Ykköslehti 2023

SOSIAALIALAN AMMATTIJULKAISU 1/2023

Y

S L E Ö H K TI K

Elinvoimainen työyhteisö syntyy yhdessä tekemällä Asukkaan arkea ja unelmia

is here to stay!

Festaritunnelmaa Turussa

Vieraskynä JUHA VOUTILAINEN Työelämää kokenut ja kehittänyt toipuja

2

YKKÖSKODIT

Sisällys

YKKÖSKODIT 1/2023 Sivu 3

Pääkirjoitus, Mervi Elfving

4

Henryn tarina

6

Tuloksekasta työtoimintaa

8

Ykkösrockin maailman ensi-ilta Turussa

10

Osallisuus asumisyhteisössä

11

Rokkaavaa runoutta Ykköskoti Kukkolassa

12

Elinvoimainen työyhteisö syntyy yhdessä tekemällä

14

Aapelinhovi, tarinasta todeksi

16

Tekijät tutuksi

18

Minun työni Provestalla

20

Tukea ja ohjausta - työnohjauksen rooli ammattilaisille

21

Vieraskynä: Enimmäkseen vain ihminen

22

Yhteystiedot

24

Kuka supersankari olisit?

12.

Elinvoimaisen yhteisön jäljillä

11.

Puberteetti Road syntyi Ykköskoti Kukkolassa

Ykkösjuttu Podcast Ykkösjuttu-podcast tarjoaa laajan valikoiman syvällisiä keskusteluja ja kiinnostavia tarinoita Ykköskotien maailmasta. Olemme tuottaneet jo 27 jaksoa ja luvassa on lisää mielenkiintoista sisältöä. Aihevalikoimamme on monipuolinen ja käsittelee laajasti mm. kohtaamista ja asukkaiden toipumista. Podcastissamme olemme käsitelleet myös aiheita kuten riippuvuus, voimavarojen tukeminen ja työtoiminta.

Jos et ole vielä kuunnellut jaksojamme, nyt on oikea hetki aloittaa! Älä jää paitsi mielenkiintoisista keskusteluista ja arvokkaista oivalluksista – liity kuuntelijoidemme joukkoon!

Löydät podcastit osoitteesta: www.ykköskodit.fi/ykkosjuttu Linkki sähköiseen versioon: https://xn--ykkskodit-27a.fi/ykkosjuttu

Päätoimittaja: Mervi Elfving

Paino: Newprint Oy

Julkaisija: Ykköskodit

ISSN-tunnus: 2737-2790

Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut

www.ykköskodit.fi

Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut

YKKÖSKODIT Pääkirjoitus

Pääkirjoitus

Ihmiseltä ihmiselle – yhteyden luominen kaiken ytimessä

I

”

Kun yhdistämme voimamme ja tuemme toisiamme heikoilla hetkillä, saavutamme jotain merkityksellistä ja uutta.

hmisten välinen yhteys on elintärkeää ja rakentuu osallisuuden kautta.

Osallisuus edellyttää tasavertaisuutta sekä avointa ja vuorovaikutteista keskustelua.

Ykköslehti esittelee innostavan tarinan Ykköskoti Hirviniityn asukkaiden ja henkilökunnan yhteisestä kehittämismatkasta. Asumisyksikön yhteinen kehittäminen perustuu kyvylle ymmärtää eri näkökulmia. Toisten ihmisten erilaisten mielipiteiden ymmärtäminen ja arvostaminen vaatii luottamusta, vuoropuhelua sekä yhteisen päämäärän löytämistä.

Hyvän yhteyden luominen vaatii myös sitä, että näemme ja ennen kaikkea valitsemme nähdä toisissamme ja maailmassa kaiken hyvän.

Ykköskoti Kukkolan asukas Heikki löytää runoihinsa rakkautta, filosofisia pohdintoja ja toiveikkuutta, vaikka aiheet saattavat joskus olla synkkiä.

Vieraileva kirjoittajamme Juha Voutilainen pohtii, että yhteys on ennen kaikkea kykyä nähdä toinen ihminen. Hän muistelee niitä hetkiä toipumisessaan, jolloin kohtasi ihmisen, joka oli läsnä ja aito eikä piiloutunut ammattiroolinsa taakse.

Meillä jokaisella on omat vahvuutemme ja omat tuen tarpeemme. Kun yhdistämme voimamme ja tuemme toisiamme heikoilla hetkillä, saavutamme jotain merkityksellistä ja uutta.

Yksi plus yksi on aina enemmän kuin kaksi.

Ollaan ihmisiä toisillemme.

MERVI ELFVING Ykköskotien johtaja

3

4

YKKÖSKODIT Henryn tarina

Henryn tarina

5

Satelliittiasumisessa parasta on oma vapaus, ”oma tupa ja oma lupa”.

KIRJOITTAJA & KUVA: ANNIKA PIETILÄ Yksikönjohtaja, Ykköskoti Vaisaari, Satelliitit ja työtoiminta

M

enetin asuntoni sekä omaisuuteni tulipalon seurauksena vuonna 2000.Tulipalon jälkeen muutin Kemiönsaarelle, josta myöhemmin Ykköskodeille vuonna 2005. Oma toiveeni oli päästä tuttuun kotikuntaani Raisioon ja se toive toteutui. Asumishistoriani alkoi Ykköskodeilla tehostetusta asumispalvelusta (nykyinen Ykköskoti Leijunkatu).

Omaohjaajien kannustus muistetaan Muistan hyvin kaikki omaohjaajan.

Ensimmäiset heistä kannustivat minua muuttamaan vähemmän tuettuun palveluasumisen yksikköön (nykyinen Ykköskoti Kirjokallio), jossa asuinkin seuraavat viisi vuotta. Olin jo oppinut arjen askareita vanhassa asumisyksikössä, mutta nyt sain asua tilavammassa ja viihtyisämmässä kodissa. Koin ensimmäisiä kertoja, että asuminen tuntui kodilta.

Viiden vuoden aikana vahvistui ajatus siitä, että haluan muuttaa asumaan kokonaan itsenäisesti.

Lopulta silloinen lääkärini suositteli Ykköskoti Vaisaaren Satelliitin tukiasumista. Sainkin tukiasumisen kautta vuokra-asunnon Turusta, jossa asuin viitisen vuotta. Jälleen oma haaveeni Raisiossa asumisesta oli niin tärkeä, että pääsin muuttamaan taas takaisin Raisioon vuokra-asuntoon, siinä olenkin asustellut jo kymmenisen vuotta.

Parasta on oma vapaus Ykköskoti Vaisaaren satelliittiasumisessa on parasta oma vapaus, "oma tupa ja oma lupa". Joskus kuitenkin aika käy pitkäksi ja ohjaajien käymisessä parasta on se, että ihmisiä käy ja minusta pidetään huolta. Omaohjaajan kanssa pääsen ostoksille, hän auttaa hoitamaan sosiaaliasioita, meillä on vahva luottamussuhde.

Olen saanut pitää koko kymmenen vuotta saman omaohjaajan.

Hyvä omaohjaaja on sellainen, joka ottaa minut tosissaan, on ymmärtäväinen sekä suostuu lähtemään niille kauppareissuille mukaan.

Omatuokioita voi viettää myös kirpputorireissuilla tai Ruissalossa.

Tukea suruissa ja iloissa Sairastuin taannoin syöpään, silloin minua autettiin päivittäin hoitoihin. Olen äärettömän kiitollinen siitä, että minua autettiin sairauden läpi. Voisin nimetä useammankin ohjaajan, jotka ovat auttaneet minua eteenpäin elämässäni.

Koin ensimmäisiä kertoja, että asuminen tuntui kodilta.

Kohokohtia talon kanssa ovat kesäleirit sekä ohjaajan kanssa Ruissalossa grillausreissut. Kesäleirit voittavat jopa Viron sekä etelän matkat, joita on tehty tukiasumisen porukalla. Leireissä parasta on yhdessäolo, saa rauhassa jutella toisten kanssa ja pelata lentopalloa.

Olen toiminut vertaisohjaajana ja ryhmänvetäjänä, jolloin vein myös itse vertaisia Ruissaloon sekä pyörälenkeille.

Arkea ja unelmia Nykyisin elämäni on enemmän laiskottelua, luen kännykästä IltaSanomien uutisia, joista seuraan ajan menoa. Tapaan ystäviä, joihin olen tutustunut alueen asumispalveluiden kautta. Olemme perustaneet kolmen miehen kesken kortinpeluuryhmän, joka tuo iloa, tapaamme luonani välillä viikoittainkin.

