hkty.fi 2/2022

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 2

2022

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa lukijoilleen

TUNNELMIA JÄSENTAPAHTUMISTA Jäsenilta pikkujoulutunnelmissa

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023!

NO ONKOS TULLUT KESÄ Kesäretkellä Loviisan alueella

2

2022

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

Sisällys

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 09 665 637, 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3

Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi

Mainoskampanja Kamppi-Eirassa ja Töölöläisessä ................. 9

hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet

Kesäretki Loviisan alueella ....................................................... 4–7 Jäsenilta pikkujoulutunnelmissa .............................................. 8

Hyvänjouluntoivotus ............................................................ 10 Tulevia tapahtumia ................................................................ 11

Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu.

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

HISTORIIKKI Lue sekä uusi että vanha historiikki sähköisenä: www.hkty.fi

Kansi: Kesäretken vierailukohteen Malmgårdin kartanon ison juhlasalin kattokruunu.

sivu

Pääkirjoitus

Terveiset Tukholmasta!

Hantverkarna Stockholm, Stockholms Hantverksföre-

ning eli Tukholman Käsityöyhdistys viettää 175-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna. Yksi tapahtumista on yhdistyksen näyttely Kraftverk, joka on Sven-Harrysin taidemuseossa Tukholmassa. Yhdistys on myös julkaissut kirjan Handkraft, jossa esitellään käsityöaloja. Kirja voitti kultaa ns. ”Publishing Priset” kisassa. Hantverkarna Stockholm on tänä vuonna myös panostanut nuorten jäsenten hankintaan, erilaiset yhteiset tapaamiset pienen juhlan merkeissä on tärkeä osa yhteishenkeä.

Tukholman Käsityöyhdistyksen toiminnanjohtaja An-

ders Havdelin kutsui pohjoismaisten yhdistysten edustajia tutustumaan näyttelyyn sekä tapaamaan toisiaan. Andersin lisäksi mukana oli Oslon Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen puheenjohtaja puuseppä Björn Gunnar Eliasen, Tukholman yhdistyksen hallituksen jäsenet Gustaf Lunning ja Sofia Björkman. Olin Laura Reunasen kanssa Helsingin Käsityöja Teollisuusyhdistyksen puolesta mukana.

Kraftverk -näyttely oli uskomattoman hieno; Käsityöläisiä oli käsitelty taiteen näkökulmasta, kokonaisia työpajoja oli rakennettu museoon ja erilaisista työkaluista oli rakennettu installaatioita!

Tutustuimme myös vierailun aikana ruotsalaiseen jou-

lupöytään. Koska tilaisuus oli 6.12. eli Suomen itsenäisyys-

päivänä, kunnioitimme päivää Lauran laulaessa Finlandia hymnin, sävellys Jean Sibelius ja sanat V.A. Koskenniemi.

Ravintola hiljeni kesken snapsilaulujen ja Laura sekä Suomi saivat hienot aplodit.

Mielenkiintoista oli seurata kadun elämää Tukholmassa, yhtään paikallista Wolt- tai Foodora -kuskia ei koko aikana näkynyt. Kadut olivat täynnä sympaattisia kahviloita ja ravintoloita, jotka olivat täynnä ihmisiä. Trendi ei selvästi ollut kotona istuminen tilausruuan parissa.

Oli hyvä keskustella pohjoismaisten kollegoiden kanssa

maailman tilanteesta. Samoja ongelmia oli muillakin mailla, asuntojen hinnat syöksylaskevat. Kultaseppä Sofia Björkman oli huolissaan siitä, miten pienet korupajat pärjäävät, koska kun ollaan lamassa, niin tuskin ihmiset uskaltavat ostaa koruja.

Mitä me käsityöalojen pienyrittäjät voimme tehdä muuta

kuin huolella työmme, siivota jälkemme, sulkea työtilan ovet, avataksemme ne seuraavana päivänä uudestaan ja toivoa parasta kriisien keskellä.

Rauhallista joulunaikaa!

