YKKÖS LEHTI
YKKÖSKODIT
tukipilarina 6 Taide osana elämää 8 DomaCare 2.0 asukastietojärjestelmä
10 Hyveet Provesta Louhessa
11 Ykköstyypit Ykkösrockissa
12 Yhteistyötä asiakkaan etu edellä
14 Uusi Provesta Ulpukka
16 Tekijät tutuksi
18 Voimauttava valokuva
20 Ykkösselviytyjät
21 Vieraskynä: Rohkeana uuden äärellä
22 Yhteystiedot
24 Vahvuudet edellä
6.
Taide osana elämää
20. Ykkösselviytyjät
Ykkösjuttu Podcast
Ykkösjuttu-podcast tarjoaa laajan valikoiman syvällisiä keskusteluja ja kiinnostavia tarinoita Ykköskotien maailmasta. Aihevalikoimamme on monipuolinen ja käsittelee laajasti mm. kohtaamista ja asukkaiden toipumista. Podcastissamme olemme käsitelleet myös aiheita kuten riippuvuus, voimavarojen tukeminen ja työtoiminta.
Jos et ole vielä kuunnellut jaksojamme, nyt on oikea hetki aloittaa! Älä jää paitsi mielenkiintoisista keskusteluista ja arvokkaista oivalluksista – liity kuuntelijoidemme joukkoon!
Löydät podcastit osoitteesta: www.ykköskodit.fi/ykkosjuttu
Linkki sähköiseen versioon: https://xn--ykkskodit-27a.fi/ykkosjuttu
Päätoimittaja: Mervi Elfving
Julkaisija: Ykköskodit
Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Paino: Newprint Oy ISSN-tunnus: 2737-2790 www.ykköskodit.fi
Pääkirjoitus
Omaohjaajuuden merkitys mielenterveys- ja päihdeasumispalveluissa
M”
Ihmissuhteen arvoa ei voida laskea pelkän tavoitteellisuuden kautta.
ielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen kuntoutustyön perusta pohjautuu omaohjaajuuteen. Oman työntekijän kanssa voi pohtia toiveita oman elämänsä suhteen sekä toteuttaa niitä pieniä askelia, joilla nämä tavoitteet voivat toteutua. Omaohjaajuuden arvo ei voi kuitenkaan perustua pelkkään tavoitteelliseen yhteistoimintaan asukkaan kanssa. Vaikka tavoitteiden pilkkominen arjen pieniksi teoiksi ja niiden saavuttamisessa kannustaminen ovatkin tärkeitä, ihmissuhteen arvoa ei voida laskea pelkän tavoitteellisuuden kautta. Itse asiassa omaohjaajuuden vaikuttavuus perustuu enemmän itse ihmissuhteeseen kuin metodeihin, täysin samoin kuin terapiatyössä. Teoreettiset viitekehykset, käypähoitosuositukset tai yksittäiset metodit voivat kyllä tuoda toimivia näkökulmia tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ne eivät voi korvata ihmissuhdetta, joka omaohjaajatyössä syntyy.
Asukkaan ja omaohjaajan välinen vuorovaikutus on se pohja, josta toivo, itsemyötätuntoinen minäsuhde, motivaatio ja omat voimavarat syntyvät. Tämä on myös mielekkään elämän ja toimivien ihmissuhteiden pohja; kun toinen ihminen kykenee näkemään minussa voimavaroja ja hyvää, kykenen siihen myös itse. Omaohjaajan tulisi olla se ihminen, joka ymmärtää kaikkien olevan samassa haavoittuvassa asemassa elämän suhteen. Hänen tulisi arvostaa asukasta yksilönä ja ihmisenä täysin samoin kuin itseään ja nähdä hänessä kaikki ne voimavarat ja mahdollisuudet, joita hän ei itse vielä osaa tai jaksa nähdä.
MERVI ELFVING
Johtaja, Ykköskodit
Omaohjaaja on asukkaan tukipilari
Liisa ja omaohjaaja Karita tutkimassa valokuva-albumia
Lähihoitajat Saija Pirinen ja Karita
Koukka toimivat omaohjaajina
Ykköskoti Rantapuistossa. Saija on työskennellyt jo kaksikymmentä vuotta Mehiläisellä ja siitä viisitoista vuotta Rantapuistossa. Karita on puolestaan työskennellyt Rantapuistossa kuusi vuotta. Vuosien varrella pitkässä hoitosuhteessa on muuttunut paljon asioita. Kun asukas ikääntyy, asukkaan tarpeet muuttuvat ja hoivan tarve lisääntyy. Omaohjaajan työnkuva on muuttunut vuosien varrella paljon ja nykyään on enemmän kirjallisia töitä. Toimintakykymittari on vaihtunut useampaan kertaan ja tällä hetkellä käytössä on RAI. Yhteisöhoidosta on viime vuosien aikana siirrytty toipumisorientaatioon ja kuntoutussuunnitelma on vaihtunut toteuttamissuunnitelmaksi. Nykyään on myös viikoittaiset omatuokiot, joiden toteutumista seurataan laadun mittareilla.
Kun
asukas ikääntyy, asukkaan tarpeet muuttuvat ja hoivan tarve lisääntyy.
Läheiset mukaan asukkaan kuntoutumiseen
Läheisiltä kysytään, kuinka paljon he haluavat olla mukana asukkaan arjessa, kuinka usein ollaan yhteydessä ja haluaako läheinen, että äkillisistä voinnin muutoksista ilmoitetaan.
– Läheisiin ollaan yhteydessä puhelimitse, viestein sekä kuukausittain lähetettäväl-
lä läheiskirjeellä. Rantapuistossa järjestetään kaksi kertaa vuodessa läheisten juhla. Läheisten on myös mahdollista osallistua asukkaan hoitokokouksiin, kertovat Karita ja Saija.
Läheisen ajatuksia omaohjaajuudesta
Pitkäaikaista omaohjaajaa arvostetaan.
– Omaohjaajuus on ollut valtavan hyvä asia. Sepolle on varmasti ollut parasta, että omaohjaaja on ollut sama vuosia. Pitkäaikainen omaohjaaja pysyy kartalla asukkaan tilanteesta ja tarpeista. Omaohjaaja tuntee Sepon ja on osannut aina kertoa, mitä Sepolle tarvitsee hankkia. Meidät läheiset on huomioitu soittamalla kuulumisia ja viesteillä. Lisäksi joka kuukausi on tullut läheiskirje ja on yhteisiä tapahtumia. Seppo on nauttinut oman ohjaajan huomiosta kovasti, kertoo Sepon sisko Pirkko
Ykköskoti Rantapuistossa omaohjaajuus tuo tuttuutta ja jatkuvuutta asukkaille, tukee henkilökuntaa ja vahvistaa yhteyttä läheisiin.
KIRJOITTAJAT: PÄIVI JAUHIAINEN, yksikönjohtaja,
KARITA KOUKKA, lähihoitaja, SAIJA PIRINEN, lähihoitaja
KUVAAJA: KARITA KOUKKA
Omaohjaajuus rikastaa työtä
Omaohjaajuus merkitsee paljon työssä, kun tutustuu omaan asukkaaseen ja oppii tuntemaan asukkaan toimintatavat ja mieltymykset.
Haastavan asukkaan omaohjaajana pienetkin onnistumiset palkitsevat. – Kun tuntee oman asukkaan, se helpottaa asukkaan kanssa työskentelyä sekä arviointien tekemistä.
Omaohjaajuus rikastaa työtä, kun saa rakennettua hyvän luottamussuhteen asukkaaseen, kertoo Karita Koukka.
Omaohjaajuden näkyminen arjessa
Omaohjaaja tuo arkeen jatkuvuutta ja vahvistaa asukkaan ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta.
– Aina töihin tullessa käyn moikkaamassa omia asukkaita ja kysymässä kuulumisia. Oman asukkaan mieltymyksiä ja tarpeita kysytään asukkaalta itseltään ja asukkaan läheisiltä. Näiden toteuttamista varmistetaan hyvällä kirjaamisella ja tuodaan esiin työyhteisökokouksissa, sanoo Saija Pirinen.
Asukkaan toiveet
Läheisiltä tiedonsaanti on tärkeää silloin, kun asukas ei itse osaa tuoda ilmi omia toiveitaan ja tarpeitaan. Jos asukkaalla ei ole läheisiä, joilta kysyä, koitetaan niitä selvittää edellisestä hoitopaikasta tai sosiaalityöntekijältä. Jos asukas ei osaa sanallisesti
kertoa omia toiveitaan, annetaan vaihtoehtoja, joista voi valita. – Haluamme näillä keinoilla lisätä asukkaidemme elämänlaatua ja tarjota hyvän vanhuuden, sanovat Karita ja Saija.
