hkty.fi 1-25

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 1

2025

POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Kokous Islannissa SOME-KAMPANJA Yrittäjät esillä

Tuomiokirkon kryptassa SEPPIEN RISTINÄYTTELY Lallukan Taiteilijakotisäätiön 100-VUOTISJUHLAVUOSI

1

2025

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry STADIN HANTVÄRKKARIT Perustettu vuonna 1868 Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi www.facebook.com/hkty.fi INSTAGRAM @stadinhantvarkkarit Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu.

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

Kansi: Pohjoismaisen kokouksen retkipäivänä Islannissa Vestmannasaarilla.

SISÄLTÖ

SIVU

Pääkirjoitus ................................................................................. 3 Pohjoismainen kokous Islannissa ............................................. 4–7 Maailman sepät toivon ja rauhan puolesta .................................... 8–9 Sosiaalisen median kampanja esittelee jäsenyrittäjiä ...........10–11 Taiteilijakotisäätiö Lallukka 100 vuotta ................................. 12–13 KLOV-hanke sukupolvenvaihdoksiin ............................................. 14 Suomalainen työ ry:n jäsen ............................................................ 14 Viini-ilta .......................................................................................... 14 Tulevia ja menneitä tapahtumia ................................................ 15 Kutsu syyskokoukseen ti 11.11.2025 klo 19 ................................. 15

PÄÄKIRJOITUS

TERVEISIÄ POHJOISMAISILTA KÄSITYÖLÄISILTÄ Pohjoismaisilla Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksillä oli jälleen vuosittainen tapaaminen, tällä kertaa Islannissa. Tapaamisessa oli edustusta Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Färsaarilta, Islannista sekä tietysti Suomesta. Tapana on yleensä käsitellä kunkin maan ajankohtaisia aiheita ja toimintatapoja kulloinkin etukäteen sovituista aiheista. Tänä vuonna yksi aiheista oli varautuminen, niin yritystasolla kuin valtakunnallisellakin.

Epävarma tilanne maailmalla asettaa meidät kaikki,

niin yksilötasolla, yritystasolla kuin valtakunnallisella tasolla uusien haasteiden eteen. Suomi on pohjoismaalaisittain pitänyt varautumisen erinomaisella tasolla.

Meillä on olosuhteiden pakosta pidetty varautumista ja valmiutta hieman toisella tavalla keskiössä kuin pohjoismaisilla kollegamaillamme. Näitä aiheita tulemme todennäköisesti käsittelemään myös tulevissa yhdistyksemme kokouksissa.

Meillä käsityöläisillä on paljon yhteistä. Tapaamiset yhdistyksemme omissa tapahtumissa sekä pohjoismaisten käsityöläisten kanssa ovat aina virkistäviä. Kädentaidoillaan itsensä elättävillä ihmisillä on hengenheimolaisuutta, ettenkö sanoisi eräänlaista sisarus- ja veljeys yhteenkuuluvaisuutta. Ilot, riemut ja harmistuksen aiheet ovet melko lailla yhteneviä. Elämme ns. enemmän jalat maassa, kuin kansalaiset ja yritykset keskimäärin.

Käsityöyrittäjyys on elämäntapana pitkäjänteistä – erityisesti talousasioissa – kuten monet tapaavat sanoa ”käsityöyrittäjän kvartaali on 25 vuotta”. Tätäkin samaa arvomaailmaa saamme jakaa pohjoismaisten yhdistysten jäsenten kanssa.

Pohjoismaisten käsityöyrittäjien kokoontuminen on aina ikimuistoinen. Yhdessä vietetty aika ja keskustellut aiheet kantavat pitkälle ja niihin usein palataan pitkän talven aikana. Toivottavasti sinunkin kesäsi on ollut antoisa, akut on ladattu kesän ja ehkä lomailunkin merkeissä. Tavataan taas talven kokouksissa ja muissa riennoissa!

Ilkka Tuominen Käsityöneuvos Hammasteknikkomestari Yhdistyksen puheenjohtaja

hkty.fi 1�2025

3

Kuva: Jón Svavarsson/ Motiv

POHJOISMAINEN KOKOUS Islannissa Pohjoismaisten pääkaupunkien Käsityö- ja Teollisuusyhdistykset

kokoontuvat vuosittain ja tällä kertaa kokous pidettiin kesäkuun alussa Islannissa. Kokouksessa ei ollut ennalta määriteltyä teemaa mutta kunkin yhdistyksen omissa katsauksissaan

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

puheet kääntyivät varautumiseen.

Pohjoismaisen kokouksen järjesti tänä vuonna Islannin yhdistys ja kokouspaikkana oli muutaman tuhannen asukkaan kaupunki Selfoss Islannin eteläosassa.

Selfossiin oli noin puolentoista tunnin ajomatka lentokentältä etelärannikkoa pitkin itään. Ajomatkaa varten vuokrasimme auton, se oli kätevin tapa liikkua ja myös isäntiemme suositus. Matkalla kokouspaikalle ajoimme Grindavíkin kaupungin läpi ja näimme vuonna 2023 alkaneen laavapurkauksen jäljiltä mustaa autiota maaperää ja asukkaista tyhjentyneen aavekaupungin. Aika huima kokemus sekin!

4

hkty.fi 1�2025

YHTEINEN TEEMA

Kokouksen aluksi jokainen maa kertoi oman yhdistyksensä ajankohtaisista aiheista ja kuulumisista. Jokaiselle oli varattu 20 minuutin puheenvuoro.

Vaikkei kokoukseen oltu etukäteen päätetty yhteistä teemaa, kaikkien yhdistysten omissa puheenvuoroissa käsiteltiin varautumista. Islannissa on ymmärrettävästi varauduttu tuliperäisiin purkauksiin, muissa maissa huomio on kääntynyt esimerkiksi lähelle tulevan sotatilan tai pandemian tuomiin kriisitilanteisiin, ja sen myötä kohonneisiin kustannuksiin, materiaalin ja tarvikkei-

den saatavuusongelmiin. Maailmanpoliittiset tilanteet tai ilmastonmuutos myös antavat aihetta varautumiseen.