Iloa tuottaa myös perinteinen joulupukkikierros lähiyksiköihin, voikohan tätä edes kirjoittaa, koska sitten minut tunnistetaan…

Nyt 72-vuotiaana pysyn hyvässä kunnossa, koska siirryn joka päivä johonkin kodistani, toki voisin liikkua enemmänkin. Haaveilen Uuno Turhapuron tavoin Lappiin muutosta. Siellä kalastelisin, vaeltaisin sekä kasvattaisin itse viljaa tai perunaa.

Haaveilen myös naisystävästä, jostain kiltistä ihmisestä rinnalle.

Ykköskodeilla toivon, että järjestettäisiin vielä olympialaiset, joista minulla on aika monta mitalia jo saavutettuna.

6

YKKÖSKODIT Väylä

Tuloksekasta työtoimintaa Ykköskoti Väylässä muotoilimme yhteistyön, jossa voittajia riittää!

KIRJOITTAJA: YKKÖSKOTI VÄYLÄN PORUKKA

Sami Syrjälahti perehdyttää laitteen kokoamiseen.

7

M

eillä Ykköskoti Väylässä aloitettiin tänä syksynä mielenkiintoinen yhteistyöprojekti jyväskyläläisen Sidebay Oy:n kanssa. Siinä asukkaat alkavat osana sosiaalisen kuntoutuksen työtoimintaa kokoamaan yritykselle Train'N'Treat koiranpalkitsemisvälinettä eli tuttavallisemmin ’nakkikonetta’.

Ajatus yhteistyöstä lähti käyntiin, kun pohdittiin, miten saataisiin asukkaillemme uutta sisältöä työtoimintaan sekä nuoria työikäisiä työllistettyä. Tärkeäksi koettiin, että tehtävä työ olisi mielekästä, merkityksellistä ja onnistumisen kokemuksia vahvistavaa, kun oman työn jälki näkyisi valmiissa tuotteessa.

sesti kestävä toteutustapa. Nakkikoneessa on käytetty biopohjaista materiaalia, biokomposiittia sekä ruostumatonta terästä.

Osat valmistetaan Suomessa ja tuote kasataan täysin käsityönä. Tuotteen laatu on keskeisen tärkeää.

– Haluamme yrityksenä kantaa vastuuta ja tarjota mielekästä työtä, josta maksetaan reilu korvaus. Näemme yhteistyön arvokkaana kaikille osapuolille.

Näin kannamme kaikki kortemme kekoon Suomen puolesta, kertoo Outi Syrjälahti Sidebay Oy:stä.

Yrittäjäpariskunta Outi ja Sami Syrjälahti nakkikoneen osien äärellä.

Työhaluisille nuorille sopivaa työtä Usealla nuorella asukkaallamme on ollut toiveena saada tehdä töitä, mutta sopivaa työtä ei ole löytynyt tai kynnys lähteä töihin talon ulkopuolelle on vielä suuri.

Paikallinen yrittäjäpariskunta Outi ja Sami Syrjälahti olivat syksyn aikana Leijonan luola -ohjelmassa hakemassa ulkopuolista rahoitusta yritykselle ja saivatkin mukaan sijoittajiksi Sami Hedbergin, Jari Sarasvuon sekä Jenni Kynnöksen. Ohjelman myötä tilausten määrä on kasvanut ja yritys tarvitsi lisäapuja kokoamiseen.

Tärkeäksi koettiin, että tehtävä työ olisi mielekästä, merkityksellistä ja onnistumisen kokemuksia vahvistavaa.

Yhteiskunnallisesti arvokasta ja ekologisesti kestävää Yrityksellä on yhteiskunnallisesti arvokas näkökulma työllistämiseen ja ja ekologi-

Järjestys se olla pitää.

Ohjeista ja osista tuotteeksi.

Työn toteutus suunniteltiin yhdessä Yksikön asukkaita otettiin mukaan jo suunnitteluun miettimään miten yhteistyöprojektia lähdettäisiin toteuttamaan, ja millaisella aikataululla työt saataisiin tehtyä. Suunnitteluun osallistui viisi nuorta asukasta, jotka yhdessä yrittäjäpariskunnan ja ohjaajiemme kanssa suunnittelivat työn toteutuksen sekä opettelivat työn eri vaiheet.

Käytännön työn lisäksi kuntoutujat pääsevät harjoittelemaan työelämään liittyviä taitoja mm. työnantajan kohtaamista, vastuun ottamista omasta työpanoksesta sekä projektiin sitoutumista.

– Saa tekemistä päiviin ja tykkään tehdä töitä. Saa palkkaa ja omaa rahaa.

Tekeminen on mukavaa. Toivon, että töitä riittää, kuvaavat useat kuntoutujamme työn tekemistä ja työprojektia.

Meillä Ykköskoti Väylässä jatketaan työtoiminnan kehittämistä ja otetaan mielellään vastaan uusiakin projekteja.

Tismalleen sopiva.

8

YKKÖSKODIT Ykkösrock

YKKÖSROCKIN

maailman ensi-ilta Turussa Elokuinen festaritunnelma valtasi Ykköskoti Artukaisen, kun Ykkösrock kajahti ensimmäistä, muttei viimeistä kertaa.

KIRJOITTAJA: VILLE VESALAINEN Yksikönjohtaja, Ykköskoti Artukainen

Y

kköskoti Artukaisissa vietettiin hyvin erilainen päivä 15. elokuuta tänä vuonna. Ykköskodin suojaisalla pihamaalla aivan Suomen ensimmäisen lennonjohtotornin edessä järjestettiin maailmanhistorian ensimmäinen Ykkösrock, musiikkifestivaali ykköskotilaisille.

Ihan normaali fiilis showbisneksen alussa Monia jännitti jo kauan ennen tapahtumaa, ja idean isä, yksikönjohtaja Ville Vesalainen rauhoitteli pahimmin kaaosta

pelkääviä - niin esiintyjiä kuin järjestäjiä - lauseilla kuten ”On ihan normaali fiilis showbisneksen alussa”. Lopultahan mikään ei olisi voinut mennä paremmin.

Sää oli paras mitä toivoa voi, ja aamulla alkoi todella tapahtua erikoisia. Pihalle alkoi nousta suuri lava sekä bajamajoja kunnon festivaalin tapaan, ja jännitys niin esiintyjillä kuin yleisöllä nousi samaa rataa. Erilaisia kojuja ilmestyi pihamaalle Ykköskotien yhteistyöllä kuin taiottuna. Tarjolla oli

9

Yksikönjohtajat Marika Bulasoff ja Ville Vesalainen sekä palvelujohtaja Laura Eskelinen.

popcornia, käsitöitä, kasvomaalausta sekä vesi-ilmapallojen heittoa, unohtamatta tietysti huimia esiintyjiä.

Ykkösellä maaliin!

– Ykköstapahtuma! Kaikki järjestelyt sujuivat loistavasti. Ihana, yhteisöllinen ja onnistunut tapahtuma. Paikalla oli asukkaita ja henkilökuntaa useasta eri Ykköskodista, jotka pääsivät jakamaan ajatuksia ja tutustumaan toisiinsa. Huippua! Tästä tehdään perinne, kommentoi palvelujohtaja Laura Eskelinen.

Juontajana toiminut Vesalainen aloitti festivaalit muutamalla itse soittamallaan kappaleella ja toivottamalla kaikki tervetulleeksi. Samalla käytiin läpi festareiden yleisimmät puitteet ja muistutettiin, että tänään aplodeja ei säästeltäisi.

Monipuolinen esiintyjäkattaus Wixnie Ykköskoti Kirjokalliosta aloitti tämän jälkeen huimalla esityksellä, joka yhdisti ennalta sävellettyä musiikkia ja improvisaatiota. Wixnie toivotti myös kaikki tervetulleeksi Impro music -ryhmäänsä festivaalien jälkeen, ilmoittautua voi edelleen Kirjokallioon, jos klovnien harjoitteluryhmä tuntuu omalta.

Sitten lavalle saatiin Jussi Ykköskoti Leijunkadulta, jonka kitarointi- ja laulutaituruutta saimme nauttia. Sari Ykköskoti Hirviniitystä säesti itseään kitaralla myös, ja tarjoili upean, gla-

Aivan mahtavat festivaalit, kaikki meni nappiin!