Toteuttamissuunnitelmat
Toteuttamissuunnitelma on tärkeä osa työtä. Sinne kirjataan asukkaan omat tavoitteet ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Toteuttamissuunnitelmaan kirjoitetaan asukkaan historiasta ja tulevaisuuden toiveista. Toteuttamissuunnitelma päivitetään kuuden kuukauden välein, tai jos asukkaan voinnissa tapahtuu suuri muutos, ja suunnitelma lähetetään sosiaalityöntekijälle. Rantapuistossa jokaisella asukkaalla on huoneessaan oma tavoitetaulu, joka on tehty yhdessä omaohjaajan kanssa.
Huippu työyhteisö
Rantapuistossa on hyvä työporukka. Suurin osa on työskennellyt jo useamman vuoden ajan, joten ihmiset tuntevat toisensa hyvin. Työt on hyvin organisoitu ja ne jakautuvat tasaisesti.
– Autamme toinen toisiamme asiassa kuin asiassa. Ja meillä kyllä nauru raikaa, kun setvitään asioita!
Haastavan asukkaan omaohjaajana pienetkin onnistumiset palkitsevat.
Lähihoitaja Saija Pirinen
Lähihoitaja Karita Koukka
Asukkaan oma tavoitetaulu
Taiteesta on tullut tärkeä osa elämää
Ykköskoti Ilveksen seinien sisältä löytyy visuaalinen taituri.
KIRJOITTAJA: SIRPA HONKIMAA, Yksikönjohtaja, Ykköskoti Ilves
42-vuotiaan taiteilija Vesan tekemää taidetta on runsaasti esillä hänen omassa huoneessaan sekä Ykköskoti Ilveksen seinillä. Vesa huolehtii itse taiteen esillelaitosta, ja valitsee esille vuodenaikoihin ja teemoihin sopivia taideteoksia.
– Olen kotoisin Perhosta. Muutin Ykköskoti Ilvekseen neljätoista vuotta sitten. Parasta täällä Ykköskodilla asumisessa on, että saa osallistua monenlaiseen tekemiseen. Ystävät ovat tärkeitä, ulkoillaan ja harrastetaan yhdessä. Taiteen lisäksi harrastan kalastusta. Liikunnalliset ryhmät ovat minulle mieluisia, erityisesti uinti ja sähly, kertoo Vesa.
Kuinka kauan olet harrastanut taiteen tekemistä?
Noin kahdeksan vuotta. Olen aloittanut harrastamisen asuessani Ykköskoti Ilveksessä. Kävin aluksi yksikön omassa taidepiirissä ja siellä innostuin piirtämisestä ja maalaamisesta. Olen itseoppinut taiteilija, ja maalaamisesta on tullut minulle tärkeä harrastus.
Minkälaista taidetta teet?
Akryyli-, hiili-, öljy-, pastelli- ja akvarellimaalauksia ja -piirroksia. Tykkään myös piirtää puuväreillä. Luonto on minulle tärkeä. Mieluiten maalaan maisema-aiheisia tauluja.
Mikä sinua inspiroi?
Kun pääsee alkuun työssä, niin työ vie mennessään ja se inspiroi minua. Ihmisten antama palaute sai minut innostumaan maalaamisesta.
Mitä taide merkitsee?
Taiteen kautta pystyn toteuttamaan itseäni. Valmiista töistä tulee minulle tärkeitä ja niillä on minulle paljon merkitystä.
TEKSTI: JARI KOSKISUU, laatujohtaja
Tehtävien hallinta on kelpo renki
Uutta DomaCare 2.0 asukastietojärjestelmää on pilotoitu kahdessa Ykköskodissa. Kokemukset ovat rohkaisevia.
Asukastyön dokumentointi ja kirjaaminen on asumispalveluissa keskeistä. Se lisää asukkaiden oikeusturvaa, helpottaa seurantaa ja luo työntekijöille keskinäisen viestinnän ja työn jäsentämisen väl ineen.
Tänä vuonna Ykköskodeissa on siirrytty asukastietojärjestelmä DomaCare 2.0 -version käyttöön. Se mahdollistaa erilaiset versiot vammaisten, ikääntyneiden ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluihin, jolloin kirjauksia voidaan ohjata kunkin toimialueen tavoitteiden mukaan.
Samalla kirjaamisen rakennetta ja otsakkeiden määrää on muutettu yhdessä henkilökunnan palautteiden pohjalta.
Näkyvä muutos on mobiilikirjaamisen laajentuminen. Reaaliaikaisuus ja yhdessä asukkaiden kanssa tehtävä kirjaaminen on uutta käytäntöä.
Mitä tehtävien hallinta on?
Tehtävien hallinnassa asukaskohtaiset työt suunnitellaan ja kirjataan asukastietojärjestelmään etukäteen, jolloin työntekijät voivat suoraan valita, suorittaa ja kuitata tehtävät valmiiksi. Tämä varmistaa, että jokainen asukas saa tarvitsemaansa palvelua ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan asukkaan tavoitteiden ja palvelutarpeiden mukaisesti. Lisäksi tehtävien hallinnan avulla voidaan raportoida asukaskohtaisesti palveluun käytetty aika. Myös tietoturva paranee, sillä tieto löytyy lappusten sijasta sähköisesti.
–Viikkoa ennen pilotin alkua sanoin, että nyt lähtee tietokoneet yksiköstä ja kaikki kirjataan mobiilisti, nauraa turkulaisen Provesta Ruokon yksikönjohtaja Kirsi Enne-Määttänen
Ruokon tiimivastaava Emmi Saunamäki oli tullut taloon Onnikotien puolelta, missä mobiilikirjaukset olivat jo tuttuja. Alussa osa henkilökunnasta koki puhelimella kirjaamisen haastavaksi, sillä pidempien tekstien kirjoittaminen on helpompaa pöytäkoneella tai kannettavalla. Totuttelun myötä näkemykset kuitenkin muuttuivat.
Totuttelusta toimintaan
Tehtävien luominen vaati uudenlaista ajattelua: aluksi järjestelmään vietiin asukaskohtaiset toistuvat tehtävät ja omatuokiot. Koska tilanteet vaihtelevat päivittäin, työhön kuuluu myös yllättäviä tehtäviä, ja vähitellen opeteltiin luomaan tehtäviä eri tilanteisiin. Nyt jokainen työntekijä hallitsee tämänkin osan työstä.
Palaute on yhteneväistä: kirjaukset tulee varmasti laadittua, asukkaan saamaa palvelua on helpompi seurata ja suunniteltu tulee tehdyksi. Sijaisten ja keikkalaisten elämä on helpottunut, tehtävät ovat valmiina ja tehtävänkuvaukset kunnossa.
Kehittämishaasteena on asukkaiden kanssa yhteiskirjauksen lisääminen ja kirjaamisen sisältöjen laatu.
– Mikään ei pysy itsestään yllä. Olisikohan mielekästä koota alueellisesti osaajien verkostoja edelleen kehittämään käytäntöjä, Kirsi pohtii. Ongelmatilanteissa olisi hyvä olla tukipilareita, joiden puoleen kääntyä.
Vähitellen edut voittivat alun hankaluuden.
Leijunkatu
Ykköskoti Leijunkadulla Raisiossa tehtävien hallinta on ollut käytössä pisimpään. – Alkuun on pakko myöntää, että oli muutosvastarintaa, mutta vähitellen edut voittivat alun hankaluuden. Sopii erityisen hyvin ihmiselle, joka tykkää listoista, henkilökunnan kahvihuonekeskustelussa nauretaan.
Kirjaamisvastaava Minna Björnille mobiilikirjaus oli jo aiemmasta työpaikasta tuttua ja tehtävien hallinnan käyttöönotto tuntui jopa helpotukselta. Erityisesti iltavuorossa kalenteri ei tuntunut riittävältä varmistamaan, että kaikki hommat tulevat varmasti tehtyä.
– Joku aina nappaa tehtävän, joustavasti otetaan tehtäviä ja näin varmistetaan yhdessä, että asiat tulevat hoidettua, kuittaa Minna.
Leijunkatu on iso yksikkö, jossa on paljon asukkaita neljässä rapussa ja useassa kerroksessa. Aamulla työnjaossa voi olla kymmenenkin ihmistä. Tehtävien hallinta onkin selkeyttänyt töiden jakoa.
