleen Mukavaa ja rentouttavaa kesää!

12 hkty.fi 1�2024

Tulevaa ohjelmaa

JÄSENTILAISUUKSIA,

VIINI-ILTA

Syyskaudella 2024

Yhdistykselle on muodostunut hieno perinne saada viinitilallinen Hervé Lichtlé Ranskasta Alsacen alueelta esittelemään edellisen vuoden satoaan yhdistyksemme tiloihin. Hervé edustaa myös monien eteläranskalaisten tuottajien viinejä sekä samppanjoita.

Viini-ilta on tulossa tänäkin vuonna, ainoastaan ajankohta ja paikka ovat vielä avoinna. Esittely on englanniksi. Viini-ilta ei ole perinteinen viininmaistelu vaan viinit maistellaan ns. ammattimaisesti noin 20 eri viiniä kahden tunnin aikana ja tarkoitus on, että niitä voi tilata yhteistilauksella (laatikoittain) suoraan Ranskasta. Tilatut viinit ehtivät jouluksi Suomeen.

Osallistumishinta: noin 20 €/hlö, omat viinilasit mukaan!

Ajankohta, paikka ja ilmoittautumisohjeet kerrotaan jäsenille myöhemmin sähköpostitse. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille viininystäville.

JÄSENYRITTÄJÄ HUOM!

Yhdistyksen toimintaa suunnitellaan jäsenyrittäjien toivomusten mukaan. Vinkkaa toimistolle tai kokouksissa millaista jäsentoimintaa haluaisit yhdistyksen järjestävän.

Julkaisemme myös ilomielin jäsenten kirjoittamia artikkeleita jäsenlehteen! Jos sinulla olisi aineistoa esim. pääkirjoitukseksi, oman alasi matkakertomukseksi tai kolumnin aihetta, otathan yhteyttä toimistoomme.

TEATTERI-ILTA

MOULIN ROUGE!

Villi musikaalispektaakkeli

MUSIKAALI

Tiistaina 29.10.2024 klo 18.30 Helsingin Kaupunginteatterissa Helsingin Kaupunginteatterin syksyn 2024 suurmusikaali on Moulin Rouge! Musikaali. Oscar-palkittu eeppinen klassikkoelokuva herää henkiin, ja sykkii elämää Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Moulin Rouge! Musikaali on aistillinen, näyttävä musikaalishow ja satumainen, henkeäsalpaava rakkaustarina. Musikaali vie katsojan legendaariseen 1800-luvun lopun yökerhoon Pariisiin. Kaikki on sallittua, ja kaiken saa anteeksi rakkauden nimissä, kun boheemi nuori runoilija rakastuu kauniiseen kurtisaaniin, ja kielletyt intohimot leimahtavat.

Kymmenen Tony-palkintoa kahmineen Moulin Rouge! Musikaalin biisilista on pophistorian ylistysveisua. Musikaalissa kuullaan yli seitsemääkymmentä musiikkihistorian suurinta hittiä.

Osallistujahinta: 111 €/hlö. Hinta sisältää lipun (90 €) ja väliaikatarjoilut.

Paikat sijaitsevat permannolla rivillä 10 keskellä.

Kaikki paikat on jo varattuja, kysy peruutuspaikkoja: maria.ampuja@hkty.fi.

JÄSENILTA

OPASTETTU KÄVELYKIERROS TEEMALLA

VAKOILIJOIDEN HELSINKI

JA JÄSENILLALLINEN

Perjantaina 6.9.2024 klo 17.15 alkaen

Ravintola Klaus K -illallinen klo 19 alkaen

Vakoilijoiden Helsinki -opastetun kävelykierroksen ryhmälle vetää yhdistyksemme valtuuston jäsen auktorisoitu opas, hauturi Pekka Lehtiö. Pääsemme tutustumaan tarinoihin ja paikkoihin vakoilun historian näkökulmasta, aihe on noussut jälleen ajankohtaiseksi, varmasti on tulossa mielenkiintoinen kierros, eikä huumoriakaan Pekan tuntien kierrokselta puutu! Kierroksen lopuksi illallinen

Ravintola Klaus K klo 19 alkaen.

Osallistujahinta: noin 91–95 €/hlö sis. kolmen ruokalajin menun, viinipaketin ja alkumaljan. Yhdistys sponsoroi opastetun kävelykierroksen.

Ilmoittaudu viimeistään ke 28.8.2024 sähköpostiin: maria.ampuja@hkty.fi. ja kerro ilmoittautumisen yhteydessä erikoisruokavaliosi ja -toiveesi.

Mukava jäsenilta tiedossa, tervetuloa mukaan!

13 hkty.fi 1�2024
Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjestetty mm. ensiapu-, kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, jäsenyritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenyys Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalaisen Työn Liiton jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.

Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi! – Saat jäsenetuja ja kontakteja

Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhakemuslomakkeen voit täyttää kotisivuillamme ja lähettää sähköisesti.

Katso www.hkty.fi

Tutustu jäsenetuihin ja täytä jäsenhakemuslomake! Lisätietoja: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi puh. 050 556 2700 Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA!

YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA

Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Laajan palvelupaketin tilanneena saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matka-

monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222. Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT

viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin. Katso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut

Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.