Asukas, festivaalikävijä läheltä

Olimme aivan upeilla festivaaleilla, olisi kannattanut teidänkin lähteä!

Asukas, festivaalikävijä kaukaa

mouria huokuvan esityksen.

Hessu Satelliiteista loihti pianolla kauniita maisemia ja kappaleita päivään. Ville ja Matti Ykköskoti Martista ja Heikistä hoitivat festivaalin rock/rap-osuuden, ja Satelliittien ja Artukaisten voimia yhdistelevä Black Street Boys päätti päivän ohjelman.

Vielä viikkoja ja kuukausia myöhemmin päivää muisteltiin ympäri Suomea lämmöllä. Kiitos vielä kaikille osallistujille ja yhteistyökumppaneille, ensi vuonna uudestaan!

10

YKKÖSKODIT Ykköskoti Hirviniitty

Osallisuus asumisyhteisössä Ykköskoti Hirviniityssä olemme kehittäneet osallisuutta monin tavoin, esimerkiksi viettämällä yhteisiä kehittämispäiviä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa.

KIRJOITTAJA: PILVI OSARA

O

sallisuus tarkoittaa yksilön, ryhmän tai yhteisön mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua omiin asioihinsa ja yhteisiin päätöksiin.

Osallisuus edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeuksia sekä avointa ja vuorovaikutteista vuoropuhelua.

toiminnan kehittäminen asumisyksikössä Yhteinen vaatii sekä henkilökunnalta että asukkailta valmiuksia oivaltaa yhdessä kehittämisen tapoja. Kaikki kehittävät toimintaa, mutta omista lähtökohdistaan käsin. Yhteisen kehittämisen perustaksi tarvitaan luottamusta, dialogia ja yhteistä tavoitetta.

–Omaa ääntä ei ole aina helppo tuoda esiin, mutta rohkaistuna osaan jo itse sanoa omia mielipiteitä, kertoo eräs asukas.

kehittämispäivän suunnittelu lähtee Yhteisen tiimikokouksesta. Mikä on päivän tavoite? Aihe

saattaa liittyä ryhmädynamiikan parantamiseen, toimintojen kehittämiseen tai vaikka uusien ideoiden luomiseen. Esittelemme asian yhteisökokouksessa ja sen jälkeen mietimme yhdessä asukkaiden kanssa kehittämispäivän tavoitteita.

Meillä kehittämispäivä on varattu yhteisön kehitystyölle, oppimiselle, toiminnan suunnittelulle ja uusien ideoiden tuottamiselle. Kehittämispäivän tavoite on aina hyvä tuoda selkeästi esiin.

Seuraavaksi keräämme asukkaista vapaaehtoisia, jotka haluavat lähteä mukaan suunnitteluryhmään. Pidämme kokouksessa pöytäkirjaa ja innostamme asukkaita ideoimaan.

Ensimmäisen kehittämispäivämme aiheeksi muodostui Unelmien Hirviniitty. Minkälaisia asioita, ihmisiä ja toimintaa unelmien Hirviniityssä olisi?

valitsivat kehittämispäivän kokouspaikaksi A sukkaat Tallinnan risteilylaivan.

– Tosi hyvin kyllä meni. Kiva reissu. Meillä on mukavaa yhdessä ja vaikka jännittää, on kuitenkin kiva mennä tuttujen kanssa, kuvaa yksi asukkaista.

Seuraava kehittämispäivämme oli aiheeltaan yhteisön tunnelman ja toiminnan kehittäminen. Tämä päivä toteutettiin leirikeskuksessa ja ryhmätöiden lisäksi virkistäydyimme suorittamalla luontopolkurasteja sekä syömällä noutopöydästä. Ryhmätöinä pohdimme kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen liittyen.

Kehittämispäivän lopuksi on mukava tehdä positiivisen palautteen harjoitus tai luoda joku muu tapa kehua kaveria.

– Kiva kun kehuttiin, aion säilyttää tämän tekstin muistona, muistelee yksi asukkaista.

Yhteisössä on voimaa.

YKKÖSKODIT Kukkola

Rokkaavaa runoutta Ykköskoti Kukkolassa KIRJOITTAJA: HEIKKI JA OHJAAJA MIKA HARRI KUVAT: PÄIVI KUUSINEN

H

eikki on 53-vuotias Ykköskoti Kukkolan yhteisön jäsen. Hän on asunut Kukkolassa vuodesta 2002 alkaen ja onkin yksikön pitkäaikaisin asukas.

Kotimaisemat löytyvät Somerolta, jossa Heikki käy mielellään ajoittain lomailemassa vanhempiensa luona. Hän kirjoitti ylioppilaaksi erittäin hyvin arvosanoin ja opiskelee mielellään omaksi ilokseen edelleen.

Yleissivistynyt filosofinen pohdiskelija Heikki on monipuolisesti lahjakas taiteen saralla ja yleissivistynyt pohdiskelija, jota kiinnostavat asiat ja ilmiöt hyvin laaja-alaisesti. Musiikki ja filosofia ovat erityisen lähellä sydäntä.

Hänelle on vuosien mittaan kerääntynyt pöytälaatikkoon suuri määrä kirjoittamiaan tekstejä, runoja ja lyriikkaa. Ajatus tekstien saattamisesta julkaistavaan muotoon syntyi Kukkolassa asukaskaverin kannustuksesta, heidän keskenään käytyjen keskustelujen johdosta. Niinpä esikoisteos PuberteetSyksy ti Roadille alettiin etsiä kiinnostunutta julkaisijaa ja tässä onnistuttiin.

Yön varjot kori stavat pimeää, lohdut onta maisemaa Inspiraatiota rock-lyriikoista vaienneen viul un, kadotetun sielun lo putonta yksinä Heikki kertoo, että ei ole varsinaista isyyttä. runoutta lukenut oikeastaan kosVaahterat kari kaan. Suurimmiksi kirjoituksiinsa stavat lehtiään sy ksyn toivottom vaikuttaneista henkilöistä hän haluaa assa hämäryy dessä. erikseen mainita mm. Bob Dylanin M at kustan läpi pa ja Bruce Springsteenin. inajaisteni kulu n yrittäen löytää – Erityisesti 60-70-luvun englanviimeisen olje nk or re -l n aa jentuneiden si tilainen ja amerikkalainen rockmulmiesi si ni harmaasta, ky siikki on inspiroinut minua kovasti, lmästä viileyd estä.

Heikki kertoo.

Lä hd it puistoon myr Tämä onkin asiaa yhtään skytuulien rais toivottomana, kaamana, tuntevien helppo huomata Heikin vailla lohdutus ta . sy ks yn sateen heilu teksteistä. ttaessa outoja koivujaan euforiansa lois – Mikäli varsinaisesti runouteessa. deksi luettavasta taiteenlajista Teksti: Heikki pitää jotain mainita niin, Edgar Allan Poen Annabell Lee ja Eino Leinon Jumalten Keinu

ovat suosikkejani, Heikki jatkaa.

Runojensa aiheet Heikki löytää rakkaudesta, filosofisista pohdinnoistaan ja mielenterveysongelmien joskus synkästä, mutta usein toiveikkaasta aihepiiristä. Heikin toiveissa on joskus saada jatkoa esikoisteokselle.

Puberteetti Road -teosta voi tilata itselleen perinteisenä tai e-kirjana tämän QR-koodin avulla.

11

12

YKKÖSKODIT Elinvoimainen työyhteisö

Elinvoimainen työyhteisö

syntyy yhdessä tekemällä Yhteinen ajattelu kiteytetään hyveiksi, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa.

KIRJOITTAJAT: HARRI KANKARE, KAIJA VIRJONEN

V

iime keväänä käynnistyi prosessi ’’Elinvoimaiset työyhteisöt’’ (EV-prosessi). Lähes puolitoistavuotisen prosessin aikana vahvistetaan kahta hyvän hoidon ja palvelun peruselementtiä: hyvin toimivaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä ja yhtenäistä näkemystä hyvästä asiakastyöstä.

Laatutyön ideana on jatkuva parantaminen (Demingin periaate), niinpä näitä keskeisiä laadun tuottamisen komponentteja arvioidaan ja ’’jumpataan’’ koko prosessin ajan. Lisäksi osana prosessia kartoitetaan yhteisön vahvuudet. Hyvänä lopputulemana kaikesta on siis työyhteisö, jota ohjaavat hyveet ja joka hyödyntää omia vahvuuksiaan voimavaranaan ja profiloituu niiden mukaisesti.