Onnistumisen edellytykset
Onnistumisessa tärkeänä nähtiin avoin keskustelu, yhteinen pohdinta, kirjaamisvastaavan ja tiimivastaavan vaikutus ja innostus sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Työryhmässä etsittiin yhteisiä ratkaisuja, joihin kaikki voivat sitoutua sekä kannattaisiko jostain asiasta luoda tehtävä ja kokeilla mikä toimii.
– Erityisen hyvänä on koettu lääkevuorolaisen tehtäväkokonaisuus, toteaa sairaanhoitaja Essi Salmela
Provesta Ruoko
Työntekijöitä huoletti mobiilikirjauksen käyttöönottamisessa asukkaiden suhtautuminen, pahoittavatko he mielensä, jos kirjauksia tehdään näkyvästi. Asia otettiin asukaskokouksessa esille ja asukkaiden kanta oli erittäin myönteinen, eikä asiaan ole tarvinnut palata.
Yhteiskirjaaminen on helpottunut ja asukkaiden kanssa voidaan käydä samalla keskustelua.
– Mulla on tämä kännykkä tässä, missä on sinun asioita ja juttuja… ja tästä voidaan katsoa lääkelistaa tai toteuttamissuunnitelmaa, ovatko nämä sinusta ok vai muutetaanko jotakin?
Poikkeusoloissa tehtävien hallinnasta on iso apu. Esimerkiksi akuutin henkilökuntavajauksen aikaan yksikönjohtajakin siirtyi asukastyöhön, jolloin tehtävien hallinta oli korvaamaton tuki. Vastaavaa palautetta on tullut keikkalaisilta, homma on selkeää. Merkittävänä nähdään myös toimintakulttuurin muutos. Toimintamalli korostaa kirjaamisen merkitystä, ja on yhdessä symbolikirjausten kanssa selventänyt ja jäsentänyt päivittäiskirjaamista.
Toiveikkaat – asukkaiden ääni ja ajatukset kuuluviin
Toipumisorientaatiohankkeen tueksi on koottu Toiveikkaat-ohjausryhmä, johon kuuluu yksikön esihenkilöitä, työntekijöitä ja asukkaita. Ryhmä järjestää yhteisiä keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään omaohjaajuuteen liittyviä teemoja.
Millainen on hyvä omaohjaaja?
Ensimmäinen Teams-tapaaminen pidettiin viime vuonna aiheella ”Millainen on hyvä omaohjaaja?”, ja tänä vuonna keskusteluja on jatkettu neljännesvuosittain omaohjaajuuden teemavuoden mukaisesti. Aiheina ovat olleet esimerkiksi ystävyys, ihmissuhteet ja turvallinen asuinympäristö, ja osallistujia on ollut jopa 52 yksiköstä.
Yksikön terveiset keskustelun pohjaksi?
Jokainen tapaaminen alkaa terveisillä jostakin yksiköstä, mistä tuodaan asukkaan ajatuksia teemasta pohjaksi keskustelulle. Osallistujat ovat rohkeasti jakaneet ajatuksiaan – joko puhumalla tai kirjoittamalla. Tapaamisten aikana luodaan myös sanapilvi päivän teemasta.
Joulukuun tapaamisessa käsitellään palautteen antamista ja vastaanottamista, ja Toiveikkaita jatketaan vuonna 2025 uusilla aiheilla – tervetuloa mukaan!
Poikkeusoloissa tehtävien hallinnasta on iso apu.
Tehtävien hallinnan tulee palvella yksiköitä, parhaimmillaan se entisestään parantaa keskinäistä auttamisen kulttuuria ja selkeytyvän työn myötä edistää työhyvinvointia.
Uusien käytäntöjen soveltamisesta ja kehittämistyöstä kuuluu kaunis kiitos jokaiselle työntekijälle!
Keskustelujen aiheina ovat olleet esimerkiksi ystävyys, ihmissuhteet ja turvallinen ympäristö.
Elinvoimainen yhteisö Provesta Louhessa
Työyhteisön hyveet
Pohdimme, millainen työyhteisö haluamme olla, missä haluamme kehittyä ja mitkä ovat arvokkaimmat hyveet, joita haluamme vaalia. Päätettyämme hyveemme, määrittelimme, miten ne tulevat näkyväksi toiminnassamme. Hyvetaulut asetettiin aitiopaikalle niin, että niiden ääreen on helppo pysähtyä. Hyveet ovat käytössä myös kehityssuunnitelmassamme.
Asiakastyön hyveet
Asiakkaat aloittivat hyvetyöskentelyn ohjaajien johdolla. Mietimme, millainen on hyvä ohjaaja, hyvä kohtaaminen sekä miten halutaan tulla huomatuksi. Hyödynsimme omaohjaajuuden teemavuoden tehtäviä ryhmissä omaohjaajatuokioilla ja yhteisökokouksissa. Kun asiakkaat olivat päättäneet tärkeimmät hyveensä, niiden merkitys avattiin tekojen tasolle. Syntyi äärettömän hienoja ajatuksia.
Asiakkaamme suunnittelivat, miten haluavat hyveet näkyville. Taideryhmässä toteutettiin hyvetaulu, joka komeilee nyt yksikön seinällä työyhteisön hyveiden kanssa. Ohjaajat ja asiakkaat esittelivät hyveet yhteisöpalaverissa luvaten sitoutua niiden noudattamiseen ja säännölliseen arviointiin. Työyhteisön ja asiakastyön hyveet tukevat toisiaan.
Vahvuudet
Teimme kyselyn, jossa ohjaajat nimesivät itsestään ja toisistaan vahvuuksia, jotka koostuivat sekä luonteen että ammatillisista vahvuuksista ja erityisosaamisesta. Jokainen sai vastauksensa analysoitavaksi, ja esittelimme ne kehittämispäivänä. Löysimme toisistamme tuttujen asioiden lisäksi uusia piirteitä ja osaamista.
Arjen työssä vahvuudet ovat käytössä esimerkiksi ohjaajien vastuualueissa. Asiakkaat ja ohjaajat nimesivät myös Louhen vahvuuksia. Asiakkaiden vahvuusarviointi alkoi ryhmä- ja yksilötasolla erilaisten materiaalien avulla. Tätä toteutamme asiakkaidemme kanssa loppuvuoden. Tavoitteena on, että jokaisen asiakkaan vahvuudet tulevat näkyväksi osaksi elämää ja arkea ja niitä hyödynnetään enemmän kuntoutuksen polulla.
Asiakkaiden ja ohjaajien yhteinen kehittämispäivä
Käsittelimme draamatyöskentelyn avulla kohtaamisen merkitystä. Työntekijät näyttelivät ohjaajan ja asiakkaan kohtaamisen, jossa hyveet eivät olleet keskiössä. Asiakkaat saivat kertoa mielipiteensä tapahtumasta pohtien hyveajattelua ja turvallisuusnäkökulmaa. Näytelmä uusittiin niin, että asiakkaat näyttelivät kohtauksen hyveiden ollessa keskiössä. Esityksen jälkeen teimme merkittäviä havaintoja asiakkaiden kanssa kohtaamisesta ja sen seurauksista. Pohdimme myös, mitä haluamme luvata toisillemme kohtaamiseen liittyen ja siitä teimme yhdessä julisteen nimeltään ”Lupaus”.
Hyveet ovat tulleet osaksi arkeamme. Arviointia toteutetaan spontaanisti arjessa sekä suunnitellusti erilaisten kyselyjen, kehittämispäivien ja tiimipalavereiden yhteydessä. Persoonien kirjo loistaa yksikössä ja temperamenttierot rakentavat, mutta välillä myös nakertavat yhteyttä.
Hyveet ovat tulleet osaksi arkeamme.
Hyveiden kautta olemme vahvistuneet niin työyhteisönä kuin asiakastyön osaajina. Asiakkaat ovat kokeneet hyveet merkittäväksi osaksi kulttuuriamme. Se on myös madaltanut heidän kynnystään sanoittaa ääneen omia kokemuksiaan. Vahvuusarvioinnin kautta oman itsensä merkitys on kasvanut niin ohjaajilla kuin asiakkaillamme.
KIRJOITTAJA: RIIKKA LÖNNSTRÖM Tapahtuman pääorganisoija, tiimivastaava, Ykköskoti Artukainen
Ykköstyypit Ykkösrockissa
Ykkösrock 2024 tunnelmoi omassa kuplassaan Turun Artukaisissa.
Tärkein asia: tunnelma.
KUVAAJA: SIIRI NIEMI
Ykköstyyppien
kanssa onnistuu ja kitaran saa kaverilta lainaksi.