Hilkka Stenberg Kampaamoalan yrittäjä HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen

hkty.fi 2�2022

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

KESÄRETKI Loviisan alueella Kesäretken ohjelmana tutustuimme Malmgårdin kartanoon opastetulla linnakierroksella. Iltapäivällä ajoimme Eija’s Garden -elämyspuutarhaan Ahvenkoskelle ja kävimme Strömforsin ruukkialueella Ruotsinpyhtäällä.

Malmgårdin kartano sijaitsee Itäisellä Uudellamaalla entisen Pernajan kunnan ja nykyisen Loviisan alueella. Malmgårdin tila on ollut Creutzin suvun hallussa vuodesta 1614 ja nykyinen päärakennus on valmistunut 1885 puisen kartanon tilalle. Kartano on ensimmäisiä tiiliverhoiltuja arvorakennuksia Suomessa.

Uusrenessanssia edustava kartano kuuluu maamme hienoimpiin kartanoarkkitehtuurikohteisiin. Tämä oli yhdistyksen ryhmällä ennakkotietona, kun saavuimme kohteeseen.

Ryhmää oli vastaanottamassa itse kreivi Henrik Creutz. Hän otti ryhmän haltuun pääovella ja kierrätti kartanon huoneissa

hkty.fi 2�2022

kertoen mielenkiintoisia tarinoita sekä kartanon ja tilan historiasta että esineiden ja maalausten yksityiskohdista. Monet kerrat, kun yhdistyksen ryhmän kanssa olemme eri kohteissa vierailleet, niin kartanoissa kuin museoissa, eivät mitkään oppaat voi kertoa kohteesta niin mielenkiintoisesti, vastata kysymyksiin tai luoda samaa tunnelmaa kuin henkilö, jonka suvun historia nivoutuu kiinteästi kohteen menneisyyteen ja nykypäivään. Olimme hyvin vaikuttuneita kokemuksesta.

Juhlasalin kynttiläkruunut

Malmgårdin kartanossa on yli 50 huonetta. Se onkin yksi suurimmista yksi-

tyiskodeista Suomessa. Henrik Creutz kertoi, että he laskevat huoneiksi kaikki tilat, joissa on kattomaalaukset. Nämä koristemaalaukset toteutti kartanon valmistuttua Salomo Wuorio, joka oli myöhemmin myös Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenyrittäjä. Näyttävin näistä huoneista on tietysti yli 20 metriä pitkä juhlasali. Henrik kertoi, että heillä oli pienenä veljensä kanssa tapana pelata tennistä juhlasalissa. Pelaaminen loppui siihen, kun yksi salin hienoista kynttiläkruunuista sai osumaa. Onneksi tähän 1800-luvun loppupuolella Muranon saarelta rahtilaivalla kuljetettuun ja hyvin pakattuun arvokkaaseen katto-

kruunuun sai kuitenkin tilattua varaosia.

Eri pastellisävyisistä laseista kootut neljä kattokruunua ovat yksi salin näyttävimpiä yksityiskohtia.

Kun vanha puinen kartanorakennus alkoi jäädä pieneksi, viereen suunniteltiin ja rakennettiin uusi moderni päärakennus, joka valmistui 1885. Uuteen kartanoon haluttiin tietenkin uusi sisustus ja uudet huonekalut, siksi vanhasta rakennuksesta ei juuri mitään muutettu mukana. Vanhan kartanon hirsistä on kuitenkin rakennettu useita muita rakennuksia kylään mm. koulu.

Lukuisat muotokuvamaalaukset

Kartanon seinillä on lukuisia muotokuvamaalauksia suvun henkilöistä. Yksi Henrikin lempimaalauksista on muotokuva diplomaatti Gustav Filipp Creutzista, joka eli Kustaa III:n aikana. Hän oli vaikuttamassa Yhdysvaltojen ja Ruotsin, johon Suomikin tuohon aikaan kuului, välillä vuonna 1783 solmittuun vapaakauppasopimukseen. Näin Nato-keskustelujen aikana aihe on ajankohtainen ja Yhdysvallat aina muistavat mainita ja kiitellä Ruotsia tästä sopimuksesta unoh-

taen, että tämä sopimuksen aikaansaanut diplomaatti oli suomalainen. Helsingissä on ollut hänen mukaansa nimetty katukin, Creutzin katu, mikä sittemmin on muutettu Vänrikki Stoolin kaduksi.

