JUKKA SOLEHMAINEN Dokkōdō — yksin kulkemisen taito

DOKKŌDŌ — YKSIN KULKEMISEN TAITO

TEKSTI: JUKKA SOLEHMAINEN KUVAT: JUKKA SOLEHMAINEN, WIKIPEDIA

Osaatko olla yksin? Mikäli vastasit kyllä, lue tämä teksti ja vastaa sitten uudestaan. Mikäli vastasit et, lue silti tämä teksti ja vastaa uudestaan.

Seuraavassa artikkelissa tulen esittelemään hyvin lyhyen 1600-luvulla Japanissa kirjoitetun, 21 teesiä sisältävän ohjeen siihen, miten tulisi elää. Luonnollisesti ohje on vain yhden miehen mielipide, mutta niin on myös tulkintasikin. Aion ensin esitellä käännöksen ja tekstin, ja sitten vasta kirjoittajan. Ymmärrät valintani kyllä, siitä älä huolehdi.

Olen käyttänyt pohjatekstinä japanilaista alkuperäistekstiä ja siihen laadittua käännöskommentaaria, joihin suosittelen lukijaa tutustumaan ennen tämän käännöksen lukemista tai sitä lukiessa. 1 Tämä siitä syystä, että em. kommentaarissa esitettyjä (kulttuuri) huomioita ja yksityiskohtia en itse paremmin osaisi sanoa, enkä myöskään niitä siis tässä toista. Lisäksi, tämä käännös ikään kuin kommentoi sekä alkuperäistä että kommentaaria, joten siksi on sitäkin tärkeämpää tutustua molempiin.

Siispä, pidemmittä puheitta: käännä sivua, oi rakas lukija, ja َرْقإ ,Tolle. vaariin otaْأ.

Kuva: Musashin omakuva, Wikipedia

1 Machida, T. (2012): The last words of Miyamoto Musashi — An attempt to translate his “Dokkôdô”. Bulletin of Nippon Sport Science University, 41 (2), 199–211. URL: https://web.archive.org/ web/20140904235144/http://library2.nittai. ac.jp/dspace/bitstream/11015/1059/1/41-2- 199-211.pdf

2 Machidan käännös kuuluu jotakuinkin “tie, jota kuljen yksin”. Olen päätynyt kääntämään tämän kuitenkin yksin kulkemisen taitona. Tämä siitä syystä, että merkki 道 usein merkitsee jonkinlaista harrastusta, oppia, ammattia tai intohimoa, jota seurata, esimerkiksi suomalaisillekin tutuissa sanoissa judo (pehmeä tie), aikido (harmonisen voiman tie), sado (teen tie) ja shodo (kirjoittamisen tie, so. kalligrafia).

3 Lause on kuin suoraan Konfutsen keskusteluista: Herrasmies ei ole missään puolesta tai vastaan. Hän vain seuraa sitä, mikä on oikein. (里仁;10: 君子之於天下也， 無適也，無莫也，義之與比).

4 Tämä kohta on sikäli tulkinnanvarainen, että modernin lukijan mieleen tulee pakostakin halu nähdä sana “objektiivinen” merkityksessä “tarkastella asioita täysin järjenmukaisesti”. Mutta oletettavasti 1600- luvun Japanissa sana liittyi enemmän konfutselaiseen “nimien oikaisemiseen” (正名). Sen perusperiaatteena on, että asioiden on vastattava niiden nimiä (tai nimien asioita?). Esimerkiksi perinnöllisen aatelin asema saattaisi olla järjenmukaisesti tarkasteltuna hyvinkin epäilyttävällä pohjalla, mutta konfutselaisen etiikan mukaisesti, sanoohan sen nyt järkikin, että suutari pysyy lestissään ja talonpoika maatilallaan. Tähän oikean käsi-