Työyhteisöjen kulttuuria muotoillaan yhdessä Elinvoimaisuusprosessin taustalla on tosiasia: työyhteisön toiminnan ja asiakastyön kulttuuri on olemassa, vaikka sitä ei olisi määritelty. Ilman yhteistä määrittelyä kulttuuri näyttäytyy tilannekohtaisena ja henkilöstä riippuvana. Yhtenäisempi ja tietoisesti valittu kulttuuri ei synny yhdessä yössä – eikä yksinomaan johdon toimesta.

Kulttuurin kehittämiseen ja ehkä osittaiseen uudelleensuuntaamiseen tarvitaan

Ratkotaan haasteita.

Ihmiset puhuvat enemmän siitä millaisissa työpaikoissa he ovat töissä kuin siitä millaista työtä he tekevät. koko yhteisöä, myös asiakkaita. EV-prosessissa jokaisen ääni on tärkeä, jokainen voi vaikuttaa. Kun tavoiteltava hyvä muotoillaan yhdessä, siitä tulee ”meidän juttumme”, se ei tule ylhäältä eikä sivusta, vaan yhteisesti jaetusta ajattelusta.

Kulttuuri konkretisoituu kohtaamisiin, tapaan, jolla työyhteisön jäsenet, asiakkaat

ja heidän läheisensä kohdataan. Yhdessä määritellyt hyveet antavat ohjeen siitä, mitä odotetaan ja mikä on toivottavaa. Yhteiseen ajatteluun syntyy ’’hyve-uria’’ ja yhteisössä voidaan luottaa siihen, että kaikki sitoutuvat hyveiden mukaiseen toimintaan. Voidaan ehkä ajatella, että tällainen kulttuuria selkiyttävä ja tiivistävä prosessi on mahdollista silloin, kun työyhteisöllä menee hyvin. Myös työyhteisön murros- ja muutoskohdat kaikessa haastavuudessaan ovat otollisia hetkiä nostaa esiin uusia ajattelumalleja, koska vanhat jumittavat ja kapeuttavat tulevaisuusnäkökulmia. Uusille urille voidaan päästä vain yhdessä.

Työ jatkuu Mistään täysin uudesta asiasta ei ole kysymys. Ykköskodeilla on tehty pitkään työtä toipumisorientaation, laadun, vahvuuksien ja voimavarojen esiinnostamisessa.

– Käytännössä suurimpana oivalluksena tämän prosessin ja hyvetyöskentelyn kautta

13

Nostetaan kissa pöydälle.

Hyvä työyhteisö Ykköskoti Kuusimäessä on henkilökunnan mielestä l l

kuin toinen perhe ammattitaitoa ja maalaisjärkeä

l

tauot rauhoitetaan työasioilta

l

osaa ratkaista ongelmat

l

Meidän porukkaa.

Hyvetyöskentely Ykköskoti Kuusimäessä Sastamalan Ykköskoti Kuusimäessä aloimme jo viime vuonna kiinnittämään työhyvinvointiin erityistä huomiota. Nimesimme työyhteisössämme työhyvinvointivastaavan ja aloimme tehdä pieniä arjen työhyvinvointitekoja ja painottamaan yhteistä päätöksentekoa työyhteisössämme.

Keväällä käynnistyikin sitten "Elinvoimaiset työyhteisöt" -prosessi ja saimme työkaluja jalostaa yhteisiä ajatuksiamme edelleen työyhteisömme hyveiksi.

Meillä työyhteisömme hyveiksi Kuusimäessä valikoituivat: arvostavuus, vastuullisuus, joukkuehenkisyys ja huumorintajuisuus.

Hyveet kulkevat mukanamme ja näkyvät työyhteisömme arjessa. Kukaan ei jää työyhteisössämme yksin. Meidän tiimimme arvostaa jokaista jäsentään ja yhteinen hyvä huumori tuo työpäiviimme iloa. oli, että saimme nimiä ja termejä meidän vahvuuksillemme. Sen sijaan, että kertoisimme meillä olevan paras työporukka, saimme aukikirjattua niitä asioita, mitä ne sanat tarkoittavat meillä. Saimme sanotettua olemassa olevan, kuvaa Kristiina Sacklen Ykköskoti Ketunkalliosta oman yksikkönsä prosessia.

Elinvoimaisuusprosessin aikana johtajat ja yhteisöt saavat ohjausinstrumentin yksilöiden, yhteisön ja konfliktitilanteiden ohjaamiseen, kehityskeskusteluihin, työnohjaukseen ja perehdytykseen sekä

hyväksyy ihmiset sellaisena kuin on

asiakastyöhön. Tämän lisäksi tiedostetaan ja herätetään uinuvia voimavaroja ja vahvuuksia oman jaksamisen ja hyvän asiakastyön tueksi. Työ elinvoimaisuuden parissa ei ole projekti, vaan prosessi, jossa matka itsessään on tärkeä.

– Ihmiset puhuvat enemmän siitä millaisissa työpaikoissa he ovat töissä, kuin siitä, millaista työtä he tekevät, toteaa Riikka Seppälä Elon podcastissa. Ykköskodeilla viesti on kirkas: kehitämme ja teemme työtä elinvoimaisissa työyhteisössä. Tervetuloa meille!

l

kaikkia arvostava

l

ei syrji

l

ei ole kuppikuntia

l

pitää yhtä

l

tasavertainen

l

autetaan kaveria aina kun pystytään

l

jokainen hoitaa omat hommansa ja auttelee tarvittaessa

l

kantaa vastuun henkilökohtaisesti/ työyhteisönä

l l

tehdään työt, ei jätetä toiselle uskaltaa ja voi pyytää työkavereilta apua

l

reilu

l

auttaa jaksamaan

l

huumorintajuinen

l

iloinen ja naurava

l

kannustava (myös opiskelijoille)

l

myötäelävä

l

tukee toista tarvittaessa

l

avoin ja rehellinen

l

puhutaan asiat suoraan

14

YKKÖSKODIT Aapelinhovi

AAPELINHOVI, tarinasta todeksi Tämä tarina alkaa vuosien takaa.

Tarina kertoo asukkaista, jotka haluavat huomisesta paremman.

T

arina kertoo myös sitoutuneesta työryhmästä, jolle asukkaiden hyvinvointi on työssä tärkeintä. Tarina alkaa vanhasta 1900-luvun alun talosta, joka on parhaat vuotensa nähnyt todennäköisesti jo ennen sotia. Tarina alkaa Heinolasta Lusin kylästä, kaukaa palveluista ja julkisen liikenteen ulottumattomista.

Itse tulen tarinaan mukaan helmikuussa 2021. Tuolloin tarinassa tapahtuu odotettu käänne. Eikä tuo käänne johdu siitä, että tulen tarinaan mukaan. Päinvastoin. Tulen tarinaan mukaan, koska eräs toiveiden täyttymys näyttää vihdoin tapahtuvan, yksikössä on nimittäin jo pitkään odotettu uusia tiloja.

Kuntalaiset kuulolla Alkuvuodesta 2021 julkistettiin ensimmäiset hahmotelmat uudesta Ykköskodista,

KIRJOITTAJA: KARI-MATTI LEHTONEN Yksikönjohtaja, Ykköskoti Aapelinhovi

Olemme valmiit tekemään asukkaidemme huomisesta paremman.

joka sijaitsisi Heinolassa Aapelinpellon kaupunginosassa, vain noin puolitoista kilometriä Heinolan torilta. Tuolloin Heinolan asukkaille järjestettiin ensimmäinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus asiasta.

Heille näytettiin havainnekuvia ja piirus-

tuksia sekä esitettiin alustavia suunnitelmia aikatauluista ja kerrottiin Ykköskoti Paavalin toiminnan muuttamisesta näihin tiloihin.

Tuolloin toiminnan ennakoitiin alkavan kesään 2022 mennessä. Kuntalaisille annettiin tilaisuus keskustella aiheesta rakentajan, kunnan virkamiesten sekä Mehiläisen edustajien kanssa. Keskustelussa nousi esiin paljon ennakkoluuloja asiakasryhmää kohtaan, mutta myös positiivisia ajatuksia ja ymmärrystä asiasta.

Tavoitteena kodinomaisuus Minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä luotsaamaan muutosta ja tartuin tilaisuuteen. Heti helmikuussa 2021 aloitimme valmistautumisen uuteen yksikköön.