Ykkösrock kokosi tänäkin vuonna Ykköskotien asukkaat ja henkilökunnan nauttimaan musiikista, yhdessäolosta ja monenmoisista herkuista Ykköskoti Artukaisten historiallisilla tiluksilla. Rokkikansalle tarjoiltiin huikeita esityksiä Suomi-punkista iskelmään, ja lavalla nähtiin rohkeita, taitavia ja yleisölleen kaikkensa antavia Ykköstyyppejä useista eri Ykköskodeista. Tunnelman huumassa ja yleisön hurratessa saimme kuulla kaksi suunnittelematontakin esitystä. Ykköstyyppien kanssa sekin onnistuu ja kitaran saa kaverilta lainaksi.
Tie julkisuuteen
Ykkösrockin avasi sosiaalipalveluiden markkinointi- ja rekrytointitiimin johtaja Miika Liimatta ja siitä juontohommat ottivat hienosti haltuunsa Ykköskoti Kirjokallion asukas Joni ja Artukaisten ohjaaja Hilkka. Lähialueiden Ykköskodit tarjoilivat rokkiväelle hattaraa, tarkkuuspelejä, kasvomaalausta sekä kahvia ja itse leivottua omenapiirakkaa - festariruokaa tietenkään unohtamatta. Paikalle saatiin myös Turun Sanomien toimittaja, jolle asukkaat pääsivät ensin kertomaan oman elämänsä tarinat, ja seuraavana päivänä lukemaan ne lehden sivuilta.
Perinne jo vuodesta 2023
Artukaisten väki oli ahkeroinut puitteiden parissa pitkin kevättä ja hionut niitä hiukan viime vuodesta, lisäten hiukan koristeita sinne ja opaskylttejä tänne. Tärkein asia pyrittiin silti toistamaan ihan ensimmäisen Ykkösrockin kopiona: tunnelma. Onneksi niin vieraiden kuin esiintyjienkin kommenttien perusteella kopiointi onnistui mitä parhaiten. Fiilis oli kuin isossa kuplassa, jossa jokainen on arvostettu ja hyväksytty omana itsenään. Se Ykköskupla tulee olemaan elementti, jonka ympärille tulevatkin rokit rakennetaan. Sillä Ykkösrock - se on tullut jäädäkseen.
Haluatko tietää lisää yhteistyön kehittämisestä?
Kuuntele Ykkösjuttu, jossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaaliohjaaja Anna Stormbom ja Ykköskoti Hirviniityn yksikönjohtaja Pilvi Osara keskustelevat hyvästä yhteistyöstä ja sen merkityksestä asukkaille.
Sujuvaa yhteistyötä
asiakkaan etu edellä
Haastattelimme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden sosiaaliohjaaja Anna Stormbomia, joka kertoi näkemyksiään yhteistyöstä palveluntuottajien kanssa.
KIRJOITTAJA: PILVI OSARA, Yksikönjohtaja, Ykköskoti Hirviniitty Kun yhteistyö luodaan hyvälle pohjalle, asioiden hoitaminen on helpompaa.
Sujuvaa yhteistyötä asiakkaan etu edellä
1. Kerro itsestäsi ja työstäsi asiakasohjauksessa?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden asiakasohjauksessa arvioidaan asiakkaiden tuen tarvetta ja yritetään löytää sopiva tuki asiakkaan sen hetkiseen tilanteeseen. Asiakkailla on mielenterveysja päihdehaasteita sekä asunnottomuutta.
Itse teen yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa asiakassuunnitelmia, joissa arvioidaan asiakkaan tilannetta ja pohditaan, miten juuri häntä voidaan parhaiten tukea. Joskus teen myös palvelutarpeen arvioita, joissa arvioidaan uuden asiakkaan tuen tarvetta ja sitä, mitä palvelua voimme tarjota. Toisaalta selvitetään, onko palvelutarve jossain muualla, ja tarvittaessa ohjataan asiakas sinne.
Olen työskennellyt aiemmin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhteisöllisen asumisen asumisyksikössä ja tehnyt myös kotiin annettavaa palvelua, joten minulla on ymmärrys työskentelystä asumisyksikössä ja asiakaskunnasta.
2. Miksi yhteistyö Ykköskoti Hirviniityn kanssa on mielestäsi tärkeää, ja mitä se voi tuoda mukanaan?
Avoin ja kunnioittava yhteistyö palveluntuottajien kanssa on todella tärkeää,
- Hyvässä yhteistyössä myös hiljainen tieto siirtyy. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaaliohjaaja Anna Stormbom ja Ykköskoti Hirviniityn ohjaaja Nea Kinnunen.
koska näin voimme jokainen hoitaa työmme parhaalla mahdollisella tavalla, asiakasta tukien.
Työtä tehdään asiakkaan eteen.
Kun on hyvä yhteistyö ja keskustelukanava auki molempiin suuntiin, voidaan reagoida matalalla kynnyksellä ja hyvissä ajoin, esimerkiksi jos asiakkaan tilanne ja palvelutarve muuttuvat.
Hyvä yhteistyö tuo mukanaan puolin ja toisin oppia toisten prosesseista ja mahdollisuuksista. Voi myös saada omaan työhön uusia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa, joita ei itselle ole tullut mieleen. Hiljainen tieto leviää.
3. Millaisia haasteita voi tulla vastaan yhteistyössä, ja miten niitä voi ratkaista?
Esimerkiksi, vaikka asiakkaan palvelutarpeenarvio on tehty, tilanne saattaa muuttua tai ilmetä jotain yllättävää, jolloin asiakkaan palvelutarve ja yksikön tarjoama tuki eivät enää kohtaa. Toisaalta
voi myös olla erimielisyyksiä siitä, mitä palveluntuottajalta odotetaan ja mitä palveluntuottaja itse ajattelee tarjoavansa. Tällaisissa tilanteissa ratkaisu aloitetaan aina rehellisellä keskustelulla osapuolten näkemyksistä. Yhdessä pohditaan, mitä seuraavaksi tehdään - jälleen muistaen, että työtä tehdään asiakkaan eteen.
4. Miksi yhteistyö palveluntuottajan ja hyvinvointialueen välillä on tärkeää?
Ehdottomasti asioiden sujuvuuden vuoksi. Kun yhteistyö luodaan hyvälle pohjalle, asioiden hoitaminen on helpompaa. On matalampi kynnys tuoda esiin sekä hyviä että kehitettäviä asioita, ja kysymysten esittäminen puolin ja toisin helpottuu, mikä edistää oppimista. Näin ristiriitatilanteiden selvittäminen ja uusien hyvien toimintatapojen kehittäminen yhdessä sujuu paremmin. Asukkailla on usein turvallisempi olo, kun he näkevät, että sekä palvelun tilaaja että tuottaja ovat samalla, eli asiakkaan puolella, ja pitävät yhteistä linjaa. Jos on asioita, joita pitää muuttaa ja joista ollaan eri mieltä, nekin voidaan käsitellä asiallisesti. Asiakas hyötyy luonnollisesti siitä, että asiat hoituvat sujuvasti ja yhteys asumisyksiköstä asiakasohjaukseen on avoin. Tällöin tukea voidaan pyytää ja saada, ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
Hyvä yhteistyö tuo mukanaan puolin ja toisin oppia toisten prosesseista.
TEKSTI JA KUVAT:
MAIJA VIHERVIRTA
Yksikön esihenkilö
Uusi Provesta Ulpukka on saanut positiivisen vastaanoton
Turussa aktiivista arkea suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa.
Provesta Ulpukka on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö, jossa palvelutuotteina on yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Ulpukka sijaitsee Turussa, uudella ja vastarakentuvalla asuinalueella keskustan läheisyydessä. Toimimme Provestan toimintayksiköiden mallin mukaisesti integroituneena tavanomaiseen asuinympäristöön, keskeisellä sijainnilla ja lähellä palveluita.
Meiltä on helppo harjoitella arjen asiointia vaikka julkista liikennettä käyttämällä tai liikkua henkilökuntamme suosikin, polkupyörän kanssa. Tuottamamme palvelun tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen ja omannäköinen arki omassa kodissa, yksilöllisen tuen turvin. Kaksi palvelutuotetta samassa yksikössä mahdollistavat asiakkaalle kuntoutuspolun hyödyntämisen tutussa ympäristössä.
Olemme innoissamme
käynnistämässä uutta yksikköä.