OSLON YHDISTYS

Oslon yhdistyksen pääteema omassa puheenvuorossaan oli varautuminen.

Kuulimme, ettei Norjan historia ole ollut kovin sotaisa, viimeksi sodassa on oltu vuonna 1814. Toisen maailmansodan aikana Saksa kuitenkin miehitti Norjaa. Varautuminen on silti ollut keskiössä kautta historian, ammattitaitoisen työvoiman kouluttaminen ja tarve ovat keskeisiä niin Norjan asevoimille

Viereinen sivu: Pohjoismaisen kokouksen virallinen ryhmäkuva Vestmannasaarilta.

Yllä: Kuvassa Selfossin keskustan uusia taloja, mittavasta rakennusprojektista kertoo ryhmälle arkkitehti Jón Ólafur Ólafsson.

kuin elintärkeä resurssi erilaisissa kriisitilanteissa. Saimme nähdä myös hienon ja huumorilla höystetyn Tulevaisuuden uutiset -videon, minkä Oslon yhdistys oli tehnyt kokoukseemme. Siinä kuulimme mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mikä on käsityöalojen työllisyys, mitä tekoälylle tapahtuu, miten selviämme ilmastokriisistä, kohtaammeko uuden pandemiatilanteen, kuka johtaa maailmaa ja mitä Grönlannille tapahtuu, miltä vuosi 2035 näyttää uutiskatsauksen muodossa. Vakavaan asiaan löytyi myös kevyempi puoli.

FÄRSAARET

Färsaarten yhdistys tekee työtä työehtosopimusten ja erityisesti rakennusalan sopimusten kanssa. Heillä on tavoite saada nuoret hakeutumaan käsityöaloille. Haasteena nähdään, että nykyään tiedotetaan hyvin eri koulutusaloista, mutta asenteella, että jos ei muualle löydä, voi aloittaa ammatillisen koulutuksen. Tähän asenteeseen yhdistys haluaa muutosta, käsityöalojen koulutus ja alalle hakeutuminen on yhtä arvokasta kuin akateeminen suunta. Färsaarilla keskimääräinen ikä ammatillisissa kouluissa on noin 21

Vasemmalla: Kokouksessa omaa puheenvuoroaan pitää Oslon yhdistyksen toiminnanjohtaja Eivind Andersen.

Yllä oikealla: Arkkitehti Jón Ólafur Ólafsson ja HKTY:n toiminnanjohtaja Maria Ampuja.

Oikealla: Selfossin uutta keskustaa.

vuotta, tavoite on saada nuoret aiemmin opiskelemaan. Suosituimmat käsityöalat ovat heillä puualan, sähköalan ja mekaanikon koulutus.

KÖÖPENHAMINAN YHDISTYS

Kööpenhaminan yhdistys on tehnyt jäsenhankintaa 7 vuoden ajan, ja viimeisen 3 vuoden ajan se on tuottanut tulosta ja he ovat saaneet uusia jäseniä. Yhdistys julkaisee Mester-lehteä, jota jaetaan yleisesti. Tanskan uusi kuningas osallistuu Kööpenhaminan järjestämään mitalijuhlaan valmistuville käsityöalojen opiskelijoille. Yleisesti Tanskan tilanteesta mainittiin, että varustautuminen sotilaallisesti vie paljon rahaa. Puheenaiheita on riittänyt niin Ukrainan sodasta kuin myös Trumpin edesottamuksista varsinkin Grönlannin suhteen. Tanskassa on suuri

työvoimapula (18 %). Huolena myös mistä löydetään tulevaisuuden tekijät käsityöaloille, koska vain noin 20 % valitsee ammattikoulutuksen, ja lukema on Kööpenhamina alueella vain 10 %.

HKTY

HKTY:n osuuden piti yhdistyksemme puheenjohtaja hammasteknikkomestari Ilkka Tuominen. Hän kertoi, kuinka hyödynnämme verkostoamme ja sen kautta tarjoamme jäsenille maksuttomia koulutuksia sen lisäksi mitä toimintaa itse järjestämme jäsenillemme.

Hän kertoi niin sosiaalisen median kampanjastamme kuin ajankohtaisesta ristinäyttelystä, missä jäsenyrityksiämme oli mukana. Ilkka toi esille myös haasteistamme taloudellisen tilanteen ja tyhjien tilojen osalta, ja toisaalta JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA

hkty.fi 1�2025

5

Vestmannasaarten näkymiä ja yhdistyksemme Pohjoismaisen kokouksen delegaatio.

miten hieno yhteisö yhdistyksemme on ja sosiaalinen verkosto on voimavaramme. Puhuimme myös kotivarasta ja yritysten varautumisesta erilaisiin tilanteisiin. Pohjoismaiset maat katsovat Suomea hyvin arvostaen tiedostaen osin vaikeankin historian itänaapurimme kanssa, meistä otetaan mallia ja esimerkkiä, ja kysellään neuvoja.

Keskusteluissa tuotiin esille myös sympatiaa meitä kohtaan ja sitä, mitä itse olemme ehkä toteuttaneet varmuuden varmistamiseksi ja mistä halutaan nyt ottaa esimerkkiä. Ilkka toi esille osuudessaan myös kuinka hammastekninen ala on valmis tarpeen tullen muokkaamaan tuotantoaan puolustusvoimien tarpeisiin yritysten 3D-tulostusta hyödyntäen.

