Yrittävä Lakeus 2-2022

YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI 2/2022 ”Meille on suomalaistatuottaakunnia-asiapuhdastamarjaa”

YRITTÄVÄLAKEUS

ETELÄ-POHJANMAAN

Varaa Varaa kalenteristasi kalenteristasi aika ajuhlalle ika juhlalle IITSENÄISYYDEN TSENÄISYYDEN Yrittäjien Yrittäjien jju u

46

Taitto

Koko sivun ilmoituksessa oltava lisäksi 5 mm ylimeno joka reunalla. Värillisyys: nelivärinen

YRITTÄVÄ MEDIATIEDOTLAKEUS2022

Jakelu: 21 kunnan alueelle EteläPohjanmaalla ja Pohjanmaalla - jäsenyrittäjät (n. 5 500 kpl) - kaupungin-/kunnanjohtajat - kuntien elinkeinotoimet - kansanedustajat - muut yhteisöt ja järjestöt

Ilmoitukset

Toimisto

ISSN:noora.mykkanen@yrittajat.fikirsti.finnila@yrittajat.ficarita.pankala@yrittajat.fijorma.ranta@yrittajat.fiheikki.risikko@yrittajat.fi2489-6594

Kotisivu www.etelapohjanmaanyrittajat.fi

Ilmoitushinnat ja koot

Painosmäärä 6 000 kpl

Painosmäärä ja jakelu

3YRITTÄVÄ LAKEUS

Tekniset tiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Noora Mykkänen p. 050 437 noora.mykkanen@yrittajat.fi7156

Kustantaja E-P:n Yrittäjien Palvelu Oy Painopaikka I-Print Oy, Seinäjoki

Alvar Aallon katu 3, 60100 Seinäjoki puh (06) 420 5000

Facebook www.facebook.com/epyrittajat Sähköpostiosoitteet

Ilmestymis- ja aineistopäivät 2022 Nro aineistoilmestyy 1/22 15.4. vko 19 2/22 18.8. vko 37 3/2217.11.vko 50

1/1 takakansi 1000,1/1 sisäsivu 900,1/2 sisäsivu (240 x 155 mm) 500,1/4 sisäsivu (120 x 155 mm) 350,-

Puhtaaksileikattu koko: 240 x 310 mm

Päätoimittaja Heikki Risikko p. 050 3175 145, heikki.risikko@yrittajat.fi

Graafimo Oy p. 044 744 kati.alasaari@graafimo.fi2622,

Tässä numerossa

40362822191612648323538414244

Toimitusjohtaja MatkallePuheenjohtajaltatuumaamahtunutyrityskauppa ja HyvinvointialueUudetAuttamisenHädässäsukupolvenvaihdosyrittäjätunnetaanhaluveiyrittäjäksijäseneteisaaollauhka

yrittäjyydelle Jari

Välikankaasta yrittäjäneuvos Yksinyrittäjäkysely Kuulumisia2022 paikallisyhdistyksiltä Tuulahdus työvaliokunnasta Omistajanvaihdoksista tukea alueiden elinvoimaan Riittävätkö tulot menoihin Yrittäjän talousapu-palvelu SYOSeduSeAMK

Etelä-PohjanmaantoimitusjohtajaRISIKKOYrittäjät

KUKA MUU MUKA?

Myös jäsenyrittäjiltämme tulleet yhteydenotot kertovat selvästi, että uudistuksen aiheuttama huoli on mittava. Moni murehtii, pystyykö hän enää jatkamaan yritystoimintaansa, jos holhousta ja kustannuksia vielä lisätään.

Ilman järjestön vaikutustyötä esimerkiksi paljon puhuttu mediaanitulo olisi ainoa työtulon arviointikriteeri. Nyt niitä on useita, mm. edelleen yrittäjän oma ilmoitus. Lain perusteluissa on myös tarpeellisia täsmennyksiä kokonaisarvion tekemisestä.Onmyöshyvä muistaa, ettei hallituksen esitys ole työryhmän yksimielinen ehdotus, vaan virkamiesten kirjoittama. Sitä ei edes lähetetty normaalitapaan lausuntokierrokselle, mikä oli virhe. Suomen Yrittäjät antoi silti lausunnon ja muutosvaatimuksensa pyytämättä.

Samassa Yrittäjägallupissa 24 % vastaajista kertoo, ettei hänellä ole varaa maksaa riittävästi YEL-maksua ja sen li säksi 21 % sanoo olevansa ainakin osittain samaa mieltä.

Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien uutiskirjeessä

HEIKKI

SOMESSA KESKUSTELUN LAINEET lyövät korkealle. Yrittäjäjärjestöä on syytetty siitä, että se on hyväksynyt lakiesi tyksen.Tosiasiassa järjestö on kyllä antanut tukensa uudistuksen tavoitteille eli yrittäjien sosiaaliturvan parantamiselle ja alivakuuttamisen vähentämiselle, mutta ei lakiesitystä ole mitenkään hyväksytty. Päinvastoin Yrittäjät vaatii, että edus kunta tekee lakiin vielä useita muutoksia.

JOS JA KUN eduskunta tekee vielä lakiin Yrittäjien vaatimat muutokset, on lopputulos todennäköisesti ihan kelvolli nen.Muutama äänekäs somevaikuttaja on kehottanut yrittäjiä jättämään järjestönsä. Kuka muu muka pitäisi yrittäjien puolia, ellei olisi Yrittäjät-nimistä järjestöä?

4 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

TAPAAN PÄÄTTÄÄ ESITELMÄNI yrittäjän ja palkansaajan eläkemaksujen eroihin. Yrittäjä maksaa iän mukaan 24,10–25,6 % vahvistetusta työtulostaan ja palkansaaja 7,15–8,65 % palkastaan. Eläkemaksun kokonaisprosentti on palkansaajankin kohdalla suurin piirtein samaa tasoa, mutta sen suuremman loppuosan maksaakin – yllätysyllätys – työnantaja. Eli hyvin monessa tapauksessa yrittäjä/yritys maksaa maksamas taan työntekijän palkasta vielä eläkemaksua keskimäärin 17,4 %.

TOIMITUSJOHTAJA TUUMAA

Vaikutusvoimamme on sitä parempi mitä enemmän meitä on.

Hallitus

Monelle tulee yllätyksenä, kun kerron hyvin usean yrittäjän tulotason olevan alhaisempi kuin palkansaajalla. Yrittäjä gallupissa 21 % yrittäjistä kertoo ansaitsevansa alle 2 000 euroa kuukaudessa.

jätti kesäkuussa eduskunnalle esityksen Yrittäjän eläkelain muuttamisesta. Heinäkuun lopulla esitystä koskeva keskustelu käynnistyi vauhdilla kansanedustajille suunnatun adressin ansiosta. Adressin on allekirjoit tanut yli 67 000 ihmistä.

Tässä on suuri syy siihen, että monella yrittäjällä on ihan tarpeeksi tekemistä löytääkseen rahat YEL-työtulon alara jan mukaiseen eläkemaksuun. Siksi pelko maksun korotuksesta huolestuttaa.

ESITYSTÄ ON VALMISTELLUT Sosiaali- ja terveysministeriön epävirallinen työryhmä. Yrittäjät on pystynyt valmiste lun aikana torjumaan useita yrittäjien kannalta haitallisia ehdotuksia.

YEL-SOPPA KIINNOSTAA saamieni yhteydenottojen perusteella muitakin kuin yrittäjiä. Monella palkansaajalla tun tuu olevan vaikeuksia ymmärtää, kuinka niin monet yrittäjät voivat vastustaa uudistusta, jonka tarkoitus on parantaa yrittäjien omaa eläke- ja sosiaaliturvaa.

ANNE Etelä-PohjanmaanpuheenjohtajaNIEMIYrittäjät

palon ja -nälän tulee ohjata meidän toimintaamme. Näin toimien majakassa palaa aina valo ja yrittäjät navigoidessaan yrittäjyyden tyrskyissä kykenevät pysymään hyvällä ja kannattavalla tiellä.

Meidän Yrittäjien oman järjestön tulee olla se taho, jonka vaikuttamiseen ja sanaan luotetaan. Jos luottamus meitä koh taan on horjunut, on se kuuluisa peili otettava käteen. Luottamuksen menettäminen on vakava paikka ja sen takaisin saaminen on vaikeaa.

Ja niin vain tulee lisää haasteita. Ukrainan sodan myötä inflaatio on kiihtynyt, hinnat nousevat, eläminen kallistuu ja yrittäjyyden toimintaedellytykset vaikeutuvat.

Yrittäjyyden kentällä on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut paljon. Koronapandemian myötä monen yrittäjän arki on muuttunut, eikä toipuminen ole kaikilla edes päässyt alkamaan.

Ihan kaikkia emme aina kykene vakuuttamaan ja sekin on hyväksyttävä. Mutta kunhan olemme suuren enemmistön luottamuksen kohteena, saamme olla tyytyväisiä. Emme kuitenkaan saa jäädä paikoilleen ja tulla tyytyväisiksi kuin kissa kermanVaikuttamisenäärellä.

6 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

ONKO MAJAKASSA VALOT?

oikea-aikaisuudella ja myrskyjen ennakoinnilla on merkitystä.

Olemmeko valveilla? Puolustammeko yrittäjiä? Ymmärrämmekö kaiken kokoisten yrittäjien ongelmat ja huolet?

Energian saatavuus ja hinta ovat monelle kohtalon kysymys. Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus sekä hinta taso vaikeuttavat toimintaa.

Somevaikuttamisen myötä olemme järjestössäkin uuden edessä. Kuinka pidämme omat luottamushenkilömme ajan tasalla meneillään olevista asioista? Kuinka he saavat oikeaa ja paikkansa pitävää faktaa ennen kuin somemyrsky jo puh keaa?Tiedon

Olen käytettävissä ylläpitämään valoa yrittäjäjärjestön huipulla, meidän majakassamme. Tarvitsen nyt sinun tukeasi matkalla majakkatorniin!

Ja mitä vielä?

No vielä keskustelu yrittäjän eläkevakuutusjärjestelmän muutoksista. Onko meillä enää mitään työrauhaa? Onko mei dän yrittäjien järjestössä, meidän majakassamme valot päällä?

Minun järjestöni on järjestö, - jonka keskiössä on yrittäjä, jota kuullaan ja kunnioitetaan - joka ei jaottele yrittäjiä heidän ikänsä, toimialansa tai yrityskokonsa perusteella menneisyyteen tai tulevaisuuteen, häviäjiin tai voittajiin - joka on yrittäjän majakka niin tyynessä kuin tyrskyissä - jonka navigointiapuna on osaava asiantuntijakaarti ja järjestöön sitoutuneet yrittäjät.

Haluamme myös kannustaa uusia asiakkaita huolehtimaan läheistensä turvasta. Uutena asiakkaana saatkin tänä vuonna asiakasetuna 20 % alennuksen uuden henki vakuutuksen vuosimaksusta.

asiakkailleniinHengenarvoisia etujanykyisillekuinuusillekin

Nykyisille asiakkaillemme päivitämme vakuutusturvan automaattisesti. Uutena asiakkaana saat edun osoitteessa puh.Kysylahitapiola.fi/yrittajanhenkivakuutuslisääedustamme:065342100

Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Asiakasedun voi saada henkivakuutukseen, eli turvaan kuoleman varalta ja pysyvän työkyvyttömyy den vakuutukseen. Edun antaminen ja sen suuruus vahvistetaan vuosittain.

7YRITTÄVÄ LAKEUS

Henkivakuutus tuo mielenrauhaa, kun tiedät että pahimman sattuessa läheisesi pärjäävät. Meille on tärkeää, että asiakkaamme – eli omistajamme – hyötyvät yhtiön menestyksestä. Korotimmekin henkivakuutusasiakkaidemme vakuutusturvan määrää uudella asiakasedulla, jonka suuruus tänä vuonna on 25 %.

MATKALLE MAHTUNUT YRITYSKAUPPA JA SUKUPOLVENVAIHDOS TEKSTI: NOORA MYKKÄNEN KUVA: NOORA MYKKÄNEN Kuljetinketjujen valmistus Suomessa on alkanut vuonna 1947 Lapuan Patruunatehtaan toimesta sotakorvausteollisuutena. 90-luvulla ketjuvalmistus eriytettiin eri yhtiöön ja parikymmentä vuotta sitten omistaja, Patria Industries Oyj, päätti myydä ketjutehtaan, koska se ei sopinut enää puolustusvälinekonsernin ohjelmaan. Ketjutehdas siirtyi tuolloin yksityiseen omistukseen ja sittemmin enemmistö osakkeista on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä isältä pojalle. Lapua-ketjut Oy valmistaa korkealuokkaisia kuljetinketjuja eri teollisuuden aloille.

J

Valtion yhtiössä paljon kehitettävää

Kauhavan Konepaja työllisti parhaimmil laan kahdeksan henkilöä ja Lapua-Ketjuilla työntekijöitä oli yrityskaupan hetkellä noin 40.-Ei se niin ole, että isot syövät pieniä, vaan nopeat syövät hitaita, Jorma nau rahtaa.

Kun valtion omistama yhtiö siirtyy yksityi seen omistukseen, on työsarkaa paljon.

- Meillä oli ajatuksena, että luodaan pitkäaikaisia asiakassuhteita ja tehdään tilaaminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Tavoite oli, että kun asiakas te kee meille tilauksen, hänen ei tarvitse sen jälkeen siitä asiasta murehtia, vaan tuot teet tulevat ajallaan ja juuri oikean laatui sena, Jorma kertoo.

- Täällä oli tehtaanjohtajana Vähä passin Matti ja minä aina vähän häntä härnäsin, ettei ketjujen valmistus ole Pat ria-konsernin ydinosaamista ollenkaan, että jonakin päivänä sinulta myydään fir ma alta ja kun se päivä koittaa, niin ilmoi ta sitten, Jorma muistelee nauraen.

vuosi meni niin, että olin toimitusjohtajana sekä täällä että Kauha van Konepajalla. Lopulta päädyttiin muu taman mutkan kautta siihen, että Kone paja fuusioitui Yrityskehä Oy:öön, jonka nimi muuttui Copax Oy:ksi, joka sitten pa rin vuoden jälkeen myytiin Lohi Met Oy:lle ja keskitimme oman toimintamme tähän Ketjutehtaaseen, Jorma kertoo.

Jo Kauhavan Konepajan aikana Jorma an toi molemmille pojilleen kymmenen pro sentin osuudet yrityksestä.

Vuonna 2009 nykyinen toimitusjohtaja, Jorman poika, Tuomas tuli Lapua-ketjuille myyntipäälliköksi.-Siitäviidenvuoden kuluttua isä lah joitti minulle vielä 40 prosenttia lisää ja ostin veljeltäni hänen kymmenen pro senttiaan. Nyt omistetaan tämä isän kanssa kahdestaan, minulla on 60 pro senttia ja hänellä 40, Tuomas kertoo.

Jorma listaa asioita, joita lahjavero suku polvenvaihdostilanteessa hankaloittaa.

Myös työpaikan kulttuurissa törmättiin valtion yhtiöön ensimmäiset kymmenen vuotta.-Kun yritettiin saada jotakin muutok sia aikaan, niin usein työntekijät niitä vas tustivat. Esimerkiksi kesälomien kanssa tuli melkein istumalakko, kun me olimme sitä mieltä, että lomia pitää jaksottaa, jotta voimme pitää yrityksen toiminnas sa koko kesän, kun Patrian aikaan täällä oli kaikki jääneet juhannukselta lomille. Kesällä on kova kysyntä, niin eihän silloin kannata olla poissa pelistä. Monet sitä

9YRITTÄVÄ LAKEUS

Jokunen vuosi vierähti ja sitten Matti soitti.-Hän sanoi, että firma on päätetty lait taa myyntiin ja kysyi, olisinko siitä edel leen kiinnostunut. Todellisuudessa en uskonut, että hommasta tulisi mitään, mutta uteliaisuuttani menin tapaamaan Patrian herroja ja kuulemaan, mitä he fir masta pyytävät, Jorma kertoo.

- Sellaisia jees jees -miehiä on turha ottaa hallitukseen. Minullekin moni on sanonut, että sinullahan on helppoa, että jos hallitus ei ole kanssasi samaa mieltä, niin voit vaihtaa hallitusta. Mutta sehän ei missään nimessä olekaan hallitustyön tarkoitus, että kaikki ovat samaa mieltä. Tarvitaan eriäviä mielipiteitä ja näkemyk siä, jotta päästään parhaimpaan loppu tulokseen. Se mielipide, mikä minulla on, niin on jo edustettuna pöydässä enkä minä tarvitse lisää samoja mielipiteitä, vaan erilaisia ja eri näkökulmista, Jorma valaisee hallitustyöskentelyn parhaita puolia.Ammattihallituksen eduksi Jorma mai nitsee myös sen, että tällöin yrityksen koko historia on dokumentoitu.

Ison yrityksen ostaminen oli melkoinen harppaus.-Muutama

2016 Tuomas siirtyi toimitusjohtajan saappaisiin.-Kylläisä tässä vieläkin käy melkein päivittäin ja on ollut tukemassa minun

Heti alussa Jorma otti avukseen ammat tihallituksen, joka koottiin eri alan osaajis ta.

Pienin askelin seuraavalle sukupolvelle

onnistumistani hommassa, mutta kuten hänkin aina sanoo, niin valta ja vastuu siirtyivät minulle tullessani toimitusjohta jaksi, Tuomas naurahtaa.

Uteliaisuus kannatti ja yrityskaupan hie rominen pääsi vauhtiin.

orma Luoma aloitti yrittäjänä vuon na 1984 perustaessaan Kauhavan Konepajan, joka valmisti hitsattuja teräsrakenteita suomalaisille koneenra kennusalan suuryrityksille. Asiakkaina oli esimerkiksi Kone Oy ja Sandvik Tamrock.

Sekä isä että poika antavat kritiikkiä lah javerotuksesta sukupolvenvaihdoksen yh teydessä.-Sukupolvenvaihdoksessa omaisuus ei lisäänny eikä sen käyttötarkoitus muu tu, joten huojennettunakin verottaminen tuntuu täysin kohtuuttomalta. Ja kun ei meidän pahimmissa kilpailijamaissamme ole tällaista verotuskohtelua vastaavassa tilanteessa, niin vaikuttaahan tuollainen sitten yrityksen toimintaedellytyksiinkin, Tuomas toteaa.

- Ensimmäisinä vuosina täällä oli to della paljon tekemistä, kun monia asioita oli sidoksissa Patriaan, kuten esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä ja kirjanpito. Sen verran täällä on itse asiassa vieläkin historian havinaa, että noilta ajoilta meille on jäänyt yhteinen sairaskassa patruuna tehtaan kanssa, Jorma naurahtaa.

Ammattihallitus apuna

-Hinta ei tuntunut aivan mahdotto malta, vaikka eihän minulle tietenkään sellaisia summia lompakossa ollut. Kävin neuvotteluja pankin ja Finnveran kanssa. Lainoitus järjestyi kohtalaisen helposti ja puolen vuoden väännön jälkeen tehtiin kaupat 13. syyskuuta 2002, jokseenkin tasan 20 vuotta sitten, muistelee Jorma.

- Tällöin myöhemminkin nähdään hel posti, mitä on tehty ja mihin päätökset perustuvat, Jorma sanoo.

Kauhavan Konepaja teki jonkin verran alihankintaa ketjutehtaalle, joka kantoi noi hin aikoihin nimeä Patria Lapua Oy.

-Kyllähän tuollainen verotus pienentää saajan halukkuutta sukupolvenvaihdok seen ja voi vaarantaa koko vaihdoksen onnistumisen. Ja se summa, mikä menee veroihin, rajoittaa ja estää yrityksen kas vun vuosikausiksi. Jos tällaista verotus ta ei olisi, pystyisi yritys investoimaan ja mahdollistamaan myös uusien työpaik kojen syntymisen, Jorma sanoo.

minulle ihmettelivät, että miksi näin, kun eihän aiemminkaan ole jäänyt tilauksia kesällä toimittamatta. Sanoin, että ei ole jäänyt toimittamatta, mutta aika monta tilausta on jäänyt saamatta. Kyllä niistä kaikista kommelluksista sitten selvittiin ja työntekijät alkoivat ymmärtää, ettei me niitä muutoksia tehty ilkeyttämme, vaan siksi, että meillä olisi jatkossakin mahdol lisuus työllistää heidät, Jorma hymähtää.

Vaikka nyt näyttää siltä, että tästä vuo desta on tulossa yrityksen historian paras, niin vaikeitakin aikoja on ollut.

Sekä isä että poika ovat molemmat kui tenkin sitä mieltä, että yrittäjyys on äärim mäisen hieno laji.

Tällä hetkellä yritys työllistää noin 60 hen kilöä ja lisää tarvittaisiin.

Suunta edelleen eteenpäin

Venäjän kaupan loppuminen huolestut taa, mutta vastaavasti Ruotsin markkinoilla olisi suuri Ahkeraapotentiaali.myyntiäja markkinointia jatke taan edelleen, sillä asiakas ei aina heti oi valla, miten suuri ero ketjuilla on, vaikka ne päälle päin näyttävät täysin samanlaisilta.

kilpailijan ketjut ovat saman näköisiä. Jos ajatellaan esimerkiksi öljyämistä, niin kil pailijoiden ketjut menevät tunnelin läpi, joka suihkuttaa niihin öljyä. Meillä taas ketjut upotetaan öljyyn, jolloin sitä menee sinne tärkeimpään paikkaan eli niveleen. Tällaisia kaikkia seikkoja me yritämme nostaa esiin, Tuomas selventää.

- Olen joskus tiivistänyt asian niin, että yrittäjyys on itsensä toteuttamisen kor kein muoto. Vaikka välillä on vaikeaa, niin kyllähän me yrittäjät aika sankareita ol laan, Jorma toteaa.

- Kyllä sitä joskus on mietitty, että myy dään tämä äkkiä pois, Tuomas hymähtää.

- Tämä oli ollut Patrian aikaan vähän kuin huutolaispojan asemassa eikä tänne juurikaan ollut investoitu, joten korjaus velkaa oli päässyt syntymään, kun koneet olivat vanhoja. Myyntiä ja markkinoin tiakaan ei juuri ollut tehty, joten tullessani tänne myyntipäälliköksi, lähdettiin ihan pohjalta rakentamaan niitä ja miettimään, miksi asiakkaat oikeastaan ostavat meil tä. Aloimme tehdä asiakaskäyntejä ja li säksi kehittelimme sellaisen kampanjan, jossa potentiaalisille asiakkaille lähetet tiin laatikossa ketjun osia ja kerrottiin,

miksi vaikkapa meidän sivulevymme on parempi kuin muiden, vaikka ne näyttä vät ihan samalta. Seuraavassa laatikos sa meni sitten ketjun tappi, seuraavassa holkki ja viimeinen eli viides paketti sisälsi sitten Fazerin sinisen suklaalevyn. Se oli melkoisen onnistunut kampanja, Tuomas innostuu kertomaan.

Jorma ja Tuomas esittelevät yrityksen valmistamia korkealuokkaisia ketjun osia.

Myös muun toiminnan kehittämisessä riitti työsarkaa.

10 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

- Sellainen asiakas, joka on jo joskus ostanut meiltä, tietää kyllä, että meidän tuotteemme ovat laadukkaita ja kestäviä, mutta uusi asiakas ei nopeasti huomaa tuotteiden eroavaisuutta, jos meidän ja

ETELÄ-POHJANMAANYRITTÄJÄTHAKEEMUKAANTOIMINTAANSAVAIKUTTAJIA.OLISITKOSINÄKÄYTETTÄVISSÄ? Kiinnostaako sinua yhteiskunnallisiin asioihin ja yrittäjyyteen vaikuttaminen Etelä-Pohjanmaalla? Voisitko antaa omaa asiantuntemustasi ja aikaasi järjestön voimavaraksi? Haluatko saada arvokasta kokemusta järjestötyöstä ja osallistua omaa liiketoimintaasikin hyödyttäviin koulutuksiin? Hae mukaan verkostoryhmiimme! Hakeaksesi verkostoryhmään sinun ei tarvitse olla mikään superihminen, vaan rohkea ja innostunut yrittäjä! HAE MUKAAN OSOITTEESSA EPY.FI

HÄDÄSSÄTUNNETAANYRITTÄJÄ

TEKSTI: NOORA MYKKÄNEN KUVA: NOORA MYKKÄNEN

- Joka aamu tarjoamme meidän työn tekijöillemme aamiaisen, johon kerään nytään kaikki yhdessä syömään. Mei dän kaikista tärkein voimavaramme on työntekijät, sillä ilman heitä meillä ei olisi mitään myytävää. Tämä hyvä porukka mahdollistaa myös sen, että me pääsem me kesällä lasten kanssa tekemään loma reissun, kun tilan toiminta pyörii meidän poissa ollessakin. Nytkin oltiin perheen kanssa viikko Norjassa asuntoautolla, Ka roliina jatkaa.

- Tuo ydinporukka on meille todella tärkeä ja yritetään pitää siitä kiinni. Heillä on hyvä työmoraali ja oikeanlainen asen ne. Yritämme ylläpitää positiivista virettä, että heidän kannattaisi tulla meille jatkos sakin. Se säästää huomattavasti meidän omia resurssejamme, kun saadaan sama porukka tänne uudelleen, kun silloin ei tarvitse kaikkia aina uudestaan opettaa talon tavoille, Pauli sanoo.

Suutalan

Mansikkatalon yrittäjät Ka roliina ja Pauli viljelevät luomuman sikkaa Paulin kotitilalla.

Mansikka kerrallaan

-Olihan se silloin korona-aikana aika moista, kun ensin jännitettiin, että saa daanko ulkomaalaista työvoimaa ja sit ten, kun saatiin, niin kaikki testaukset ja karanteenit aiheuttivat jos jonkinlaista järjestelyä, Karoliina muistelee.

Tänä vuonna oli taas uusi tilanne edessä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

taloon vuonna 2009 Karo liinan muuttaessa Tampereelta tilalle. Joi takin vuosia mietittiin tilan kehittämistä ja Karoliinan käytyä luomukurssin, jossa käsiteltiin luomumarjojen viljelyä, lähtivät suunnitelmat etenemään. Vuonna 2013 olikin sitten ensimmäinen mansikkavuosi.

sovelluksia kommunikointiin. Yllättävän vaikeitakin asioita pystyy tuon sovelluk sen kautta hoitaa. Ja tietenkin, kun on sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet meil lä töissä jo viitenä vuotena, niin heidän kanssaan on kehittynyt tietynlainen ele kieli, jonka avulla ymmärrämme toisiam me hyvin, Karoliina kertoo.

-Minun lapsuudessani äidillä ja isäl lä oli täällä lypsy- ja lihakarjaa. Olin vas ta 12-vuotias, kun isäni menehtyi. Aika paljon tilan hommia tuli hoidettavaksi minulle ja vuotta vanhemmalle veljelleni yhdessä äitimme kanssa. Eläintenpidos ta luovuttiin minun ja veljeni mentyä lu kioon, jonka jälkeen jatkoin sivutoimisesti tilaa perinteisellä viljan viljelyllä, toki sitä kin tehtiin jo silloin luomumenetelmillä, PauliEmäntäkertoo.tuli

- Mielessä oli ollut, että alkaisimme viljellä luomuvadelmaa. Paulille jossain kohtaa sanoin, ettei ainakaan mansikkaa, kun ajattelin sen työn olevan niin raskas ta selälle. Lopulta kuitenkin päädyimme mansikkaan. Ensimmäisenä vuonna aloi timme hehtaarilla ja sukulaisten avulla saatiin sato noukittua. Emmehän me silloin oikein vielä tienneet mansikanvil jelystä mitään, Karoliina muistelee nau raen.Samoihin aikoihin ProAgrialla oli hanke, jonka tarkoituksena oli saada alueelle uu sia -marjanviljelijöitä.Hankeolimeille tärkeä, sillä pääsim me vierailemaan tiloilla jopa ulkomail la asti, ja sen kautta pääsi alaan sisälle. Saatiin paljon tietoa, opittiin välttämään pahimmat sudenkuopat ja päästiin luo maan kontakteja. Ilman tuota hanketta olisi ollut todella pahasti takamatkalla, PauliTuolloinkiittelee.tehtiin suunnitelma, että viljelyk siä laajennetaan hehtaari joka vuosi. Tällä

Mansikoiden poimiminen on fyysisesti raskasta eikä sen poimimisen suhteen ole oikotietä onneen, vaan sato kerätään man sikka kerrallaan.

13YRITTÄVÄ LAKEUS

Useampana vuotena tilalla työskennel leestä ydinporukasta halutaan pitää kiinni.

- Mansikkamarkkina on joka vuosi eri lainen ja suuresti riippuvainen siitä, millai nen sato tulee. Jos mansikasta on ylituo tantoa, niin sitä myydään polkuhinnalla, mikä ei sitten tietenkään ole kestävä ti

Alavudella lähellä Lehtimäen rajaa sijaitsevassa Suutalan Mansikkatalossa on jo vuosia työllistetty ukrainalaisia marjanpoimijoita. Normaalisti he ovat olleet Suomessa töissä vain satokauden ajan, mutta tänä vuonna kävi toisin.

Sen lisäksi, että mansikan viljely on kau siluontoista ja sesonkia kestää vain osan aikaa vuodesta, myös myynti mansik ka-alalla on haasteellista.

- Meille alkoi tulla pyyntöjä sellaisil ta, jotka olivat olleet meillä aiempinakin vuosina, että voisivatko he tulla meille jo maaliskuussa, jotta pääsisivät sotaa tur vaan. Pääosin he olivat naisia ja pieniä lapsia. Vaikka meillä ei ollut heille vielä tuolloin maaliskuussa tarjota työtä, niin tärkeää tietenkin oli, että saatiin heidät tänne turvaan, Karoliina kertoo.

Myynti arvaamatontaennalta-

hetkellä mansikkaa viljellään kahdeksan hehtaarin alueella.

- Meidän alallamme tarvitaan val tavasti työvoimaa, jotta sato saadaan talteen. Suomesta on hankala saada työvoimaa ja silloin aikoinaan saatiin maaseutuoppilaitoksen kautta venäläisiä työntekijöitä, mutta viime vuosina meillä on ollut pelkästään ukrainalaisia töissä, KaroliinaTyövoimankertoo.saatavuuden kanssa korona on aiheuttanut tietyt haasteensa.

Kaikkineen ukrainalaisia tuli 35 henkilöä töihin ja heistä reilu puolet oli jo entuudes taan tilalla tuttuja. Isäntäväellä ja ukraina laisilla ei ole yhteistä kieltä, mutta puhelin sovellusten avulla kommunikointi onnistuu hyvin.-Toki meillä on ukrainalaisia työn johtajia, jotka puhuvat myös englantia, mutta paljon käytetään myös puhelimen

- Meille on kunnia-asia tuottaa puh dasta suomalaista marjaa ja kiitollisena täytyy todeta, että Suomessa myös ku luttajat arvostavat kotimaisuutta, Karolii naKuluttajientoteaa.

ostokäyttäytyminen on tosi keskeisessä roolissa, miten suomalainen alkutuotanto voi ja pärjää, Pauli jatkaa.

Kuluttajat saavat Suutaloilta kiitosta.

Kunnia-asia tuottaa puhdasta suomalaista marjaa

Jos siis on tarvetta mansikoille tai vuok ratyövoimalle, niin Suutalasta löytyy.

- Sodan myötä ukrainalaisia naisia on jäämässä tänne meille myös nyt kauden loppumisen jälkeen ja heille pyrimme löytämään jotakin työtä tuon vuokraus homman kautta. Vuokratyö tukee myös kin alueemme elinvoimaa, kun pystymme tarjoamaan tekijöitä sinne, missä heitä tarvitaan. Kun meillä itsellä on heistä jo kokemusta, niin pystymme suosittele maan heitä toisillekin, Karoliina kertoo.

lanne tuottajan kannalta, Pauli toteaa. Koska sadon suuruudesta ei ole tietoa, kauppaa käydään hyvin hektisellä tahdilla.

14 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

- Ennen maksettiin tietty hinta kilolta kerääjille ja tietenkin he, jotka ovat mo tivoituneita tekemään työtä, tienasivat enemmän. Nyt Teollisuusliiton haluaman uudistuksen takia meidän pitää maksaa kerääjille takuupalkka riippumatta siitä,

- Nämä ahkerat työntekijät ihmette levät, että miten toinenkin voi saada niin paljon palkkaa, vaikka kerää paljon vä hemmän. Onhan se ihan ristiriitaista, Ka roliinaMatalakatteisellajatkaa. mansikka-alalla tuot tavuutta heikentäville uudistuksille ei juuri kaan ole varaa.

Uutta tukijalkaa yritykselle on kehitetty työvoiman vuokraamisesta.

keräävätkö he pari vai parikymmentä ki loa. Ja tämähän sitten tarkoittaa sitä, että meidän kustannuksemme nousivat, Ka roliina toteaa harmissaan.

- Voi sanoa, että vähän niin kuin oli si matto vedetty yrittäjän jalkojen alta. Kovin paljon ei meidän alamme tällaisia päätöksiä kestä. Kyllä työntekijäliittojen kannattaisi pitää huolta toimialan kan nattavuudesta, että niitä työpaikkoja olisi vielä tulevaisuudessakin. Ja ylipäätään pitäisi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat motivoitumista ja kannustavat työntekijää tekemään työnsä hyvin. Se olisi kaikkien etu, Pauli toteaa.

Suurta hämmennystä alalla aiheutti tänä vuonna uusi työehtosopimus, jonka Teolli suusliitto sai väännettyä niin, että urakasta täytyy maksaa takuupalkka.

Karoliina ja useana vuotena tilalla työskennellyt Tetiana Savchenko.

- Meillä pitää aamulla olla selvillä, pal jonko keräämme kannallista mansikkaa ja paljonko sitten taas ilman kantaa pa kastettavaksi. Kaikki, mitä kerätään, pi tää olla myyty aamuun mennessä. Tuore marja ei voi odottaa varastossa, Karoliina sanoo.