Aloimme kehittämään työn sisältöä sellai-

15

Aapelinhovi n Osoite: Puistolankatu 1,

18200 Heinola

n Asukaspaikkoja: 26 ympärivuoro-

kautista asumista ja 10 yhteisöllistä asumista n Henkilökuntaa (kun asukaspaikat

seksi, joka vastaisi tulevia kodinomaisempia tilojamme. Laitosmaisuudesta pyrittiin pääsemään eroon ja toipumisorientaatio osui tähän saumaan paremmin kuin hyvin. Asukkaiden ääni nousi kuuluvaksi ja muutoksia tehtiin heidän toiveitaan kuunnellen.

Ryhmätoimintaa kehitettiin ja uusia toiminnallisia sekä näyttöön perustuvia ryhmiä startattiin. Omaohjaajan toimenkuvaa pohdittiin yhdessä työryhmän ja asukkaidenkin kanssa. Yhdessä mietimme myös, mitä ammatillisuus on meidän työssämme ja työryhmässämme. Näitä työstäessämme työryhmän dynamiikka hioutui entisestään ja opimme puhaltamaan vahvasti samaan hiileen.

Aapelinhovi löytyi nimikilpailusta Alusta lähtien asukkaita ja heidän omaisiaan tiedotettiin rakentamisen eri vaiheista. Myös tärkeimpien kuntakumppaneiden kanssa käytiin tiivistä keskustelua uuteen yksikköön liittyen. Yksikössä järjestettiin nimikilpailu, missä työryhmän jäsenet saivat ehdottaa uudelle yksikölle nimeä. Hienoja ehdotuksia

täynnä): 16 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, joista AMKkoulutettuja (sosionomi/sairaanhoitaja) neljä, yksi keittiötyöntekijä, yksi siistijä n Koostuu kahdesta talosta: Puistola

on ympärivuorokautista asumista ja Metsola on yhteisöllistä asumista.

n Yksikönjohtaja: Kari-Matti Lehtonen n Palvelujohtaja: Kirsi Roininen

Asukkaiden ääni nousi kuuluvaksi ja muutoksia tehtiin heidän toiveitaan kuunnellen. tuli useita, mutta ylivoimaiseksi voittajaksi äänestyksessä ylsi Ykköskoti Aapelinhovi.

Niin kuin ei elämä yleensäkään, ei tämäkään projekti ole edennyt suoraviivaisesti.

Monta mutkaa on ollut matkassa. Aikataulu

toiminnan aloittamisesta on lykkääntynyt useita kertoja, eikä vähiten sen vuoksi, että rakentaja hakeutui ensin yrityssaneeraukseen ja myöhemmin konkurssiin. Jännitys on ollut korkealla projektin kaikissa vaiheissa. Hienoa on kuitenkin ollut nähdä työryhmän valmius ottaa uudet tilat ja uusi toiminta vastaan samaan tahtiin, kun rakennuskin on noussut.

Nyt tätä kirjoittaessani 24. lokakuuta 2023 toiminnan aloittamiseen on enää hieman reilu kuukausi. Joulukuun ensimmäisenä päivänä tänä vuonna alkaa uusi luku tätä tarinaa. Tuolloin asukkaat pääsevät muuttamaan Ykköskoti Aapelinhoviin.

Olemme valmiit tekemään asukkaidemme huomisesta paremman.

16

YKKÖSKODIT Sulka hattuun

Tekijät tutuksi

Tiimivastaavat 1.

Kuka olet ja mikä on työnkuvasi?

Olen Merja Kostamovaara Ykköskoti Myllystä, Nokialta.

Olen toiminut tiimivastaavana kesäkuusta 2002 lähtien.

2.

MERJA KOSTAMOVAARA

Mikä on parasta Ykköskodeissa ja omassa työtehtävässäsi?

Parasta Ykköskodissa ovat asukkaat ja moniammatillinen työyhteisö. Heiltä oppii aina uutta ja vastavuoroisesti voin tuoda heille jotain omasta osaamisestani. Lisäksi saan vaikuttaa omaan työhöni monin tavoin.

Nyt on toimittu reilun vuoden ajan uudessa korvauskohteessa, joka on luonut uudet puitteet asumiselle ja kaikelle toiminnalle.

Tästä olen erityisen tyytyväinen.

Työ on Mitkä ovat vaativaa, vahvuutesi työssäsi? mutta Nautin työskentelystä yhdespalkitsevaa. sä tiimin kanssa. Nautin myös erilaisten työ- ja toimintatapojen Voin lämpiuusien asioiden mästi suositella kehittämisestä, kokeilusta, sekä asukkaiden kuntoutumisen edistämisestä ja tehtävää sitä sen tukemisesta, jossa toimimme harkitsevalle! tiiviisti yhteisönä.

3.

Olen aina pitänyt työvuorolistojen suunnittelua ja toteuttamista yhtenä mielenkiintoisimmista tehtävistäni näiden vuosien varrella.

Lisäksi pitkä yhteistyö eri verkostojen kanssa on palkitsevaa.

Luonteeltani olen positiivinen

ja sitä pyrin hyödyntämään työssäni tuomalla esille asioista myös positiiviset puolet. Jokaisena päivänä on mukavaa tulla töihin.

Vahvuutenani on laaja tietotaito, joka on karttunut vuosien mittaan mm. työnantajan mahdollistamina koulutuksina.

4.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Työn vastapainona harrastan lenkkeilyä, kesäisin mökillä touhuamista sekä ulkomaan matkailua yhdessä puolison kanssa.

Tärkeimpiä ovat lastenlapset, joiden seurasta nautin viikoittain.

5.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää niille, jotka harkitsevat alaa?

Saan työssäni osallistua niin asukastyöhön kuin sen kehittämiseen, ja myös tiimivastaavan moninaiseen tehtävänkuvaan.

Työ on vaativaa, mutta palkitsevaa. Voin lämpimästi suositella tehtävää sitä harkitsevalle.

6.

Keneltä olet saanut oikeanlaista kannustusta työssäsi?

Olen saanut työssäni kannustusta esihenkilöiltä, joiden kanssa olen saanut työskennellä viime vuosina. Samoin ihanat työkaverit ovat tukeneet ja eläneet rinnalla näiden vuosien aikana.

Heitä kiitän koko sydämestäni!

17

esittäytyvät 1.

MARI UKKONEN

Kuka olet ja mikä on työnkuvasi?

Olen Mari Ukkonen ja työskentelen Ykköskoti Nosteella tiimivastaavana. Olen koulutukseltani lähihoitaja ja olen suorittanut myös mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon sekä lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Alalla olen ollut kaikkiaan noin yhdeksän vuotta ja Nosteella aloitin tämän vuoden huhtikuussa.

5.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää niille, jotka harkitsevat alaa?

Luvassa on hurja matka, muista nauttia siitä.

6.

Keneltä olet saanut oikeanlaista kannustusta työssäsi?

Oma tiimi, esihenkilöä unohtamatta, tuo minulle kannustusta ja iloa muuttuvassa arjessa.

2.

Mikä on parasta Ykköskodeissa ja omassa työtehtävässäsi?

Ykköskodeissa parasta on tekemisen meininki. Asukkaille järjestetään paljon erilaista toimintaa ja Ykköskodeissa vallitsee hyvä me-henki. Omassa työssä parasta on laaja työnkuva, jonka vuoksi yksikään päivä ei ole samanlainen.

3.

Mitkä ovat vahvuutesi työssäsi?

Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja se on vahvuuteni asukkaiden sekä työkavereiden kanssa.

4.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vapaa-aikana vietän aikaa perheen kanssa.

Ykköskodeissa parasta on tekemisen meininki.

18

YKKÖSKODIT Provesta Jatuli

KIRJOITTAJA: KATJA PESONEN

Minun työni Provestalla Toimin tällä hetkellä Provesta Jatulissa esihenkilönä. Tätä ennen toimin useita vuosia yksikönjohtajana ryhmämuotoisessa asumispalveluyksikössä Ykköskodeilla.

T

yöni on hyvin laaja-alaista: henkilöstöjohtamisesta asiakastyöhön, laatutyöskentelyä ja työn kehittämistä, verkosto- ja sidosryhmätyöskentelyä, asumiseen ja kiinteistöön liittyviä asioiden hoitamista sekä vastaamista siitä, että toimintamme on sitä mitä sen pitääkin olla - huomioiden sopimukset, lait ja asetukset. Huolehdin siis yksikön toiminnan kokonaisvastuusta, kuten kaikki Ykköskotien yksikön esihenkilöt.