TUKHOLMAN YHDISTYS

Tukholman yhdistys on kasvava yhdistys. He ovat ostaneet vanhan kaapelitehtaan, jonka aikovat saneerata käsityöläisten käyttöön. Hantverkarnas Hus tulee olemaan maamerkkinä kaupunkikuvassa, arkkitehtonisesti vanhaan miljööseen on suunniteltu moderneja elementtejä. Saneerausprojektissa esitellään hyvää käsityötaitoa ja laadukkaita materiaaleja. Käsityöläisille suunniteltu talo on kutsuva ja kertoo käden ja luovuuden voimasta. Taloon siirtyy myös yhdistyksen käsityöalojen oppilaitos. Tukholman yhdistyksellä on myös meneillään SPOK x Hantverkarna -hanke, jonka tarkoituksena on yhdis-

6

hkty.fi 1�2025

tää käsityöläiset pareiksi arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa.

SELFOSSIN KESKUSTA

Olimme saaneet kokoukseen Islannin yhdistyksen aiemman puheenjohtajan arkkitehti Jón Ólafur Ólafssonin kertomaan viimeisimmästä projektistaan.

Hän on toiminut mm. Reykjavikin musiikkitalon arkkitehtina, rakennus on mainittu arvosteluissa yhdeksi Euroopan parhaista konserttitaloista.

Jón Ólafur Ólafssonin projektina on ollut suunnitella Selfossin kaupungin uusi asemakaava, osa kaupungin uudesta keskustasta on jo valmistunut ja osa on vielä työn alla. Esityksessä pääsimme kurkistamaan arkkitehdin suunnittelupöydälle, näimme ja kuulimme yksityiskohtaisesti kuvin ja kertomuksin, miten projekti on edennyt ja mitkä on olleet siinä johtolankana.

Selfossin rakennushanke perustuu yli 50 historiallisen rakennuksen uudelleenluomiseen. Talot ovat sijainneet eri puolilta maata ja ovat tuhoutuneet vuosikymmeniä sitten joko tulipalossa tai purkamisen seurauksena. Rakennuksista muodostetaan uusi kulttuuri- ja kaupallinen keskus kaupungin sydämeen. Vaikka uudelleenrakennetut rakennukset kertovat menneisyydestä, niissä on moderneja tiloja, joissa on otettu huomioon sekä paikallisten että turistien pitkän aikavälin tarpeet.

Näiden kauniiden vanhojen julkisivujen

takana on siis nykyaikaisia ravintoloita, kauppoja, kahviloita, baareja, tapahtumatiloja ja asuntoja. Tuloksena on merkittävä kunnianosoitus Islannin historialle, erittäin modernilla otteella.

Jón kertoi, kuinka projektissa on kunnioitettu islantilaista rakennusperintöä ja kuinka asukkaat kaipaavat myös eye candya eli silmänruokaa. Islannissa kaikki rakennusmateriaalit ovat perinteisesti tuontitavaraa, niin sementti, ikkunat kuin puutavara. Islannissa on ennakkoluuloja tiiltä kohtaan, jota on pidetty jotenkin halpana materiaalina, eikä sitä ole siksi käytetty, eikä siitä ole kertynyt kokemusta. Vuonna 1915 oli Reykjavikissa iso tulipalo, sen jälkeen taloja ei ole tehty puusta, vaan betonista.

Esitys huipentui, kun kävimme paikan päällä tutustumassa alueeseen, joka sijaitsi aivan hotellimme vastapäätä.

Kävelykierroksella konkretisoitui perustelut, miksi koko Pohjoismainen kokous pidettiin juuri täällä Selfossissa.

Kokouspäivämme viimeisenä puheenvuorona oli Icelandairin eläkkeelle jääneen lentokapteenin Steinar Steinarssonin erityisen mielenkiintoinen kertomus, kuinka he valmistelivat ja toteuttivat ison Boeing 767 -koneen laskeutumisen Etelämantereelle vuonna 2021 toimittaakseen sinne tarvikkeita ja hakeakseen tutkijoita. Koneen laskeutumisesta ja noususta löytyy hieno ja laadukas video You tube -sovelluksesta hakusanalla ”Icelandair B767 Landing in Antarctica”.

Vestmannasaarilla oli jätetty näkyviin vuoden 1973 purkauksessa hautautuneita taloja ja tulivuorimuseossa saimme vaikuttavasti kokea purkauksen etenemistä saarella.

SEURALAISTEN OHJELMA

Kokouspäivän alkaessa yhdeksältä aamulla, yhteisten tervetulosanojen jälkeen seuralaiset jatkoivat perinteisesti omaan ohjelmaansa. Seuralaisille oli järjestetty vierailu Sólheimarin eco-kylään, Gullfossin putouksille ja isolle Geysirille. Lounaaksi he söivät makoisaa tomaattikeittoa tomaattikasvihuoneessa. Islantihan on tunnettu geotermisen energian käytöstä, jota hyödynnetään niin käyttöveden, talojen ja kasvihuoneiden lämmityksessä kuin sähköntuotannossa.

Kokouksen päätyttyä aikataulussaan neljän aikaan, oli pieni hengähdystauon hetki ennen valmistautumista yhteiselle illalliselle. Illallinen plaseerauksineen on aina juhlava tapahtuma ja isäntämaan päättäessä istumajärjestyksen tutustuu mukavasti uusiin ihmisiin, mikä tietysti on osa matkan viehätystä.

RETKIPÄIVÄN OHJELMA

Seuraavan päivän ohjelmaksi Islannin yhdistys oli järjestänyt upean retkipäivän Vestmannasaarille. Lähdimme aamulla 6:30 bussilla reilun tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan laivarantaan, josta lautta vei ryhmän busseineen etelärannikolta etelään sijaitsevalle saarelle. Tarkemmin saariryhmä koostuu reilun 4 000 asukkaan pääsaaresta ja noin 15 pienemmästä saaresta, missä ei ole vakituista asutusta.