Moniammatillista innostusta
Ulpukan työyhteisö koostuu moniammatillisista kuntoutustyön ammattilaisista; ohjaajamme ovat lähihoitajia, sosionomeja tai sairaanhoitajia. Meitä yhdistää se, että olemme innoissamme käynnistämässä uutta yksikköä ja kiinnostuneita kehittämään toimintaamme vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
Toimintamme lähti pyörimään hiukan aiottua hitaammin, mutta käänsimme
tilanteen hyödyksi panostamalla perehdytykseen ja esimerkiksi toimintaamme ohjaavien toipumisorientaation koulutusten suorittamiseen. Ulpukan henkilökunnassa olen iloinnut siitä, miten asukaslähtöisesti ja persoonallisesti ohjaajamme ovat kohdanneet asiakkaita. He ovat myös sujuvasti soveltaneet ammattiosaamista toimintaympäristöömme soveltuvaksi ja hyödyntäneet työssä vahvuuksiaan.
Kehitystyö on kroonistunut
Kattavan Provesta-tuotteen perehdytyksen lisäksi olemme pystyneet hyppäämään mukaan Ykköskotien työyhteisöjä kehittävään toimintaan. Olemme hyödyntäneet omaohjaajuuden teemavuoden osa-alueita uusien asiakkaiden kanssa. Elinvoimaiset työyhteisöt -hankkeeseen sujahdimme nopean tutustumiskeskustelun jälkeen, ja pääsimme hyödyntämään kohtaamisen mi-
Asiakkaiden kanssa Kimbleä
niauditoinnin kehittämistoimineen sekä laatimaan työyhteisön ja asiakastyön hyveet. Merkityksellistä on myös mobiilikirjauksen opettelu. Heti Domacare 2.0 -perehtymisen jälkeen, myös meidät näkee jatkossa älykännykkä kädessä. Kehittämistyö on otettu positiivisesti vastaan, vaikka kaikki on ollut tavallaan ylimääräistä tavanomaisen uuden opettelun ja perehtymisen lisäksi.
Positiivinen palaute maistuu
Olemme saaneet positiivista palautetta asiakasasunnoista ja yksikön yhteisistä tiloista niin asiakkailta, yhteistyökumppaneilta kuin henkilökunnaltakin. Tilat ovat näppärän kokoisia ja viihtyisän tuntuisia. Ulpukan asiakasasunnot sijaitsevat samassa taloyhtiössä yksikön tilojen kanssa, joten ohjaajien tuki on aina lähellä. Kokemukseni mukaan asiakkaat iloitsevat uusista asunnoista, omasta nimestä ovessa sekä siitä turvallisuudentunteesta, jonka tieto ohjaajien läsnäolosta tuo.
Asiakkaat iloitsevat omasta nimestä ovessa.
Monipuoliset yhteistilat mahdollistavat miellyttävät tilat arjen työhön, yhdessä ruokailuun ja ryhmätoimintaan hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. Kannustamme asiakkaita aktiiviseen arkeen kodin ulkopuolella ja asiakkaasta riippuen se voi olla vaikka kuntouttavaa työtoimintaa tai leivontaryhmään osallistumista yksikössä.
Vasemmalta: Maija Vihervirta ja ohjaajat Elina Berg ja Sami Saarela
Sairaanhoitaja Niina Leino
Tiimivastaava Kirsi Sahlgren
Yleiset tilat
Tekijät tutuksi
Omaohjaajat
MINNA KETOLAINEN
Minna Ketolainen, Ykköskoti Pihlajaharju
1. Mikä on työnkuvasi?
Työskentelen lähihoitajana Ykköskoti Pihlajaharjussa, Kiteellä.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Työssäni parasta on vaihtelevat työajat ja työt sekä hyvät ja kannustavat työkaverit.
3. Miten päädyit alalle?
Nuorena kävin laitoshuoltajakoulutuksen ja siitä päädyin siivoojaksi. Siivoushommia ehdin tehdä noin kahdeksantoista vuotta, kunnes nivelvaivani estivät sen työn jatkamisen. Vakuutusyhtiö päätti kouluttaa minut uuteen ammattiin. Nivelvaivojen vuoksi jouduinkin käymään eri aloja todella tarkasti läpi.
Lopulta päädyin ehdottamaan lähihoitajaksi opiskelua, mutta vakuutusyhtiö ei suostunut tähän, koska lähihoitajan työ on verrat-
tavissa siivoojan työhön sen fyysisyyden vuoksi. En kuitenkaan antanut periksi, vaan ehdotin työkokeilua mielenterveysja päihdepuolen paikassa, koska se olisi enemmän ohjaavaa työtä eikä olisi fyysisesti niin raskasta kuin osastotyö. Halusin myös ottaa selvää, jaksanko tehdä tätä myös psyykkisesti vai veisinkö kaikki työpäivän aikana tapahtuneet asiat kotiin pohdittavaksi työpäivän jälkeen. Lopulta vakuutusyhtiö suostui ja aloitin työkokeilun. Työ sujui hyvin. Olin kuusi kuukautta työkokeilussa ja tämän jälkeen vakuutusyhtiö suostui kouluttamaan minut lähihoitajaksi mielenterveys- ja päihdetyön puolelle.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Tämä onkin hankala kysymys, ja tähän osaisivat paremmin vastata työkaverit. Luultavasti ehkä kuitenkin huumorintaju ja hienovarainen suorapuheisuus. Asukkaiden kanssa käytävät asiat ovat joskus haastavia, ja yleensä hyvällä huumorilla ja hienovaraisella suorapuheisuudella saa asiat helpommin käytyä läpi loukkaamatta kenenkään tunteita.
5. Mitä teet työsi vastapainona?
Työni vastapainona vietän paljon aikaa lapsenlapsen kanssa, kuuntelen musiikkia ja ulkoilen. Syksyllä tykkään erityisesti käydä
sienimetsässä ja vielä mukavampaa on, jos sieltä saa jotain myös mukaansa.
6. Mitä omaohjaajuus merkitsee sinulle?
Mielestäni omaohjaajuus on asukkaan kaikenpuolista hyvinvoinnin turvaamista, fyysisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti.
7. Mikä on mielestäsi tärkein omaohjaajan tehtävä?
Sehän on melkein kuin parisuhteessa olisi, olet tukena ja turvana, hyvinä ja huonoina aikoina. En voi vain yhtä asiaa nimetä. Omaohjattavat ovat erilaisia luonteeltaan ja toimintatavoiltaan.
8. Jatka lausetta: Koen onnistumista omaohjaajan tehtävässä, kun omaohjattava on tyytyväinen, iloinen ja tasapainoinen. Omaohjattava antaa kiitosta hyvin tehdystä/hoidetuista asioista.
Omaohjaajuus on melkein kuin parisuhteessa olisi, olet tukena ja turvana, hyvinä ja huonoina aikoina.
JUNTUNEN
Eveliina Juntunen, Ykköskoti Aurinkorinne
1. Mikä on työnkuvasi?
Työskentelen Ykköskoti Aurinkorinteessä sosionomina. Aurinkorinteessä vastaan sosiaalisesta kuntoutuksesta, toimin työsuojeluvaltuutettuna ja olen mukana “Elinvoimaiset työyhteisöt” -prosessissa.
2. Mikä on työssäsi parasta?
Parasta työssäni ovat moniammatillinen työyhteisö ja asukkaat. Asukkaiden kanssa erityisesti aito läsnäolo ja yhdessä tekeminen. Pidän työn vaihtelevuudesta ja työtehtävät ovat monipuolisia. Työssäni pääsen edistämään asukkaiden kuntoutumista sosiaalisen kuntoutuksen parissa, jossa asukkaille järjestetään erilaisia tapahtumia ja retkiä. Olen myös erittäin kiitollinen tiimistäni, jonka kanssa pääsen kehittämään työ- ja toimintatapoja yhdessä.
3. Miten päädyit alalle? Olen aikaisemmalta ammatiltani leipurikondiittori. Valmistuttuani aloin kuitenkin kiinnostumaan sosiaalityöstä sekä mielenterveydestä. Opiskelin sosionomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa ja suoritin viimeisen harjoitteluni Ykköskoti Aurinkorinteessä. Ihastuin asukastyöhön ja pidän työn monipuolisuudesta sekä tiiviistä yhteistyöstä eri verkostojen kanssa. Lisäksi työyhteisö Aurinkorinteessä on vastaanottava ja lämminhenkinen.
4. Mikä on vahvuutesi ja miten se näkyy työssäsi?
Ratkaisukeskeisyys ja empaattinen lähestymistapa. Hyödynnän työssäni paljon ratkaisukeskeistä työskentelytapaa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa ja pyrin löytämään positiivisia ratkaisuja vastaan tulleissa tilanteissa. Koen tämän vahvuudekseni myös työkavereideni kanssa.