Kun toiminta tulee aidosti sydämestä, sen aistii. .

Miksi esihenkilötyötä Pidän valtavasti työstäni sen monipuolisuuden vuoksi. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen! Muuttuvaa työelämää en koe haasteena, vaan mahdollisuutena luoda ja kehittää jotain uutta. Työn kehittäminen on tärkeää ja arvostan, että Ykköskodeilla annetaan tähän hyvät mahdollisuudet.

Ykköskodeilla arvostetaan hyvää esihenkilötyötä ja siihen halutaan panostaa muun muassa erilaisilla koulutuksilla. Työn tekemiseen annetaan aikaa ja ymmärretään, että iso osa työpaikan työhyvinvoinnista lähtee hyvästä johtamisesta. Omaa työtäni tukee esihenkilöni, joka tuntee minut ja yksikköni tilanteen. Hän auttaa minua ammatillisessa kukoistamisessa, kuuntelee ja huomioi näkemykseni. Saan johtaa yksikköäni oman näköisesti, kuitenkin niin, että tiedän työtehtäväni ja tavoitteeni.

Toipumisorientaation viitekehys osana asiakastyötä Toipumisorientaation mukainen työskentely on osa meidän päivittäistä asiakastyötämme. Vahvuuksiamme ovat

Ykköskoti Jatulin Katja Pesonen näkee Provesta-tuotteelle valoisaa tulevaisuutta.

19

yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, jossa kaikki osallistuvat arjen suunnitteluun ja toteutukseen. Jokaiselle asiakkaalle pyritään löytämään joku oma tärkeä juttu, miten olla mukana ja osallisena Jatulin arjessa.

Panostamme hyvään kohtaamiseen ja meillä asiakkaita ei nähdä diagnoosien kautta, vaan pyrimme vahvistamaan asiakkaiden yksilöllistä kasvua. Esihenkilönä haluan ylläpitää avointa vuorovaikutusta, jonka kautta voimme keskustella monenlaisista asioista. Asiakkailta on tullut hyvää palautetta siitä, että he uskaltavat puhua vaikeistakin asioista, kun heidät kohdataan toivoa ylläpitäen, ratkaisu- ja voimavaralähtöisesti.

Meillä Provestassa koko toiminta on integroituna tavanomaiseen asuinympäristöön.

Siinä toimiminen vaatii henkilökunnalta aktiivista pohdintaa toipumisorientaation mukaisesta kuntoutuksen toteuttamisesta.

Keskustelemme asiakkaan toiveiden ja ajatusten tärkeydestä sekä heidän valinnoistaan. Ammatillisesti on pitänyt pohtia valta ja vastuu -asennoitumista, ja ajatella tätä erityisesti itsemääräämisoikeuden tukemisen näkökulmasta.

Erilainen toimintaympäristö Provesta-tuotteessa korostuu koko palveluprosessin ajan asiakkaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arviointi siitä näkökulmasta, miten asiakas pystyy sitoutumaan tavalliseen kerrostaloasumiseen ja siihen liittyviin ohjeisiin ja sääntöihin.

Kuntoutuksen keskiössä on yhteiskuntaan integroituminen ja asiakkaan oman toimintakyvyn kehittäminen mahdollisimman itsenäiseksi. Omat asuinhuoneistot mahdollistavat asiakkaille selkeämmin oman alueen ja henkilökohtaisen tilan, mutta luovat myös erilaisia vaatimuksia arjen askareisiin ja toimintakykyyn. Asunto on kuntoutuksen väline ja sinne saatava palvelu on oikeasti yksilöllistä, kun ohjaaja on kotikäynnillä vain kyseistä asiakasta varten.

Toimintaympäristö asettaa erilaisia vaatimuksia myös ohjaajan työlle. Työskenteleminen vaatii kykyä itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelytapaan. Esihenkilönä minun tulee voida luottaa työntekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen tehdä

Yhdessä tekeminen on ammattitaitoisen porukan kanssa palkitsevaa.

sia kehittää toimintaa kotiin annettavien palveluiden muodossa.

Arjessa on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, mikä meillä on hyvin, mistä olemme kiitollisia ja mitä halutaan erityisesti vaalia. laadukasta ja asiakaslähtöistä työtä.

Provesta-tuotteen näen vahvana tulevaisuuden asumispalvelun tuotteena, jossa asiakas voi elää omannäköistä ja mahdollisimman itsenäistä elämää tavanomaisessa asuinympäristössä. Asunto mahdollistaa asiakkaalle kokemuksen itsenäisestä asumisesta ja kyvystä asua omassa kodissa.

Olen nähnyt, kuinka tämä kokemus voi motivoida ja lisätä asiakkaan elämänhallinnan taitoja ja siten kuntoutumisen suunta on saanut uusia positiivisia ulottuvuuksia.

On mahtavaa, että meillä Ykköskodeilla on käytettävissä tuote, jossa on mahdollisuuk-

Terveisiä arkeen ja asiakastyöhön Arjessa on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, mikä meillä on hyvin, mistä olemme kiitollisia ja mitä halutaan erityisesti vaalia kaiken ympärillä vallitsevan muutoksen keskellä. Mielestäni muutoksissa ja uusissa tilanteissa menestyminen edellyttää ihmisläheisyyttä ja jatkuvaa vuorovaikutusta.

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää puhui eräässä kick off-tilaisuudessa lujan lempeästä sisujohtajasta, joka oli vaikuttava kuvaus johtamisen näkökulmasta.

Johtajuus on mielestäni järkeä ja tunnetta. Johtajan tulee aina muistaa huolehtia omasta ja tiiminsä hyvinvoinnista. Pidän myös tärkeänä, että esihenkilö toimii arjessa esimerkkinä ja osoittaa suuntaa, mitä kohden yhdessä mennään. Esimerkin voima perustuu aitouteen ja rehellisyyteen. Ihailen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalosen johtamisfilosofiaa, joka on kiteytettävissä yhteen lauseeseen: ole oma itsesi ja tunne itsesi. Olkaamme siis jokainen oma itsemme ja rehellisiä itsellemme.

Kun toiminta tulee aidosti sydämestä, sen aistii!

20

YKKÖSKODIT Työnohjaus

Tukea ja ohjausta työnohjauksen rooli ammattilaisille Hyvän huomaamisen soisi olevan meidän kaikkien arkea.

KIRJOITTAJA: PIA-LEENA KÖNÖNEN, Yksikönjohtaja, Ykköskoti Hiidenpelto

Työnohjaaja ei varsinaisesti ohjaa työtä, vaan keskustelua työstä, ja vain siinä määrin, mihin ohjattava porukka on valmis.

tamisen varaa? Kaikki riippuu paikallaolijoista ja heidän valmiudestaan avoimeen keskusteluun. Olennaista on pysähtyä oman työn äärelle ja saada peili reflektoimista varten.

Työnohjauksen tehtävänä on herätellä ajattelemaan ja tarkastelemaan omia toimintatapoja. Mahtaisiko niistä löytyä hyviä piirteitä, joita voidaan vahvistaa?

Entäpä haastekohtia, joissa olisi paran-

Hiidenpellossa omat ohjaukset eri tiimeille Meillä Hiidenpellossa työntekijät itse pohtivat tarvettaan pysähtyä miettimään

työhön liittyviä asioita.

Kaivattiin uutta ajateltavaa tai ihan vaan keskustelua hankalista tai ratkaisemattomista tapauksista.

Ryhmätyönohjauksessa on vielä se mahdollisuus, että voi keskustella tai jäädä vain kuuntelemaan, tärkeää on mahdollisuus osallistua sellaisena kuin on.

Ykköskoti Hiidenpellossa on työnohjaus järjestetty talon kahdelle tiimille erikseen. Tätä työntekijöiden toivomusta on kunnioitettu, jotta saadaan keskustelu-

21

Vieraskynä JUHA VOUTILAINEN Työelämää kokenut ja kehittänyt toipuja

Enimmäkseen vain ihminen Työnohjaajalla pitää olla pelisilmää ja erilaisia työmenetelmiä.

hetkistä irti paras mahdollinen hyöty, kun tiimit voivat tuoda esiin juuri heille tärkeitä asioita helpommin eikä ryhmä muodostu liian suureksi.

Kokeilut koko talon yhteisistä työnohjauskerroista eivät olleet ryhmän suuruuden takia niin onnistuneita.