”Kyllä toimialankannattaisityöntekijäliittojenpitäähuoltakannattavuudesta”

Uudistus ei millään tapaa myöskään mo tivoi ahkeria työntekijöitä.

AUTTAMISEN HALU VEI YRITTÄJÄKSI TEKSTI: NOORA MYKKÄNEN KUVA: NOORA MYKKÄNEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT16

Uuden luomista

17YRITTÄVÄ LAKEUS

Nyt yrittäjyyttä on takana 17 vuotta.

että minussa on paljon samoja piirteitä kuin hänessä. Se sellainen tietynlainen halu mennä eteenpäin, Pirita toteaa.

- Minulla on ollut onnea, että sain heti alkuun niin hyviä ja sitoutuneita työnteki jöitä, sillä suurin osa noista tuolloin aloit taneista on meillä edelleen töissä, Pirita kiittelee.

- Usein meillä annetaan apua ja tukea lapsen tai nuoren koko perheelle ja lähi

-Päivääkään ei ole tarvinnut katua, että yrittäjäksi lähdin. Isä on ollut minulle suuri apu sekä tuki. Hänen kanssaan on puhuttu paljon yrittäjyydestä ja huomaan,

Nykyään yritys tarjoaa moniammatillista apua ja tukea autismikirjoisille ja ADHD-oi reisille lapsille ja nuorille.

Sairaalassa psykologina ollessaan Piri ta työskenteli autismikirjon asiakkaiden kanssa ja kehitti itseään tutustumalla eri laisiin kuntoutusmenetelmiin.

- Meidän verkostossamme työskente lee monia oman alansa erityisosaajia. Ver kostoomme kuuluu esimerkiksi musiikki-, käyttäytymis-, puhe- ja toimintaterapeut teja, neuropsykiatrisia valmentajia ja kommunikaatio-ohjaajia. Verkostomme avulla pystymme tarjoamaan juuri oikean avun asiakkaan tarpeista riippuen, Pirita kertoo.Vastaavaa palvelukokonaisuutta ei ole saatavilla Suomessa muualla, joten toi mintaa on kehitetty siten, että tarvittaes sa asiakkaita voidaan auttaa etäyhteyksin ympäri maan.

Piritaa huolettaa, että niin monella apua tarvitsevalla perheellä on vaikeuksia pääs tä palveluiden piiriin.

- Olen vähän tällainen sarjayrittäjä, että on tullut oltua monessa mukana. Tuolloin kymmenen vuotta sitten ajattelin vain muuttaa toiminimen osakeyhtiöksi, mutta PRH:lle papereita täyttäessäni ta jusin, etteihän tätä voi yksin tehdä, kun asiakasryhmä on niin laaja ja siellä on mo nenlaisia ongelmia, niin eihän osaamiseni olisi siihen yksin riittänyt, Pirita muistelee yrityksen alkua.

- Isäni on ollut yrittäjä, joten yrittäjä perheessä kasvaneena minulla oli hyvä käsitys, mitä se yrittäjyys käytännössä on. Kaksi vuotta kuitenkin pyörittelin aja tusta, että uskallanko jättää sen kaiken, mitä minulla oli. Kerran taas asiaa poh tiessani soitin isälle, että voinko lähteä tähän ja kun hän sanoi, että nyt ei mureh dita eikä mitään muttia, vaan eteenpäin, niin minä sitten rohkaistuin ja irtisanou duin silloisesta työstäni. Vuonna 2005 perustin toiminimen, joka tarjosi perintei siä psykologipalveluita, kertoo Pirita.

on aina kokenut halua auttaa eri tyisesti lapsia ja nuoria. Tämä halu vei hänet opiskelemaan psykologiksi.

Toiminimi Piritalla oli vuoteen 2012 asti, kunnes perustettiin VERSO Kuntoutus Oy. Näiden lisäksi Pirita on mukana muissakin sosiaali- ja terveysalan yrityksissä.

Vakituinen työ ja toimeentulo kuntapuolella saivat jäädä, kun Pirita Hämäläinen teki rohkean päätöksen hypätä yrittäjän saappaisiin. Jatkuva kouluttautuminen ja yrityksen kehittäminen mahdollistavat parhaan mahdollisen avun sitä tarvitseville. VERSO Kuntoutus Oy tarjoaa kuntoutusja terapiapalveluja lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on neuropsykiatrisia oireita, autismikirjon häiriö tai muuta erityisen tuen tarvetta.

Jonossa kertaantuvatongelmat

- Aiemmin olin työskennellyt pari vuot ta päiväkodissa ja siellä ollessa totesin, että tämä ei ole minun juttuni, kun olisin halunnut auttaa niitä yksittäisiä lapsia enemmän. Siitä sitten lähti ajatus, että haluan olla se tyyppi, joka pystyy autta maan ja niinpä lähdin opiskelemaan psy kologiaa, Pirita muistelee.

Pirita

- Olemme laajentaneet toimintaamme myös pääkaupunkiseudulle ja kysynnän kasvaessa olemme valmiita ottamaan uusia haasteita vastaan myös muualla, Pirita toteaa.

- Mitä enemmän sain tietoa, sitä enem män heräsi uusia ajatuksia. Mielessä alkoi syntyä idea palvelusta, joka katsoisi asia kasta eri näkökulmasta kuin perinteisesti oli katsottu. Uuden palvelun kehittäminen tarkoitti sitä, että minun oli lähdettävä viemään sitä itse eteenpäin, Pirita kertoo. Uuden edessä oli mietittävä tarkasti, mitä tapahtuu, jos hyppää pois vakituises ta työstä ja toimeentulosta.

Toiminimestä kasvoi VERSO

- Julkisella puolella ongelmien tun nistaminen ja asiakkaiden eteenpäin lä hettäminen on haasteellista. Siinä tulee paljon kerrannaisvaikutuksia, kun ei saa da apua ja vanhemmatkin alkavat väsyä.

piirille. Ilman omaa, perheen ja läheisten sitoutumista kuntoutuminen ei ole mah dollista. Me tuemme, kannustamme ja annamme oikeat menetelmät käyttöön, PiritaPiritasanoo.onkäynyt hankkimassa lisää osaa mista rapakon takana asti ja lisäksi palve luita on kehitetty yhdessä perheiden kans saLisäksiasiakaslähtöisesti.yksiyrityksen voimavaroista on verkosto, jota Pirita on koonnut ympäril leen alkumetreiltä asti.

- Kirjasin sinne, että palveluita tuottaa moniammatillinen tiimi, vaikkei minulla silloin vielä mitään tiimiä ollutkaan, Pirita naurahtaa.Melkopian aloittivat ensimmäiset työn tekijät ja tiimi alkoi muodostua.

Niin kuin yrittäjälle tyypillisiin tapoihin kuuluu, hakemuksen täyttämistä ei kuiten kaan jätetty kesken, vaan täytettiin se niin, että päästään lähemmäksi päämäärää.

Lähitulevaisuusnaurahtaa.näyttää, miten hyvin vointialueet palvelutuotantonsa raken tavat. Ensiarvoisen tärkeää olisi, että yritykset otetaan mukaan tarjoamaan suomalaisille terveyttä ja palveluja. Kenen kään ei tule joutua luopumaan terveydes tään jonottamisen tai odottamisen takia.

Uusien hyvinvointialueiden suhteen Pi rita on mielissään, että ainakin tässä vai heessa tuntuu, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella yrittäjät on otettu val mistelussa hyvin mukaan ja yrittäjien mie lipiteitä halutaan kuulla.

- Meidän palveluitamme ei ole tällä tie toa tulossa palvelusetelillä tuotettavaksi, joten kyllä tässä toisaalta vähän huolet taakin, että mitä kautta asiakkaat sitten pääsevät hoitoon. Ostopalveluista ei vielä ole tietoa, mutta kyllä me olemme varo vaisen toiveikkaita, että se osaaminen, mitä yrityksillä on annettavaksi, hyödyn nettäisiin. Ja yritykset ovat nimenomaan niitä, jotka kehittävät palveluita ja inno voivat uutta. Eihän se olisi järkevää tiput

Koska yritykset ovat innokkaina kehit tämässä uutta, Pirita näkee siinä nimen omaan valtavan vahvuuden hyvinvointi alueen palvelutuotannossa.

hyväntekeväisyyshengessä, että perheet saisivat edes hiukan apua ja eväitä selvitä arjessa eteenpäin, Pirita kertoo.

Pirita pitää tärkeänä, että samat palvelut olisivat myös kaikkien saatavilla asuinkun nasta riippumatta.

- Itse olen kipuillut sen kanssa, että en pysty auttaa kaikkia. Esimerkiksi jos ajatellaan, että apua tarvitsevat perheet asuvat 15 kilometrin säteellä toisistaan, muta eri kunnan alueilla, niin toiselle perheelle on voitu myöntää esimerkiksi maksusitoumus meidän palveluihimme, mutta toinen perhe ei saa mitään apua. Jonkun verran olen sitten auttanut ihan

taa sitä kaikkea tietotaitoa pois palvelu tuotannosta, toteaa Pirita.

18 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

- Yritykset olisivat hyvinvointialueille erinomaisia kumppaneita kehittämään toimintaa ja palveluja. Me olemme aina kin heti valmiita tekemään tällaista yh teistyötä, jossa kaikki osapuolet voitta vat, Pirita

Jokaisen tarvitsevan täytyisi saada oikeat palvelut oikeaan aikaan. Joskus meillä vanhemmat pohtivat, että jos olisi saatu apua silloin, kun lapsi oli parivuotias eikä vasta nyt lapsen ollessa 12-vuotias, että millaista se elämä olisi sitten ollut. Ne ovat tosi surullisia tilanteita, kun tällaisia joudutaan pohtimaan, Pirita toteaa.

Esku Oy /Masa-Metalli Oy

Ilmajoen Yrittäjät ry

Jalasjärven Yrittäjät ry

19YRITTÄVÄ LAKEUS

VT Kaivu ESM Brodesign Oy

Lappajärven Yrittäjät ry

Töysän Yrittäjät ry Teuvan Yrittäjät ry

TilikamariLähteenmaaVarmarakennePitkäjärviOyVilleArtturiTJNMetal&ServiceF-VisionOyT:miUllaAlanenTaigaLuontaishoidotLaeCarDesignOyHyvinvointipalvelutFenixTmiTimoVälimäkiUrakointiHenriSaunalaKurikkaAnttiJuhaIlkkaAudittilaOyMaatilaMaireLehtolaVPDA-ServiceTMIPuunkorjuuMRKValkeajokiLuomapuroOyHetkiTässäOy

Kurikan Yrittäjät ry Kuortaneen Yrittäjät ry Lapuan Yrittäjät ry Kaskisten Yrittäjät ry

Hyvinvointipalvelu Felica Tmi Sonja

Painopalvelu Logoisa Pohjanmaan Tutkimuskeskus Ky Tmi Joonas Lauri Mervin hoitohuone

Kristiinan Yrittäjät ry

Vimpelin Yrittäjät ry Ähtärin Yrittäjät ry

Kauhajoen Yrittäjät ry

Kauhavan Yrittäjät ry

Seinäjoen Yrittäjät ry

Samuli Kivimäki

ÄhtäriKärkikaatoEvents Oy

MainostoimistoRakennuspalveluBerglundKOSKENYkkösapteekkiRANNASSAPatrikKarl-ErikB.A.S.FemekKeratekTalotekniikkaOyHakavisioTmiMikkoHautaniemiRakennustyötAla-LuopaMikkoHautalaPerinnehirsiveistäjäJ.TuoriDaniel’sGrillbarPeweServiceOyPasiTuomaalaOyLVI-UlvilaLapuanGrilliOyVinotukiOyT.Sorttimenttioy

Lakeuden Eristystyöt Oy

Isonkyrön Yrittäjät ry

Pohjanmaan Puutuote Pitaki team Oy Kauhavan

Isojoen Yrittäjät ry Jurvan Yrittäjät ry

HinausKulttuurikahvilaSH-hoivapalvelutTmi.OyShineyViiaOyPäiväkotiTRIOOyPistetehdasOyMadebyAmaHappyparturiTALVIMedia&DesignVixenPanimoOyJ&KSafetyOyjaTuuppaus/Fabrikantti Oy

UUDET JÄSENET

Sami Lähteenmäki Oy Hakotech Oy

Miksi liityitte yrittäjäjärjestöön?

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

On hienoa tutustua alueen muihin yrittäjiin ja löytää uusia yhteistyö kumppaneita. Järjestettävissä tapahtumissa pääsee vaihtamaan kuulumisia ja ajankohtaisia asioita muiden alueen yrittäjien kanssa.

Toivomme saavamme apua yrittäjyyttä koskevissa asioissa, osallis tumme mielellämme järjestön koulutuksiin ja tapahtumiin.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Halusin liittyä yrittäjäjärjestöön, jotta voisin verkostoitua muiden alueen yrittäjien kanssa. Muiden alojenkin ammattilaisilta saa hy viä ideoita yritystoiminnan kehit tämiseen.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Haluan kehittää jatkuvasti apteekkimme palveluja ja viedä yritys toimintaa eteenpäin. Avaamme alkusyksystä uuden apteekkiverk kokaupan kivijalan lisäksi osoitteeseen ykkosapteekki.fi ja tämä on taas yksi askel palvelujen kehittämiseksi. Tuskin maltan odottaa uu sia Kuva:palveluitamme.MikaRauhala

Kuva: Niko Saarinen

20 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Verkostoitumista ja yhteistyötä.

Seuraavaksi keskitymme avaamaan uudet työtilat Piirin alueelle ja kas vattamaan ja kehittämään toimintaamme. Haluamme jatkossakin teh dä monipuolisesti erilaisia projekteja ja löytää uusia yhteistyökumppa neita alueen tapahtumatuotannon kehittämiseen. Pidämme haasteista ja otamme mielellämme vastaan hulluimmatkin ehdotukset.

Toivon, ja olenkin jo saanut paljon neuvoja ja vinkkejä, on myös mu kava kokoontua muiden yrittäjien kanssa keskustelemaan päivän polttavista puheenaiheista.

Tiina KurikkaAudittilaVentelä,Oy,

Koin yrittäjäjärjestöön liittymisen itsestäänselvyytenä. On tärkeää, että alueella on toimiva järjestö, joka tukee yrittäjiä toiminnas saan ja edistää heille tärkeitä asioita.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Ilona Lassila ja Elina SeinäjokiPistetehdasLaukkonen,Oy,

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Pistetehdas Oy on luova suun nittelutoimisto. Yrityksemme tarjoaa asiakkailleen julkistusten tilojen suunnittelua ja tapahtu mien visuaalista ilmeen suunnit telua ja tapahtumasomistuksia. Emme pelkästään suunnittele, vaan myös toteutamme. Piste tehdas tuottaa myös tapahtu mia. Yrityksen tapahtumakonsepti Designsunnuntai on näkynyt Seinäjoella jo useamman vuoden ajan pop up-kaupan muodossa.

Tarjoan nulle-joustavastitilintarkastuspalveluitajaasiakaslähtöisestiyrityksesimenestyminenonmitärkeää!

Haluan tuoreena yrittäjänä saada vinkkejä toiminnan kehittämiseen ja pyörittämiseen ja uskon, että Yrittäjien avulla pääsen paremmin tavoitteisiini. Lisäksi haluan tukea Yrittäjien toimintaa heidän tär keässä työssään.

Liityin yrittäjäjärjestöön, koska on kätevää, että kaikki tarvittava tieto on yhden ja saman puhelin numeron takana.

Tekstiilipaino pienille ja keskisuu rille yrityksille.

Kauhavan Ykkösapteekki tarjoaa lämminhenkistä ja asiantuntevaa apteekkipalvelua.

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Kasvattaa myyntiä ja koittaa pitää asiakaspalvelun laatu, palvelun joustavuus ja toimitusajat entisellään. Ja tietenkin muistaa vanhat asiakkaat, vaikka uusia tuleekin.

Jari-Matti SeinäjokiPainopalveluLuoma,Logoisa,

Mika KauhavaYkkösapteekki,KauhavanWallin,

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Lähitulevaisuuden tavoitteenani on saada yritykselleni tunnettuutta ja paikallisia yrityksiä tietoiseksi siitä, että näitä palveluita on tarjolla myös omalla paikkakunnalla.

Jenni KulttuurikahvilaPöytälaakso,Viia Oy, Seinäjoki

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Millaisia tavoitteita teillä on yrityksenne suhteen lähitulevaisuudessa?

Ville IlmajokiLähteenmaanLähteenmaa,tila,

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

Liityin yrittäjäjärjestöön, jotta voisin tuntea kuuluvani jonnekin, josta saisin apua. Ja tukea tilan teeseen kuin tilanteeseen. Yksinyrittäjänä kohtaa tilanteita, joissa yrittäjyyden kanssa toimivien henkilöiden mielipiteet ja apu ovat kultaakin kalliimpia.

Toivon saavani järjestöstä uusia yrittäjähenkisiä ystäviä, joilta voi oppia ja kuulla uusia ideoita, ja joille voin myös antaa omaa osaa mistani.