Saarella tapahtui vuonna 1973 mittava tuliperäinen purkaus, jonka jäljet ovat selvästi nähtävissä edelleen. Saarelta evakuoitiin yhdessä yössä lähes kaikki

asukkaat ja osa taloista jäi purkautuneen laavan alle. Purkaus muutti maisemaa merkittävästi, laava teki uutta maaperää saarelle ja osaltaan auttoi tuulilta suojaisan sataman syntymiseen. Näiden hautautuneiden talojen päälle ja ympärille rakennettiin vaikuttava tulivuoren purkauksista kertova museo Eldheimar. Täällä viimeistään sai konkreettisen kosketuksen mitä on elää tuliperäisellä saarella ja millaisia jälkiä se jättää niin maisemaan kuin ihmisiinkin. Tuntui vaikealta ymmärtää miten ihmiset kautta vuosisatojen ovat voineet asuttaa sellaisia seutuja missä eläminen on niin turvatonta, epävarmaa ja jatkuvan varautumisen ollessa läsnä. Tätä tietysti ihmeteltiin ääneenkin ja vastauksena meille todettiin, että onhan teilläkin Suomessa se itänaapuri.

Jokainen siis varautuu tahollaan ja parhaaksi katsomallaan tavalla.

Vestmannasaaret toivat mieleen Islannin luonnosta täysin poikkeavan maiseman ja lähintä esikuvaa etsittiinkin Färsaarilta. Tämän yhtäläisyyden tunnistivat myös färsaarelaiset ja heille paikka olikin hyvin kotoisa. Päivän ohjelma ja samalla koko Pohjoismaisen kokouksen virallinen ohjelma päättyi lounaaseen ja kiitospuheisiin, ja perinteisesti seuraavan vuoden isäntämaa esitti kutsun seuraavaan kokoukseen.

Ensi vuoden kokous pidetään toukokuun lopussa Färsaarilla.

SATA VUOTTA KOKOONTUMISIA

järjestöt eli Stockholms Hantverksförening, Oslo Håndverks- og Industriforening, Haandværkerforeningen i Kjøbenhavn, Idnadarmannafélagid i Reykjavík sekä Färsaarten Vinnuhúsid – House of Industry. Yhdistystämme edustivat kokouksessa toiminnanjohtaja Maria Ampuja ja yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Tuominen vaimoineen.

Pohjoismaisten järjestöjen yhteistyö on jatkunut yli 100 vuotta. Ensimmäinen kokous järjestettiin Ruotsin Kristianstadissa vuonna 1912 ja mukana olivat silloin Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan yhdistykset. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys kutsuttiin mukaan ja yhdistyksemme osallistui ensimmäisen kerran vuoden 1924 kokoukseen – Tänä vuonna olemme olleet mukana jo 101 vuotta! Islanti tuli mukaan kokouksiin 2004 ja Färsaaret vuonna 2016.

Kokousten tarkoitus on vaihtaa ajatuksia ja oppia muilta hyviä esimerkkejä, mikä on koettu toimivaksi muualla.

Tapaamiset ovat aina hyvin inspiroivia, ne antavat uutta ajattelemisen aihetta ja saavat katsomaan lähellä olevia asioita uudesta vinkkelistä. Hyvä yhteistyö Pohjoismaiden kesken jatkuu myös kokousten välissä ja yhteyttä pidetään tarpeen mukaan. Kokousten järjestämisvastuu vaihtuu joka vuosi.

Ensi vuonna kokoonnumme Färsaarilla.

Tiedossa on varmasti mielenkiintoinen ohjelma ajankohtaisista aiheista erityisen hienossa ympäristössä.

Islannissa oli 49 kokousosallistujaa seuralaisineen. Yhdistyksemme lisäksi edustettuina olivat kaikki Pohjoismaiset hkty.fi 1�2025

7

MAAILMAN SEPÄT rauhan ja toivon puolesta Helsingin tuomiokirkon kryptassa oli kesäkuussa esillä kansainvälinen seppien ristinäyttely tuen osoituksena Ukrainan kohtaaman hyökkäyksen uhreille. Yhdistyksemme oli yhteistyökumppanina näyttelyä tukemassa, niin kuin monet jäsenyrittäjämme, niin sponsorina tai näyttelyn valvojina.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Näyttelyssä oli esillä noin 230 ristiä, jotka sepät ympäri maailman 27 maasta ovat takoneet rauhan ja toivon puolesta Ukrainaan. Näyttely on kiertänyt ympäri Eurooppaa ja Helsinki oli näyttelypaikkana yhdestoista. Jäsenyrittäjistämme näyttelyyn ovat ristin tehneet seppämestari Jouko Nieminen ja metalliseppä Erkki Edi Kokko. Jouko on myös ollut työryhmineen vastaamassa näyttelyn toteutuksesta ja sen järjestämisestä Suomeen.

8

hkty.fi 1�2025

Näyttely sai alkunsa, kun tšekkiläinen seppä Daniel Miclos elokuussa 2022 toimitti avustuslähetyksen mukana takomansa ristin seppäystävälleen Serhii Polubotkolle Ukrainaan. Ristissä oli teksti: Rauhan ja toivon puolesta Ukrainalle. Ukrainalainen seppä Serhii Polubotko oli tästä syvästi vaikuttunut ja sai ajatuksen, että ristejä voisi olla enemmän ja niistä voisi koota näyttelyn. Sana pantiin kiertämään kansainvälisessä seppäyhteisössä ja lopputulos

oli nähtävillä Kryptan näyttelyssä.

Näyttelyn avajaisissa seppämestari Jouko Nieminen kertoi tämän näyttelyn taustan avajaispuheessaan ja jatkoi koskettavalla puheellaan, kuinka meidät on taas otettu todistajiksi tapahtumille, jossa niin sanotut suurvallat pienine johtajineen haluavat muuttaa maailmaa ja jäädä historiankirjoihin. Me tavalliset ihmiset kannamme seuraukset ja rakennamme kaiken uudelleen. Ja kuinka meiltä yritetään taas viedä usko,

Helsingin tuomiokirkon krypta antoi hienot puitteet näyttelylle.