Hyvältä työnohjaajalta vaaditaan paljon Hyvä työnohjaaja on meidän hiidenpeltolaisten mielestä sellainen, joka pystyy luomaan turvallista ilmapiiriä keskusteluun. Tarvitaan hyvää kuuntelun taitoa ja samalla napakkuutta esimerkiksi kyetäkseen katkaisemaan keskusteluissa turhaa jaarittelua. Työnohjaaja saa vietyä keskustelua eteenpäin.

Työnohjaajalla pitää olla pelisilmää ja erilaisia työmenetelmiä ryhmän mukaiseen toimintaan. Hän kyselee ja tarvittaessa kyseenalaistaa sekä luo tilaisuuksia ryhmälle avata uusia suuntia oman kehittymisen suhteen.

Kaiken kaikkiaan työnohjaus on tarpeellinen ja hyvä väline oman työn reflektointiin, kehittämiseen ja vahvuuksien löytämiseen.

Kumpi on sinusta hauskempi: Itseään hauskaksi kehuva tosikko vai kaskuja kertova koomikko?

K

umpaan luotat enemmän: kanssasi kiireettä istuvaan ihmiseen vai läsnäolon merkityksestä kertovaan ammattilaiseen?

Muistan toipumisissani hetket, joina minut kohtasi ihminen. Ihminen, joka ei piiloutunut ammattilaisuutensa taakse eikä ammattilaisuuttaan piilottanut. Hän oli oma itsensä, läsnä ihmisenä juuri siinä ja juuri silloin. Vain minua varten.

Minulle auttajan lämmin ja aito läsnäolo oli tuen vastaanottamisen edellytys.

Toivumme tuen avulla Siitä mielen haasteiden toipumisessa on kysymys: tuen vastaanottamisesta, tuen avulla toipumisesta. Aidon läsnäolon luoma luottamus mahdollisti oman tarinani kertomisen juuri sellaisena, kuin se on – ilman riskiä, että jouduin väärinymmärretyksi. Henkinen läsnäolo liittyy oman haavoittuvuuden sietämiseen.

Läsnäolon tarve koskee niin tukea tarjoavaa kuin tuettavaa. Omassa päihderiippuvuustoipumisessani olin heti sairauden ymmärrettyäni ja hyväksyttyäni läsnä, luottamus omasta toipumiskokemuksestaan ammentaviin terapeutteihin ja vertaisiin toipujiin syntyi välittömästi.

He kaikki osoittivat puheissaan oman haavoittuvuutensa.

Läsnäolon arvo Mielenterveyden vakavien ongelmieni takia olin aikani kaiken toipumisavun ta-

Auttajan lämmin ja aito läsnäolo oli tuen vastaanottamisen edellytys. voittamattomissa. Haluan sanoa jokaiselle minua auttamaan pyrkineelle läheiselle ja ammattilaiselle: Se ei johtunut sinusta vaan minusta.

Minuun sai kontaktin ensimmäisenä psykoterapeutti Maria, joka kärsivällisesti kuunneltuaan löysi reitin ymmärrykseeni.

Ymmärsin ja hyväksyin tilanteeni. Maria ei olisi reittiä oivaltanut ilman kuuntelua enkä olisi reittiä löytänyt ilman luottamusta Mariaan.

Myönteistä valoa Seuraavaksi luottamukseni ansaitsi Ykköskodin työkeskuksen ohjaaja Minna.

Hän osoitti arvostuksensa ymmärrykselleni ja osaamiselleni. Ihan jokainen haluaa tulla nähdyksi myönteisessä valossa.

Hän teki hyväksyntänsä näkyväksi – se, että näki minussa hyvän. Omaa haavoittuvuuttaan Minna ei kätkenyt: projektin mentyä kunnolla metsään halasin luvalla shokeerattua ohjaajaa.

Mottonani kohtaamisissa on: ajattelen vähemmän itseäni ja annan enemmän itsestäni.

22

YKKÖSKODIT Yhteystiedot

Yhteystiedot Ykköskoti Aapelinhovi Puistolantie 1, 18200 Heinola Kari-Matti Lehtonen 040 736 7625

Ykköskoti Kajava Keskiyöntie 6, 00750 Helsinki Karri Olli 020 754 4562

Ykköskoti Metsola Kaukastentie 118, 05510 Hyvinkää Soile Rautiainen 040 186 8347

Ykköskoti Tähtirinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Katja Saloniemi-Ounamo 040 739 3404

Ykköskoti Artukainen Messukentänkatu 11, 20210 Turku Krista Soikkeli-Halén 040 123 7625

Ykköskoti Kartano Yhdystie 2a, 19650 Joutsa Tiina Heiskanen 040 669 1576

Ykköskoti Mylly Linnunradankatu 2, 37140 Nokia Mari Haavisto 044 315 8358

Ykköskoti Auringonnousu Pussilantie 32, 07600 Myrskylä Tanja Hauta-Aho 040 637 3950

Ykköskoti Katrineberg Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Aila Toikko 040 505 5948

Ykköskoti Mäntylä Hopomintie 461, 07880 Loviisa Toni Rikberg 040 645 9896

Ykköskoti Vaisaari, Satelliitit ja työtoiminta Raisionkaari 50, 21200 Raisio Annika Pietilä 040 144 7141

Ykköskoti Aurinkorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Miia Kaajakari 040 587 4903

Ykköskoti Kaunisharju Katsastajankatu 16, 15800 Lahti Anna Jurkkola 040 650 7022

Ykköskoti Noste Juontotie 7 C-talo, 70150 Kuopio Marjo Pönni 040 356 8581

Ykköskoti Eerola Tanhuantie 26, 45150 Kouvola Katja Korjus 0400 928 185

Ykköskoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Heli Lapakko 040 771 5166

Ykköskoti Olavi Haapavedentie 20 B, 57170 Savonlinna Eija Silvennoinen 044 531 9455

Ykköskoti Hannunharju Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Sari Ritola 020 754 4582

Ykköskoti Ketunkallio Levysepänkatu 12, 23500 Uusikaupunki Kristiina Sacklen 040 673 2677

Ykköskoti Onnela Pielisentie 7, 81700 Lieksa Marjo Vallius-Hyttinen 040 556 0172

Ykköskoti Hella Pukkilanraitti 13, 62200 Kauhava Sarita Heimonen 050 592 2349

Ykköskoti Kielorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Kaisa Oras 040 775 9124

Ykköskoti Pihlajaharju Savikontie 18, 82500 Kitee Anne Haapala 040 083 8726

Ykköskoti Henrik Konalantie 6-8, 00370 Helsinki Harri Mänttäri 040 484 5186

Ykköskoti Kimppakoti Asemakatu 3, 85800 Haapajärvi Sini Mäkinen 040 151 0978

Ykköskoti Rantapuisto Pelloskuja 7, 41340 Laukaa Päivi Jauhiainen 040 481 9542

Ykköskoti Hermanninranta Korholantie 5, 77700 Rautalampi Mirva Linnanen 040 621 1786

Ykköskoti Kirjokallio Kirjokallionkatu 1, 21220 Raisio Marika Bulasoff 050 432 3697

Ykköskoti Riihilehto Rajamäentie 9 A, 01900 Nurmijärvi Saara-Marja Lankinen 040 487 3545

Ykköskoti Hiidenpelto Männiköntie 24, 03400 Vihti Pia-Leena Könönen 050 356 6517

Ykköskoti Kotiranta Väinöläntie 8, 32700 Huittinen Sissi Saustamo 040 137 3826

Ykköskoti Saimaa Kirjamoinkaari 50, 54915 Taipalsaari Tuija Saarenniemi 040 545 8029

Ykköskoti Hirviniitty Hirvisuontie 2, 02810 Espoo Pilvi Osara 050 578 1485

Ykköskoti Kukkola Keskustie 14, 12100 Oitti Päivi Kuusinen 040 716 1483

Ykköskoti Salmenkallio Salmenkatu 6, 23500 Uusikaupunki Tanja Pajunen 040 6732 688

Ykköskoti Huvikumpu Sajatie 430, 12630 Sajaniemi Loppi Sari Helppolainen 050 591 6720

Ykköskoti Kuusimäki Hykköntie 8, 38300 Sastamala Päivi Krannila-Lähde 050 566 1533

Ykköskoti Siipi Kurttilantie 19, 02780 Espoo Katja Kairenius-Jansson 040 6301 452