Haluaisin kehittää yritystä ja kehittyä urallani, löytää uusia tavoit teita, mitä voi saavuttaa. Tärkeää on myös saada kuluttajia oivalta maan, mikä merkitys meillä kotimaisilla ruoan tuottajilla on tämän maan elinvoimalle.

21YRITTÄVÄ LAKEUS

Kulttuurikahvila Viia on Seinäjoen Upassa sijaitseva tunnelmallinen ja kotoisa kahvila. Meillä tarjoil laan lounasta, herkkuja, nautitaan kulttuuritapahtumista ja koetaan hyviä yhteisiä hetkiä - niitä arjen aarteita. Astu sisään ja ole kuin kotonasi, meille olet enemmän kuin tervetullut.

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Visa Hietaranta ja Aki-Matti Latosaari, Päiväkoti TRIO Oy, Seinäjoki

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Tavoitteemme on kehittää varhaiskasvatustoimintaamme ja luoda Seinäjoen keskustaan ainutlaatuinen varhaiskasvatus kokonaisuus, joka tarjoaa yhden hyvän syyn lapsiperheille asettua asumaan ydin keskustaan.

Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen lähitulevaisuudessa?

Miksi liityit yrittäjäjärjestöön?

Lähteenmaan tilalla kasvatetaan hyvinvoivia broilereita. Meillä lin nut pääsevät hyppimään orsille, käyttämään virikkeitä ja syö mään tilan omaa viljaa. Olemme Atrian sopimustuottaja ja sivu toimena teemme muun muassa koneurakointia.

Haluamme olla kehittämässä Sei näjoen keskustaa ja luoda yhteyk siä muihin alueen yrittäjiin.

Miksi liityit yrittäjäjärjes töön?

Päiväkoti TRIO tarjoaa laadukasta ja innovatiivista varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienissä yksiköissä Seinäjoella ydinkeskustassa.

Liityin järjestöön yrittäjien sa manhenkisyyden takia.

Toivon saavani jäsenyydestä tukea ja turvaa yrittäjyyden kimuran teissa kysymyksissä sekä tilanteissa. Toivon myös pääseväni jäse nille järjestettäviin yhteisöllisiin tapahtumiin tulevaisuudessa. Toi von saavani yrittäjäjärjestöltä tukea ja turvaa tiukan paikan tullen.

Yritykseni on alle vuoden ikäinen ja vielä lapsen kengissä, joten ke hittämistä on paljon. Toivon pääseväni toteuttamaan pieniä sekä keskisuuria tapahtumia Kulttuurikahvila Viian tiloissa. Pyrin kehit tymään kokkina ja leipurina sekä palvelemaan sitä kautta laajasti myös allergikkoja. Itse tekeminen on meille Viiassa tärkeää ja toi vonkin, että saamme jatkaa ideoiden sekä ajatusten toteuttamista vielä pitkään.

UUDETTERVETULOAJÄSENET!

Toivomme saavamme uusia näkökulmia ja yhteistyömahdollisuuksia.

Mitä hyötyä toivot saavasi jäsenyydestä?

ottavat vastuun so siaali- ja terveyspalveluista sekä pe lastustoimesta ensi vuoden alussa. Työ hyvinvointialueiden rakentamiseksi on kovassa vauhdissa joka puolella Suo mea. Tammikuussa valitut aluevaltuute tut ovat tuossa rakentamistyössä suurten ratkaisujen äärellä. Ratkaisujen, jotka par haimmassa tapauksessa tuottavat meille jokaiselle terveyttä ja hyvinvointia yksityis tä palvelutuotantoa hyödyntäen tai vas taavasti pahimmassa tapauksessa johta vat siihen, että yhä useampi avuntarvitsija menettää terveytensä jonottaessaan pal veluihin ja tyhjäkäynnille jätetyt yritykset joutuvat laittamaan lapun luukulle.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen, erot taa viisaat jääräpäistä. On viisaiden päätös ten aika.

MIELIPIDE: HYVINVOINTIALUE EI SAA

Hyvinvointialueet

TEKSTI: ANNE NIEMI KUVA: PETRI OLLI

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen val mistelutyöstä täytyy antaa kiitoksia. Täällä valmistelun edetessä on kuultu yrittäjien mielipiteitä, järjestetty tapahtumia ja työ pajoja sekä käyty avointa vuoropuhelua. Näin sen täytyisi olla jokaisella hyvinvoin tialueella. Tunnistetaan yrityksissä oleva erityisosaaminen ja otetaan se osaksi pal velutuotantoa – siinä voittavat kaikki ja eri tyisesti palveluita käyttävä asiakas.

In house -yhtiöhän on siis kunnan tai kuntayhtymän omistama ja niiden mää räysvallassa oleva osakeyhtiö, jolta tehdyt hankinnat voidaan toteuttaa ilman hankin talain mukaista kilpailutusta sidosyksikkö hankintana. Sidosyksiköksi pääsee jo sillä, että kunta tai kuntayhtymä omistaa vaik kapa vain yhden osakkeen in house -yhti östä.Inhouse -yhtiöt ovat myrkkyä elinvoi malle. Niillä kikkailu uhkaa yrittäjyyttä,

OLLA UHKA YRITTÄJYYDELLE

Minulla on vahva usko siihen, että ku kaan aluevaltuutettu ei halua olla teke mässä tuollaisia päätöksiä, joissa pahin skenaario toteutuu. Täytyy muistaa, että hyvinvointialueet käyttävät julkista rahaa ja aluevaltuutetut ovat vastuussa siitä, että veroeurot käytetään järkevästi ja kustan nustehokkaasti. Jos tuo pahin skenaario toteutuu, ei varmasti olisi päättäjänä mu kavaa ottaa syytöksiä vastaan siitä, miten julkisilla varoilla vietiin ihmisiltä terveys jo noissa ja saatiin yrityksiä kaatumaan.

kun julkisen tuotannon monopoli valtaa markkinat eikä anna yrityksille edes mah dollisuutta tarjota omia palveluitaan. Jo nyt on nähtävissä, että kuntien omistamien in house -yhtiöiden hintataso on karkaamas sa. Tällöin on löydyttävä rohkeutta purkaa in houseOnko-yhtiöt.sejärkevää

veroeurojen käyttöä, että teilataan yritykset pois markkinoilta ja koetetaan in house -yhtiöiden kautta saada bisnes rullaamaan? Bisnes, joka olisi yrityk sillä jo valmiina hallussa eikä pyörää tarvit sisi keksiä uudestaan. Bisnes, jota yrittäjä on kehittänyt ja viilannut saadakseen sen toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Bisnes, joka osana palvelutuotantoa luo elinvoimaa, verotuloja ja työpaikkoja. Hyvinvointia unoh tamatta.Onnion, että asioihin on vielä mahdollis ta vaikuttaa ja ratkaisun avaimet ovat alue valtuutettujen käsissä. Koko yrittäjäkenttä uskoo siihen, että paikallinen yrittäjyys ha lutaan säilyttää ja sen merkitys hyvinvoin tiyhteiskunnan peruspilarina tunnustetaan.

Yksi juttu ihmetyttää minua suuresti. Mi ten kukaan, joka ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnallemme voi aja tella, että palveluita olisi järkevä tuottaa in house -yhtiöiden Liiketoimintaosaaminenkautta. on yrityksillä, kuntien ydinosaamista se ei ole.

YRITTÄJÄ! Askarruttaako jokin?

Suomen Yrittäjien lakineuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-18 numerossa (09) 229 222.

Yrittäjien jäsenyys on siitä mukava juttu, että jäsenille on tarjolla maksutonta apua.

Kysyä voit esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä.

23

Saat yhteyden neuvontaverkostoon myös soittamalla Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolle arkisin klo 9-16 numeroon 06 420 5000.

Hyödynnä jäsenyyttäsi ja kysy neuvoa asiantuntijalta.

Talous- ja yritysten0500veroasiantuntijayrittäjäJosakOy368021vero-,talous-jayhtiöoikeudellisetasiatomistajanvaihdokset

Tuula (mm.YhtiöoikeudellisetLakiasiaintoimistoOTM,Viita-ahoKLTViita-aho0405161615työtjakonsultoinnitperustamis-jamuutosasiakirjat)Veroneuvontajamuutvero-oikeudellisetasiatperintö-jalahjaverotus

Christian AsianajotoimistoasianajajaHolmstenChristianHolmstenmaklo13.00–16.00063126511peklo10.00–14.00062243512

MikkoasianajajaPihlajamäki BLF Asianajotoimisto Oy 040 680

Teppo AsianajotoimistoAsianajaLaineLegistumOy02074244690400474074yrityskaupatja-järjestelytkiinteistötjarakentaminentyöoikeudellisetasiatoikeudenkäynnittalousrikosasiatkoulutukset

kansainvälinensopimusoikeus8888kauppayrityskaupat

Jouni osakassopimuksetrakennejärjestelyt040VaratuomariSivunenLeckléOy7145595yrityskaupatyhtiöoikeus,sopimusoikeus

Anssi perhevarallisuusoikeusSukupolvenvaihdoksetOsakassopimuksetRakennejärjestelyt040KPMGVaratuomariPeräläOyAb8262102YrityskaupatYhtiöoikeusKiinteistöasiat

Mira yhtiö-020KPMGLakimiesIsosomppiOyAb76037210401454557liikejuridiikkatyöoikeusjasopimusoikeusyrityskaupatyritysjärjestelyt

IlkkaAsianajajaRuokola Kattelus, Ruokola & Mukkala konkurssi-sopimusoikeusosakeyhtiölaki7002kiinteistöasiatjayrityssaneerausoikeudenkäynnitjariidanratkaisut

Sakari Joensuu

Arja yrityskaupat,osakassopimuksetVerotus,VeroasiantuntijaLehtoLeckléOy0407092833omistusjärjestelytsukupolvenvaihdokset

ja henki lötietojen IT-hankinnattietosuojasopimuksetkäsittelyjasopimukset

Janne yhtiöoikeus,kiinteistö-Asianajaja,Yli-KauppilavaratuomariAsianajotoimistoYli-KauppilaJanne0505499966sopimusoikeusjarakennusasiatoikeudenkäynnit ja riidanratkaisut, työoikeus konkurssi- ja markkinaoikeudellisetyrityskaupatyrityssaneerausasiatvahingonkorvausoikeus

Oy 050 523 7833 06 429

Tomi arkisinAsianajotoimistoAsianajajaMerenheimoMagnusson0405606101klo8.30–10.00kansainvälisetasiatyritysjärjestelytvaativatriita-asiat

24

Jari Tietosuojavastaava,Ala-Varvi yrittäjä Opsec Oy 020 198 tietosuojalainsäädäntö6699

Sirpa yritystoiminnanRahoituspäällikköRiihimäkiFinnvera0294602356alun kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus viennin riskeiltä suojautuminen Kehittämispalvelut Henkinen hyvinvointi Perintä Kari Etelä-PohjanmaanKehityspäällikköVälimäkiELY-keskus0405402378Yritystenkehittämispalvelut Jari Hautamäki kasvun ja uudistumisen asiantuntija Sosionomi YAMK ET. RMPTyönohjaajaPsykoterapeuttiSTORYMaster-TSC®MotivaatiovalmentajaHautamäkiTrainingOy0401495157Arkisinklo9-16Henkinenhyvinvointi Tytti Lakimies,PajukangasOTM,KTMLaihianLakiOy064770888 Veroneuvonta Rahoitus Lakiasiaineuvontaneuvontapalvelut

Jannica yrityskaupatLiikejuridiikanBouchtasiantuntija,OTMKPMGOY0401848863rakennejärjestelyt,yhtiöoikeussopimusoikeus,finanssialansääntely

Julkiset hankinnat Laatuasiat

Opsec

Tapani Enerlo-palvelutInsinööriMäkeläKy050-4662233

Pekka Julkisiin050KiertoaKTMKallunkiOy5401609tarjouskilpailuihinosallistuminen

Riikka Ylikangas kasvu- ja kansainvälistymisenvienti-Etelä-PohjanmaankansainvälistymiskoordinaattoriELY-keskus0295027578jakansainvälistymisneuvontarahoitusneuvontaja–tukikansainvälistymistapahtumatohjaustietolähteisiinjayhteistyökumppaneidenpalveluihin

Yrityskummi Kiinteistöarviointi Juhani YhteyskummiHihnala Suomen Yrityskummit, Etelä-Pohjanmaa 0500 565 947 neuvontapalvelutmarkkinoinninHarhaanjohtavantorjunta Hannu Juutti Auktorisoitu kiinteistöarvioija H&J Group Kiinteistöjen0407146683Oyarvonmääritykset Elina HR-konsultti/yrittäjä,Harju KTM HR Roihu Consulting Oy 040 724 9985 Työsuhteen elinkaari Henkilöstön kehittäminen ja HR-järjestelmätHenkilöstösuunnitelmatpalkitseminenTyösuojelujaraportointiTyönantajakuvaTyöhyvinvointiStrateginenHR

Anne HankintaneuvontaEtelä-PohjanmaanHankintaneuvojaNiemiYrittäjät0400661635yrittäjillejahankintayksiköilleJulkisiintarjouskilpailuihinosallistuminen

Matti energiatehokkuus,perusasioidenenergiankäyttöönThermopolisAlakoskelaOy0444384200liittyvienkartoittaminentaloudellisuus ja ympäristöystävällisyys

Jari Tietosuojavastaava,Ala-Varvi yrittäjä Oy 020 198 tietosuojalainsäädäntö6699jahenkilötietojenkäsittelytietosuojasopimuksetIT-hankinnatjasopimukset

Noora Hakemisto-Etelä-PohjanmaanMykkänenYrittäjät0504377156jadomainhuijaukset,valelaskut,harhaanjohtavapuhelinmyynti

25YRITTÄVÄ LAKEUS Tietorikollisuus Energiankäyttö Sähkökilpailutus

Yritysten ja kiinteistöjen sähkönhankinta: kilpailutus ja siirtokustannusten optimointi sekä aurinkosähkö.

Kansainvälistymisneuvonta HR-konsultointi Marko Luoma MT Xport Consultans Oy 045 880 3770 uudet markkinat tiedon kansainvälistenmarkkinaselvityksethankkiminenjakelukanavienja kumppani verkoston kansainvälisetkehittäminenmessut Nikolai AsianajotoimistoLakimiesJuferevLegistum Oy 0207 424 481 Baltianmaiden ja Venäjän lainsäädäntö kansainvälinenyritysjärjestelytsopimuksetkauppa kielet: suomi, eesti, venäjä, englanti

Tuomo Sirniö TS laatu-,044Laatupalvelu0704441ympäristösekätyöturvallisuusjärjestelmä-jaCE-merkintäneuvonta

kauppojenArvonmääritykset0400664237Petäjähoitoostajantai asiantuntijana

Matti KonsulttitoimistoKuvajaMAT-RA OY 0400 264 867

yrityksen osto tai myynti

RMPTyönohjaajaPsykoterapeuttiSTORYMaster-TSC®MotivaatiovalmentajaHautamäkiTrainingOy0401495157Arkisinklo9-16Henkinenhyvinvointi

PwC

OmistajanvaihdosasiantuntijaRantaEtelä-PohjanmaanYrittäjät0505939739yrityskaupatsukupolvenvaihdos

Kaisa Ala-KorpelaKLT

Erkki

Omistajanvaihdosneuvonta

Kari Rantala omistajanvaihdoksiinomistajayrittäjäpalvelut0503835466liittyvätarvonmäärityksetkauppakirjatverotuskysymykset

IlmajoenkauppakirjatomistajanvaihdoksiinYrityspalvelu/Kate-laskenta0103202150Kirjanpitoliittyvätarvonmäärityksetjaverotuskysymyksetmuutyritysjärjestelyt

Jari Hautamäki

Sakari Joensuu

omistajanvaihdosasiantuntijat

myyjän

kasvun ja uudistumisen asiantuntija Sosionomi YAMK ET.

Jorma

Talous- ja yritysten0500veroasiantuntijayrittäjäJosakOy368021vero-,talous-jayhtiöoikeudellisetasiatomistajanvaihdokse

Pentti EkonomitoimistoLahtiPentti Lahti Oy

Tilintarkastus Mikko Sillanpää Oy 040 500

Päivi Kallio HT, KLT KMV Tilitaito Oy 050 5865 omistajanvaihdoksen165 eri yhtiöoikeudellisettoteutustavattoimenpiteetennakoivatrahoitusjärjestelytviranomaisilmoituksetrekisteröinnitHT-tilintarkastajanlausunnot

Jouni osakassopimuksetrakennejärjestelyt040VaratuomariSivunenLeckléOy7145595yrityskaupatyhtiöoikeus,sopimusoikeus

MikkoKHTSillanpää

26 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

omistajanvaihdoksettilintarkastukset6629lausunnotveropalvelutyritysjärjestelyt

0400 666 159 yritysten omistajanvaihdostenarvonmäärityksetsuunnittelu ja toteutus kokonaisuutena 25 v kokemuksella

Esa-Pekka Luokkamäki HTM, LKV, LVV Tilitoimisto Luokkamäki 040 700 yrittäjänVerokonsultointi2021velkaneuvojahenkinenneuvonta

Lisätietoja tehtävästä antaa järjestökoordinaattori Noora Mykkänen, noora.mykkanen@yrittajat, 0504377156. Laitahan hakemus ja cv meille 9.10. mennessä sähköpostilla epy@yrittajat.fi!