Kuvat yllä: Seppämestari Jouko Niemisen takoma risti ja Jouko avaamassa näyttelyn puheellaan.

Oikealla: Seppämestari Jouko Nieminen ja käsityömestari Mariia Sundman näyttelyn avajaisissa.

toivo ja luottamus tulevaisuuteen, ja yritetään saada alistumaan mielivallan alle. – Mutta jos me taipuisimme tämän alle, ja olisimme menettäneet uskomme ja toivomme tulevaisuuteen, olisimmeko me nyt täällä, herätti Jouko kuulijoille kysymyksen ja päätti puheensa kiitoksiin niille, jotka ovat osaltaan olleet näyttelyä mahdollistamassa, pystyttämässä ja tukemassa. Avajaisissa näimme myös tallenteelta seppä Serhii Polubotkon terveiset näyttelyn järjestäjille ja katsojille.

Näyttelyn katsojana tuli pakostakin mieleen toisen maailmansodan aikana Suomen kohtaama hyökkäys itänaapurista ja miten sen vaikutukset on nähty ja tuskallisesti koettu lähes jokaisessa suvussa. Sodan muistot eivät katoa sukupolvessa eikä kahdessa, vaan haavat

jäävät pitkäksi aikaa arpeutumaan ja taas tilaisuuden tullen avautumaan.

Näyttely oli laajuudessaan vaikuttava, kuinka seppien yhteisöllisyys ja myötätunto olivat siellä läsnä. Näyttelyyn valmistetuissa risteissä oli nähtävillä piikkilankaa, kettinkiä, aseiden osia ja hylsyjä, ruostetta, rosoa, rikkimennyttä ja murjottua rautaa. Mutta toisaalta auringonsäteitä, auringonkukkia, lehviä, tähkiä, materiaalien sulavaa yhdistymistä, jatkuvuutta, paljon kauneutta ja toivoa. Risti liittyy kiinteästi kristinuskoon mutta ukrainalaisen Serhiin mukaan sillä on myös merkitys risteyksenä, yhtymäkohtana, kohtaamispaikkana, vertikaalisena ja horisontaalisena, kosmoksena ja maana, universaalina ja yksilöllisenä. Ja ristin muoto tarjoaa myös rajattoman mahdollisuuden leik-

kiä materiaalilla. Näyttelyssä oli esillä niin seppämestareiden kuin harjoittelijoiden ja alalle opiskelevien ristit sulassa sovussa esillä, mikä kertoi myös seppien tasa-arvoisesta ilmapiiristä.

Ja jokainenhan on kerran ollut aloittelija. Ristejä on lähetetty näyttelyyn lukuisista Euroopan maista, Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja jopa Venäjältä.

Näyttely oli erityisen hieno, koskettava ja vaikuttava kokemus seppien yhteisöllisen ammattikunnan tuen osoituksesta Ukrainan kohtaaman hyökkäyksen uhreille. Tuomiokirkon krypta oli näyttelytilana myös näkemisen ja kokemisen arvoinen. Näyttely oli esillä 6. heinäkuuta asti ja jatkoi siitä matkaansa Fiskarsiin, missä se on auki syyskuussa 30.9.2025 asti. hkty.fi 1�2025

9

Yhdistyksen jäsenet ovat upeita käsityöalojen yrittäjiä, jotka tekevät laadukkaita tuotteita ja tarjoavat yksilöllistä palvelua Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

Käsityönä tehdyt tuotteet kestävät aikaa ja ovat korjattavissa.

Esittelemme some-kanavissamme jäsenyrittäjiä ja käsityöaloja, mitä löytyy mm. Helsingin kivijalkaliikkeistä. Yrittäjät ovat oman alansa huippuammattilaisia, näitä tuotteita et muualta saa!

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen historia alkaa vuodesta 1868. Olemme perinteikäs ja moderni samaan aikaan. Jäsenten mukaan Helsingin mukavin yhdistys, jossa olla mukana.

Yhdistys, jossa on parhaat yrittäjät, joiden seurassa viettää aikaa.

Yhdistys tarjoaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa, missä yksinyrittäjänkään ei tarvitse enää olla yksin.

Yrittäjä, tule mukaan jäseneksi ja verkostoidu hyvässä seurassa!

Parasta seuraa yrittäjälle!

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys – Stadin Hantvärkkarit vuodesta 1868.

Sosiaalisen median kampanja esittelee jäsenyrittäjiä Yhdistys on aloittanut alkukesällä jäsenyrittäjien esittelyt sosiaalisen median alustoilla Instagramissa ja Facebookissa.

Esittelyjä jatketaan syksyn ja loppuvuoden aikana.

TEKSTI JA KUVA MARIA AMPUJA

Yhdistyksen some-toiminnan aktivointia on suunniteltu jo pitkään ja nyt esittelemme jäsenyrityksiä yhdistyksen toiminnan, tapahtumien ja historian lisäksi. Idea sai potkua kevään kokouksissa ja kokosimme epävirallisen some-tiimin tämän ympärille. Alkuun on valikoitunut aktiivisia jäsenyrityksiämme hyvin erilaisilta ja perinteisiltä käsityöaloilta.

Esittelyt jatkuvat monipuolisesti myös alun jälkeen. Some-kampanjan tar-

10 hkty.fi 1�2025

koitus on myös tukea jäsenhankintaa.

Yhdistys toivoo mukaan toimintaan uusia jäseniä, ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa ei pelkästään kerro meidän upeista jäsenyrittäjistämme vaan myös toivottavasti inspiroisi muita liittymään mukaan mukavaan joukkoomme!

ajan jatkamme jäsenesittelyjä. Esittelyt julkaistaan myös yhdistyksen jäsenlehdissä, mutta kaikki kuvat yrittäjistä työn äärellä ja heidän tuotteistaan näet yhdistyksen some-tileiltä.

