Länsi-Herttoniemen asuinalueen ympäristöarvot
L
änsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Se on rakennettu lyhyen ajan sisällä 1940-luvun lopulta 1950-luvun loppuun mennessä. Alueelle ovat tyypillisiä runsaat avokalliot, vaihtelevat maastomuodot ja runsas kasvillisuus. Rantakallioilta avautuvat pitkälle ulottuvat näkymät Vanhankaupunginlahdelle. Poikkeuksellinen luonto antaa alueelle erityisilmeen. Vaihtelevine maastomuotoineen se on tarjonnut lähtökohdan monipuolisen asuinympäristön ja virkistysalueiden suunnittelulle. Alueelle antaa ominaisluonteen kallioiden ja maastomuotojen mukaan toteutettu rakentaminen. Länsi-Herttoniemi on kaupunkikuvaltaan korkeatasoinen ja omaleimainen alue. Länsi-Herttoniemelle erityinen, leimaa antava piirre on luonnonympäristön läsnäolo sen jokaisessa osassa. Kalliot ovat nousseet merestä tuhansia vuosia sitten ja säilyneet meidän päiviin asti hyvän suunnittelun ansiosta. “Kalliot ei kasva takaisin” on herttoniemeläinen sanonta, joka hyvin kuvaa kallioita kohtaan osoitettua arvostusta ja niiden ainutlaatuisuuden ymmärtämistä. Paikalliset olosuhteet ovat muodostaneet lähtökohdan alueen suunnittelulle, mikä on antanut alueelle omaleimaisen luonteen. Miljöö on vaihteleva, jokaisella alueen osalla on omat erityispiirteensä. Rakentaminen on sijoitettu maastomuodot huomioon ottaen, kallioita ja puustoa säilyttäen. Myös katuverkosto noudattaa maaston muotoja. Loivasti
14 HERTTONIEMELÄINEN
maastomuotojen mukaan kaartuvat kadut ja vaihtelevat katunäkymät tekevät alueesta moni-ilmeisen. Herttoniemi on erinomainen esimerkki siitä, miten luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä yhdistäen voidaan luoda korkeatasoista ja viihtyisää ympäristöä, samalla säilyttäen luonnon erityispiirteitä. Luonnon monimuotoisuuden vaalimisella on tavoitettu rakennetun ympäristön monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Luonto ei toitsta itseään, jokainen puu ja pensas on erilainen. Samantyyppisiä piirteitä löytyy myös Länsi-Herttoniemen rakennetusta ympäristöstä. Jokainen rakennus on erilainen, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, jokainen näkymä on erilainen. Eränkävijäntori suunniteltiin alueen paikalliskekukseksi. Kaupat, koulut, kirkko ja ostoskeskus valmistuivat samanaikaisesti. Vuonna 1956 valmistunut ostoskeskus on Helsingin ja tiettävästi myös koko Suomen ensimmäinen ostoskeskus. Rakennusten sijaintia tonteilla eivät määränneet nosturiradat vaan topografia.Asemakaavassa oli kerrostaloalueilla rakennusalat merkitty suurempina kuin tarve vaati, ja määräyksellä, että rakennusalasta saa käyttää vain 3/4 rakentamiseen. Näin mahdollistettiin rakennusten sijoittaminen tontille maaston kannalta edullisimpaan paikkan ja säästettiin kalliot rakentamiselta. Tontteja ei ole aidattu, mikä lisää tilantuntua. Luonto muodostaa jatkuvan verkoston, jota herttoniemeläinen sanonta “luonto virtaa” kuvaa osuvas-
ti. Korttelipuistot on suunniteltu niin, että niiden välillä on luontoyhteydet. Kallioalueet toimivat lähialueidensa puistoina, pientaloalueella kalliot on jätetty kortteleiden keskelle. Rakennuskanta on monipuolista omakotitaloista kerrostaloihin. Omakotialue liittyy kerrostaloalueeseen kaksikerroksisten pienkerrostalojen ja rivitalojen välityksellä. Pienkerrostalot ovat rakennustyyppinä harvinaisia Suomessa ja antavat alueelle tavallisuudesta poikkeavan ilmeen. Länsi-Herttoniemen jokaisella alueen osalla on omat erityispiirteensä. Rakennukset on rakennettu paikan päällä ja käden jälki näkyy niissä selvästi. Rakennusten suunnittelijoina olivat monet aikakautensa merkittävät arkkitehdit. Luonnonolot tekevät Länsi-Herttoniemestä viihtyisän ja miljöön kannalta ainutlaatuisen alueen. Alkuperäisen luonnon piirteet ovat selvästi aistittavissa alueen jokaisessa osassa. Luonnonympäristö muodostaa alueella tontinrajoista piittamattoman verkoston piha-alueista lähipuistoihin ja laajempaan virkistysalueeseen. Puusto on runsasta ja kasvillisuus rehevää. Luontoverkosto vahvistaa luonnon elinvoimaisuutta ja edistää eri lajien säilymistä ja leviämistä. Luonnon monimuotoisuus on säilytetty Länsi-Herttoniemessä alueen suunnittelussa ja samalla on tavoitettu rakennetun ympäristön moni-ilmeisyyttä ja vaihtelevuutta, mikä tekee Länsi-Herttoniemestä ainutlaatuisen asuinalueen ja korkealuokkaisen elinympäristön. Carita Strandell