OLETKO SINÄ ETSIMÄMME MYYNTITYKKI JÄSENHANKINNAN TUEKSI?

Haemme jäsenhankintaan lisävahvistusta. Tehtävänäsi on hankkia meille lisää jäseniä kertomalla yrittäjille jäsenyytemme tarjoamista hyödyistä, eduista sekä järjestön merkityksestä yrittäjyydelle.

Olisitko valmis tekemään lisäbisnestä oman yritystoimintasi ohella yrittäjätyönä?

Työ tapahtuu puhelimitse. Opastamme sinut tehtävään ja tukea saat aina tarvittaessa toimistolta. Saat käyttöösi valmiit soittolistat. Toivomme valmiutta päivittäiseen työskentelyyn soittomääristä riippuen. Tehtävästä maksetaan hankintapalkkio.

Kaikissa juhlapuheissa tuotiin esiin, miten Välikangas paneutuu huolellisesti asioihin ja on tarpeen tullen valmis myös kyseenalaistamaan asioita, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Samaa toteaa myös hänen tyttärensä San na Heikkilä Jari Välikangas Oy:n historiikis sa:

Alahärmäläinen Välikangas oli vain 20-vuotias, kun hän vuonna 1978 otti kul jetusalalla toimivan perheyrityksen veto vastuulleen isänsä Ensio Välikankaan me nehdyttyäNuorelleäkillisesti.pojalle tuo oli iso asia jatkaa yritystä niin nuorena. Näin jälkikä teen ajateltuna se oli ainut ja oikea päätös jatkaa sukumme yritystä, Välikangas to teaa.Välikankaan johdolla yrityksestä on kas vanut yksi maan suurimmista polttoainei den jakelua harjoittavista yrityksistä.

Tällä hetkellä yritys tekee ADR-kulje tuksia yhdellätoista autolla ja työllistää 35 työntekijää.Välikangas on ollut yksi maan ensim mäisistä liikennealan yrittäjistä, joka on määrätietoisesti kehittänyt yritystä ja sen kalustoa sekä kouluttanut myös työnteki jöitään laajasti ympäristöä huomioivaan toimintakulttuuriin.Perheyritysonsiirtynyt sukupolvenvaih doksen myötä neljänteen sukupolveen. Ja rin tytär Sanna Heikkilä on työskennellyt toimitusjohtajana vuodesta 2020 asti.

”Olen myös isältä oppinut, että aina ei pidä tyytyä siihen ensimmäiseen vas taukseen, etenkin jos se on, että ’ei on nistu’. Voi kysyä, että no miksei onnistu, tehdä jatkokysymyksiä.”

- Yrittäjien oma järjestö hoitaa isoja asioita, kuten edunvalvontaa ja lainsää däntöasioita jokaisen yrittäjän ja yrityk sen hyväksi. Jokaisen yrittäjän pitäisi ymmärtää, mitä lainsäädännön kautta saadaan aikaan niin hyvässä kuin pa hassa. Meidän puolustuskoneistomme pitää yrittäjien puolia, ettei tehtäisi kovin surkeita lakeja, jotka syövät yrittäjyyden edellytyksiä. Edunvalvonta ja vaikuttami nen ovat sellaisia asioita, jotka eivät vält tämättä näy julkisuudessa, mutta töitä tehdään järjestössä kuitenkin koko ajan yrittäjyyden eteen. Mitä enemmän meitä jäseniä on, sitä paremmat mahdollisuu det järjestöllä on vaikuttaa, Välikangas taustoittaa järjestön merkitystä yrittäjyy delle.Unohtaa ei sovi myöskään järjestön tar joamia konkreettisia hyötyjä.

Vuoteen 1997 saakka yritys kuljetti öljyn lisäksi myös muun muassa soraa, peru naa, viljaa, lannoitteita, kalkkia ja elintar¬ vikkeita, kunnes tehtiin päätös keskittyä pelkästään öljyn ajoon.

Yrittäjyyden lisäksi Välikangas on tehnyt arvokasta vaikuttamistyötä niin kotikau punkinsa kuin yrittäjyyden ja liikenteen eteen koko Suomessa.

Oman yritystoimintansa ohella Väli kangas on toiminut yrittäjäjärjestön eri tehtävissä paikallisella, alueellisella ja val takunnallisella tasolla. Lukuisia luottamus tehtäviä on ollut niin Alahärmän Yrittäjissä, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjissä kuin Suomen Yrittäjissäkin.Välikangas kannustaa jokaista yrittäjää miettimään jäsenyyden merkitystä, vaikka yhtäkkiseltään voisi tuntua, ettei siitä juuri itselle ole hyötyä.

tuttaa Välikangas jäsenyyden tarjoamista hyödyistä.Välikangas on ollut keskeinen vaikuttaja sekä alueellisella että valtakunnallisella ta solla myös Suomen Kuljetus ja logistiikka SKAL ry:ssä. Hän toimii tällä hetkellä toista kautta 1. varapuheenjohtajana.

Aktiivista vaikuttamistyötä

- Yrittäjänä olen oppinut, että tulojen pitää olla menoja suuremmat ja tämä sama pätee kaupungin taloudessakin. Ve rotulot ovat kaupungin merkittävin tulon lähde ja on mietittävä, mistä niitä saadaan lisää muilla tavoin, kuin veronkorotuksilla. Kaikessa päätöksenteossa täytyy ottaa huomioon yritysvaikutusten arviointi ja tehtävä hankinnat siten, että myös pienil lä paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota tuotteitaan ja palveluitaan. Näillä keinoilla paikalliset yritykset kasvavat ja toimivat lähipalvelut säilyvät. Nämä taas lisäävät työpaikkoja, verotuloja ja kau pungin elinvoimaa asukkaiden hyväksi, JariTasavallankertoo.

Presidentin avoimen kirjeen yrittäjäneuvokselle luovutti kansanedusta ja Paula Risikko Park Hotel Härmässä hei näkuussa pidetyssä neuvosjuhlassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt yrittäjä Jari Välikankaalle yrittäjäneuvoksen arvonimen.

JARIYRITTÄJÄNEUVOSVÄLIKANKAASTA

- Meillä on äärimmäisen laadukkaat neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, jotka ovat jokaisen jäsenen saatavilla ja apua saa niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Osallistumalla aktiivisesti koulutuksiin ja tapahtumiin, saa varsinaisen aiheen lisäksi myös laajennettua verkostojaan sekä vertaistukea muilta yrittäjiltä, muis

TEKSTI: NOORA MYKKÄNEN KUVA: NOORA MYKKÄNEN

29YRITTÄVÄ LAKEUS

Myös politiikka on tullut Välikankaalle tu tuksi. Hän on kotikaupunkinsa Kauhavan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja valtuuston jäsen.

- Kysyin kolmelta tyttäreltäni joita kin vuosia sitten, että löytyykö heistä yrityksellemme jatkajaa vai miten ede tään. Jenna ja Veera ilmoittivat omat vastauksensa melko pian, mutta Sanna jäi pohtimaan asiaa pidemmäksi aikaa. Lopulta hän päätyi hienoon ratkaisuun jatkaa yrityksemme toimintaa, vaikkakin se tarkoitti luopumista hänen silloisesta työstään lukion ruotsin kielen lehtorina, Välikangas kertoo kiitollisena.

Ilmoitetut hinnat ovat arvonlisäverottomia. Lumikuorma-alue 250 kg/m2 RAKENNUSPAKETTI 15x301 Yhteensä 3 67 000 € KOKONAISNELIÖT 450 M² 816 €/m² 18x30 Yhteensä 418 000 € KOKONAISNELIÖT 540 M² 774 €/m² 18x42 Yhteensä 546 000 € KOKONAISNELIÖT 756 M² 722 €/m² 20x42 Yhteensä 594 000 € KOKONAISNELIÖT 840 M² 707 €/m² RAKENNUSPAKETTI 2 RAKENNUSPAKETTI 3 RAKENNUSPAKETTI 4 RAKENNUSPAKETTI 5 15x36 Yhteensä 421 000 € KOKONAISNELIÖT 540 M² 780 €/m² 18x36 Yhteensä 482 000 € KOKONAISNELIÖT 648 M² 744 €/m² 20x36 Yhteensä 526 000 € KOKONAISNELIÖT 720 M² 731 €/m² 20x48 Yhteensä 657 000 € KOKONAISNELIÖT 960 M² 684 €/m² RAKENNUSPAKETTI 6 RAKENNUSPAKETTI 7 RAKENNUSPAKETTI 8 ILMOITUS

Q Pelti-eriste-pelti, IPN / QC

LATTIA

Q 3 kpl 4,5 x 4,5 m katon mukaisesti avautuva

Q Tarvittavat listoitukset

NOSTO-OVET

Q Lämmityksen lämmöntuotto (putkitus lattiassa sis. Conexx® toimitukseen)

Q Teräsovet galvanoitu sekä maalattu

Q Lumiesteet

Q 8 x 150 mm verkotus

Q 4 kpl voimavirtapistoketta

Q Savunpoisto

Q Kattokulma 15 astetta

TOIMISTO-OSA

Q 100 mm Finnfoam eriste

PERUSTUKSET

Q Kynnyspellitys ulko-ovissa

Q P2 paloluokan puolilämmin rakennus

SÄHKÖ / TOIMISTO

KÄYNTIOVET

Q Sähköllä ja kaukosäädöllä

Q 5 kpl 2000 x 1200

Q 6 kpl valovirtapistoketta

Q Betonimassat

Q Tarvittavat listoitukset

Q Eristetyt sandwich-elementit tasolle +750 mm

Q Muotit

Q Keittiökalusteet, uuni, liesi ja jääkaappi

KATTO

LVI

Q Lämpökarmi

Q Sähkö- ja vesiliittymät tontille

RUNKO

Q Portaat sekä kaiteet parvelle

Q 2 kpl 1000 x 1200

Q 1 kpl 1120 x 2300 ikkunalla

Q IPE teräsrunko

Q WC kalusteet

Q 10 kpl valovirtapistoketta

Q Tarvittavat listoitukset ja tiivistykset

Q Lupakuvapaketti ilman asemakuvaa

SEINÄT

Q Esitys-, rakenne- ja asennuspiirustukset

Q Maanrakennus-, täyttö- ja piha-aluetyöt

Q Ulko- ja palo-ovet sisältävät ovipumput

Q 2. kerroksen kantava rakenne

BETONISET SOKKELIELEMENTIT

IKKUNAT

Q Halliosan lattiakaivot 2 kpl

Q Raudoitukset

SADEVESIJÄRJESTELMÄ

Q Tontti ja rakennuslupa

Q Lämpöelementti-ikkunat

Q Teollisuusovet

Q 42 m² toimisto sisältää wc:n sekä teknisen tilan

Q 150 mm lattiavalu sisältäen betonit

31YRITTÄVÄ LAKEUS

Q Pelti-eriste-pelti, IPN / QC

Q Tarvittavat listoitukset

Q Sähkösuunnitelmat

Q Ryhmäkeskus

Q WC ovi

Q Juotosmassat

Q Tarvittavat listoitukset ja tiivistykset

Q Putkitus lattialämmitykselle sekä jakotukki

ASIAKKAAN OSUUS

SÄHKÖ / HALLIOSA

KAIKKI ESIMERKKIPAKETIT PITÄVÄT SISÄLLÄÄN

Q 2 kpl 1400 x 2300

Q Väliseinässä 2 kpl 1120 x 2300 EI30 palo-ovet

Q Vahvistetut ovipaneelit

Q Rännit, syöksyt ja kiinnikkeet

SUUNNITELMAT

Q Tarvittavat listoitukset ja tiivistykset

Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 2 000 euroa bruttona kertoi ansaitsevansa 36 prosenttia. Vastaava lukema oli vuoden 2019 kyselyssä 41 prosenttia ja vuonna

– Pisintä työviikkoa tekevät yrittäjät pi

tävät myös vähiten lomaa. Tämän lisäksi heillä tuntuu olevan enemmän haasteita jaksamisen kanssa. Vastaajien joukossa kytee siis jaksamispommi, joka lauetes saan tuhoaa sekä yksittäisen yrittäjien terveyden ja yritystoiminnan, voi viedä mukanaan myös muiden yrittäjien toi mintaa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Suomen Yrittäjistä toteaa.

Koronakriisi jätti jäljen kasvuhaluihin

Kasvuhalukkuus%).

Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen van hemman puolisolle.

– Yksinyrittäjien tulotaso on edelleen matala, lähes puolet tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Yksinyrittäjissä on valtavasti osaamista ja asiantuntijuutta. Yrittäjän itsensä arvo ja työn arvo tulee muistaa palveluiden ja tavaran hinnoitte lussa, kertoo Hämeenniemi.

2016 45 prosenttia.

Työterveyshuolto on edelleen käytössä vain pienellä osalla yksinyrittäjistä, sillä 68 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole jär jestänyt itselleen työterveyshuoltoa.

Miehistä puolet vastasi, ettei pitänyt lain kaan perhevapaita. Naisista kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 20 Yrittäjä-äiditprosenttia.pitävätaiempaa paremmin perhevapaita, mutta isillä tilanne ei ole ko hentunut.Perhevapaauudistus astui voimaan elo kuussa 2022. Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiin tiön molemmille vanhemmille.

– Yksinyrittäjien tulotason kehitykses sä näkyy koulutustason nousu ja pitkään yksinyrittäjänä toimineiden osuuden kas vu. Yli 10 vuotta yrittäjänä toimineiden osuus on noussut edelliseen kyselyyn verrattuna kymmenellä prosenttiyksiköl lä, sanoo Hämeenniemi.

– Joustot mahdollistavat myös yrittä jille paremmin perhevapaiden pitämisen, yrittämisen ja perheen yhdistämisen. Tämä on ollut tavoitteemme koko perhe vapaiden uudistamisesta käydyn keskus telun ajan, Hämeenniemi jatkaa.

Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteen sovittamisen haaste on erityisen suurta yksinyrittäjillä, osoittaa Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely. Kaikista vastaajista kolmannes ilmoitti, ettei ole pitänyt perhevapaita lainkaan. Tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, sillä vuoden 2019 kyselyssä osuus oli 38 prosenttia.

”Vastaajien joukossa kytee jaksamispommi”

Yksinyrittäjien ansiotaso on jatkanut loivaa nousua

on laskenut kaikilla toimialoilla, mutta voimakkainta lasku on ollut rakentamisen toimialalla. Kovinta kasvuhalukkuutta on kaupan toimialalla, jossa 68 prosenttia ilmoittaa tavoittele vansa voimakasta tai maltillista kasvua

32 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Maltillista tai voimakasta kasvua tavoit telee vastaajista 56 prosenttia. Edellisessä vuoden 2019 kyselyssä kasvua tavoitteli 11 prosenttiyksikköä suurempi joukko. Tär keimmäksi kasvukeinoksi arvioitiin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen (37 %), verkostoituminen kumppaneiden kanssa (36 %) ja työntekijän palkkaami nen (34

– Moni yrittäjäperhe ei ole voinut en nen juurikaan hyödyntää perhevapaita. Nyt siihen avautuu parempia mahdolli suuksia. Tämä on tärkeä muutos parem paan, Suomen Yrittäjistä toimialapäällik kö Mika Hämeenniemi sanoo.

TEKSTI: CARITA PÄNKÄLÄ

Erityisesti naisilla työterveyshuolto on käytössä harvoin, sillä osuus on vain 21 prosenttia, kun vastaava osuus miehillä oli 34 prosenttia.

Kun mukaan otetaan osa-aikaisesti toimivat yksinyrittäjät, alle 2 000 euroa tienaavien osuus nousee 44 prosenttiin. Tässäkin kehitys on loivasti parempaan, sillä osuus oli 48 prosenttia vuonna 2019 ja kolme vuotta aiemmin 51 prosenttia.

YKSINYRITTÄJÄKYSELY 2022: YKSINYRITTÄJIEN ANSIOTASO PARANTUNUT, PERHEVAPAITA PIDETÄÄN VÄHÄN

Jaksamisessa yksinyrittäjät jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: 54 prosenttia vastasi kärsineensä jaksamisen haasteista jossakin vaiheessa, 46 prosentilla ei ole ol lut haasteita Jaksamisenollut.haasteita kokeneesta jou kosta puolestaan 27 prosenttia vastasi, ettei ole hakenut apua. Tyypillisiä syitä tälle ovat, että yrittäjä ei tiedä, mistä apua olisi saatavilla tai sen hakemiselle ei ole aikaa.