Somessa esillä ovat jo olleet käsityömestari Mariia Sundman, huonekalurestauroija Sanna Laurila ja metalliseppä Erkki Edi Kokko. Koko loppuvuoden

Facebook: www.facebook.com/hkty.fi

Tykkää kaikista yhdistyksen sometilien julkaisuista: Instagram: @stadinhantvarkkarit

Seuraa Instagramissa

Käsityömestari Mariia Sundman Design Laakso & Sundman ”Olen helsinkiläinen käsityömestari, ja olen pitänyt omaa pientä kivijalkaliikettä Kaartinkaupungissa jo vuodesta 2005. Työskentelen pääasiassa hopean ja nahan parissa, ja kierrätys on minulle sydämenasia. Lempityökaluni on poljettava Singer-ompelukone vuodelta 1905 – se on kulkenut suvussamme isoisoäidiltä asti. Isoäitini ompeli sillä aikoinaan omassa ateljeessaan, ja uskon, että juuri tuo sukupolvien ketju tekee koneesta minulle niin erityisen.

Olen jäsen Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksessä, joka on lämminhenkinen ja perinteikäs yhteisö täynnä taitavia käsityöläisiä. On inspiroivaa olla osa joukkoa, jossa arvostetaan perinteitä, osaamista ja intohimoa tekemiseen.

Tapaamiset ovat aina antoisia – niissä jaetaan vinkkejä, kokemuksia ja intoa käsillä tekemiseen.

Jos käsityöläisyys on sinulle tärkeää, tule mukaan! Yhdessä voimme pitää käsityöperinteen elävänä ja vahvistaa sen arvoa myös tuleville sukupolville.”

Metalliseppä Erkki Edi Kokko Ed’s Craft "Olen stadilainen metalliseppä ja yritykseni Ed's Craft on toiminut Töölössä vuodesta 2003. Intohimoni on metallisten taide- ja antiikkiesineiden, sekä kattokruunujen ja muiden valaisimien oikaisut, korjaukset ja puhdistukset.

Valmistan myös erilaisia heloja, uniikkikoruja ja veistoksia. Takomani risti on mukana Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyssä kesäkuussa, jossa on esillä 230 ristiä, jotka sepät ympäri maailman ovat takoneet toivon ja rauhan puolesta Ukrainaan.

Yksinyrittäjänä on mukava kuulua yhdistykseen, jossa voi verkostoitua ja viettää aikaa muiden käsityöläisten joukossa vaihtaen ajatuksia ja kokemuksia. Mukana on todella monen alan osaajia ja on ilo olla kivassa porukassa mukana!”

Näin kertoo HKTY:n jäsenyrittäjä käsityömestari Mariia Sundman. Hänet löydät yrityksestään Design Laakso & Sundman Helsingin kivijalasta osoitteesta Pieni Roobertinkatu 8.

Metalliseppä Erkki Edi Kokko on yksi Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenyrittäjistä. Hänen yrityksensä Ed’s Craft sijaitsee osoitteessa Eteläinen Hesperiankatu 10 (käynti porttikongista).

Kurkkaa Instagramista upeat käsintehdyt tuotteet @designlaaksosundman

Seuraa Instagramissa kuvia Edin hienoista töistä @edscraft_helsinki

Huonekalurestauroija Sanna Laurila Antiikki & Restaurointi Laurila ”Olen lapsesta asti nähnyt kauneuden elämää nähneessä pinnassa. Kotiin kertyi löytöjä luonnosta, kirpputoreilta ja isovanhempien ullakolta. Kiinnostus historiaa ja luovuutta kohtaan jatkui luontevasti taideopintojen kautta restaurointi- ja puusepän tutkintoihin.

Tästä syntyi yritys ja tarina, joka jatkuu edelleen.

Vuodesta 2013 olen tehnyt huonekalurestaurointia omassa yrityksessäni Porvoossa. Olen erikoistunut haastavien puuvaurioiden sekä erilaisten pintakäsittelyjen entisöintiin niin arvoantiikin kuin design-kalusteidenkin kohdalla.

Minut löytää myös huonekalurestauroijana MTV3:n Aarrepaja -sarjasta.

Olen ollut mukana Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksessä nyt toista vuotta ja tämän vuoden alusta myös järjestön valtuustossa. Erilaisista osaajista on kasvanut vahva ja monipuolinen yhteisö, jossa on ilo olla mukana!”

Huonekalurestauroija ja huonekalupuuseppä Sanna Laurila on yksi HKTY:n taitavista jäsenyrittäjistä. Hänen yrityksensä Antiikki & Restaurointi Laurila sijaitsee Porvoossa Yrittäjänkatu 8.

Seuraa Instagramissa @restaurointilaurila hkty.fi 1�2025

11

Kuva: Kansallisteatteri

Lallukan Taiteilijakotisäätiö 100 vuotta Kävimme toukokuussa yhdistyksen ryhmän kanssa katsomassa Kansallisteatterissa Lallukan Taiteilijakotisäätiön tuottaman satavuotisesityksen Juho Lallukan elämästä. Paikalla oli 20 yhdistyksen jäsentä seuralaisineen.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Tänä vuonna Lallukan Taiteilijakotisäätiö juhli 100-vuotista taivaltaan konsertein, juhlanäyttelysarjalla ja juhlinta huipentui Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta -näytelmään Kansallisteatterissa. Taiteilijakodin perustajasta kauppaneuvos Juho Lallukasta kertovaa näytelmää esitettiin toukokuussa vain kahden päivän aikana esitettävissä kolmessa näytöksessä. Roolitus koostui pääosin Lallukan asukkaista. Petri Liskin ohjaama henkilökuva karjalaisen paimenpojan kasvusta menestyväksi suurliikemieheksi ja merkittäväksi taiteen tukijaksi vei katsojat värikkäälle aikamatkalle 1900-luvun alun Karjalaan ‒ Räisälään, Käkisalmeen ja Viipuriin. Nuorena Juho

12 hkty.fi 1�2025

Lallukkana nähtiin nouseva tähti Karlo Haapiainen ja varttuneempana Juhona kaikkien tuntema Vesa Vierikko.

larimestari Raimo Laeslehdolle, joka on ollut yhteyshenkilömme säätiöön päin.