Yksin kulkemisen taito 2

1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 Älä toimi maailmaa vastaan. 3 Älä tavoittele maallisia nautintoja. Älä ole missään ikinä puolueellinen. 4 Älä pidä itseäsi tärkeänä, äläkä maailmaa merkityksettömänä. 5 Älä koskaan anna himon 6 vallata itseäsi. Älä jää murehtimaan mennyttä. Älä ole kateellinen äläkä vahingoniloinen. Älä harmistu yhdestäkään eron hetkestä elämässä. 7 Älä katkeroidu tai keksi tekosyitä, itsesi tai muiden onnen tai onnettomuuden puolesta. Älä antaudu rakkaudelle ja himolle. 8 Kuulostaa helpolta, eikö. Sopivaa settiä huoneentauluksi. Mutta

11 12 13 14 15 16 17 18 19

20 21 Älä kiinny asioiden ulkoiseen kauneuteen. 9 Älä pidättele asumuksesi suhteen turhia vaatimuksia. 10 Älä harrasta ylellisiä ruokia. 11 Älä hanki mitään antiikkia tai keräiltävää. Älä pidä mitään tabuna tai liian pyhänä. Älä arvosta muuta kuin aseitasi ja työkalujasi. 12 Älä karta edes kuolemista Tietä kulkiessasi. Älä tavoittele turhaa omaisuutta ja asuntoa vanhalle iällesi. Älä odota Jumalalta mitään, mutta älä myöskään loukkaa jumalia. 13 Älä uhraa mainettasi, vaikka uhraisit henkesi. Älä 14 koskaan poikkea soturin Tieltä. 15

tykseen liittyvä mielenkiintoinen näkökulma on Aristoteleen näkemys oikeudenmukaisuudesta: kohtele samanlaisia samalla lailla ja erilaisia eri lailla (καὶ ἡ αὐτὴ ἔσται ἰσότης, οἷς καὶ ἐν οἷς: ὡς γὰρ ἐκεῖνα ἔχει, τὰ ἐν οἷς, οὕτω κἀκεῖνα ἔχει: εἰ γὰρ μὴ ἴσοι, οὐκ ἴσα ἕξουσιν, ἀλλ᾽ ἐντεῦθεν αἱ μάχαι καὶ τὰ ἐγκλήματα, ὅταν ἢ μὴ ἴσα ἴσοι ἢ μὴ ἴσοι ἴσα ἔχωσι καὶ νέμωνται (Nikomakhoksen etiikka, V kirja,1131a). Samaa teemaa Aristoteles käsittelee myös teoksessaan Politiikka, III kirja 1280 a8-15. Molemmat teokset ovat vahvoja lukusuosituksia). Lause on myös suoraan johdettavissa Konfutsen Keskusteluista (為政;14): Herrasmies on tasapuolinen ja kaiken kattava; pikkusieluinen on puolueellinen ja yksityiskohtiin takertuva (君子周而不比，小人比而不周)

5 Tämä näkemys puolestaan pohjaa vahvasti buddhalaiseen näkökulmaan itsen merkityksettömyydestä.

6 Myös himo, kuten seuraavankin kohdan katumus viittaa maalliseen aistinautintojen haluun, buddhalaisittain ns. viiteen skandhaan kiintymistä.

7 Tämä eron hetkien (ja kuoleman) välttämättömyys on oleellinen osa japanilaista elämää ja estetiikkaa (vrt. vain hetken kukkivien kirsikankukkien ihailu). Sitä

kutsutaan myös nimellä Mono no aware (物の哀れ). Hieman vastaava merkitys välittyy sanoista Sehnsucht, sausade ja lacrimae rerum. Estetiikassa vastaava termi on wabi-sabi (侘寂), tietoinen epätäydellisyyksien tavoittelu ja virheiden/vaurioiden/ kuluman arvostus. Ilmiöllä on kuitenkin juuret Kiinassa, esimerkiksi kuuluisan Kolmen kuningaskunnan kertomuksen (三國 演義) alkusanoin: Taivaan alla on sanonta, se mikä on ollut kauan yhdessä, tulee hajoamaan; se mikä on ollut pitkään hajalla, tulee yhdistymään. (話說天下大勢，分久必 合，合久必分).