5. Mitä teet työsi vastapainona?
Työn vastapainona vietän aikaa puolison, perheen sekä läheisten ystävien kanssa. Harrastan myös ulkoilua ja kuntosalitreeniä viikoittain.
6. Mitä omaohjaajuus merkitsee sinulle?
Omaohjaajuus merkitsee itselleni tärkeää vastuuta asukkaan kuntoutumisessa ja siinä tukemisessa. On palkitsevaa saada olla läsnä asukkaan arjessa ja nähdä pienetkin kehitysaskeleet kuntoutumisessa.
7. Mikä on mielestäsi tärkein omaohjaajan tehtävä?
Mielestäni omaohjaajan tärkein tehtävä on tukea asukasta olemaan oman elämänsä asiantuntija ja ymmärtää jokaisen asukkaan yksiköllinen toipumisprosessi. Omaohjaaja auttaa luomaan asukkaalle omanlaisen arjen, joka sisältää asukkaalle itselleen mieluista tekemistä.
8. Jatka lausetta: Koen onnistumista omaohjaajan tehtävässä, kun asukas osoittaa tyytyväisyyttä ja tulee kiittämään avusta jälkeenpäin. On ihanaa nähdä, kun asukas nauttii pienistäkin onnistumisista.
Omaohjaajan tärkein tehtävä on tukea asukasta olemaan oman elämänsä asiantuntija.
KIRJOITTAJA: PINJA VAITINIEMI
Lähihoitaja, Ykköskoti Ketunkallio
Valokuvien ihastelua ja hämmästelyä
Voimauttava Valokuva menetelmänä työyhteisössä
Kuvaamalla työyhteisön jäseniä heidän omilla ehdoillaan voidaan vahvistaa itsetuntemusta ja lisätä yhteenkuuluvuutta.
On hyvä välillä pohtia, millaisena työntekijänä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi omassa työyhteisössään. Onko sen saanut itse määritellä? Kokeeko, että omaan työidentiteettiin liittyy väärinlausumia tai väärinymmärrystä muiden taholta?
Kävin Voimauttavan Valokuvan ammatilliset perusteet (10 op) juuri loppuun ja opintojen aikana teimme projektin työyhteisön kanssa. Projektin nimi oli Jokainen Näkyväksi -työyhteisöprojekti, ja sen tavoite oli nimensä mukainen.
Suunnittelin työyhteisölleni “istuntoja”, joihin sai avoimesti osallistua oman työvuoronsa puitteissa. Ryhmistä koostui onnekseni melko pieniä ja intiimejä, jolloin osallisten oli helpompi päästä keskustelemaan vaikeammistakin asioista.
Tuo itsellesi merkityksellinen kuva
Laitoin osallistujille tervetulokutsun ja ohjeistuksen, että he toisivat istuntoon mukanaan itselleen merkityksellisen kuvan. Kuva sai liittyä esim. omaan työidentiteettiin, aikaan, jolloin tiesi haluavansa siirtyä tälle alalle tai muuhun työminuuteen. Kuva sai myös liittyä oikeastaan mihin tahansa muuhun merkitykselliseen asiaan, joten kuvaa ei voinut mitenkään valita väärin, ja täten tehtävä oli lopulta helppo jokaiselle. Totesin istuntojen äärellä, että projektin hienous piileekin siinä, että näemme nyt aivan eri tavalla toisemme kuin esimerkiksi kaksi tuntia takaperin näimme. Istunnot antoivat meille mahdollisuuden tutustua toisiimme aivan uudella tavalla, ilman
Pienryhmissä oli helpompi keskustella vaikeistakin aiheista.
kysymystä “mitä sulle kuuluu”, vaan paljon henkilökohtaisemmin, merkityksellisten kuvien kautta, toisten tarinoita kuunnellen.
Valokuvanäyttely ja kiitollisuusviestit
Sain istunnoista paljon positiivista ja kannustavaa palautetta, jonka myötä vahvistui
tunne siitä, että työyhteisö tarvitsee tällaisia jatkossakin, eikä vain yksittäisenä projektina.
Projektin päätökseksi järjestin työyhteisölleni kuvanäyttelyn viikkopalaverimme yhteydessä. Näyttelyssä he näkivät kuvia, joissa itse esiintyivät ja myös kuvia yhteisistä muistoistamme. Työntekijät saivat kirjoittaa työkavereistaan hyvän mielen terveisiä kuvien taakse, ja jokainen sai lopuksi pitää kuvat, joissa itse esiintyi. Laitoin myös kuvien sekaan aiemmista istunnoista saamiani kirjallisia palautteita anonyymisti. Palautteiden näkyminen mahdollisti sen, että myös ne henkilöt, jotka eivät aiemmin olleet syystä tai toisesta päässeet istuntoihin, uskaltautuisivat ehkä jatkossa osallistumaan niihin rohkaisevien palautteiden myötä.
Näkyvillä oli myös tyhjä lappu, johon jokainen sai kirjoittaa, mistä asioista on kiitollinen meidän tiimissämme.
Olen kerrassaan tyytyväinen työyhteisöprojektiini ja siihen, mitä se toi yhteisöömme. Se antoi mahdollisuuden uudella tavalla kohtaamiseen ja katsomiseen. Ehkä tämän myötä osaamme olla toisillemme taas vielä parempia työkavereita.
Näemme nyt toisemme aivan eri tavalla.
Hyvän mielen lappujen kirjoittamista
Ensisilmäys valokuviin
Tunnelma oli ihan huikea ja joukkueet antoivat finaalissa kaiken, mitä pohkeista, päästä ja sydämistään saivat irti.
Ykköskotien Selviytymistarina
…eli tarina siitä, miten puolihuolimattomasta heitosta tuli keskivertoa kovempi kisapäivä Ykköskoti Artukaisten järjestämänä.
Kiertopalkinnon liekin roihu kuvastaa voittajien keveää mielentilaa
Nuuksioon suuntautuneella johtoryhmän kuukausitapaamisella Ykköskoti Artukaisten toinen tiimivastaava Jani Klenberg heitti huolettomasti ilmoille kommentin, miten tyhy-päiväksi voisi suunnitella Selviytyjät-tyyppisen tapahtuman johonkin Nuuksion kaltaiseen ympäristöön. Siitä kommentista lähtivät pyörät pyörimään ja se liike konkretisoitui syyskuussa, kun kuusi eri Ykköskotia kokoontui Liedon Nautelankoskelle kisaamaan historian ensimmäisissä YkkösSelviytyjissä. Nautelankosken maisemiin oli rakennettu kuusi toiminnallista rastia: teltan pystytys, paarien rakennus, tarkkuusheitto, vesiämpärien kannattelu, mysteeriäänien tunnistus ja Selviytyjissä kun oltiin, niin pakkohan siellä oli olla myös epämääräiset eväät.
Taidot tapetilla
Kisoissa nokkeluutta, näppäryyttä,
nopeutta, voimaa ja teräksistä vatsaa edustivat Ykköskoti Hirviniityn Tiim Hirvi, Ykköskoti Leijunkadun katu-uskottava S.W.A.T.-ryhmä, Ykköskoti Salmenkallion Söpöt mehiläiset, Ykköskoti Vaisaaren Satelliittien Laastaroidut Stoipumisorientaatikot, Ykköskoti Kirjokallion Dynaaminen duo ja Ykköskoti Artukaisten Artun nartut ja pari urosta.
Rasteilla kellotettiin joukkueiden toiminta ja kolme kovinta kisasi voittopokaalista kovaakin kovemmassa finaalissa. Finaalipaikan sai lunastettua joukkueelleen myös löytämällä alueelle piilotetun koskemattomuusamuletin, jolla irtosi myös etumatkaa finaaliin, joten ihan pienestä palkinnosta ei ollut kyse.
Vihjeet…siis mistä…?
Alkusanojen, kisaohjeiden ja amuletin vihjeen antamisen jälkeen joukkueet ampaisivat matkaan ja kannatusjoukot alkoivat tulkitsemaan amuletin olinpaikasta
annettua vihjettä. Ja jottei lukijoiden tarvitse arvuutella, niin tässä se tulee:
Vihje tää on pyllystä eikä amuletti löydy myllystä. Mut reitiltä jos poikkeat ja alaspäin katsahdat, voi siellä loikkia sammakko tai olla amuletin asunto.
Leijunkadun S.W.A.T. suunnisti heti vihjeen luettuaan pienelle purolle ja kävi noukkimassa amuletin vedestä loikkivia sammakoita väistellen. Ensi vuodeksi tiedetään lisätä hiukan haastetta vihjeeseen. Kunnia vihjeen ensimmäisestä lauseesta menee markkinoinnin ja rekrytoinnin johtaja Miika Liimatalle, se on melkein suora lainaus.
