Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät: Yrittävä Lakeus 3-2022

YRITTÄVÄ

Rentouttavaa joulun aikaa ja menestystä vuoteen 2023!

Tässä numerossa

Toimitusjohtaja tuumaa 4

Puheenjohtajalta 6 Maakunnallinen yrittäjäpalkinto 2022 8

Maakunnallinen yrittäjäpalkinto 2022 11 Maakunnallinen yksinyrittäjä 2022 14

Maakunnallinen nuori yrittäjä 2022 17 Uudet jäsenet 20 Tuulahdus työvaliokunnasta 27

Kahden yrityksen jatkaja 28 Rohkeiden yrittäjien käsissä Kurikan lakkitehdas heräsi taas eloon 32 Kaupallinen yhteistyö 35 Esittelyssä: Jussi-Pekka Kurikka 36

Miten muistaa työntekijöitä vuoden lopussatällaisen lahjan yritys voi antaa verottomasti 37 Yrittäjän rinnalla kulkijan muuttuva maailma 38 AVI vastaa: Ulkomaisen työvoiman valvonta 40

SeAMK 42 Sedu 44 SYO 46

YRITTÄVÄ LAKEUS MEDIATIEDOT 2022

Ilmestymis- ja aineistopäivät 2022 Nro aineisto ilmestyy 1/22 15.4. vko 19 2/22 18.8. vko 37 3/22 17.11. vko 50

Ilmoitushinnat ja koot

1/1 takakansi 1000,1/1 sisäsivu 900,1/2 sisäsivu (240 x 155 mm) 500,1/4 sisäsivu (120 x 155 mm) 350,-

Tekniset tiedot

Puhtaaksileikattu koko: 240 x 310 mm

Koko sivun ilmoituksessa oltava lisäksi 5 mm ylimeno joka reunalla. Värillisyys: nelivärinen

Painosmäärä ja jakelu

Painosmäärä 6 000 kpl

Jakelu: 21 kunnan alueelle EteläPohjanmaalla ja Pohjanmaalla - jäsenyrittäjät (n. 5 500 kpl) - kaupungin-/kunnanjohtajat - kuntien elinkeinotoimet - kansanedustajat - muut yhteisöt ja järjestöt

Päätoimittaja

Jussi-Pekka Kurikka p. 050 4755113 jussi-pekka.kurikka@yrittajat.fi

Ilmoitukset Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Noora Mykkänen p. 050 437 7156 noora.mykkanen@yrittajat.fi

Taitto Graafimo Oy p. 044 744 2622, kati.alasaari@graafimo.fi

Kustantaja E-P:n Yrittäjien Palvelu Oy

Painopaikka I-Print Oy, Seinäjoki

Toimisto

Alvar Aallon katu 3, 60100 Seinäjoki puh (06) 420 5000

Kotisivu www.etelapohjanmaanyrittajat.fi Facebook www.facebook.com/epyrittajat

Sähköpostiosoitteet jussi-pekka.kurikka@yrittajat.fi jorma.ranta@yrittajat.fi carita.pankala@yrittajat.fi noora.mykkanen@yrittajat.fi

ISSN: 2489-6594

TOIMITUSJOHTAJA TUUMAA

TEHTÄISKÖS VÄHÄN PAREMMIN?

Yrittäjän ja yrittämisen luonteeseen kuuluu oman tekemisen arvostaminen ja asioiden tekeminen hyvin. Me eteläpohjalaiset olemme tottuneet sanomaan, että ”hyvää yritetähän, mutta priimaa pukkaa”. Tämä on sitä pohjalaiselle tyypillistä rehvakkuutta pieni pilke silmäkulmassa.

Usein menestyksen avaintekijä on oman tekemisen jatkuva parantaminen. Yrittäjän täytyy miettiä, miten työnsä voi tehdä aina vain entistä paremmin. Yrittäjä asettaa oman rimansa aina korkeammalle, kun edellinen tavoite on saavutettu. Näin yritys kehittyy ja menestyy. Ei kannata mennä jatkuvasti sieltä, missä rima on matalalla vaan tavoitella uusia ennätyksiä. Eihän korkeushypyssäkään synny uusia maailmanennätyksiä, jos rimaa ei aseteta aina ylemmäs ja ylemmäs

Yrittäjäjärjestön ensivuoden eduskuntavaalien teemana on ”nostetaan rimaa”. Yrittäjät ovat tottuneet oman riman nostamiseen ja tekemisen jatkuvaan parantamiseen. Emmeköhän voisi edellyttää tulevilta päättäjiltämmekin riman nostamista ja tähtäämistä nykyistä korkeammalle? Tehdään asiat vähän nykyistä paremmin. Yrittäjät ylittävät asetetun riman sisulla ja sitkeydellä. Kovasti töitä tekemällä päästään tavoitteeseen. Tämä yrittäjähenki toimii Suomen kasvun ja kehityksen moottorina. Yrittäjät haluaa muistuttaa päättäjiä siitä, että vain terve talouspolitiikka mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpitämisen.

Koska yritykset toimivat talouden vetureina, on yrittämisen edellytyksiä parannettava ja satsattava työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Toimivat ja menestyvät yritykset palkkaavat työntekijöitä ja luovat hyvinvointia. Yritysten tuottamat palvelut synnyttävät tuloja myös julkiseen talouteen. Tuloja syntyy niin yritysten tuottamasta voitosta kuin työntekijöiden palkkatuloistakin. Julkisen talouden velkakierre on katkaistava ja yritysten tuottavuuteen on panostettava myös julkisten toimijoiden tekemin päätöksin.

Mitä on riman nosto omalla kohdalla? Aloitin marraskuussa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan sijaisena. Täytettävät saappaat ovat isot ja tavoitteet korkealla. Tavoitteena olla vielä aikaisempaa enemmän mukana yrittäjien arjessa ja tarjota ihan konkreettista neuvontaa ja apua.

Tähdätään siis vähän korkeammalle ja tehdään yhdessä asiat vähän paremmin!

Jussi-Pekka Kurikka toimitusjohtajan sijainen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

LOPPUVUOTEEN MIETTELIÄÄNÄ

Vuosi 2022 lähestyy loppuaan. Koronan vaikutukset tuntuvat edelleen yrittäjien arjessa ja Ukrainan sodasta seurannut energiakriisi nostaa kustannuksia. Meille ulkomailta rantautuneet alennusmyyntikampanjat ”black sitä ja black tätä” aiheuttavat kaupan alan yrittäjille harmaita hiuksia.

Taantumaakin on ennustettu kesästä lähtien. Nyt merkit asunto- ja autokaupasta ovat huolestuttavia. Kuluttajien luottamus on ennätysalhaalla, Euroopan talousveturi Saksa yskii, inflaatio ei rauhoitu ja keskuspankit hoitavat tehtäväänsä reippailla koronnostoilla.

Kaikista harmaista pilvistä ja haasteista huolimatta ei kadoteta uskoa huomiseen. Erään hallitusammattilaisen mukaan nyt tarvitaan yritysjohtajilta ja yrittäjiltä lehmän hermoja ja kärpän notkeutta. Yhtäältä lehmän ja kärpän yhdistelmä tarkoittaa rauhallisuutta, mutta toisaalta tarvittaessa nopeaa reagointikykyä.

Meillä on kuitenkin asiat vielä pääosin hyvin, uhkakuvista huolimatta. Meillä on turvallinen maa, energian saatavuuskin on helpottumassa ja työttömyysluvut eivät ole kasvaneet. Kuluttajien ostovoiman lisääntymisestä on keväälle jo näkyvissä myönteistä kehitystä.

Tätä vuotta on leimannut keskustelu meidän yrittäjien eläkejärjestelmästä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt saanut valmiiksi mietintönsä yrittäjien eläkelaista.

Esitys on parantunut yrittäjän kannalta, ja muutokset ovat Suomen Yrittäjien lausuntoesitysten mukaisia. Keskeisimpiä asioita ovat, että YEL-työtulon määrä muodostuu kokonaisharkinnasta eli yrittäjän YEL- työtulon suuruutta määriteltäessä tulee huomioida yrittäjän työtuntien ja alan palkkatason lisäksi yritystoiminnan taloudelliset tunnusluvut ja yrittäjän itsensä antamat tiedot.

Mediaanipalkka ei ole keskiössä esityksessä korostetaan kokonaisharkintaa ja mediaanipalkan roolia osana kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon myös kaikki saatavilla olevat tiedot yrittäjän ammattitaidosta, kokemuksesta sekä muusta yrittäjätoiminnan laadusta ja laajuudesta.

Siirtymäaikaa pidennettiin. Siirtymäajan pidentäminen kolmesta vuodesta kuuteen vuoteen ja maksiminoston rajaaminen 8 000 eurosta 4 000 euroon antavat yrittäjälle aiempaa enemmän aikaa sopeutua muutokseen ja toisaalta lisäävät varmasti luottamusta tulevaan.

Seuraavaksi esitys siirtyy eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Odotamme eduskunnan hyväksyvän esityksen ja valiokunnan mietinnön ennen joulua. Esityksen on määrä tulla voimaan vuoden alusta.

Näillä mietteillä kiitän teitä kaikkia menneestä vuodesta. Toivotan Ihanaa Joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2023!

ANNE NIEMI puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Hengenarvoisia etuja niin nykyisille kuin uusillekin asiakkaille

Henkivakuutus tuo mielenrauhaa, kun tiedät että pahimman sattuessa läheisesi pärjäävät. Meille on tärkeää, että asiakkaamme – eli omistajamme – hyötyvät yhtiön menestyksestä. Korotimmekin henkivakuutusasiakkaidemme vakuutusturvan määrää uudella asiakasedulla, jonka suuruus tänä vuonna on 25 %.

Haluamme myös kannustaa uusia asiakkaita huolehtimaan läheistensä turvasta. Uutena asiakkaana saatkin tänä vuonna asiakasetuna 20 % alennuksen uuden henkivakuutuksen vuosimaksusta.

Nykyisille asiakkaillemme päivitämme vakuutusturvan automaattisesti. Uutena asiakkaana saat edun osoitteessa lahitapiola.fi/yrittajanhenkivakuutus

Kysy lisää edustamme: puh. 06 534 2100

Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Asiakasedun voi saada henkivakuutukseen, eli turvaan kuoleman varalta ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutukseen. Edun antaminen ja sen suuruus vahvistetaan vuosittain.

HÄRMÄN

OY

Yrityksen yli 70-vuotiseen historiaan mahtuu niin nousuja kuin laskujakin, mutta periksi ei ole ikinä annettu. Jatkuva kehitys on tuottanut tulosta ja sekä yrityksen auto- että työntekijämäärä ovat rikkoneet sadan rajapyykin.

Härmän Liikenteen matka alkaa vuodesta 1949, jolloin nykyisen yrittäjän, Vesa Salon isä Aarne aloitti kuorma-autoliikenteen harjoittamisen. Seuraavalla vuosikymmenellä rinnalle tuli myös taksiautoilu.

- Taksihomma ei kuitenkaan oikein elättänyt viisihenkistä perhettä pienellä paikkakunnalla. Vuonna 1957 ollessani muutaman kuukauden ikäinen, oli suunnitelmissa, että perheemme muuttaa Kanadaan. Kaikki paperit olivat valmiina ja olimme jo ehtineet mennä Helsinkiin asti, mutta viime hetkellä äitini ilmoitti, ettei hän lähdekään sinne. Isä lähti yksin ja tuli takaisin joulukuussa 1959, Vesa muistelee.

Aarne aloitti taksiautoilun uudelleen Kanadasta palattuaan.

- 60-luvulla eräs kunnallispolitiikassa mukana ollut henkilö sanoi isälleni, että nyt kannattaisi laittaa linja-auto, jolla saisi kuljetettua oppilaita kouluihin. Siihen aikaan ilman liikennelupaa bussin kyydissä saivat olla vain ajoneuvon omistajat, joten omistajiksi merkittiin 200 henkilöä, jotta opiskelijat pääsivät kulkemaan koulussa sen aikaa, että kaikki liikennelupaan liittyvät asiat saatiin kuntoon, Vesa nauraa.

Sivukylien koulujen lakkauttaminen lisäsi kyytien tarvetta. Myös tilausajoja alkoi tulla enemmän.

- Ajoja alkoi olla sen verran paljon, että vuonna 1972 pystyimme ostamaan kaksi ihan tuliterää linja-autoa. Sitä ennen olimme rakentaneet uusia koreja vanhoille alustoille, Vesa kertoo.

70-luvun lopulla yrityksen autoille kertyi mittariin kilometri jos toinenkin bingokyydeistä.

- Enimmillään meillä ajettiin 21 vuoroa bingokyytejä viikossa ympäri maakuntaa. Se bingoinnostus oli tuolloin aivan valtavaa. Kauhavan nuorisoseurallekin meillä meni neljä autoa keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Eräässä bingossa oli auto pääpalkintona ja siellä saattoi olla yli 5000 pelaajaa. Sitten oli vielä niin innokkaita pelaajia, että he kävivät sunnuntaina Kauhavalla bingossa ja jäivät paluukyydistä Voltissa pois ja hyppäsivät siitä suoraan Evijärven bingoon menevään autoon, Vesa muistelee nauraen.

Seuraavan vuosikymmenen alkupuo-

lella mukaan tuli myös matkatoimistopalvelut. Ensin toimittiin toisen yrityksen alla, mutta 1982 haettiin omat luvat.

Samoihin aikoihin yrityksen alkuperäinen nimi A.E. Salo muutetiin.

- Aloimme miettiä, että mikä olisi hyvä nimi, joka kattaisi muunkin kuin oman pitäjän. Moni suomalainenhan sanoo ulkomaille mennessään olevansa Härmästä, niin ajateltiin, että eikö Härmän Liikenne ole sitten hyvä nimi, kun se kattaa koko Suomen, Vesa naurahtaa.

Vuonna 1985 oli sukupolvenvaihdoksen aika ja Vesa hyppäsi yrityksen rattiin.

- Toiminta jatkui koko vuosikymmenen aika lailla samanlaisena, että kiirettä piti. Sitten tulikin 90-luvun lama, joka muutti kaiken. Linja-autopuoleen se ei niinkään vaikuttanut, mutta matkatoimistopuoli loppui kuin veitsellä leikaten devalvaation tultua. Pankki oli meille aikaisemmin suositellut valuuttaluottoja, sillä linja-autoihin oli korko 14-24 prosentin välillä ja valuuttaluotossa se oli vain kuuden prosentin luokkaa. Niiden riskeistä ei kukaan puhunut. No sitten yksi kaunis päivä laitettiin markka kellumaan ja se meinasi tappaa koko firman. Pohjalaisella sisulla teimme kaikkemme, ettei firma menisi nurin, Vesa kertoo.

Uuteen nousuun

Lama-ajasta selvittiin, mutta siitä nouseminen otti aikansa.

- Vasta 2000-luvun puolella alkoi homma nousemaan ja 2008 VR alkoi korjaamaan Seinäjoki-Kokkola – väliä ja me saimme hoidettavaksemme korvaavien kyytien ajamisen. Siitä tuli meille kova nousuvaihe, Vesa sanoo.

Nykyinen toimitusjohtaja Sami Heinimäki kävi usein Vesan juttusilla yrityksen kehittämiseen liittyvissä asioissa.

- Sanoin kerran Samille, että joku henkilö täytyisi löytää tähän, että minulla ei enää riitä tunnit hoitaa kaikkea. Heitin Samille, että keksipäs tähän joku sopiva ja hän sanoi miettivänsä asiaa. Parin päivän päästä Sami soitti ja sanoi, että nyt hän on löytänyt sopivan henkilön. Sanoin, että pyydä tämän henkilön tulla käymään, johon Sami vastasi, että ”no koskas tulen”, Vesa nauraa.

Sami aloitti yrityksessä toimitusjohtajana.

- Se oli kyllä hyvä päätös palkata Sami. Itselle alkoi tulla ikää ja kun 8-vuotiaasta asti olin tässä yrityksessä jo työskennellyt, niin tuntui, että pikkuisen voisi jo vähentää hommia. Ja totuus on, että vastuuta pitää pystyä antaa muillekin. Itse en ollut ikinä ehtinyt käydä kouluja ja Sami taas oli opiskellut, niin hänellä oli viisautta lähteä kasvattamaan yritystä, Vesa toteaa.

Härmän Liikenne voitti Seinäjoen kaupunkiliikenteen kilpailutuksen ja aloitti hoitamaan sitä vuonna 2013.

- Ennen tuota kilpailutusta Veolia oli ollut Seinäjoella aika vahva ja se oli ostanut Sarpon ja Hautamäen liiketoiminnat vuosituhannen vaihteessa. Veolia alkoi sitten kuitenkin vetäytymään pohjoismaista ja me ostimme heiltä tilausajoliiketoiminnan. 2011 olimme aikeissa ostaa myös kaupunkiliikenteen, mutta se kauppa ei mennyt maaliin asti. Se etu, mikä meille siitä kuitenkin tuli, niin saatiin kaikki kulutiedot osana kauppaneuvotteluja, niin tiesimme eurolleen, mitä Veolian tuotantokustannukset olivat olleet, niin oli helppoa lähteä tekemään tarjousta tuohon kaupunkiliikenteen kilpailutukseen, kun ei tarvinnut arvailla lukuja, Sami kertoo.

Kun tietoja Veolian vetäytymisestä Seinäjoelta oli alkanut tulla, oli Vesalla ja Samilla mietinnän paikka.

- Mietimme Vesan kanssa asiaa ja tulimme siihen tulokseen, että jos me emme täytä sitä aukkoa, niin joku muu tekee sen ja siitä jostakin muusta tulee meille sitten kilpailija. Nähtiin mahdollisuus, mutta myöskin uhka, jos emme tartu siihen, Sami toteaa.

Matkan varrelle on mahtunut useampikin yrityskauppa, jotka ovat osaltaan kasvattaneet yritystä.

- Aution Jorman liiketoiminnan Ylihärmästä ostimme 2013, Mustajärven Liikenteen 2016 ja Myllärin liikenteen Peräseinäjoelta 2018, Vesa luettelee.

Tarjontaa ostettavista yrityksistä olisi enemmänkin.

- Meille tarjotaan aika paljon yrityksiä, että välillä on olo kuin Huutokauppakeisarilla, että voi vaan kysyä ”mitäs sulla olisi myynnissä”. Monet bussiyhtiöt ovat kehit-

täneet niin heikosti liiketoimintaansa, ettei niissä oikein ole mitään ostettavaa. Hintapyyntö ja reaaliarvo eivät kohtaa, kun tunnearvolle on laitettu liian iso hinta. Ja kun vanhalla kalustollakaan ei ole suurta arvoa, kun monesti noissa kilpailutuksissakin vaaditaan jo euro6-päästönormilla olevia autoja, joita on alettu valmistamaan 2013, niin sitä vanhemmat autot ovat vähän niin kuin väärää rahaa, Sami toteaa.

Jatkuvaa kehitystä

Yrityksen automäärä on noussut sataan ja työntekijöitäkin on noin 115.

- Olemme jatkaneet tasaista kasvua ja kehitetty koko ajan. 2016 irtauduimme Matkahuollon järjestelmästä ja otimme oman järjestelmän käyttöön. Meillä käy edelleen Matkahuollon liput, mutta hallinnoidaan ja kehitetään järjestelmää itse. Matkahuolto oli ollut pitkään monopoliasemassa ja kehittäminen oli jäänyt heikonpuoleiseksi. Esimerkiksi sellainen pikkujuttu kuin mobiilimaksaminen ei ollut silloin heidän järjestelmässään mahdollista, Sami hymähtää.

Yrityksessä suhtaudutaan tarkasti

kaikkeen, mikä liittyy heidän toimintaansa.

- Olipa kyseessä sitten asiakaspalaute tai kalustorikko, niin kaikki käydään tarkasti läpi ja analysoidaan. Tai esimerkiksi, jos tulee liikennevahinko, niin kuljettaja tekee siitä vahinkoilmoituksen ja käy sen lähiesimiehen kanssa läpi, että miksi näin kävi ja miten sellainen voidaan estää jatkossa, vaikka kyseessä ei olisi kuin 150 euron arvoinen peili. Olemme huomanneet, että tällaisella toimintatavalla on ennaltaehkäisevä vaikutus, Sami kertoo.

Myös kalustoa uudistetaan koko ajan.

- Meillä kaikkien autojen keski-ikä on noin seitsemän vuotta ja 10–12 autoa vaihtuu vuosittain. Joku minulle sanoi, että eikö riitä, jos yhden auton uusii vuodessa, niin minä vastasin hänelle, että kyllähän se muuten riittäisi, mutta meidän kalustomäärässämme se tarkoittaisi sitä, että vanhin auto olisi satavuotias, Vesa nauraa.

Yrityksessä on kehitetty niin tuotteita, vastuullisuutta kuin prosessejakin ja koko ajan ideoidaan, mitä voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin.

- Me emme todellakaan jää nautti-

maan hyvän olon tunteesta ja siitä, että menee hyvin, vaan kehitetään jatkuvasti uutta, Vesa toteaa.

Henkilökunnalle kiitosta

Sekä Vesa että Sami ovat sitä mieltä, että ilman erinomaista henkilökuntaa ei tässä pisteessä oltaisi.

- Henkilökunnalle täytyy antaa suuri kiitos. Vaikka me tekisimme työmme kuinka hyvin, niin kuljettaja on kuitenkin se meidän käyntikorttimme, Sami sanoo.

Yritys pitää työntekijöistään hyvän huolen ja satsaa siihen, että työsuhteet olisivat pitkäaikaisia.

- Minulla on aina ollut periaate, että kuljettajalle maksetaan vähintään se, mitä työehtosopimus määrää, vaikka tällä alalla monesti toimitaan toisin. Lisäksi meillä työntekijät saavat käydä kerran kuussa hierojalla talon kustannuksella. Minulle on kunnia-asia, että pidämme työntekijöistämme hyvää huolta, Vesa toteaa.

ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Busseja löytyy kolmesta eri matkustusluokasta, joten asiakas voi valita haluaako matkustaa perinteesesti, pramiasti vai herraskaasesti, Vesa ja Sami toteavat.

LAPUAN KANKURIT

TEKSTI: NOORA MYKKÄNEN KUVA: NOORA MYKKÄNEN

Hjeltien perheyritys Lapuan Kankurit on siirtänyt suomalaista kudontaosaamista sukupolvelta toiselle jo yli sadan vuoden ajan. Yrityksen loimilanka on ollut yhtä vahva kuin heidän kankaissaankin, sillä vaikeistakin ajoista on selvitty ja nykyään eteläpohjalaista designia viedään myös kansainvälisille markkinoille.

Kankurisuvun tarinalla on sama syntymävuosi kuin Suomellakin. Vuonna 1917 nykyisen yrittäjän, Esko Hjeltin isoisoisä Juho Annala perusti huopatossutehtaan Lapualle.

1930-luvulla Eskon isoisä hankki ensimmäiset kutomakoneet yhdessä sukulaismiehen kanssa, joka oli siis Eskon isän, Juhan, eno. Kutomakoneiden hankinta oli Lapuan Kankurien elämän langan alku. Juha syntyi vain muutamaa kuukautta

ennen talvisodan syttymistä. Nuoresta lähtien hän oppi kovalle työnteolle ja 15-vuotiaana hän lähtikin kysymään, pääsisikö enon värikutomolle töihin. Sen verran kova into Juhalla oli päästä töihin, että hän oli pukenut työhaalaritkin jo varmuudeksi päälle. Töitä löytyi ja Juha sai jäädä hommiin saman tien.

Värikutomolla oli töissä vanhempi kankuri, joka oli työskennellyt Belgiassa asti. Juha pääsi työskentelemään hänen opis-

saan. Värikutomolla tehtiin esimerkiksi armeijalle villahuopia, mutta myös taitoa vaativa jaqcuard-kudonta kuului yrityksen toimintaan.

- Isä halusi sitten jossain vaiheessa lähteä kokeilemaan omia siipiään ja vuonna 1973 he perustivat äitini Liisan kanssa Lapuan Kankurit Oy:n. Heillä oli alusta asti visiona tehdä erikoistuotteita, sillä suomalainen tekstiiliteollisuus ei enää muuten ollut kilpailukykyinen. Kankurit nimikin jo viittaa käsityöläisyyteen ja vanhempani alkoivat tehdä teollisesti tai puoliteollisesti tuotteita, jotka voisi mieltää käsityötuotteiksi, Esko kertoo.

Yritystoiminta lähti pienestä liikkeelle. Avuksi palkattiin jacquard-kudontaa osaava työntekijä sekä Eskoa hoitamassa käynyt lastenhoitaja.

- Noiden erikoistuotteiden takana oli nimenomaan tuo jacquard-kudonta, jolla tuotteisiin saatiin tehtyä kuvioita. Alussa yrityksen päätuotteita olivat perinteiset seinävaatteet, jotka olivat tuohon aikaan hyvä bisnes, kertoo Esko.

Neljännen polven kankurit

Esko ja hänen vaimonsa Jaana opiskelivat 90-luvun alkupuolella Tampereella. Vaikka Esko oli pikkupojasta lähtien pyörinyt tehtaalla, ei hän ollut ajatellut olevansa perheyrityksen jatkaja.

- Meillä oli Tampereen aikoina ajatus, että me perustaisimme sinne pellavakutomon, kun Tampellakin oli jo lopettanut toimintansa. Heillähän oli valmistettu kansainvälisestikin palkitun suomalaisen tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnittelemia tekstiilejä, Jaana kertoo.

Esko oli teku-opintojen ohella Tampereen verkatehtaalla töissä ja siellä kipinä tekstiiliteollisuuteen voimistui.

- Tein siellä kolmivuorotyötä ja joka kerta ajattelin töissä, että onpa tämä tuotantopuoli hienoa. Siinä se herääminen oikeastaan tapahtui, Esko naurahtaa.

Jaana jäi Tampereelle opiskelemaan kansainvälistymistä ja Esko palasi Lapualle.

- Laman tultua Esko tuli tänne auttamaan isäänsä ja äitiänsä. Seinätekstiilien myynti oli silloin tippunut yli 70 prosenttia parissa kuukaudessa. Silloin oltiin kyllä

tosi tiukassa paikassa ja jokainen lanka piti kyllä käyttää todella tarkasti, Jaana muistelee.

Opintojen jälkeen Jaana meni ABB:lle vientihommiin, mutta illat kuluivat useasti apuna yrityksessä.

- Sukupolvenvaihdoksen myötä minäkin tulin tähän virallisesti töihin 1999 Eskon vanhempien jäädessä pois. Halusimme säilyttää sen oleellisen, mitä Kankureissa oli, mutta tuotiin mukaan enemmän käyttötekstiilejä. Meidän ideamme oli yhdistää pellava ja jaqcuard-kudonta, Jaana kertoo.

- Suomen markkinoilla ei ollut tuolloin yhtäkään kutomoa, joka olisi toiminut täysjaqcuardeilla pellavan kanssa, Esko huomauttaa.

Koska muut eivät vastaavia tuotteita tehneet, lähtivät tuotteet myymään hyvin.

- Onnistuttiin myös saamaan yhteistyötä Pentikin kanssa ja päästiin olemaan heidän kasvussaan mukana isona alihankkijana. Se oli todella mielenkiintoista ja opettavaista, Esko toteaa.

Kokeilua ja kehittämistä

Yritys jatkoi toimintaansa Suomen markkinoilla hiljalleen kasvaen.

- Kasvoimme Suomessa ensimmäiset kymmenen vuotta ja ahkerasti kävimme Ruotsin ja Norjan messuilla. Ne olivat täysin kannattamattomia rahallisesti, mutta opimme niistä aivan valtavasti. Ruotsi on kova markkina ja siellä oppii väkisinkin, kun kilpailijat ovat niin kovia. Siellä on design ja markkinointi huippuluokkaa ja jos siellä pääsee lähelle kärkeä, niin ollaan tosi lähellä koko maailman kärkeä, Jaana toteaa.

2009 vuoden taantuma toi Kankurit risteyskohtaan.

- Kaikki hakivat tuolloin halvempaa tuotantoa, niin se oli meille se kohta, missä piti päättää, että lähdetäänkö satsaamaan vientiin ja rakentamaan omaa brändiä vai lopetetaanko kokonaan. Päätettiin sitten yrittää ja siirryttiin Keski-Euroopan markkinoille. Ruotsissa meille ei ollut jaossa kultamitaleita, mutta esimerkiksi Saksassa kaikki pohjoismaalaiset olivat samalla viivalla ja markkina oli otollinen, Esko kertoo.

Tässä kohtaa myös Dora Jung liittyy Kankurien elämän lankaan.

- Saimme Tampellan valmistamien Dora

Jungin design-tekstiilien valmistusoikeudet ja siitä alkoi taas eräänlainen uuden opettelu. Tuon myötä meidän piti opiskella kankaiden märkäviimeistely ja siitä sivutuotteena meille tuli sitten pesty pellava, jossa kudonnalla, viimeistelyllä ja niiden yhdistämisellä saavutetaan pellavan käyttöominaisuudet. Dora toi meille brändin, mutta myös tekniikan, Jaana kertoo.

Pariisiin lähdettiin ensimmäistä kertaa messuille 2011 ja siitä muutaman vuoden kuluttua vienti ylitti kotimaan myynnin. 2019 avattiin oma kivijalkamyymälä Tokioon. Jaanan unelma kansainvälistymisestä on muuttunut todeksi ja Lapuan Kankurit ovat nykyään kansainvälinen huippubrändi.

Kehitystä on vienyt eteenpäin myös yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa

- Meillä on ollut heidän kanssaan yhteistyötä jo parisen kymmentä vuotta. Sieltä saattaa esimerkiksi tulla koko luokka kutomaan tänne Lapualle, ja he saavat käyttöönsä kutomakoneet ja kutomamestari on heitä opastamassa. Opiskelijoiden joukosta olemme löytäneet valtavan taitavia suunnittelijoita. Juuri tässä hiljattain meiltä lähti Aallon kautta löydetty suunnittelija töihin Marimekolle. On hienoa, että me voimme olla ponnahduslauta nuorille lahjakkaille tyypeille, Jaana toteaa.

Välillä on tehtävä sellaista, mikä ei tunnu mukavalta

Yritys on kasvanut viime vuodet parin prosentin vauhtia ja välillä enemmänkin.

- Tuo kasvaminen on aika kuluttavaa. Kyllä jossain kohtaa täytyy uskaltaa vähän hidastaa kasvua ja rakentaa muita osa-alueita, koska se yritys on niin hyvä kuin sen huonoin lenkki on. Kun puhutaan siitä, että yritys ei voisi kehittyä kuin kasvamalla, niin minä en kyllä usko siihen, Esko toteaa.

Eskolle ja Jaanalle on merkitystä aivan muilla asioilla kuin voiton maksimoinnilla.

- Meille on tärkeää, että tämä on jatkumo, jolloin meidän yrityksemme olisi vielä seuraavillekin sukupolville. Haluamme, että historia, perinteet ja tietotaito siirtyy meiltäkin eteenpäin. Meidän täytyy myös huolehtia oma osuutemme siitä, mitä kuuluu suomalaiselle tekstiilille, tekstiiliteollisuudelle ja koulutukselle. Meidän on oltava

osaltamme luomassa uudelleen tekstiilialan koulutuspaikkoja Suomeen, kun ne ovat kertaalleen täältä jo hävinneet. Meille tämä ala ja sen kehittyminen on sydämen asia, Jaana sanoo.

Uuden villakehräämön myötä työvoiman tarve on lisääntynyt.

- Meillä on vajaa 40 työntekijää ja kyllä työvoiman saanti on nykyään huomattavasti vaikeampaa kuin ennen. Me pyrimme sitouttamaan henkilökuntaa, että he kokisivat entistä enemmän olevansa osa tätä ja se motivoisi heitä, Esko sanoo.

Ilman luovuutta, ammattitaitoa ja rohkeutta ei tähän pisteeseen olisi päästy.

- Lisäksi täytyy olla kiinnostus omaa alaa kohtaan ihan kaikin puolin. Oli kyseessä sitten kilpailijat, kuidut, markkinat tai kuluttajat, niin me olemme aina olleet kiinnostuneita niistä kaikista, Esko toteaa.

Myös verkostojen merkitys on tärkeä.

- Meillä on laajat verkostot Suomessa ja ulkomailla, ja niistä on kyllä suuri apu. Ihan jos ajatellaan jo konehankintojakin, niin ei meidän tarpeisiimme tehdä koneita Suomessa, mutta verkostojen kautta voidaan ulkomailta löytää meille sopiva kone käytettynäkin, Jaana sanoo.

Sekä Jaana että Esko kannustavat rohkeasti rakentamaan omaa brändiä ja hyppäämään epämukavuusalueelle.

- Meillä koko brändi on rakennettu itse siitä, mitä me olemme ja miten meillä toimitaan, siitä välittyy aitous. Monelta yritykseltä varmasti löytyy asioita, joista brändiä voi lähteä rakentamaan. Ei niiden tarvitse olla mitään erikoisia ja mahtavia juttuja, Jaana kannustaa.

- Mukavuusalueelta kannattaa välillä hypätä pois ja rohkeasti kokeilla erilaisia juttuja, mikäli ne eivät vaaranna yrityksen liiketoimintaa. Sekin on jo hyvä saavutus, vaikkei käteen jäisi siitä kokeilusta kuin oppi. Jos me olisimme aina tehneet siten, kuin tuntuu mukavalta tai turvalliselta, niin emme olisi tässä. Tämä saamamme tunnustus on hieno merkki siitä, että asioita on tehty oikein ja erityisen hyvältä se tuntuu siksi, että se tulee omien joukosta, kun toiset yrittäjät ovat valinnan tehneet, Esko kiittelee.

Yrittäjä Jussi Alasalmi on aina ollut kiinnostunut asioista, joissa saa työskennellä käsillä ja aivoilla yhtä aikaa.

- 90-luvun lopulla olin palkkatyössä PPTH-nimisessä teräsrakenteita valmistavassa yrityksessä ja siinä sivussa laitoin pystyyn oman toiminimen Alasalmi Graphixin, jonka kautta tein sivutoimena maalauksia moottoripyöriin ja kypäriin. Harrastus muuttui vähän niin kuin työksi, kun sitten 2004 ryhdyin täysipäiväiseksi yrittäjäksi, Jussi naurahtaa.

Jonkin ajan kuluttua Jussi hankki itselleen teippileikkurin, jolla oli tarkoitus tehdä sapluunoita maalauksia varten.

- Eipä mennyt kovinkaan kauaa, kun huomasin teippaavani kioskin ikkunoita. Samalla huomasin, että tuosta teippaushommasta tulee tasaisemmin ja vähän helpommin rahaa kuin maalaamisesta. Siitä sitten lähti tuo mainospuolen homma, Jussi kertoo.

Mainosvarikko rekisteröitiin aputoiminimeksi vuonna 2007.

- Samaan aikaan etsin toimitiloja Seinäjoelta, kun autotalli kotona alkoi käydä vähän ahtaaksi. Jossain vaiheessa aikomus oli mennä Rytmikorjaamon tiloihin, joka oli entinen postiautovarikko, niin siitä tuli tuo Mainosvarikon nimikin. Sinne pääsyn suhteen tuli kuitenkin viivästyksiä ja päädyin sitten ostamaan hallin tästä Roveksesta, kertoo Jussi.

Vuonna 2011 Mainosvarikko muutettiin osakeyhtiöksi ja harrastuspiireistä tuttu kaveri tuli Jussille yhtiökumppaniksi.

- Pyysin häntä mukaan, sillä tiesin hänen olevan lahjakas ja taitava tekijä. Muutaman vuoden jälkeen palkkasimme työntekijänkin mukaan. Tavoitteemme olivat korkealla ja jossain vaiheessa tuntuikin, että yritys lähtee kasvuun, Jussi muistelee.

Jostain syystä yritys ei lähtenytkään etenemään siten, kuin oli ajateltu.

- Meillä oli siinä asiantuntijoita ja konsulttejakin apuna, kun mietittiin, että miksei tämä nyt mene eteenpäin. Mitään varsinaista syytä ei keksitty ja se oli aika raskasta. 2017 vuoden kesällä yhtiökumppani sairastui ja jäi pois yrityksen toiminnasta. Jäin yksin vastuuseen yrityksestä ja seuraavan vuoden alussa työntekijämme sai avustuksellani toisen

työn, joten jäin yritykseen täysin yksin, Jussi kertoo.

Huomio omaan jaksamiseen

Jussi keskittyi siihen, että hän saa yrityksen toimimaan ja lisäksi hän antoi enemmän aikaa itselleen.

- Tuolloin päätin, etten enää ikinä ota ketään yhtiökumppaniksi tai itselleni töihin. Lisäksi päätin, että lopetan ylipitkien päivien tekemisen, johon olin siihen asti syyllistynyt. Jos lähtee sille linjalle, että tekee pitkää päivää jatkuvasti, niin oppii mitoittamaan sen kaiken tekemisen sen mukaan ja sitten siitä on tosi vaikea päästä eroon, Jussi toteaa.

Jussi on asettanut itselleen rajat töiden suhteen ja pitää huolen siitä, että unta kertyy riittävästi.

- Nykyään tulen töihin puoli yhdeksän maissa ja yritän lähteä neljältä pois. Totta kai välillä on sellaisia tilanteita, että täytyy tehdä pidempään tai vaikka sunnuntainakin, mutta ne eivät saa olla sääntö vaan poikkeus. Nukkua täytyy myös riittävästi, että jaksaa asiakaspalveluammatissa. Jos on väsynyt ja piipussa, niin ärsytyskynnyskin on paljon matalampi ja se saattaa sitten näkyä asiakkaillekin. Hyvää liikevaihtoa voi tehdä normaalien työaikojenkin rajoissa, Jussi hymähtää.

Hyvin palvellut asiakkaat kaiken perusta

Jussi pitää yrittäjän vapautta suhteellisena käsitteenä.

- Periaatteessa minulla on työnantajana aina asiakas ja minun täytyy tehdä hyvin pitkälti niin kuin he tahtovat. Heidät pitää lunastaa töillä joka kerta eikä voi tuudittautua siihen, että minulla on hyvät asiakkaat. Jos teet siten, että he pettyvät, niin eivät ne välttämättä ole siinä kohtaa kovin lojaaleja. Toki joskus perälauta vuotaa väkisinkin jostakin syystä, mutta se on osa yrittäjyyttä ja yrittäjän täytyy sietää epävarmuuttakin, Jussi toteaa.

Jussille on tärkeää, että työnlaatu on hyvää ja sen ovat asiakkaatkin huomanneet.

- Kävin Vammalassa teippaamassa ison sora-autoyhdistelmän. Asiakas tuli auton viereen ja sanoi, ettei hän löydä tästä virhettä etsimälläkään. Tuollaiset

kommentit ovat aina mukavia kiitoksia tehdystä työstä, Jussi sanoo.

Yhtä tärkeänä kuin työnlaatua, Jussi pitää sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni.

- Jo se, että menee paikalle silloin, kun on sovittu, on todella tärkeä juttu. Ja sen lisäksi, kun vielä tekee sen, mitä on sovittu, niin silläkin pääsee tosi pitkälle, Jussi toteaa.

Jussi ei ole kertaakaan laittanut mainoksia mihinkään lehtiin.

- Viidakkorumpu on hoitanut tehtävänsä ja hyvin palvellut asiakkaat ovat sitten suositelleet minua muillekin, mikä on poikinut lisää hommia. Lisäksi päivitän aika aktiivisesti someen kuvia tehdyistä töistä, niin sekin toimii markkinointina, Jussi kertoo.

Pääosin yrityksen toiminta keskittyy teippauksien, autoteippien, kylttien, kohokirjaimien, mainostarrojen ja rollupien ympärille, mutta tarvittaessa Jussi nikkaroi vaikka messupöydän rungosta lähtien.

- Jos tarvitsee jotakin spesiaalia, niin kannattaa kysyä minulta, Jussi naurahtaa.

Haasteiden ratkominen intohimona

Jussilla on tekninen koulutus, joten kehitys ja ideointi tulevat häneltä luonnostaan.

- Olen kehittänyt paljon omaa työtä helpottavia tekniikoita. Esimerkiksi Ideaparkilla kävin teippaamassa ovia aina sesongin mukaan, mutta yhdelle miehelle se vanhojen teippien repiminen ja uusien laittaminen yhdessä yössä oli liian aikaa vievää, niin kehitin siihen sellaiset vaihdettavat levyt, jotka laitettiin kaksipuolisella teipillä kiinni. Sen piti olla hyvää teippiä, mutta eihän se pakkasilla pitänyt niitä levyjä kiinni, niin kysyin sitten Hälin Petriltä, että voisinko kehittää niihin sellaisen kiskosysteemin, joka pitäisi levyt kiinni. Nyt ne ovat tulevasti niillä kiinni ja ne saadaan tarvittaessa vaihdettua nopeastikin, Jussi kertoo.

Koska tekniset haasteet ovat Jussille intohimo, osti hän pari kuukautta sitten 3D-tulostimen.

- Nyt opiskelen sen ja mallinnusohjelmien käyttöä. Joihinkin töihin olen joutunut ideoimaan ja tekemään kiinnitysmekanismit itse jyrsimellä, niin ehkä tästä

tulostimesta voi olla jatkossa hyötyäkin. Paikallaan polkeminen olisi minulle kauhistus, niin siksi pitää kaikkea tällaista kehitellä, Jussi naurahtaa.

Jatkajalle olisi paikka auki Mainosvarikko on jonkin aikaa ollut hiljaisessa myynnissä.

- Tämä yritys henkilöityy aika paljon minuun, mutta kyllä tässä olisi jatkajal-

lekin oiva mahdollisuus hypätä valmiin yrityksen puikkoihin. Jatkajan ei tarvitse osata kaikkia niitä samoja asioita, mitä minä olen tehnyt, vaan teippihommallakin pääsee jo hyvin alkuun ja kyllä minä sitten tarvittaessa autan, Jussi sanoo.

Nykyisille asiakkaille Jussi on luvannut, että myy yrityksen ainoastaan sellaiselle ostajalle, joka jatkaa hommaa samalla periaatteella, että se tehdään, mikä on luvattukin.

- Katsellaan rauhassa, löytyykö sopivaa jatkajaa. Vielä ei ole mihinkään kiire ja työ maistuu minulle edelleen. Ja nyt kun sai tämän hienon tunnustuksen omasta yrittäjyydestä, niin työ maistuu entistä paremmalta, Jussi naurahtaa.

ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

HANNULAN HITSAUSPALVELU OY

TEKSTI: NOORA MYKKÄNEN KUVA: NOORA MYKKÄNEN

Jurvalaisessa Hannulan hitsauspalvelu Oy:ssä nuori pätee niin yrittäjään kuin yritykseenkin. 28-vuotias yrittäjä Joonas Hannula on kasvattanut määrätietoisesti ahkeralla työllä yrityksensä kuudessa vuodessa merkittäväksi vaativiin hitsaustöihin erikoistuneeksi yritykseksi.

Valmistuttuaan levyseppähitsaajaksi ammattikoulusta, Joonas meni töihin hitsariksi West Welding Oy:lle Teuvalle.

- Minulla oli siellä vakituinen työ, mutta vuonna 2016 irtisanouduin, kun meillä oli kaverini kanssa ajatuksissa ostaa täältä Etelä-Pohjanmaalta eräs hitsausalan yritys. Me menimme sinne töihin, kun halusimme ennen yrityskauppaa nähdä, millaista siellä oli, Joonas kertoo.

Muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen oli aika keskustella myyjän kanssa tarkemmin hinnasta ja muuhun suunniteltuun kauppaan liittyvästä.

- Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että meidän rahkeemme eivät tule riittämään sen yrityksen ostamiseen ja aloin miettiä asiaa uudestaan. Olin tuolloin vasta 22-vuotias, niin vaikea olisi ollut saada rahoitustakaan järjestymään tuohon kauppaan, Joonas muistelee.

Kauaksi aikaa Joonas ei jäänyt asiaa pähkäilemään, vaan seuraava askel oli jo kirkkaana mielessä.

- Ilmoitin kaverilleni, että lähden tuolta firmasta pois ja perustan oman hitsausalan yrityksen nollasta. Aloin asiaa viemään eteenpäin ja heti alussa otin yhteyttä TK-Taloushallinto Oy:n Kristiina Peltolaan, joka auttoi ja neuvoi minua yri-

tyksen perustamisen kanssa. Tuo sattui olemaan juuri kesäloma-aikaa, niin eivät kaikki starttirahat ynnä muut menneet ihan niin joutuisasti kuin minä olisin halunnut, Joonas naurahtaa.

Joonas aloitti ensin toiminimellä elokuun lopulla vuonna 2016.

- Lähdin ihan nollasta liikkeelle, sillä yhtäkään asiakasta minulla ei ollut valmiina. Vuokrasin yritykselle isältäni autotallin ja jo ammattikouluaikana isä oli ostanut minulle hitsin, että sen verran sain sponsorointia. Rakensin ja muokkasin noita autotallin tiloja omaan käyttööni sopivaksi, Joonas kertoo.

Ensimmäinen asiakaskin löysi Joonaksen hallin ja Joonas sai tehdä yrityksen ensimmäisen laskun hitsatusta pakoputkesta.

- Siitähän se yritys lähti sitten hyvin liikkeelle, kun sattui se auto mennä hitsatun pakoputken kanssa katsastuksesta läpikin, Joonas nauraa.

Pikkuhiljaa töitä alkoi tulla enemmän.

- Ammattikoulun ohella olin ollut Vaasassa töissä, niin minulle oli kertynyt kokemusta enemmän ja eri tavalla kuin pelkästään koulunpenkiltä. Sen myötä ihmisetkin tunsivat minut ja tiesivät, että minulta homma hoituu, vaikka nuori olenkin. Hommia alkoi olla enemmän ja

jossain kohtaa ihmettelin, että miten tätä hommaa näin paljon on, Joonas toteaa. Kysyntä ja kiire kasvoivat

Vuonna 2017 kysyntä oli kasvanut jo muille paikkakunnillekin.

- Ensimmäinen iso työmaa minulla oli Ilmajoella Revisol Oy:llä. Päivät menivät hyvin pitkälti niin, että aamulla varhain lähdin sinne, tein siellä niin pitkään kuin piti, tulin sieltä Jurvaan omalle hallille ja jatkoin siellä tilaustöitä yöhön asti. Tuolla tavalla painettiin koko vuosi. Silloin olin vielä pääsääntöisesti yksin tässä, mutta jonkun verran oli Sedusta harjoittelija hyvänä apuna, Joonas kertoo.

Seuraavan vuoden alkupuolella Joonas palkkasi ensimmäisen työntekijän, sillä työmäärä alkoi olla sellainen, ettei sitä yksi ihminen olisi ehtinyt hoitaa. Ensimmäinen palkattu työntekijä on edelleenkin töissä yrityksessä.

- Työntekijän kanssa jatkettiin Ilmajoella ja sitten, kun työmaita alkoi tulla lisää, niin minä kuljin niissä kaikissa. Samaan aikaan jatkettiin hommia isän autotallissakin ja tuntui, että se sata tekoneliötä oli koko ajan aivan täynnä, Joonas kertoo.

2018 vuonna työntekijämäärä nousi hetkellisesti kolmeen, mutta loppuvuodesta kolmas työntekijä ilmoitti lähtevänsä myyntihommien pariin toisaalle.

Seuraavan vuoden alussa Joonas alkoi pohtia, mihin suuntaan hän yritystään lähtee viemään.

- Mietin, että kuinkahan tekisin, ottaisinko pari työntekijää lisää ja muuttaisin yhtiön osakeyhtiöksi vai jatkaisinko toiminimellä ja menisin rauhallisesti eteenpäin. Koska työtilanne vaikutti niin hyvältä ja koko ajan oli kysyntää, niin ajattelin, että kokeillaan nyt sitten, kun siihen on mahdollisuus. Vaakakupissa painoi myös se, että yrityshän oli silloin vielä todella nuori ja oli lähdetty liikkeelle pääosin tuntityöhommista ja kappaletavaran valmistuksesta, joten tuo ei ollut itsestäänselvyys, että kysyntää oli tuohon malliin. Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei se rauhallisesti meneminen olisi edes ollut minulle luontaista, Joonas nauraa.

Osakeyhtiö rekisteröitiin tammikuussa 2019.

YRITTÄJÄT

- Tuo vuosi jatkettiin aika pitkälti vielä tuntitöissä, mutta työntekijöitä tuli melkein kahden kuukauden välein lisää aina pari kerrallaan. Lokakuussa ostin Jurvasta oman isomman hallin ja ajattelin, että onpa hienoa, kun nyt on tilaa, sillä tekoneliöitä oli noin 500. Mutta heti, kun saatiin halliin muutettua, niin se olikin täynnä. Saatiin niihin aikoihin iso projekti Kalevan Navettaan Seinäjoelle ja siellä kaikki kaiteet, portaat ja muut metallirakenteet ovat meidän tekemiämme, Joonas kertoo.

Vuoden lopussa työntekijämäärä oli kasvanut 15 henkilöön. Vuosi 2020 alkoi samanlaisella kiireellä kuin aikaisemmatkin vuodet.

- Olihan se melkoista rallia, kun pääsääntöisesti hoidin yritystä yksin. Hoidin materiaalitilaukset, projektien laskennat, tarjouksien ottamisen, suunnittelun tietokoneella, johdin työmaita ja hitsasinkin aina, kun ehdin. Yritin viedä hommaa siihen suuntaan, että ajettaisiin alas tuntityötä ja otetaan omia projekteja enemmän. Palkattiin tuon vuoden aikana lisää porukkaa, mutta paljon käytettiin myös alihankkijoita, joten pääsin työllistämään muitakin yrityksiä, Joonas kertoo.

Vastuun jakaminen yksi parhaita päätöksiä

Kiirettä jatkui seuraavanakin vuonna. Keväällä Joonaksella oli tiedossa sellainen viikko, että puheluita ja laskemista riitti päivät läpeensä.

- Yhtäkkiä tuli mieleen, että miksenköhän ole ikinä pyytänyt tuota naapurissa asuvaa Anttilan Karia meille töihin, Joonas sanoo.

Kari oli vuodesta 1998 lähtien ollut töissä Vesmes Oy:llä Kauhajoella ja työskennellyt siellä toimitusjohtajanakin.

- Tiesin, että Karilla on vankka kokemus sekä näkemystä ja osaamista sopimuspuolestakin. Meillä alkoi olla niin isoja projekteja, että täytyi ihan oikeasti tietää, mitä niihin sopimuksiin kirjoitetaan ja mihin laittaa nimensä alle. Kysyin Karilta, tuleeko hän minulle töihin. Hän sanoi juuri saaneensa työpaikan ja totesin, että no minä jatkan hommia yksin. Sitten Kari sanoi, että täytyypä soittaa sinne työpaikkaan, että sain toisen tarjouksen, kun kyllähän minä tulen sinulle töihin, Joonas kertoo.

Kari on ollut Joonakselle hyvä apu.

- Siihen asti olin toiminut ehkä vähän tyhmästikin, kun yritin olla niin, etten kysy keltään, vaan opettelen itse vaikka sitten kantapään kautta. Karin palkkaaminen on ollut kyllä yrittäjäurani parhaimpia päätöksiä, Joonas toteaa.

Viimeisimpien vuosien aikana yrityksestä on kasvanut entistä merkittävämpi tekijä omalla alallaan.

- Meillä on työmaita ympäri Suomen. Ylimpänä on oltu Kittilän kultakaivoksella, jossa työskenneltiin kilometri maanpinnan alapuolella ja Helsingissä puolestaan tehtiin hommia ihan vesirajassa. Tänä vuonna oltiin ensimmäistä kertaa pääurakointiroolissa Kangasalalla. Hoidettiin homma purku-urakasta ja lupa-asioista avaimiin asti. Siinä me näytimme, että vaikka me olemme pieni ja nuori yritys Jurvasta, niin me pystymme mallikkaasti hoitamaan tämänkin mittaluokan projektit, Joonas sanoo.

Tällä hetkellä yrityksellä on isoja projekteja käynnissä.

- Kaskisissa toimimme pääurakoitsijana. Siellä rakennamme yhdessä islantilaisen laitetoimittajan kanssa kalajalostuslaitoskokonaisuutta, joka tulee olemaan merkittävä laitos Suomessa. Sen on tarkoitus käynnistyä 2023 vuoden alkupuolella. Tähänastisen historiamme suurin kauppa koostuu kantavista teräsrakenteista, jotka asennamme Kuopioon. Marraskuun aikana asensimme sinne ensimmäisen tuotteen, joka oli 38 metriä korkea hissitorni. Se on valmistettu meillä täällä Jurvassa ja sen ovat omat miehemme käyneet asentamassa. Teräsrakenteiden valmistus ja asennus jatkuvat tuonne vielä ensi vuoden puolellakin, Joonas kertoo.

Puheet ja teot kohtaavat

Nollasta nykyiseen pisteeseen on melkoinen saavutus nuorelta yrittäjältä ja yritykseltä. Joonas kiteyttää menestyksen salaisuuden rehellisyyteen.

- Olen alusta asti halunnut pelata avoimuudella. Monesti esimerkiksi tarjouspyynnöistä löytyy monta asiaa, joista voisi olla hiljaa ja saada siten itselleen lisätöitä loppua kohden, mutta minä haluan käydä ne asiakkaan kanssa läpi, ettei sitten myöhemmin tule ikäviä yllätyksiä. Monen mie-

lestä varmaan tyhmää yrittäjyyttä, että vie itseltään mahdollisuuden lisätöihin, mutta kyllä minun tehtäväni on olla rehellinen ja kertoa asiakkaalle, mitä virheitä minä ammattilaisena huomaan, Joonas kertoo.

Myös se, että puheet ja teot ovat aina kohdanneet, on ollut merkittävä tekijä yrityksen kasvupolulla.

- Paljon on tullut soittoja, että onnistuuko tällainen, niin minähän pelimiehenä olen aina vastannut, että totta kai onnistuu ja olen aina löytänyt keinot, että ne hommat saadaan sitten toteutettuakin, Joonas naurahtaa.

Tärkeänä Joonas pitää myös sitä, että asiat osataan sopia ja järjestellä.

- Se, että me olemme nuori ja pieni yritys, niin ei anna oikeutta pompotella meitä. Olen pitänyt neuvotteluissa huolen siitä, ettemme ala nöyristellä, sillä emme me voi toimia tilaajille pankkina ja joustaa maksuehtojen suhteen miten sattuu, Joonas toteaa.

Kiitosta saavat myös organisaatio ja yrittäjän lähipiiri.

- Meillä on hyvä organisaatio, jossa kaikki auttavat toisiaan ja siten kaikki myös kehittyvät. Ja siinä samalla myös koko yritys kehittyy. Isälle ja äidille täytyy antaa kiitosta, että he ovat nuorena patistaneet minua isälle avuksi metsähommiin ja sitä kautta on opetettu se tietynlainen ahkeruus. Kyllähän se silloin nuorena otti päähän, kun muut lähtivät leikkimään ja minä painoin pipo märkänä metsähommissa, toteaa Joonas.

Myös puoliso Heidin tuki on ollut Joonakselle tärkeää.

- Heidi on nähnyt koko tämän yrityksen kasvun ja kestänyt kyllä paljon. Siitä täytyy olla kiitollinen. Tärkeää on, että hän on jaksanut kuunnella minun juttujani, vaikkei hän hitsaamisesta tiedäkään. Se jo auttaa jaksamaan, kun saa puhua jollekin, Joonas sanoo.

Parasta yrittäjyydessä on se, että saa olla oma luova itsensä.

- Saan käyttää omia vahvuuksiani ja pääsen tapaamaan paljon erilaisia ihmisiä. Yrittäjyydessä on paljon hyviä puolia, mutta on tietenkin niitä huonojakin ja vastoinkäymisetkin kuuluvat tähän lajiin. Niistä kaikista on kuitenkin selvitty ja joka päivä saan palan eteenpäin tätä omaa juttuani, Joonas toteaa.

Härmän Kuriiri Oy LK-Projektipalvelu Oy

Korvan Monitoimiapu Oy

ConElec Oy HoivaGO Sähkö Ahonen Oy Koneurakointi S. Hannuksela T:mi LumiCars Elecpro Oy

E-P:n Taksipalvelu Oy Ep:n Rkm-Palvelut Marko Hyyppä Ilmajoen kolarityöt Oy Latva-Hoppala Oy

UUDET JÄSENET

Korpiline Oy Kehon Hoitola Lifetime Tin.de

KATA Design

Mantela Heat Oy Konetyö Teppo Jussi Kultaseppä Kultasirkku

Tmi Aaron Kalli Jainse Oy

HP-Putkiasennus Oy

Isonkyrön Kehitys Oy E-P Puunkaato Kytölän Mylly Oy

Riihi Accounting Tukeva Capital Oy M.J. Salmela OY H-SOUND NMJ-tec oy Kätevä hoiva Oy

Prosius Oy Nuohous ja Kone

Fortuna Capital Ab

EP-Insinöörit Oy

Joustavax-fysioterapia Tiina Mantila

Koirahuolto Valoisa SFS - Records & Arts E-P Muovi ja Paperi J-P Mäkiranta Oy Lankajemma Oy

Mialo Oy Kukkakauppa Virvalilja PME-Control Oy

Lindbergin Kukkahalli Oy (Lapuan Kukkapuoti) FysioNuppu Oy Ravintola MarianTalli Oy FinBeauty Lapuahovi Oy Minnesota-Hoito Oy Viljanmaa Transport Oy

Rimy Oy

Vahinkotarkastus Ville Kivipelto Kaikua oy

Kuljetus H.Ketola Oy Nooran Nuohouspalvelu Luovuuden Lakeus Ky Ibo.07oy

JSJ-Solutions

Tmi Joona Lautamaja Psykoterapia Merja Laitila Oy Nikko Visual Oy Jvcon Oy Antec Service Oy Aito-Tilit Oy Aleksi Karhu Oy/ Energiaportti IlonKehä Oy

Tilintarkastus M&K Oy Ullan remontointi & siivous Ruse Group Oy PirHockey Oy Siivous & Kotipalvelu Lupaus Helpy Oy Pesukarhu Finland Oy T. Tuuma Oy Konsulttikoti

Isoketo Oy

Ompelimo ritvaMai

Tmi Chillamer Tarja Kakkuri

Kaapeliauto Oy Seinäjoen Kumi Oy

Digital Creations

TP Consulting Oy Jussin Puhallus Oy M. H Huolto

Tmi KaijaElisa Tilitoimisto Lextili Oy

Aleksi Karhu, Energiaportti, Seinäjoki

Maalämpöratkaisut, sekä aurinkosähköjärjestelmät aina omakotitalosta teollisuuteen asti.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Liityin järjestöön verkostoituakseni alueen muiden yrittäjien kanssa ja Yrittäjät ovat aidosti meidän yrittäjien asialla!

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Ajantasaista yrityksille suunnattua tietoa, yritystoiminnalleni arvokkaita kontakteja ja tarvittaessa monipuolista koulutusta, sekä Yrittäjiltä tukea yrityksen toimintaan liittyvissä asioissa.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteenani on kasvattaa yritystä ja liiketoimintaa, sekä kehittyä merkittäväksi tekijäksi maalämpö- ja aurinkosähköratkaisujen toteutuksessa.

Sarianne Nikko, Nikko Visual Oy, Seinäjoki

Nikko Visual on yrittäjien menestyksen tukena, kun tarvitaan laadukkaita valokuvia, sosiaalisen median sisältöjä ja kattavasti muita markkinoinnin palveluita.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön? Saan olla tekemisissä toisten alueen yrittäjien kanssa. Verkostoituminen ja vertaistuki ovat minulle tärkeitä. Lisäksi järjestö tarjoaa monipuolista tukea yrittäjyyteen sekä koulutuksia.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Toivon saavani ajankohtaista tietoa sekä tarvittaessa neuvoa ja tukea yrittäjyyteen liittyen. Odotan myös innolla keskusteluja ja tilaisuuksia, joissa pääsen tutustumaan muihin yrittäjiin.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteeni on tuoda yritykseni palveluita tutuiksi muille yrittäjille alueellamme. Haluan aidosti auttaa asiakkaitani ja kehittää yhdessä heidän liiketoimintaansa. Kasvaa ja kehittyä yrityksenä, samalla tehden itselleni rakasta ja merkityksellistä työtä!

Kuva: Annu Kinnunen

Irina Danilova, FinBeauty, Lapua.

Olen kauneusalan yrittäjä Lapualla. Tarjoan parhaat kynnet ja ripsipidennykset.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön? Liityn järjestöön, koska haluaisin oppia lisää yrittäjien elämästä Suomessa. ja jos minulla on kysyttävää, toivon löytäväni vastauksia täältä.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä? Tykkään saada uutta tietoa yrittäjien elämästä ajoissa..

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Yrityksen kasvu. Käytän paljon aikaa liiketoiminnan opiskeluun. Ja jatkan opiskelua. Haluaisin myös avata oman kouluni ja auttaa muita kehittymään tähän suuntaan.

Meri Halmetoja, Tmi Chillamer, Peräseinäjoki

Yritystoimintani ydin on hyvä uni ja stressinhallinta. Chillamo-verkkokaupastani (chillamo.com) löytyy nukkumisen edistämiseen liittyviä tuotteita sekä mindfulness-palveluja. Verkkokaupassani on myös oma Chillamo-blogi, joka tarjoaa runsaasti hyödyllistä tietoa.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Liityin yrittäjäjärjestöön, koska haluan verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Saan järjestön kautta tarvittaessa apua eri tilanteisiin sekä monipuolista tietoa ja koulutusta yrittäjille tärkeistä asioista.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Parannan Chillamon tunnettuutta, kehitän markkinointia, laajennan tuotevalikoimaa sekä suunnittelen kansainvälistymistä.

Päivi ja Raine Färm, Korvan Monitoimiapu Oy, Ilmajoki

Kaikkea kotiin, apua arjen askareisiin muun muassa kodin pintaremontit, kiinteistöhuolto yrityksille ja yksityisille, kaikki pihan ja puutarhan työt.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Yrittäjäjärjestöön liittyminen oli aivan ensimmäisiä asioita saadaksemme uusimmat tiedot ja tapahtumat.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Verkostoituminen ja tarvittaessa apua tuoreena yrittäjänä.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteena saada asiakaskuntaa niin, että yritys työllistäisi täysipäiväisesti kummatkin

JJ tarjoaa monipuolisia musiikkipalveluita Seinäjoelta; Suoraviivainen ja kustannustehokas kokonaispalvelu sisältää live- ja levymusiikkia, äänentoistoa ja valoa yhden tekijän voimin.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Vaikka toimin yrittäjänä sivutoimisesti, halusin liittyä järjestöön ollakseni osana aktiivista yrittäjäyhteisöä ja verkostoitua.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Yhteistyökumppanien verkoston laajentumista ja uusia kontakteja.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Toiminnan jatkuva kehittäminen ja palveluiden laadun parantaminen, wow-efektien lisääminen ja asiakkaiden tapahtumien sisältötason nosto. Tässä muutama avaintekijä, mitkä ovat kulkeneet matkassa jo tähänkin asti ja ovat keskiössä myös tulevaisuudessa. Esiintyvä artisti palveluineen ei ole koskaan valmis!

Timo Kiukkonen, Riku Latva-Krekola ja Harri Pollari, EP-Insinöörit Oy, Kauhajoki

Rakennusalan monipuolinen palveluntarjoaja aina suunnittelusta toteutukseen saakka.

Miksi liityitte yrittäjäjärjestöön?

Liityimme Yrittäjiin, koska haluamme olla osa tätä yrittäjien monipuolista verkostoa.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Ajankohtaista tietoa yrittäjyyteen liittyen, sekä verkostoitumista muiden yrittäjien kanssa.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteemme lähitulevaisuudessa on yrityksen kehittäminen ja alueellisen tunnettavuuden kasvattaminen. Pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua, jolloin asiakkaalla olisi mahdollisuus saada kaikki tarvitsemansa palvelut saman katon alta.

Sirkku Valonen, Kultaseppä Kultasirkku, Kauhava

Kultasirkun pajalla teen kaikenlaisia kultasepänalan tilaustöitä ja korujen korjauksia 30 vuoden kokemuksella.

Miksi liityitte yrittäjäjärjestöön?

Liityin yrittäjäjärjestöön, koska olen hiljattain muuttanut Kortesjärvelle ja Etelä-Pohjanmaa on minulle uusi toimintaympäristö. Yrittäjäyhdistyksen kautta voin osallistua koulutuksiin ja saan tietoa yrittäjille ajankohtaisista asioista.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Verkostoitumista ja muihin yrittäjiin tutustumista. Yksinyrittäjänä toivon saavani myös tukea ja neuvoja tarvittaessa.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteena on tarjota kultasepänalan palveluita paikkakunnalla ja tuoda itseäni ja yritykseni toimintaa tutuksi minulle uudella alueella. Tällä hetkellä tavoitteena on työllistää itseni.

Jukka Järvenpää, JSJ-Solutions, Seinäjoki

YRITTÄJÄ! Askarruttaako jokin?

Hyödynnä jäsenyyttäsi ja kysy neuvoa asiantuntijalta.

Yrittäjien jäsenyys on siitä mukava juttu, että jäsenille on tarjolla maksutonta apua.

Suomen Yrittäjien lakineuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-18 numerossa (09) 229 222.

Kysyä voit esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä.

Saat yhteyden neuvontaverkostoon myös soittamalla Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolle arkisin klo 9-16 numeroon 06 420 5000.

Teppo Laine Asianaja Asianajotoimisto Legistum Oy 020 742 4469 040 047 4074

yrityskaupat ja -järjestelyt kiinteistöt ja rakentaminen työoikeudelliset asiat oikeudenkäynnit talousrikosasiat koulutukset

Ilkka Ruokola Asianajaja Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy 050 523 7833 06 429 7002

osakeyhtiölaki kiinteistöasiat sopimusoikeus konkurssi- ja yrityssaneeraus oikeudenkäynnit ja riidanratkaisut

Janne Yli-Kauppila Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Yli-Kauppila Janne 050 549 9966

sopimusoikeus kiinteistö- ja rakennusasiat yhtiöoikeus, oikeudenkäynnit ja riidanratkaisut, työoikeus konkurssi- ja yrityssaneeraus yrityskaupat markkinaoikeudelliset asiat vahingonkorvausoikeus

Christian Holmsten asianajaja Asianajotoimisto Christian Holmsten ma klo 13.00–16.00 06 312 6511 pe klo 10.00–14.00 06 224 3512

Mikko Pihlajamäki asianajaja BLF Asianajotoimisto Oy 040 680 8888

sopimusoikeus kansainvälinen kauppa yrityskaupat

Jouni Sivunen Varatuomari Lecklé Oy 040 714 5595

rakennejärjestelyt yrityskaupat osakassopimukset yhtiöoikeus, sopimusoikeus

Anssi Perälä

Varatuomari KPMG Oy Ab 040 8262 102

Rakennejärjestelyt Yrityskaupat Osakassopimukset Yhtiöoikeus Sukupolvenvaihdokset Kiinteistöasiat perhevarallisuusoikeus

Tietosuojavastaava, yrittäjä Opsec Oy 020 198 6699

tietosuojalainsäädäntö ja henkilötietojen käsittely tietosuojasopimukset IT-hankinnat ja sopimukset

KPMG Oy Ab 020 760 3721 040 145 4557

liikejuridiikka työoikeus yhtiö- ja sopimusoikeus yrityskaupat yritysjärjestelyt

Tomi Merenheimo Asianajaja Asianajotoimisto Magnusson 040 560 6101 arkisin klo 8.30–10.00

kansainväliset asiat yritysjärjestelyt vaativat riita-asiat

Jannica

Liikejuridiikan asiantuntija, OTM KPMG OY 040 184 8863

yrityskaupat rakennejärjestelyt, yhtiöoikeus sopimusoikeus, finanssialan sääntely

Sakari Joensuu

Talous- ja veroasiantuntijayrittäjä Josak Oy 0500 368 021

yritysten vero-, talous- ja yhtiöoikeudelliset asiat omistajanvaihdokset

Tuula Viita-aho OTM, KLT Lakiasiaintoimisto Viita-aho 040 516 1615

Yhtiöoikeudelliset työt ja konsultoinnit (mm. perustamis- ja muutosasiakirjat) Veroneuvonta ja muut vero-oikeudelliset asiat perintö- ja lahjaverotus

Kari Välimäki Kehityspäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 040 5402 378

Yritysten kehittämispalvelut

Arja Lehto Veroasiantuntija Lecklé Oy 040 709 2833

Verotus, omistusjärjestelyt sukupolvenvaihdokset yrityskaupat,osakassopimukset

Sirpa Riihimäki

Rahoituspäällikkö Finnvera 029 460 2356

yritystoiminnan alun kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus viennin riskeiltä suojautuminen

Jari Hautamäki kasvun ja uudistumisen asiantuntija Sosionomi YAMK ET. Psykoterapeutti Työnohjaaja STORY Master-TSC® RMP Motivaatiovalmentaja Hautamäki Training Oy 040 149 5157 Arkisin klo 9-16 Henkinen hyvinvointi

Tytti Pajukangas Lakimies, OTM, KTM Laihian Laki Oy 06 4770888

Jari Ala-Varvi

Mira Isosomppi Lakimies

Boucht

Jari Ala-Varvi

Tietosuojavastaava, yrittäjä Opsec Oy 020 198 6699

tietosuojalainsäädäntö ja henkilötietojen käsittely tietosuojasopimukset IT-hankinnat ja sopimukset

Matti Alakoskela

Thermopolis Oy 044 438 4200

energiankäyttöön liittyvien perusasioiden kartoittaminen energiatehokkuus, taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys

Julkiset hankinnat

Sähkökilpailutus

Tapani Mäkelä Insinööri Enerlo-palvelut Ky 050-4662233

Yritysten ja kiinteistöjen sähkönhankinta: kilpailutus ja siirtokustannusten optimointi sekä aurinkosähkö.

Noora Mykkänen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 050 437 7156

Hakemisto- ja domainhuijaukset, valelaskut, harhaanjohtava puhelinmyynti

Kiinteistöarviointi Laatuasiat

Anne Niemi Hankintaneuvoja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 0400 661 635

Hankintaneuvonta yrittäjille ja hankintayksiköille Julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen

Pekka Kallunki KTM Kiertoa Oy 050 540 1609

Julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen

Kansainvälistymisneuvonta

Hannu

Kiinteistöjen arvonmääritykset

Tuomo Sirniö TS Laatupalvelu 044 070 4441

laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmäsekä CE-merkintäneuvonta

HR-konsultointi

Marko Luoma

MT Xport Consultans Oy 045 880 3770

uudet markkinat tiedon hankkiminen markkinaselvitykset kansainvälisten jakelukanavien ja kumppaniverkoston kehittäminen kansainväliset messut

Juhani Hihnala Yhteyskummi

Suomen Yrityskummit, Etelä-Pohjanmaa 0500 565 947

Nikolai Juferev Lakimies

Asianajotoimisto Legistum Oy 0207 424 481

Baltianmaiden ja Venäjän lainsäädäntö kansainvälinen kauppa sopimukset yritysjärjestelyt kielet: suomi, eesti, venäjä, englanti

Yrityskummit

Riikka Ylikangas kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 0295 027 578

vienti- ja kansainvälistymisneuvonta kansainvälistymisen rahoitusneuvonta ja –tuki kansainvälistymistapahtumat ohjaus tietolähteisiin ja yhteistyökumppaneiden palveluihin

Elina Harju

HR-konsultti/yrittäjä, KTM HR Roihu Consulting Oy 040 724 9985

Työsuhteen elinkaari Henkilöstön kehittäminen ja palkitseminen Henkilöstösuunnitelmat

Työsuojelu HR-järjestelmät ja raportointi Työnantajakuva Työhyvinvointi Strateginen HR

Aila Hemminki Aluekummi

Suomen Yrityskummit, Etelä-Pohjanmaa 045 633 5501

omistajanvaihdosasiantuntijat

Jorma Ranta

Omistajanvaihdosasiantuntija Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 050 593 9739

yrityskaupat sukupolvenvaihdos

Omistajanvaihdosneuvonta

Sakari Joensuu

Talous- ja veroasiantuntijayrittäjä Josak Oy 0500 368 021

yritysten vero-, talous- ja yhtiöoikeudelliset asiat omistajanvaihdokse

Jouni Sivunen Varatuomari Lecklé Oy 040 714 5595

rakennejärjestelyt yrityskaupat osakassopimukset yhtiöoikeus, sopimusoikeus

Päivi Kallio HT, KLT KMV Tilitaito Oy 050 5865 165

omistajanvaihdoksen eri toteutustavat yhtiöoikeudelliset toimenpiteet ennakoivat rahoitusjärjestelyt viranomaisilmoitukset rekisteröinnit HT-tilintarkastajan lausunnot

Matti Kuvaja

Konsulttitoimisto MAT-RA OY 0400 264 867

yrityksen osto tai myynti

Kaisa Ala-Korpela KLT

Ilmajoen Yrityspalvelu/Kate-laskenta 010 320 2150

Kirjanpito

omistajanvaihdoksiin liittyvät arvonmääritykset kauppakirjat ja verotuskysymykset muut yritysjärjestelyt

Esa-Pekka Luokkamäki HTM, LKV, LVV Tilitoimisto Luokkamäki 040 700 2021

Verokonsultointi velkaneuvoja yrittäjän henkinen neuvonta

Erkki Petäjä 0400664237

Arvonmääritykset kauppojen hoito ostajan tai myyjän asiantuntijana

Mikko Sillanpää KHT

Tilintarkastus Mikko Sillanpää Oy 040 500 6629

tilintarkastukset lausunnot veropalvelut yritysjärjestelyt omistajanvaihdokset

Jari Hautamäki kasvun ja uudistumisen asiantuntija Sosionomi YAMK ET. Psykoterapeutti Työnohjaaja STORY Master-TSC® RMP Motivaatiovalmentaja Hautamäki Training Oy 040 149 5157 Arkisin klo 9-16

Henkinen hyvinvointi

Pentti Lahti

Ekonomitoimisto Pentti Lahti Oy 0400 666 159

yritysten arvonmääritykset omistajanvaihdosten suunnittelu ja toteutus kokonaisuutena 25 v kokemuksella

Tuulahdus työvaliokunnasta

UUSI VUOSI, UUSI KUNTA

Tinan valaminen on kuulunut omaan uudenvuodenaaton traditioon jo lapsuudestani lähtien. On hauskaa ennustaa tulevan vuoden tapahtumia ”tinaklöntistä”, mikä kylmässä vedessä muodostuu. Ennustamisessa mielikuvitus päästetään valloilleen, kaikilla on hauskaa ja ideat lentelevät vielä pitkälle aamuun.

Tulevana uudenvuoden aattona ollaan vanhan kunnan asukkaita ja yön aikana kaikki muuttuu, olemme uuden kunnan asukkaita ja yrittäjiä.

Hetkinen, mikäs on muuttunut?

Mennäänpä takaisin siihen aaton mielikuvitusmaailmaan.

Uudessa kunnassa meillä on mahdollisuus yhdessä pohtia kunnan tulevaisuutta ja rakentaa siitä sellainen elinvoimaisuuden perikuva, mitä ei pitkään aikaan ole näillä kulmilla nähty. Meillä olisi yrittäjien ja päättäjien yhteinen olohuone, missä ideat ja innovaatiot vain lentelevät kilpaa ja odottaisimme innolla päästä niitä toteuttamaan.

Keksimme ratkaisuja yhdessä vallitsevaan työvoimapulaan sekä houkuttelemaan uusia asukkaita kuntaan. Onneksi etätyön mahdollistaminen on yksi avain työvoimaan ja uusiin asukkaisiin. Emme katso enää paikkakuntasidonnaisuutta, vaan meille ovat tervetulleita kaikki kansalaisuuteen tai kieleen katsomatta.

Rakennamme kuntaa kuntalaisten ehdoilla ja maine hyvänä koulutuspaikkakuntana vain kasvaa. Lastemme on turvallista aloittaa koulupolkunsa erilaisissa päiväkodeissa, joissa luovuus, vahvuudet ja erilaisuudet otetaan huomioon. Lapsuutemme turvalliset muistot tuovat meidät takaisin ja näin myös tulevaisuudella on jatkajia.

Vanhuus ei ole enää rasite vaan vahvuus. Heillä on elämänkokemusta ja sitä piilossa olevaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään tulevaa. Pidämme heistä huolta, kuten hekin ovat pitäneet meistä.

Puhdas luonto ja raikas ulkoilma auttavat meitä jaksamaan. Sen ympärille pystymme kehittämään mitä erilaisimpia elämyksiä ja tapahtumia. Luonto ei ole enää meille itsestäänselvyys, vaan mahdollisuus.

Ilman yrittäjiä ja yrityksiä ei ole kuntaa. Maineemme kuntana perustuu yrittäjäystävällisyyteen ja yrityksiä kehittämällä ja tukemalla saamme kuntaan lisää yrityksiä. Yhteisöllisyys korostuu ja verkostoitumisella lisätään elinvoimaisuutta. Naapurikunnat ovat meille mahdollisuus, eivät uhka.

Keskusta on vilkas ja kivijalkakaupat kukoistavat. Muuttamalla keskustan laadukkaisiin asuntoihin, palvelut seuraavat ostovoiman perässä.

Voi, näitähän olisi vaikka kuinka paljon, pistetään vain mielikuvitus lentoon ja toteuttamaan. Tämä kaikki on mahdollista!

Uusi vuosi, uusi kunta Tervetuloa!

Jaana Rinta-Valkama Varapuheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Seinäjokelainen Valtteri Jussila on hädin tuskin ehtinyt juhlia 25-vuotis syntymäpäiväänsä, mutta yrityskauppoja hän on ehtinyt tehdä jo kaksin kappalein. Pari vuotta sitten kesällä hän ryhtyi yrittäjäksi ostamalla Alavuden Kumi Oy:n ja tänä kesänä hän osti Seinäjoelta Rengas-Paavola Oy:n, jonka nimeksi muutettiin Seinäjoen Kumi Oy.

Valtteri on kotoisin Ilmajoelta ja kuusilapsisessa perheessä on aina kannustettu ahkeruuteen. Valtterin vanhemmat ovat olleet aina palkkatyössä, mutta Valtteria yrittäjyys on kiehtonut nuoresta asti.

- Tuo yrittäjyys on aina ollut vähän sellainen asia, että siitä ei oikein mistään ole saanut tietoa, kun perheellä ei ollut yrittäjyystaustaa ja koulussakaan siitä ei juuri puhuttu. Minä sain ensikosketuksen yrittäjyyteen, kun perustin yläasteikäisenä 4H-yrityksen. Keräsin marjoja ja vein niitä asiakkaille ihan kotiovelle asti. Lisäksi tein jonkin verran metallituotteita myyntiin, esimerkiksi traktorien nostolaitteisiin erilaisia piikkejä. Lisäksi ostelin vanhoja matkailuvaunuja, purin ne ja kierrätin puretut osat. Vaunujen alustojen päälle rakensin paljuja ja niitä paljukärryjä sitten vuokrasin ja jonkun verran myinkin, Valtteri kertoo.

Talven tullen nuoren 4H-yrittäjän oli keksittävä muuta puuhaa marjahommien tilalle.

- Sain kotoa lumikolan, pistolapion ja kirveen, niin pääsin jatkamaan hommia asiakkaille lumen aurauksen ja polttopuiden tekemisen merkeissä, Valtteri naurahtaa.

Valtteri valmistui ammattikoulusta sähkö- ja automaatioasentajaksi ja ehti työskennellä ennen ensimmäistä yrityskauppaansa kolme vuotta turvehommissa ja seitsemän vuotta maitotilalla.

Ostamalla yrittäjäksi

Alkuvuodesta 2020 Valtteri sai tietoonsa, että Alavuden Kumi Oy oli ollut jo jonkin aikaa hiljaisessa myynnissä. Hänellä ei ollut minkäänlaista kokemusta rengasalasta,

mutta jokin yrityksessä kiinnosti.

- Maatilahommissa alkoi tuntua siltä, että kaipaisin uusia haasteita ja ajattelin, että tuosta valmiista rengasliikkeestä voisi olla hyvä aloittaa, kun on toiminnassa oleva yritys, jonka pohjalta voi lähteä työstämään, Valtteri toteaa.

Valtteri soitti myyjälle ja kävi paikan päällä katselemassa, miltä yritys vaikutti.

- Juuri alkanut korona-aika hieman mietitytti. Selvittelin rahoituskuvioita ja Pihlajamäen Mikko minulle niitä selvensi, että mitä mikäkin tarkoittaa ja miten kannattaa toimia. Lisäksi sain apua ja neuvontaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien silloiselta omistajanvaihdosasiantuntija Aila Hemmingiltä. Kun kävin yrityksessä, niin jotenkin näin niin selkeästi, mitä siellä voisi tehdä toisin. Se oli ihan kannattava ollut aina, mutta esimerkiksi palkkamenot olivat sellaiset, että niistä olisi voinut säästää. Lisäksi näin yrityksessä hyvän mahdollisuuden kasvuun, Valtteri muistelee.

Keväällä 2020 yrityskauppa toteutui ja Valtterista tuli yrittäjä.

- Se oli aika suuri hyppy tuntemattomaan. Itse en ollut omiinkaan renkaisiin siihen asti kiinnittänyt suurempaa huomiota, niin ei voi sanoa, että lähtökohdat rengasbisnekseen olisivat olleet kovin hyvät, Valtteri nauraa.

Aluksi yrityksessä oli melko hiljaisia päiviä, mutta ne käytettiin hyödyksi remontoimalla asiakastiloja viihtyisämmäksi ja opettelemalla asioita laidasta laitaan.

- Näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä veto ostaa tällainen yritys, mistä löytyi ihan vanhan liiton kummisuutareita. Vuorenmaan Mikolle saan olla kiitollinen, sillä hän on monet niksit minulle neuvonut ja opettanut esimerkiksi renkaiden

paistokorjaamista. Ostin myös pulverimaalausvehkeet, niin pystymme kunnostaa vanteitakin. Lisäksi ostin Alavudelle pehmiskioskin, joka remontoitiin ja siihen olen työllistänyt kesäisin noin neljä nuorta, Valtteri kertoo.

Kasvua toisesta yrityskaupasta

Tämän vuoden heinäkuussa Valtteri veti taas ostohousut jalkaan ja osti Seinäjoella toimivan Rengas-Paavolan. Kaupan myötä yrityksen nimeksi muuttui Seinäjoen Kumi Oy.

- Tämäkin oli ollut jonkin aikaa hiljaisessa myynnissä ja ajattelin, että tästä olisi hyvä hakea kasvua ja laajentaa palvelua Seinäjoellekin. Molemmat liikkeet kuuluvat First Stop -rengaspalveluverkostoon ja edustamme Bridgestonen renkaita. Ketjuun kuuluminen takaa kattavan valikoiman renkaita, ja meiltä löytyykin renkaat koneeseen kuin koneeseen, ruohonleikkurista traktoriin, Valtteri kertoo.

Tällä hetkellä Seinäjoella työskentelee kaksi vakituista työntekijää ja sesongin aikana neljästä viiteen. Alavudella puolestaan on kolme vakituista työntekijää ja sesonkiaikaan viisi.

- Alavudella minulla on töissä kaksi veljeäni ja heistä on kyllä suuri apu. Työvoimaa on vaikea löytää, mutta toistaiseksi on pärjätty sen suhteen. Olen yrittänyt satsata siihen, että meidän porukallamme olisi hyvä yhteishenki, sillä näkyy sitten ulospäinkin, Valtteri sanoo.

Vaikka yrittäjyyteen sisältyy omat riskinsä,

”Paikallaan pysyminen on paras tapa jäädä jälkeen”

ei Valtteri ole katunut kertaakaan päätöstään ryhtyä yrittäjäksi.

- Kyllähän tämä tie tuntuu välillä olevan pitkä kuin nälkävuosi ja vielä vähän kivikkoinenkin, mutta kertaakaan ei ole kaduttanut, että tämän tien valitsin. Joitakin öitä on jäänyt nukkumatta, kun olen miettinyt, miten asiat menevät ja miten tätä toimintaa voisi kehittää. On mietitty ja sitten kokeiltu. Esimerkiksi jos ajatellaan tuota pehmiskioskin hommaa, niin mietin, että sille voisi olla kysyntää, mutta jos en olisi kokeillut sellaista hankkia ja laittaa toimintaa käyntiin, niin en koskaan olisi saanut tietää, toimiiko se ajatus käytännössä, Valtteri kertoo.

Ensimmäinen yrityskauppa tehtiin korona-aikaan ja toisen kaupan aikoihin oltiin jälleen uudenlaisessa tilanteessa Ukrainan sodan ollessa käynnissä.

- Kyllähän se tavallaan stressaa, kun ei oikein vielä ikinä minun yrittäjäurallani ole ollut varmuutta, että mitä huominen tuo tullessaan. Ensin oli korona ja nyt sota, mikä toi alkaessaan haasteensa renkaiden saatavuuteen. Nyt niitä on kyllä saatavilla, mutta hinnat ovat nousseet paljon. Sähkön hinta on myös noussut ja

meilläkin kompura huutaa yötä päivää. Alavudella on kiinteistössä öljylämmitys ja kun sekin on vanha halli alkuperäisillä ikkunoilla, niin kuluuhan siellä pakkasilla kovasti öljyä. Kyllä nämä kaikki tällaiset laittavat mietityttämään, Valtteri toteaa. Valtteri kuitenkin nauttii työstään eikä anna haasteiden ja epävarmuuksien häiritä.

- Tykkään siitä, että tässä kaupallisella alalla saan olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Jokaisen asiakkaan ongelma on erilainen ja nautin siitä, kun saan tarjota heille avun. Kehitämme jatkuvasti meidän tekemistämme ja palveluitamme, sillä paikallaan pysyminen on paras tapa jäädä jälkeen koko ajan muuttuvassa maailmassa. Meidän täytyy pysyä muutoksessa ja kehityksessä mukana. Työnteosta olen aina tykännyt, sillä ainoastaan työtä tekemällä voi sitten joskus jotain saadakin, Valtteri sanoo.

Tulevaisuudessa Valtterilla on halu kasvattaa yritystoimintaa ja saada palveluverkostoa laajennettua, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata entistä nopeammin ja joustavammin.

- Tähän mennessä olemme kehitelleet

esimerkiksi päivystyspalvelun ja lähdemme vaikka keskellä yötä auttamaan tien varteen jäänyttä asiakasta. Meillä on pakettiautossa rengaskoneet, niin saamme avun tarjottua saman tien. Vaikka kova halu on toimintaa kasvattaa, niin tällä hetkellä suunnitelmissa ei ole uusia yrityskauppoja. Toki ikinä ei tiedä, millaisia mahdollisuuksia eteen tulee, niin mieli voi muuttua nopeastikin, Valtteri naurahtaa.

olet yrittäjä, niin kuulut Yrittäjiin”

Vaikka Alavuden Kumin entinen omistaja ei ollut kuulunut yrittäjäjärjestöön, niin Valtterille liittyminen Yrittäjiin oli itsestäänselvyys.

- Heti yrityksen ostettuani liityin Yrittäjiin. Minun mielestäni se kuuluu tähän yrittäjyyteen, että kun olet yrittäjä, niin myös kuulut Yrittäjiin. Mielestäni se jäsenmaksu ei ole iso kustannus, jos mietitään, mitä kaikkea sillä saa. Jäsenyys kuitenkin aina poikii myös jotain, kun pääset verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa, Valtteri toteaa.

YRITTÄJÄT

”Kun

Kurikan Panttilassa Nenättömänluoman varressa seisovat Kurikan Lakkitehtaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset.

Niiden seinien sisällä on parhaimmillaan tarjottu työtä ja toimeentuloa yli 300 työntekijälle, tehty sotien aikana vaatteita Suomen armeijan käyttöön ja pidetty työyhteisöstä hyvää huolta.

Iisakki Luhtala perusti Kurikan Lakkitehtaan vuonna 1899. Aluksi tehtaan paikka vaihtui useasti, mutta 1913 nykyiselle paikalle rakentui lakkitehtaan ensimmäinen rakennus, hirsinen kaksfooninkinen pohjalaistalo.

- Tuossa rakennuksessa tehdas jatkoi reilut kymmenen vuotta ja sen jälkeen rakennettiin uusi isompi tehdasrakennus vanhan viereen. Lakkitehdas oli 1930-luvulla maamme suurimpia vaatetustehtaita ja se työllisti yli 300 työntekijää, kertoo Päivi Hakkarainen , joka puolisonsa Juha Ollilan kanssa osti lakkitehtaan alueen tänä vuonna.

Koska työtä ja tekijöitä lakkitehtaalla riitti, tarvittiin jälleen lisää tilaa. Vuonna 1938 valmistui tehtaan suurin rakennus, joka on arkkitehti Aarne Ervin ensimmäisiä töitä oman suunnittelutoimistonsa nimen alla.

- Uusin tehdasrakennus ei ehtinyt olla kuin noin vuoden toiminnassa ennen kuin talvisota syttyi. Täällä tehtiin vaatteita Suomen armeijan käyttöön ja sen takia tämä kiinnosti vihollistakin. Täällä tehtiin aivan valtava urakka rakennusten suojaamiseksi. Ne peitettiin kuusilla sekä havuilla ja tuosta vanhemmasta tehdasrakennuksesta jouduttiin jopa lyhentämään savupiippua, ettei vihollisen pommikoneet näe sitä. Ja niinhän siinä kävi, ettei vihollinen naamioitua lakkitehdasta löytänyt, Päivi kertoo alueen historiasta. Lakkitehdas porskutti läpi vuosikymmenten ja tehtaan väki oli kuin yhtä suurta perhettä.

- Täällä on ollut todella tiivis työyhteisö ja henkilökunnalle on järjestetty yhteisiä retkiä, vaikka mistään tykytoiminnasta ei tuolloin ollut vielä tietoakaan. Tänne on saaneet myös lapset tulla mukaan töihin. Tämä on ollut monelle hyvin pitkäaikainen työpaikka, sillä osa on saattanut tulla töihin suoraan rippikoulusta ja olla täällä töissä eläkeikään asti, Päivi kertoo.

1975 Isohella Oy osti Kurikan Lakkitehtaan ja pari vuotta myöhemmin se fuusioitiin osaksi Isohellaa. Siihen päättyi lakkitehtaan tarina. Siltä erää.

Yrittäjistä yrittäjäpariskunnaksi

Päivi valmistui kultasepäksi 2000-luvun alkupuolella ja työskenteli ensin töissä vieraalla, kunnes perusti oman yrityksensä vuonna 2008 Järvenpäähän.

- Tein paljon tilaus- ja korjaustöitä, mutta lopetin nuo hommat pari vuotta sitten, kun korumuoti muuttui ja korjaustöiden suhteen alkoi olla niin kehnoa materiaalia liikenteessä. Sormuksissa alkoi olla isoja kiviä, mutta hentoja rakenteita ja paljon tuli ulkomailta tilattuja sormuksia korjattavaksi, joille ei ollut mitään tehtävissä. Eräskin rouva oli saanut sormuksensa rikki taputtaessaan teatterissa ja oli aina yhtä sääli sanoa asiakkaalle, että huonolaatuista sormusta on mahdoton korjata, niin päätin sitten laittaa toistaiseksi koko yritykseni pöytälaatikkoon. Minulla on jo muutama oma mallisto ja tarkoitus on jatkaa kultasepän töitä sitten täällä lakkitehtaalla, Päivi kertoo.

Juhan juuret ovat Kurikassa, mutta matka vei hänetkin Etelä-Suomeen.

- Ensin olin siellä kymmenisen vuotta yliopistolla tutkijana, mutta se homma alkoi mennä niin byrokraattiseksi, että suurin osa ajasta meni muuhun kuin tutkimukseen, niin lähdin etsimään uusia tuulia. Meillä on kotona ollut rakennusliike ja olen ollut siinä mukana, niin opiskelin yliopistolta lähdettyäni rakennusmestariksi ja tein rakennushommia jonkin aikaa, Juha kertoo.

Ensimmäisen virallisesti oman yrityksen Juha perusti 2012.

- Asuin Järvenpäässä ja minulla oli siinä iso tontti. Mietin, että mitähän siihen

tekisi ja sain idean, että siirretään siihen vanha pohjalaistalo. Alahärmästä löytyi vanha Ojalan kansakoulun talo, joka siirrettiin Järvenpäähän. Kunnostin sen perinpohjaisesti ja perustin Härmän Rati Oy:n, joka tarjoaa ravintola- ja majoituspalveluita, kertoo Juha.

Yrittäjäjärjestöllä on ollut Päiville ja Juhalle melkoinen merkitys, sillä kaksi yrittäjää tapasi toisensa Järvenpään Yrittäjien yrittäjäjuhlassa vuonna 2013.

- Minä en ikinä käy missään kinkereissä ja ystäväpariskunta melkein pakotti minut tuolloin lähtemään, kun heillä oli ylimääräinen lippu sinne. Siellä me sitten tapasimme Juhan kanssa, joten kannatti lähteä, Päivi nauraa.

Parin vuoden päästä he menivät naimisiin. Aika maistraattiin oli varattu siten, että Juhan ei tarvinnut lähteä Ratilta kuin ihan vähän ennen lounasajan loppumista.

- Tulin maistraattiin suoraan töistä ja olin koko päivän paistanut lounaalle silakoita, niin en ehkä ollut sellainen perinteisin maistraatin asiakas. Kokin essun olin sentään ehtinyt ottaa pois, Juha nauraa.

- Edellisellä pariskunnalla oli kaikki viimeisen päälle kukkaseppeleitä myöden ja sitten menimme me, joilla ei ollut edes sormuksia. Itse asiassa en ole tehnyt vieläkään meille sormuksia ja hääjuhlatkin on pitämättä. Jospa täällä lakkitehtaalla saisi nekin hoidettua, Päivi jatkaa nauraen.

Käänteentekevä lakkilaatikko

Vanhat tavarat ovat aina kiinnostaneet sekä Päiviä että Juhaa ja he olivatkin tuttu näky hämeenlinnalaisessa Suomen kasarmin aarteet -myymälässä, joka myy kaikenlaista vanhaa tavaraa.

- Olimme tulleet omistajille tutuiksi ja he tiesivät, että Juha on kotoisin Kurikasta.

He olivat jostakin saaneet käsiinsä vanhan Kurikan Lakkitehtaan lakkilaatikon ja olivat säästäneet sen meitä varten, Päivi kertoo.

Laatikko otettiin kotiin mukaan ja eräänä iltana noin vuosi sitten takkatulen ääressä käytiin keskustelua, millainen historia tuolla laatikolla oikein mahtoi olla.

- Juha tiesi kyllä lakkitehtaan olemassaolosta, mutta hänelläkään ei siitä sen suurempaa tietoa ollut. Laitoimme Ratin Facebook-sivuille kuvan laatikosta ja kysyimme, onko kenelläkään siitä mitään tietoa. Siellä alkoi vilkas keskustelu aiheesta ja ihmiset alkoivat jakaa muistojaan lakkitehtaaseen liittyen, Päivi muistelee.

- Silloinen lakkitehtaan omistaja Markku Huhta-Koivisto liittyi myös keskusteluun ja kertoi paljon perusjuttuja tähän liittyen. Eräässä kommentissa Markku laittoi, että olivat vähän miettineet tämän myymistä ja sen jälkeen laitoinkin heti Markulle yksityisviestiä, että koska tänne saa tulla katsomaan, Juha naurahtaa.

Joulukuussa Juha pääsikin heti katsomaan tiluksia paikan päälle ja seuraavalla

kerralla Päivikin oli mukana.

- Juha kävi ensin katsomassa, onko tämä ihan pommi ja sen jälkeen minäkin pääsin mukaan. En päässyt kuin tuohon tien päähän asti ja en voinut muuta kuin katsoa tätä kokonaisuutta suu auki. Tavaraahan täällä oli paljon, mutta se oli silti rakkautta ensisilmäyksellä, Päivi sanoo.

Päivi ja Juha olivat jonkin aikaa pitäneet silmällä, löytyisikö Etelä-Pohjanmaan suunnalta heille sopivia mahdollisuuksia.

- Etelä-Suomen elämää alkoi olla kiintiö täynnä ja oli satunnaisesti katseltu erilaisia vaihtoehtoja täältäpäin. Lähinnä ajatuksissa oli ollut sellainen kaksfooninkinen, mutta tässä saatiin nyt se ja vähän enemmän, Juha naurahtaa.

- Juha jossain vaiheessa ehdotti sitäkin, että aletaan olemaan vaan jouten, mutta eihän me siihen olisi pystytty. Tässä riittää työtä moneksi vuodeksi eikä meidän tarvitsekaan saada kaikkea kerralla valmiiksi, Päivi toteaa.

Kauhistuneilta kommenteilta pariskunta ei ole urakkansa kanssa välttynyt.

- Monet ovat meille sanoneet, että kyllä tässä on niin kauhea määrä työtä, mutta ei me oikeastaan olla sitä työmäärää ikinä pelätty. Jos jotakin aletaan tekemään, niin se vaan tehdään. Emme me pähkäile, että onpa hirveä työ, kun sittenhän se homma stoppaa siihen ja unelma jää saavuttamatta, Päivi sanoo.

Vain muutaman kuukauden olivat Päivi ja Juha lakkitehtaan alueella ehtineet raivata, siivota ja rempata, kunnes tehdas täyttyi taas elämän vilskeestä. Tänä syksynä siellä on pidetty esimerkiksi vanhojen työntekijöiden ilta, Kurikan Yrittäjien 70-vuotisjuhla ja katettu juhlapöytä isänpäivän kunniaksi.

- Tämä oli meille tärkeä juttu, että saatiin juhlasali ja keittiö valmiiksi, niin saadaan jostain rahaa kassankin suuntaan. Tämä vastaanotto, minkä olemme saaneet, on kyllä yllättänyt. Isänpäivälou-

nastakin olisi voinut tehdä kaksi kattausta, kun ensimmäinen myytiin niin nopeasti täyteen, Juha toteaa.

Myös vanhojen työntekijöiden ilta sai väkeä runsaasti liikkeelle.

- Olimme todella yllättyneitä, miten paljon vanhoja työntekijöitä tuli paikalle. Oli hienoa nähdä, miten liikuttava kokemus monille heistä oli tulla tänne vuosikymmenten jälkeen ja tavata tuttuja. Hienoa, että pystyimme tarjoamaan sen heille, Juha sanoo.

Panimo ja hyväntuulista pöhinää

Juhalla oli pienpanimo jo Härmän Ratissa ja nyt panimon rakentaminen on hyvässä vauhdissa myös lakkitehtaalla. Toiminta on tarkoitus saada käyntiin vielä tämän vuoden puolella.

- Onneksi noita alkoholin valmistukseen liittyviä lupia on haettu ennenkin, niin ne menevät jo rutiinilla. Tähänkin tarvitaan panimo-, valmistus- ja anniskelulupa sekä kaikki niihin liittyvät tarkastukset. Lisäksi, kun kyseessä on valmistus, niin täytyy olla valmistetuille tuotteille veroton varasto, sitten myyn sieltä tuotteen itselleni ja maksan siitä verot, jonka jälkeen se täytyy säilyttää eri paikassa kuin tuolla verottomassa varastossa. Onhan tuo säädäntö aika huvittavaa. Ja vie aikaa ja resursseja sekä yrittäjältä että valtiolta, Juha hymähtää.

Kun Päiviltä ja Juhalta kysyy lakkitehtaan tulevaisuudesta, lista tuntuu loputtomalta. Suunnitelmissa on muun muassa terassin rakentamista, BBQ-kisoja, kesäkahvilaa, antiikkimarkkinoita sekä tietenkin raivaamista, siivoamista ja remontoimista.

- Vaikka en yhtään tiedä mitään puutarhahommista, niin sekin laitetaan entiseen loistoonsa, että ihmiset voivat tulla tänne vain oleilemaan ja nauttimaan koko alueesta. Halutaan tehdä tästä alueesta ja tapahtumista tavallisen ihmisen rentoutumispaikka. Meille tämä on työ, harrastus ja elämä, niin halutaan, että kaikki muutkin voivat nauttia tästä, Päivi päättää.

Kaikkien seikkailujen jälkeen lakkilaatikko on päässyt takaisin kotiin ja tuonut mukanaan alueelle elämää hiljaisten vuosien jälkeen.

ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

YRITTÄJÄ, MITEN HUOLEHTIA VAKUUTUSTARPEISTA SEKÄ RISKIENHALLINNASTA?

Olemme olemassa, jotta sinä voit muotoilla oman polkusi Rohkeus on sitä, että tekee vaikka pelottaisi. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että sinä voit muokata polkusi epäröimättä. Fennia haluaa olla ennen kaikkea kannustaja – kannustaa sinua unelmoimaan, kokeilemaan uutta ja yrittämään.

- Yrittäjät ovat supersankareita, sillä he ovat todellisia moniosaajia ja oman polkunsa muotoilijoita, sanoo Fennian asiakaspäällikkö Jaana Tiitinen.

Yrityksesi tukena riskienhallinnan ja vakuuttamisen asiantuntijamme

Jaana työskentelee yrittäjäasiakkainen parissa ja toimii Työeläkeyhtiön Elon yhteyshenkilönä huolehtien myös asiakkaiden työeläkevakuutuksista. Viime keväänä hän aloitti järjestömestarina, joten hän tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan yrittäjien kanssa.

- Palkitsevinta järjestömestarin roolissa on tutustua yrittäjiin. On ollut mahtava kuulla heidän tarinoita yrityksen perustamisesta tähän päivään sekä mitä uutta heille on tulossa – ideathan ei yrittäjillä lopu, Jaana kertoo.

Yrityksesi menestys nojaa kallisarvoisiin osaajiin. Työntekijöiden vakuutuksilla, kuten tapaturmavakuutuksen vapaa-ajan laajennuksella ja sairausvakuutuksella, sekä eläkepalveluilla, osoitat pitäväsi osaajistasi huolta.

- Yrittäjillä on monta lankaa käsissä, joten helpotan ottamalla koppia vakuutustarpeiden ja riskien kartoittamisessa muuttuvissakin tilanteissa. Ne ovat minun heiniäni, Jaana painottaa.

Hyödynnä etusi ja liity tyytyväisten asiakkaittemme joukkoon

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat esimerkiksi 50 % alennuksen Yrityksen sairausturvan päiväkorvausosan maksusta,

laajennuksen oikeus turvavakuutuksen ilman lisämaksua ja ehdollisen omavastuun kotivakuutuksesta. Tarjoamme hyvät yhteistyökumppanit vahinkotilanteissa mm. Fennia Hoitaja palvelun, joka palvelee joka päivä 7-23.

Fennia tarjoaa ilmaiseksi työtapaturmavakuutusasiakkaille HSE-Lite- palvelun tukeakseen asiakkaan työturvallisuusjohtamista. Työturvallisuusjärjestelmässä pystyy esimerkiksi ilmoittamaan turvallisuushavaintoja sekä tapaturmia ja se sisältää kattavat raportointityökalut.

- Yhtä vakavaa työtapaturmaa kohtaan sattuu keskimäärin 600 läheltä piti -tilannetta. Tarttumalla näihin tilanteisiin, parannetaan työturvallisuutta ja säästetään kustannuksia, Jaana korostaa.

kuutusalan tyytyväisimmät yritysasiakkaat jo kolmantena vuonna peräkkäin EPSI Ratingin Vakuutus 2021 -tutkimuksen mukaan. Liity sinäkin tähän joukkoon!

Lue lisää ja ota yhteyttä: fennia.fi ja elo.fi

Jaana Tiitinen, 040 579 0748, jaana.tiitinen@fennia.fi

Esittelyssä toimitusjohtajan sijainen JUSSI-PEKKA KURIKKA

1. Jussi-Pekka, mitä olet tehnyt ennen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjille siirtymistä?

Ammatillisesta elämästäni olen ensimmäiset kaksikymmentä vuotta toiminut ohjelmistoalalla, joista kymmenen vuotta luotsaten omaa ohjelmistoyritystä Seinäjoella. Viimeiset 3½ vuotta olen toiminut Kurikan kaupungin yritysasiamiehen tehtävässä.

2. Mistä työurasi on saanut alkunsa ja mikä olet koulutukseltasi?

Yhdeksän vuoden ikäisestä lähtien tiesin haluavani isona nörtiksi ja siihen suuntaan lähdin kouluttautumaan. Pitkän sitkeän opiskelun jälkeen valmistuin filosofian maisteriksi Oulun

3. Millaisia ovat työpäiväsi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjillä?

Vakiomuotoista työpäivää ei ole vielä päässyt muodostumaan. Tässä alussa päivät täyttyvät asioihin perehtymisestä, puheluista ja yrittäjien kohtaamisista. Myös iltaisin olen löytänyt itseni erilaisista järjestön kokouksista.

4. Mikä on parasta työssäsi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjillä ja mitä odotat eniten?

Odotan eniten yrittäjien kohtaamista ja yritysten kanssa asioiden tekemistä. Nämä ovat olleet parasta antia myös kahdessa edellisessä työssäni ja nyt pääsen tarkastelemaan yrittäjyyttä kolmannesta näkökulmasta. Kaikkein parasta työssäni on se, kun koen että pääsen aidosti helpottamaan

yrittäjän arkea.

5. Miten aiot parantaa osaltasi yrittäjyyden olosuhteita lähitulevaisuudessa?

Aion mm. olla aktiivisesti mukana edistämässä yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kunnissa.

6. Millaisissa asioissa yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä toimistollenne?

Meihin voi olla yhteydessä melkeinpä missä tahansa yrittäjän arkeen liittyvässä asiassa. Oli sitten kyse pienistä käytännön asioista isompiin periaatteellisiin kysymyksiin. Jos emme heti osaa neuvoa niin etsimme kyllä jonkun, joka osaa. Ja totta kai jäsenetuhintaiset junaliput ovat yksi pieni konkreettinen asia.

7. Miksi jokaisen yrittäjän kannattaisi mielestäsi kuulua Yrittäjiin?

Yrittäjän ei ole hyvä olla yksin. Eli verkostot, neuvonta, edunvalvonta ja jäsenedut. Näin lyhyesti ilmaistuna.

8. Mikä olisi sellainen teko, minkä jokainen voi tehdä tukeakseen yrittäjyyttä?

Paras tapa on kohdistaa hankintoja paikallisiin yrityksiin. Yritykset ja sitä myöden palvelut katoavat alueilta, joissa niitä ei käytetä riittävästi. Oman paikallisen yrittäjän palveluita käyttämällä lisätään suoraan myös alueen elinvoimaisuutta.

9. Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vietän aikaa perheeni kanssa. Välillä minut löytää vapaa-aikana myös harrastajateatterin lavalta.

10. Mikä on lempi jouluruokasi?

Kaikki ruoka on hyvää, joten valinta on vaikea. Ehkä kuitenkin se perinteinen joulukinkku.

MITEN MUISTAA TYÖNTEKIJÖITÄ VUODEN LOPUSSA –TÄLLAISEN LAHJAN YRITYS VOI ANTAA VEROTTOMASTI

Vuoden kääntyessä loppua kohti yritykset haluavat muistaa työntekijöitään ja yhteistyökumppaneitaan. Millaisen lahjan voi antaa verottomasti?

Monella yrityksellä on tapana muistaa työntekijöitään vuoden lopussa. Mutta millainen lahja on työntekijälle verovapaa? Verottajan mukaan koko henkilökunnalle annettava tavanomainen ja kohtuullinen lahja on saajalleen verovapaa, jos lahjan arvonlisäverollinen hinta ei ylitä sataa euroa. Yritys saa puolestaan vähentää henkilökuntalahjan kulut tuloverotuksessaan.

Yhtiössä työskentelevä yrittäjäosakas voi saada verovapaan joululahjan samoin edellytyksin kuin yhtiön muutkin työntekijät, vaikka yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentelisi muita työntekijöitä. Henkilökunnan lukumäärällä saattaa kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa henkilökuntaedun tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta. Toiminimiyrittäjä ei ole verotuksessa itsensä työnantaja eikä siten voi järjestää itselleen verovapaita henkilökuntaetuja.

Työntekijän saaman lahjan verovapaus koskee kuitenkin lähtökohtaisesti vain tavaralahjoja. Jos työntekijälle annetaan yksilöimätön lahjakortti tai rahaa, nämä molemmat ovat aina veronalaista palkkaa. Lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti, joka oikeuttaa tietyn esineen tai palvelun ostoon.

– Työntekijä voi myös valita lahjansa työnantajan etukäteen valitsemista muutamista vaihtoehdoista verovapauden vaarantumatta, veroasiantuntija Laura Kurki Suomen Yrittäjistä sanoo. Verohallinnon ohjeessa mainitaan esimerkkinä verovapaasta lahjasta ostokortit, joilla työntekijät voivat valita itselleen haluamansa kirjan kymmenestä työnantajan etukäteen valitsemasta vaihtoehdosta.

Jos työntekijä on taas joululahjan lisäksi saanut vuoden aikana työnantajalta muitakin lahjoja, niin lahjojen yhteenlaskettu arvonlisäverollinen hinta ei saa ylittää sataa euroa. Vähäisten lahjojen vuotuisen yhtei-

sarvon ylittäessä sata euroa saajaa kohti ylittävä osuus luetaan palkaksi.

Mainos- vai edustuslahja?

Yhteistyökumppaneille annettavissa lahjoissa jaottelu kulkee mainos- ja edustuslahjojen välillä.

Mainoslahjalle tunnusomaista on se, että se annetaan samanlaisena usealle eri taholle. Mainoslahjan arvonlisäverollinen hinta saa olla korkeintaan 50 euroa, ja yritys voi myös vähentää mainoslahjan verotuksessaan.

Edustuslahja on puolestaan erikseen valittu ja henkilökohtaisempi kuin usein yrityksen logon tai nimen sisältävä mainoslahja. Esimerkiksi konjakki- ja viinipullojen sekä muiden alkoholilahjojen on katsottu verotuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti edustamiseen. Edustuslahjan hinnasta yritys saa vähentää verotuksessaan puolet, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole.

Kuva: Markus Sommers

YRITTÄJÄN RINNALLA KULKIJAN MUUTTUVA MAAILMA

TEKSTI: JORMA RANTA KUVA: NOORA MYKKÄNEN

Kuka kuulee, hän. Kuka kirjaa, hän. Kuka kuiteista muistuttaa, vaikka lunta jo tuiskuttaa.

Kirjanpitäjähän on hän. Yrittäjän ja kirjanpitäjän suhde alkaa ensitapaamisessa kuitteja tuodessa. Sitä ennen yrittäjä on käynyt keskustelut tilitoimiston omistajayrittäjän kanssa ja jos keskustelu on vakuuttanut ja hinta on ollut kohdallaan, niin asiakassuhde on syntynyt.

Ennen sähköiseen kirjanpitoon siirtymistä, lähes kaikille yrittäjille on kirjanpitäjien työhuoneet tulleet tutuiksi. Pieni huone, jossa korkeita kirjahyllyjä joka seinällä ja kaikki täynnä mappeja. Pienessä huoneessa on voinut tuntea olonsa turvalliseksi puhua myös yrityksen vaikeistakin taloustilanteista. Kirjanpitäjä on ollut tuttu ja turvallinen keskustelukumppani. Tämä on näkynyt muun muassa viime keväänä julkaistussa pk-yritysbarometrissa, jossa varsinkin eteläpohjalaiset yrittäjät arvostivat korkealle omat kirjanpitäjänsä.

Alan keskittyminen muuttaa asiakassuhdetta

Tilitoimistoala on voimakkaasti keskittynyt viime vuosina. Pienten tilitoimistojen sijaan ovat tulleet talenomit, accountorit, administerit ja aallon groupit sekä monet muut nimeltään englanninkieliset ketjut. Kirjanpidon automatisoituessa on syytä pelätä, että katoaako samalla se huoleh-

tiva ääni yrittäjän rinnalta. Ääni, joka kertoo, että nyt ei mene hyvin ja asiaan täytyy puuttua tai ääni, joka sanoo, että nyt voisi yrittäjä ottaa firmasta vähän jo itsellekin enemmän. Yrittäjä saa automatisoidusta kirjanpidosta raportit nopeasti, mutta ehtiikö hän lukea niitä ja ymmärtääkö, miten niihin tulisi reagoida.

Tapoja toimia on yhtä paljon kuin on kirjanpitäjiä. Kaikilla kirjanpitäjillä ei ole välttämättä aikaa ja mahdollisuutta käydä konsultoivia keskusteluita yrittäjän kanssa. Tästä syystä tilitoimistoalan keskittyminen ei välttämättä ole yrittäjän kannalta huono asia. Isoissa toimistoissa rutiinitehtävien määrän laskiessa voi olla enemmän aikaa keskustella yrityksen kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta.

Yrityksen omistajuus on yksi niitä asioita, joihin soisi tilitoimistojen ottavan aktiivisempaa otetta. Paras hetki myynnille on, kun yritys toimii vielä täysillä ja yrittäjä sekä työntekijät saavat toimeentulonsa yrityksestä. Usein käy kuitenkin niin, että yrittäjä jatkaa toimintaa vielä eläkkeelle jäätyään, mutta pienemmällä panostuksella, koska eläke turvaa talouden. Terveydelliset syyt vaikuttavat myös monesti työpanoksen pienentämiseen. Liikevaihdon laskiessa ei ole varaa palkata enää uusia työntekijöitä poislähtevien tilalle. Yrityksen kiinnostavuus ostajien silmissä laskee sa-

maan aikaan.

Tilitoimistot uusi voimavara omistajan vaihdosten kasvattamisessa

Yritys on myyntikunnossa, kun on edes pieniä kehittämistoimenpiteitä käynnis sä ja osaamista sekä vastuuta on jaettu omistajayrittäjältä työntekijöille. Kasvolli nen omistaja ja yrityksen henkilöityminen on hyve toimintaa kasvatettaessa, mutta pahe, kun liiketoiminnasta on tarve päästä eroon.

Oma tilitoimisto ja kirjanpitäjä voisivatkin rohkeammin ottaa asian puheeksi yrittäjän kanssa silloin, kun menee hyvin. Varsinkin yrityskaupoissa hyvin suunniteltu on puo liksi tehty. Yhdessä tehty listaus liikevaih doltaan merkittävimmistä asiakkaista ja keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä auttaa jo yrittäjää paljon, kun joulupukin sijaan oveen kolkuttaakin yrityksen toimin nasta kiinnostunut ostaja.

Suuret tilitoimistot voivat olla myös tie topankki, josta löytyy yritykselle jatkaja. Yrityksen ostajana voi yksityishenkilön si jaan olla tulevaisuudessa yhä enemmän myös toinen yritys, joka haluaa laajentaa toimintaansa.

Omistajanvaihdospalvelut toivottavat Hyvää joulun aikaa kaikille kirjanpitäjille, asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneil lemme.

ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT KYSYIVÄT ALUEHALLINTOVIRASTOLTA ULKOMAISEN TYÖVOIMAN VALVONNASTA

1. Millaisia yrityksiä ulkomaisen työvoiman valvonta koskee?

Ulkomaisen työvoiman valvonta koskee yrityksiä, joissa työskentelee ulkomaalaisia työntekijöitä. Valvontaa tehdään toimiala-riippumattomasti koko Suomessa.

2. Mitä asiakirjoja työnantajan on pyydettävä ulkomaalaiselta työntekijältä nähtäville palkatessaan ulkomaista työvoimaa?

Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa. Varmistamisvelvollisuus koskee myös Suomessa toimivaa pääurakoitsijaa tai pääteettäjää tilanteissa, joissa ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät ulkomaisen työnantajan palveluksessa urakointi- tai aliurakointityössä taikka vuokratyövoimana.

Työnteko-oikeus varmistetaan passista, muusta virallisesta matkustusasiakirjasta tai oleskelulupakortista. Palkattaessa ulkomaalaista työntekijää työnteko-oikeus varmistetaan ennen työsopimuksen tekemistä.

Työnantaja ottaa yleensä kopion esitetyistä työnteko-oikeuden perusteesta, koska sitä täytyy lain mukaan säilyttää työpaikalla. Tiedot pitää säilyttää neljä vuotta ulkomaalaisen työntekijän palvelussuhteen päättymisestä. Työnantaja voi valita tietojen säilytystavan, mutta niiden on oltava tarvittaessa vaivattomasti työsuojeluviranomaisen saatavilla.

3. Tuleeko tarkastus yllättäen vai ilmoitetaanko siitä etukäteen?

Työsuojeluviranomainen voi ilmoittaa

työnantajalle tulevasta tarkastuksesta etukäteen, mutta voi harkinnan mukaan myöskin tehdä ennalta ilmoittamattomia käyntejä työpaikalla. Tyypillisesti tarkastukset liittyen ulkomaalaisen työvoiman valvontaan tehdään ennalta ilmoittamatta, koska tarkoitus on myös selvittää, onko työpaikalla laitonta työvoimaa. Ennalta ilmoittamattomalla tarkastuskäynnillä saadaan usein parempi näkemys työpaikan olosuhteisiin, kun voidaan keskustella työpaikalla olevien työntekijöiden kanssa esimerkiksi työehdoista ja työolosuhteista. Tarvittaessa tehdään työpaikkatarkastus yhteistarkastuksena muiden viranomaisten kanssa.

4. Mitä tarkastus käytännössä tarkoittaa ja mitä siinä tapahtuu?

Tarkastustoimintaa säätele laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työsuojeluhallinnossa tavoitteemme on, että työ Suomessa olisi mahdollisimman tervettä ja turvallista sekä työelämää koskevien säännösten mukaista. Valvonnan lisäksi annamme ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Työsuojelutarkastus on viranomaistoimenpide, jossa tarkastaja käyttää toimivaltaa. Tarkastukseen sisältyvät seuraavat vaiheet:

• Tarkastaja selvittää työsuojelusäädöksien noudattamista perehtymällä tarvittaviin asiakirjoihin, havainnoimalla tarkastettavien asioiden olemassaoloa, tilaa tai sisältöä sekä haastattelemalla ja/tai kuulemalla riittävällä laajuudella työnantajan ja työntekijöiden edustajia ja tarvittaessa muita henkilöitä.

• Tarkastaja arvioi, onko työnantaja noudattanut valvottavana olevaa lainsäädäntöä.

• Tarkastaja ilmoittaa keskeiset havaintonsa ja antamansa velvoitteet sekä varaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuuden tulla kuulluksi.

• Tarkastaja laatii asiassa kertyneen selvityksen perusteella tarkastuskertomuksen.

5. Mitä kaikkia osa-alueita valvonta koskee?

Suomessa kaikilla työntekijöillä on oikeus lain ja työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin. Työnantajalla on kaikki samat työnantajavelvollisuudet riippumatta siitä, onko työntekijä ulkomaalainen vai suomalainen. Ulkomaisen työvoiman valvontaan liittyvät kiinteästi työsuhdeasiat ja työsyrjinnän valvonta. Työsuhteen vähimmäisehtojen, kuten palkan ja työajan, on oltava Suomen lakien ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset. Työolosuhteiden on täytettävä Suomen työturvallisuusmääräykset. Lisäksi työnantajan on huolehdittava muun muassa siitä, että ulkomaalaiselle työntekijälle annetaan ymmärrettävällä kielellä tiedoksi työsuhteen keskeiset ehdot sekä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä.

6. Mitä asiakirjoja ja selvityksiä yrittäjän täytyy tarkastajalle näyttää?

Tarkastajalle tulee esittää muun muassa työterveyshuollon järjestämiseen, lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, työsuhdeasioihin, työnteko-oikeuden varmistamiseen ja ulkomaalaisten työntekijöiden

tietojen säilyttämiseen liittyviä asiakirjoja ja selvityksiä. Työnantajan on säilytettävä työpaikalla tiedot palveluksessa olleista ja palveluksessa olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista siten, että ne ovat vaivattomasti tarkastettavissa. Säilyttämällä tietoja työnantaja voi myös seurata työnteko-oikeuden voimassaoloa.

7. Miten toimitaan, jos joitakin asiakirjoja tai selvityksiä ei löydy saman tien vaan ne joudutaan esimerkiksi pyytää yrityksen tilitoimistosta?

Ei ole ongelma, vaikkei kaikki asiakirjat löydy heti. Suurin osa asiakirjoista useimmiten voidaan näyttää tarkastajalle tarkastuksen aikana. Ne asiakirjat, joita ei voida näyttää tarkastajalle, vaan ovat esimerkiksi yrityksen tilitoimistolla, voidaan toimittaa tarkastajalle jälkikäteen. Tarkastaja jättää tällöin työnantajalle selvityspyynnön, jossa on kerrottu, mitä asiakirjoja tulee toimittaa ja mihin mennessä. Tarkastajalla on lakiin perustuva (Laki työsuojelun valvonnasta

ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, 4§) oikeus saada asiakirjat valvontaa varten.

8. Mitä tapahtuu, jos tarkastuksessa huomataan epäkohtia tai puutteita?

Mikäli työnantaja ei ole noudattanut lainsäädäntöä, tarkastaja antaa velvoitteen saattaa asia kuntoon. Tarkastajan laatima ja työnantajalle toimittama tarkastuskertomus sisältää mahdolliset havainnot, joita tarkastuksella on tehty ja joiden johdosta työnantajalle annetaan velvoite. Velvoitteesta riippuen tarkastaja voi antaa määräajan, milloin puute tulee olla korjattu, ja työnantajan tulee toimittaa tarkastajalle selvitys velvoitteen täyttämisestä.

Jos työntekijällä ei ole työnteko-oikeutta hän syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen ja työnantaja työnantajan ulkomaalaisrikkomukseen. Työsuojeluviranomainen ilmoittaa aina epäillyistä rikkomuksista poliisille. Seuraamuksena työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta on tyypillisesti poliisin kirjoittama sakko. Työntekijän ja työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta on säädetty

ulkomaalaislaissa.

9. Mistä yrittäjän kannattaa kysyä apua ja neuvontaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen liittyvissä asioissa?

Netissä löytyy paljon tietoa. Esimerkiksi näiltä sivuilta löytyy tietoa ulkomaisen työntekijän palkkaamisesta:

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/ ulkomainen-tyontekija

https://www.suomi.fi/yritykselle/tyonantajuus/tyontekijan-palkkaaminen/ opas/tyontekija-ulkomailta/ulkomaalaisen-tyontekijan-tyosuhdeasiat

https://toimistot.te-palvelut.fi/tyolupapalvelut/ohjeita-ulkomaalaista-tyontekijaa-palkattaessa

Kysymyksiimme vastasivat Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tarkastajat Tuija Vainioniemi ja Tapio Holopainen sekä lakimies Pia Skoglund

MITEN YHDISTÄÄ YRITTÄJYYS JA PALKKATYÖ?

Millaista on yhdistää yrittäjyyttä ja palkkatyötä? Selvitimme tätä haastattelemalla kesän 2022 aikana 12 eteläpohjalaista hybridiyrittäjää. Kaikki haastatellut toimivat sekä yrittäjinä että palkkatyössä. Iältään vastaajat olivat 29–56-vuotiaita. Oman jaksamisen ja itsestä huolehtimisen tärkeydestä muistutti useampi hybridiyrittäjä. Työn jaksottamista pidettiin tärkeänä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että aikaa jää palautumiselle, harrastuksille ja perheelle.

”Se yks tärkein asia on tietenkin se, että pitää vielä enemmän, kun siinä pelkässä yrittäjyydessä, huolehtia itse siitä omasta hyvinvoinnista. Ettei sit vaan tee liikaa. Koska se on aika helppoa mennä siihen kierteeseen, et sit sun kaikki tunnit on vaan sitä työtä.”

”Piti tietyllä tavalla alkaa suunnittelemaan omaa aikaansa uudella tavalla ja myöskin sitten se, että sen oman vapaa-ajan sijoittaminen sinne kalenteriin, niin sekin piti niinku huomioida. Et piti oikeesti ruveta ottamaan niitä aikoja, että tuossa on mun harrastuksille aikaa.”

Hybridiyrittäjät kokivat palkkatyön ja yrittäjän työn poikkeavan toisistaan siinä määrin, että erilaisten töiden koettiin tukevan toisiaan. Vastaajat kokivat hybridiyrittäjyyden vaikuttaneen heidän hyvinvointiinsa lähinnä positiivisesti. Erityisesti itsensä toteuttamisen mahdollisuus korostui hybridiyrittäjien puheissa.

”Kyllä mä voin ihan hyvin vaikka tietenkin se on kuormittavaa se, että on aika vastuullinen tuo päivätyö mitä teen päätyökseni. Siinäkin päivät venyy ja illat menee sitten sen yrityksen puitteissa. Mutta sanotaan näin, että mun päätyö ja sitten tää yrittäjyys on niin eri alaa tietyllä tavalla, niin mä oon toisesta lomalla, kun mä teen toista. Ne ei mee sillä tavalla ristikkäin eikä ne liity samoihin asioihin. Sanotaan, että ihan hyvinvoiva yrittäjä olen, mutta kyllähän se aika ajoin kuormittaa.”

Moni hybridiyrittäjä kannustaa kokeilemaan tai ainakin pohtimaan, voisiko hybridiyrittäjyys tuntua omalta. Myös sydämen äänen kuuntelemista ja intohimoa tehdä itselle mielekkäitä asioita pidettiin tärkeänä.

”Ihmisen pitää tehdä sitä, mihin on intohimo, koska silloin siihen pystyy antamaan parhaansa ja pystyy tekemään parhaansa. Ja silti ei kuluta omia voimavaroja niin kauheasti vaan päinvastoin voimaantuu.”

Työelämän monimuotoistuessa hybridiyrittäjyydestä on tullut yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö. Hybridiyrittäjyys voi olla yhä useammalle pysyvä tapa tehdä töitä. Hybridiyrittäjyys voi parhaimmillaan tarjota tekijälleen joustavuutta ja vapautta toteuttaa itseään. Hybridiyrittäjyys tulisikin nähdä tasavertaisena uravaihtoehtona täysipäiväisen palkkatyön ja yrittäjyyden rinnalla.

SeAMK ja Työterveyslaitos toteuttavat yhdessä Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeessa mm. selvitetään hybridiyrittä¬jien työelämähyvinvoinnin mahdollisuuk¬sia ja haasteita, kehitetään toimintamalleja hyvinvoinnin tukemiseen ja järjestetään hybridiyrittäjille suunnattuja työpajoja, joissa paneudutaan paitsi hyvinvointiin myös yritystoiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen.

Maarit Mikkanen Asiantuntija, TKI SeAMK

OHJELMISTOROBOTIIKAN MAHDOLLISUUKSIEN PERÄSSÄ

Yrityksen yleisissä liiketoimintaprosesseissa ja muissakin toimialakohtaisissa erityistoiminnoissa suoritetaan usein merkittävä määrä toistuvia, rutiininomaisia tehtäviä. Usein kiireen vuoksi ei välttämättä edes tunnisteta oman työn sisältämiä, toistuvia rakenteita tai sitten kehitystyötä niiden ympärillä ei ole aikaa aloittaa. Toisinaan ei välttämättä

tiedosteta teknologian mahdollisuuksia ja koetaan, että tämän toiminnon kehittäminen ei ole mahdollista loppukäyttäjätasolla.

Ohjelmistorobotiikka (RPA, Robotic Process Automation) on tähän asetelmaan soveltuva teknologia ja ajatusmalli, jossa loppukäyttäjälle tarjotaan matalan kynnyksen mahdollisuus rutiininomaisten

ja säännöllisten tehtävien automatisointiin. Ideaalitilanteessa käyttäjä rakentaa robotin itse, joko tallentamalla tietokoneella tehtävän työnkulun automaattisesti tai sitten rakentamalla prosessin graafisesti ohjelmoimalla. Reaalitilanne on kuitenkin se, että vielä osittain kehittyvänkin teknologian vuoksi RPA-projektit tehdään asiantuntijavetoisesti, mutta ketterämmin ja

kustannustehokkaammin kuin ohjelmistoprojektit. Perinteistä ohjelmistotekniikkaa RPA-teknologia ei tule korvaamaan, eikä se sitä tavoittelekaan, mutta tietty tilaus ja osuus ohjelmistokehitysmarkkinasta sille tulee olemaan.

Hankkeella parannetaan pk-yritysten digitalisaatioedellytyksiä

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on käynnissä (2021–2022) Etelä-Pohjan-

maan Liiton, Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahasta (AKKE) rahoitettu, Ohjelmistorobotiikalla tehoa valmistavaan pk-teollisuuteen -hanke. Hankkeen tavoitteena on RPA-teknologian soveltamisen edistäminen maakunnassa. Tähän asti teknologiaa on pilotoitu muun muassa automaattisen kansio- ja tiedostorakenteen luomiseen tarjouspyynnön pohjalta, joka luo tietyn projektirakenteen tietokoneelle verkkosivuilta tulevaan tarjouspyyntöön ja sen tietoihin perustuen. Lisäksi on pilotoitu automaattinen kään-

nösrobotti, joka kääntää suunnittelun CAD-kuvista automaattisesti PDF-kuvat esim. myynnille, varmistaen näin, että myynnillä on aina ajantasaiset kuvat tuotteista. Viimeisenä pilottina on kokeiltu low-coding-ympäristöä mobiiliapplikaation tuottamiseen, johon käyttäjä voi raportoida esimerkiksi laatupoikkeamista tuotannossa.

Toni Luomanmäki Projektipäällikkö Ohjelmistorobotiikalla tehoa valmistavaan pk-teollisuuteen -hanke SeAMK

TUOTEKEHITYKSEN MERKITYS EI VANHENE

Arvaamattomissa maailmantilanteen muutoksissa on edelleen tärkeää etsiä aktiivisesti keinoja nykyisten tuotteiden soveltuvuuden määrittämiseksi sekä ideoiden kautta uusien tuotteiden lanseeraamiseksi. Tyypillisesti idea uudesta tuotteesta tulee spontaanisti. Idea voi tulla kenelle tahansa yrityksen työntekijälle tai kokouspöydän vastapuolella istuvalle asiakkaalle. Kuinka näitä ideoita otetaan talteen ja jalostetaan uusiksi keihäänkärkituotteiksi tai olemassa olevan tuotteen käänteentekeväksi parannukseksi?

Kehitystä - mallilla vai ilman?

Yksi yleisimmistä tuotekehitykseen kuuluvista malleista on Stage-Gate malli, joka tarkoittaa tuotekehitysprosessin jakamista vaiheisiin ja portteihin. Tämä malli soveltuu valmistavan teollisuuden tuotekehitykseen hyvin. Kuitenkin tässäkin tapauksessa mallin käyttöönottamisessa on huomioitava eri vaiheiden ja porttien mielekkyyttä yrityksen omaan tuotekehi-

tysprosessiin ja liiketoimintaan suhteutettuna. Mallia ei tulisi käyttää mallinsa itsensä takia vaan tulisi yritysyhteisössä keskustella sekä päättää, että mitä osia parhaiten soveltuvasta mallista tulisi käyttöönottaa. Parhaimmillaan käyttöönotettu malli on myöskin dynaaminen ja täten soveltuu erityyppisiin yrityksen sisällä oleviin tuotekehitystapauksiin. Tämä myös mahdollistaa mallin itsensä kehittämisen yrityksen kehittymisen ja muuttumisen mukana. On tyypillistä, että yrityksissä ei välttämättä tiedetä, että niissä tehdään jo jonkinlaista yleisten mallien mukaista tuotekehitystä. Mahdollisesti tätä valmiiksi tehtävää voitaisiin jalostaa, laajentaa ja yhdenmukaistaa tarkastelemalla laajemmin käytössä olevia tuotekehitysmalleja. Tarkastelun kautta voi yritys löytää omien onnistumisien toistamiselle vaadittua säännönmukaisuutta.

Kasvua tuotekehityksellä

”Kasvua tuotekehityksellä valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä”- hankkeen päätarkoitus madaltaa pk-yritysten henkilöstön

kynnystä ryhtyä uusiin tuotekehityshankkeisiin sekä nostaa tuotekehityksen osaamistasoa Etelä-Pohjanmaan pk-teollisuudessa. Hankkeessa on tähän mennessä toteutettu 9 työpajaa käsittäen eri aiheita tuotekehitykseen esimerkiksi tiedonhallintaan, vaatimustenmukaisuuteen, rahoitukseen, patentointiin sekä tuotekehitysprojektin vaiheistukseen.

Koulutuksia keväällä

Kasvua tuotekehityksellä- hankkeen koulutuksia järjestetään 4kpl keväällä 2023, ja koulutukset tulevat koostumaan hankkeen aikaisempien työpajojen aiheista. Koulutukset ovat tulevat olemaan tiukkoja tietopaketteja hankkeessa havaittujen hyvien käytäntöjen pohjalta. Tarkempaa tietoa hankkeesta löytyy SeAMK projektit -verkkosivustolta (projektit.seamk.fi) hankkeen nimellä haettuna.

Juho Pirttilahti Projektipäällikkö Kasvua tuotekehityksellä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä- hanke SeAMK

OPPISOPIMUSYHTEISTYÖLLÄ SEDUN KANSSA OSAAJIA KULJETUSLIIKE RIEPPOSELLE

Marita ja Juha Riepponen omistavat Seinäjoen alueella toimivan Kuljetusliike Riepponen Oy:n. Yritys työllistää yhdeksän ulkopuolista työntekijää omistajien lisäksi.

- Kiirettä pitää, autot liikkuvat yötä päivää, kertoo toimitusjohtaja Juha Riepponen. Pakettiautoilla ajamme ruokaa palvelutaloille sekä pakettitavaraliikennettä. Isoimmilla autoilla ajamme lavatavaraa. Yhdistelmä liikkuu myös Suomi-Ruotsi välillä. Lähiaikoina lisäämme raskasta kalustoa myös kotimaan liikenteeseen.

Työvoimatilanne Riepposella on tällä hetkellä hyvä.

- Tekijöitä on riittävästi ja tällä hetkellä meillä on kaksi oppisopimusopiskelijaa, joista toinen suorittaa logistiikan perustutkintoa valmistuen kuorma-autonkuljettajaksi ja toinen logistiikan perustutkintoa valmistuen yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Oppisopimuskouluttajana toimii Sedu ja yhteistyömme sujuu hyvin.

OPPISOPIMUKSELLA TYÖELÄMÄÄN

- Voin suositella oppisopimusta, sanoo Riepponen. Kukaan ei ole seppä syntyessään, joten tilaisuus kannattaa antaa. Oppisopimuksen hyviä puolia on se, että voin opettaa talon tavoille alusta alkaen. Perehdytän ja istun vieressä niin kauan,

että homma lähtee pyörimään. Palvelun täytyy toimia hyvin ja asiakkaalle jäädä hyvä mieli.

- Olen tyytyväinen siihen, että minulle annettiin aikoinaan mahdollisuus opiskella oppisopimuksella Huhtala Logistics:llä. Aloitin siellä rekan pesijänä ajoin myös suomen ensimmäisiä HCT-yhdistelmää, josta tie vei ajojärjestelijän penkille. Näillä opeilla oli hyvä pohja lähteä yrittäjäksi kiittää Riepponen.

- Yrittäjyydessä parasta on vapaus, saa valita omia työaikoja ja kantaa vastuu omasta toiminnasta. Hyvältä tuntuu myös se, että meidän ansiosta moni saa leivän pöytään ja työllistyy täysipäiväisesti. Vaimoni hoitaa yhden pakettiauton vakioreitin päivittäin ja huolehtii yrityksen juoksevia asioita. Ajan myös itse päivittäin ja hoidan yrityksen operatiivisen johdon. Silti edelleenkin pesen autoja, nyt ne vain ovat omia, naurahtaa Riepponen.

LÄHIAIKOINA TARVITAAN LISÄÄ KULJETTAJIA

- Yrityksemme on kasvanut viimeisen vuoden aikana ja olen valmis ottamaan oppisopimuksella töihin lisää työntekijöitä. Vaikka ei juuri nyt olisi paikkaa auki, niin aina kannattaa ottaa yhteyttä. Hyville kuljettajille on aina töitä! Loppuvuodesta tarvetta on kahdelle yhdistelmäajoneuvonkuljetta-

Itämäki Jonne ja Ihamäki Niko-Erkki.

jalle. Alanvaihtajat ottavat usein yhteyttä ja kerron heille, että työt voi aloittaa B-ajokortilla. Osaamista voidaan kasvattaa myöhemmin C- tai D-ajokorttiin. Meillä on myös mahdollisuus edetä työssään. Tavara liikkuu tulevaisuudessakin, uskoo Riepponen

Kuljetusliike Riepposen omistajat Juha-Matti ja Marita, sekä työntekijät Itämäki Jonne ja Toppari Niko.

KILPAILUKYKYÄ. TUOTTAVUUTTA. VETOVOIMAA. HELPOSTI.

Sedu Akatemia on yrityksille kehitetty palvelu, joka tuo monipuolisen koulutustarjonnan helposti saavutettavaksi. Akatemian jäsenenä saat parasta osaamista teille tehtävän henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelman kautta. Suunnitelma laaditaan yhdessä ja siinä arvioidaan lyhyen aikavälin tarpeita, joita voidaan kouluttaa heti. Lisäksi tehdään pidemmän ajan suunnitelma, jota seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Koulutustarjonnasta löytyy ratkaisuja kaikille ammattiryhmille, suorittavasta työstä johtoon saakka ja niitä voidaan räätälöidä yrityskohtaisesti. Akatemian laaja verkosto on jäsenten käytettävissä. Seminaareissa ja verkostoitumismatkoilla saat ajankohtaista tietoa ja laajennat verkostoasi.

OTA YHTEYTTÄ, NIIN KERROMME LISÄÄ:

■ Juha-Pekka Hietala yrityspalvelukonsultti p. 040 680 7533 juha-pekka.hietala@sedu.fi

ESIHENKILÖVALMENNUKSET

| alk. 2.2. ja 18.4.

■ ajoneuvoalan eat, ajoneuvoalan esimiestyö

■ elintarvikealan eat

■ isännöinnin eat

■ johtamisen ja yritysjohtamisen eat, johtamisen osaamisala *

■ liiketoiminnan eat, henkilöstöhallinnon, kaupan, myynnin ja markkinointiviestinnän sekä taloushallinnon osaamisalat

■ lähiesimiestyön at *

■ majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön eat

■ palvelulogistiikan eat

■ puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan eat

■ tuotannon esimiestyön eat, työnjohtaja

* myös sote-alalle suunnattuna koulutuksena

HAKIJAPALVELUT

p. 040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi www.sedu.fi

Vastuullisen tekemisen tapoja

Oikea asenne ja nokkeluus, rohkeus ja tilanteeseen sopeutuminen ovat nyt valttia yrityksissä ja oppilaitoksissa.

Ennakkonokkeluus kannattaa

Olemme Yrittäjäopistossa olleet ennakkonokkelia. Olemme määrätietoisesti kehittäneet toimintaamme helpommin saavutettavaksi ja vähemmän tulostuspaperia tai polttoainetta kuluttavaksi.

Yksi koulutuskokonaisuus kerrallaan on siirtynyt verkko-oppimisympäristöön. Näin niihin voivat lähteä mukaan opiskelijat asuinpaikkaan katsomatta. Menemme sinne missä opiskelijamme ovat – ja yhä useammin virtuaalisesti!

Osaaminen kannattaa ja kannattelee

Marraskuussa vietettyjen virtuaalimessujemme teema oli Osaaminen ja hyvä kiertämään. Se voi konkretisoitua elämässä yllättävälläkin tavalla.

Osaavalla henkilökunnalla on ratkaiseva rooli kriisiajasta selviytymiseen esimerkiksi tilanteessa, jossa yrittäjä kohtaa työn tekemiseen vaikuttavan yksityiselämän tragedian. Se voi jopa pelastaa yrityksen. Tarina on tosi, eikä varmasti ainoa laatuaan.

Arvosta osaamisen kehittämistä! Ole yhteydessä ja soita vaikka heti!

Sanna Möller-Aaltonen

Sanna Möller-Aaltonen

asiakkuusjohtaja Suomen Yrittäjäopisto sanna.moller-aaltonen@syo.fi 050 523 2648

Vesa Hildén

asiakkuuspäällikkö Suomen Yrittäjäopisto vesa.hilden@syo.fi 040 542 2136

SEURAA MEITÄ SOMESSA:

Facebook | Instagram | LinkedIn | YouTube | Twitter

Osaavalla henkilökunnalla on ratkaiseva rooli kriisiajasta selviytymiseen esimerkiksi tilanteessa, jossa yrittäjä kohtaa työn tekemiseen vaikuttavan yksityiselämän tragedian.

Jenni Koski

asiakkuuspäällikkö Suomen Yrittäjäopisto jenni.koski@syo.fi 050 554 1440

Virpi Viitanen asiakkuuspäällikkö Suomen Yrittäjäopisto virpi.viitanen@syo.fi 050 394 8767

Onnittelemme yrittäjäpalkittuja

Alahärmä Yrityspalvelu Ylinen Oy

Kuortane Harri Hannula Oy

Kurikka Kurikan Hammasasema Oy pienyrittäjä Anttilan Verhoomo Ky

Laihia Tuppi Veli-Matti Tmi

Lappajärvi Daniel's Grillbar Lapua HelaSteel Oy nuori yrittäjä Laitehuolto Pumppumestarit Oy

Lehtimäki Maansiirto ja Turveurakointi Lampimäki Oy

Peräseinäjoki T:mi Jaana Puska-Ilina

Seinäjoki Tanssikoulu Wimma Oy yksinyrittäjä Mainosvarikko Oy

Soini Lvi A. Akonniemi Teuva Esa Tamsi Oy Savolaisen Tilitoimisto Oy

Töysä Suutalan mansikkatalo

Vimpeli Maansiirto Mika Pyhälahti Oy

Ylihärmä Aski Trans Oy

Ähtäri Ostolan Tilitoimisto Oy