8 Alkuperäistekstissä sanaa rakkaudelle ei ole kirjoitettu kiinalaisin kirjoitusmerkein, jolloin sanan semantiikka jää (tai on jätetty tahallaan) epäselväksi. Japanissa on kuitenkin yhdyssana 恋慕, joka sopii ääntämykseen. Siinä rakkautta vastaava merkki on 恋, joka merkitsee intohimoa, seksuaalista rakkautta. Kuten kaikissa sivistyskielissä, myös japani (ja kiina alun perin) tekee erottelun tämän eroksen ja filosofisemman rakkauden välillä (agape/愛). Musashi ei muuten koskaan mennyt naimisiin tai saanut lapsia. Tämä antoi oivan tekosyyn muiden koulukuntien miekkamiehille halveksua häntä, sillä konfutselaisuudessa on suurin häpeä, jos mies ei kanna hedelmää ja jatka isänsä nimeä.

9 Ulkoinen kauneus viittaa tässä japanin kielen sanaan suki (好き), joka viittaa ennen kaikkea kauneuteen sofistikoituneena, kultivoituneena makuna. Idea on jokseenkin sama kuin modernissa abstraktissa taiteessa -- sitä ei voi arvostaa, ellei ole sosialisoitunut siihen kulttuuriin, jossa sille annetaan arvo (“price”, ei “value”). Pitää siis nähdä sisäinen, immanentti kauneus. Tai sitten voi olla myös, että Musashi tarkoitti kaikkea turhaa estetikointia. Piippu on vain piippu.

10 Le Corbusierin tavoin, “koti on kone, joka tuottaa asumista” (Une maison est unmachine-à-habiter.)

11 Machidan käännöksessä ei ole mielestäni aivan huomioitu sanan bishoku 美食 merkitystä juurikin ylellisinä ruokina. Homonymian takia Musashi olisi voinut myös kirjoittaa sanan hiraganoilla äänteellisesti びしょく, jolloin myös (seksuaaliset) aistinautinnot olisivat sisältyneet siihen.

12 Musashille aseet olivat työkaluja, mutta huomioiden tekstin universaaliuden on syytä täsmentää, etteivät kaikki työkalut suinkaan ole aseita: ...[e]t lacrimae prosunt: lacrimis adamanta movebis: fac madidas videat, si potes, ilia genas. (Ovidius, P. N. (2): Ars Amatoria I, l. 659. Rooma).

Kuulostaa helpolta, eikö. Sopivaa settiä huoneentauluksi. Mutta kuka tämän setin oikeastaan kirjoitti? Käsiteltävissä oleva teos on tosiaan alun perin 1600-luvulla eläneen, Japanin todennäköisesti kuuluisimman miekkasankarin kynästä. Kaverin, joka todistetusti yksin sivalsi ainakin 60 miestä kylmäksi, tietänee mitä tarkoittaa olla yksin.

Miyamoto Musashi, 1584–1645, oli ja on yhä Japanin eittämättä kuuluisin samurai (oikeammin rōnin eli isännätön samurai). Häntä kutsutaan myös kenseiksi (剣聖), miekkapyhimykseksi, ei ainoastaan taistelutaitojensa mutta myös, ehkä jopa, hänen syvällisten buddhalaishenkisten kirjoitustensa takia.

Maineensa hän kuitenkin saavutti ennen kaikkea edellä mainitulla, ylittämättömällä kaksintaisteluennätyksellään: ainakin 61 todistettua, perättäistä voittoa, joista suurin osa taisteltiin — ajan tapojen mukaisesti — kuolemaan saakka. Jotta tämä ei olisi ollut liian helppoa, kuuluisimmat kaksintaistelunsa Musashi kävi puumiekalla; parhaimmillaan “puumiekka” tosin tarkoitti pelkkää airosta hät’hätää veistettyä pitkää esinettä. Ai niin, em. lukuun ei tietenkään ole myöskään laskettu Musashin taistelukentillä saavutettuja voittoja. Häviöitä tuskin lienee montakaan, huomioiden sen mitä sodassa häviö olisi tarkoittanut.

