5 minute read
Miten koronavirus on vaikuttanut opiskelijoiden elämään maailmalla?
FANNY, RUOTSI
Opiskelu tapahtuu etänä, mutta muuten kaikkea saa tehdä. Ruotsalaisia koko koronavirus ei pahemmin hetkauta, päinvastoin: moni tekee etätöitä, joten nyt on entistä enemmän syytä käydä lounaalla, bissellä ja tietysti fikalla. Mikä oiva tilaisuus panostaa sosiaaliseen elämään! Koskaan en ole nähnyt näin paljon ihmisiä julkisilla paikoilla. Täällä Malmössä on myös ollut kiva, aurinkoinen kevätsää, mikä on voinut vaikuttaa siihen, että ihmiset ovat ryömineet koloistaan.
Advertisement
LEIFUR, ISLANTI
Viime viikkoina olen työskennellyt kotoa käsin ja nähnyt ihmisiä lähinnä videopuheluiden välityksellä ja käydessäni ruokakaupassa ja lenkillä. Minusta tuntuu, että ihmiset Islannissa suhtautuvat poikkeusoloihin rauhallisesti, vaikka tilanteen vakavuus ymmärretäänkin. En ole aistinut suurempaa turhautumista tai pelkoa. Viranomaiset ovat toimineet järkevästi, ja hyvä viestintä on auttanut paljon. Olemme suhteellisen tottuneita luonnonkatastrofeihin, joten viranomaiset ovat varautuneita ja ihmiset ovat tottuneita poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
JULIA, LONTOO
Koronaviruksen vaikutukset Lontoossa ovat olleet isot ja yliopistot ovat olleet kiinni jo maaliskuun alusta asti. Täällä on nähnyt kyllä paljon yhteisöllisyyttä ja monet kaveriporukat on pysyneet yhteyksissä Zoomin välityksellä, varmaan aika samalla tavalla kuin Suomessakin. Iso ero ehkä täällä on, että ihmiset on lähtenyt paljon mukaan kaikkiin some-hyväntekeväisyystrendeihin ja että rajoitukset ovat oikeasti aika tiukat, esimerkiksi kauppaan joutuu jonottamaan sisälle ja puistoissa ei saa istua ulkona edes yksin, mikä on Lontoossa aika harmi, kun kaikki ovat jumissa pienissä asunnoissaan.
KOONNUT: SARI EESTILÄ JA AINO LEHTINEN
Koronavirus on vaikuttanut elämään kaikkialla maailmassa. Kysyimme opiskelijoilta ja vastavalmistuneilta ympäri maailmaa, miten koronavirus näkyy heidän arjessaan.
KALLE, ETELÄ-KOREA
Saavuin Soulin vaihto-opiskelujaksolleni helmikuussa. Koronatilanne oli täällä juuri lähtenyt rajuun nousuun, ja koko maailma odotti, mitä seuraavaksi tapahtuu. Lukukautemme alkua lykättiin kolme viikkoa, joten vapaa-aikaa oli reilusti. Hengityssuojaimen pakollisen käytön lisäksi pääkaupungissa ei ollut rajoituksia. Tämä oli opiskelijan näkökulmasta varsin mukavaa, vaikka saimmekin välillä pahoja katseita. Etelä-Korea on onnistunut pysäyttämään koronaviruksen leviämisen lähes kokonaan. Tämä on melkoinen muutos maaliskuuhun, jolloin yli 1 000 000 korealaista vaati presidentti Moonin eroa. Tällä hetkellä suurin osa uusista tapauksista on ulkomailta palaavien korealaisten “ansiota”. Vasta viime viikkoina Soulin kaupunki on suositellut yökerhojen ja klubien sulkemista. Osa omistajista kuuntelee, osa ei. Tällä hetkellä tilanne on pahimpienkin epäilijöiden mielestä jo hallinnassa. Tämä onnistui ilman maanlaajuisia karanteeneja tai ostopaniikkeja. Hakeuduin hoitoon flunssan takia, ja lääkäri suositteli minulle noin 150 euron arvoista COVID-19-testiä. Opiskelijan budjetille hieman kirpaiseva hinta oli näissä olosuhteissa pakko maksaa. Lasku meni kuitenkin kokonaan hallituksen maksettavaksi, ja itse maksoin vain lääkärikulut. Testin tulos oli onneksi negatiivinen. Jokainen tuntemani vaihto-opiskelija tuntee olonsa täällä turvalliseksi.
FANNI, IRLANTI
Irlannissa yliopistot on suljettu toukokuun loppuun asti ja tapahtumat on luonnollisesti peruttu. Kokeet on korvattu esseillä ja etäluennoilla. Kandin kirjoittamiseni on vaikeutunut, kun kirjastosta ei saa kirjoja lainaan. Ainoastaan tavalliset kaupat ja apteekit ovat auki. Sosiaalinen elämä on minimissä, mikä toisaalta helpottaa opiskelua.
Dublinissa kotoa ei saisi poistua yli kahden kilometrin päähän, mikä vaikeuttaa esimerkiksi lenkkeilyä. Toisaalta olen viettänyt aikaa kämppisteni kanssa: jumpannut, tanssinut ja kokkaillut. Kyllä tähän alkaa jo pikkuhiljaa tottumaan!