Näin kysyttiin

Etelä-Pohjanmaalla yli 10 vuotta yrittäjänä toimineita oli vastanneista 58 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin koko maan vastaajissa. Toimi nimi oli selkeästi yleisin yhtiömuoto. Ete lä-Pohjanmaan vastaajissa korostui myös sivutoimisten yrittäjien määrä, 20 prosent tia vastanneista. Vastaajista 64 prosenttia yrittää toiminimen kautta ja osakeyhtiön muodossa vain 28 prosenttia. Vastaavasti koko maassa osayhtiön osuus on 49 pro senttia ja toiminimen 46 prosenttia.

Yksinyrittäjät varautuvat vanhuuden päi viin monin eri tavoin. Sijoitustoiminnalla yrittäjyyden jälkeiseen elämään varautuu lähes puolet (48 %). Osuus on kasvanut vuoden 2019 kyselystä 11 prosenttiyksi köllä. Säästämällä rahaa ilmoittaa varau tuvansa kolmannes yksinyrittäjistä. Vain 31 prosenttia yksinyrittäjistä kertoi maksa vansa riittävästi YEL-maksua.

Yli 10 vuotta yrittäjänä toimineita on 48 prosenttia, 3–10 vuotta toimineita 37 pro senttia ja alle kolme vuotta toimineita 15 prosenttia.

Suomen Yrittäjät toteuttaa Yksinyrittäjäky selyn joka kolmas vuosi. Kyselyyn vastasi keväällä 2022 yhteensä 2 290 yksinyrittä jää. Kyselyn vastausaika oli 19.4-3.5.2022.

– Yrittäjät on esittänyt kannusteita ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle. Tällä hetkellä on käynnissä yksinyrittäjille suunnattu rekrytointitukikokeilu. Tässä kyselyssä 45 prosenttia ilmoitti mahdol lisesti työllistävänsä, mikäli saisi kokeilun mukaisen tuen. Kahdeksalla prosentilla työllistäminen on juuri nyt ajankohtaista, toimialapäällikkö Hämeenniemi sanoo.

– Yksinyrittäjissä on yhä enemmän yli 55-vuotiaita ja samanaikaisesti sijoitus toiminta on yleisempää kuin aiemmin. Tähän sisältyy valtava riski, kun katso taan vaikkapa tämän vuoden laskevaa kurssikehitystä ja epävarmuutta osake markkinoilla, Hämeenniemi sanoo. Yhä useampi yksinyrittäjä varautuu yrit täjyyden jälkeiseen aikaan sijoitustoimin nalla ja säästämällä rahaa. Luottamus YEL-maksun toimivuudelle on koetuksella. Ongelmana alhaisen YEL-maksun maksa misessa on se, että sen mukaan määräy tyy eläkkeen lisäksi yrittäjän kaikki sosiaa liturva.–Yksinyrittäjien sosiaaliturva on liian usein huteralla pohjalla ja ongelmia tulee yksinyrittäjän sairastuessa. Yksinyrittä jäkään ei ole kone, vaan joskus tapahtuu ikäviä ja yllättäviä tilanteita. Pahinta on, mikäli sairastuminen vie yrityksen talou den kuilun partaalle, Hämeenniemi sa Suomennoo. Yrittäjät on esittänyt, että sosiaa liturvan muodostumisen ehtoja on uudis tettava, jotta järjestelmä turvaa työuran aikaisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan sekä oikeudenmukaisen eläketurvan ker tymän.

Etelä-Pohjanmaan vastaajat tekevät kes kimääräistä pitempää työviikkoa. Vastaa jista yli 40 tuntia viikossa ilmoittaa teke vänsä 55 prosenttia vastaajista, kun koko maassa lukema on 46 prosenttia. Vastaa vasti yli 4 viikkoa vuodessa lomaa pitää 16 prosenttia vastanneista, kun koko maassa lukema on 24 prosenttia.

Yrittäjien top-10 kohdan ohjelma seuraavalle hallitukselle: 1. Yrittäjän eläkelakia (YEL) uudistettava. 2. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistettävä. 3. Yrittäjävähennys turvattava. 4. Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjille. 5. Yksinyrittäjien työterveyshuolto kuntoon. 6. Perhevapaajärjestelmän uudistuksen vaikutuksia seurattava. 7. Lapsenhoitajan palkan vähennysoikeus toiminimiyrittäjille. 8. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannusteita. 9. Yksinyrittäjien yritysten omistajanvaihdoksiin panostettava. 10. Maksuehtolakia kiristettävä.

33YRITTÄVÄ LAKEUS

Etelä-Pohjanmaan vastaajista kolman nes (33 %) ilmoitti, että mahdollisesti työl listäisi, mikäli saisi yksinyrittäjille suunna tun rekrytointitukikokeilun mukaisen tuen. Koko maassa vastaava lukema oli 12 pro senttiyksikköä korkeampi, 45 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan vastaajissa voimakasta tai maltillista kasvua ilmoittaa tavoittele vansa lähes puolet, 49 prosenttia, joka on hieman pienempi kuin keskimäärin koko maassa (56 %). Kasvun keinoina Ete lä-Pohjanmaan vastaajat ilmoittavat koko maata yleisemmin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen (Etelä-Poh janmaa 45 %, koko maa 37 %).

koetuksellaeläkejärjestelmäänLuottamus

Etelä-Pohjanmaa

(74 % v. 2019).

Vanhuuden päiviin varautumisessa Etelä-Pohjanmaan vastaajien luottamus YEL:n toimivuuteen on koetuksella koko maata enemmän, sillä vastaajista vain 27

Vastaajista 50,2 prosenttia on naisia, 49,1 prosenttia miehiä, muu 0,1 prosenttia ja 0,6 prosenttia ei halunnut ilmoittaa su kupuoltaan. Yli 55-vuotiaita on 45 prosent tia, 45–54-vuotiaita 30 prosenttia ja alle 35-vuotiaita noin seitsemän prosenttia.

prosenttia ilmoittaa maksavansa riittävästi YEL-maksua ja 51 prosenttia varautuu si joitustoiminnalla. Kiinnostuneita yrityksen myyntiin on Etelä-Pohjanmaan vastaajista 47 prosenttia, kun koko maassa lukema on hieman pienempi (41 %).

34 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Älä epäröi ottaa meihin yhteyttä, kun tarvitset neuvoa tai apua. Kysy esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta, reklamaatioista, harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä. Me autamme ammattitaidolla ja pidämme yrittäjien puolia! Ollaan yhteyksissä! Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 06 420 5000 | epy@yrittajat.fi YYrittäjä, rittäjä, olemme opuolellasi! lemme puolellasi! YYrittäjyyden rittäjyyden ppuolesta uolesta

1. Millaista toimintaa yhdistyksessänne on suunnitelmissa lähitulevaisuudessa?

YLIHÄRMÄ

2.toimintatavasta.Olemallayhteyksissä

JP Kiilunen, puheenjohtaja, Ähtärin Yrittäjät

3. Miksi yrittäjän kannattaa mielestäsi kuulua Yrittäjiin?

1. Joululehden tekeminen, lehti täyttää tänä vuonna 60 vuotta, joten kyseessä on siis juhlalehti. Muuten meillä on rauhallista. Normaali kevätretki siirtyi kesäret keen, pikkujouluretkeä olemme suunnittelemassa. Lisäksi luvassa on yrittäjyys kasvatusta yläkoululaisille, käydään puhumassa yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä

35YRITTÄVÄ LAKEUS

KUULUMISIA PAIKALLISYHDISTYKSILTÄ

1. Syyskuussa meillä on vuosikokous, jonka järjestämme paikallisessa elokuvateat terissa ja katsomme kokouksen päätteeksi ensi-illassa olevan elokuvan Häät ennen hautajaisia. Lokakuussa järjestämme yhdistyksen tasakymmeniä täyttäville jäsenille tilaisuuden, jonka lisäksi meillä on vuoden toinen Yrittäjäaamiainen kaupungin kans sa. Marraskuussa näillä näkymin pidetään joulunavaus.

kuntapäättäjien kanssa, samoin viranhaltijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä yrittäjien ja kunnan eteen.

Matias Keskinen, puheenjohtaja, Ylihärmän Yrittäjät

2. Hallituksestamme neljä jäsentä on luottamushenkilöinä, joten olemme jo muu tenkin paljon mukana päätöksenteossa. Mutta muutenkin meillä osallistuu elinvoi makoordinaattorin lisäksi myös kaupunginjohtaja usein hallituksen kokouksiimme.

ÄHTÄRI

3. Jo pelkästään Suomen Yrittäjien edunvalvonta tekee niin paljon työtä, että siitä jo kaisen yrittäjän kannattaa maksaa. Yrittäjistä saa myös tukea ja verkostoja, joita jokai nen yrittäjä ainakin joskus tarvitsee.

2. Miten hoidatte yrittäjien edunvalvontaa kuntapäättäjien suuntaan?

3. Ehdottomasti verkostoituminen ja neuvontapalvelut

36 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Eduskuntavaalien häämöttäessä olisi koko YEL-järjestelmän uudistaminen otettava keskusteluun. Miksi ei esimerkiksi eroteta so siaaliturvaa ja takuueläkkeen osaa YEL-maksusta pois ja anneta lopulle osuudelle yrittäjälle isompi vapaus valita mihin eläkevaransa sijoittaa? Mitä nopeammin tähän reagoitaisiin, sitä vähemmän maksukuilua pääsisi syntymään. On selvää, että 50 vuotta vanhan jär jestelmän uudistamisessa menisi vuosikausia.

Mihin unohtuu päättäjiltä se taloustieteellinen seikka, että kilpaillut markkinat hoitavat asiat tehokkaimmin? Julkisuudessa on kerrottu viime aikoina isoista epäonnistumisista Inhouse-yhtiöiden osalta.

Jussi Etelä-PohjamaanVarapuheenjohtajaEväsojaYrittäjät

Tuulahdus työvaliokunnasta

ELINKEINOPOLITIIKASTAAJANKOHTAISTA

Jatkossa meidän kaikkien tulee kannustaa päättäjiä edistämään politiikkaa, jossa palvelut ja tuotteet hankitaan avoimesti yrityksiltä. Hankintojen kilpailuttaminen hinnalla ja laadulla on tärkeä osa julkisten varojen vastuullista käyttöä ja veronmaksajien etu. Julkisen sektorin päätöksiä tehtäessä kannattaa ennemmin luoda kasvualustoja ja toimintaedellytyksiä yrityksille, kuin pyörittää itse liiketoimintaa. Yrityselämän rattaiden pyörimiseksi tulee huolehtia, ettei julkisen sektorin velkaantumisen taakka näivetä taloudellista Kaikestatoimeliaisuutta.huolimatta, eteläpohjalainen yrittäjä käärii hihat ja tarttuu haasteisiin.

työvaliokunnassa omalle vastuulleni elinkeinopolitiikan seuraamisen. Aiheena elinkeinopolitiikka on laaja. Siihen nivoutuvia asioita on paljon ja se käsittää mielestäni kaiken, joka vaikuttaa yrittämisen edellytyksiin ja kannustavuuteen. Suurimpana meneillään olevana asiana on tunteita nostattanut YEL. Siitä on esitetty monenlaisia mielipiteitä ja laskelmia. Osa äänekkäimmistä huuteluista perustuu väärään tietoon tai tahalliseen väärinymmärtämiseen, mutta siitä huolimatta YEL-keskustelu on tärkeää.Kunyrittäjillä on herännyt huoli järjestelmää ja uudistusta kohtaan, ei sitä tunnetta voi väheksyä. Väistämättä tulee mieleen, että vir kamiestyönä tehdyn valmistelun aikana ei käyty riittävästi keskustelua yrityskentän kanssa.

Sain

Toinen ajankohtainen asia on julkiset hankinnat. Kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja hyvinvointialueilla on herännyt suorastaan vimma julkisomisteisten Inhouse-yhtiöiden käyttämiseen.

Kesällä on ollut riemastuttavaa lukea nuorista 4H -yrittäjistä ja pienistä kesä kioskin pitäjistä. Samalla avoimella ja en nakkoluulottomalla asenteella meidän tulisi hakea ratkaisuja vanhojen yritysten toiminnan jatkamiseen. Vanhaa sanontaa, että koko kylä kasvattaa, voisi laajentaa myös muotoon koko kylä yrittää.

vapaa harjoittaminen on paitsi perustuslain nojalla Suo messa turvattua myös suomalaisten vankasti arvostamaa. Toki välillä nousee kiivaitakin keskusteluita yrittäjyyden ase masta kuten YEL-keskustelun yhteydessä. Onneksi Suomen Yrittäjät tekee parhaansa vaikeiden asioiden selittämisessä ja pää töksentekoon vaikuttamisessa eduskun nan päättäjiin Yritystoiminnanpäin.arvostus näkyy muun muassa siinä, että Suomessa on varsin kattavat elinkeinoneuvontapalvelut kun ta- ja aluetasolla. Myös yritysten rahoitus järjestelmä on ollut toimivaa. Pankkien ja Finnveran yhteistyö yritysrahoituksessa on varsin saumatonta. Kehittämishankkeissa on mukana usein myös Ely-keskuksen eri avustukset täydentävänä rahoitusmuoto na. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristyminen on tuonut kuitenkin ongelmia, kun rahoitusta tarvitsevan vakuudet eivät aina

38 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Väestönriitä. ja yrittäjien ikääntyessä kuntien elinvoimaa uhkaa yritysten lopettaminen ja työpaikkojen väheneminen. Viimeisimmän pk-yritysbarometrin mukaan 48 % etelä pohjalaisyrityksistä suunnittelee omista janvaihdosta seuraavan 10 vuoden sisällä. Yritystoiminnan jatkamiseksi ja omistajan vaihdosten edistämiseksi 18 kuntaa Ete lä-Pohjanmaalla tukee rahoituksellaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien omistajan vaihdosneuvontaa. Omistajanvaihdospal veluissa autetaan niin yrityksen ostamises ta kiinnostuneita kuin myyjiä. Kuntalaisten kannalta lähipalveluiden säilyminen on tär keää, ettei asukkaiden tarvitsisi hakea niitä kaukaa kalliiden polttoainekustannusten aikana.Ostajia ei pienten kuntien pienille yrityk sille ole liikaa jonossa. Niin yritysten kuin kuntapäättäjien olisi hyvä havahtua siihen, miten paikallistasolla saadaan palvelut säi

Ostajien tavoittamiseksi käytetään aluksi niin sanottua hiljaista myyntiä eli yritys on esimerkiksi omistajanvaihdospalveluis samme asiakkaana ja katsotaan, jos palve lussamme jo on tai palveluumme hakeutuu se sopiva ostaja tai että ostaja löytyy muu ta kautta. E-P Yrittäjien omistajanvaihdos palvelu ei ole aktiivinen yritysvälittäjä vaan pyrkii edistämään yrityskauppoja järjestä mällä koulutuksia ja antamalla asiantunti ja-apua yritystoiminnan ostoa tai myyntiä suunnitteleville. Emme myöskään anna tarkkoja arvonmäärityksiä vaan kerrom me tavoista, joilla yrityksen kauppahintaa useimmiten lasketaan. Etelä-Pohjanmaalla palveluverkostoa täydentää Seinäjoen am mattikorkeakoulun aktiivinen rooli omista janvaihdoksiin liittyvän tiedon tuottajana ja koulutuksen järjestäjänä.

Yritystoiminnan

OMISTAJANVAIHDOKSISTA TUKEA ALUEIDEN ELINVOIMAAN

välittäjiä sekä konsultti- ja asianajotoimis toja. Isommat selkeän markkina-aseman saavuttaneet yritykset löytävät useim miten ostajan. Pienten yritysten kohdalla näin ei yhtä helposti käy. Pienissä kunnissa yritysten tulisi keskenäänkin pohtia voi taisiinko eri yritysten toimintaa säilyttää esimerkiksi siirtämällä toimintoja saman katon alle. Päivystysvuoroja jakamalla työ tä voisi helpottaa. Yhdessä tekemällä hen kinen jaksaminen helpottuisi ja työ voisi monipuolistua. Kahden yrittäjän on myös helpompi palkata apua yhdessä kuin kah den yrittäjän erikseen.

Yritysosto tulisi saada nykyistä merkit tävämmäksi vaihtoehdoksi yritystoimin taa suunnitteleville. Uusyritysneuvontaan asiakkaiksi hakeutuvat ovat yleensä jo päätöksensä tehneet ja päätyneet perus tamaan kokonaan uuden yrityksen aivan alusta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että al kuvuonna Uusyrityskeskus Neuvoa-anta van asiakkaista vain kuusi prosenttia suun nitteli yritysostoa. Kannattavien yritysten lopettaessa ostajien puutteessa valtava määrä taloudellista ja osaamispääomaa menetetään.Yrityskauppojen aktivoimiseksi Ete lä-Pohjanmaan Yrittäjät, Ilmajoen kunta sekä Alavuden ja Kurikan kaupungit järjes tävät Etelä-Pohjanmaan Yritysmarkkinat 8.10. Ilmajoella. Siellä ostajien ja myyjien on mahdollista kohdata toisensa. Ilmoit tautumisohjeet ja – linkki löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Kerron mielelläni tapahtu masta lisää. Ottakaa yhteyttä.

lytettyä, ellei ostajia yrityksiin löydy eri vä lityspalveluiden kautta. Lopettaminen on yrittäjälle usein se viimeinen vaihtoehto, ellei muuta ole keksitty. Paikalliset palvelut ovat tarpeen, jotta kunta säilyttäisi vetovoi mansa asuin- ja kesäasukaskuntana.

Ellei ostajaa hiljaisella myynnillä löydy, niin yrityksestä kerrotaan verkkopalveluis sa, joista yleisimmät ovat yritysporssi.fi ja firmakauppa.fi -palvelut. Jos toimintaa on harjoittanut yksittäinen elinkeinonharjoit taja, paikka voidaan ilmoittaa myös työ voimahallinnon työpaikkasivuille muiden itsensä työllistämisestä kiinnostuneiden löydettäväksi.Kunliiketoiminta on laajaa, sen myynti vaatii erityisosaamista. Tällöin myös hae taan parhaan kauppahinnan saamiseksi tietynlaista ostajaa. Tällöin etsinnässä voi olla toimintaansa alueellisesti laajenta maan haluava kilpailija tai yrityksen nykyi nen yhteistyökumppani tai toimija, joka voisi laajentaa toimialaansa saman arvo ketjun sisällä. Näissä tapauksissa käyte tään usein yrityskauppoihin erikoistuneita

TEKSTI: JORMA RANTA KUVA: NOORA MYKKÄNEN

JORMA OmistajanvaihdosasiantuntijaRANTA0505939739jorma.ranta@yrittajat.fi

• Myynti ja muut yrityksen tulot

Hyvä maksuvalmius on kestävän yritys toiminnan perusta ja siksi kassavirtaa on tärkeää seurata etupainotteisesti. Menes tyväkin yritys voi mennä konkurssiin, jos kassavirta pysyy pitkään negatiivisena, eli kuluja on enemmän kuin tuloja.

• Rahoitustulot, kuten lainaraha

Kassavirrasta

• Mahdolliset rahoitusmenot, kuten lainanlyhennykset

säännöllisestiSeuraayrityksesikassavirtaa Jos negatiivinen,kassavirtayrityksesiononsyytämiettiäyrityksenkulurakennetta.Negatiivinenkassavirtaakertooliiansuuristamenoista. ” ” ” ”

arvioidaan:Kassavirtalaskelmassa

Kun yrittäjä seuraa, miten paljon rahaa yrityksellä on milloinkin käytettävissä, pu hutaan kassavirralla johtamisesta. Rahan riittävyys ja yrityksen maksuvalmius ovat yrityksen taloudenhallinnan keskeisiä pe ruskysymyksiä. Siksi yrittäjän kannattaa seurata säännöllisesti yrityksensä kas savirtaa. Kassavirtaennusteen avulla voit suunnitella tulevaa, kun näet etukäteen, milloin sinulla on varaa tehdä investointeja ja milloin taas pitää ehkä kiristää vyötä.

40 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Rahan tulee riittää liiketoiminnan var sinaiseen pyörittämiseen, velkojen ja lai nojen lyhennyksiin sekä tulevaisuuden investointeihin. Unohtaa ei saa myöskään yrittäjän palkkaa, varsinkaan toiminimellä toimittaessa. Monesti yritysten vaikeuk sien taustalla on se, että kassavirtaa ei ole osattu ennustaa ja toimia ennusteen pe rusteella hyvissä ajoin.

Kassavirtalaskelma auttaa yrittäjää hahmottamaan, milloin lisärahoitus on tarpeen. Raha voi välillä huveta myös kannattavien yritysten kassassa. Esimer kiksi kasvu sitoo pääomaa, jolloin raha ei ole käytettävissä. Samoin kausiluontoisis sa liiketoiminnoissa tulot saattavat ajoittua tiettyyn vuodenaikaan, kun taas kiinteät kulut jakaantuvat tasaisemmin koko vuo den ajalle. Aloittavalle yrittäjälle juoksevia kuluja tulee heti yritystoiminnan alussa ja myynti ei aina ala niin suotuisasti kuin yrit täjä itse Kassavirtalaskelmatoivoisi. on tärkeä apuväline, kun yritys tarvitsee enemmän käyttöpää omaa. Kassavirran merkitys tulee ottaa huomioon etenkin, jos suunnitteilla on isompia investointeja, yrityksellä on paljon myyntisaamisia tai maksettavia palkkoja. Kassavirtalaskelma on tuloslaskelman ja taseen ohella kolmas yrityksen taloudenpi don peruslaskelma.

puhutaan paljon, mutta on hyvä ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa. Kassavirta kuvaa yrityk sesi rahaliikennettä eli rahaa, joka virtaa kassaan ja sieltä ulos. Kassavirtalaskelma kertoo paljonko sinulla on rahaa käytettä vissä juuri nyt laskujen, lainanlyhennysten ja palkkojen Kassavirtalaskelmassamaksuun. tarkastellaan ra han riittävyyttä yleensä kuukausitasolla. Myyntiin perustava tulorahoitus ja yrityk sen menot kannattaa arvioida mahdolli simman realistisesti. Kassavirtalaskelma on hyvä työkalu yrityksen maksukyvyn ylläpitämiseen. Se auttaa hahmottamaan yrityksesi juoksevia kuluja ja kiinteiden ku lujen määrää kuukausitasolla sekä varau tumaan tuleviin menoihin.

RIITTÄVÄTKÖMENOIHIN?TULOT

• Juoksevat kulut, kuten palkkamenot, vakuutusmaksut ja toimitilakulut

Jos kassavirtaennusteessa näkyy esi merkiksi, että kolmen kuukauden kuluttua yrityksen kassavirrassa on tulossa notkah dus, siihen ehtii reagoida, eikä notkahdus aiheuta kriisiä. Kuukausien varoajalla ehtii esimerkiksi neuvotella laskujen maksueh toja uusiksi tai hankkia tilapäistä rahoi tusta. Neuvotteluasema on parempi, kun siihen on reilusti aikaa. Jos rahoitusneu vottelut aloitetaan vasta, kun kassan pohja ammottaa jo tyhjyyttään, on todennäköis tä, että maksu- ja lainaehdot ovat heikom mat.

Kassavirta pitää yrittäjän hereillä

Kassavirran seuraamisen tärkeys korostuu monissa yrityksen vaiheissa

TEKSTI: CARITA PÄNKÄLÄ

• yrittajantalousapu.fi

Yrittäjän talousapu -palvelu neuvoo yrittäjiä talous- ja maksuvaikeuksiin tai esimerkiksi yrityksen kannattavuuden lisäämiseen liittyen. Toiminnan tavoitteena on, että yrittäjät havahtuisivat talousvaikeuksiin ajoissa ja uskaltaisivat hyödyntää heille tarkoitettuja palveluja.

Maksutonta ja luottamuksellista tukea

Palvelua valtakunnallisesti kolmella eri kielellä puhelimitse ja tarvittaessa henkilökohtaista tukea

Toiminnan tavoitteena on myös talousvaikeuksien ennaltaehkäisy ja yleiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen – tilapäiset vaikeudet ovat osa monen yrittäjän elämää. Niistä tulisi voida puhua avoi mesti ja ”Yrittäjällähäpeilemättä:onvastuuymmärtää yrityksensä taloutta ja sen tun nuslukuja. Mitä aikaisemmassa vaiheessa havaitset yrityksesi mahdolliset talous- ja maksuvaikeudet, sitä enemmän ja helpom pia toimenpiteitä on käytettävissä niiden korjaamiseen. Yrittäjän talousapuun voi olla yhteydessä yrittäjä tai yrittäjää auttava hen kilö. Yrittäjä voi olla talous- ja maksuvaikeuksissa tai pohtia rat kaisuja yrityksen talouden kehittämiseksi. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi, kun haluaa ymmärtää paremmin yrityksen talouden tilaa ja kehitystä, on huolissasi kannattavuudesta tai ei jaksa talousvaikeuksissa yksin ja oma jaksaminen huolettaa”, avaa

HANNAprojektipäällikköTARVAINEN

Puhelin- ja verkkopalvelun lisäksi yrittäjä saa tarvittaessa tuek seen alueellisen asiantuntijaverkoston eri puolilla Suomea. Aluei den asiantuntijat tarjoavat henkilökohtaista tukea yrittäjän lähellä. Yrittäjän talousapua koordinoi työ- ja elinkeinoministeriön ohjaa ma TE-asiakaspalvelukeskus. Palvelua kehitetään osana EU:n laa juista Early Warning -toimintamallia. Yrittäjän talousapu palvelee:

Aluekordinaattori CARITA järjestöpäällikköPÄNKÄLÄ

• suomeksi ma–pe klo 9–16.15 numerossa 0295 024 880 (pvm/mpm)

Yrittäjän talousapu -neuvontapalvelusta yrittäjä saa puhelimitse maksutonta ja luottamuksellista apua tilanteeseensa asiantunti joilta, jotka ovat perehtyneet erityisesti pk-yritysten talouteen ja yritysten terveyttämiseen. Asiantuntija tekee soittajalta saamien sa tietojen perusteella arvion yrityksen taloustilanteesta ja neuvoo yrittäjää. Usein apu löytyy yhden puhelinsoiton aikana. Osoittees ta yrittajantalousapu.fi yrittäjä löytää tietoa ja ohjeita yrityksen ta louteen liittyen.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry carita.pankala@yrittajat.fi0504685011

projektipäällikkö Hanna Tarvainen Suomen Yrittäjistä.

41YRITTÄVÄ LAKEUS

YRITTÄJÄN TALOUSAPU -PALVELU KANNUSTAA YRITTÄJIÄ REAGOIMAAN VAIKEUKSIIN AJOISSA

• In English Mon.–Fri. 9–16.15 0295 024 882 (pvm/mpm)

Toiminnan tavoitteena myös talousvaikeuksien ennaltaehkäisy ja asenteisiin vaikuttaminen

Suomen Yrittäjät 040 7511 hanna.tarvainen@yrittajat.fi166

Li sätietoja:

• på svenska to kl 9–16.15 0295 024 881 (pvm/mpm)

”Jos yrittäjä toimii ajoissa, yritystoiminta voidaan tar vittaessa myös lopettaa mahdollisimman pienin lisäkus tannuksin sekä yrittäjälle että koko yhteiskunnalle. Harva yrittäjä tietää, että yrityksen lopettamisesta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia”, kertoo palvelun taustalla olevan TE-asiakaspalvelukeskuksen kehityspäällikkö Jari Leskinen.

YRITYSKAUPPOIHINEVÄÄT

KORU-hankkeen tavoitteena on elintarvi kesektorin yritysten johdon, henkilöstön ja yrittäjien osaamisen lisääminen muutosti lanteissa. Hankkeen koulutuksilla vahvis tetaan ruokatuotteiden kehittämisessä ja valmistuksessa tarvittavaa osaamista, jolla vastataan nopeasti muuttuvien markkinoi den vaatimuksiin sekä eri asiakaspintojen

ja Turun yliopiston yhteis hanke KORU- koulutuksella (ESR) ruokamaakunta nousuun toteuttaa ilmaisia koulutuksia eteläpohjalaisille elin tarvikeyrityksille tai elintarvikealasta kiin nostuneille toimijoille, joilla on Y-tunnus. Ne sopivat myös julkisen tahon ylläpitämien, vuokrattavissa olevien pienkeittiöiden toimijoille, jotka valmistavat räätälöityjä laitteita elintarvikealalle. Koulutuksissa on vielä tilaa.

ETELÄ-POHJANMAAN

le. Ostajakouluun osallistuminen ei vaadi muuta ennakkotietoa kuin aidon kiinnos tuksen asiaan.

pilotoitiin tammikuussa uutta Ostajakoulun nimellä kulkevaa kokonaisuutta, jota on jatkossa tar koitus tarjota kerran vuodessa kaikille kiin nostuneille. SeAMKissa on jo yli 20 vuotta tehty omistajanvaihdoksiin ja sukupolven vaihdoksiin liittyvää tutkimus- ja kehittä mistyötä. Nyt Etelä-Pohjanmaan ja Pirkan maan liittojen kautta saatu EAKR-rahoitus mahdollisti ensimmäistä kertaa Ostaja koulu-konseptin toteuttamisen. Ostajakoulun perusajatuksena on yritys kauppoja hyödyntävän ajattelu- ja toimin tatavan synnyttäminen ja levittäminen. Yrityksen ostaminen yrittäjäksi ryhtymisen keinona on yllättävänkin vähän tunnettu, ja vaikka yrityskaupat kasvun keinona on yrittäjille tutumpi, etenkin pienissä yrityk sissä se saatetaan mieltää vain suurempi en yritysten mahdollisuudeksi.

Taina

Ostajakoulu koostuu viidestä tapaamises ta, joissa perehdytään pk-yritysten ostami seen eri näkökulmista. Teemoja ovat mm. ostokriteerit, johtamisen haasteet yritys ostossa ja arvonmääritys ostajan näkö kulmasta. Alustusten lisäksi tapaamisissa käydään keskusteluja ja kuullaan asian tuntijapuheenvuoroja. Tapaamisten välillä perehdytään valikoituihin materiaaleihin. Opintopisteitä tavoittelevat osallistujat te kevät lisäksi tehtäviä, joista koostamalla syntyy opintojakson suoritukseen tarvitta va portfolio.

Miten ostajakouluun pääsee mukaan?

Mitä ostajakoulu pitää sisällään?

Ostajakoulu antaa vahvat eväät miettiä yri tyksen ostamista omalla kohdalla. Ostaja

Kenelle ostajakoulu on tarkoitettu?

OSTAJAKOULUSTAYRITTÄJÄT

koulun käynyt tietää mitä yritystä ostaessa on osattava ottaa huomioon ja mitkä ovat mahdolliset sudenkuopat. Samalla kehit tyy näkemys siitä, minkälaiset ostokohteet vastaavat omia tavoitteita, minkälaiset ra hoitukset ovat realistisia ja miten kauppaa kannattaa lähteä tekemään.

RUOKAMAAKUNTAKORU-KOULUTUKSILLANOUSUUN

Ostajakoulu on tarkoitettu yritysostoa pohtiville, yrittäjille tai yrittäjäksi aikovil

SeAMKin

Osaamisen päivittämistä ja yhteistyöverkostoja

Lisätietoa:SeAMKprojektipäällikköSeppälä-Kolkkataina.seppala-kolkka@seamk.fi

42

Ostajakoulu toteutetaan jatkossa kerran vuodessa avoimen AMK:n opintona, jotta kaikki kiinnostuneet voivat osallistua. Tar jonnasta kerrotaan SeAMKin verkkosivuilla syksyn aikana.

Mitä hyötyä ostajakoulusta on?

SeAMKissa

kysyntään paikallisilla markkinoilla. Koulu tuksissa perehdytään mm. elintarviketoi minnan perusteisiin, tuotantohygieniaan, asiakastarpeen tunnistamiseen ja muu toskyvykkyyden lisäämiseen soveltuvilla laadunvarmistusmenetelmillä. Koulutuk set antavat valmiuksia elintarvikeyritysten työntekijöinä toimimiseen tai uuden ruo kayritystoiminnan rakentamiseen.

Juha Asiantuntija,Tall TKI AnmariSeAMK SeAMKYliopettajaViljamaa

että keskusteluillasi on aina jokin tavoite. Tämä saattaa kuu lostaa kliseiseltä neuvolta johtajalle ja esihenkilölle – silti se on hyvä muisti sääntö, kun viedään strategiaa käytännön tasolle. Kun johdat tavoitteellisesti ja viestit selkeästi, sinulla on lupa odottaa hyviä tu loksia tiimi- ja yksilötasolla.

Tutkimusympäristöt

Huolehdithan,

dukas perehdytys on niin ikään etukäteen suunniteltu prosessi vastuuhenkilöineen. Rekrytointi ja perehdytys ovat hyvin hoi dettuina tärkeimpiä yrityksen investointe Arvojenja. viestimisessä sanojen ja tekojen tulee kohdata organisaation kaikilla ta soilla. On yhdentekevää, mitä seinätaului hin on kirjattu arvoiksi, elleivät ne kohtaa toimintatapojen kanssa. Samaan tapaan strategia ei ole irrallaan arjesta, vaan hei jastuu toiminnan kautta.