Jotta kaikki tämä ei olisi tarpeeksi, Musashi oli myös erittäin henkevä mies: kirjailija, maalari, kuvanveistäjä ja rakennusinsinööri. Hän oli mestari tussimaalauksissa, mutta toimi myös rakennusmestarina Akashin linnalle sekä auttoi suunnittelemaan Hmejin kaupungin yleiskaavan. Hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa on Gorin no sho, suomeksi ilmestynyt nimellä Maa, vesi, tuli, tuuli, tyhjyys. 16 Teos esittelee hänen perustamansa miekkakoulukunnan ja sodankäynnin yleiset periaatteet hyvin lavealla, filosofisellakin tasolla, ja samat ideat olivat kirjoittajan mukaan sovellettavissa myös muihin elämänalueisiin, kuten taiteisiin.

Dokkōdō, sananmukaisesti “yksin kulkemisen tie” 17 , on Musashin aivan viimeisinä elinpäivinään kirjoittama henkinen testamentti ja eräänlainen tiivistelmä hänen aiemmasta tuotannostaan, myös koko elämänsä opeista. Se sisältää em. 21 opinkappaletta, jotka perinteiseen japanilaiseen tapaan ovat kaikki numeroitu ykkösinä — olivathan ne kaikki yhtä tärkeitä.

Tässä kohtaa lukija yleensä lukee nuo 21 kohtaa uudestaan. Ensi lukemallahan kukaan ei niitä muista, vaan käy ne kursorisesti läpi. Mutta luettuaan Musashin elämästä tämän tyngänkin verran vain, moni alkaa ihmetellä, että kukas se tämä Übermensch oli. Sitten käydään uudestaan nuo 21 ohjetta läpi, ehkä jopa vieraillen Wikipediassa.

Sitten hyvällä säkällä palataan tähän. Tässä vaiheessa henkilö harrastaa ankaraa kognitiivista dissonanssia ja kuumeisesti miettii mielessään, kuinka kumota jokainen noista 21 elämänohjeesta *(omaan) moderniin maailmaan sopimattomina, kohtuuttomina ja turhina. Musashilla kävi hiton kova tuuri, mutta ei hän mikään ihmemies ollut. Mitä arvoa näillä 21 lauseella voisi olla? 18

Tässä kohtaa, rakas lukija, ego ns. potkii ovet sisään ja astuu kehiin. Se, että joku tyyppi on saavuttanut näinkin paljon elämässään — herättää ymmärrettävästi katkeruutta meissä

kaikissa. Mitä me olemme saaneet aikaan? Joten jossakin pitää olla vikaa. Ja kun se tuskin on historiassa, niin löytyköön sitten näistä opinkappaleista.

Tokihan lauseissa on paljon päivitettävää. Mutta jos niitä säätää hieman, havaitsee 19 kyseessä olevan varsin fiksut ohjeet. Tästäkö se oli kiinni, se ettei taskussa vieläkään ole maisteria (saati voitettua kaksintaistelua, paitsi ehkä pingiksessä/beer pongissa)? Olisipa tämä opetettu koulussa! Mutta ei näin ajatella, koska katkeruus on niin paljon parempaa. Miksi tätä ei opetettu koulussa!? Koska se on turhaa! VMP! Ei elämä ole enää näin helppoa.

Tässä kohtaa, rakas lukija, voit heittää palikat seinään. Yksinäisyys olisi totisesti paljon helpompaa kuin tämä muiden seurassa oleminen, kilpailu ja vertailu!

Musashin tärkein opetus on, että jokainen näistä opeista on omaksuttavissa. Vielä parempaa, jokainen meistä voisi olla Musashi. Aloittaa voi vaikka siivoamalla huoneensa! Yleisestikin tällaisten elämänohjeiden paras anti onkin se, että ne ovat kuin peili, jota vasten joudumme rehellisesti tarkastelemaan elämäämme ja toimiamme. Ja usein se tarkastelu paljastaa epämiellyttävän totuuden. Jos ei, niin ainakin se saattaa oman ylpeyden tietoisuuteen, mikä myös on ihan hyvä tulos. Mutta tärkeintä on, että jokainen joutuu pysähtymään ja tarkastelemaan omaa elämäänsä hetken sielunsa pitkässä pimeässä yössä. Kirjaimellisesti, jokainen joutuu erilleen.

Jokainen meistä voisi ottaa kuolemanriskejä, jopa uhrata elämänsä vakaumuksensa puolesta. Tälläkin hetkellä voisi esimerkiksi lähteä kurdien riveihin Peshmergaan taistelemaan Isistä vastaan 20 , eivätkä riskit edes ole suuret. Voisi myös toimia muutenkin parantaaksesi maailmaa 21 . Voisi tehdä ostoboikotteja, voisi pitää ääntä muiden/heikompien puolesta, rakentaa itse jotain uutta maailmaan ja parantaa ympäristöä. Voisi edes meluta hesarin keskustelupalstalla tai ylilaudalla oikeuden puolesta. Voisi kuntoilla ja kehittää itseään 22 , kirjoittaa blogeja, voisi edes olla ostamatta turhaa roinaa täyttämään taloa, herkkuja tukkimaan verisuonia ja turhia tavaroita vain silmäniloksi ja keräilyvimman tyydytykseksi. Voisi, voisit… Mutta silti se sohva ja tekemättömyys voittaa. 23 Edes se gradun kirjoittelu ei kiinnosta, suorituksia roikkuu, sähköpostikin pitäisi lähettää…

No mutta, ei tässä pidä syyllistää. Jokaisella meillä on rajoituksemme. Musashikin sai hyvän kasvatuksen ja lähtökohdat syntymällä samuraiksi, vaikka isänsä kuolikin nuorena ja ensimmäinen kaksintaistelu oli jo 13-vuotiaana. Ajat olivat kuitenkin tuolloin eri. Mutta ihmiset eivät. Paitsi ehkä siinä, että heillä oli syy ja tavoite(:) elää. 24

Musashin coelhomainen listaus toimii siis, kun sitä tarkastellaan välineellisen järjen näkökulmasta. Moderni filosofia on kuitenkin edennyt tuuman verran syvemmälle Kuiluun, ja tuijottanut itse Petoa silmiin 25 , ja siten kyseenalaistanut ei vain elämän merkityksellisyyden, vaan itse merkityksen merkityksellisyyden. Kysymys, johon tällainen listaus ei lainkaan vastaa, kuulukin: Miksi pitäisi olla hyvä (välineellisesti, tai edes moraalisesti)?

On oikeasti rehellisesti kysyttävä: Miksi? 26 Miksi pitäisi elää,

13 Alkuperäistekstissä käytetään sanaa “busshin” (仏神), joka koostuu buddhan ja jumalan kirjoitusmerkeistä. Yhdessä ne siis tarkoittavat koko aikansa buddhalais-shintolaista pantheonia, mutta tässä käännöksessä olen tavoitellut ajallemme ja paikallemme sopivampaa käännöstä.

14 Tyylillisenä seikkana olen päättänyt kääntää koko listaan negatiivisina ohjeina, so. kieltoina. Mielestäni koko listan henki on kieltäytyminen eri asioista, joten valinta tukee sitä. Eikö yksinäisyyskin ole omalla tavallaan negatiivista -- seuran puuttumista.

15 Tässä soturin Tie pitää ymmärtää laajalti kaikkena sinä, mitä tuon ajan samurailta odotettiin. Nitobe Inazō muotoili tämän kunniakoodin myöhemmin teoksessaan Japanin sielu seuraaviksi hyveiksi: oikeudenmukaisuus (義), rohkeus (勇), myötätunto (仁), kohteliaisuus (礼), rehellisyys (誠), kunnia (名誉), uskollisuus (忠義), itsekuri ( 自制), vanhempainkunnioitus (孝), viisaus ( 智) ja veljeys (悌). Käytännön voi jokainen lukea esimerkiksi Japanin historiasta II maailmansodassa.

16 Oikeampi käännös olisi viiden kehän tai renkaan kirja (五輪書), mutta nykyinen käännös on jäänyt elämään. Suomennos löytyy otavalta, ISBN: 9789511075264

17 獨行道 kirjoitusmerkeillä kirjoitettuna. 獨 tarkoittaa yksin, 行 kulkemista ja 道 tietä niin fyysisessä kuin henkisessäkin mielessä.

18 Du gehst über sie hinaus: aber je höher du steigst, um so kleiner sieht dich das Auge des Neides. Am meisten aber wird der Fliegende gehasst (Friedrich Nietzsche: Näin puhui Zarathustra).

19 Lauseen neljä (älä ole missään ikinä puolueellinen) mukaisesti täysin ulkopuolisen silmin, tietenkin.

20 En suosittele, mahdollisesti laitonta ja vaarallista.

21 Esimerkiksi Sampo Tukiainen, kemian ja tekniikan ammattilainen, joka on kehittänyt hiilinegatiivista biohiiltä, lämmöntuottoa ja maaperän tuottavuutta varten, on kasvissyöjä ja lisäksi kasvattaa omat ruokansa itselleen ja perheelleen, elvyttäen ja työllistäen sekä maata että perinteitä Hämeen mailla. Miten sinä pelastat maailman? URL: https://yle.fi/uutiset/3-11289293

22 Kuten Antti Rintanen, joka oli jo alle kolmekymppisenä lääkäri, opiskelee tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, taekwondon maailmanmestari ja ennen kaikkea neljän upean lapsen isä! URL: https://www.hs.fi/urheilu/art2000006154991.html

23 Lohdutukseksi voin antaa seuraavan viisauden: Aika, jonka tuhlaamisesta nautit ei koskaan ole tuhlattua aikaa.

24 Japaniksi ikigai (生き甲斐), tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista elämän merkityksellisyyden ja päämäärällisyyden kokemusta, josta seuraa halu elää ja olla aktiivinen, toimia.

25 “Jos katsot tarpeeksi sisälle syvyyksiin, muista, että syvyys katsoo myös sinua.” (Friedrich Nietzsche, Hyvän ja pahan tuolla puolen, aforismi 146: Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein.)

26 “Miksi ihmiset katsovat aikaa, sillä aika katsoo meitä aina.

Miksi ihmishenki on niin halpa? Onko huominen varma?

Ihminen teki maahan rajat, mutta eikö maapallo ole yks ja sama?

Eli miksi ihmisiä tapetaan, kun me samalla maapallolla asutaan (näin on). Mikä saa minut sanomaan vittu (vittu)? Miksi salkkarit on niin suosittu?”

Kysymyksiä, MC Stepa (Joni Stenberg), levyltä MC (Joku Roti Records 2008)

27 Yona (Johanna Pitkänen), kappaleesta Elämän luonne, albumilta Vaikka tekee kipeää, ei haittaa (Timmion Records 2012)

28 Kts. kohta 6: Älä jää murehtimaan mennyttä

29 Der Mensch nämlich ist das grausamste Thier (Friedrich Nietzsche: Näin puhui Zarathustra).

30 “Man’s unfailing capacity to believe what he prefers to be true rather than what the evidence shows to be likely and possible has always astounded me. We long for a caring Universe which will save us from our childish mistakes, and in the face of mountains of evidence to the contrary we will pin all our hopes on the slimmest of doubts. God has not been proven not to exist, therefore he must exist.” (Prokhor Zakharov, teoksessa For I Have Tasted The Fruit, teoksessa Sid Meier’s Alpha Centauri (1999), Firaxis Games

31 Suosittelenkin tutustumaan aluksi Epiktetoksen hyvin lyhyeen Käsikirjaan (tunnetaan myös nimellä ohjenuora, löytyy ilmaiseksi mm. internetistä) ja sitten Marcus Aureliuksen Mietteitä teokseen.

32 (里仁 ;17):見賢思齊焉；見不賢而內自 省也。(為政;24):見義不為，無勇也。

kohdan 21 mukaisesti, (soturin) tietä seuraten? Jotta lääninherralla olisi enemmän riisiä riistettynä talonpojan selästä? Miksi ramman on nähtävä kaikki se vaiva, jotta hänen unelmansa juoksijan urasta toteutuisi? Eikö olisi helpompaa, tehokkaampaa ja tuottavampaa, jos kaikki seuraisivat luontaista rataansa ja olisivat/tekisivät sitä, mihin parhaiten ja tahtoen sopivat? Eikö olisi parempi, jos kaikki eläisivät yksin. Tällöin ei työväen selkänahasta aiheettoman voiton kiskovaa luokkaa enää voisi olla olemassa, ja eikö juuri vaurauden epätasa-arvoinen jakautuminen ole maailman epäonnettomuuden tilan juurisyitä? Jokainen meistä voi tehdä maailmasta paremman — tekemällä vähemmän. Tekemällä vain sen, mitä itse yksin tarvitsee. Loppu, joka verojen myötä valuisi vain pohatoille ja muille sika(ri)portaan edustajille, valuukin sinun omaan hyvinvointiisi ja rauhaasi, ajaksesi tehdä ja “olla vaan niinku ei oiskaa, useimmiten paremmin ei tehdä voiskaa”. 27

Mutta ei katkeruus ketään kaunista. Pitää vain karistaa pölyt ja jatkaa matkaa. 28 Jos eläintä haavoittaa, se puolustautuu. Se kyllä muistaa ja varoo, mutta se ei vihaa. Se vain oppii. Ihmiset eivät näin tee, vaikka eläimiä ovatkin. Ihmiset ovat julmia ja vihaavat. 29 Ihminen saattaa oppia joskus, mutta (vihaa) ihminen tuntee aina. Meillä on aina pakonomainen tarve etsiä täydellisestä vika, hyvästä paha, löytää jokin syy jonka perusteella voimme todeta itsemme paremmaksi. Tai ainakin edes vakuutella itselle olevamme oikeassa, huolimatta siitä mitä todistusaineisto kertoo. 30 Homo economicus on oikeastaan poikkeustapaus. Siksipä Musashin opeissa on pohjimmiltaan kyse tästä: Ole kuten eläimet, äläkä kuin ihmiset. Yksi tavoite. Ei turhia tunteita. Tässä suhteessa hänen oppinsa enemmän kuin vain muistuttaa muinaisia stoalaisia oppeja mielenlujuudesta 31 sekä buddhalaista ajattelua. Ole yksin itsesi kanssa, vaikka olisitkin keskellä laumaa. Hoida oma tonttisi.

Juuri tätä on mielestäni yksin kulkeminen. Turhan katkeruuden hylkäämistä. Ei kateutta, ei vihaa. Jos joku tekee asiat paremmin, otetaan oppia ja ollaan parempia. Ei egoa. Tätä Mestari tarkoitti sanoessaan: Kun näet itseäsi paremman, mieti kuinka voisit tulla hänen kaltaisekseen. Kun näet jonkun itseäsi heikomman, mieti omia vikojasi. Jos tiedät, mikä on oikein etkä sitä toteuta, se on pelkuruutta. 32

On merkittävää huomata, että yhdessäkään kohtaa Musashin listaa hän ei mainitse onnistumisen tavoittelua. Itse asiassa se ei lainkaan sopisi hänen filosofiseen taustaansa. Buddha opettaa, että haluaminen on kaiken kärsimyksen alku; taolaisuus opettaa, että elämässä matka, ei päämäärä, ratkaisee; konfutse opettaa täydellisen hyveen olevan sitä, että ajattelee ensin itsensä voittamista, vasta sitten ulkoista tulosta. 33 Usein menestyksekkäät ihmiset ovat heitä, jotka heittäytyvät täysillä, lopputuloksista välittämättä toimintaan. Ja he myös tiedostavat, ettei lopulta ole muita vihollisia kuin me itse; alitajuntamme ja sisäiset petomme.

Kun tiedostaa tämän, että lopulta jokaisen taistelu on heitä itseään vastaan, on helppo kulkea yksin. Sillä kukaan ei voi sinua lopulta tässä taistelussa auttaa. Toki eivät myöskään nämä 21 oppituntia maailmalle. Katolle pääsee muitakin reittejä pitkin kuin vain tikapuilla.

Nyt, lukija, kysyn vielä kerran: osaatko kulkea yksin?

Kuva: Musashin maalaus munkki Hoteista, wikipedia