2 minute read

Reitzin säätiön kokoelmat

Next Article
Pääkirjoitus

Pääkirjoitus

Tutustuimme keväisenä iltana Lauri ja Lasse Reitzin säätiön mittavaan taidekokoelmaan Etu-Töölössä. Taidemuseovierailun jälkeen ruokailimme yhdessä ryhmän kanssa legendaarisessa kulttuuri- ja taiteilijaravintola Elitessä.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Advertisement

Museossa näimme vaikuttavan kokoelman suomalaisen maalaustaiteen historian merkkiteoksia mm. Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä, Pekka Haloselta, Akseli Gallen-Kallelalta ja Maria Wiikiltä. Uusimpia hankintoja olivat viime vuodelta Helene Schjerfbeckin Sininauhainen tyttö ja Keltapuseroinen tyttö. Myös suomalainen antiikkihopeakokoelma oli ainutlaatuinen kokonaisuus, lisäksi esillä oli aseita 1500-luvulta alkaen, Meissenin posliiniesineitä ja antiikkikelloja. Upeasta miljööstä, kauniista ja harvinaisista esineitä sekä merkkiteoksista lumoutuneena kuuntelimme oppaamme mielenkiintoista ja asiantuntevaan kerrontaa. Oppaana ryhmälle toimi Eija Olsson. Reitzin säätiö kartuttaa kokoelmaa joka vuosi uusilla hankinnoilla. Hankintoja tehdään säätiön vuotuisella tuotolla, mikä on hulppeat 700.000 €. Tosin viime vuonna hankittu Schjerfbeckin teos maksoi yli miljoona euroa. Museon arvokkain esine oli kuitenkin hyvin erikoinen vuonna 1640 valmistunut pöytäkello Saksasta. Kuulimme myös kellon mielenkiintoisen tarinan miten se aikoinaan oli päätynyt Suomeen. Kello ei vain näytä aikaa ja päivämääriä vaan myös horoskoopit ja nimipäivät. Kello sijaitsi lasivitriinissä ja on täysin toimintakuntoinen, tosin ei ollut nyt käynnissä. Tilaa museossa on yli 300 neliötä ja se koostuu talon ylimmän kerroksen kolmesta asuinhuoneistosta. Koska säätiö omistaa koko rakennuksen, kokoelman karttuessa, on tilaa museolle mahdollista laajentaa. Mutta kuka oli tämä mittavan taidekokoelman kartuttaja Lauri Reitz? Hän syntyi Valkealassa Kymenlaaksossa vuonna 1893 perheeseen, jonka isä oli rautatieläinen ja äiti ompelija. Reitzin suku oli muuttanut 1700-luvulla Saksasta

Ruotsiin. Suvusta löytyy käsityöläisiä mm. kultaseppä ja lasinpuhaltajia. Lauri Reitz valmistui rakennusmestariksi 1914 ja ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi perustaessaan Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy: n. Hän rakennutti yli 20 kerrostaloa sekä teollisuuskiinteistöjä, julkisia rakennuksia ja yksityishuviloita Helsinkiin ja lähialueille. Töölön kaupunginosan rakentamistyössä Reitzillä oli merkittävä rooli. Hänen rakennustoiminta oli tunnettu korkeasta laadusta ja teknisistä innovaatioista. Rakennus, jossa museo sijaitsee, oli Lauri Reitzin rakennuttama ja Reitzin perheen entinen asuintalo. Talo valmistui vuonna 1938 ja edusti valmistuessaan modernia funkkista. Samassa kiinteistössä sijaitsee nykyään myös Ravintola Elite. Lauri Reitzilla (1893–1959) oli vaimonsa Marian kanssa yksi lapsi Lasse Reitz, joka menehtyi 42 vuoden ikäisenä vuonna 1966. Tämän jälkeen syntyi päätös museon perustamisesta ja puoliso Maria Reitzin kuoleman jälkeen vuonna 1971 kokoelma avattiin yleisölle perheen kodissa. Museokierroksen jälkeen ryhmämme suuntasi Taiteilijaravintola Eliteen, jossa ruoka oli hyvää ja paikalla kaikui iloinen puheensorina. Jäsenet olivat tyytyväisiä kun saivat pitkästä aikaa kokoontua ja tavata toisiaan. Paikalla oli 22 jäsenyrittäjää seuralaisineen. Kertakaikkisen upea kohde vierailla, olimme todella vaikuttuneita, ei vain hienoista teoksista vaan koko miljööstä ja ajatuksesta, miten kokoelmaa oli kartutettu ja että jokaisella on mahdollisuus siihen tutustua ilman maksua ja nauttia kansallisaarteistamme.

Yläkuvat: Vasemmalla Albert Edelfelt ”Nainen ja päivänvarjo” 1. Oikealla kaikki taulut ovat Helene Schjerfbeckin töitä ja toinen vasemmalla uusin hankinta ”Sininauhainen tyttö”. Oppaana Eija Olsson. Alakuvat: Museon kallein esine, erikoinen pöytäkello vuodelta 10. Museon hopeaesineiden kokoelma oli myös mittava.

This article is from: