oli meidän 56 uuden ylioppilaan joukosta 27, todella pieni määrä niistä yhdessä aloittaneista 132 oppilaasta.
Viimeinen kouluvuosi Koulun seitsemäsluokkalaisten traditioihin kuului potkiaisten järjestäminen abiturienteille ennen penkinpainajaisia. Silloin oli pöytä koreana, ja nyt voitiin myös maksaa takaisin nahkakastajaisissa koettuja nöyryytyksiä kaikista abeista tehtiin omat laulut tai runot. Penkinpainajaisten jälkeen oli seitsemäsluokkalaisten Vanhojen päivä, jolloin todella yritettiin pukeutua 1800-luvun tyyliin ja sukujen vanhat vaatekappaleet olivat arvossa arvaamattomassa. Penkinpainajaiset olivat sitten luku sinänsä. Musikan koulun vanhoja abiturienttilakkeja (ne olivat harmaasta ja vaaleansinisestä paksusta kankaasta ja niissä oli harmaa teekkaritupsua muistuttava tupsu) oli saatu jo käyttää koko lukuvuoden ajan. Ainoa harmi oli, ettei niitä riittänyt kaikille. Opettajien laulut olivat käyneet ennen esitystä rehtorin sensuurin läpi, ja esimerkiksi itse rehtorin laulu jouduttiin tekemään kaksi kertaa uusiksi. Jotkut opettajat eivät tulleet kouluun penkinpainajaispäivänä, ja yhden luokanvalvojan kerrostaloasunnon ikkunan alle mentiin joukolla laulamaan hänen laulunsa. Oppilaat olivat ahkerasti keränneet rahaa kustantaakseen sekä Abina-lehden (silloinen myyntihinta 70 p) että penkinpainajaisjuhlan ainekset. Lahjoittajia olivat Erä-Aitta (Hiihtomäentie 39), Erä-Liha (Erätori), Ferro-osa (Elimäenkatu 15), Herttoniemen auto-
koulu (Hiihtomäentie 39), Kotikauppa (Munkkivuori), Kuljetusbaari (Herttoniemi), Kumi-Aula (Aleksis Kivenkatu 30), Lautta-Liha (Gyldenintie 6), Merika Oy (Kapteeninkatu 3), Otahallin baari (Otaniemi), Oy Herttora Ab (Kettutie 2), Paperi ja Kemikalio Emmy (Hiihtomäentie 38), Pentti Salo Oy (Karjalankatu 10), Priossi Oy (Louhelantie 2, Tapiola), Sahlstedt Oy (Viipurinkatu 10), Valinta Vuorinen (Kauppalantie, Etelä-Haaga), Vallilan huonekaluliike (Sturenkatu 27) ja V. Lahtinen Lihakauppa (Vaasankatu 23). Yhden oppilaan isän kuljetusliikkeeltä saatiin kuorma-autot penkkariajelua varten. Myös autojen koristelutekstit olivat käyneet opettajien sensuurin läpi. Itse penkinpainajaisjuhlat pidettiin voimistelusalissa. Aterian jälkeen letkajenkkasimme rehtori Teperin johdolla koko koulun läpi, myös aineluokkien kokoelmahuoneet ja tietysti portaat ylös ja alas. Ja sitten tanssittiin. Ylioppilaskirjoituksiin suhtauduttiin erittäin vakavasti. Meidän vuosiluokkamme oli varsinainen skandaaliluokka, kun näytti siltä, että ainekirjoituksessa tulee seitsemät reput. Arvosanat kyllä nousivat ylioppilastutkintolautakunnassa, mutta kolme oppilasta reputti ainekirjoituksessa. Yksi heistä kirjoitti laudaturin sitten syksyllä, ja kun hän sai vielä yleisarvosanaksikin laudaturin, rehtori tarjosi pullakahvit.
Mitä meistä sitten tuli Suurin osa vuoden 1965 ylioppilaista jatkoi jollekin akateemiselle uralle, mutta joukossa on myös menestyneitä yksityisyrittäjiä. Tohtoriksi väitelleitä on ainakin neljä, joista professoreita kolme. Tuli juristeja ja valtiotieteen maistereita, diplomi-insinöörejä, vieraitten ja kotimaisten kielten maistereita ja ainakin yksi voimistelunopettaja ja erityisopettaja. Itse asiassa yllättävän moni on tehnyt elämänuransa opetuksen parissa. Olemme kiitollisia niistä eväistä, jotka saimme elämäämme varten Herttoniemen yhteiskoulusta.
Oppilashuumoria 50 vuoden takaa Olipa kerran opettaja, joka ei ollut korjannut 3. luokan kokeita, koska hänen ensin piti korjata 4. luokan kokeet, ja joka ei ollut korjannut 4. luokan kokeita, koska hänen ensin piti korjata 3. luokan kokeet. Tai jonka silmälasit olivat jääneet kouluun tai sulake paloi, tai oli yleinen sähköhäiriö, tai äiti oli tullut odottamatta vierailulle, tai hissi oli juuttunut kiinni, tai vihot olivat jääneet kouluun tai kotiin, ja joka kuukauden odotuksen jälkeen kantoi hymyilevänä vihot luokkaan. Mutta tietysti ne olivat väärän luokan vihot. ----Hätä ei lue lakia – muusta kirjallisuudesta puhumattakaan. Ei kysyvä tiedä, minne eksyy. Kertaus on opintojen tulos. Tärkeintä on voitto eikä reilu tappio. Määritelmä: Epäkypsä oppilas on eri mieltä. ----Opettaja: Shut the window please. Oppilas: Okay boss. ----Opettaja: Mikä on Piae Cantiones? Oppilas: Siinä on sellaisia lauluja. Opettaja moittivasti: Ei ne ollu sellaisia, ne oli hurskaita. ----Olipa kerran opettaja (valitettavasti ei enää), joka kertoi varoittavan esimerkin tosielämästä: Ja on olemassa oppilaita, jotka lähtevät aamulla kotoa, mutta eivät menekään kouluun, vaan metsään jonkin kiven taakse ja ovat siellä koko päivän. ----Historianopettaja: Pidetään 3 kokeet ennen joulua. Ensimmäiseen tulee 200 sivua. Onko jollain jotain kysymistä? Oppilas: Mä kirjotan matikan. -------Opettaja: Saharassa ei ole mahdollista harjoittaa maanviljelystä. Mikä siis on elinkeino? Oppilas: Kalastus. ---------Opettaja: No pankaahan nyt sanomalehdet pois; ei tämä ole mikään eduskunnan istunto. -------Opettaja: Kuunnelkaas nyt kun on niin mielenkiintoista. Ja ellette kuuntele, niin istukaa sitten muuten tunnottomina. -------Opettaja: Muurahaishappoa valmistettaessa tarvitaan 8 atm:n paine. Oppilas: Miten ne muurahaiset sen järjestää? -------On puhe kaliumkarbonaatista: Mikä on se mielenkiintoinen ilmiö, joka esiintyy kaivovedessä monta kertaa? Oppilas: Sammakko. --------
Teksti: Anu Virkkunen-Fullenwider, Marjatta Sarvanto Kuvat: Holger Andersson, Liisa Hellevuo, Jaakko Peltola, Marjatta Sarvanto HERTTONIEMELÄINEN 25