KUOHUVALLA ALOITETTIIN

PAIMENPOJASTA KAUPPANEUVOKSEKSI

Ennen esityksen alkua, kokoonnuimme teatterin lämpiöön ja yhdistyksen ryhmälle oli varattu lasilliset, ja toisetkin, kuohuviiniä, jonka tarjosi Lallukan Taiteilijakotisäätiö. Mukana oli Lallukan talon isännöitsijä Juha Lunden ja säätiön puheenjohtaja Mikko Mikkola, joka piti pienen puheen esityksestä ja toivotti ryhmämme tervetulleeksi esitykseen.

Erityisen hieno ele ottaa ryhmämme vastaan ja olimme siitä erityisen otettuja. Tästä ansio varmasti kuulunee maa-

Upea esitys viihdytti ja kosketti. Käsiohjelmaan kirjoitetun ohjaajan sanan mukaan näytelmän tärkein sanoma on sanoma kulttuurin arvostamisesta, tukemisesta ja kansansivistystyön tärkeydestä, sekä eteenpäin pyrkimisestä ja optimismista. Näytelmä kertoi myös karjalaisuudesta, olihan Juho Lallukka kotoisin Räisälän pitäjästä Käkisalmen kaupungin naapurista. Paimenpoikana aloittanut ja puotipoikana, myöhemmin maalaiskauppiaana jatkanut ja

Viereinen sivu: Näyttämöllä Vesa Vierikko ja Petri Bäckström.

Yllä: Kansallisteatterin hieno kattomaalaus.

Oikealla yllä: Lallukan Taiteilijakotisäätiön puheenjohtaja Mikko Mikkola toivotti ryhmämme tervetulleeksi katsomaan esitystä. Maalarimestari Raimo Laeslehto seisoo kuvassa keskellä.

Oikealla alla: Yhdistyksen ryhmä täytti yhden kokonaisen penkkirivin.

lopulta tukkukauppiaaksi ryhtyneestä Lallukasta kasvoi lopulta yhteiskunnallisen ja kansallisen heräämisen myötä monipuolinen vaikuttaja, suurliikemies, hyväntekijä ja taidemesenaatti. Raha ei ollut hänelle koskaan itsetarkoitus vaan kulttuuri ja sivistys, jotka raha mahdollisti.

Hänen suuret ansionsa huomattavana tukkukauppiaana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana palkittiin kauppaneuvoksen arvonimellä. Juho ja Maria Lallukka testamenttasivat pääosan omaisuudestaan taiteilijakodin rakentamista varten. Taiteilijakotisäätiö perustettiin taiteilijakodin rakentamista ja ylläpitämistä varten ja se valmistui vuonna 1933 Helsingin Töölöön 10 vuotta Maria Lallukan kuolemasta.

Teatteriesityksen lopuksi lauloimme kaikki yhdessä Karjalaisten laulun, jon-

ka sanat oli heijastettu näyttämölle.

Tämä oli erittäin hieno ja vaikuttava lopetus upealle esitykselle.

LALLUKAN TAITEILIJAKOTI

Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiö perustettiin 5.6.1925 tarkoituksena rakentaa taiteilijakoti, pitää siitä huolta ja sen myötä talossa asuvista taiteilijoista. Vuosien aikana taiteilijakodissa on asunut noin 300 maamme huipputaiteilijaa. Tunnetuimpia asukkaita ovat olleet mm. Tove Jansson, Aarre Merikanto, Eila Hiltunen ja Tauno Palo.

Nykytaiteilijoista mm. Kuutti Lavonen ja Tommi Toija. Yhdistyksen ryhmä kävi tutustumassa Lallukkaan vuonna 2019 yhdessä Helsingin Mestarikillan kanssa. Taiteilijakoti oli hiljattain kokenut mittavan kunnostusurakan, jonka maalaustöiden suunnittelijana ja valvojana

oli toiminut jäsenyrittäjämme ja Mestarikillan puheenjohtaja maalarimestari Raimo Laeslehto. Tästä vierailusta ja talon remontista voit lukea hkty. fi -jäsenlehdestä 1/2019 sivuilta 4–5.

Jäsenlehdet ovat kaikkien vapaasti luettavissa yhdistyksen kotisivuilta.

Yhdistys järjestää säännöllisesti teatterivierailuja niin Kansallisteatteriin kuin Kaupunginteatteriin. Isoon teatteriin on helppo varata isommallekin ryhmälle lippuja. Ryhmälle on aina varattuna väliaikatarjoilut etukäteen, niin kenenkään ei tarvitse jonotella itse ja kuluttaa lyhyttä väliaikaa siihen. Teatteri-illat on suosittuja ja erityisen toivottuja tapahtumia.

Lähteet: Esityksen käsiohjelma, teatterin ja Lallukan kotisivut hkty.fi 1�2025

13

Yhdistyksen huhtikuiseen kevätkokoukseen olimme saaneet projektipäällikkö Nellie Nybergin Suomen Yrittäjistä kertomaan KLOV-hankkeesta, mikä on kulttuuri- ja luovien alojen yritysten yrityskunnon kehittämisen ja omistajanvaihdosten edistämisen hanke.

Hankkeessa opastetaan luovien alojen yrittäjiä tunnistamaan paremmin yrityksensä arvoa ja omistamista sekä kehittämään yritystoimintaansa niin, että yritys on myyntikunnossa. Hanke keskittyy kulttuurin ja luovien alojen

yritysten tietoisuuden lisäämiseen omistajanvaihdoksista sekä valmiuksiin siirtyä yrittäjästä omistajaksi. Hanke on Euroopan unionin rahoittama.