Ykköskoti Ilves Korvenaho 102, 86360 Ilveskorpi Sirpa Honkimaa 040 515 3771

Ykköskoti Leijunkatu Leijunkatu 2-4 A, 21200 Raisio Ulla-Maija Wiander 050 5917 291

Ykköskoti Silta Osmonkatu 11, 87100 Kajaani Anne-Maria Holappa 040 556 4827

Ykköskoti Jämäs Kurikkaniementie 11, 88900 Kuhmo Sirpa Romppanen 040 175 7745

Ykköskoti Linnamäki Pääjärventie 310, 16900 Lammi Linda Pimiä 040 4154 249

Ykköskoti Tiltu Rautatienkatu 18, 47400 Kausala Satu Vilkuna 040 610 3767

Ykköskoti Kaarikuja Taanotie 4A, 82140 Kiihtelysvaara Tarja Jumppanen 050 322 9353

Ykköskoti Lotta Rykmentintie 45, 04300 Tuusula Jaana Ronkainen 040 647 6677

Ykköskoti Toivo Kaakonsiipi 1B 40340 Jyväskylä Anne Nurro 050 359 5045

Ykköskoti Kaarre Kampuskaarre 2-4, 13100 Hämeenlinna Päivi Terrimäki 040 741 6706

Ykköskoti Martti ja Heikki Kupittaankatu 146, 20810 Turku Ville Vesalainen 050 408 6742

Ykköskoti Tulimäki Hultinkatu 10, 13210 Hämeenlinna Jaana Kukko 040 625 7097

Ykköskoti Kaikuvuori Takasenkatu 4b, 08150 Lohja Mira Peräkylä 040 628 9971

Ykköskoti Meininki Silmukuja 2, 54120 Pulp Mervi Pekki 040 193 5234

Ykköskoti Tyyne Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Anne Nurro 050 359 5045

Ykköskoti Victor Vuorikatu 16-18, 70100 Kuopio Anna-Maria Leskinen 040 672 7267 Ykköskoti Väylä Sääkslahdentie 16, 40530 Jyväskylä Heidi Hintikka 040 125 5829 Provesta Honka Ollakantie 2 A 4, 90440 Kempele Minna Värttö 040 823 2354 Provesta Horisontti Maauuninkuja 6 B 11, 01450 Vantaa Heidi Roiko 046 923 5444 Provesta Jatuli Jatulikivenkatu 1 A 3, 90240 Oulu Katja Pesonen 040 668 2374 Provesta Jatuli 2 Metsänkuninkaantie 1 B 6, 90250 Oulu Ulla-Maija Iisakka 044 430 7758 Provesta Kaarna Ruukinkuja 2 A 12, 90250 Oulu Piia-Sofia Lummi 050 520 8838 Provesta Kaisla Raunistulantie 13 A 4, 20300 Turku Maija Vihervirta 050 4670 632 Provesta Kajo Ajolenkki 11 C 77, 01700 Vantaa Anita Muhonen 040 487 1399 Provesta Kataja Satamatie 7 B 7, 90520 Oulu Sari Sauvola 050 364 0886 Provesta Kielo Vernerintie 8 A, 02430 Masala Tiina Turunen 044 761 6379 Provesta Korte Korteniityntie 46-54 E 69, 40740 Jyväskylä Johanna Toivainen 050 313 3858 Provesta Kotisatama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio Marjo Savolainen 050 346 0310 Provesta Lilja Seppä-Kallen Kuja 2 D 136, 02430 Masala Heidi Marttila 040 658 9024

23

Provesta Loimu ja Loimu2 Provesta Oy Loimu 1 Viirinkankaantie 20 A 5, 96300 Rovaniemi Provesta Oy Loimu 2 Lapinkatu 3 A2, 96190 Rovaniemi Irja Tamminen 050 347 7172 Provesta Louhi Kauppalinnankatu 1 F 74, 90570 Oulu Kati Kallio 050 327 1988 Provesta Lumme Kalastajankatu 3 B 3, 20100 Turku Sari Suominen 050 476 5641 Provesta Luoto Jääsalontie 20, 90400 Oulu Mia Silvonen 050 472 5820

Provesta Valkama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio Marjo Savolainen 050 346 0310 Provesta Vanamo Tietolinja 9 A 24, 90570 Oulu Helena Tervakangas 050 573 4951 Provesta Varpu Mallastie 30 C 6, 90520 Oulu Pia Lauronen 050 5954 420 Provesta Verso Nansonkatu 9 A 117, 37100 Nokia Kirsi Rusanen 040 687 7693

Provesta Messi Kasarmikatu 14 A 1, 13100 Hämeenlinna Satu Kaipia 050 410 7374 Provesta Petäjä Ollakantie 2 B 3, 90440 Kempele Pia Sarjanoja 050 453 3954 Provesta Ruoko Fatabuurinkatu 2 B 73, 20200 Turku Kirsi Enne-Määttänen 040 705 5249 Provesta Ruori Linnaniemenkatu 1 A 2, 13100 Hämeenlinna Satu Kaipia 050 410 7374 Provesta Saarni Klippinkitie 7 as 1, 02780 Espoo Maari Kotkavuori 050 513 1559 Provesta Selene Suviniitynkatu 4 A 1, 02770 Espoo Maari Kotkavuori 050 513 1559 Provesta Silmu Tesoman Valtatie 29 A 37, 33310 Tampere Elina Uusi-Rintakoski 040 545 6873 Provesta Takomo Välskärinkatu 27 as 7, 04410 Järvenpää Katja Savolainen 040 194 2946 Provesta Tammi Kielotie 4-6 B 53, 01300 Vantaa Johanna Pirnes 050 350 4605 Provesta Torpankartano Torpanmäentie 36 A 4, 90830 Haukipudas Teija Högman 050 512 9203 Provesta Valimo Valimokuja 2 B 39, 04410 Järvenpää Helena Sivonen 050 595 4483

Johtaja, Ykköskodit Mervi Elfving 044 573 4111 Palvelujohtajat Antti Uitto 044 513 1194 Helsinki ja Vantaa Esa Auvinen 040 682 2649 Etelä-Suomi Laura Eskelinen 040 455 9650 Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta Kirsi Roininen 040 831 3417 Kaakkois-Suomi Johanna Ojala 0400 413 642 Itä-Suomi Terhi Nikkanen 040 124 6155 Länsi- ja Pohjois-Suomi Virpi Kokko 050 592 2594 Provesta Laatujohtaja Jari Koskisuu 040 551 5254

Palvelujohtajat tentissä:

Kuka supersankari olisit?

Kysyimme palvelujohtajilta, kenen supersankarin taidon he valitsisivat ja miksi.

Esa Auvinen Mustanaamio. Pitää esimerkillisesti huolta läheisistään (ja tiimistään) aika ajoin haastavissakin olosuhteissa.

Laura Eskelinen Monica Rambeau alias Spectrum. Valitsisin hänet, koska hänellä on voima muuttua minkä tahansa muodon energiaksi sähkömagneettisen spektrin varrella.

Huippua!

Voisin lentää valon nopeudella paikasta toiseen, ampua laserilla ja ottaa erilaisten energioiden muotoja.

Virpi Kokko Ihmenainen. Osaa lentää ja on voimakas. Lentämisen taidon haluaisin, pääsisi helposti paikasta toiseen ja samalla saisi nauttia huikeista maisemista.

Terhi Nikkanen Supervoimani olisi ajan hallinta; voisin hidastaa aikaa hyvinä päivinä ja nopeuttaa huonoina.

Tämä ajatus muistuttaa minua siitä, että hetkistä pitäisi nautti eikä elää "sit ku" -elämää.

Jos pitää joku erityinen supersankari valita niin sitten Wonder Woman eli Ihmenainen. Yksi hänen supervoimistaan on poikkeuksellinen viisaus, jonka ansiosta hän on taitava neuvottelija. Se voima olisi hyvä olla joka tilanteessa.

Antti Uitto Supermies – taito lentää.

Johanna Ojala Nerotason älykkyys, neronleimauksia tarvitaan!

Esimerkiksi Spiderman.

Neron älykkyysosamäärän lisänä toki yli-inhimillinen vahvuus, nopeus ja ketteryys. Näitäkin tässä työssä tarvitaan.

Kirsi Roininen Hih hih, mä ottaisin Mustan Lesken taidot kaikki! Hidastettu ikääntymisprosessi, tehostettu immuniteetti. Olympiatason voimistelija, kokenut sotilas ja vakooja. Kyky hypnotisoida.