Monipuolinen KARTANOtila

Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostamiseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Kartanolla harjoitetaan myös matkailua, oluttuotantoa ja metsätaloutta. Sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta.

Kartanokierroksen jälkeen ryhmälle oli katettuna vanhaan navettaan tehtyyn puotiin lounaaksi maukasta porkkanakeittoa ja jälkiruuaksi marjatorttua, tietysti kaikki tilan omista antimista.

Lounaan ohella kuulimme panimon toiminnasta ja maistelimme panimon tuotteita.

Pienpanimotoimintaa

Malmgård on ollut monessa asiassa aikaansa edellä. Luomuviljely on aloitettu jo 30 vuotta ja pienpanimotoiminta 16 vuotta sitten. Nythän nämä on nousseet hyvin suosituiksi aloiksi tuotteineen

Vasen kuva: Kreivi Henrik Creutz vapaakauppasopimuksen allekirjoittaneen diplomaatti Gustav Filipp Creutzin muotokuvan äärellä.

Oikea kuva: Malmgårdin kartanon yli 20 metriä pitkä juhlasali kynttiläkruunuineen, katso myös lehden kansi.

Vasen sivu: Malmgårdin kartanon julkisivu puutarhan puolelta.

Suomessakin. Luonnonmukaisen viljelyn myötä sato on puolet aiemmasta tehoviljelystä mutta voisi kuvitella, että kysyntä on varmaan kasvanut. Pienpanimotoiminta alkoi aikanaan, kun Henrikin isä meni oluenvalmistuskurssille. Nyt Malmgårdin Panimo tuottaa 2 000 litran erissä noin kymmentä vakituista suosikkituotetta. Panimotuotevalikoimaan kuuluu sekä paikkansa vakiinnuttaneita klassikkotuotteita että myös uusia sesongin mukaan vaihtuvia juomia mm. hapanoluita ja siidereitä.

Viljatuotteiden aarreaitta

Lounaan jälkeen meillä oli mahdollisuus tehdä ostoksia puodissa. Malmgårdissa oli ollut ukrainalaisia työntekijöitä kesän ajan ja heidän tekemäänsä leipää ja hkty.fi 2�2022

halipullia tilan omista viljoista on ollut valikoimissa. Pullat olivat loppu mutta muutama leipä oli vielä jäljellä. Työntekijät olivat juuri lähteneet takaisin Ukrainaan eli heidän viimeiset leipomukset oli enää ostettavissa. Puodissa oli kattava valikoima tilan tuotteita, oli erilaisia puurohiutaleita, pikkuhelmiä, pastaa, mysliä ja jauhoja mm. speltti,- emmer-, yksjyvä- ja maalaisvehnästä, kaurasta, ohrasta, oli hunajaa ja öljyjä tilan rypsistä. Kaikki ostetut ja syödyt tuotteet olivat kyllä todella maistuvia ja jäävät varmasti monen ryhmäläisen pysyvään käyttöön.

Kartano oli kertakaikkisen hieno kohde kesäretkelle ja niin lähellä pääkaupunkiseutua, että ehdottomasti useammankin vierailun arvoinen paikka. Kartanon monet huoneet hienoine yksityiskohtineen, patsaineen ja maalauksineen eivät edes kertavierailulla kaikki tulleet niin tarkasti katsottua. Kartanon takana oli myös upea puistomainen puutarha, josta oli hieno näkymä kartanon paraatipuolen julkisivuun.

hkty.fi 2�2022

Elämyksien puutarha

Pernajan vanhasta pitäjästä jatkoimme matkaa kohti Ahvenkoskea ja Ruotsinpyhtäätä. Ahvenkoskella pysähdyimme puutarha-alan yrittäjän Eija Keckmanin elämyspuutarhaan, jonka hän on raivannut kovalla työllä kivikkoiselle metsätontille. Upea kohde sulautuu hienosti metsäiseen luontoon Kymijoen rantamilla. Eija otti ryhmän vastaan ja kierrätti puutarhassa.

