Page 1

SOSIAALIALAN AMMATTIJULKAISU 1/2021

Y

S L E Ö H K TI K

Psykologinen turvallisuus

auttaa jaksamaan, kehittymään ja kehittämään

Noviisi ja Konkari

Kymmenen kysymystä molemmille

Ykköskoti Artukainen Ville Vesalainen yksikönjohtajan saappaissa lähtölaskennasta alkaen

Vieraskynä JANNE-OLLI JÄRVENPÄÄ Toimitusjohtaja, Mehiläinen


2

YKKÖSKODIT

Sisällys

YKKÖSKODIT 1/2021 Sivu 3

Pääkirjoitus Mervi Elfving

4

Mikon tarina

6

Asiakkaiden kuntoutuspolut & syyt onnistumiselle

7

Mikä sai minut Ykköskodeille töihin?

8

Tullaan tutuiksi: Ykköskoti Artukaisten esittely

20.

Hyvästä perehdytyksestä hyötyy koko työyhteisö

10 Moniammatillinen tiimityö ja psykologinen turvallisuus työyhteisössä

18.

12 Sulka hattuun: 10 kysymystä konkarille ja noviisille

Hermanninrannan historiasta nykypäivään

14 Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta sai uudet toimitilat Vantaalla 16 Provesta -palvelu 18 Historia: Hermanninrannan historiasta nykypäivään

14.

20 Hyvästä perehdytyksestä hyötyy koko työyhteisö

Mielenterveyskuntoutujat saivat uudet toimitilat Vantaalla

21 Kolumni: Janne-Olli Järvenpää 22 Yhteystiedot

Päätoimittaja: Mervi Elfving

Taitto: Sometehdas Oy

Julkaisija: Ykköskodit

Paino: Newprint Oy

Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut

ISSN-tunnus: 2737-2790

Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut

www.ykkoskodit.fi


YKKÖSKODIT Pääkirjoitus

Pääkirjoitus:

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden laatu on ennen kaikkea hyvää kohtaamista Sinulla on nyt edessäsi ensimmäinen Ykköskotien yhteinen lehti, Ykköslehti, jonka sisältö koostuu mielenterveys- ja päihdepalveluiden ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista.

Meille on kertynyt hyvän kohtaamisen velkaa. Nyt on aika aloittaa tämän velan takaisinmaksu.

M

oni meistä tietää, niin kuin vieraskynää tässä numerossa käyttävän Janne-Olli Järvenpään kirjoituksesta käy esille, kuinka merkittävästi mielenterveyden haasteet koettelevat meitä sekä talouden että työelämän näkökulmasta. Viime vuosina olemme kuitenkin ottaneet merkittäviä edistysaskelia asian avoimen käsittelyn suhteen, kun julkisuudesta tutut henkilöt ovat kertoneet ongelmistaan ja mielenterveyden haasteista puhumisesta on tullut yleisesti sallitumpaa.

Hyvä kohtaaminen syntyy monesta osatekijästä Asian tunnistaminen ja siitä puhuminen ei kuitenkaan tuo meille vielä ratkaisuja tilanteeseen. Jotta pääsisimme asiassa eteenpäin, tarvitsemme vaikuttavia ja laadukkaita mielenterveyden palveluja, sekä varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen, että hoidon ja kuntoutuksen puolelle. Tältä osin Ykköskodit on omalla työpanoksellaan vaikuttamassa merkittävän asiakasjoukon elämään. Meillä on Suomessa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille yhteensä 86 yksikköä, joissa on yli 2 500 asiakasta ja joissa työskentelee noin 900 alan ammattilaista. Mistä mielenterveys- ja päihdetyön vaikuttava ja laadukas asiakastyö sitten syntyy? Mielestäni siihen tarvitaan useita elementtejä: turvallisia asuinpaikkoja ja –ympäristöjä, toimivaa terveydenhuollon yhteistyötä, sekä sujuvaa arkea, joka koostuu hyvin nukutuista öistä, ravitsevasta ja hyvänmakuisesta ruuasta, sekä mielekkäästä toiminnasta arjessa. Kaikkea tätä voimme arvioida kriittisesti laadun mittareista ja asiakkailtamme

saadun palautteen valossa ja kehittää toimintaamme jatkuvasti paremmaksi.

Toivoa epätoivon keskelle Ulkoiset tekijät ja arjen puitteet eivät kuitenkaan kerro vielä koko totuutta. Laadukkaan ja vaikuttavan mielenterveys- ja päihdetyön ydin ovat kuitenkin ihmissuhteet ja vuorovaikutus. Milloin sitten voimme sanoa alan ammattilaisina onnistuneemme vuorovaikutuksessa? Mielestäni silloin, kun olemme luoneet toivoa epätoivon keskelle, tukeneet haaveiden ja tavoitteiden löytämistä ja saavuttamista, olleet kuulijoina huolissa ja iloissa sekä jakaneet arjen ja juhlan hetkiä yhdessä. Tämän lisäksi toimivan vuorovaikutuksen kantavana voimana toimii työyhteisön hyvä keskinäinen vuorovaikutus, joka tukee ja kannattelee asiakasta silloin, kun hänellä on vaikeaa ja antaa työntekijöille psyykkisesti leveämmät hartiat asiakkaidemme tukemiseen. Mikäli ulotamme hyvän kohtaamisen vieläkin pidemmälle, kuten esimerkiksi yhteistyökumppaneihimme, asiakkaiden läheisiin, naapureihin, omiin läheisiimme ja yhteisöihin, joissa toimimme, voimme levittää toivoa ja valoa vieläkin laajemmalle. Omalla kohtaamisellamme voimme siis tukea niin asiakkaidemme, palveluiden ostajien, yhteistyökumppaneiden, asukkaidemme läheisten, työyhteisöjemme kuin laajemminkin sosiaalisen yhteisömme hyvinvointia. Koronasta johtuen aihe on tärkeämpi kuin koskaan, koska meille on kertynyt hyvän kohtaamisen velkaa. Nyt on aika aloittaa tämän velan takaisinmaksu. Mitä sinä voit tehdä tänään laadukkaan mielenterveystyön hyväksi? Hymyillä, tarjota apua, kiittää, kysyä kuulumisia tai antaa aikaa kahvikupin äärellä? Hyviä kohtaamisia toivottaen, MERVI ELFVING Johtaja, Ykköskodit

3


4

YKKÖSKODIT Mikon tarina

Mikon tarina


5

Muutin vuonna 2017 Ykköskoti Pihkalaan päihteistä johtuvien mielenterveysongelmien vuoksi. Olin niin sanottu toivoton tapaus. Pikkuhiljaa vahvan tuen turvin ryhdyin saamaan elämän syrjästä kiinni. KIRJOITTAJA: MIKKO, KUVAT: MIKKO

M

enin kokeilemaan Mehiläisen työtoimintaa, joka ei sopinut minulle lainkaan. Työsalivastaava kuitenkin ehdotti, että on mahdollista päästä työkokeiluun läheiseen Mehiläisen vanhusten yksikköön, Mäntykotoon. Lupasin miettiä asiaa. Eräänä päivänä tullessani lääkäristä suojatiellä kaatui vanhempi mies, jota menin auttamaan. Siitä tuli erittäin hyvä mieli, kun vieras ihminen kiitti kovasti avusta. Syntyi ajatus, että voisinko tehdä tällaista ihan työkseni ja mietin työsalivastaavan ehdotusta työkokeilusta.

Auttamisen ilosta ponnahduslauta eteenpäin Lähdin vielä samana päivänä työsalille puhumaan ajatuksistani ja vastaava lupasi selvittää tilanteen Mäntykodosta. Ei mennyt aikaakaan, kun aloitin kokeilun. Teimme kolme kuukauden sopimuksia kerralla ja tilannettani arvioitiin samalla.

Olin innoissani, kun sain ensimmäisen kerran syöttää vanhusta.

Olin kiitollinen, että työtoiminta oli mukana. Tuli tunne, että asiat hoituvat ja oikeuteni toteutuu. Aluksi tein muutamaa päivää viikossa neljän tunnin ajan. Sain paljon kannustusta ja kehuja, eikä kauaakaan, kun olin viitenä päivänä viikossa 5–6 tuntia. Työkokeilun ja palautteen turvin aloin miettimään, että elämästä voi tulla jotain. Opin koko ajan uutta, sain vastuuta ja minuun uskottiin. Pienillä asioilla oli iso merkitys. Alkuun ulkoilutin vanhuksia, pyyhin pöytiä, avustin ruokailuissa. Olin innoissani, kun sain ensimmäisen kerran syöttää vanhusta.

Kannustusta opiskeluun Töissä hoitajat ehdottivat, että menisin opiskelemaan lähihoitajaksi. Kävin paljon keskusteluja työsalivastaavan kanssa, joka oli omaohjaajani ja tämä helpotti minun tilannettani. Epäröin lähihoitajaksi lukemista paljon, joten päädyin lopulta omaohjaajan kannustamana lähteä opiskelemaan hoiva-avustajaksi. Opiskelu ei kuitenkaan mennyt ilman haasteita, mutta niistä selvittiin ja valmistuin ennätysajassa. Koulua ei ollut joka päivä ja onneksi työtoiminta oli vielä mukana ja se mahdollisti, että pystyin olemaan kaikki vapaapäivät Mäntykodossa ja pääsin toteuttamaan heti kaikkea oppimaani. Valmistuttuani 2019 minua odotti vakituinen työ vanhusten parissa Mäntykodossa. Muutin omaan asuntoon vuodenvaihteessa. Halusin vielä pitää

tukikäyntejä ja pelata ns. varman päälle. Arki rullasi hyvin, ehkä liiankin hyvin, tein paljon töitä ja yritin tehdä kaiken oikein.

Työstä on tullut voimavara Matkan varrella on sattunut kaikenlaista, on ollut ylä- ja alamäkiä. Minulla on myös mahtava tiimivastaava sekä yksikönjohtaja Mäntykodossa, jotka uskovat minuun, tuntevat minut ja tukevat minua. Heidän kauttansa olen saanut paljon tukea ja nyt olen saanut taas elämän omaan hallintaan. Työ on minulle erittäin tärkeä ja suuri voimavara.

Ei tarvita kuin yksi ihminen joka sinuun uskoo, se riittää. Tavoitteena minulla on lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi muutaman vuoden kuluttua, mutta nyt annan elämän tasoittua. Koen, että ilman työtoimintaa en olisi ikinä ajautunut näin oikealle alalle ja ei tarvita kuin yksi ihminen joka sinuun uskoo, se riittää.


6

YKKÖSKODIT Provesta Vanamo

Asiakkaiden kuntoutuspolut ja syyt onnistumiselle Provesta Vanamo on Oulussa Linnanmaan kaupunginosassa sijaitseva nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikkö. KIRJOITTAJA: SARI KRONQVIST Vastaava ohjaaja / Yksikön esihenkilö, Provesta Vanamo

V

anamon toiminta on alkanut marraskuussa 2018. Vanamossa kuntoutetaan ns. Provestan mallin mukaisesti eli asumisyksikkö on integroituneena tavalliseen asuntokantaan ja kuntoutus- sekä ohjauspalvelu annetaan asiakkaan kotiin. Asiakkaiden käytössä on myös yhteistilat, joissa ruokaillaan, huolehditaan lääkkeistä ja vietetään yhteistä aikaa. Samassa yhteydessä on myös ohjaajien toimisto.

Tutustumisen kautta asukkaaksi Vanamossa on 15 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä kolme palveluasumisen paikkaa. Usein ensimmäinen kontakti yksikköön tulee kunnan sosiaalityöntekijältä, joskus myös asiakkaalta itseltään tai hänen omaiseltaan. Sovimme tutustumiskäynnin ja mikäli asiakas kokee paikan omakseen, muuttoprosessi voi alkaa. Kotiutuminen ja asiakkaaksi tulo tapahtuu vaiheittain, päiväkäyntien sekä koelomien kautta. Tutustumisvaiheessa hoidosta vastaa sairaala tai asiakkaan avohoito. Asiakas voi myös olla tilanteessa, jossa saa ensimmäisen kerran avohuollon palveluja asumispalveluyksikön kautta.

Edistyminen on juhlan paikka Tyypillinen Vanamon asiakas on nuori, keskimäärin 20–30-vuotias, jolla on vakava mielenterveyden häiriö ja/tai neuropsykiatrinen häiriö ja erilaiset päihteet ovat usein kuuluneet elämään jossakin vaiheessa. Vanamoon tullaan suoraan sairaalan osastohoidosta tai kunnan avohoidon arviointijaksolta. Vanamo on usein asiakkaan ensimmäinen askel avohoidon saralla, joten muutostilanteessa riittää haasteita. Asiakkaalle annetaan riittävästi aikaa turvallisesti opetella omassa asunnossa asumista, elämänhallinta- ja yhteisötaitoja, taloyhtiön ja asumisyksikön sääntöjen noudattamista, lääkehoidon

Joskus asiakas haluaa muuttaa takaisin vanhempiensa luokse tai omaan asuntoon itsenäisesti.

toteuttamista ja vapautta ja vastuuta omasta elämästä. Kuntoutuspolku alkaa usein vahvimmin tuetusta palvelusta eli tehostetun palveluasumisen palvelusta, jolloin asiakkaan on mahdollista saada palvelua ympäri vuorokauden. Asiakas voi luottaa siihen, että ohjaajien apu ja tuki on lähellä. Yksilökohtaisesti viikoittain räätälöidyt omatuokiot sekä arjen keskustelut, joissa saa kertoa mieltä painavat asiat ja etsiä yhdessä ohjaajan kanssa ratkaisun, sekä harrastukset ja runsaat virikkeet ovat tärkeä osa yhteisöhoidol-


7

lista vuorovaikutusta. Tavoitteita saavutettaessa juhlistetaan tavoitettua rajapyykkiä esimerkiksi pullakahveilla tai autoajelulla omaohjaajan kanssa. Nämä hetket vahvistavat entisestään omaohjaajasidettä ja tuovat arjen keskelle ripauksen extraa ja muistijälkiä onnistumisista. Ohjaajat arvioivat ja kirjaavat päivittäin asiakkaan vointia ja edistymistä. Erityisesti kotikierroilla, omatuokioissa ja yhteisökokouksissa asiakkailta tulee tärkeää palautetta tämänhetkisestä voinnista ja tilanteesta. Ohjaajan osaaminen ja taidot havainnoida, organisoida, ratkaista ja reagoida nousevat avainasemaan asiakastyössä.

Kuntoutumisen arviointi Vanamossa Arvioimme kuntoutusta asiakkaan kaikkien tavoitteiden suhteen vähintään kolmen kuukauden välein väliarvioin ja kuntoutussuunnitelmaa päivitämme puolivuosittain. Asiakkaan kuntoutuessa tai voinnin muuttuessa kutsumme koolle verkoston, joka on mukana asiakkaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin tai asumisensuunnitelman päivityksen. Asiakkaan kuntoutus joko jatkuu Vanamossa tehostetussa palvelussa tai hän siirtyy kuntoutuspolulla eteenpäin joko kevyempään (palveluasuminen) tai vielä tuetumpaan palveluun (ryhmäkotiin). Akuuteissa psyykkisen voinnin heikentymisissä tiimi varmistaa, että asiakas saa tarvitsemaansa hoitoa joko oman mielenterveystoimiston avohoidon tai psykiatrisen osastohoidon kautta. Osastohoitojakson päätyttyä asiakas usein palaa takaisin Vanamon asiakkaaksi. Asiakkaan kuntoutuessa hänellä on mahdollisuus siirtyä kevyempään eli päiväaikaiseen palveluun yöaikaikaisella soittomahdollisuudella. Tämä on asiakkaan kuntoutumiselle

Ohjaaja Leena Vikki ja sairaanhoitaja Iiro Karlström

suuri etu, kevyempi kuntoutuspolun seuraava etappi löytyy yleensä suhteellisen nopeasti ihan lähiseudulta. Asiakkaalla on myös mahdollisuus valita oma vuokra-asunto ja ottaa vastaan tilaajan tuottamaa ohjauspalvelua tai siirtyä toisen palvelutarjoajan palveluun. Kuntoutuspolku voi suuntautua myös päihdepalveluiden puolelle, mikäli asiakkaan vointi on heikentynyt siten, että taloyhtiömuotoinen asuminen ei ole enää mahdollista. Joskus asiakas haluaa muuttaa takaisin vanhempiensa luokse tai omaan asuntoon itsenäisesti. Keskimääräinen kuntoutumis- ja asumisaika yhdellä kuntoutusportaalla on hyvin yksilöllistä, osa siirtyy kevyempään palveluun jo vuoden tehostetun jakson jälkeen, osalla jakso kestää suunnitellusti kauemmin.

Onnistumisen salat Onnistuminen saavutetaan pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella kuntoutustyöllä, jota toteuttaa ammattitaitoinen ja moniammatillinen tiimi. Keskiössä on sydämellä ja asiantuntijuudella tehty omaohjaajatyö sekä asiakkaiden sitouttaminen ja motivointi yksilöllisesti ja tavoitteita kohti pyrkien. Tärkeää on asukkaan asuminen tavallisena asukkaana silti kuntouttavan yhteisön tukemana. Aktiivinen ja ennakoiva verkostotyö tilaajan, omaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa edistää onnistumisen mahdollisuuksia. Myös jatkuva kuntoutuksen arviointi ja tavoitteiden peilaaminen toteutuneeseen on osa onnistunutta kuntoutustyötä.

Valoa kohti Tiina (nimi muutettu) on 29 -vuotias nainen, ison perheen lapsi. Lapsuuteen kuului turvattomuutta ja väkivaltaa sekä koulukiusaamista. Tiinan äiti sairastui ja kuoli, kun Tiina itse oli vielä nuori. Tiina alkoi oireilla teini-iässä ja oli sekä osastohoidossa että erilaisissa asumispalveluyksiköissä ennenkuin hän tuli Vanamoon. Hän aloitti tehostetussa, mutta on nyt reilun vuoden jälkeen normaalissa palveluasiakkuudessa. Tiina itse arvioi kuntoutumisen onnistumisen

tärkeiksi tukipylväiksi säännöllistä arkirytmiä ja rutiineita, lääkehoidon onnistumista ja päihteettömyyttä. Tietysti myös ystävät ja perhe, terapia sekä harrastukset ja runsaat virikkeet ovat olleet olennainen osa tiellä parempaan. Myös tietoisuus siitä, että apu on aina lähellä, tarvitseepa sitä tai ei, on arvokasta. Palveluasumisen paikka Vanamossa on seuraava etappi ja sitä kohti mennään uudelleen aloitetun uimaharrastuksen kera. Tästä on hyvä jatkaa.


8

YKKÖSKODIT Tullaan tutuiksi

KIRJOITTAJA: VILLE VESALAINEN Yksikönjohtaja, Ykköskoti Artukainen

Felly iIunga Lunyangu, Päivi Mäkinen, Katariina Mäkeläinen, Milla Sinisalo, Max Sjöblom, IIda Nordström, Matti Sassa, Julia From, Ville Vesalainen

Ykköskoti Artukainen Ykköskoti Artukainen perustettiin 2012 tarjoamaan palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asumispalvelua asunnottomille Turun seudun päihdekuntoutujille. Minä, Ville Vesalainen hyppäsin yksikönjohtajan saappaisiin lähtölaskennasta alkaen.

J

oku voisi sanoa, että asioilla on tarkoituksensa, mutta hauskojen yhteensattumien summa tai kohtalo on, että juuri Ville Artturi Vesalainen tuli johtamaan Artukaista, jonka lempinimeksi pian tuli Arttu. Alusta asti mukana olleella tiimivastaavallamme ja minulla on sama syntymäpäivä. Yksikön kustannuspaikkanu-

mero noudattelee kotiosoitettani ja vanhin tyttäreni on yhtä vanha kuin Ykköskotimme. Itsehän en ole vanhentunut juuri yhtään, mutta sekä yksikön että tyttäreni kasvua on tässä jo pian kymmenen vuoden aikana ollut suuri ilo seurata. Ei ole ollenkaan huono vertauskuva sanoa, että ensin opeteltiin kävelemään, nykyään käytetään sujuvasti eri sovelluksia ja opetellaan syvempiä elämän taitoja.

Moneen taipuva talo ja historian havina Muistan hyvin miltä tuntui käydä talossa ensimmäistä kertaa. Talossa oli historian havinan tuomaa tunnelmaa ja mikä tärkeintä, asiakasryhmää erittäin funktionaalisesti palvelevat tilat. Kyllä vähän hyvällä tavalla jännittikin, paljon oli suurta tuntematonta edessä. Kiinteistön vanhempi puoli on toiminut Suomen ensimmäisenä lentoasemana vuonna 1934, ja tilojemme seinillä on vieläkin kuvia

presidentti Svinhufvudista vastaanottamassa arvovieraita pihallamme. Talon uudempi puoli on rakennettu alun perin hotelliksi, ja tämä vaikutti täydelliseltä ratkaisulta asiakasryhmällemme, joka oli tullut tiimillemme aiemmissa töissä jo sangen tutuksi. Talon sijainti on hyvä, meiltä on hyvät ja nopeat kulkuyhteydet kau-

Asukkaista alkoi muodostua nimenomaan joukko, joka luo ja seuraa omia sääntöjään.


9

punkiin, mutta meillä saa olla myös rauhassa. Yksikkömme on tänä päivänä asuttanut ja kuntouttanut jo reippaasti yli 200 asunnotonta ja/tai tukea tarvitsevaa ihmistä.

Sama jengi kaaoksesta kehitykseen Kaikki alkoi 7.5.2012 kun avasimme ovemme, ja paikalle saapui viisi ensimmäistä asukasta. Alun käytäntöjen luominen ja suoraan sanoen jopa kaaoksen hallinta oli aika raskasta aikaa. Toisaalta voimme sanoa selvinneemme yhdessä siitäkin, koska meitä vahvistaa vieläkin paljolti samaa henkilökuntaa kuin startissa. Kun talossa oli kymmenen asukasta, tuntui 48 asukkaan täysi talo aika hurjalta ajatukselta. Näimme kuitenkin onneksi ensimmäistä kertaa yhteisöllisyyden voimaa noin 15 asukkaan kohdalla. Olihan kyseessä myös käytäntöjemme kehitys, mutta selvästi tuo määrä asukkaita alkoi jo muodostua nimenomaan joukoksi, joka luo ja seuraa omia sääntöjään. Ruokasalissa annetaan ruokarauha, jokaiselle on vuoronsa ja toisia kohdellaan muutenkin kunnioittavasti, jotta porukassa pärjätään. 30 asukkaan kohdalla sosiaalinen ryhmäytyminen oli jo selvästi nähtävissä ja yhteisön voimaa havaittavissa. Kahden vuoden toiminnan jälkeen talo oli jo täynnä.

Työssä on tarkoitus Minusta tuntuu vuosi vuodelta merkityksellisemmältä se työ mitä teemme. Vakavat päihdeongelmat ovat suuri osa yhteiskuntaamme ja ne koskettavat monipolvisesti koko kansaamme. Riippuvuudesta eroon pääseminen tai sen hallintaan ottaminen vaatii siihen sairastuneelta suuria voimavaroja, vahvuutta hyväksyä eletty elämä ja kohdata mahdollisesti mielen kolkkiin haudattuja käsittelemättömiä menetyksiä. Pitkästä päihdejaksosta toipumista kuvataan usein masennuksen kaltaiseksi tilaksi, jossa tulisi samalla pystyä uskomaan tulevaisuuteen ja toimia sen

Henkilökunnan yhteishengellä ja pukukoppitunnelmalla on valtava merkitys. hyväksi. Toipuminen on pitkä portaikko ja retkahdus voi olla paluu lähtöruutuun. Tuki, sen suunta ja laatu ovat suuressa asemassa tässä kaikessa ylöspäin pääsemisessä.

Ollaan samalla puolella Meillä henkilökunnalla oli alusta asti visio hyvän kohtaamisen ja asiakastyön paikasta. Tiesimme, että vain ihmisten välille syntyvällä luottamuksella rakennettaisiin talo,

jossa asioita hoidettaisiin kuntoon, olivat ne sitten hyviä tai huonoja. Tärkeintä olisi, että ajatus samalla puolella olemisesta ja yhteisistä tavoitteista säilyisi niin hyvin kuin mahdollista. Tiesimme myös, että henkilökunnan yhteishengellä ja pukukoppitunnelmalla on valtava merkitys kaltaisessamme työssä. Nämä ajatukset ovat kantaneet meitä tänne asti ja on ollut ilo huomata kaikkien Ykköskotien nykyisten arvojen olevan hyvin samanlaisia kuin mitä perustaessamme itsellemme toivoimme. Elämä on jatkuvaa kehittymistä, oppimista ja muutosta. Kuten asukkaamme, jotka riippuvuutensa kanssa työskentelevät; vaikka hyvin tiedämme, mikä on oikein ja mikä väärin, mekin olemme monta kertaa saaneet kehittyä arjessa vastaamaan itsellemme antamiamme arvoja ja tavoitteita. Olemme korona-ajastakin huolimatta saaneet edelleen kehitettyä perustyötä, yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja työyhteisötaitojamme huimasti ihan viime vuosien aikana. Olen erittäin ylpeä meistä. Ykköskoti Artukainen on tähänastisen evoluutionsa huipulla, niin kuin me kaikki.


10

YKKÖSKODIT Tutkittua tietoa

PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS

Auttaa jaksamaan, kehittymään ja kehittämään KIRJOITTAJA: KATJA SALONIEMI Yksikönjohtaja, Ykköskoti Kielorinne

Olenko varma havainnoistani? Loukkaantuukohan joku huomioistani? Mitä jos ideani on turhan mitätön, onkohan samaa esitetty tai yritetty aiemmin? Tällaisia ajatuksia saattaa risteillä mielessä, ennen kuin kokouksissa ja muissa yhteistyötilanteissa päätämme puhua tai olla hiljaa.

U

sein vaikenemme ja se saattaa johtua siitä, että pelkäämme joutuvamme nolatuiksi, ideamme vähättelyä tai sanomisemme johtavan kupruihin työkavereiden kanssa. Psykologinen turvallisuus viittaa käsitykseen siitä, että ryhmässä voi ottaa riskejä ja olla oma itsensä. Se pitää sisällään ajatukset siitä, mitä tapahtuu, jos tekee virheen, ehdottaa uutta ideaa, pyytää apua tai antaa palautetta. Psykologisen turvallisuuden tason arviointiin käytetään muun muassa sellaisia väitteitä kuin ”jos työyhteisössämme tekee virheen, sitä käytetään usein tekijää vastaan”, ”työyhteisön jäsenet tuovat esille ongelmia ja hankaliakin asioita” ja ”työyhteisössämme ei aina suvaita erilaisuutta”. Aihetta tutkinut Amy Edmondson kuvaa yhteistyötilanteissa tapahtuvaa vaikenemista työyhteisöissä vallitsevaksi hiljaisuuden epidemiaksi, jonka taustalla on psykologista turvattomuutta. Kun kallistumme hiljaisuuden puolelle emmekä jaa ajatuksiamme, työryhmä menettää osan sen potentiaalista ja lopulta kukaan ei

hyödy. Samalla myös tärkeitä työhön liittyviä ja sitä kehittäviä huomioita jää jakamatta ja virheitä raportoimatta. Itse työkin siis kärsii hiljaisuudesta. Kun puhuminen tuntuu turvalliselta ja jakaminen on normi, erilaisia ideoita ja idulla olevia ajatuksia sekä poikkeamia ja virheitä raportoidaan herkemmin. Samalla oppiminen tehostuu.

Avoimuus ja toinen toisemme kunnioitus lisää hyvinvointia Vietämme työpaikalla ison osan arjestamme, joten ei ole merkityksetöntä millainen ilmapiiri siellä on. Fiiliksen ja työkavereiden merkitys työssä jaksamiselle ja onnistumiselle on suuri ja työntekijän hyvinvointi heijastuu suoraan myös kollegoihin, asukkaisiin ja heidän läheisiinsä. Ei siis mitenkään pieni juttu! Tutkimukset kertovat, että myös meillä sosiaali- ja terveysalalla koetaan paljon jopa työpaikkakiusaamista, vaikka helposti ajattelisi, että mehän olemme kohtaamisen ja vuorovaikutuksen ammattilaisia. Mikä sitten saa voimaan hyvin ja jaksamaan töissä? Voimmeko itse vaikuttaa työhyvinvointiin vai onko se pelkästään ulkoisten tekijöiden summa?

Mitä tapahtuu, jos tekee virheen? Moniammatillinen työyhteisö antaa paljon, mutta sen hyvin toimiminen ei ole itsestään selvää, vaan vaatii jokaiselta tiimiläiseltä panosta. Meillä on tiimissä erilaisia ammattinimikkeitä, mutta myös paljon erilaisia persoonallisuuksia, erilaista osaamista ja vahvuuksia

liittyen muuhunkin kuin koulutukseen. Joskus erilaiset tavat tehdä asioita ja erilaiset persoonallisuudet sekä tavat reagoida asioihin saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä, yhteentörmäyksiä ja toinen toisiltamme oppiminen jää unohduksiin. Kun ilmapiiri on turvallinen, työpaikalla uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Se tarkoittaa esimerkiksi avointa keskustelua myös vaikeista asioista. Psykologisesti turvallisella työpaikalla kunnioitetaan toisten osaamista ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti. Jokaisen on turvallista olla oma itsensä ja tuoda esiin mielipiteensä sekä ideansa. Vaikka epäonnistuu tai tekee virheitä, ei joudu naurunalaiseksi. Jokainen voi tuoda esiin ideoita ja keskeneräisiä ajatuksia, kysyä kysymyksiä, nostaa esiin huolia, pyytää apua ja myöntää virheitä ilman, että joutuu pelkäämään tulevansa nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi.

Kenen vastuulla psykologinen turvallisuus on? Organisaation johdolla ja kaikilla vastuuasemissa olevilla on erityinen rooli psykologisen turvallisuuden kehittämisessä, mutta jokainen voi vaikuttaa joko turvallisen tai turvattoman ilmapiirin syntyyn. Organisaation johto, esihenkilöt ja ylipäätään kaikki vastuurooleissa olevat vaikuttavat merkittävästi psykologisen turvallisuuden syntyyn. Heidän toimintansa synnyttää psykologista turvallisuutta, kun he osoittavat arvostavansa vuoropuhelua, kannustavat avoimuuteen ja osoittavat oman haavoittuvuutensa sekä priorisoivat aikaa aktiiviseen kuunteluun. Psykologinen turvallisuus auttaa synnyttämään oppivampia, luovempia, tuottavampia työyhteisöjä ja siihen tarvitaan meitä jokaista. Jokainen meistä voi edistää työyhteisön hyvinvointia ja psykologista turvallisuutta olemalla läsnä ja kiinnostunut muiden ajatuksista


11

KORKEA PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS l Tukee uudistumista, luovaa

ajattelua, innovaatioiden tuottamista ja riskien ottamista. l Edistää oppimista, kun ideoita,

ajatuksia ja huolia tuodaan esiin ja virheistä kerrotaan.

l Edistää toiminnan tehokkuutta

ja tuloksellisuutta.

l Vahvistaa työtyytyväisyyttä ja

työhön ja organisaatioon sitoutumista.

ja kokemuksista, ottamalla matalalla kynnyksellä kontaktia työkavereihin sekä pyytämällä palautetta omasta työstä ja antamalla palautetta muille. Myös kuulumisten vaihto on tärkeää!