Reilun pelin hengessä
Joukkueet kisasivat reilusti ja kannatusjoukot hurrasivat muillekin kuin omille tiimeilleen. Nauru oli herkässä, nyyttäreiden periaatteella tuodut eväät herkullisia, ja aurinko helli niin kisailijoita kuin kannustajiakin.
Kisatunnuksessa on kaikki klassikon ainekset
Finaalissa kovan suorituksen vetivät Artun Nartut ja pari urosta, Stoipumisorientaatikot sekä S.W.AT-tiimi. Finaalissa joukkueiden piti saada traktorin rengas mäkeä ylös, kertoa Ykköskotien Varsinais-Suomen palvelujohtajalle Eskelisen Lauralle Ykköskotien laatulupauksen viisi osa-aluetta, sitten syöksyä numerolukolliselle laatikolle ja onnistua laittamaan lukkoon oman yksikkönsä kustannuspaikan numero.
Laatikosta joukkue sai poletteja tivoleista tuttuun kourapeliin, josta joukkueen piti onkia itselleen tulukset. Tulusten kanssa joukkue kirmasi finaalin viimeiselle pisteelle sytyttämään
Selviytyjiä symboloivan tulen - tuluksia käyttäen. Tunnelma oli ihan huikea ja joukkueet antoivat finaalissa kaiken, mitä pohkeista, päästä ja sydämistään saivat irti.
Voiton nappasivat tänä vuonna Artun nartut ja pari urosta. Ensi syksynä selviää, minkä yksikön matkaan kiertopalkinto silloin lähtee.
Vieraskynä
LAURA MARTINSUO
Kirjoittaja on Mehiläisen sosiaalipalveluiden tuore laatujohtaja. Laatujohtajan roolin lisäksi hän toimii myös Mehiläinen-konsernin viestintäjohtajana.
Rohkeana uuden äärellä
Nöyryys ja myötätunto ovat tärkeitä askelmerkkejä muutosten tiellä
Aloitin syksyllä uudessa tehtävässä Mehiläisen sosiaalipalveluiden laatujohtajana. Astuin ison vastuualueen saappaisiin, ja sain eteeni loputtomalta tuntuvan määrän uutta opeteltavaa: perehdytyskoulutuksia, käsikirjoja, lainsäädäntöä ja toimintatapoja. Uuden äärellä olo oli nöyrä. Tästä lähtisi matka, jonka tulevia tienviittoja ja risteyksiä en todella osaisi ennakoida etukäteen.
Muutoksen mahdollisuus
Osana uuden opettelua olen päässyt tutustumaan lähemmin myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluihin sekä Ykköskotien toimintaan. Ykköskodit asukkaineen ja ykköskotilaisineen ovat tehneet jo lyhyessä ajassa lähtemättömän vaikutuksen. On ollut upeaa kuulla ja nähdä, miten asukkaamme saavat tukea ja ohjausta kohti parempaa huomista niin, että voimaa haetaan kunkin omista vahvuuksista. Ja miten merkityksellisen elämän rakentumispalikoissa korostuvat toivo ja usko muutoksen mahdollisuuteen.
Tinkimätöntä työtä laadun eteen
Vaikutuksen on tehnyt myös se, miten Ykköskodeissa suhtaudutaan laatutyöhön. Laadun kehittäminen on systemaattinen ja jatkuva prosessi, jossa seuranta, palautteen kerääminen ja siihen reagoiminen ovat keskeisiä. Haluamme ymmärtää, missä onnistumme ja missä meidän tulee parantaa. Olemme valmiita
Elämän rakentumispalikoissa korostuvat toivo ja usko muutoksen mahdollisuuteen.
tekemään tinkimätöntä työtä sekä itse että yhdessä asukkaidemme kanssa paremman huomisen eteen. Vastuu laadun toteutumisesta on meistä jokaisella Ykköskodeilla työskentelevällä.
Myötätuntoaisti käyttöön uuden edessä
Kehittäminen ja kehittyminen tarkoittaa usein sitä, että löydämme itsemme säännöllisesti uuden ääreltä. Niissä hetkissä aion jatkossa palata mielessäni Ykköskotien toimintaperiaatteisiin. Niissä todetaan muun muassa: ”Meidän tehtävämme on auttaa jokaista asukasta yksilöllisesti. Tärkeintä mitä voimme tarjota on myötätunto ja toisen huomioiminen.” Myötätuntoa ja toisen huomioimista - niitä jokainen meistä voi harjoittaa paitsi toisiaan, myös omaa itseään kohtaan silloin, kun uusi arveluttaa ja tuntematon pelottaa.
Mitäpä jos ensi kerralla uuden äärelle astuisikin rohkea sinä, joka empatian ja myötätunnon voimalla lähtee toiveikkaana uutta päin?
Tärkein symboli on suksinut myös kuksaan
Yhteystiedot
Ykköskoti Aapelinhovi
Puistolantie 1, 18200 Heinola
Kari-Matti Lehtonen 040 736 7625
Ykköskoti Artukainen
Messukentänkatu 11, 20210 Turku
Krista Soikkeli-Halén 040 123 7625
Ykköskoti Auringonnousu
Pussilantie 32, 07600 Myrskylä
Tanja Hauta-Aho 040 637 3950
Ykköskoti Aurinkorinne
Louhelantie 10, 01600 Vantaa
Miia Kaajakari 040 587 4903
Ykköskoti Eerola
Tanhuantie 26, 45150 Kouvola
Katja Kurittu 040 092 8185
Ykköskoti Hannunharju
Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa
Sari Ritola 020 754 4582
Ykköskoti Hella
Pukkilanraitti 13, 62200 Kauhava
Sarita Heimonen 050 592 2349
Ykköskoti Henrik
Konalantie 6-8, 00370 Helsinki
Harri Mänttäri 040 484 5186
Ykköskoti Hermanninranta
Korholantie 5, 77700 Rautalampi
Mirva Linnanen 040 621 1786
Ykköskoti Hiidenpelto
Männiköntie 24, 03400 Vihti
Pia-Leena Könönen
050 356 6517
Ykköskoti Hirviniitty
Hirvisuontie 2, 02810 Espoo
Pilvi Osara 050 578 1485
Ykköskoti Huvikumpu
Sajatie 430, 12630 Sajaniemi, Loppi
Sari Helppolainen 050 591 6720
Ykköskoti Ilves
Korvenaho 102, 86360 Ilveskorpi
Sirpa Honkimaa 040 515 3771
Ykköskoti Kaarikuja
Taanotie 4A, 82140 Kiihtelysvaara
Tarja Jumppanen 050 322 9353
Ykköskoti Kaarre
Kampuskaarre 2-4, 13100 Hämeenlinna
Päivi Lehtiö 040 741 6706
Ykköskoti Kaikuvuori
Takasenkatu 4b, 08150 Lohja
Mira Peräkylä 040 628 9971
Ykköskoti Kajava
Keskiyöntie 6, 00750 Helsinki
Karri Olli 020 754 4562
Ykköskoti Kartano
Yhdystie 2a, 19650 Joutsa
Tiina Heiskanen
040 669 1576
Ykköskoti Katrineberg
Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa
Katja Karhuvuori
040 669 2339
Ykköskoti Kaunisharju
Katsastajankatu 16, 15800 Lahti
Anna Jurkkola
040 650 7022
Ykköskoti Kerttuli
Lahelantie 11, 04300 Tuusula
Palveluasunnot
Ulpukankuja 1 H 26-29, 04300 Tuusula
Pauliina Rantanen 040 677 2357
Ykköskoti Ketunkallio Levysepänkatu 12, 23500 Uusikaupunki
Kristiina Sacklen 040 673 2677
Ykköskoti Kielorinne
Louhelantie 10, 01600 Vantaa
Kaisa Oras 040 775 9124
Ykköskoti Kirjokallio
Kirjokallionkatu 1, 21220 Raisio
Anne-Mari Lintunen 050 432 3697
Ykköskoti Kotiranta
Käräjämäentie 8, 27510 Eura
Mari Haavisto 044 315 8358