Puutarhaa on alettu toteuttamaan vuonna 2008 kun Eija hankki maa-alueen 1880 rakennetun hirsitorppansa vierestä.

Suuret jääkauden jättämät siirtolohkareet ja kiviröykkiöt antavat puutarhalle sen ilmeikkään rungon. – Kiviä on yksinkertaisesti niin paljon ja ne ovat niin suuria, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa ne osaksi suunnitelmaa, kertoo Eija. Puutarhan toteuttaminen ja rakentamisen on ollut Eijan suuri haave ja unelmien täyttymys ja se todella näkyy paikan päällä kuinka suurella intohimolla ja ammattitaidolla on luotu kaunis keidas

metsäisen luonnon keskelle, ja myös luontoa kunnioittaen. Puutarha koostuu ns. erilaisista huoneista eikä kaikki aukene nähtäville kerralla. Polun mutkien takaa paljastuu paljon katseltavaa ja lumoavia yksityiskohtia kunhan vain hetkeksi malttaa pysähtyä ja antaa silmien levätä kaikessa vehreydessä. Perustamisen aikoihin istutetut puut ovat kasvaneet jo kokoa ja sulautuvat hyvin ympäröivään metsään. Paikan erikoisuus on kaivettu lampi, jossa koikarpit myös talvehtivat ja lisääntyvät.

Inspiraation lähde

Itsekin minulle puutarhaharrastelijana Eija’s Garden on ollut suuri inspiraation lähteeni ja joka kerta siellä käydessä löytyy paljon katseltavaa ja ihasteltavaa.

Puutarha ei ole muuttumaton kokonaisuus vaan kasvit kasvavat, joskus niitä on pakko karsia, kaikki eivät aina selviä talvista, vanhat puut saattavat tulla ikänsä päähän ja uusia istutetaan. Puutarha on myös joka vuodenaika omanlaisensa ja eri kukat kukoistavat läpi kasvukauden.

Vasen yläkuva: Yksityiskohta Eija’s Gardenin elämyspuutarhan muuripuutarhan sisäpuolelta.

Oikea yläkuva: Eija Keckman kertoo elämyspuutarhan perustamisesta.

Oikea kuva: Strömforsin ruukin yläpajalla seppämestari Tiia-Riitta Lahti takoo naulaa ja kertoo ruukin historiasta.

Vasen sivu: Yhdistyksen ryhmä Malmgårdin kartanon pääoven edessä. Keskellä vierailun isäntä kreivi Henrik Creutz.

Ettei nälkä yllättäisi kesken matkan, söimme kierroksen jälkeen puutarhalla makoisat lohileivät ja nautimme kahvit.

Vaikka aikaa oli varattu pari tuntia kohteeseen, olisi sitä saanut kulumaan vielä paljon enemmänkin.

Rautaruukin pitkä historia

Ahvenkoskelta lyhyen matkan päässä sijaitsee idyllinen Strömforsin ruukkialue, jossa vietimme retken loppumatkan.

Strömforsissa ryhmää oli vastassa seppämestari Tiia-Riitta Lahti, joka kertoi sekä pajassaan omasta sepän työstään että pajamuseossa ruukin historiasta. Strömfors on Suomen parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ja yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista, perustettu 1695 ja edelleen elinvoimainen matkailukohde.

Ruukkialueella kävimme kaiken kaikkiaan kolmella eri pajalla. Kierros aloitettiin alapajalta, joka on alun perin rakennettu kankirautapajaksi ja on ruukin ensimmäinen paja, nykyään toimii museona. Naulojen ja muiden rautaesi-

neiden kysynnän kasvaessa, valmistui uusi suurempi paja 1846 osana nykyistä yläpajaa.

Seppänä ruukissa

Ruukkikierros jatkui yläpajalle, jossa sijaitsee Suomen ainoa vesivoimalla toimiva konevasara, joka harmiksemme oli juuri kesäretken aikaan korjauksen alla.

Näimme kuitenkin vesivasaran toimintaa videolta ja Tiia-Riitta takoi naulan vanhalla pajalla. Kierros päätettiin seppämestarin omalle pajalle seinän toiselle puolen missä Tiia-Riitta kertoi, miten oli päätynyt sepäksi ruukkiin, esitteli pajan koneita ja vastaili ryhmän kysymyksiin.

Ennen kotiinlähtöä ryhmälle on vielä varattuna buffet-ruokailu pajan vieressä sijaitsevassa kartano-ravintolassa. Ruukkialueella sijaitsevassa puukirkossa on Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu, ainoa laatuaan, mutta valitettavasti

kirkko ei ollut enää avoinna silloin kun ryhmämme oli paikalla.

Päivän ohjelma nivoutui yhteen kohteissamme Loviisassa, kun retken aloitimme Creutzin suvun Malmgårdin kartanossa ja päivän viimeinen kohde Strömforsin ruukki on aikanaan vapaaherra Johan Creutzin rakennuttama Kymijoen läntisimpään haaraan.

Meillä oli mukava retkipäivä mielenkiintoisissa kohteissa tavaten mukavia eri alojen yrittäjiä ja tietysti omalla mukavalla jäsenyrittäjien ryhmällä. Myös kaunis ja aurinkoinen päivä suosi retkeämme.

LINKKEJÄ KOHTEISIIN: www.malmgard.fi www.eijasgarden.fi www.stromforsinruukki.com hkty.fi 2�2022

Jäsenvierailulla pikkujouluaikaan Yhdistys järjestää säännöllisesti jäsentilaisuuksia missä tutustutaan jäsenyritysten työhuoneisiin, verstaisiin, pajoihin, lafkoihin – Rakkaalla työhuoneella kun on monta nimeä.

Tällä kertaa vietimme jäseniltaa pikkujoulutunnelmissa jäsenyrittäjä Jukka Isotalon työhuoneella Evolumissa. Jukka valmistaa käytetyistä lasipulloista uusia tuotteita käsityönä hiomalla ja kiillottamalla. Hän käyttää sellaisia lasipulloja, joita ei Suomessa täytetä uudelleen.

Valmistaessaan tuotteita, Jukka ei sulata lasia, vaan hyödyntää olemassa olevan esineen muotoja. Tällä tavoin hän käyttää vain muutaman prosentin siitä energiasta, joka kuluu vastaavien tuotteiden valmistamiseen kuumatyöstämällä neitseellisistä materiaaleista. Jukka kertoi, että sähköyhtiö tuli vaihtamaan sähkömittarin koska luuli siinä olevan vikaa, kun lasialan yrityksen sähkölasku oli niin pieni, ettei

hkty.fi 2�2022

sähköyhtiökään uskonut sen olevan mahdollista. Mittarissa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa mutta Jukka otti asian hyvänä todisteena siitä, miten pieni energiankulutus yrityksellä on. – Pyrin kaikessa toiminnassani siihen, että tuotteeni olisivat maailman ympäristöystävällisimpiä lasiesineitä, joiden valmistuksessa syntyvä hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

Useasta ravintolasta tuttujen juomalasien ja vesipullojen lisäksi showroomissa oli esillä valikoima mm. rasioita, lyhtyjä ja maljakoita. Jukka oli tehnyt jäsenillaksi myös kuuluisaa suklaatuorejuustokakkuaan.

Osallistujat olivat tyytyväisiä sekä kuul-

lessaan Jukan tuotteista ja hänen hyvästä tekemisen meiningistä, että myös kokoontumiseen yhdessä jäsenten kesken.

Yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa jäsenet tapaavat toisiaan ja vaikka tavataan rennoissa tunnelmissa, niin tapaamiset koetaan tärkeäksi sosiaaliseksi liimaksi, yhdeksi tärkeimmäksi syyksi kuulua yhdistykseen missä on muita samanhenkisiä yrittäjiä mukana. Onhan se totta, jos yksinyrittäjä tekee päivän töitä yksin verstaallaan ja menee vielä illalla yksin kotiin, tällaiset yhteiset kokoontumiset on arvokkaita hetkiä yhdessä muiden kanssa.

Jäsenillan aikana oli myös mahdollisuus hankkia vastuullisia ja käsityönä tehtyjä joululahjoja.

Tuore uutinen

Jukka Isotalolle on myönnetty Koneen Säätiön apuraha hankkeelle ”Kierrätyslasin hyödyntämiskonseptin kehittäminen, laajentaminen ja dokumentointi”.

Joulumainos on ilmestynyt Kamppi-Eira ja Töölöläinen -kaupunginosalehdissä. Mainoksen taitto Sakari Soininen.

Yhdistyksen mainoksen taitto jäsenyrittäjä Inari Eklöf, Just Go Advertising Oy.

hkty.fi 2�2022

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa lukijoilleen

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023!

10

hkty.fi 2�2022

Tulevaa ohjelmaa

Juhan kuva Janne Haavisto

JÄSENTILAISUUKSIA, RETKIÄ JA MATKOJA

JÄSENILTA TUTUSTUMINEN VALOKUVANÄYTTELYYN Juha Reunasen valokuvia RETROSPECT – katsaus menneeseen Keskiviikkona 18.1.2023 klo 18–20 TS-Salonki, Runeberginkatu 28 Tutustumme valokuvaaja Juha Reunasen valokuvanäyttelyyn Retrospect – katsaus menneeseen. Näyttely on esillä TS-Salongissa, Runeberginkatu 28. Juha on paikalla kertomassa valokuvistaan ja tarinoista niiden takana.

Tarjoilujen takia olis mukavaa, jos ilmoittaisit tulostasi etukäteen, viimeistään maanantaina 16.1., niin osaamme varata suurin piirtein sopivan määrän tarjoiluja.

Mukava jäsenilta tiedossa, tervetuloa mukaan!

Ensimmäinen tasavalta Musiikkipitoinen dokumenttiesitys Torstaina 2.2.2023 klo 19 KANSALLISTEATTERISSA Kansallisteatterin pääohjaaja Esa Leskisen kirjoittama ja ohjaama Ensimmäinen tasavalta on kertomus siitä, kuinka tsaarin vallan alla viruvasta, Euroopan takapajuisimmasta sääty-yhteiskunnasta vähitellen muotoutui demokraattinen, moniäänisyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittava Suomi.

Musiikkipitoinen dokumenttiesitys on eeppisten mittasuhteiden draama, joka kattaa yli puoli vuosisataa suomalaista historiaa. Esityksen näkökulmahenkilönä on Suomen ensimmäinen presidentti ja tasavaltaisen hallitusmuodon luoja Kaarlo Juho Ståhlberg (1865–1952), jonka kuolemasta on tullut kuluneeksi 70 vuotta.

HKTY-huomio: K. J. Ståhlberg on toiminut yhdistyksen sihteerinä vuosina 1903–1905.

JÄSENYRITTÄJÄ HUOM! Ensiapukurssi keväälle Yhdistyksen toimintaa suunnitellaan jäsenyrittäjien toivomusten mukaan.

Vinkkaa toimistolle tai kokouksissa millaista jäsentoimintaa haluaisit yhdistyksen järjestävän.

Keväälle on suunnitteilla EA1 -ensiapukurssia. Tästä tiedotetaan myöhemmin sähköpostilla.

Hinta: 50,50 €/hlö. Hinta sisältää lipun (33 €) ja väliaikatarjoilut.

Paikat sijaitsevat 2. parvella.

Ilmoittaudu viimeistään ma 9.1.2023 sähköpostiin: maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 2�2022

11

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä

esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.

Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet jäsenet

tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhakemuslomak-

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on

keen voit täyttää kotisivuillamme, sen voi myös tulostaa ja skannata tai postittaa yhdistykselle. Voit myös pyytää sen paperisena postitse.

Katso www.hkty.fi ja täytä/ tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!

yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä

Lisätietoja: Maria Ampuja

myös Suomen Yrittäjien jäsen. Heidän tarjoamat jäsenpalvelut ja -edut

maria.ampuja@hkty.fi

tarjotaan jäsenille erillistä vuosimaksua vastaan.

puh. 09 665 637, 050 556 2700

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa.

9–16 puh.

09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut