EERO TAIPALE Kriisimeemien anatomiasta

Ihmiset kokevat tämän kriisin toisistaan eristyksissä, mutta tekevät silti samoja asioita yhdessä ja löytävät niistä huumoria.

KRIISIMEEMIEN ANATOMIASTA

Teksti: Eero Taipale Kuvitus: Ella Rantanen

1900-luvulla kriisit synnyttivät vastareaktiona monia asioita: populaarikulttuuria, lakkoja, mielenosoituksia. Nykyään yhteisöllisyyttä kriiseihin tuo myös oman aikakautemme taiteenlaji – meemit.

Maaliskuu 2020. Puhelimesi viestisovellukset ovat taas täyttyneet loputtomasta virrasta koronameemejä. Vessapaperilinnoituksissa majailevat kissat. IT-klovni tarjoamassa käsidesiä viemäristä. Talouskriisiä vastaan taistelemassa rahaprintteriä laulattava FEDin boomer. Meksikolaisen olutmerkin hyödyntäminen tavoilla, joita et taatusti tullut ajatelleeksi muutama kuukausi sitten.

Meemejä pidetään yleisesti ottaen nuorten juttuna, mutta nyt jopa isäni on kunnostautunut koronameemien jakamisessa. Ehkäpä etätyöt ja muut rajoitukset luovat ajankäytölle uusia kohteita kaikissa ikäluokissa.

Nyt käsillä oleva kriisi ei ole ensimmäinen (ja ei muuten taatusti myöskään viimeinen), johon reagoidaan meemeillä. Itse havahduin toden teolla tähän ilmiöön vasta tammikuussa, kun USA:n ja Iranin välinen konflikti kiristyi. Sain kolmanteen maailmansotaan liittyviä meemejä ihmisiltä, joiden en uskonut olevan kiinnostuneita tai tietoisia maailmanpolitiikan tapahtumista. Se yllätti, ja sai minut pohtimaan, millaista kuvaa meemit antavat kriiseistämme, ja osataanko niihin suhtautua kriittisesti. Ilmiöstä uutisoitiin Yhdysvalloissa, jossa se onkin laajempi kuin Suomessa.

Miksi kriisit herättävät ihmisissä inspiraatiota ja halua tehdä ja jakaa meemejä? Oma mututuntumani on, että juuri korona on suosittu meemiaihe, koska a) se koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella ja b) se tarjoaa helppoja ja samaistuttavia kohteita meemeille, kuten vessapaperin ostaminen tai kotiin linnoittautuminen. Ihmiset kokevat tämän kriisin toisistaan eristyksissä, mutta tekevät silti samoja asioita yhdessä ja löytävät niistä huumoria.

Toisaalta voi myös pohtia, ovatko meemit jonkinlainen tapa kohdata kriisejä ja hallita omaa suhtautumistaan kriisiin. Ajatukset on helpompi pitää positiivisina, kun tilanteesta löytyy jotain, jolle nauraa. Vaikka asia voi hyvin olla näin joidenkin ihmisten tapauksessa, olen kuitenkin pääsääntöisesti epäileväinen tämän suhteen: kriisit vain sattuvat olemaan helppo meemien lähde. Jos kriisi tuntuu ahdistavalta, voivat meemit vain pahentaa oloa. Tilanne voikin olla epämiellyttävä, jos sosiaalisesta ympäristöstä tulee jatkuvalla syötöllä meemejä aiheesta, joka jo valmiiksi painaa mieltä.

Millaista kuvaa meemit antavat kriiseistämme ja osataanko niihin suhtautua kriittisesti?

Kun mietitään, millaiset kriisit eivät sovellu menestyksekkäiden ja yleisesti hyväksyttyjen meemien kohteeksi, tulee väistämättä mieleen ilmastonmuutos. Vaikka netti on pullollaan ilmastonmuutokseen viittaavia meemejä, eivät ne silti ole meemien valtavirtaa. Tuskinpa voisit kuvitella selaavasi läpi ne sata meemiä hukkuvasta jääkarhusta, jotka ovat kilahtaneet puhelimeesi viimeisen tunnin aikana. Tämä selittyy ainakin osittain sillä, että kriisinä ilmastonmuutos on jo päässyt elinkaaressaan pitkälle, joten siitä ei enää ole kovin trendikästä meemeillä. Sen lisäksi ilmastonmuutoksesta on yhteiskunnassamme huolestunut konsensus ainakin nuorten keskuudessa, joten siitä ei yksinkertaisesti ole mielekästä repiä meemejä.

Koronameemit kokenevat saman kohtalon aikanaan: niiden elämänlanka sammuu joko kriisin keston tai sen kasvavan vakavuuden ja traagisuuden vuoksi. Samaan ”kiellettyyn” kriisikategoriaan kuuluvat vaikkapa humanitaariset kriisit, jotka koskettavat vain tiettyä väestöä maapallolta – Syyrian sodasta ei kovin moni ole tehtaillut kissameemejä.

Meemit ovat monimutkaisuudessaan yksinkertaisia. Niiden tekemisen ja kuluttamisen taustalla olevina motiiveina mahdollisesti halutaan ajatella olevan poliittista vaikuttamista, ahdistuksen purkamista tai salaliittoteorioiden levittämistä. Mutta melko usein kyseessä on vain tekijän yritys luoda huvittavaa sisältöä, ja kuluttajan halu viihdyttää itseään tai kokea olevansa meemitrendien aallonharjalla. Ja kun kuvat vessapaperivuorista WhatsApp-ryhmissäsi kuolevat sukupuuttoon, saattaa edessä odottaa tietyssä mielessä eräänlainen meemikriisi.