Pilotti on osa kulttuuri- ja luovien alojen yritysten KLOV-kehittämishanketta, jossa tavoitteena on edistää näiden alojen yritysten kuntoa ja omistajanvaihdoksia. Hankkeesta vastaa Suomen Yrittäjät yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Pilotti on käynnissä 31.10.2025 asti.

Pilottiohjelma tarjoaa tukea ja työkaluja kulttuuri- ja luovan alan yrityksen myyntikunnon edistämiseen, digitalisaatioon, kasvuun sekä omistajavaihdokseen. Pilottiohjelma koostuu koulutuksista, webinaareista ja tapahtumista. Webinaarien tallenteet löydät alla olevan linkin takaa.

Hanke on loppumaan päin mutta kotisivuilta pääset katsomaan mm. yritysrahoitukseen ja mediasuhteisiin liittyviä webinaareja: www.klovhanke.fi Lisätietoja saat hankkeen projektipäälliköltä Nellie Nyberg, puh. 050 354 6882, nellie.nyberg@yrittajat.fi

VIINI-ILTA Viini-ilta pidettiin tänä vuonna syyskuun puolessa välissä mutta yhdistys ei ollut tänä vuonna mukana järjestämässä viininmaistelua koska ilta sattui juuri

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys liittyi vuoden 2024 alusta alkaen Suomalaisen Työn Liiton jäseneksi. Suomalaisen työn liitto on nyt Suomalainen työ. Nimen mukana uudistettiin koko brändi ja visuaalinen ilme.

Jokainen yhdistyksemme jäsen on siis myös Suomalainen työ ry:n jäsen. Avainlippu-merkkiä jokainen jäsenyritys hakee erikseen. Jäsenyyteen kuuluu Suomalainen työ ry:n laadukas koulutustarjonta, joka koskee jäsenyritysten koko henkilöstöä. Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalainen työ ry:n jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.

Lue lisää: www.suomalainentyo.fi

14 hkty.fi 1�2025

samaan aikaa Opintopäivien matkan kanssa Riiaan.

Yhdistyksellä on ollut hieno perinne saada viinitilallinen Hervé Lichtlé Ranskasta Alsacen alueelta esittelemään edellisen vuoden satoaan yhdistyksemme tiloihin. Hervé edustaa myös monien eteläranskalaisten tuottajien viinejä sekä samppanjoita.

Viini-ilta pidettiin tänäkin vuonna jäsenyrittäjämme Alakulttuuritila Alimuksen tiloissa Kalliossa. Jäseniä tiedotettiin illasta. Viini-ilta ei ole perinteinen viininmaistelu vaan viinit maistellaan ns. ammattimaisesti noin 20 eri viiniä kahden tunnin aikana ja tarkoitus on, että niitä voi tilata yhteistilauksella laatikoittain suoraan Ranskasta.

Tilatut viinit ehtivät jouluksi Suomeen.

Tulevaa ohjelmaa JÄSENTILAISUUKSIA, RETKIÄ JA MATKOJA

SYYSKOKOUS

Tervetuloa Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen syyskokoukseen tiistaina 11.11.2025 klo 19 Yhdistyksen toimistolle Hernesaareen Yhdistyksen koko vuoden ja samoin syyskokouksen teemana on Uusrenessanssi käsityöläisyydelle. Pohdimme yhdessä vuoden teemaan liittyen yhdistyksen ja jäsenyritysten kannalta, miten keinoälyn eli tekoälyn tai AI:n (Artificial intelligence) hyödyntäminen yritystoiminnassa toisi uutta nostetta ja arvostusta käsityöaloille.

AI:n hyödyntäminen yrityksessä automatisoi rutiininomaista työtä, antaa aikaa asiakkaille ja sen oikean työn tekemiseen.

JÄSENYRITTÄJÄ HUOM! Yhdistyksen toimintaa suunnitellaan jäsenyrittäjien toivomusten mukaan. Vinkkaa toimistolle tai kokouksissa millaista jäsentoimintaa haluaisit yhdistyksen järjestävän.

Julkaisemme myös ilomielin jäsenten kirjoittamia artikkeleita jäsenlehteen! Jos sinulla olisi aineistoa esim. pääkirjoitukseksi, oman alasi matkakertomukseksi tai kolumnin aihetta, otathan yhteyttä toimistoomme.

Tule tutustumaan muihin jäseniin ja verkostoitumaan!

Kaikki yhdistyksen jäsenet tervetuloa kokoukseen!

Menneitä tapahtumia, joista kirjoitetaan seuraavaan lehteen: KESÄRETKI 2025

Kuva: Mariia Sundman

Yhdistyksen ryhmä kävi elokuussa vierailulla kuvanveistäjä Laila Pullisen Veistospuistossa ja kotimuseossa Vantaalla.

Hieno kohde ja paljon nähtävää, lue kesäretkestä lehden seuraavasta numerosta.

OPINTOPÄIVÄT 2025 RIIKA Latvian pääkaupunki Riika hurmasi yhdistyksen ryhmän osallistujat! Niin paljon historiaa ja vanhoja hienoja taloja, lue matkasta lehden seuraavasta numerosta.

hkty.fi 1�2025

15

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja kontakteja Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet

tetty mm. ensiapu-, kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhake-

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen

muslomakkeen voit täyttää kotisivuillamme ja lähettää

virkistäviä retkiä, jäsenyritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä

sähköisesti.

ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenyys Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalaisen Työn Liiton jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.

Katso www.hkty.fi Tutustu jäsenetuihin ja täytä jäsenhakemuslomake!

Lisätietoja: Maria Ampuja

Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on

maria.ampuja@hkty.fi

yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä

puh. 050 556 2700

myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysLaajan palvelupaketin tilanneena saat asiantuntijan apua sosiaajuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja liturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupol-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto.

Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello valtakunnan eturivin 9–16 puh. 09 229asiantuntijaa.

221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

ven- ja omistajanvaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut