Yrittävä Lakeus 1-2022 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

Tässä numerossa

Toimitusjohtaja tuumaa 4

Puheenjohtajalta 6 ”Yrittäjyys on sitä, että joko menee hyvin tai jännittää” 8

Tuulahdus työvaliokunnasta 11

Kun laskelmat ovat kunnossa ja suunnitelmat tehty viimeisen päälle, kelpaa lainan vakuudeksi lehmänlantakin 12

Voin keskittyä siihen, mitä teen ja miten tekisin sen vielä paremmin 15 Uudet jäsenet 16

Kun yrittäjä ei enää jaksa 20 Neuvontapalvelut 24 Kuulumisia paikallisyhdistyksiltä 27

”Kun jotain päätetään, niin se sitten myös tehdään” 28 Tuulahdus työvaliokunnasta 31 ”Kyllä tästäkin taidetaan selvitä” 32 Yrittäjät kysyivät, pankit vastasivat 35 Vanhempainvapaauudistus tulee 36

Yrittäjä, älä jää taloushuolissasi yksin! 38 Yrityskummit pienyrittäjän onnistumisen tukena 40 Kaupallinen yhteistyö: Alexandria yrittäjyyden tukena 41 SeAMK 42 Sedu 44 SYO 46

YRITTÄVÄ LAKEUS

MEDIATIEDOT 2022

Ilmestymis- ja aineistopäivät 2022

Nro aineisto ilmestyy 1/22 15.4. vko 19 2/22 18.8. vko 37 3/22 17.11. vko 50

Ilmoitushinnat ja koot

1/1 takakansi 1000,1/1 sisäsivu 900,1/2 sisäsivu (240 x 155 mm) 500,1/4 sisäsivu (120 x 155 mm) 350,-

Tekniset tiedot

Puhtaaksileikattu koko: 240 x 310 mm Koko sivun ilmoituksessa oltava lisäksi 5 mm ylimeno joka reunalla. Värillisyys: nelivärinen

Painosmäärä ja jakelu

Painosmäärä 6 000 kpl Jakelu: 21 kunnan alueelle EteläPohjanmaalla ja Pohjanmaalla - jäsenyrittäjät (n. 5 500 kpl) - kaupungin-/kunnanjohtajat - kuntien elinkeinotoimet - kansanedustajat - muut yhteisöt ja järjestöt

Päätoimittaja Heikki Risikko p. 050 3175 145, heikki.risikko@yrittajat.fi

Ilmoitukset Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Noora Mykkänen p. 050 437 7156 noora.mykkanen@yrittajat.fi

Taitto Graafimo Oy p. 044 744 2622, kati.alasaari@graafimo.fi

Kustantaja E-P:n Yrittäjien Palvelu Oy Painopaikka I-Print Oy, Seinäjoki

Toimisto

Alvar Aallon katu 3, 60100 Seinäjoki puh (06) 420 5000 Kotisivu www.etelapohjanmaanyrittajat.fi Facebook www.facebook.com/epyrittajat

Sähköpostiosoitteet heikki.risikko@yrittajat.fi jorma.ranta@yrittajat.fi carita.pankala@yrittajat.fi kirsti.tikkanen@yrittajat.fi noora.mykkanen@yrittajat.fi

ISSN: 2489-6594

TOIMITUSJOHTAJA TUUMAA

LIIKENTEESSÄ RIITTÄÄ HAASTEITA

Alueen tiet ovat epävakaan talven jäljiltä surkeassa kunnossa. Alemman tieverkon osalta tässä ei ole mitään uutta, mutta osa pääväylistäkin kärsii nyt samasta ongelmasta.

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan Suomessa on yli 7 000 kilometriä huonoon kuntoon päästettyä päällystettyä tietä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 14 % päällysteistä on huonokuntoista.

Teiden huonokuntoisuus haittaa merkittävästi elinkeinotoimintaa. Teollisuuden ja mm. maa- ja metsätalouden kulje tuksista suurin osa tarvitsee teitä ja kumipyöriä.

Tai tarvitsisi, jos tie vain kestäisi.

SATAMA JA RAUTATIE muodostavat tärkeän parivaljakon Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnille. Kaskisten satama ja Suupohjan rata palvelevat harvinaisen suurta aluetta ja potentiaalia on vielä enempään.

Paitsi että Euroopan komissio aikoo pudottaa Kaskisten sataman pois eurooppalaisesta TEN-T-verkostosta. Se tar koittaisi takapakkia sataman kehittämiselle, sillä EU:n investointituet jäisivät saamatta.

Väylävirasto taas tuomitsi Suupohjan radan peruskorjaamisen täysin kannattomaksi hankkeeksi, vaikka liikenne ra dalla lisääntyy koko ajan ja teollisuuden muutokset lisäävät kysyntää entisestään.

Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta TEN-T-verkoston osalta näyttää hyvin saamattomalta. Radan ja sataman puolesta tarvitaan voimakasta vaikuttamista.

SEINÄJOEN LENTOASEMAA ON kehitetty määrätietoisesti lähinnä pohjalaisten yritysten vetämänä. Liike- ja tilaus lennot toimivat, Dronamicsin logistiikkaverkko kehittyy ja sähkölentokoneiden tuleminen avaa ties mitä mahdollisuuk sia.

Kauan kaivatun lääkärihelikopterin tukikohta rakentuu parhaillaan Seinäjoen lentoaseman yhteyteen. Kaikki tämä mahdollistaa alueelle muutakin toimintaa.

ETELÄ-POHJANMAALLA ON Suomen heikoin laajakaistaverkon saatavuus. Alueemme on tietoliikenteen suhteen siis valtakunnan pahnanpohjimmainen.

Onneksi nyt tapahtuu. Entisten operaattoreiden lisäksi on tullut uusia toimijoita, jotka parantavat saatavuutta jo alka van kesän aikana. Esimerkiksi Lounea ja JAPO tuovat aktiivisesti uusia alueita valokuidun ulottuville.

ALUEEN LIIKENTEELLISIÄ YHTEYKSIÄ ei voida parantaa ilman määrätietoista edunvalvontaa ja laajaa yhteistyötä. Myös Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toiminnassa liikennettä ja tietoliikennettä koskevat asiat ovat jatkuvasti esillä. Ne ovat tärkeitä tänään, mutta vielä tärkeämpiä huomenna.

Heikki Risikko

Toimitusjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

YRITTÄJÄJÄRJESTÖN JÄSENYYS JA TUNNE

Tätä kirjoitettaessa on takana neljän päivän yrittäjävaikuttamisen reissu. On käyty keskustelut maakuntamme kan sanedustajien kanssa muun muassa työaikalain muutoksesta koulutuspäivien osalta sekä polttoaine- ja energia kustannusten noususta ja yritystemme kilpailukyvystä.

Suomen Yrittäjien Vaikuttajafoorumissa esillä olivat yrittäjyyden tulevaisuuden näkymät ja jatkuvan oppimisen tärkeys, maamme talouden kestävyys, hallituksen asettamien budjettikehysten noudattamisen tärkeys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset liiketoimintaamme.

Kaiken tämän vahvan vaikuttamisen mahdollistajia ovat meidän jäsenyrittäjämme. Ilman heitä meillä ei ole käytettävis sä taloudellisia resursseja ja laajaa asiantuntijahenkilöstöä auttamassa.

Vaikuttaminen paikallisella, alueellisella sekä valtakunnallisella ja EU-tasolla on meillä yrittäjäjärjestössä arkipäivää. Henkilöstön osaaminen on ydin, mutta vähintään yhtä tärkeä on luottamushenkilöidenkin osaamisen taso. Jatkuva oppi minen ja itsensä haastaminen ovat järjestömme kehittymisen kannalta välttämätöntä.

Me tunnemme vahvasti olevamme tärkeitä ja kykenevämme vaikuttamaan meille tärkeän elämäntapamme – yrittäjyy den – nykypäivään ja tulevaisuuteen. Kuinka välitämme tämän tunteen meidän 115 000 jäsenyrittäjälle?

Mikä saa yrittäjän nyt ja tulevaisuudessa tuntemaan jäsenyyden yrittäjäjärjestössä tärkeäksi?

Mikä saa jäsenyrittäjän osallistumaan myös järjestön toimintaan ja antamaan oman osaamisensa muiden yrittäjien hyväksi tehtävään työhön?

Me voimme perustella mukana olemisen tärkeyttä järjellä, mutta entistä enemmän olen miettinyt tunteen merkitystä jäsentyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen. Päätös jäsenyydestä merkitsee halua kuulua joukkoon. Kuinka me pidämme tuon halun kuulua joukkoon elävänä?

Antaisiko meille vastauksen pysähtyminen oman yritystoimintamme toimintatapoihin? Mehän kehitämme uusia tuot teita, palveluita ja toimintatapoja olennaisena osana jokapäiväistä työtämme. Me hiomme omaa toimintaamme ja ha luamme aidosti ratkaista asiakkaidemme ongelmia ja vastata heidän tarpeisiinsa. Asiakastyytyväisyys ja asiakkaiden sitoutuminen meihin on meille elinehto.

Ja näinhän se on myös meillä yrittäjäjärjestössäkin. Erilaisten jäsenten, eri kokoisten yritysten ja kehityskaarensa eri vaiheessa olevien yritysten tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi nousevat huomioitaviksi toiminnassamme entistä ko rostuneemmin.

Kaiken maailman muutoksen keskellä korostuvat yleensä ihmisten perustarpeet. Tunne kuulua joukkoon. Tunne kyetä tulla kuulluksi ja tarve vaikuttaa. Tunne kyvystä samaistua ja tuntea samanhenkisten ihmisten kanssa voimakasta yhteen kuuluvaisuutta. Tunne olla arvostettu ja tärkeä osa yhteiskuntaamme.

Näistä tunteista on meidän yrittäjien oma järjestö tehty. Pidetään tunteet voimakkaina ja annetaan niiden välittyä myös laajemmalle joukolle. Meidän mukanamme kannattaa olla mukana rakentamassa oman yrityksen tulevaisuutta.

ANNE

NIEMI puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Kolme Jukkaa oli töissä Maaseudun Koneella ja he alkoivat pohtia, että mitähän sitä isona alkaisi tekemään.

- Itse olin valmistunut Tekusta ja olin ollut viitisen vuotta töissä Maaseudun Koneella, joka on innovatiivinen yritys ja hyödynsi robotiikkaa jo tuohon aikaan paljon. Itselläni oli kuitenkin kova palo yrittäjyyteen ja siihen, että saisi tehdä töi tä itselleen ja kokeilla mihin rahkeet riittä vät. Meitä oli siellä kolme Jukkaa töissä, jotka yhdessä aloimme tätä yrittäjyyteen hyppäämistä suunnitella ja lopulta sitten minä ja Jukka Yli-Rantala perustimme Jucatin, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jukka Rintala

Aluksi toiminta keskittyi hitsausjigien ja kiinnittimien ympärille. Yhden tietokoneen avulla kaksi Jukkaa pyöritti yritystä, myi vät, suunnittelivat, hitsasivat ja toimittivat tavaraa.

- Meillä oli molemmilla kuitenkin val tava kiinnostus robotiikkaa kohtaan. Maaseudun Koneella olimme päässeet ohjelmoimaan robotteja ja tekemään töi tä niiden kanssa, joten pikkuhiljaa lähdet tiin sitten yhä enemmän suuntautumaan sinne robotiikan puolelle. Yrityksen alku aikoina tehtiin tosi paljon tuotteita Maa seudun Koneelle, Rintala kertoo.

Nykyään Jucat tarjoaa asiakkailleen ko konaisvaltaisia tuotannon tehostamisen, automatisoinnin ja robotisoinnin ratkaisu ja.

- Meidän toimintamme keskittyy edelleen vahvasti hitsauksen ympärille ja olemme esimerkiksi ABB:n ainoa hit saavan puolen kumppani Suomessa. Toi mitamme avaimet käteen -periaatteella innovatiivisia ratkaisuja asiakkaiden tuo tannon tehostamiseen ja kehittämiseen. Meillä on oma suunnittelu ja tuotanto eli me hoidamme projektin myynnin, suunnittelun, hitsauksen, kasauksen, asennuksen ja käyttöönoton asiakkaalle. Teemme vakiolaitteita, mutta sitten myös esimerkiksi monimutkaisia valmistuslin joja sekä robottisoluja ja -asemia, Rintala selventää.

Automatisointi keihäänkärkenä

Yrityksen erikoisosaamista ovat nimen

omaan vaativat ja monimutkaiset projektit.

- Meidän tekemisemme on pääosin sitä, että me teemme sellaisia vaikeita ja monimutkaisia soluja, joita muut eivät pysty tekemään tai eivät halua sekaantua niihin. Me pyrimme meidän ratkaisuis samme siihen, että se ihminen on auto matisoitu sieltä pois ja robotiikka pystyy hoitamaan työn. Tällaiset ratkaisut ovat se meidän keihäänkärkemme tällä het kellä, kertoo Rintala.

Yrityksen laadukkaasta ja innovatiivises ta tekemisestä kertoo se, että ABB:n lisäk si myös esimerkiksi Ponsse, Valtra, Škoda Transtech, Närko ja Prima Power ovat hei dän asiakkaitaan.

- Škoda Transtechin kanssa on teh ty yhteistyötä jo yli kymmenen vuotta ja se on ollut meidän yrityksemme yksi suurimmista asiakkaista. He valmistavat raitiovaunuja ja me tuotamme heille auto matisoidut valmistuslinjat alusta loppuun asti, Rintala sanoo.

Närkolle on niin ikään toimituksessa mo nimutkaista robotiikkaa vaativa solu.

- Sinne teimme 22 metriä pitkän ro bottisolun, jolla valmistetaan täysin auto maattisesti alustarakennepalkkeja. Niistä palkeista jokainen voi olla vähän erilai nen, mutta robotit hoitavat silti kaiken. Kun palkki lähtee prosessiin, sen jälkeen siihen ei ihmiskäsi koske, Rintala kertoo.

Rintalan mieltä lämmittää, että myös Prima Powerin kanssa päästiin yhteistyö hön.

- Pari vuotta heidän kanssaan oli käyty keskusteluja ja vuosi sitten joululomalla heiltä tuli yhteydenotto, että haluaisivat tilata meiltä ovilinjan automatisoinnin. Yhtään ei harmittanut, vaikka tällaista asiaa piti lähteä joululomalta hoitamaan, naurahtaa Rintala.

Uusin juttu yrityksen tuotekehityk sessä on mobilisoitu pyörityslaite, jonka ensimmäinen prototyyppi saapuu pian halliin.

- Perinteisesti pyörityslaitteessa kaksi tolppaa pultataan kiinni lattiaan, mutta tämä meidän ratkaisumme ei vaadi kiin teää työpistettä, vaan sillä voidaan ajaa työpisteeltä toiselle. Tietääkseni vastaa vanlaista tuotetta ei ole muilla, Rintala kertoo.

Kehitys tapahtuu epämukavuusalueella

Jucatin perusperiaate on koko yrityksen olemassaoloajan ollut se, että he pyrkivät olemaan oman alansa huipulla.

- Jos ajatellaan standardiasemaa, niin kotimaasta löytyy sellaiseen noin kym menisen tarjoajaa. Sitten, kun mennään tällaiseen monimutkaisempaan ase maan, niin kotimaasta ei löydykään enää meidän lisäksi kuin enintään yksi tarjoaja, Rintala toteaa.

Jucatilla on uskallettu ottaa riskejä ja se on kannattanut.

- Meidän vahvuutemme on se, että me on opittu olemaan epämukavuusalueella, missä sitten tietynlaista kehitystä tapah tuu. Siellä on enemmän riskejä, mutta enemmän myös mahdollisuuksia. Kaikki eivät halua toimia siellä epämukavuus alueella, mutta meille se on ollut kehityk sen edellytys, Rintala kertoo.

Vaativissa projekteissa tärkeintä on usko omaan tekemiseen.

- Kyllä me jokaisen projektin kohdal la mietimme tarkkaan, että tartummeko haasteeseen, sillä meille tärkeää on se, että lupaamme vain sellaista, mihin itse uskomme. Joskus tietysti tulee sitten nii täkin tilanteita, että on järkevämpi kiel täytyä. Sekä meillä että asiakkaalla pitää olla sama maali, mihin pelataan ja saman lainen käsitys projektista sekä halutusta lopputuloksesta, Rintala toteaa.

Sopimuksilla suuri merkitys

Jucatilla on tärkeää, että sopimukset teh dään asiakkaiden kanssa hyvin selkeiksi ja yksityiskohtaisiksi.

- Meille on äärimmäisen tärkeää, että sopimusvaiheessa kaikki kirjoitetaan auki eli asiakas tietää tasan tarkkaan, mitä on ostamassa ja me tiedämme, että mitä ol laan myymässä. Sopimuksiin kirjoitetaan ihan selkeästi, mitä projektiin kuuluu ja mitä ei, Rintala kertoo.

Usein monimutkaisien projektien koh dalla sopimuksiin kirjataan myös tuotta vuustakuu, joka on hyvin selkeä mittari sopimuksen onnistumisessa.

- Esimerkiksi Prima Powerin projek tissa sopimukseen kirjattiin, että meidän

valmistamasta ovilinjasta täytyy tulla ovi ulos kahden minuutin välein, Rintala sel ventää.

Myös yrityksen oma toiminnan jatkuvuus on turvattu sopimuksilla.

- Meidän Jukkien lisäksi tähän on mat kan varrella tullut pari muutakin osakasta. 15 vuotta sitten palkatut meidän ensim mäiset työntekijämme Lintalan Tuula ja Kosken Anssi tulivat yritykseen osak kaiksi 2014 vuonna. Meillä on ollut alusta asti osakassopimukset ja ne on laadittu nimenomaan yrityksen etu edellä, ettei toiminta vaarannu missään tilanteessa. Osakassopimus on kyllä ensiarvoisen tärkeä olla olemassa ja se sekä helpottaa että selkiyttää montaa asiaa, Rintala tote aa.

Suuntana kansainväliset markkinat

Seuraava kehitysaskel yrityksellä tulee ole maan kansainvälisillä markkinoilla.

- Tarkoitus olisi lähteä hakemaan mit tavampaa kasvua viennistä. Jonkin verran meillä on jo tehty toimenpiteitä sen eteen, mutta etenemme sen suhteen maltilla emmekä odota sieltä mitään jackpotia, sanoo Rintala.

Yritys työllistää tällä hetkellä 17 työnte kijää.

- Täytyy olla kiitollinen, että me on saa tu niin hyviä tekijöitä tänne meille töihin, sillä ilman heitä yrityksen kehitys tähän pisteeseen ei olisi ollut mahdollista, Rin

tala kiittelee.

Vaikka yrittäjäksi lähteminen oli hyppy tuntemattomaan, päivääkään ei päätöstä ole tarvinnut katua.

- Kyllä tässä yrittäjyydessä on hienoa se vapaus tehdä asioita omien suunnitel mien mukaan ja itsellä on niin suuri into himo tehdä tätä juttua. Tietysti tässä täy tyy itse asettaa rajat, että muistaa viettää myös vapaa-aikaakin ja ottaa aikaa ihan vain itselle. Tiivistetysti voisi todeta, että yrittäjyys on sitä, että joko menee hyvin tai jännittää, Rintala naurahtaa.

YRITTÄJÄT

Jukka Rintala ja Anssi Koski odottelevat mielenkiinnolla, että mobilisoidun pyörityslaitteen prototyyppi saapuisi halliin

Tuulahdus työvaliokunnasta

KASVUN VÄLINEENÄ YRITYSKAUPPA?

Etelä-Pohjanmaalle on tyypillistä yrittäjyydessä se, että yrityskokomme ovat kautta historian olleen pieniä. Myös EPY:n jäsenyrityk sistä valtaosa on mikro- tai pienyrityksiä. Toisaalta on ilo huomata, että monesti yrityksen taseet ovat vahvoja ja kassassa on rahaa. Mikä siis saisi tavoittelemaan kasvua ja lisäämään riskiä?

Asiaa voi lähestyä monella tapaa ja yhtä oikeaa vastausta ei ole. Jokainen yrittäjä tekee päätökset omista lähtökohdistaan ja se on se tärkein. Toisaalta, mikäli yritys ei juurikaan kehity ja kasva, saattaa edessä olla myös erilaisia haasteita. Nämä haasteet konkretisoituvat siinä vaiheessa, kun edessä on yrityksen tai liiketoiminnan myynti. Vaikka yritys olisi pitkä historiansa tuottanut tasaisesti, niin monesti ostajan näkökulmasta tärkeämpää on nähdä yrityksen kehitys- ja kasvumahdollisuudet. Historia ei ole tae tulevasta ja haasteeksi voi esimerkkinä muodostua se, että investointeja ei ole pitkään aikaan tehty ja kehittyminen voi vaatia mittavia investointeja, että uusi omis taja saa haluamansa eli kehittyvän ja kannattavan yrityksen tai sen osan.

Ostajan näkökulmasta katsottuna monesti keskitytään siihen, että ostetaan koko yhtiön osakekanta tai vastaavasti liiketoimintakau palla koko liiketoiminta. Ehkä ajattelua voisi myös uudistaa. Alueellamme on valtavasti yrityksiä ja yrittäjiä, joilla on rahanarvoinen asi akkuus tai tuote, kuitenkin koko toiminnan ostaminen ei välttämättä ole järkevää. Voisimmeko ostaa liiketoiminnan osia valikoidusti. Ehdottomasti, tämä voi olla jopa molempien osapuolien kannalta järkevä ratkaisu. Myyjä saa haluamansa valuaation arvokkaista osista ja ostaja ei osta ilmaa.

Mitä sitten jäljelle jääville osille, jos timantit on myyty? Vaihtoehtoja on kaksi, lähteä kehittämään omaa toimintaa uuteen suuntaan saaduilla pääomilla tai realisoida esimerkiksi kalusto ja vaihto-omaisuus ja keskittyä sijoittamiseen. Tämä päätös varmasti on siitä kiinni, missä vaiheessa itse yrittäjä on urallaan.

Yrittäjän kannatta ottaa myynti- tai ostoprosessiin mukaan heti alusta asti ulkopuolinen neuvonantaja. Älä mieti, että mitä se maksaa vaan mieti mitä voitat. Monesti ulkopuolinen näkee toimintasi objektiivisesti ja osaa antaa ehdotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kannat taa edetä. Muista kuitenkin tehdä aina päätökset itse. Onnistunut yrityskauppa on silloin, kun molempia hieman harmittaa. Toinen kokee saaneensa hieman liian vähän ja toinen kokee maksaneensa hieman liikaa. Tämä toki pilke silmäkulmassa sanottuna.

Ossi Viljanen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien työvaliokunnan jäsen

Jalasjärveläisen Viinamäen Farmi Oy:n yrittäjä Timo Viinamäki on visionääri, joka ei koskaan tyydy olemassa olevaan tilanteeseen, vaan pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintatapoja sekä innovoimaan uutta. Kaiken takana on tahto lisätä tilan eläinten hyvinvointia ja saada hiilijalanjälki mahdollisimman pieneksi, jopa miinuksen puolelle.

Timo hyppäsi sukutilan yrittäjän saappaisiin vuonna 1993 ollessaan 23-vuotias. Silloin tilan pääraken nuksen vieressä oli tavallinen navetta, jos sa asusteli 20 lypsylehmää ja tilan maito määrä oli vuodessa noin 125 000 litraa.

- Vuonna 2006 pääsimme miljoonan litran maitotilaksi ja tänä vuonna meillä on mahdollisuudet päästä kuuteen mil joonaan litraan. Tällä hetkellä pääluku on noin tuhat, joista vähän reilu puolet on lypsäviä, Timo kertoo.

Timo ehti olla pari vuotta yrittäjänä en nen kuin Suomesta tuli EU-maa.

- Kaikki silloin toitotti, ettei maatalous sitten enää kannata ja kyllä minäkin siinä kokeilin jotakin muuta keksiä. Autoja tuli jonkun verran maalailtua ja meinasin siitä itselleni ammattia, mutta onneksi se sit ten jäi, Timo naurahtaa.

Yrittäjänä ollessaan Timo on määrätietoi sesti kehittänyt tilaa ja sen toimintatapoja.

- Jokaista kehitysaskelta on edeltänyt tarkat laskelmat, eikä mitään ole lähdetty tekemään ilman tarkkaa harkintaa. Excel on tässä tullut varsin tutuksi kaveriksi, Timo toteaa.

Automaatio ja tekniikka on valjastettu avuksi tilan arkeen ja osasto kerrallaan laajentunut tila on suunniteltu logistisesti tehokkaaksi.

- Pari vuotta sitten käyttöönotetussa 480 paikkaisessa pihattonavetassa lähtö kohtana on ollut toiminnallisuus. Lehmät voivat liikkua siellä vapaasti ja pääsevät itse myös ulkoilemaan. Siellä on yhdek sän lypsyrobottia, johon lehmät pääse vät itse. Meillä on käytössä myös paik katunnistusjärjestelmä, jota käytetään puhelimella ja sen avulla me pystymme tekemään lehmien seurantaa esimerkiksi lypsyjen ja aktiivisuuden osalta sekä jopa

ohjaamaan lehmien reitti esimerkiksi hoi totilaan, Timo selventää.

Työntekijöitä tilalla on 10-11 vakituista ja 5-6 harjoittelijaa tai keikkatyöntekijää.

20 vuoden haave käy toteen

Sen lisäksi, että Viinamäen Farmilla on koko ajan tehty töitä eläinten hyvinvoinnin eteen, myös ympäristö on haluttu ottaa huomioon.

- 20 vuotta unelmoin, että saisin bio kaasulaitoksen, jonka avulla pystyisin hyödyntämään meillä syntyvät sivutuot teet kuten esimerkiksi lannan. Biokaa sulaitos on nyt toiminnassa omana Far mikaasu Oy -yhtiönä ja koko projektissa alkaa loppusuora häämöttää. Omalla biokaasulaitoksella on tuotettu sähkö ja lämpö tilalle viime heinäkuusta asti, Timo kertoo.

Tilalle on valmistumassa myös yleinen tankkauspiste ja biokaasulaitoksen toimin ta perustuu kaasun myyntiin. Myös oma kalusto tankataan kaasulla ja haaveissa on, että maitoautokin alkaisi kulkea sillä. Kaikki yli jäävä kaasu kuljetetaan konteissa teolli suuden tarpeisiin.

Biokaasulaitoksen investoinnin vakuus yllättää, vaikka kyseessä onkin Timon kal tainen visionääri. 1,6 miljoonan lainan va kuutena on tilan lehmänlanta.

- Kyllähän se ihan tosiasia on, että siellä alkuperäisinvestoinnissa on lanta vakuutena. Mutta peruslähtökohta kui tenkin on se, että laskelmat täytyy olla kunnossa ja kuvio selvillä, että mitä läh detään tekemään ja miten. Lisäksi minul la oli kaasun toimitussopimukset valmii na esittää pankille, Timo kertoo.

Saksasta tilatun biokaasulaitoksen re aktori on kahdeksan metriä syvä ja syöte

viipyy siellä 42 päivää. Pitkä viipymä takaa sen, että laitos käyttää tarkasti sen ener giapotentiaalin, mitä syötteessä on, eikä laitoksesta juurikaan aiheudu hajua.

Vaikka oman tilan tarpeisiin jo saadaan kaasua, on koko projekti alkuperäisestä ai kataulusta myöhässä.

- Kaasuvaraston toimitus viivästyi ja sitten tuli vielä Tukesin takia hommaan viivästystä. Meille tuli Italiasta kaasupai neistuskompressorit, samanlaiset mitä käytetään esimerkiksi Ruotsissa, mut ta Tukesin mielestä ne eivät olleetkaan hyväksyttyjä Suomessa. Eihän Tukesin kanssa pysty alkaa väittelemään ja niin jouduimme palauttamaan kyseiset lait teet ja vaihtamaan ne toisiin. Onneksi laitetoimittajan kanssa päästiin vaihdos ta sopimukseen, mutta puolen vuoden myynnit kaasusta jäi saamatta ja lainan lyhennykset juoksevat jo, Timo harmitte lee.

Biokaasulaitoksen käyttäminen vaatii valtavasti opettelua ja perehtymistä, eikä laitokseen käytettävän syötteen resepti kään ole heti kohdillaan. Onneksi apua löy tyy samasta pitäjästä.

- Marttilan Kyöstin ja Saaran tilalle hankittiin myös samanlainen biokaasu laitos samalta toimittajalta, joten olem me sitten voineet olla toinen toisellemme avuksi. Kyöstin pojalla Matilla on hyvä kielipää ja hänestä on ollut kyllä suu ri apu, kun tähän touhuun on opeteltu, Timo kehuu.

Omalta tilalta saadaan biokaasulaitok seen riittävästi syötettä, mutta laitoksessa riittäisi hyödyntämisen mahdollisuuksia muillekin.

- Suunnitelmissa oli, että alkaisimme ottaa Juustoportilta heraa ja muita ras voja, mutta sitten olisi pitänyt uusia koko

ympäristölupa ja siihen olisi taas mennyt sellainen kahdeksan kuukautta aikaa, Timo harmittelee byrokratian kankeutta.

Viime syksy oli rankka

Maatalous on ollut kriisissä jo jonkin aikaa, eikä tilanne näytä kustannusten osalta ai nakaan suuntaa paremmasta.

- Jos ajatellaan pelkästään rypsiä, jota me käytämme ruokinnassa, niin sen hinta lähti nousuun pari vuotta sitten ja se alkoi kurittaa jo silloin. Nyt hinta alkaa olla kol minkertainen lähtötilanteeseen nähden. Meillä menee sitä kuukaudessa 50 tonnin rekallinen. Nyt on todella kylmää kyytiä, Timo toteaa.

Sen lisäksi, että kustannusten nousu ai heuttaa maatalousyrittäjille harmia, niin myös yleinen ilmapiiri heitä kohtaan pisti mielen matalaksi etenkin viime syksynä.

- Helsinki ilmoitti lopettavansa lihan tarjoamisen tilaisuuksissaan ja joka puo lelta tuli sitä ilmastosyytöstä maatalou den päälle. Se oli tosi rankkaa, kun vaikka minkä tuutin avasi, niin aina tuli turpaan. Tuntui, ettei meitä yrittäjiä ja meidän te kemää työtä arvostettu yhtään. Ja jos aja

tellaan, että meidänkin tilamme hiilijalan jälki saattaa mennä jo miinuksen puolelle, niin eikö ne ilmastosyytökset tule silloin vähän väärään paikkaan. Eli suurimmal la syntipukilla onkin ratkaisun avaimet, Timo toteaa.

Kritiikkiä saa myös maakunnan oma me dia.

- Välillä jopa ruokamaakunnan ykkös lehden jutuissa unohdetaan, paljonko lehden tilaajista työskentelee joko välilli sesti tai suoraan ruoantuotannon paris sa. Isoja toimijoita riittää, kuten esimer kiksi Valio, Juustoportti, Atria, Snellman, Timo sanoo.

Maailman tilanne on nostanut keskuste luun huoltovarmuuden merkityksen.

- Nyt, kun huoltovarmuus on noussut esille, niin tuntuu, että meidän työtämme taas arvostetaan. Jos ketju häiriintyy eikä kotimaista ruoantuotantoa ole, kaupan hyllyt tyhjenevät yllättävän nopeasti, to teaa Timo.

Ruoka herättää suuria tunteita, erityisen suuria, jos sitä ei ole.

Hyvä puoli asiassa on se, että jokainen voi toimillaan vaikuttaa suomalaisten maa

talousyrittäjien asemaan ja Suomen huol tovarmuuteen suosimalla kotimaista ruo kaa. Näin pysyvät elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä, tuottajien ammattitai to huipussaan ja pellot viljeltyinä.

Viinamäen Farmilla nykyiseen pis teeseen ei olisi päästy, ellei ympärillä olisi hyvää tukiverkkoa.

- Ei näistä jutuista yksin selviäisi. Valta vat kiitokset täytyy antaa meidän huippu luokan työntekijöillemme, taustajoukoille ja yhteistyökumppaneille, Timo kiittelee.

Timolla on kova usko tulevaan ja hän on valmis tekemään töitä asioiden eteen.

- Joskus sitä itsekin ihmettelee, että mistä puhti tähän kaikkeen riittää. Vä lillä otan nokoset kesken päivän, koska yrittäjän vapaus mahdollistaa sellaisen. Saatan mennä työvaatteissa pesuhuo neen lattialle vartiksi lepäämään ja siitä kun herää, niin pää on täynnä kirkkaita ajatuksia. Suosittelen sitä muillekin, Timo naurahtaa.

Mitä kehitysajatuksia Timon päästä löy tyy seuraavien torkkujen jälkeen, se jää nähtäväksi.

Isossakyrössä sikatilaa pyörittävä Antti Hyppönen ei ole maajussi. Hän on Hyppösen tilan yrittäjä ja toimitusjohtaja. Yritystoimintansa perustuu laskelmiin ja laadittuun strategiaan eikä asioita tehdä mutu-tuntumalla. Hän ei puhu kriisistä, vaan markkinahäiriöstä.

Antti on tilalla kolmannen polven yrittäjä. Hän otti tilan haltuunsa vuonna 2018 teh dyn sukupolvenvaihdoksen myötä. Tilalla on emakoita noin parisen sataa ja lihaksi kasvatettaville sioille on 600 paikkaa.

- Aloin heti yrittäjäksi ryhdyttyäni teke mään strategiaa, että millainen tämän ti lan tulisi olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Minulla on selkeä visio ja tiedän tasan tarkkaan yritykseni kulurakenteen, joiden pohjalta suunnittelen toimintaa aina eteenpäin. Eihän se olisi mitään yri tystaloutta, jos helmikuussa katsoisin, miten viime vuosi meni. Tässäkin, kuten missä tahansa muussakin bisnekses sä, täytyy tarkasti ja suunnitelmallisesti miettiä, mitä tekee, Antti kertoo.

Jokaisella alalla saattaa tulla yllättäviä ti lanteita ja kustannusten nousuja eteen.

- Ei meidänkään alamme ole tässä mi kään poikkeus, mutta kaikkeen pitää olla varautunut. Eihän minkään firman finans sipuoli saisi olla niin tiukka, ettei se kestä yhtäkkinäisiä nousuja kustannuksissa. Silloinhan yritys ei ole kannattavalla poh jalla eikä sillä ole maksuvalmiutta, Antti tuumii.

Maailman on tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, mitä ei ehkä osattu oikein ku vitellakaan.

- Tämä on ihan uusi tilanne kaikille ja kyllähän se kieltämättä tuntuu aika hur jalta. Hinnat nousivat, mutta jos katso taan käppyröitä viimeisen sadan vuoden ajalta, niin onhan ne ennenkin nousseet eli siinä mielessä itse en nyt kuitenkaan kriisistä puhuisi. Meillä on tällä hetkellä todellinen ja vakavasti otettava markki nahäiriö, mutta ei elämä kuitenkaan pää ty tähän, Antti toteaa.

Markkinahäiriö ei vaikuta strategian ole massaoloon, korkeintaan vähän siirtää suunniteltuja asioita.

- Suunnitellut asiat voivat nyt vähän

siirtyä, mutta ei niitä missään nimessä unohdeta. Kalleimpaan aikaan ei välttä mättä kannata runtata suunnitelmia läpi, vaan katsotaan nyt rauhassa, mihin kus tannusrakenne kehittyy. Yritän koko ajan katsoa tätä hommaa siten, että kun kol huja tulee nyt varmasti, niin miten me sel viäisimme pienimmin kolhuin tästä läpi, Antti sanoo.

Antti painottaa puheissaan vahvasti, että vallitseva tilanne on markkinahäiriö eikä kriisi.

- Emmehän me täällä voi puhua krii sistä. Ukrainassa on kriisi, kun siellä vihel tää kaiken aikaa. Ei meidän täällä tarvitse vetää luotiliivejä päällemme. Jos meillä menisi tankit tuolla metsän reunassa, niin silloin meilläkin olisi kriisi. Toki Ukrai nan tilanne vaikuttaa markkinoihin ja sitä kautta voimakkaasti meihinkin, mutta ei meillä ole todellista kriisiä, Antti toteaa jämäkästi.

Huomio omaan tekemiseen

Antilla on tarkka tieto yrityksen taloudesta ja siitä, mihin rahaa menee ja mistä sitä tu lee.

- Monesti kuulee puhuttavan, että ti lat eivät kannata ja menee huonosti, niin haluaisin nähdä niiden tilojen kuluraken teen. Ja jos kulurakenne on kunnossa, niin sitten pitäisi kiinnittää huomiota tu lopuoleen, että miksei ole tuloja. Itse ajat telen asian niin, että jos yrityksellä alkaa mennä huonosti, niin vika löytyy ensin peilistä. Jos peili on kunnossa, niin sitten voi syytä lähteä hakemaan jostain muual ta, Antti sanoo.

Antti näkee tulevaisuuden valoisana.

- En minä ole ainakaan vaipumassa koomaan tämän asian suhteen. Sano taanko näin, että kun lopetti iltapäiväleh tien ja muiden negatiivisten artikkeleiden

ja julkaisujen lukemisen, niin ei minulla ole mitään tuskaa tässä. En minäkään tietenkään missään pullossa elä, mut ta tarkoitan sitä, että ne kanavat, mitkä syöttävät sitä negatiivista fiilistä, niin mik si keskittyisin niihin, koska voin keskittyä siihen, mitä teen ja miten tekisin sen vielä paremmin ja kustannustehokkaammin, Antti toteaa.

”Väitän, että Suomen huoltovarmuus on meidän tuottajien tiloilla”

Suomen huoltovarmuus on noussut polt tavaksi puheenaiheeksi.

- Tässäkin asiassa puheet ovat kovia, mutta tekoja ei juurikaan ole. Yksi näkyvä teko on ollut, kun Suomen valtio ilmoitti ostavansa kaksi miljoonaa mottia turvet ta, mutta vastaavasti en ole kyllä missään nähnyt, että valtio varautuisi ostamalla Suomessa käytettävän viljamäärän esi merkiksi vuodeksi eteenpäin. Väitän, että Suomen huoltovarmuus on meidän tuot tajien tiloilla ja jos tiloilta loppuu vilja, niin ei meillä silloin ole huoltovarmuutta, Antti täräyttää.

Valtiovallallekin on Antilla terveisiä.

- Se virhe Suomessa on tehty, että on oltu liian sinisilmäisiä tuontienergialle ja kaikille muille tuontiraaka-aineille. Tuontiin on nojattu liikaa, vaikka meiltä Suomes ta löytyisi vastaavia tuotteita. Nyt pitäisi tämä oma kotipesä laittaa ensin kuntoon. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan asiat pitäisi laittaa kuntoon, ennen kuin laitetaan miljardi tuonne kehitysapuun. Totta kai se kin on tärkeää, mutta kyllä täällä pitää en sin olla asiat kunnossa. Minulle ei tule ensi talvena kylmä eikä nälkä, mutta toivon, ettei tule täällä kenellekään muullekaan, Antti toteaa.

UUDET JÄSENET

PaRa Fur Oy

Polar Bear Company Finland Oy Koneurakointi Tomi Pukkila Oy

Armoona Oy Railine Oy Tonnisport Oy

Tuuri Service Oy

Hyvinvointi Sopeva Rakennuspalvelu VPS Tmi Lyylin Spa Henkan Rauta Oy

Kassala Yhtiöt Oy T:mi Rasivirta Jouni

Häjypoika Oy Wide Clean Oy Kiinteistökeskus Timo Nieminen Oy PuuTarhuri Marjo Suupohjan Seutuverkko Oy J Ala-Ikkelä Oy

Kauhavan Yrittäjät ry

Fiksu Group Oy AnuF Kauhavan R.W.Systems Oy Komia Klapi Oy Parturi-kampaamo Veeraus

Kortesjärven Yrittäjät ry

Henytek Oy

Seinäjoen Yrittäjät ry

Tmi Hanna-Liisa Ristimäki Nurmon autokoulu/Perälän Auto-Opisto Oy Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy Novice Oy Karesan Palvelut Etelä-Pohjanmaan neuroyhdistys ry EcoGrouping Oy Paatti Oy

EVM Finland Oy

Pohjanmaan Moottorikoneistus Oy Sokerileipurin KakkuKeidas oy Se-Fi

Draivilla

Rakennusliike Udelius Oy Ilmajoen Pesula Oy Halkoneva Mattila Rami Juhani

Almafysio

ry Isonkyrön Yrittäjät ry Jalasjärven Yrittäjät ry

Petrin ravintolapalvelut Digivuori JKK Konsultointi- ja sihteeripalvelut Kauneussalonki Marilyn Oy Kuortaneen Isännöinti Oy

Kurikan Yrittäjät ry

Fit Kurikka Oy Sauna Studios SuRaVa Oy

SmartKyrö Oy Rakennus ja Konepalvelu Samu Oy

Siivous Justiina

Isojoen Yrittäjät ry Jurvan Yrittäjät ry

Kakotron Oy

Koskiniemen Puu Oy Kauran Teollisuuskiinteistö Oy Talohuoltotehtävät P Paloneva Oy Mäki-Pantit avoin yhtiö E-P:n Kotitalkkarit Oy

Laihian Yrittäjät ry

MR ISÄNNÖINTI Asennusyritys JP

Lapuan Kuntopiste Jiira Oy C-Projects Lakeuden Peruna- ja Juureskuorimo Oy Lounaskahvila FIONA Energiapolku

Lehtimäen Yrittäjät ry Kauhajoen Yrittäjät ry

Kuortaneen Yrittäjät ry Lapuan Yrittäjät ry Peräseinäjoen Yrittäjät ry

JVM-Rakennus Oy Kuljetusliike Kaura Oy Pinotili Ky TO Engineering Oy Matsonbeast Oy Hiuta Oy ARO Kiinteistöt Oy K&K Talotekniikka Oy Tmi Mika Uusi-Pohjola PO Sports Oy Luottotimpurit Oy Hs-Plan rakennussuunnittelu Mastomäki Yhtiöt Oy Lounea Palvelut Oy Seinäjoen Ykkösapteekki Revival Pro Oy KP Laser Tmi Joni Matintupa Farida Ay

Teuvan Yrittäjät ry

Markkinointia Ilolla Oy Elämyspalvelu Marjot Oy

Töysän Yrittäjät ry

Tmi Jarnon Monipalvelu

Tukitaival Oy yyMyy

Tilausliikenne Vanhamäki ky

Ylihärmän Yrittäjät ry

Chris Detailing

Vimpelin Yrittäjät ry Ähtärin Yrittäjät ry

Ilonan Pakari

Ähtärin Matkailu Oy / Ähtäri Travel Ltd Oppo Kebab Pizzeria

Ville Nisonen, Tukitaival Oy, Seinäjoki

Tukitaival Oy tarjoaa terapeuttisia sijaishuollon palveluja 12–17-vuo tiaille, kodin ulkopuolelle sijoite tuille nuorille sekä heidän per heilleen. .

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Liityin yrittäjäjärjestöön tarkoi tuksena verkostoitua ja olla osa yhteisöä, joka osaltaan huolehtii yrittäjien hyvinvoinnista.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Oma osaaminen tai koulutus ei aina vastaa yrittäjyyteen liittyviin haasteisiin. Siksi odotan jäsenyyden mahdollistavan avun ja tuen näissä tilanteissa. Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea tai pärjätä yksin.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Lähitulevaisuuden tavoite on käynnistää yritystoiminta ja tuottaa laadullisesti toimivia, ihmisten hyvinvointia lisääviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja.

Kuva: Mika Rauhala

Teemme tilauksesta erilaisia ja erikoisia kakkuja, suolaisia ja ma keita leivonnaisia, sekä erityis ruokavalio leivonnaisia.

Miksi liityitte yrittäjäjärjes töön?

Haluan verkostoitua muiden yrit täjien kanssa, sekä saada tietoa koulutuksien, luentojen ja artik keleiden muodossa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa.

Mitä hyötyä toivot saavasi jä senyydestä?

Tutustua muihin yrittäjiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Näin uute na yrittäjänä haluaisin saada lisää konkreettista tietoa ja taitoa yrit täjyyteen liittyvissä asioissa sekä osallistua Yrittäjien järjestämiin tapahtumiin.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteena on yritykseni voimakas kasvu ja vahvan perustan luomi nen tulevaisuuden tavoitteita silmällä pitäen.

Mika

Uusi-Pohjola, Tmi Mika UusiPohjola,

Seinäjoki

Koulutettu Hieroja Mika Uu si-Pohjola tarjoaa klassista hie rontaa Seinäjoella. Olen koulut tautunut myös purentalihasten hierontaan.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön? 20 vuoden työuran jälkeen yrit täjyys on minulle uusi juttu, joten yrittäjäjärjestöön liittyminen oli selvää. Erilaiset jäsenedut myös houkuttelivat liittymään.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Mahdollisten apujen ja neuvojen lisäksi verkostoituminen alueen muiden yrittäjien kanssa erilaisissa tapahtumissa on tärkeä juttu.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallis ten yritysten kanssa

Miira Häggblom, Työnohjaaja Miira Häggblom, Hiuta Oy, Seinäjoki

Autan työelämän mahdollisuuk sia ja mörköjä tulemaan varjoista valoon.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön? Liityin Yrittäjiin siksi, että halusin verkostoitua ja koen, että Yrittä jäjärjestö seisoo yrittäjien takana. Koen sen tärkeäksi näin yksinyrit täjänä: ikään, kuin omana tiimini näni.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Toivon hyviä verkostoitumisia, koulutuksia ja myös ihan epävirallisem piakin tapaamisia

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Aloitan nyt huhtikuussa Kasvatus- ja kuntoutuskoirien sekä Jyväs kylän AMK:n täydennyskoulutuksen ja toivon, että saan sitä kautta lisämahdollisuuksia työhöni koira-avusteisuuden kautta. Syksyllä olen aloittamassa lyhytterapeuttikoulutuksen, joten suunnitelmia riittää. Ja hyvä niin :)

Lotta Sokero, Sokerileipurin KakkuKeidas Oy, Seinäjoki

Pekka Ylimäki, yyMyy, Haapaluoma

Teollisuuden huolto- ja ylläpito palvelut alihankintana 24/7/365

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

On luonnollista kuulua järjestöön, jonka jäseniä haluan palvella

Mitä hyötyä toivot saavasi jä senyydestä?

Uskon jäsenyyden kasvattavan verkostoa, jota voin palvella ja löydän myös yhteistyökumppa neita, joiden kanssa kasvaa.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Kevään aikana yritysmuodoksi vaihtuu oy ja toimiala tarkentuu palvelemaan yrityspuolella metalliteollisuutta ja yksityisellä puolella kiintokalusteratkaisuja.

Jani Hautamäki ja Tarja Paasikoski, Wide Clean Oy, Kauhajoki

Olemme siivouskeskusten edis tyksellinen koneellistaja. Valmis tamme täysin kotimaista siivous tekstiilien esipuhdistuskonetta Kauhajoella, ainoana Suomessa sekä maailmalla. Meiltä voi tilata kaikki siivouskeskuksen koneet merkistä riippumatta. Autamme myös siivouskeskusten suunnit telussa

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Liityimme järjestöön koska oli jo sen aika, 12 vuotta yritystoimin taa jo takana.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Halusimme esitellä itsemme näin alueellisestikin, sillä muualla Suo messa meidän tunnetaan jo hyvin. Yhteistyöverkosto on myös hyvä olla olemassa näin kotikonnuillakin.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Yrityksen tavoitteena on hallitun kasvun jatkuminen, konemallin laajentuessa myös vientimahdollisuus on tulevaisuudessa tavoit teena. Vastuullisuus ja hiilikädenjälki on tekeillä koneillemme.

Veera Autio, Parturikampaamo Veeraus, Kauhava

Trendikäs parturi-kampaamo Kauhavalta

Miksi liityitte yrittäjäjärjestöön?

Liityin Yrittäjiin, koska halusin kuulua yrittäjäyhteisöön ja mah dollisesti päästä kehittämään sitä.

Mitä hyötyä toivotte saavanne jäsenyydestä?

Toivon saavani uusia mahdolli suuksia yritykselleni ja kehittää alueen yrittäjämyönteisyyttä

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteenani on kasvattaa yritystäni monipuolisemmaksi kau neushoitolaksi ja mahdollisesti tehdä esimerkiksi verkkokauppa tukemaan liiketyöskentelyä.

Kari Palomäki, KP Laser, Seinäjoki.

Toteutan palveluna laserpuhdis tusta (kplaser.fi), teknistä kon sultointia, valvontaa sekä toimin turvallisuuskoordinaattorina.

Kokemusta on myös sähköase mien rakentamisesta ja kunnos sapidosta, tarjouslaskennasta, uusien sähköasemien sekä sa neeraus- ja laajennuskohteiden projektimyynnistä ja markkinoin nista sekä lämpökuvauksesta. Hoidan lyhyempiä ja pidempiä toimeksiantoja aina asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Olen ollut yrittäjien jäsen jo aikai semminkin ollessani yrittäjä ja jo silloin koin jäsenyyden hyödylli seksi.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Tietopankista löytyy kootusti tietoa moniin vastaan tuleviin kysy myksiin ja jäsenpalveluissa mm. lakineuvonta on ollut aikaisemmin suureksi avuksi.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Toiminnan tunnettavuuden lisäämisen rinnalla kehitän koko ajan myös uutta liiketoimintaa.tään paketti kasassa. Toimitilathan on aina pienet kaikilla ja aikaa liian vähän. Näihin haetaan ratkaisuja ja pai nellaan pikkuhiljaa kohti ääretöntä ja sen yli. Ruokatunnin kun jättää pitämättä niin vuorokaudessa on 25 h tehokasta aikaa. Tehdään työt kunnolla ja tehokkaasti, välillä levätään ja pidetään kädestä kiinni.

On täysin inhimillistä, että myös yrittäjä voi uupua. Sitä ei tarvitse häpeillä. Tärkeää on hakea apua ja varautua jo etukäteen siihen, että vakuutukset ja YEL ovat kunnossa siltä varalta, että joskus saattaa tulla seinä vastaan syystä tai toisesta.

Nuohooja Jyri Keski-Huikulla Nuo houspalvelu NKH Oy:stä oli elämäs sä kaikki mallillaan. Töitä riitti, töissä oli kiva käydä ja toinen lapsikin oli perhee seen tuloillaan.

- Olin tuosta toisen lapsen tulosta in noissani ja tuntui, että elämähän menee kivasti eteenpäin. Vaikeudet alkoivat koh dallani sitten vuonna 2017, kun veljeni Mika aiheutti Helsingissä perhetragedian päättämällä oman ja vaimonsa elämän, Jyri kertoo.

Tapahtunut aiheutti suunnatonta surua ja järkytystä.

- Veljeni teko oli täysin anteeksianta maton ja se aiheutti meidän perheellem me valtavasti järkytystä ja surua. Suun natonta surua koimme erityisesti veljeni uhrin eli hänen vaimonsa kohtalosta. Teko aiheutti minussa vihan tunteita omaa vel jeäni kohtaan, Jyri toteaa.

Jyri oli niin syvässä surussa ja järkytyk sessä, että omakin perhe-elämä kärsi.

- Nuorin lapsemme syntyi vain kolme päivää veljeni hautajaisten jälkeen enkä minä pystynyt olla vaimolleni tarpeeksi tukena. Lisäksi esikoisemme oli aloitta massa koulutietä ja ymmärsi, mitä oli tapahtunut. Hänkin kärsi asiasta eikä mi nusta ollut siinä tilanteessa tukea hänel lekään, Jyri kertoo.

Sen lisäksi, että tragedia itsessään ai heutti surua, alkoi myös melkoinen ryöpy tys keltaisissa lehdissä ja netin keskustelu palstoilla.

- Lehdistä soiteltiin, että haluanko an taa veljestäni lausuntoa ja nettipalstoilla kirjoiteltiin vääriäkin tietoja, joista koko lapsuuden perheeni sai osansa. Osa kir joituksista oli sellaisia, että jos olisi ollut voimavaroja, olisi niistä voinut nostaa kunnianloukkaussyytteen. Tuo oli sellais ta ryöpytystä, mistä en ole päässyt ikinä takaisin ylös, Jyri sanoo.

Lapsuuden perheeseen kohdistuneet valheet harmittavat Jyriä, sillä veljeksillä oli

onnellinen lapsuus.

- Meillä oli lämminhenkinen ja tiivis perhe eikä meiltä koskaan puuttunut mitään. Kotona oli aina turvallista olla ja vanhemmiltani olen saanut hyvät opit yrittämiseen. Isäni on aina sanonut, että pitää pyrkiä siihen, ettei kukaan kysy hin taa, vaan kuka työn on tehnyt, Jyri toteaa.

Mika oli aina ollut Jyrille tärkeä paitsi vel jenä, mutta hän oli aikoinaan houkutellut Jyrin nuohoushommien pariin.

- Vuonna 2011, kun jäin työttömäksi, Mika otti minut huomiinsa ja houkutteli kokeilemaan nuohoushommia. Siitä lähti minun urani yrittäjänä, kun tein toimini mellä Mikalle hommia, Jyri kertoo.

Selviytymistaistelu kohti seuraavaa vastoinkäymistä

Tragediasta oli ehtinyt kulua muutama kuukausi, kun syksyllä Jyri alkoi huomata, ettei kaikki ollut kunnossa.

- Tulin eräänä perjantaina töistä ko tiin ja hiki valui aivan oikoisenaan. Ajatte lin, että nyt ei taida kaikki olla kunnossa. Katsoin illalla televisiota ja syke hakkasi hulluna. Emäntä haki verenpainemittarin ja paineet olivat kunnossa, mutta syke oli siinä sohvalla maatessa 146. Olin myös huomannut, että kun ranteesta kokei li pulssia, niin tuli katkoksia ja kurkussa tuntui, niin kuin sydän tulisi pihalle, Jyri sanoo.

Silloin Jyri ensimmäisen kerran ymmär si, että nyt olisi syytä pysähtyä.

- Sitä pysähdystä kestikin huimat kak si päivää, kun minähän ajattelin, että kun työt odottaa, niin maanantaina on jo pak ko mennä töihin, Jyri muistelee.

Työtahti vain kiihtyi ja Jyri oppi sivuutta maan oireet.

- Keväällä sitten mummokin kuoli. Vanhan ihmisen kohdalla kuolema oli jo tenkin helpommin hyväksyttävä asia ja jatkoin samaa hullunmyllyä töiden suh

teen, Jyri toteaa.

Jyrillä oli yritysvisioita hänen vanhimman veljensä Pasin kanssa. Suunnitelmissa oli perustaa yhteinen yritys nuohousalaan liittyen ja kehitellä siihen lisäksi ongelma puunkaatoa sekä kiinteistöhuoltoa.

- Meille kaikille veljeksille moottoriur heilu oli aina ollut intohimo ja Pasi päätti lähteä moottoripyöräretkelle. Seuraava suru-uutinen saapui, kun 7. kesäkuuta 2018 suoralla tiellä vesiliirtoon ajautunut auto törmäsi Pasiin ja henki pois, Jyri ker too vakavana.

Jyri ei ollut vielä toipunut edellisen vel jenkään kuolemasta, kun hän menetti toi senkin veljensä.

- 11 kuukauden aikana jouduin pukea molemmat veljet arkkuun ja tehdä iso veljille viimeisen palveluksen. Tuntui, että siitä tilanteesta ei pääse millään ylös ja juoksin työn avulla pakoon pahaa oloa. Viisipäiväinen työviikko muuttui seitse män päiväiseksi. Olin yhä vähemmän läs nä kotona vaimon ja lapsien luona, sillä kotona oleminen ahdisti, Jyri toteaa.

Diagnoosi: työuupumus ja masennus

Jyri oppi elämään kehon antamien varoi tusmerkkien kanssa ja teki töitä vain entis tä enemmän.

- Moni sanoi minulle, että uuvutan it seni työllä ja naurahdin vain kaikille, että sellaiset uupumukset ovat heikkoja var ten, Jyri sanoo.

Kaiken henkisen taakan alla kroppa alkoi ihan konkreettisesti hajoamaan.

- Aloin olla niin lopussa, että fyysisiä oireita alkoi tulla koko ajan enemmän. Kä det alkoivat puutua, tuli välilevyn pullistu ma ja astmakin puhkesi, Jyri kertoo.

Jyri teki töitä kaikista oireista huolimatta, mutta huomasi kärsivänsä myös dissosi aatio-oireista.

- Monesti havahduin siihen, että olin

asiakkaalla, tein hommat niin kuin pitikin ja puhuin asiakkaan kanssa, mutta itsestä tuntui, niin kuin joku muu olisi tehnyt kä silläni ja puhunut suullani. Ne olivat niitä viimeisiä varoitusmerkkejä, että jotakin täytyy nyt tehdä, Jyri muistelee.

Viime joulukuussa Jyri vihdoin päätti mennä lääkäriin.

- Menin Länkimäen Samin vastaan otolle ja hän mittaili verenpaineita, otti kokeita ja kyseli kaikkea. Sitten hän tote si, että diagnoosini oli työuupumus ja ma sennus, ja että edessä olisi pitkä sairaslo ma. Aluksi pyrskähdin nauramaan ja sen jälkeen tuli itku. Se oli aivan järkyttävää, mitä oman pään sisällä kävi sen jälkeen läpi. Tuntui, että olin ihan yksin eikä ku kaan ymmärrä. Lisäksi tuntui, että olin jo tenkin heikko ihminen, koska minulle käy näin, Jyri kertaa tapahtumia.

Diagnoosin jälkeen Jyri sai apua ammat tilaisilta. Sairaslomaa on nyt takana viitisen kuukautta.

- Nyt minulla on ollut aikaa miettiä, että mikä on elämässä oikeasti tärkeää. Aiemmin hamusin vain euroja ankaralla työnteolla. Kotona kaikista läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset jäivät tosi vähälle huomiolle. Onhan se mukavaa, kun fir man kassaan tulee rahaa, mutta ei elämä sitä varten ole, Jyri sanoo.

Ammattiavun ja lääkityksen lisäksi Jyri pitää työuupumuksesta toipumisessa ver taistukea erittäin tärkeänä.

- Itse olen löytänyt kaksi ihmistä, joilla on ollut vähän samantyyppinen tilanne ja

heidän kanssaan olen soitellut tosi pal jon. Se on tärkeää, että voi joltakin kysyä, millaiset fiilikset toisella oli missäkin ti lanteessa, mikä auttoi ja miten se toinen taisteli siitä eteenpäin, Jyri toteaa.

Toipumisen tiellä ollessaan Jyri laittoi täyden stopin alkoholin käytölle.

- Jos en olisi lopettanut alkoholilla lät räämistä, toipuminen ei olisi onnistunut. Itse en voi ottaa kantaa siihen, oliko mi nulla jo jonkin asteinen alkoholiongelma, mutta sen käyttö oli todella railakasta ja se aiheutti myös kotona ongelmia. Asiat ei tuntuneet niin pahoilta, kun oli pienes sä pöhnässä illalla, Jyri sanoo.

Yksi syy, miksi Jyri haluaa puhua työuu pumuksestaan avoimesti, on se, ettei yk sikään samaan tilanteeseen joutunut yrit täjä tuntisi häpeää asiasta eikä jäisi sen kanssa yksin.

Vakuutukset ja YEL suuressa roolissa

Nuohousalan vaarallisuuden takia Jyrillä on aina ollut vakuutukset kunnossa ja nii hin on uponnut vuosittain tuhansia euroja.

- Kyllä yrittäjää aina kirpaisee maksel la niitä maksuja ja itsekin on tullut niitä se 12 vuotta makseltua. Mutta tässä sen taas huomasi, ettei niitä turhaan ole mak seltu. Suosittelen, että jokaisen yrittäjän kannattaa huolehtia kuntoon tapaturmaja sairaskuluvakuutukset. Ja sairaskulu vakuutuksen täytyy olla tarpeeksi kat tava, että se korvaa myös lääkkeet, sillä

ne saattavat olla yllättävän kalliita, Jyri sanoo.

Jyri suosittelee myös maksamaan tuloi hin nähden riittävän isoa YEL-maksua.

- Olen aina vihannut maksaa YEL:iä, kun on tuntunut, ettei sieltä ikinä saa mi tään. Ja vaikka ne maksut saa vähentää verotuksessa, niin ei se ole paljoa loh duttanut. Nyt on kuitenkin huomannut, miten tärkeää se YEL:in maksaminen on ollut. Kysymyksessä ei ole eläketurva, vaan nimenomaan sairastumisen aikai nen sosiaaliturva. Sen ansiosta, että olen maksanut oikean suuruista YEL:iä, pys tyin keskittymään toipumiseen, kun ei tarvinnut maha kippurassa miettiä, että miten talous kestää sairasloman ajan, Jyri toteaa.

Takaisin töihin

Aletaan olla siinä pisteessä, että Jyri palai lee takaisin työn ääreen. Hän on luvannut sekä itselleen että perheelleen, että yrittä jäkin noudattaa säännöllistä työaikaa eikä yrityksen asiat kulje arjessa koko aikaa mukana.

- Jatkan tästä eteenpäin itsenäisesti NKH:ssa ja aloitan puolikkaalla työajalla kaikessa rauhassa. Minulla on äärettö män hieno asiakaskunta ja luotan siihen, ettei heidän piippunsa ole mihinkään ka donneet tänä aikana. Ja koko ajan nousee myös uusia piippuja, joissa riittää nuo hoojalle tekemistä, Jyri sanoo.

Yrityksen tarjontaan on kehitteillä myös uusia palveluita.

- Kehitämme tarjontaamme myös puunkaatoa, kantojyrsintää, raja-aitojen leikkauksia ja muita kiinteistöön liittyviä huoltotöitä. Työntekijöitä on tarkoitus palkata ja oma isäni on tullut vahvaksi apukädeksi yritykseen. Nyt tuntuu, että elämä alkaa loistamaan ja intoa uuteen yrittämiseen on taas löytynyt, kun sain uudistukset mukaan yritystoimintaan. Nämä on niitä juttuja, joita me yhdessä Pasin kanssa suunnittelimme tekeväm me, Jyri toteaa.

Vaimo, perhe ja läheiset ovat olleet Jyrille korvaamaton tuki vaikeina aikoina.

- Muistakaa olla läsnä ja pitäkää huol ta läheisistänne ennen kuin on liian myö häistä, Jyri päättää.

YRITTÄJÄ! Askarruttaako jokin?

Hyödynnä jäsenyyttäsi

ja kysy neuvoa

asiantuntijalta.

Yrittäjien jäsenyys on siitä mukava juttu, että jäsenille on tarjolla maksutonta apua.

Suomen Yrittäjien lakineuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-18 numerossa (09) 229 222.

Kysyä voit esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä.

Saat yhteyden neuvontaverkostoon myös soittamalla Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolle arkisin klo 9-16 numeroon 06 420 5000.

neuvontapalvelut

Teppo Laine Asianaja Asianajotoimisto Legistum Oy 020 742 4469 040 047 4074

yrityskaupat ja -järjestelyt kiinteistöt ja rakentaminen työoikeudelliset asiat oikeudenkäynnit talousrikosasiat koulutukset

Ilkka Ruokola Asianajaja Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy 050 523 7833 06 429 7002

osakeyhtiölaki kiinteistöasiat sopimusoikeus konkurssi- ja yrityssaneeraus oikeudenkäynnit ja riidan ratkaisut

Anssi Perälä Varatuomari KPMG Oy Ab 040 8262 102

Rakennejärjestelyt Yrityskaupat Osakassopimukset Yhtiöoikeus Sukupolvenvaihdokset Kiinteistöasiat perhevarallisuusoikeus

yritysten vero-, talous- ja yhtiöoikeudelliset asiat omistajanvaihdokset

Janne Yli-Kauppila Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Yli-Kauppila Janne 050 549 9966

sopimusoikeus kiinteistö- ja rakennusasiat yhtiöoikeus, oikeudenkäynnit ja riidanratkaisut, työoikeus konkurssi- ja yrityssaneeraus yrityskaupat markkinaoikeudelliset asiat vahingonkorvausoikeus

Christian Holmsten asianajaja Asianajotoimisto Christian Holmsten ma klo 13.00–16.00 06 312 6511 pe klo 10.00–14.00 06 224 3512

Mikko Pihlajamäki asianajaja BLF Asianajotoimisto Oy 040 680 8888

sopimusoikeus kansainvälinen kauppa yrityskaupat

Jouni Sivunen Varatuomari Lecklé Oy 040 714 5595

rakennejärjestelyt yrityskaupat osakassopimukset yhtiöoikeus, sopimusoikeus

Jari Ala-Varvi Tietosuojavastaava, yrittäjä Opsec Oy 020 198 6699

tietosuojalainsäädäntö ja henki lötietojen käsittely tietosuojasopimukset IT-hankinnat ja sopimukset

Mira Isosomppi Lakimies KPMG Oy Ab 020 760 3721 040 145 4557

liikejuridiikka työoikeus yhtiö- ja sopimusoikeus yrityskaupat yritysjärjestelyt

Tomi Merenheimo Asianajaja Asianajotoimisto Magnusson 040 560 6101 arkisin klo 8.30–10.00 kansainväliset asiat yritysjärjestelyt vaativat riita-asiat

Jannica Boucht Liikejuridiikan asiantuntija, OTM KPMG OY 040 184 8863

yrityskaupat rakennejärjestelyt, yhtiöoikeus sopimusoikeus, finanssialan sääntely

Tuula Viita-aho OTM, KLT Lakiasiaintoimisto Viita-aho 040 516 1615

Arja

Lehto

Kehittämispalvelut Henkinen hyvinvointi Perintä Kari Välimäki Kehityspäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 040 5402 378 Yritysten kehittämispalvelut Jari Hautamäki kasvun ja uudistumisen asiantuntija Sosionomi YAMK ET. Psykoterapeutti Työnohjaaja STORY Master-TSC® RMP Motivaatiovalmentaja Hautamäki Training Oy 040 149 5157 Arkisin klo 9-16 Henkinen hyvinvointi Tytti Pajukangas Lakimies, OTM, KTM Laihian Laki Oy 06 4770888 Veroneuvonta Rahoitus Lakiasiaineuvonta

Tietorikollisuus Energiankäyttö Sähkökilpailutus

Jari Ala-Varvi

Tietosuojavastaava, yrittäjä Opsec Oy 020 198 6699

tietosuojalainsäädäntö ja henkilötietojen käsittely tietosuojasopimukset IT-hankinnat ja sopimukset

Matti Alakoskela

Thermopolis Oy 044 438 4200

energiankäyttöön liittyvien perusasioiden kartoittaminen energiatehokkuus, taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys

Tapani Mäkelä Insinööri Enerlo-palvelut Ky 050-4662233

Yritysten ja kiinteistöjen sähkönhankinta: kilpailutus ja siirtokustannusten optimointi sekä aurinkosähkö.

Noora Mykkänen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 050 437 7156

Hakemisto- ja domainhuijaukset, valelaskut, harhaanjohtava puhelinmyynti

Julkiset hankinnat Laatuasiat

Anne Niemi Hankintaneuvoja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 0400 661 635

Hankintaneuvonta yrittäjille ja hankintayksiköille Julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen

Anne Laasanen

Aluekummi

Pekka Kallunki KTM

Kiertoa Oy 050 540 1609

Julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen

Kansainvälistymisneuvonta

Nikolai Juferev Lakimies Asianajotoimisto Legistum Oy 0207 424 481

Baltianmaiden ja Venäjän lainsäädäntö kansainvälinen kauppa sopimukset yritysjärjestelyt kielet: suomi, eesti, venäjä, englanti

Yrityskummit

Riikka Ylikangas kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 0295 027 578

vienti- ja kansainvälistymisneuvonta kansainvälistymisen rahoitusneuvonta ja –tuki kansainvälistymistapahtumat ohjaus tietolähteisiin ja yhteistyökumppaneiden palveluihin

Kiinteistöarviointi

Tuomo Sirniö TS Laatupalvelu 044 070 4441

laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmäsekä CE-merkintäneuvonta

HR-konsultointi

Elina Harju HR-konsultti/yrittäjä, KTM HR Roihu Consulting Oy 040 724 9985

Työsuhteen elinkaari Henkilöstön kehittäminen ja palkitseminen Henkilöstösuunnitelmat Työsuojelu HR-järjestelmät ja raportointi Työnantajakuva Työhyvinvointi Strateginen HR

Kiinteistöjen arvonmääritykset

omistajanvaihdosasiantuntijat

Jorma Ranta

Omistajanvaihdosasiantuntija Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 050 593 9739

yrityskaupat

sukupolvenvaihdos

Omistajanvaihdosneuvonta

Kari Rantala

PwC omistajayrittäjäpalvelut 050 383 5466

omistajanvaihdoksiin liittyvät arvonmääritykset kauppakirjat verotuskysymykset

Sakari Joensuu

Talous- ja veroasiantuntijayrittäjä Josak Oy 0500 368 021

yritysten vero-, talous- ja yhtiöoikeudelliset asiat omistajanvaihdokse

Jouni Sivunen Varatuomari Lecklé Oy 040 714 5595

rakennejärjestelyt yrityskaupat osakassopimukset yhtiöoikeus, sopimusoikeus

Päivi Kallio HT, KLT KMV Tilitaito Oy 050 5865 165

omistajanvaihdoksen eri toteutustavat yhtiöoikeudelliset toimenpiteet ennakoivat rahoitusjärjestelyt viranomaisilmoitukset rekisteröinnit HT-tilintarkastajan lausunnot

Matti Kuvaja

Konsulttitoimisto MAT-RA OY 0400 264 867

yrityksen osto tai myynti

Kaisa Ala-Korpela KLT

Ilmajoen Yrityspalvelu/Kate-laskenta 010 320 2150

Kirjanpito omistajanvaihdoksiin liittyvät arvonmääritykset kauppakirjat ja verotuskysymykset muut yritysjärjestelyt

Esa-Pekka Luokkamäki HTM, LKV, LVV Tilitoimisto Luokkamäki 040 700 2021

Verokonsultointi velkaneuvoja yrittäjän henkinen neuvonta

Erkki Petäjä 0400664237

Arvonmääritykset kauppojen hoito ostajan tai myyjän asiantuntijana

Mikko Sillanpää KHT

Tilintarkastus Mikko Sillanpää Oy 040 500 6629

tilintarkastukset lausunnot veropalvelut yritysjärjestelyt omistajanvaihdokset

Jari Hautamäki kasvun ja uudistumisen asiantuntija Sosionomi YAMK ET. Psykoterapeutti Työnohjaaja STORY Master-TSC® RMP Motivaatiovalmentaja Hautamäki Training Oy 040 149 5157 Arkisin klo 9-16

Henkinen hyvinvointi

Pentti Lahti

Ekonomitoimisto Pentti Lahti Oy 0400 666 159

yritysten arvonmääritykset omistajanvaihdosten suunnittelu ja toteutus kokonaisuutena 25 v kokemuksella

KUULUMISIA PAIKALLISYHDISTYKSILTÄ

1. Millaista toimintaa yhdistyksessänne on suunnitelmissa lähitulevaisuudessa?

2. Miten hoidatte yrittäjien edunvalvontaa kuntapäättäjien suuntaan?

3. Miksi yrittäjän kannattaa mielestäsi kuulua Yrittäjiin?

1. Vappuaattona järjestimme perinteisen Kevätkirmaisu tapahtuman Wanhassa Sakessa. Kesä kuun kruunaa Teuvan Markkinat. Yhdistyksemme viettää tänä vuonna juhlavuotta. Täyteen tulee 70 toiminnantäyteistä vuotta. Juhlan aika on lokakuussa.

2. Yrittäjäyhdistyksen jäsenien luottamuspaikat kunnanhallituksessa ja -valtuustossa ovat vai kuttamisen paikkoja. Edistämme avointa keskustelua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

3. Mielestäni yrittäjän kannattaa liittyä Yrittäjiin jo siitä syystä, että pääsee tapahtumissa näke mään yrittäjäkollegoita, vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan. Lisäksi Yrittäjäjärjestössä on mahdollista tehdä vaikuttamistyötä niin halutessaan. Yrittäjissä on aina apua tarjolla, oli pulma iso tai pieni.

Marjo Kiuru-Sundberg, puheenjohtaja, Teuvan Yrittäjät ry

1. Toukokuussa pidetään jäsenhankintatapahtuma ”Pesissunnuntai”. Silloin kutsutaan yrittäjät syömään ja juttelemaan meidän kanssamme ja sen jälkeen mennään katsomaan peliä.

2. Meidän hallituksestamme kaksi jäsentä on myös kuntapäättäjiä. Tätä kautta olemme kun nan ja yrittäjien yhteyshenkilöitä sekä pystymme viemään yrittäjien asioita eteenpäin.

3. Jäsenyyden kautta saa hyvän verkoston ja voi pitää hauskaa hyvässä seurassa. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisenä: jäsenyyden kautta saa lukemattoman määrän asiantuntijoita avukseen.

1. Yhdistyksen perinteinen helatorstaiaaton kesän vastaanottajaiset eli retki johonkin en nalta arvaamattomaan, viime vuosina olemme toteuttaneet yhdessä Alavuden Yrittäjien kanssa. Porukalla on hauskempaa. Lisäksi olemme mukana esteetön kuntoreitti -hank keessa, jonka toteutus tänä vuonna. 2,5 km reitti esteetöntä kuntopolkua laavuineen ja tie toa luonnosta opastuksin. Sopii pyörätuoleille, lastenvaunuille, kouluryhmille ja ihan kaikille.

2. Jokaisessa kokouksessa on kaupungin edustaja mukana kertomassa kaupungin asiat ja samalla on kuulolla, miten yhdistyksellä menee. Yhteispalavereita ja aamukahvitilaisuuksia säännöllisesti vuosittain kaupungin ja yhdistyksen kanssa sekä tarvittaessa puheenjohtaja pitää yhteyttä kaupungin suuntaan. Kaupungin hallituksessa ja valtuustossa on myös yrittäjiä.

3. Yksin on aika yksin, mutta yhdessä on enemmän voimaa ja sananvaltaa vaikuttaa asioihin ja saa taustatukea yrityksensä vaikeisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin Yrittäjien osaajilta. Verkos toituminen on ehdottomasti myös avainsana. Yrittäjäjäsen tekee yhteistyötä mieluusti toisen yrittäjäjäsenen kanssa. Tietenkin jäsenedut ovat hieno etuus.

Tarja Kuismin, sihteeri, Töysän Yrittäjät

Timo Vesala, puheenjohtaja, Vimpelin Yrittäjät ry

16 vuotta sitten Leila Rajala ja Ulla Kuljunlahti valmistuivat tahoillaan koulusta ja perustivat omat yritykset. Nykyään yrittäjäkaksikolla on yhteinen sisustussuunnittelutoimisto InHouse Design Oy, joka toteuttaa toimivia tiloja niin julkisiin kuin yksityisiinkin kohteisiin.

Vuonna 2006 Leila valmistui Seinä joen ammattikorkeakoulusta muo toilun koulutusohjelmasta ja perusti yrityksen koulukaverinsa kanssa. Ulla puo lestaan valmistui sisustus- ja kalustemuo toilijaksi Savonia ammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemiasta ja laittoi niin ikään oman yrityksen pystyyn.

Ensimmäisen kerran kaksikko tapasi toi sensa yli 12 vuotta sitten, kun Laattapiste järjesti suunnittelijoille yhteisen retken Ha bitare-messuille Helsinkiin.

- Istuttiin junassa vierekkäin ja tuli sel lainen tunne, niin kuin olisi tunnettu aina, Ulla naurahtaa.

Yhteyttä ei tuon reissun jälkeen kuiten kaan pidetty sen kummemmin ja molem mat jatkoivat puurtamista omilla tahoil laan.

Seuraavana vuonna Leilan elämässä tuli vastaan iloinen tilanne, että äitiysloma al kaisi kolkuttelemaan jonkun ajan päästä. Silloinen yhtiökumppani halusi palkkatyö hön ja Leila oli jäämässä yritykseen yksin.

- Totesin silloin, että puolen vuoden päästä alkaa äitiysloma ja minulla oli teh tynä muutama sopimus koulutuksista, yhdestä julkisesta kohteesta ja yhdestä omakotitalokohteesta, joiden tiesin me nevän niin pitkälle, etten itse ehdi niitä tehdä ennen äitiyslomaa, Leila kertoo.

Vaihtoehtona mielessä kävi myös työn tekijän palkkaaminen, mutta sitten Leilalle muistui mieleen Ullan tapaaminen.

- Yhtäkkiä tajusin, että jos joku, niin Ulla voisi sopia hoitamaan töitäni. Roh keasti sitten tartuin puhelimeen ja soitin Ullalle, että mitä teet ja kiinnostaisiko tehdä alihankintana nämä projektit, Leila muistelee.

Soitto tuli sopivaan saumaan, sillä Ulla

puolestaan oli juuri palailemassa äitiyslo malta takaisin työelämään.

- Äitiyslomalle jäädessäni olin pake toinut oman yritykseni pieneen palloon ja tuossa kohtaa oli sitten taas aika miettiä, että mitäs nyt sitten. Leilan soiton jälkeen asiat loksahtelivat paikalleen. Minä aloin tekemään töitä ja Leila jäi äitiyslomal le. Toki Leila kävi sitten aina välillä täällä töissä hyvällä tavalla sekaamassa, Ulla nauraa.

Hynttyyt kunnolla yhteen

Leila oli vielä äitiyslomalla, kun kaksikko suuntasi yhdessä Keski-Suomeen erää seen yrityskohteeseen.

- Painettiin sinne ja istuttiin monta tuntia yhdessä autossa. Sieltä takaisin päin tullessa me jo soittelimme ja kyse limme yhteisiä toimitiloja. Suoraan reis susta itseasiassa ajoimme Seinäjoelle katsomaan paria tilaa ja seuraavalla vii kolla meillä oli Kurikassa ja Ilmajoella pari toimitilanäyttöä, kertoo Leila.

Sopivat tilat löytyivät Ilmajoelta.

- Olimme aika hätäisiä sen asian kans sa, mutta sama periaate jatkuu meillä edelleen. Kun jotain päätetään, niin se sit ten myös tehdään, Ulla toteaa.

Vaikka päätös yhteisestä yrityksestä syntyi nopeasti, sitä ei ole tarvinnut het keäkään katua.

- Silloin yksin meinasin välillä kuol la tylsyyteen, mutta nyt ei enää tarvitse sellaista pelätä, kun meno meinaa välillä töissä olla liiankin hulvatonta. Näin jälki käteen täytyy kyllä ihmetellä, miten hel posti kaikki loksahti paikalleen ja saatiin työnkuvat jaettua, Ulla sanoo.

Molemmat pystyvät tekemään tarvit

taessa toistensa hommia, mutta vakiintu neitakin käytäntöjä yrityksen asioiden suh teen on.

- Ulla pesee pyyhkeet aina perjantaisin ja minä hoidan kirjanpidon, Leila nauraa.

Kokonaisvaltaiset sisustussuunnitelmat leipätyönä

Yritys tarjoaa sisustussuunnitelmat vii meistä pisaraa myöten sekä yksityisiin että julkisiin kohteisiin.

- Meidän suunnittelukokonaisuutem me koostuvat yleensä pohjalayoutista, pintamateriaali-, kiintokaluste- ja kalus tesuunnitelmista sekä tekstiili- ja pien tuotesuunnitelmista ja lisäksi tarvittavis ta detaljipiirroksista. Joihinkin kohteisiin suunnitellaan mittatilauskalusteita tai jopa oma tapettikuosi. Kohteeseen varta vasten suunniteltu tapetti on hauska lisä sisustukseen, sillä vastaavaa tapettia ei ole sitten kenelläkään muulla. Julkisiin kohteisiin suunnittelemme usein myös ikkunateippaukset ja opastekyltitkin, Ulla kertoo.

Yrityksen tarjontaan kuuluu myös erilai set mallinnukset sekä projektien toteutuk set avaimet käteen- periaatteella.

- Sen lisäksi, että teemme asiakkaalle suunnitelman, niin viemme tarvittaessa projektin loppuun viimeistä kippoa myö ten. Eli kun käydään asiakkaan kanssa suunnitelma läpi ja todetaan, että se on niin kuin pitääkin, niin sen jälkeen me han kimme kaikki tuotteet, asennutetaan ta varat paikalleen ja koordinoidaan homma läpi niin, että asiakas saa valmiin paketin. Tämän palvelun kysyntä lisääntyi viime vuonna räjähdysmäisesti, Leila kertoo.

Muutama sananen julkisista hankinnoista

Koska yritys tekee suunnittelua myös julkisiin tiloihin, se tarkoittaa väistämättä osallistumista julkisten hankintojen tar jouskilpailuihin.

- Osallistumme kilpailutuksiin aina, kun meidän meriittimme vain riittävät. Ollaan sen verran pieni toimija, että mo nesti jää kiinni liikevaihdosta, ettemme pääse tarjoamaan isoihin kohteisiin. Onni on, että olen heti urani alusta asti päässyt tekemään yhteistyötä Arkkitehtitoimisto Jääskeläisen kanssa, niin heidän kans saan meidän on mahdollista päästä tar joamaan isoihin kohteisiin alihankintana, Ulla kertoo.

Jos ajatellaan tarjoamista yksin, niin isoissa kohteissa on monesti myös niin suuret vaatimukset referenssien suhteen, että niitä on hankala Etelä-Pohjanmaalta ponnistaneen pienen toimiston täyttää.

- Esimerkiksi bruttoneliöt ei täyty, vaikka muuten muutos koppikonttorista avokonttoriksi olisi ollut juuri referenssi vaatimusten mukainen. Mutta eihän tääl lä juurikaan edes ole sellaisia 1500 brut toneliön konttoritiloja, mitkä kelpaisivat referenssiksi. Tietyllä tapaa ollaan vähän

niin kuin takamatkalla, jos verrataan esi merkiksi pääkaupunkiseudun toimijoihin. Me ei olla kuitenkaan lannistuttu, vaan yritetään entistä kovemmin, Leila toteaa.

Pientä kritiikkiä aiheuttaa myös se, että naisvaltainen toimija saattaa kohdata jul kisten hankintojen suhteen sellaisia ongel mia, mitä monikaan ei tule edes ajatelleek si.

- Kyllä meitä vähän harmitti, kun mei nattiin tarjota tuohon Seinäjoen Kelan talon remonttiin, mutta liikevaihtominimi piti olla edeltävältä kolmelta vuodelta 300 000 euroa, mikä meillä täyttyi ensimmäi sen kerran vasta viime vuonna. Meillä viime vuosi oli vasta koko yrityksen histo riassa ensimmäinen, että me molemmat oltiin täyspäiväisesti töissä, eikä esimer kiksi osittaisella hoitovapaalla tai jollakin muulla vastaavalla. Ilmeisesti koko ajan pitäisi olla töissä eikä lapsia saisi tehdä tai hoitaa kotona, koska näin pienessä fir massa kaikki tällaiset vaikuttaa ja sulkee sitä myöden joitakin ovia, Leila täräyttää.

Yritys on kuitenkin vain yritys

Parisen vuotta Leilan ja Ullan kanssa töitä on tehnyt ensimmäinen palkattu työntekijä

Satu Haavisto. Tiimi toimii ja jokaisella on työyhteisössä hyvä olla.

Molemmat yrittäjät ovat kuitenkin sitä mieltä, että vaikka töitä riittäisi, niin yrittä jän täytyy myös muistaa pitää lomaa.

- Kun aloitin yrityksen niin päätin sil loin, että katson kaksi vuotta, miten yritys alkaa pyöriä ja jos se ei toimi halutulla ta valla, niin sitten lähden tekemään jotain muuta. Alusta asti oli myös selvää, että pitää olla aikaa muullekin elämälle ja täy tyy myös ehtiä pitää lomaa, Ulla kertoo. Leila on samoilla linjoilla.

- Sen verran alkaa olla tässä työural la kilometrejä mittarissa, että ymmärtää sen katkon arvon. Joskus saattaa tehdä viikon töitä ja saada saman aikaan kuin loman jälkeen yhdessä päivässä. Me on myös sovittu, että kumpikaan ei pidä alle kahden viikon kesälomaa, sillä sitä lyhy empi loma-aika ei auta kenenkään idea rikkautta, Leila sanoo.

Tulevaisuuden suhteen yrittäjien mieli on avoinna.

- Me ollaan sellaisia visionäärejä, että kyllä meidän viisivuotissuunnitelmas samme on aina jotakin uutta ja meillä ei ole kuin taivas rajana, Leila nauraa.

Tuulahdus työvaliokunnasta

ROHKEASTI KOHTI TULEVAISUUTTA

Työvaliokunnan kokouksia on vaikea kuvitella ilman keskuste luja päivänpolttavista asioista.

Korona tuntuu hellittävän otettaan mutta Venäjän järjetön hyökkä ys Ukrainaan on säikäyttänyt koko maailmaa.

Natojäsenyyden merkitys on tärkeä Suomelle myös maariskin näkö kulmasta. Jo nyt meitä arvioidaan sijaintimme takia olemmeko turvallinen investointikohde.

Muutoksia tapahtuu myös hallitusti ja rauhanomaisesti.

Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti äskettäin kokonaismaakuntauudistuksen, joka kurkottaa aina vuoteen 2050 asti.

Kaavoitus on yritysten kannalta yksi tärkeimmistä toimista niin kunta kuin -maakuntatasollakin. Kaikilla merkinnöillä kaavassa on mer kitystä. Siksi lähtökohtana tuleekin olle kaavan mahdollistavuus ei rajoittavuus. Siitä huolimatta ympäristöstä on myös huolehdittava. Kaavoittaminen on erilaisten näkemysten yhteensovittamista.

Etelä-Pohjanmaalla niin kuin muuallakin Suomessa on iso määrä tie- ja rautatiehankkeita. Samaten vesiväylä ja satamahankkeita. Vaikka meillä ei omia olekaan on niiden toiminta elinkeinoelämänkin näkökulmasta elintärkeää.

Käynnissä on mm maakunnan vilkkaimman tien valtatie 19 Lapua-Seinäjoki osalla välityskyvyn ja turvallisuuden parantamishanke.

Valmista pitäisi Lapuan päässä olla tänä vuonna ja Seinäjoella 2023. Koko välin parantaminen 2+2 kaistaiseksi on suunnittelussa ja sen tulisi olla valmis vuonna 2023.

Hankalaksi on muodostumassa nk. Tepon risteys. Rahaa ei ole tarpeeksi sen toteuttamiseksi.

Valtatie 3 ja 19 risteys on valmis toteutettavaksi samaten kaksi ohituskaistaa Jalasjärvellä, vain rahoituspäätös puuttuu.

Kolmen maakunnan yhteinen ponnistus valtatie 18 Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä sekä saman välin rautatieliikenteen parantamiseksi on edennyt jo selvitysten tasolle.

Alempiasteisen tieverkon liikennöintikunnosta huolehtiminen on aivan elintärkeä kysymys teollisuuden, maatalouden ja ihmisten liikkumisen kannalta.

Suupohjan rata on kestoasia ja sen edistämiseksi on tehty paljon toimenpiteitä. Kaikki riippuu valtion rahoituksesta. Siihen liittyy nyt entistä enemmän myös eurooppalaisesta TEN-T verkostosta puotoamassa olevan Kaskisten sataman asema.

Puolustettavaa on paljon, jotta eteläpohjalaisten yritysten ja ihmisten toimintaedellytykset voidaan pitää kilpailukykyisellä tasolla.

Rauhaa ja rakkautta!

Kai Pöntinen Lapua

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien työvaliokunnan jäsen

”KYLLÄ TÄSTÄKIN TAIDETAAN SELVITÄ”

Raju polttoaineen hinnannousu on aiheuttanut kauhunsekaisia tunteita kaikille kuljetusalan yrittäjille ympäri Suomea. Seinäjokelaisen kuljetusyritys Veljekset Finnilä Oy:n rekat tarvitsevat liikkuakseen reilun 110 000 litraa polttoainetta kuukaudessa. Kun hinnannousu on useita kymmeniä senttejä litraa kohden, ei yrittäjää paljon naurata.

Nykyisen yrittäjän, Antti Finnilän, vaari Paavo on aloittanut autoilun jo 60-luvulla ollessaan töissä sil loisella Itikalla. Antin isä Juha kiinnostui niin ikään kuljetusalasta ja ajoi muutaman vuoden autoa omalla nimellä ennen kuin vuonna 1992 Paavo, Juha ja hänen veljen sä Vesa perustivat Finnilät Ky:n. 2000-lu vun alussa yritys muutettiin osakeyhtiök si.

Antti suoritti ammattikoulussa logis tiikan perustutkinnon ja meni vuodeksi muualle töihin ennen armeijaan lähtöä.

- Meillä ei ollut silloin kuin kaksi autoa ja yksi palkattu kuljettaja. Olin pääsemäs sä armeijasta ja sanoin isälle, että kyllä minä tänne tulisin töihin, mutta mitähän alan tekemään, kun ei ole autoa. Ostettiin sitten yksi auto lisää, jotta saatiin minulle töitä ja siitä tämä yritys lähti sitten pikku hiljaa kasvamaan, Antti kertoo.

2013 otettiin isompi harppaus kasvun suhteen, kun yrityskaupalla ostettiin suu rempi kuljetusalan yritys.

- Lisättiin ensin irtorehun ajoon yksi auto ja sen jälkeen ostettiin toiselta yrit täjältä heidän kaupatessaan koko kalusto. Hetken siinä asiaa pohdittiin, mutta pää tettiin se sitten ostaa. Nähtiin se mahdol lisuutena laajentua ja saatiin siitä meille järkevä kokonaisuus, Antti sanoo.

Pari vuotta sitten myös Antin veli Heikki tuli osakkaaksi yritykseen. Yritys on tänä päivänä merkittävä työllistäjä ja laajenta nut myös korjaamotoiminnan puolelle.

- Meillä on tällä hetkellä 22 autoa ja noin 60 työntekijää. Atria on ollut meillä vahvasti mukana vaarin ajoista lähtien ja kahdella autolla ajetaan nytkin eläimiä. Seitsemällä autolla ajetaan A-rehun ajoja, parilla autolla Agroxin ajoja Mynämäellä, kahdella autolla Atrian pakasteita Botnia Freezille, seitsemällä autolla Postin ajo

ja, yhdellä Keskon päivittäistavaroita ja Huhtala Logisticsilla on yksi auto ajossa. Näiden lisäksi meillä on pari vuotta ollut korjaamotoimintaa F-huollon nimellä. Me korjaamme autojen kylmäkoneita ja toi mimme kuorma-autojen monimerkkikor jaamona, jossa korjaillaan omia ja asiak kaiden autoja, Antti selventää.

Työnjako veljesten välillä on selvä.

- Heikin kanssa on sovittu, että hän hoi taa ajojärjestelyt, huolehtii työvoimasta, tekee työvuorot, hoitaa palkanmaksun ja pyörittää rehupuolta. Minä hoidan korjaa mopuolen, vastaan Postin ajoista, kappa letavaran kuljetuksista sekä pakasteista ja hoidan kalustoinvestoinnit, Antti luettelee.

Työntekijät saavat yrittäjältä kiitosta ja kehuja.

- Meillä on töissä äärettömän hyvää porukkaa. Ilman näin hyviä työntekijöitä kasvu ei olisi ollut mahdollista. Vaikka itse olisi joskus päivän tai pari poissa, niin tie tää, että asiat hoituvat täällä sillä aikaakin mallikkaasti, Antti kiittelee.

Tärkeä voimavara yritykselle ovat edel leen myös Juha ja Vesa.

- Vesa hoitaa edelleen eläinautojen päi vittäiset työt yhdessä kahden kuljettajan kanssa. Isä oli ennen minua toimitusjoh tajana, mutta omien sanojensa mukaan hän on nykyään ”joku muu”. Kun kukaan muu ei pysty lähteä ajoon, niin se ”joku muu” lähtee, Antti nauraa.

Antille on aina ollut selvää, että hän jatkaa perheyritystä, vaikka hetkellisesti mieli on voinut muuttuakin.

”Ensimmäisen kerran elämässäni olin sitä mieltä, että myydään kaikki pois”

Raju polttoaineen hinnannousu sai mo nen muun kuljetusyrittäjän tavoin Antin

kin miettimään, onko koko hommassa enää järkeä.

- Jos ihan rehellisiä ollaan, niin nyt kun tuo polttoaineen hinta pompahti, niin en simmäisen kerran elämässäni sanoin Hei kille, että myydään vaikka kaikki pois, että eihän tästä hommasta tule enää mitään, Antti toteaa.

Elintarvikealalla kuljetussopimuksissa on yleensä klausuuli polttoaineiden hinto jen varalta.

- Vaikka me ollaan siinä mielessä on nellisessa asemassa, että meillä on kai kissa sopimuksissa polttoaineklausuuli, mutta sekin tulee sitten kuukauden tai puolitoista myöhässä, niin sitä ennen on jo monta polttoainelitraa mennyt ja niihin on raha pitänyt ottaa kassasta, Antti sa noo.

Tilanne ei vieläkään näytä hyvältä, mut ta nyt siihen on ehtinyt jo jonkin verran sopeutua.

- Viimeisen puolitoista kuukautta olen käynyt neuvotteluja polttoaineklausuulin tihentämisestä. Onneksi se on nyt saatu neuvoteltua niin, että tarkastellaan polt toaineen hintaa viikon tai parin välein. Vaikka pari kuukautta sitten oltiin siinä pisteessä, että täytyi tosissaan miettiä, mitä tehdään, niin nyt tuntuu, että kyllä tästäkin taidetaan selvitä, Antti toteaa.

Joitakin toimenpiteitä on myös jouduttu tekemään.

- Vaikka meillä on ollut vakavarainen yritys, niin kyllä tässä tosi tarkasti jou dutaan nyt miettimään, mitä ostetaan ja mitä ei. Kaikki investoinnit on laitettu jäi hin, vaikka niitäkin olisi pakko tehdä, kun kalusto vanhenee joka päivä. Jos ei kalus toa uusi, niin sehän muuttuu aikapommik si ja menee siihen kuntoon, että luotetta vuus katoaa. Ja vanhan kaluston kanssa tulee sitten vähän erilaisia laskuja eli nyt

on periaatteessa vaan siirretty katastrofia eteenpäin, Antti sanoo.

Antin mielestä valtion olisi pitänyt ryh tyä välittömästi toimiin kuljetusalan aut tamiseksi.

- Kyllä alan yrittäjiä auttaisi paljon, jos polttoaineen hintaan tehtäisiin heti leikka us ja saataisiin se hyöty jäämään ainakin toistaiseksi yrittäjille, että he saisivat kas savajetta kurottua kiinni. Jos kassaa mei naisi nyt korjata, niin siihen ei nykyisillä valtion systeemeillä ole muuta vaihtoeh toa kuin ottaa pankkilainaa, Antti tuumii.

Moni kuljetusalan yrittäjä on omasta tahdosta lopettanut yritystoiminnan, kun heillä ei ole enää ollut mahdollisuutta jat kaa tai näillä kustannuksilla lopettaminen on ollut järkevämpää kuin jatkaminen.

- Eräs seinäjokelainen autoilija sen joskus tässä hyvin sanoi, että ei siitä näe kuka pärjää, kenellä on eniten vehkeitä, vaan siitä, kuka pystyy ensimmäisenä lopettaa. Vitsillähän hän sen heitti, mut ta toinen puoli täyttä totta. Joskus sitä ei vaan pysty määrätyssä pisteessä lopet taa, vaikka haluaisi, Antti hymähtää.

Vitsistä alkunsa saanut korjaamo hyvä tuki

Korjaamotouhu on aina kiinnostanut Ant tia.

- Pari vuotta sitten kesäkuussa olin

korjauttamassa omaa kylmäkonetta sil loisella Raskone Thermolla ja monta vuot ta kyseisiä hommia tehneet miehet sanoi vat, että enää ei sitten nähdäkään näissä merkeissä, kun heillä oli yt:t menossa ja homma loppumassa Seinäjoella. Heidän kanssaan siinä toimiteltiin ja lähtiessäni huikkasin oven raosta vitsillä, että pitääkö minun ottaa heidät töihin korjaamaan näi tä kylmäkoneita, Antti muistelee.

Ovi ei ehtinyt kiinni asti, kun sisältä kuu lui myöntävä vastaus työtarjoukselle.

- Käännyin ympäri ja menin uudestaan sisälle. Puhuttiin siinä melkein pari tuntia ja sanoin miehille, että tästä lähti pyörä pyörimään. Tästä parin viikon kuluttua jo muutettiinkin entisiin Raskoneen tiloihin ja miehet aloittivat hommat meillä, Antti naurahtaa.

Korjaamoa varten perustettiin apu toiminimi F-huolto ja tällä hetkellä siellä työskentelee seitsemän työntekijää.

- Minulla on aina ollut polte korjaamo toimintaan ja tällä tavoin sain itselleni kor jaamon. Se on myös osoittanut hyväksi tukijalaksi firmalle, Antti toteaa.

Kaikki pitäisi saada vaatimusten piiriin

Kritiikkiä Antilta saa alan epäselvä säänte ly ja Traficomin toiminta.

- Jos otetaan esimerkiksi rekan kontin

etuseinä, jonka lujuudesta Traficom vaatii lujuuslaskelmat. Sieltä ei kuitenkaan osa ta sanoa, että millainen laskelman pitää olla eikä yrittäjä saa siihen vastausta, että mitä todellisuudessa vaaditaan, Antti har mittelee.

Epäselvyydet sääntelyn suhteen vai kuttavat myös rekkojen päällirakenteiden valmistajiin.

- Kyllä tässä itsellä on käynyt jo mieles sä sekin, yritetäänkö tällä tähdätä siihen, että vain isot päällirakennevalmistajat pysyisi pelissä ja pienet tippuisivat pois. Sehän on sitten taas täyttä myrkkyä yrit täjyydelle ja touhun voi melkein rinnastaa kartelliin, Antti pohtii.

Antti pitää säännöksiä ja sääntelyä lii kenneturvallisuuden kannalta tärkeinä, mutta ongelma on niiden valvomisessa.

- Tuo on ensinnäkin todella aikaa vie vää, kun tehdään säännöksiä, mutta ku kaan ei sitten osaa loppupeleissä vasta ta, mitä vaaditaan. Eikä niitä myöskään sitten osata valvoa. Joku asia saattaa jollakin katsastuskonttorilla mennä läpi, mutta toisella taas ei. Turhia säännöksiä pitäisi mielestäni poistaa ja lieventää vaa timuksia, että saataisiin kaikki selkeiksi ja sitä myötä valvonnan piiriin. Kun vaati mukset olisivat selkeitä, poliisi ja muutkin viranomaiset tietäisivät, mitä valvovat ja säännöt olisivat kaikille samat, Antti tote aa.

Veljekset Antti ja Heikki ovat nykyään vetovastuussa yrityksestä

YRITTÄJÄT KYSYIVÄT, PANKIT VASTASIVAT – MITEN ESTÄÄ PELIKAANIN LENTÄMINEN TURBIINIIN?

TEKSTI: MAIJA HYÖTYLÄINEN, POP PANKKI

Mistä yrittäjä voi tunnistaa pyörittävänsä riskibusinesta? Mitä tällöin pi täisi tehdä? POP Pankin yritysrahoitusasiantuntijat vastasivat yrittäjien kysymyksiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien 9.3.2022 järjestämässä yrittä jäillassa. Ohessa on koottuna illan pääkysymykset ja vastaukset niihin.

Missä kohtaa pankkia alkaa kiinnostaa yrityksen tilin saldo?

Antti Savola, toimitusjohtaja, POP Pankki Kurikka: Meillä asiointi perustuu siihen, että yhteydenpito asi akkaan kanssa on avointa puolin ja toisin. Kun luot tamusta on molemmin puolin ja pankissa tiedetään, miten yrityksellä menee, ei saldoa välttämättä tarvit se seurata. Jos yritys on hakemassa rahoitusta, tällöin pankkia luonnollisesti kiinnostaa, mitä ollaan rahoit tamassa sekä samalla käydään läpi kassan ja käyttö pääoman tilannetta.

Tuomas Tissari, asiakkuusjohtaja, POP Pankki La keus: Jos lainat jäävät maksamatta, silloin pankilla on velvollisuus tarkistaa, että tilillä on rahaa. Muutoin yrityksen tiedot tarkistetaan tarpeen mukaan eli juuri rahoitusta hakiessa tai jos yritys hakee muutoksia lai naan ja niin edelleen. Saldoon kiinnitetään useimmi ten enemmän huomiota silloin, jos kyseessä on uusi yritys.

Antti Savola: Tietysti täytyy myös huomioida, että ti lanteet muuttuvat tänä päivänä nopeasti. Esimerkiksi jos tilinpäätös on tehty vuoden vaihteessa ja toisella kvartaalilla ilmenee rahoitustarpeita, niin tällöin voi olla hyvä käydä pankin kanssa kirjanpitoa tietyltä osin läpi.

Yrityksen kannattavuus ja maksuvalmius, mitä ne kertovat pankille?

Antti Savola: Maksuvalmius kuvaa velvoitteiden hoi tamiskykyä, kun taas kannattavuus toiminnan mie lekkyyttä eli kirjaimellisesti kannattavuutta. On myös hyvä huomata, että kannattavuus ei ole sama asia kuin tuottavuus. Kannattavuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin pelkkä tuotto.

Tuomas Tissari: Pankki on kannattavuuden kautta kiinnostunut yrityksen tulevaisuudesta, koska on myös meidän sekä alueen että yhteiskunnan etu, että yrittäjä menestyy ja toiminta on pitkäjänteistä. Mitkä ovat yrittäjien kompastuskivet pankin nä kökulmasta?

Antti Savola: Nämä ovat hyvin yksilöllisiä asioita, mut ta esimerkiksi investointeihin liittyen usein ilmenee suunnittelemattomuutta eli yritys saattaa lähteä liik keelle liian nopeasti ja tämä voi tuottaa itsessään lisää kompastuskiviä.

Tuomas Tissari: Itse olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten pitkät maksuajat ovat yleistyneet tänä päivänä varsinkin, jos yritys on tekemisissä isojen toimijoiden kanssa. Tämä saattaa tuottaa ennakoimattomia tilan teita yrityksen kassanhallinnan kannalta. Siksi myös minä suosittelen yrittäjälle jonkinlaista tulojen ja

menojen kirjaamista. Tämä auttaa kokonaistilanteen hahmottamisessa.

Antti Savola: Jos kassan tilanne näyttää tiukalle, am mattimaisesti toimivan yrittäjän tunnistaa siitä, että hän ottaa näissä tilanteissa ennakoivasti yhteyttä pankkiin todeten, että puolen vuoden päästä voi olla tiukka kassatilanne. Pankille kannattaa lähtökohtai sesti kertoa tiukoistakin tilanteista hyvissä ajoin eikä sitten, kun lainan eräpäivä on jo erääntynyt.

Tuomas Tissari: Kyllä, aina kannattaa olla yhteydessä pankkiin, mutta etenkin silloin, jos jokin muuttuu yri tyksen arjessa. Asioita on turha spekuloida, sillä ei voi tietää, mitä mieltä pankki on, jos ei ole ollut yhteydes sä. Kuten sanottua, pankinkin etu on, kun asiakkaalla asiat sujuvat.

Yrittäjä – jaksa huolehtia omasta jaksamisestasi ja osaamisestasi

Molemmat asiantuntijat nostavat ”pelikaani-ilmiön” osalta esille yrittäjän jaksamisen.

Tuomas Tissari: Valitettavasti sitä näkee, että on läh detty liikkeelle hyvällä idealla ja draivilla, mutta sitten vastaan on tullut se piste, ettei vaan jakseta enää ja tästä voi lähteä aiemmin hyvinkin menestyneen yri tyksen ongelmavyyhti liikkeelle. Jos alkaa menettää yöuniaan yrityksen takia, kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä pankkiin tai yrittäjäverkoston muuhun tahoon, jotta pääsee purkamaan vyyhteä ajoissa. Uupumisen merkkejä ei pidä turhaan häpeillä, koska yrittäminen on kovaa työtä. Esimerkiksi edellä mainittuihin maksuaikoihin liittyen meillä on pankilla vaihtoehtoja tasapainottaa yrityksen kassatilannetta. Antti Savola: Kyllä, omaa jaksamista kannattaa tark kailla ja reagoida erilaisiin merkkeihin, kuten laskutta matta jättämiseen, hyvissä ajoin. Nostaisin jaksami sen ohella myös omasta osaamisesta huolehtimisen. Nyt on paljon erilaisia kursseja ja koulutuksia tarjolla, jotka voivat auttaa kehittämään yrityksen toimintaa, mutta samalla ne auttavat verkostoitumaan ja ylläpi tämään omaa motivaatiota.

Tapahtuman haastattelijoina toimivat Etelä-Pohjan maan nuorten yrittäjien verkostoryhmästä Antti Hyppönen ja Ilkka Lehtonen.

Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan alueen POP Pankit

VANHEMPAINVAPAAUUDISTUS TULEE –LAPSEN SYNTYMÄ SYKSYLLÄ TARKOITTAA UUSIA SÄÄNTÖJÄ, JOIHIN YRITTÄJIEN ON HYVÄ VARAUTUA

TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS KUVA: MARKUS SOMMERS

Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden las kettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Uudistus tulee voimaan 1.8., jonka jälkeen alkavia päivärahoja aletaan maksaa uudistetun lain perusteella.

Vanhempainvapaapäivien määrä kas vaa ja vapaiden käytön joustavuus li sääntyy. Vanhempainvapaauudistus pyr kii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa sekä huomioimaan nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöi sesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

Uudistus tulee voimaan 1.8., jonka jälkeen alkavia päivärahoja aletaan maksaa uudis tetun lain perusteella.

– On ehkä hyvä huomioida, että en simmäiset perheet, joita uudistus kos kee, odottavat vauvoja jo, Suomen Yrittä jien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molem mille vanhemmille. Vapaita voi käyttää mo nessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle van hemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.

– Työnantajalle voi tulla yllätyksenä esimerkiksi toisen vanhemman puolison mahdollisuus vapaisiin. Toki vapaista täy tyy ilmoittaa työnantajalle pääsääntöi sesti kaksi kuukautta etukäteen, Hellstén sanoo.

Laaja perhekäsitys

Perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä enintään 63 vanhempainra hapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle

puolisolle tai toisen vanhemman puolisol le.

Loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäi vän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen vanhempainpäivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat van hempainrahakiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poik keus: vanhempainrahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päiväraha päivällä.

Merkittävä muutos yrittäjille

Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kun nes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14–30 päivää ennen lasket tua synnytysaikaa.

– Tämä on yrittäjille merkittävä muu tos, sillä he voivat jaksottaa päiväraha päiviään joustavammin, Hellstén toteaa.

Vanhempainvapaalla voi olla myös osittai sesti. Tällöin kiintiöstä käytetään puolik kaita päiviä. Myös vanhempainrahan mää rä on puolet täysimääräisestä.

Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtä läinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävan hempi.

Työsopimuslaissa vapaiden kesto ja ajankohta muuttuvat vastaavalla tavalla, tosin työsuhteessa olevat vanhemmat voi vat pitää vanhempainvapaansa enintään neljässä jaksossa. Vapaiden pitäminen ai empaa lyhyemmissä jaksoissa voi aiheut taa työantajalle haasteita sijais- ja työjär jestelyjen osalta.

Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettäväs tä äitiysrahasta, joka on 105 arkipäivää eli noin 4,2 kuukautta, isän isyysrahasta, joka on 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa ja van hempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi, mikä on 158 arkipäivää eli noin 6,3 kuukautta.

Kritiikkiä kustannuksista

Suomen Yrittäjät on todennut uudistuk sesta, että se on niin hyvä kuin se EU-di rektiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta on mahdollista rakentaa.

Kritiikkiä uudistus saa siitä, että yksittäis ten työnantajien kustannukset nousevat ja se vaikuttaa työllisyyteen heikentävästi.

Perhe-etuusjärjestelmän muutosten on arvioitu lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla 80 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 0,05 prosent tiyksikön korotuspainetta työnantajien sairasvakuutusmaksuun. Summa voi olla suurempikin, mikäli uudistus lisää perhe vapaiden käyttöä arvioitua enemmän.

Yrittäjät on jo pitkään vaatinut oikeu denmukaisuutta vanhemmuuden kustan nusten kattamiseen. Järjestön laskelman mukaan yksi lapsi kustantaa äidin työnan tajalle keskimäärin noin 7 600 euroa.

– Laki ei huomioi lainkaan perheva paista yksittäiselle työnantajalle aiheu tuvia kustannuksia ja niiden parempaa kompensointia tai kustannusten siirtä mistä kokonaan verovaroin rahoitetta vaksi, Hellstén toteaa.

YRITTÄJÄ, ÄLÄ JÄÄ TALOUSHUOLISSASI YKSIN!

Yrittäjän talousapu on maksuton yrittäjille suunnattu palvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen luot tamuksellista ja asiantuntevaa neuvontaa yrityksen talous- ja maksu vaikeuksissa. Tarjolla on valtakunnallinen puhelinpalvelu ja henkilökohtaista tukea läheltä asuinpaikkaasi. Valtakunnallinen puhelinneuvonta palve lee maanantaista perjantaihin numerossa 0295 024 880. Vastaamassa ovat koulu tetut ja kokeneet tervehdyttämisen asian tuntijat. Lue lisää www.yrittäjäntalousapu.fi Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen yh teistyössä muun muassa Suomen Yritys kummien kanssa vastaa Yrittäjän talousa pu -palvelun alueellisesta toteutuksesta. Palvelua kehitetään tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuk sen kanssa.

Yrittäjän talousapu -palvelu yrittäjän tukena

Yritys voi milloin tahansa joutua odottamat

ta talous- ja maksuvaikeuksiin. On todella tärkeää, että yrittäjä hakee apua ajoissa tai että hänet osataan ohjata asiantuntevan neuvonnan piiriin. Näissä tilanteissa yrittä jää palvelee Yrittäjän talousapu.

Yrittäjän Talousapu -palvelun tavoitteena on:

• Auttaa yrittäjää tunnistamaan talous- ja maksuvaikeudet

• Ohjata yrittäjä hakemaan apua ajoissa ja näin välttää turhat konkurssit sekä työ paikkojen menetykset

• Neuvoa tilapäisiin talous- ja maksuvaike uksiin joutuneita yrityksiä takaisin kasvu polulle

• Neuvoa kannattamattoman yrityksen lo pettamisessa mahdollisimman pienin lisä kustannuksin

• Vaikuttaa yleiseen asenneilmapiiriin liit tyen konkursseihin ja epäonnistumisiin

• Mahdollistaa uuden yritystoiminnan aloittaminen *kuvateksti: Riippumatonta, luottamuksel lista, asiantuntevaa ja maksutonta neuvon taa

Yrittäjän talousapu -palvelun sisältö

Yrittäjän talousapu -palvelusta yrittäjä saa apua ja neuvontaa talous- ja maksuvai keuksista selviämiseen. Palvelun lähtö kohtana on yrittäjän tilanne sekä tarpeet. Puhelinpalvelu tarjoaa välitöntä apua Valtakunnallisen Talousapu-neuvonta palvelun puhelinnumeroon soittamalla yrittäjä saa välitöntä apua tilanteeseensa. Palveluun on helppo ottaa yhteyttä joko soittamalla tai jättämällä yhteydenotto pyyntö. Yhteydenottoihin vastaavat koulu tetut sekä kokeneet asiantuntijat, ja heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat luotta muksellisia. Yrittäjä voi luottaa siihen, että häntä kuunnellaan ja autetaan. Asiantuntija tekee soittajalta saamiensa tietojen perusteella arvion yrityksen ta loustilanteesta, antaa ensineuvontaa ja tarpeen mukaan ohjaa yrittäjän alueellisiin palveluihin. Usein apu löytyy jo yhden pu helinsoiton aikana. Neuvontaa annetaan puhelimitse suomeksi, ruotsiksi ja englan niksi. Palvelu on yrittäjälle maksuton.

Lisätietoa ja ohjeita verkkopalvelusta

Yrittäjä löytää apua myös verkosta osoit teesta yrittajantalousapu.fi, johon on koot tu tietoa ja konkreettisia ohjeita yrityksen talouteen liittyen sekä tarjolla olevien alu eellisten ja muiden palveluiden yhteystie dot. Myös suomi.fi:n Taloudelliset vaikeu det -osio tarjoaa ohjeita yrittäjille.

Alueelliset palvelut yrittäjän tukena

Valtakunnallisen puhelinpalvelun lisäk si yrittäjän tukena on laaja alueellinen asiantuntijaverkosto eri puolilla Suomea. Verkoston asiantuntijat tarjoavat yrittäjille luottamuksellista ja riippumatonta neu vontaa sekä mentorointia veloituksetta. Alueelta saat henkilökohtaista tukea ja apua tilanteen ratkaisemiseksi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimin ta-alueella talousavun alueellisena koor dinaattorina toimii järjestöpäällikkö Carita Pänkälä.

YRITTÄJÄLTÄ YRITTÄJÄLLE –VERTAISTUKEA JA SPARRAUSTA

Oletko hyvä kuuntelija, sparraaja ja valmentaja? Ryhdy mentoriksi!

Mentoroinnilla voi parantaa omaa ammattitaitoa, etsiä ammattiidentiteettiään sekä löytää rohkeutta tarttua uusiin asioihin, joista on todella innostunut ja kiinnostunut. Mentoroinnin avainasioita onkin uusiutuminen ja uuden oppiminen.

Mentorina toimiminen on arvokas kokemus, josta mentorit saavat aitoa auttamisen iloa sekä uusia ajatuksia ja ideoita myös omaan liiketoimintaan sa.

Mentorilta ei haeta työtä eikä mentorin tehtävä ole välittää työtä. Hänen tehtävänään on vain jakaa oma kokemuksensa ja tietonsa, ei tehdä päätök siä mentoroitavan puolesta tai ohjata tätä vahvasti johonkin tiettyyn suun taan.

Osana aluejärjestön neuvontapalveluita olemme käynnistämässä uutta yrittäjien mentorointiverkostoa.

Mentoreiksi toivomme ammattilaisia, joilla on vahvaa osaamista tietyllä alueella. Mentoreiden ei tarvitse olla yrittäjiä. Mentori toimii kuuntelijana, sparraajana tai valmentajana. Hyvä mentori ei anna valmiita ratkaisuja, vaan ohjaa, neuvoo, kriti soi ja kyseenalaistaa, sekä haastaa mentoroitavan.

CARITA PÄNKÄLÄ

järjestöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry 0504685011 carita.pankala@yrittajat.fi

ANNE NIEMI puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 0400 661 635 anne.niemi@yrittajat.fi

CARITA PÄNKÄLÄ järjestöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry 0504685011 carita.pankala@yrittajat.fi

YRITYSKUMMIT PIENYRITTÄJÄN ONNISTUMISEN TUKENA

Suomen Yrittäjät tekee yhteistyötä myös Suomen Yrityskummit ry:n kanssa. Mentorointi eroaa hieman Yrityskummi-toiminnasta. Nämä erilaiset, mutta samanoloiset toiminnot voivat tukea tarvittaessa toisiaan. Mentori ratkoo kanssasi yritystoiminnan haasteita tietyillä osa-alueilla. Yrityskummit tarjoavat pidempiaikaista ja kokonaisvaltaisempaa tukea yritystoimintaan.

Yrityskummit ovat kokeneista yrittä jistä, yritysjohtajista ja liike-elämän asiantuntijoista koostuva valtakun nallinen henkilöverkosto. Yrityskummit tarjoavat osaamistaan ja kokemustaan maksuttomasti Suomessa toimivien yrit täjävetoisten mikro ja pienyritysten liiketoi minnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yrittäjänä saat yrityskummilta tukea yri tyksesi ja sen ympäristön tarjoamien mah dollisuuksien hahmottamisessa. Yhdessä yrityskummin kanssa analysoit yrityksesi toimintavaihtoehdot ja asetat niiden poh jalta kehitystavoitteet. Yrityskummi on myös tukenasi, kun punnitset keinoja aset

tamiesi tavoitteiden saavuttamiseksi, toi menpidesuunnitelmien toteuttamisessa ja saavutettujen tulosten seurannassa.

Yrityskummilta saat käyttöösi hänen ko kemuksensa ja asiantuntemuksensa. Hän toimii sparraajanasi ja keskustelukump paninasi tarjoten sinulle ohjausta ja tukea päätöksenteossasi. Keskustelusi yritys kummin kanssa ovat luottamuksellisia ja ne etenevät omien tarpeidesi ja edellytyk sesi mukaisesti. Teet itse päätökset ja vas taat niiden toteuttamisesta. Yrityskummi kulkee kuitenkin rinnallasi avaamalla kysy myksiä ja tarjoten tukea ja virikkeitä, kun haet niihin vastauksia.

Yrityskummi on rehellinen ja hyvämai neinen henkilö, jonka neuvot ja suositukset noudattavat Suomen lakeja ja hyvää liike tapaa. Yrityskummia ohjaa vain yrityksesi etu eikä hän voi samanaikaisesti toimia yri tyksen työntekijänä, omistajana, konsultti na eikä sen alihankkijan tai liikekumppanin palveluksessa. Yrityskummi sitoutuu pi tämään salassa kaikki tietoonsa tulleet lii ke- ja ammattisalaisuudet eikä hän voi sa manaikaisesti toimia kilpailevan yrityksen yrityskummina. Yrityskummi ei myöskään käytä saamiaan tietoja oman tai muiden liiketoiminnan edistämiseksi.

ANNE LAASANEN aluekummi

Suomen Yrityskummit Etelä-Pohjanmaa 044 252 4604 anne.laasanen@yrityskummit.fi

JUHANI HIHNALA

yhteyskummi

Suomen Yrityskummit Etelä-Pohjanmaa 0500 565 947 juhani.hihnala@yrityskummit.fi

ALEXANDRIA YRITTÄJYYDEN TUKENA -

Yritysrahoitus tarjoaa apua yrityksen

rahan tarpeeseen ja

mahdollistaa sijoittajalle kotimaisten pk-yritysten tukemisen.

Alexandria Pankkiiriliike Oyj on vuonna 1996 perustettu säästämisen ja sijoittamisen asiantuntija, joka toimii 30 paikkakunnalla. Seinäjoelle konttori avattiin 16 vuotta sitten ja nykyisin Alexandrian väen löytää Ideaparkista, jossa palvellaan niin yrittäjä- kuin yksityisasiakkaitakin koko EteläPohjanmaan alueelta.

Yrittäjälle ja yritykselle Alexandria tarjoaa asian tuntemustaan avuksi raha-asioiden hallintaan ja suunnitteluun sekä tulevaisuuden turvaami seen.

- Yrittäjät ovat merkittävästi mukana myös sijoitustoiminnassamme. He haluavat parantaa omaa henkilökohtaista tulevaisuuden turvaan sa, ja me etsimme heille siihen sopivimmat ja verotehokkaimmat ratkaisut. Toisaalta autam me myös siinä tilanteessa, jos kassaan on ker tynyt rahaa ja on syytä miettiä, että kannattai siko sitä sijoittaa johonkin. Nämä ovat sellaisia aiheita, mistä me paljon keskustelemme yrittä jien kanssa, kertoo aluepäällikkö Mikko Seppä nen Seinäjoen konttorilta. Sijoittamisessa pyritään varautumaan riskeihin.

- Hyvä hajautus sijoitusten suhteen on kaiken a ja o. Yritämme aina katsoa pitkän aikavälin ta pahtumia ja varautua siihen, että mitä kaikkea siellä nurkan takana saattaa olla edessä ja miten voimme olla yrittäjän apuna muuttuvissa olo suhteissa, toteaa sijoitusneuvoja Marja Paavola. Jokaisella asiakkaalla on oma yhteyshenkilö ja yhteyttä pidetään tiiviisti puolin ja toisin.

- Asiakkaamme arvostavat henkilökohtais ta palvelua ja sitä, että heillä on suora yhteys omaan yhteyshenkilöön. Me pidämme tiiviisti yhteyttä ja huolehdimme, että asiat ovat ajan tasalla, kertoo sijoitusneuvoja Johannes Pohjus. Mikko, Marja ja Johannes kehottavat varaa maan ajan ja hyödyntämään Alexandrian tarjo amia palveluja.

- Meillä on täällä ammattitaitoa annettavana asiakkaidemme käyttöön. Mielellään kerrom me vaihtoehtoja, miten pystyy verotehokkaas ti sijoittamaan tulevaisuutta varten tai miten pystyy suojautumaan esimerkiksi nousevalta kustannusinflaatiolta. Näitä asioita ei kannata yksin pohtia, vaan rohkeasti hyödyntää meidän osaamistamme, Mikko toteaa.

- Nykyisin pystymme tarjoamaan yhteis työkumppaneidemme kautta asiakkaillemme myös lakipuolen osaamista ja auttamaan yrit täjiä esimerkiksi osakassopimusten, edunval vontavaltakirjojen ja testamentin laatimisen kanssa. Asiakastapaamisissa käydään näitäkin läpi ja avataan konkreettisesti, että mitä mikä kin sopimus käytännössä tarkoittaa ja huoleh ditaan, että ne ovat kunnossa, Marja selventää.

Yritysrahoitus oiva apu yrittäjälle ja mielenkiintoinen tuote sijoittajalle

Luottokelpoisille pk-yrityksille Alexandria Yri tysrahoitus tarjoaa joukkorahoitettua yrityslai naa nopeasti, joustavasti ja järkevillä ehdoilla. Luottoprosessin läpäisseille yrityksille välite tään sijoittaja-asiakkaiden varoja, joilla myön netyt lainat rahoitetaan. Kaikkiin myönnettyihin

lainoihin tulee yrittäjän/yrittäjien henkilötaka us, reaalivakuuksia ei tarvitse olla rahoituksen saamiseksi.

- Tämä on yrittäjälle hyvä vaihtoehto, kun tar vitaan vaikkapa lisärahoitusta investointeihin tai hetkellisesti käyttöpääomaa. Esimerkiksi isot lainat otetaan pankista ja pankki haluaa tietyn määrän omaa pääomaa, niin sen yrittäjä pystyy hakea täältä meiltä yritysrahoituksen kautta. Ko konaiskustannukset pysyvät järkevinä ja laina on mahdollista toteuttaa, kertoo Mikko. Mitkä yritykset voivat hakea yritysrahoitusta?

- Yritysrahoitus on tarkoitettu hyvän luottoluo kituksen yrityksille, joilla on vähintään kaksi tili kautta toimintahistoriaa. Osakeyhtiöiden lisäksi Alexandria rahoittaa myös kommandiittiyhtiöitä sekä yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Lainanha kuprosessi on yrittäjälle erittäin helppo ja nopea. Lainaa saavat ne yritykset, joilla on talous kun nossa eikä yrityksillä, tai niiden vastuuhenkilöillä ole maksuhäiriömerkintöjä, Marja toteaa.

Muutaman vuoden valikoimissa ollut yritys rahoitus on mielenkiintoinen tuote myös sijoit tajan näkökulmasta.

- Sijoittajat kokevat konkreettisesti tukevansa pk-yrityksiä antamalla niille rahoitusta. Lisäksi sijoittaja näkee, mihin yrityksiin rahaa on sijoi tettu, niin se tekee sijoittamisesta vielä mielen kiintoisempaa, kertoo Johannes. Sijoittajalle ei yritysrahoituksesta tule kuluja.

- Sijoittaja saa lyhennyksen ja koron itselleen eli sen osuuden mitä lainanottaja rahasta mak saa. Tuote on sijoittajalle maksuton ja siinä saa ikään kuin leikkiä pankinjohtajaa, Mikko naurah taa.

Aluepäällikkö Mikko Seppänen ja sijoitusneuvojat Johannes Pohjus sekä Marja Paavola tarjoavat mielellään omaa osaamistaan avuksi yrittäjille.

TAVOITTEENA MAAILMAN PARAS JATKAJAKOULU

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa aloitettiin tammikuussa uusi Jatka jakoulu-konsepti. Alkuvaiheessa tä hän on ilmoittautunut vajaa 40 opiskelijaa. Jatkajakoulun toteuttaminen SeAMKissa on ollut henkilökohtainen haaveeni pitkän aikaa, sillä olemmehan SeAMKissa jo yli 20 vuotta tehneet omistajanvaihdoksiin ja su kupolvenvaihdoksiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä ja niittäneet sillä mainetta. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan liittojen kanavoima EAKR-rahoitus sekä SeAM Kin oma rahoitus mahdollisti jatkajakoulu -konseptin kehittämisen. Jatkajakoulu suunnitellaan pysyväksi SeAMKiin ja tavoi te on tehdä siitä maailman paras.

Kenelle jatkajakoulu on tarkoitettu?

Jatkajakoulu on tarkoitettu SeAMKissa opiskeleville perheyritysten lapsille ja eri tyisesti sellaisille, joilla on kiinnostusta joku päivä jatkaa oman perheen yritystä. Jat kajakoulu pyrkii omalta osaltaan huolehti maan jatkajapulasta ja erityisesti perheyri tysten jatkuvuudesta.

Mitä jatkajakoulu pitää sisällään?

Jatkajakoulu koostuu kuukausittaisis ta tapaamisista, joissa kussakin on oma teemansa. Esimerkiksi ensimmäisen ke vään teema-aiheita ovat perheyritysten erityispiirteet, omistamisen merkitys, keskustelukulttuuri ja sen parantaminen perheyrityksessä, sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ja maatilojen erityispiirteet su kupolvenvaihdoksessa. Tapaamisissa on SeAMKin asiantuntijoiden lisäksi myös ul kopuolisia asiantuntijoita ja SeAMKin omia alumneja, jotka ovat jo tehneet tai ovat suunnittelemassa sukupolvenvaihdosta omissa perheyrityksissään. Tavoitteena on asiantuntija-alustusten lisäksi käydä avointa keskustelua.

Mitä hyötyä jatkajakoulusta on?

Tavoitteena on, että jatkajakoulun käy neet opiskelijat osaavat entistä ammat timaisemmin valmistautua tulevaan su kupolvenvaihdokseen ja suunnitella sitä hyvissä ajoin yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja että heistä tulisi

mahdollisimman päteviä ja osaavia per heyritysten omistajia ja johtajia. Lisäksi ta voitteena on, että jatkajakoulun myötä kes kustelukulttuuri muuttuisi avoimemmaksi perheyrityksessä, sillä puhumattomuuden kulttuuri on suurin ongelma monessa per heyrityksessä. On myös erittäin tärkeää, että opiskelijat saavat vertaistukea omista opiskelukavereistaan, jotka ovat samanlai sessa tilanteessa omissa perheyrityksis sään. Jatkajakoulu tarjoaa nuorille myös mahdollisuuden puntaroida omaa halua jatkaa perheen yritystä.

Missä muualla jatkajakoulua toteutetaan?

Etelä-Pohjanmaalla Sedu alkaa maalis kuusta lähtien myös toteuttaa Jatkaja koulua. Sedu on SeAMKin kanssa muka na samassa hankkeessa. SeAMK ja Sedu pystyvät yhdessä tarjoamaan sekä kor keakoulu- että ammatillisen toisen asteen opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden valmentautua perheyritysten jatkajiksi.

Elina Varamäki Vararehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

YLLÄTTÄVÄN MONI ETELÄPOHJALAINEN YRITYS HAKEE UUTTA LIIKETOIMINTAA VIHREÄSTÄ SIIRTYMÄSTÄ

SeAMKin tekemä selvitys osoittaa, että yllättävän moni eteläpohjalainen yritys on kiinnostunut etsimään uu sia liiketoimintamahdollisuuksia vihreästä siirtymästä. Kyselyyn vastasi 213 yritystä eri puolilta maakuntaa. Vihreällä siirtymäl lä tarkoitetaan ympäristönäkökulmien yhä laajempaa huomioimista myös liiketoimin nassa. Vihreän siirtymän ilmiöitä ovat mm. lisääntynyt ympäristön huomiointi kulutuk sessa ja tuotannossa, kasvava ympäristöön

liittyvä säätely ja pyrkimys hiilineutraaliu teen.

Vastausten perusteella tunnistettiin vii denlaisia yrityksiä. Ensimmäisen ryhmän muodostivat yritykset, jotka kokivat, ettei heidän toiminnallaan ole mitään ympäristö vaikutuksia joko oman toiminnan tai toimi alansa luonteen vuoksi. Näitä yrityksiä oli 15 % vastanneista. Toisen ryhmän muodosti vat normin täyttäjät. He tunnistavat toimin tansa ympäristövaikutukset, mutta tekevät

ympäristöasioiden suhteen lähinnä vain välttämättömän. Näitä oli vastanneissa 9 %. Normin ylittäjät puolestaan ovat valmiita te kemään enemmän kuin säädökset vaativat, mutta eivät silti etsi varsinaisia uusia liiketoi mintamahdollisuuksia vihreästä siirtymäs tä. Näitä yrityksiä oli 26 %. Mielenkiintoista on, että jopa puolet vastanneista yrityksistä kuului joko ekoyrittäjiin tai ekomissionäärei hin. Ekoyrittäjät ovat yrityksiä, jotka etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuk

sia vihreästä siirtymästä tai kehittävät vih reää siirtymää edistäviä tuotteita tai palve luita. Näitä yrityksiä vastanneista oli 31 %. Lisäksi 19 % kuului ns. ekomissionääreihin, jotka kokivat vihreän siirtymän edistämi sen liiketoimintansa perustaksi.

Kaikista vastanneista yrityksistä 52 % oli kiinnostunut kehittämään tai ottamaan käyttöön vihreitä innovaatioita. Näyttäi sikin siltä, että Etelä-Pohjanmaalla moni yritys on herännyt näkemään vihreän siir tymän mahdollisuudet oman liiketoimin tansa kehittämisessä tai kasvattamisessa.

Kysely toteutettiin osana Etelä-Poh janmaan liiton EAKR-rahoitusta saa neessa GreenGrow-hankkeessa. Hank keen päätavoitteena on vauhdittaa eteläpohjalaisten pk-yritysten vihreää ja inklusiivista kasvua tukemalla yritys ten TKI-toimintaa ja yhteistyöverkostoja.

TEHODATA -HANKKEELLA KEHITETÄÄN YRITYSTEN DATAAN PERUSTUVAA OSAAMISTA

Toissa vuonna maailmalla alkaneen laajan pandemian vuoksi monet yri tykset ovat havahtuneet automaatti sen ja reaaliaikaisen datan mittaamisen ja sen visualisoinnin merkitykseen pk-yritys ten johtamisessa. Monissa yrityksissä on viime aikoina jouduttu miettimään, miten seurata nopeasti muuttuvia raaka-ainei den hintoja ja komponenttien toimitusai kojen muutoksia, jolloin tietojohtamisen välineet ja keinot ovat korostuneet. Pilottiyrityksiä mahtuu vielä mukaan Sei näjoen ammattikorkeakoulussa viime vuo den syyskuussa aloitettuun Keski-Suomen ELY:n rahoittamaan Datasta ketteryyttä ja uutta liiketoimintaa Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksiin (TehoData) -hankkeeseen, joka kestää syksylle 2023 saakka. Hank keen päätavoitteena on kehittää Ete lä-Pohjanmaan alueen dataan perustuvaa osaamista eri toimialoilla.

Digitaalisessa oppimisympäristössä käytännönläheisiä kokonaisuuksia ja materiaaleja

TehoData-hankkeessa kehitetään mm. da

taan perustuvaa osaamista sekä dataan pohjautuvaa toimintatapaa edesauttavia koulutuspaketteja. TehoData-hankkees sa laaditaan työpajamenetelmillä pk-yri tysten kanssa mm. datastrategioita sekä määritellään konkreettisia toimenpiteitä osana organisaation omaa toimintaa, pi lotoidaan pk-yrityksissä yleishyödyllisiä datapohjaisia kehittämistoimia, jotka te hostavat pk-yritysten toimintaa kokonai suutena uuden oppimisen näkökulmasta. Toimenpiteiden pohjalta laaditaan digitaa linen oppimisympäristö (sisältäen kehite tyt materiaalit), jossa on käytännönlähei siä kokonaisuuksia, joista on hyötyä alueen pk-yrityksille myös jatkossa.

Tutustu demovideoihin

Huhtikuussa 2021 päättyneessä Näky mätön näkyväksi -hankkeessa toteutettiin monia erilaisia demonstraatioita ja nämä demovideot ovat löytyvät osoitteesta https://projektit.seamk.fi/alykaat-tek nologiat/nakymaton-nakyvaksi/ Koulutuksissa tullaan käsittelemään näis sä demoissa käytettyjä teknologioita ja saatuja tuloksia yleishyödyllisistä piloteis

ta, joita toteutetaan hankkeeseen osal listuvissa pk-yrityksissä. Koulutusta tul laan tarjoamaan ainakin Microsoft Power BI-työkalusta sekä muista koulutustee moista, jotka tarkentuvat kevään aikana. Mi käli kiinnostuit hankkeesta, niin ota yhteyt tä. Pilottiyrityksiä mahtuu vielä mukaan.

Juha-Matti Arola Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kirjoittaja toimii Datasta ketteryyttä ja uut ta liiketoimintaa Etelä-Pohjanmaan pk-yri tyksiin (TehoData) -hankkeen projektipääl likkönä. Lisätietoa hankkeesta https://projektit.seamk.fi/tehodata

Sanna Joensuu-Salo, Anmari Viljamaa, Krista Mäki ja Laura Könönen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Jopa puolet E-P:n yrittäjistä kokee olevansa joko ekoyrit täjiä tai ekomissionäärejä.

HARJU ELEKTER TEKEE TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ SEDUN KANSSA

KOULUTUSSOPIMUKSEN JA OPPISOPIMUKSEN KAUTTA TYÖNTEKIJÖITÄ

Sedusta saamme sekä koulutussopimuksel la että oppisopimuksella työskenteleviä, joita nyt on töissä viisi, kertoo tuotantopäällikkö Antti Saranpää Kurikasta, Harju Elekteriltä. Kesäop pisopimuksella oli viime kesänä töissä seitsemän kesätyöntekijää paikkaamassa henkilökunnan ke sälomia. Tuuraus onnistuu hyvin, koska he tietävät jo talon tavat. Toki ohjausta tarvitaan ja meillä on kin muutama ”tiimimies”, joka opastaa. Oppisopi mus on hyvä keino saada lisää työntekijöitä. Usein siitä jatketaan normi työsuhteeseen. Puolet henki lökunnastamme on tullut Sedun kautta ja yhteistyö on mutkatonta. Olemme poimineet hyviä kavereita riveihimme Sedusta vuosien myötä.

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIO -OSAAMISTA TARVITAAN TULEVAISUUDESSA

Meillä on töissä 35 työntekijää kahdessa tuurissa. Työnäkymät ovat tällä hetkellä loistavat ja kauppaa käydään, hehkuttaa Saranpää. Jat kamme säävarman verkon rakentamista vuoteen 2036 asti. Materiaalien kallistuminen ja pitkät toi mitusajat aiheuttavat tällä hetkellä paljon lisätyötä hankinnoissa. Hintataso pyritään pitämään maltil lisena, ettei kaupat menisi korotusten takia ohit se. Sähköautojen latausbuumi näkyy myös meillä. Erikoismuuntamoita tarvitaan yhä enemmän mm. sähköbussien ja henkilöautojen latausasematar peiden myötä.

OPETAMME NIITÄ TAITOJA, JOITA YRITYS TARVITSEE

On hienoa, että Harju Elekterillä opiskelija pääsee kokeilemaan eri töitä ja löytämään omat vahvuutensa, kertoo Sedun opettaja Joni-Matti Järvistö. Työelämässä oppimispaikka voi olla se ensimmäinen kosketus oikeaan työelämään. Yri tyksen kahvikämpässä pääsee mukavasti kiinni ammattilaisten työyhteisön meininkiin ja se vie usein mukanaan. Yritysyhteistyön ansiosta opiske lijamme näkevät alan uusinta tekniikkaa ja pääse vät sitä myös asentamaan. Harju Elekter panostaa paljon tuotekehitykseen ja uusiin tuotteisiin.

Teemme jatkuvaa yhteistyötä ja tunnemme toisemme hyvin, jatkaa Järvistö. Sedu pystyy vas taamaan Harju Elekterin opiskelijatarpeeseen ja elämään tilanteen mukaan. Personoimme kentän tarpeen ja rakennamme yritykselle sopivia koko naisuuksia. Tutkinnosta voimme poimia niitä osia, jotka palvelevat kyseessä olevan yrityksen tarpei ta. Kurikasta valmistuu vuosittain noin 20 sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittanutta säh köasentajaa. Kaksoistutkintoa suorittaa reilu 10 opiskelijaa. Sedu Kurikan etu on se, että lukio on samoissa tiloissa.

Ylhäällä kuvassa Matias Pohjola, Iivari Venna ja Lauri Metsäranta. Opettajat takana ovat Sedun opettaja Marko Ojaniemi, opettaja Joni-Matti Järvis tö ja Antti Saranpää Harju Elekter.

Kuvassa Aleksi Tuppi ja Santeri Mikkola.

KESÄOPPISOPIMUS

Työllistä kesäksi – kouluta samalla

Saat:

Miksi kesäoppisopimus?

■ Uusi työntekijä voi olla apuna keväästä syksyyn tai kiireisessä muutaman viikon sesongissa.

■ Kesäavusta voit saada pidempiaikaisen luottotyöntekijän. Sopii myös nykyiselle työntekijälle, jolla ei ole koulutusta tai täydennyskoulutukseen.

■ Ammatillisissa opinnoissa olevan opiskelijan opinnot edistyvät tehokkaammin ja hän voi valmistua nopeammin työelämään.

ETÄNÄ/VERKOSSA

■ Erityisruokavaliopalvelujen eat dieettikokki

■ Kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutus: kuljettajaopetus.fi/sedu

■ Liiketoiminnan ammattitutkinto, alk. 6.9.22 myynti ja markkinointiviestintä sihteeri- ja assistenttipalvelut taloushallinto

■ Palvele ja myy paremmin, alk. 6.9.22 at = ammattitutkinto | eat = erikoisammattitutkinto

■ motivoituneen työntekijän, joka on kiinnostunut alastasi ja haluaa opiskella ammattiin.

■ työpaikan tarpeiden mukaan tehdyn joustavan sopimuksen, kesto tarpeen mukaan

■ korvausta opiskelijan ohjauksesta perus- ja ammattitutkinnoissa.

Miten?

Ota yhteyttä Sedun oppisopimuspalveluihin, niin suunnitellaan yhdessä: p. 040 868 0627, oppisopimus@sedu.fi

ESI HENKILÖ VALMENNUKSET

■ isännöinnin eat

| alk. 15.9. mm.

■ johtamisen ja yritysjohtamisen eat, johtamisen osaamisala

■ liiketoiminnan eat, henkilöstöhallinnon, kaupan, myynnin ja markkinointiviestinnän sekä taloushallinnon osaamisalat

■ lähiesimiestyön at

■ palvelulogistiikan eat

■ puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan eat

■ tuotannon eat, työnjohtaja Katso lisää www.esimiesareena.fi

HAKIJAPALVELUT p.040 830 2275 hakijapalvelut@sedu.fi www.sedu.fi

Tutkimusten mukaan yrityksen vastuullisuus tuo taloudellista menestystä

Vastuullisuus on myyntivaltti

Miksi vastuullisuus on tärkeää?

Ensinnäkin, että huolehdimme, että tämä yksi maapallomme on hyvä paikka elää – ja säilytämme sen sellaisena tai vielä parempana lapsillemme ja heidän jälkeläisilleen.

Asiakkaat, toimittajat, rahoittajatkin, yhteistyökumppanit edellyttävät vastuullisia tekoja. Jotta tarjouskilpailuissakin pystyisi olemaan mukana, vastuullisuustekoja edellytetään.

Vastuullisesti toimiminen voi tuoda myös ihan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hyvä maine tuo rahaa

Vastuullisuus tuo mukanaan hyvää mainetta yritykselle ja organi saatiolle. Ja hyvä maine tuo rahaa. Hyvämaineinen yritys tai orga nisaatio houkuttelee hyviä työntekijöitä.

Vastuullisuus on myös myyntivaltti. Tutkimustenkin mukaan se tuo taloudellista menestystä.

Opit löytämään vastuullisuustyön kehittämiskohteita ja opit aloit tamaan vastuullisuustyötä tai kehittämään sitä entistä vahvemmin yrityksessäsi tai organisaatiossasi. Vastuullinen liiketoiminta vaatii ymmärrystä, osaamista, tahtoa ja todellisia vastuullisuustekoja meiltä kaikilta: yrityksiltä, sinulta ja minulta.

Yritysjohtaja, johtaja, esihenkilö – sinulla on tosi iso rooli tässä työssä. Sinä varmistat, että me saadaan tämä homma hyvin käyntiin ja toimimaan.

Tule mukaan!

Johtamiskoulutus verkossa ja livenä -vastuullinen johtaja

Koulutus sisältää kestävän kehitykseen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvän koulutuskokonaisuuden.

Vastuullisuuspainotteisessa johtamiskoulutuksessa opit, mitä vastuullisuustyö tarkoittaa, miksi se on niin tärkeää ja mitä hyötyä siitä on sinun yrityksellesi tai organisaatiollesi.

Johtamiskoulutuksessa paneudumme niin strategian luotsaamiseen, talouden lukuihin kuin henkilöstöjohta miseenkin. Perehdymme myös johtajan omaan jaksa miseen. Opit tuntemaan johtamistyylisi, vahvuutesi ja kehittämiskohteesi. Saat lisää varmuutta ja intoa johta mistyöhösi.

Johtamiskoulutuksia on tarjolla niin verkossa kuin monimuotoisina livetoteutuksinakin. Valitse sinulle sopivin vaihtoehto syo.fi.

Taina Rautakoski

yritystoiminnan kouluttaja Suomen Yrittäjäopisto taina.rautakoski@syo.fi 040 648 5968

Varmista vastuullisuustyösi onnistuminen

SEURAA

kulutus 1,8 l/100 km, CO2-päästöt 48 g/km. Sähköinen toimintamatka 60 km. (530e A xDrive Charged Edition Touring). *Kulutukset ja päästöt määritelty WLTP-testimenetelmän mukaisesti. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Kuvan autot erikoisvarustein.