Strategia kulkee mukana arjen johtamistilanteissa

Hanna KirjoittajaPunkaritoimii

kuuluvat olen naisena osana korkeakouluihin ja ne tukevat koko alueen innovaatiotoi mintaa. SeAMKissa on tällä hetkellä yli 20 erilaista tutkimusympäristöä, joihin kuu luu laboratorioita, simulaatiotiloja, tuote kehitysalustoja sekä muita fyysisiä laittei ta tai palveluja. New Knowledge Interface -hankkeessa on kehitetty ohjeita ja periaatteita tut kimusympäristöjen avoimuuden, vas

tuullisuuden sekä käytännön yhteistyön edistämiseksi. Kaikkien saatavilla olevat työskentelyohjeet edistävät tilojen teho kasta käyttöä. Yhteiset pelisäännöt tukevat lisäksi yritysten ja korkeakoulujen välistä Tutkimusympäristöissävuorovaikutusta. yritysten on mah dollista testata uusia menetelmiä, tuottei ta tai palveluita. Ajanmukaiset ympäristöt ovat tärkeä vetovoimaan vaikuttava tekijä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

43YRITTÄVÄ LAKEUS

Tavoitteena on, että korkeakoulujen tut kimusympäristöt ovat entistä laajemmin hyödynnettävissä ja toimivat koko alueen yhteiskehittämisen alustoina ja muodos tavat ympärilleen laajempia innovaatioe SeAMKtutkimus-Seliinakosysteemejä.Päällysahojainnovaatiojohtaja

TKI-asiantuntijana Seinäjoen am mattikorkeakoulussa Pienten yritysten ketterät stra tegiat -hankkeessa, jossa tavoitteena on tarjota ete läpohjalaisille pk-yrityksille strategia- ja digityökaluja sekä kehittää henkilöstöjohtamisen käytäntöjä

BUUSTIA TUTKIMUSYMPÄRISTÖISTÄYRITYKSIIN

TAVOITTEELLINEN JOHTAMINEN VIE STRATEGIAN KÄYTÄNTÖÖN

Strategiatyössä olennaista on saada jokai nen ymmärtämään, miten strategia toteu tuu hänen oman työnsä kautta. Sisäinen viestintä eri muodoissaan on tärkeä keino toistaa yhteisiä tavoitteita: Viikkopalaverit, kuukausipalaverit, tiedotteet, henkilöstö

julkaisut, intranet ja keskustelutilanteet –eri kanavat kertovat, mitä ja miksi on me neillään ja miten tavoitteisiin päästään. Osaamisen kehittämiseksi tulee määritel lä, millaista osaamista yrityksessä tarvi taan tulevaisuudessa ja mitä keinoja käy tetään tavoitteisiin pääsemiseksi. Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on tarjota hen kilöstölle esim. työkiertoa, koulutuksia ja urakehitystä sekä tukea monitaitoisuutta. Esihenkilön ja työntekijän välinen tärkein osaamisen johtamisen työkalu on kahden välinen keskustelu, jossa sovitaan yksilön tavoitteet sekä seurataan niiden toteutu Kunmista.rekrytoidaan uusia osaajia, strategiset tavoitteet määrittelevät, mihin tarpeeseen ja kuinka monta henkilöä palkataan. Laa

SATTUMIEN SUMMA VEI SEDUN ESIMIESKOULUTUKSEEN

Tähän tehtävään ja koulutukseen päätyminen oli sattumien summa. Olin aiemmin töissä varastol la, kun siirryimme tekemään töitä kolmen vuoron sijasta kahdessa vuorossa. Minusta tuli silloisen työparini kanssa ”kymppi” ja päällikkö kysyi kiin nostaisiko minua kouluttautua. Löysin Sedun Esi miesareenan ja aloitin opinnot.

Tutkinnon suorittaminen antoi Kujalalle tietoa ja näkökulmia uutta työtä varten. – Minulla oli run saasti opintoja perehdytykseen ja työlainsäädän töön liittyen, jonka koen mielenkiintoisena. Kaikes ta oppimastani ylitöihin, lomiin ja työsopimuksiin

44 ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

OSAAMISTA HENKILÖSTÖASIOIHIN

Tibnor motivoi työntekijöitään kouluttautumaan. Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkintoa opiskelee tällä hetkellä kahdeksan työntekijää.

- Paljon hyvää tietoa laajalta alarintamalta, tiivistää seinäjokinen Jarkko Kujala Tibnor Oy:stä kokemuksiaan Sedun esimiesvalmennuksesta. Kujala valmistui maalis kuussa työnjohtajaksi suorittaen tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon.

Jarkko Kujala teki töitä ’hallin puolella’ 17 vuotta ennen nykyistä työnjohtajan rooliaan. – Alussa oli vaikeaa ajatella itseään esimiehenä ja tehdä päätöksiä mutta pikkuhiljaa siihen on kasvanut ja oppinut.

Paria kuukautta ennen valmistumistaan Kujala aloitti työnjohtajan tehtävässä. – Työni on vaihte levaa ja täysin erilaista. Samojen asioiden parissa toki työskennellään mutta asioita katsotaan eri nä kökulmasta.

Olen työskennellyt Tibnorilla vuodesta 2004 ja nykyisessä roolissani työnjohtajana vuodesta 2022, Kujala Parts-myyntiäkertoo.tekevä Tibnor Oy valmistaa poltto-, plasma- ja laserleikkeitä. Seinäjoen tehtaalla tuo tannossa työskentelee noin 170 työntekijää.

POLKU ESIMIESASEMAAN

- Motivaatio opiskeluun on eri mitä nuorena. Opintojen aikana tuurasin työnjohtajia. Töissä oli opintoihin liittyviä projekteja, kuten tuotannon läpimenon kehittäminen. Otimme käyttöön myös työntekijöiden kehittämissuunnitelman, johon si sältyy työnkiertoa, lähtien liikkeelle osaamiskartoi tuksesta. Väki on tykännyt siitä - lisää vaihtelua ja vähentää haavoittuvuutta, kun kaikki osaavat teh dä kaikkea.

Työnantaja suhtautuu todella myötämielisesti, Kujala vahvistaa. – Työnjohtajan ja esimiestehtä vien opintoja suosittelen kaikille. Esimiesareenalla on myös hyviä teemoja perehdyttäjille.

Monia perheellisiä opintojen aloittaminen mieti tyttää aikataulujen vuoksi. Kujalalla opinnot työn ohessa sujuivat tosi hyvin.

liittyen on ollut hyötyä työssäni. Opiskelu sujui kivuttomasti, opinnot olivat hyvin suunniteltu ja ai kataulutOpiskelijoitapitivät. oli mukana eri aloilta ja kaikilla oli samoja haasteita työssään, puhuimme samoista asioista. Henkilöstöasioissa perustekeminen on samaa alasta Esimiesareenanriippumatta.kouluttajat saavat Kujalalta kii tosta. – Kaikilla tuntui olevan vuosien kokemus takanaan. Sellaista kysymystä ei tullut vastaan, jo hon he eivät olisi osanneet vastata.

TYÖN OHESSA TYÖTÄ KEHITTÄEN

Sedu maksaa elokuun alusta lähtien alle 20-vuotiaiden, vailla toisen asteen tutkin toa olevien nuorten oppisopimustyönan tajille korotettua koulutuskorvausta. Ko rotetun koulutuskorvauksen suuruus on ohjauksen tarpeesta riippuen 200 tai 300 € kuussa, jos opiskelija tekee koko perus tutkinnon tai suorittaa perustutkinnon lop puun oppisopimuksella. Tämä maksetaan normaalin koulutuskorvauksen lisäksi, joka keskimäärin on 120 € kuussa.

lutuskorvaus on siitäkin näkökulmasta pe Koulutuskorvauksenrusteltua.

■ Jos kyseessä on rekrytointi, maksetaan 300 € / kk

■ Jos kyseessä on hyvin nuori henkilö, jolla on vain vähän tai ei lainkaan työkokemusta, maksetaan 300 € / kk

■ Jos opiskelijalla on erityisen tuen suunnitelma, joka vaatii työpaikkaohjaajalta ohjausta normaalia enemmän, maksetaan 300 € / kk

■ Jos kyseessä maahanmuuttaja, jolla on haasteita suomen kielen kanssa, maksetaan 300 € / kk

Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, jossa seurataan koulutuskorvauksen kohdenta misen vaikutuksia nuorten, alle 20-vuotiai den, vailla toisen asteen tutkintoa olevien oppisopimusopiskelijoiden määrään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntä nyt lisärahoitusta enemmänvanjajaluunkoulutuskorvauksenoppisopimuskoulutuksenuudistamisenkokeitukemaannuortenkouluttautumistatyöllistymistä.Monestivaillakoulutustauseinmyösvaillatyökokemustaolenuorenohjaaminentyöpaikallavaatiiresurssia,jotenkorotettukou

KOROTETTUA KOULUTUSKORVAUSTA NUORTEN OPPISOPIMUSTYÖNANTAJILLELISÄTIETOJA: yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto, Sedu | p. 040 868 0800 | s-posti: satu.ahopelto@sedu.fi www.sedu.fi/fi/Tyoelamalle/Oppisopimus

summan määrittelys sä otetaan huomioon mm. seuraavat sei kat:

Koulutuskorvauksen teenonperustutkintoamuksentavanakoulutuskorvauksessasiten,määräaikaisesti(OKM/2021/92)19valtioneuvostonammatillisestaoppisopimuskoulutuksessamääräytymisestäsäädetäänkoulutuksestaannetunasetuksen(673/2017)§:ssä.Valtioneuvostonasetuksellakyseistäpykäläämuutettiinajalle1.1.2022 – 31.12.2024ettätyönantajallemaksettavassaonotettavakorottekijänähuomioon,josoppisopialoituspäivänäammatillistasuorittavaopiskelijaalle20-vuotiasjavaillatoisenastutkintoa.

45YRITTÄVÄ LAKEUS HAKIJAPALVELUT p. 040 830 hakijapalvelut@sedu.fi2275 www.sedu.fi

Ratkaisuissa hyödynnämme oman asiantuntijuutemme ja yhteis työkumppaneidemme osaamisen. Muotoilemme tarpeen mukaiset kokonaisuudet yhdessä yrityksen kanssa ja varmistamme täyden hyödyn yrityksen kehittämisen polulle.

– uusi ketterä tapa käynnistää yrityksen kehittäminen

SYO-ratkaisupalvelut yrityksille

että tekeminen on tuottavaa. Koulutus tuo ymmärrystä siitä, miksi joitain asioita on tehtävä, vaikka se ei hallin puolella aina tuntuisikaan järkevältä.” Jari toimitusjohtaja,Viertola yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja, NORTECH METAL OY

SEURAA MEITÄ SOMESSA: Facebook | Instagram | LinkedIn | YouTube | Twitter SYO.FI

Meiltä löydät ratkaisut, olipa kyseessä sitten uuden liike toiminnan suunnittelu, työvoiman rekrytointi, henkilöstön kehittäminen tai johtoryhmän yhteenhitsaaminen.

Voit olla meihin yhteydessä kaikissa yrityksen kehittämisen kysy myksissä!

Autamme yritystäsi kehittymään liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Tarjoamme osaamisen kehittämisen palveluita täsmäräätälöitynä erilaisiin tilanteisiin.

Vesa

Tavoitteena huippuesimiestyö? Kasvua markkinoinnilla? Digi taalisuus haltuun? Tulosta taloon? Kerro meille tavoite, niin löydetään yhdessä ratkaisu!

Yritystäsi varten

Me otamme vastuun myös toteutuksesta – yksityiskohtia myöten.

” Hyvällä johtamistyöskentelyllä varmistetaan,

Yritys kehittyy kanssamme

Hildén 040vesa.hilden@syo.fiSuomenasiakkuuspäällikköYrittäjäopisto5422136

Sanna Möller-Aaltonen 050sanna.moller-aaltonen@syo.fiSuomenasiakkuusjohtajaYrittäjäopisto5232648 Jenni Koski 050jenni.koski@syo.fiSuomenasiakkuuspäällikköYrittäjäopisto5541440 Virpi Viitanen 050virpi.viitanen@syo.fiSuomenasiakkuuspäällikköYrittäjäopisto3948767

Yrityskohtaiset koulutusratkaisut

Olemme yritystäsi varten. Sinun ei tarvitse miettiä oikeaa palvelua tai koulutusta – vaan pohdimme ratkaisut yhdessä kanssasi.

Jäsenetusi ajoneuvojen huoltoleasingpaketeista -510 € Arval Alennusta asemakohtaisista hinnoista (sis.alv). Nesteen palveluasemilla. Etu ei koske -2,5 snt/l Neste

+ Mandatum, 1 % starttibonus digitaaliseen varainhoitoon. Kaupankäynti Trader -kaupan käyntipalvelussa aina vähintään Plus-hintaluokassa (välityspalkkio 0,04 %, minimi 6 €). Sijoitusasiantuntipalveluiden palkkio 0,4 % (normaalisti 0,5 %).

+ Jurinet, maksuton 20 minuutin alkuneuvot telu. 15 %:n alennus kaikista asianajotoimialan lakipalveluista, enintään 1 000 € / toimeksianto. Lisäksi uutena etuna suora puhelin-ja sähköpostineuvonta.

+ Suomen Clarion-hotelleista 19 %:n alen nuksen huonehinnoista. Edun arvo vaihtelee 20–40 €:n välillä riippuen yöstä. Kokouspaketeista alennus 8 € / hlö.

Neste Truck ja Express asemia

Tämän lisäksi saat:

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. Suomen Yrittäjät pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Yritysliittymä 5G (600 M) ja Yritysdata 5G (600 M) jäsenelle aina paras hinta. Hinta nähtävissä elisa.fi/yrittajaedut -sivulla. Voimassa 24 kk. www.yrittajat.fi/rahanarvoisetkaikkiKatsojäsenedutjasenedut

Kauppalehti (12 kk) -116 € Alma Talent

Yrityksen sairauskuluvakuutus, alennus päiväkorvauksen maksusta -700 € Fennia Alennus henkilö- ja pakettiautojen laajaan kaskoon -400 € Fennia Etu (1–9Yritysturva-vakuutukseenhenkilönyrityksille) -400 € ElisaFennia

Lataa ja varmista etusi: yrittajat.fi/mobiilikortti

Katso kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/aluejarjestot

+ Suomen Yrittäjien jäsen saa Hookle Premiumin ensimmäiset neljä (4) kuukautta ilmaiseksi vuositilauksen yhteydessä. Edun arvo on noin 40 €.

+ Eazybreakin edut käyttöön jopa 60 %:n alennuksella: 5 € / kk + 1,20 € / kk / työntekijä + alv (sis. lounas-, työmatka-, liikunta-, kulttuuri-, hieronta- ja hammashoitoedun.)

+ Holiday Club -kylpylähotellien ja lomaasuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennuksen.

+ GreenStar Hotelsissa majoitut 1–3 hengen huoneessa kiinteään 69 € / vrk jäsenetuhintaan. Pysäköinti veloituksetta majoituksen yhteydessä.

+ koishintaan, jopa 20 %:n alennus päivän hinnas ta. Lisäksi on mahdollista käyttää kausittain voimassa olevia arvokuponkitarjouksia, etusi jopa 50 % päivän hinnasta

+ Sanoman Hyvä terveys -lehti (1 nro) tai Pai kallismedian Digi 1 kk maksutta (määräaikainen) seuraavista digilehdistä: Janakkalan Sanomat, Jämsän Seutu, KMV-lehti, Kankaanpään Seutu, Merikarvia-lehti, Nokian Uutiset, Rannikkoseutu, Suur-Keuruu, Sydän-Satakunta, Tyrvään Sanomat, Valkeakosken Sanomat. Etu voimassa 30.6.2022 asti.

Ilmainen nettinumerohaku jäsenille -499 €/v Suomen Asiakastieto Pienyritysten palvelupaketeista kaksi (2) ensimmäistä kuukautta ilmaiseksi -214 € Suomen Asiakastieto

Elisa Viihde Premiumista 50 % alennus -149.90 €/v Elisa

+ Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esimerkiksi 1–2 kertaa, arvo 200 €.

+ Nets Medium-maksuratkaisun alkaen 38 €/kk + 0,45 % per maksutapahtuma (nor maalisti +0,50 %). Maksuratkaisu sisältää mm. 4 tunnin vaihtolaitepalvelun sekä monikäyttä jä-toiminnon alennettuun hintaan 3 € / kk (normaalisti 10 €/kk).

+ Yrittäjä jäsenlehti maksutta 4 kertaa vuodessa, arvo noin 60 €.

kinnan palvelumaksussa. Jos energialaskujen tarkistuksessa korjataan virheitä 3 000 € edestä, jäsen säästää palkkiossa 450 €.

Alennukset euroina keskimäärin

+ Kaikista Suomen Scandic, Hilton, Crowne Plaza, Indigo ja Holiday Inn hotelleista 16 %:n alennus päivän huonehinnasta ja 10 %:n alen nus yli 8 he ngen kokopäivä-, puolipäivä- sekä iltapaketeista.

Esimerkkialennus verkkokurssista -244 € Suomen Yrittäjät

+ Yrityspörssi.fi:stä 30 €:n alennus uusista myynti-, osakashaku- ja ostoilmoituksista.

Fundun kautta välitettävän lainan perustamismaksusta 50 % alennus Alennus 250-750 € riippuen haettavan lainan summasta. -500 € Fundu

Yrittäjä, hyödynnä vuoden 2022 jäsenetusi!

+ VENIEnergia, esim. 1 000 MWh vuodessa kuluttava asiakas säästää 400 €/a sähkönhan

+ Wihurin Metro-pikatukuissa saat 5 %:n alennuksen nor maalihintaisista tuotteista. Alennus ei koske alkoholi eikä tupakkatuot teita.

+ Tallinkin ja Silja Linen laivoilla 15–30 %:n alennuksen risteily- ja reittimatkoista reitistä ja ajankohdasta riippuen.

Elisa Puheratkaisu Vakion käyttäjälle 010-yritysnumero kahdeksi vuodeksi -240 €/v Elisa