Ykköskoti Kukkola
Keskustie 14, 12100 Oitti
Päivi Kuusinen 040 716 1483
Ykköskoti Kuusimäki
Hykköntie 8, 38300 Sastamala
Päivi Krannila-Lähde 050 566 1533
Ykköskoti Leijunkatu
Leijunkatu 2-4 A, 21200 Raisio
Ulla-Maija Halkonen 050 591 7291
Ykköskoti Linnamäki
Pääjärventie 310, 16900 Lammi
Linda Pimiä 040 415 4249
Ykköskoti Lotta
Rykmentintie 45, rakennus 45 04300 Tuusula
Jaana Ronkainen 040 647 6677
Ykköskoti Martti ja Heikki
Kupittaankatu 146, 20810 Turku
Sonja Packalén 040 123 8066
Ykköskoti Meininki
Silmukuja 2, 54120 Pulp
Mervi Pekki 040 193 5234
Ykköskoti Metsola
Kaukastentie 118, 05510 Hyvinkää
Soile Rautiainen 040 186 8347
Ykköskoti Mylly
Linnunradankatu 2, 37140 Nokia
Mari Brunou 045 131 4353
Ykköskoti Mäntylä Hopomintie 461, 07880 Loviisa
Toni Rikberg 040 645 9896
Ykköskoti Noste Juontotie 7 C-talo, 70150 Kuopio
Marjo Pönni 040 356 8581
Ykköskoti Olavi Haapavedentie 20 B, 57170 Savonlinna
Eija Silvennoinen 044 531 9455
Ykköskoti Onnela Pielisentie 7, 81700 Lieksa
Marjo Vallius-Hyttinen 040 556 0172
Ykköskoti Pihlajaharju
Savikontie 18, 82500 Kitee
Anne Haapala 040 083 8726
Ykköskoti Rantapuisto
Pelloskuja 7, 41340 Laukaa
Päivi Jauhiainen 040 481 9542
Ykköskoti Riihilehto Rajamäentie 9 A, 01900 Nurmijärvi
Mari Rantanen 040 487 3545
Ykköskoti Saimaa
Kirjamoinkaari 50, 54915 Taipalsaari
Tuija Saarenniemi 040 545 8029
Ykköskoti Salmenkallio Salmenkatu 6, 23500 Uusikaupunki
Tanja Pajunen 040 673 2688
Ykköskoti Siipi
Kurttilantie 19, 02780 Espoo
Katja Kairenius-Jansson 040 630 1452
Ykköskoti Toivo Kaakonsiipi 1B 40340 Jyväskylä
Anne Nurro 050 359 5045
Ykköskoti Tulimäki Hultinkatu 10, 13210 Hämeenlinna
Jaana Kukko 040 625 7097
Ykköskoti Tyyne
Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä
Anne Nurro 050 359 5045
Ykköskoti Tähtirinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa
Katja Saloniemi-Ounamo 040 739 3404
Ykköskoti Vaisaari ja Satelliitit
Purokatu 9, 21200 Raisio
Annika Pietilä 040 144 7141
Ykköskoti Victor
Vuorikatu 16-18, 70100 Kuopio
Anna-Maria Leskinen 040 672 7267
Ykköskoti Väylä
Sääkslahdentie 16, 40530 Jyväskylä
Heidi Hintikka 040 125 5829
Provesta Honka
Ollakantie 2 A 4, 90440 Kempele
Minna Värttö 040 823 2354
Provesta Horisontti
Maauuninkuja 6 B 11, 01450 Vantaa
Heidi Roiko 046 923 5444
Provesta Jatuli
Jatulikivenkatu 1 A 3, 90240 Oulu
Katja Pesonen 040 668 2374
Provesta Jatuli 2
Metsänkuninkaantie 1 B 6, 90250 Oulu
Ulla-Maija Iisakka 044 430 7758
Provesta Kaarna Ruukinkuja 2 A 12, 90250 Oulu
Piia-Sofia Lummi 050 520 8838
Provesta Kaisla Raunistulantie 13 A 4, 20300 Turku
Nina Aaltomaa 050 467 0632
Provesta Kajo
Ajolenkki 11 C 77, 01700 Vantaa
Niina Kansanen 040 487 1399
Provesta Kataja
Satamatie 7 B 7, 90520 Oulu
Sari Sauvola 050 364 0886
Provesta Kielo
Vernerintie 8 A, 02430 Masala
Tiina Turunen 044 761 6379
Provesta Korte
Korteniityntie 46-54 E 69, 40740 Jyväskylä
Riikka Toiviainen (sijainen) 050 313 3858
Provesta Kotisatama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio
Marjo Savolainen 050 346 0310
Provesta Lilja
Seppä-Kallen Kuja 2 D 136, 02430 Masala Kira Wikström 040 658 9024
Provesta Loimu ja Loimu2
Provesta Oy Loimu 1 Viirinkankaantie 20 A 5, 96300 Rovaniemi
Provesta Oy Loimu 2 Lapinkatu 3 A2, 96190 Rovaniemi
Irja Tamminen 050 347 7172
Provesta Louhi
Kauppalinnankatu 1 F 74, 90570 Oulu
Kati Kallio 050 327 1988
Provesta Lumme
Kalastajankatu 3 B 3, 20100 Turku
Aino-Maija Teittinen
050 476 5641
Provesta Luoto
Jääsalontie 20, 90400 Oulu
Mia Silvonen 050 472 5820
Provesta Messi
Kasarmikatu 14 A 1, 13100 Hämeenlinna
Satu Kaipia
050 410 7374
Provesta Petäjä
Ollakantie 2 B 3, 90440 Kempele
Riika Luukkonen 050 453 3954
Provesta Ruoko
Fatabuurinkatu 2 B 73, 20200 Turku
Kirsi Enne-Määttänen 040 705 5249
Provesta Ruori
Linnaniemenkatu 1 A 2, 13100 Hämeenlinna
Satu Kaipia 050 410 7374
Provesta Saarni
Klippinkitie 7 as 1, 02780 Espoo
Maari Kotkavuori 050 513 1559
Provesta Selene
Suviniitynkatu 4 A 1, 02770 Espoo
Maari Kotkavuori 050 513 1559
Provesta Silmu
Tesoman Valtatie 29 A 37, 33310 Tampere
Elina Uusi-Rintakoski 040 545 6873
Provesta Takomo
Välskärinkatu 27 as 7, 04410 Järvenpää
Katja Savolainen 040 194 2946
Provesta Tammi
Kielotie 4-6 B 53, 01300 Vantaa
Johanna Pirnes 050 350 4605
Provesta Torpankartano
Torpanmäentie 36 A 4, 90830 Haukipudas
Pia Lauronen 050 512 9203
Provesta Tuomi
Asolantie 14 A 22, 01400 Vantaa
Annukka Saikkonen annukka.saikkonen@mehilainen.fi
Provesta Valimo
Valimokuja 2 B 39, 04410 Järvenpää
Helena Sivonen 050 595 4483
Provesta Ulpukka
Ruissalontie 12b A 44, 20200 Turku
Maija Vihervirta 040 513 7404
Provesta Vanamo
Tietolinja 9 A 24, 90570 Oulu
Helena Tervakangas
050 573 4951
Provesta Varpu
Mallastie 30 C 6, 90520 Oulu
Tiina Leskelä 050 595 4420
Provesta Verso
Nansonkatu 9 A 117, 37100 Nokia
Kirsi Rusanen 040 687 7693
Johtaja, Ykköskodit
Mervi Elfving 044 573 4111
Palvelujohtajat
Antti Uitto 044 513 1194
Helsinki ja Vantaa
Esa Auvinen 040 682 2649 Etelä-Suomi
Laura Eskelinen 040 455 9650
Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta
Kirsi Roininen 040 831 3417
Kaakkois-Suomi
Johanna Liimatainen 0400 413 642
Itä-Suomi
Terhi Nikkanen 040 124 6155
Länsi- ja Pohjois-Suomi
Virpi Kokko 050 592 2594
Provesta
Laatujohtaja
Jari Koskisuu 040 551 5254
Palvelujohtajien yksilölliset vahvuudet
Sosiaalipalveluissa tehtiin osana Kohti elinvoimaisia työyhteisöjä -hanketta esihenkilöiden vahvuusarviointi. Itsearvioinnin lisäksi esihenkilöä arvioivat kollegat, tiimiläiset ja esihenkilö.
Laura Eskelinen: Huumori
Innostus
Sosiaalinen älykkyys
Kirsi Roininen: Rehellisyys
Yhteistyö
Ystävällisyys
Virpi Kokko: Rohkeus
Innostus
Toiveikkuus
Terhi Nikkanen: Sinnikkyys
Rehellisyys
Huumori
Johanna Liimatainen: Yhteistyö
Reiluus
Ystävällisyys
Esa Auvinen: Näkökulmanottokyky
Harkitsevaisuus
Reiluus
Antti Uitto: Reiluus
Huumori
Luottamus