LILLA, UNKARI
Kerron kokemuksistani odotellessani netin kautta pidettävän espanjan kurssin alkua. Sekä espanjan että suomen kielen kurssini ovat siirtyneet etäopetukseen pienryhmissä, jotta voimme harjoitella myös puhumista. Rakastan suomen kieltä, joten olen jatkanut sen opiskelua erasmus-vaihtoni jälkeen. Suurin osa psykologian kursseistani on toteutettu lataamalla luentomateriaalit opettajien audiokommentoinnin kera nettiin. Valmistun tänä lukuvuonna, joten myös väitöstilaisuuteni tapahtuu netin kautta. Olen tällä hetkellä Unkarissa, missä opiskelen, mutta perheeni asuu Serbiassa ja Serbia on kokonaan suljettu, joten en näe perhettäni todella pitkään aikaan, mikä on järjetöntä, sillä asumme vain kahden tunnin ajomatkan päässä toisistamme. Kävin viimeksi kotona helmikuussa, enkä ottanut kesävaatteita mukaan ja nyt Unkarissa alkaa olla todella lämmin.
Minulla kesti kauan hyväksyä tämä tilanne, surin pitkään suunnitelmia muuttumista. Tämä on viimeinen lukukautena yliopistossa opiskelukavereideni kanssa ja on inhottavaa, ettemme voi nauttia viimeisistä kuukausistamme yhdessä, emmekä voi edes jättää hyvästejä. Totta kai tulen pitämään yhteyttä lähimpien ystävieni kanssa, mutta on vain niin surullista, että kaikki tapahtui niin nopeasti… Mutta nyt minulla on parempi olo, viimeistelen graduani ja yritän nauttia luonnosta sekä rohkaista ihmisiä ilmastotoimiin.
AMY, ISRAEL
Israelissa rajoitukset ovat olleet aika tiukkoja, olemme olleet eristettyinä koteihimme jo melkein kuukauden. Määräys täydellisestä eristäytymisestä tuli noin viikko sen jälkeen, kun lukukauden oli tarkoitus alkaa, mutta prosessi oli vaiheittainen, joten yliopisto siirsi aloitusta viikolla valmistautuessaan virtuaaliseen opettamiseen pääasiassa Zoomin kautta. Uusi virtuaalinen luokkahuone ei ole ideaalitilanne monelle, mutta saavuttaa kuitenkin etäoppimisen tavoitteet. Itse pidän enemmän etäjärjestelystä, sillä pystyn keskittymään paremmin kuin oikeassa luokkahuoneessa ja jos en pysty keskittymään, voin katsoa nauhoitetut luennot uudelleen Moodlen kautta.
Opiskelijajärjestöihin tilanne on vaikuttanut myös, mutta useimmat järjestävät edelleen tapahtumia Zoomin kautta. Tapahtumat ovat esimerkiksi elokuvailtoja, vierailijaluentoja, keskusteluja, kokkikilpailuja, jne. Mielestäni vaikeinta rajoituksissa on ollut se, ettemme ole saaneet poistua yli 100 metrin päähän kodeistamme ja poliisi on valvonut tätä rajoitusta. Onneksi tämä päättyi viime viikonloppuna. Niin, ja saimme tietää, että tänä lukuvuonna emme palaa enää normaaliin opetukseen, joten tentitkin tehdään Moodlen kautta, mistä tulee mielenkiintoista.
ILKA, ITÄVALTA:
Viimeisen kuukauden olen työskennellyt kotoa käsin. En ole käynyt keskustassa sitten maaliskuun alun. Lähden asunnostani ainoastaan ruokakauppaan ja aamulenkille. En pelkää virusta, ja onhan minulla voinut jo olla se tietämättäni. Minua kuitenkin huolettavat vanhemmat ihmiset perheessäni. En ole suuri perhetapaamisten fani, joten minua ei haittaa olla tapaamatta heitä muutamaan kuukauteen, vaikka tiedän, että se harmittaa isovanhempiani. Eniten minua huolettaa epävarmuus siitä, kuinka suuret vaikutukset viruksella lopulta on – etenkin taloudelle ja terveydenhoitoalalle. Kukaan ei tiedä, ja sitä on hullua ajatella.
SILJA, ISO-BRITANNIA
Lontoossa on noussut valtava yhteishenki. Kansalaisyhteiskunta ja naapurustoyhteisöt ovat vahvistuneet. Ainakin täällä Etelä-Lontoossa on perustettu Mutual Aid -WhatsApp -ryhmiä, joihin ihmiset voivat liittyä sen mukaan, millä kadulla asuvat. Näin samalla kadulla asuvat voivat auttaa toisiaan esimerkiksi kaupassa käymisessä. Myös julkinen terveydenhuolto NHS on luonut applikaation, jonka kautta ihmiset voivat tarjota apua. Itse olen ilmoittautunut vapaaehtoiseksi soittamaan ihmisille, jotka ovat kotonaan yksin eristäytyneinä.
Joka torstai kahdeksalta jokainen Lontoossa avaa ikkunat ja ovet ja taputtaa ja huutaa kiitokseksi hoitohenkilökunnalle. Ensimmäisen kerran ajattelin, että en minä kyllä kehtaa alkaa mölyämään omasta ikkunastani. Avasin kuitenkin oven, ja yhtäkkiä joka puolelta kuului huutoa ja autojen tööttäilyä. Näinkin yksilökeskeisessä ja kiireisessä kaupungissa se, että kaikki tekevät yhtä aikaa jotain, on tosi liikuttavaa.”