Tasoitetaan turvallisuudelle tietä Psykologista turvallisuutta työyhteisössä voi kehittää monin tavoin. Me Ykköskoti Kielorinteessä olemme muun muassa ottaneet käyttöön vuorojen vaihdoissa ns. purkuvartit, missä kaikki saavat tuulettaa fiiliksiään, antaa palautetta omasta päivästään ja nostaa esiin myös toiveita ja huomioita työkavereille. Tärkeäksi näissä on koettu juuri se, että palaute tulee annettua heti eikä sitä jätetä hautumaan ja kasvamaan. Purkuihin osallistuvat kaikki vuorossa olleet, myös esihenkilö. Viikoittaiset henkilöstöpalaverit ovat foorumeita, missä kehitämme yhdessä esimerkiksi työtapoihin ja työnjakoon liittyviä asioita ottamalla huomioon myös tiimin erilaiset osaamisalueet ja vahvuudet. Meillä henkilöstöpalavereihin osallistuvat kaikki työntekijät, myös keikkatyöntekijät, koska koemme tiimissä, että on tasa-arvoista ottaa kaikki työryhmän jäsenet mukaan yhteiseen kehittämiseen. Yksinkertaisimmillaan kysymyksessä on siis avoimuus ja toinen toisemme arvostaminen ihmisenä ja kollegana sekä sen hyväksymi-

Psykologisesti turvallinen työympäristö mahdollistaa rakentavan erimielisyyden ja ajatustenvaihdon sekä konfliktien hyödyntämisen niin, että eri näkökulmista voi ottaa opiksi. Psykologinen turvallisuus ei tarkoita sitä, että kaikesta oltaisiin samaa mieltä tai että kaikkia ehdotuksia tuettaisiin. Se auttaa luomaan ilmapiiriä, jossa voi asettaa korkeita tavoitteita, ja jossa pelko ei ole sujuvan yhteistyön este.

Tärkeäksi on koettu juuri se, että palaute tulee annettua heti eikä sitä jätetä hautumaan ja kasvamaan. nen, että yksi tapa tehdä asioita ei välttämättä olekaan se ainoa oikea tapa. Avoimuus pitää sisällään myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen rakentavasti sekä sen ymmärtämisen, että tiimissä on monenlaista osaamista mitä kannattaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti jakaa yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Kun työpaikalla on pääsääntöisesti hyvä ja turvallinen fiilis, me kaikki jaksamme paremmin ja myös asukkaamme saavat parasta mahdollista tukea ja hoivaa. Ja pakko vielä loppuun mainita, että arvostan tiimini asiantuntijuutta sekä avoimuutta ja rohkeutta keskustella myös vaikeista asioista ja ns. nostaa kissa pöydälle!

PSYKOLOGINEN TURVALLISUUS ILMENEE l Vuorovaikutuksen avoimuu-

tena – mielipiteitä, ideoita ja ongelmia tuodaan vapaammin esille. l Suhtautumisessa virheisiin ja

epäonnistumisiin – virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan ne sallitaan ja niistä pyritään oppimaan.

l Kunnioittavana suhtautumi-

sena erilaisuuteen, erilaisiin taustoihin, osaamiseen ja ominaisuuksiin. l Suhtautumisessa kehittämi-

seen ja uusien toimintatapojen rohkeaan kokeilemiseen. l Sujuvana yhteistyönä.


12

YKKÖSKODIT Sulka hattuun

KYMMENEN KYSYMYSTÄ JOTKA KYSYTÄÄN MOLEMMILTA, KONKARILTA JA NOVIISILTA.

1. Mikä on tittelisi ja työnkuvasi? 2. Mikä on saanut sinut alun perin hakeutumaan alalle? 3. Oletko tyytyväinen työhösi? 4. Jos saisit yhden muutoksen työnkuvaasi, mikä se olisi? 5. Mistä innostut? 6. Miten ajattelet työsi muuttuvan tulevaisuudessa? 7. Mistä pidät työssäsi eniten? Mitä terveisiä haluaisit lähettää sellaiselle, joka harkitsee alaa? 9. Kuka sinua inspiroi? 10. Keneltä olet saanut oikeanlaista kannustusta työssäsi?

Noviisi ja Konkari 1.

Toimin yksikönjohtajana Ykköskoti Riihilehdossa, Mäntsälässä. Vastuullani on kodin hallinnollinen sekä operatiivinen johtaminen.

2.

SAARA-MARJA RUOKONEN

Noviisi

Alun perin hakeuduin alalle isäni sairastuminen myötä. Näin, miten hienosti sairaanhoitajat häntä hoitivat ja päätin, että haluan auttaa ihmisiä yhtä suurella sydämellä. Alkuun jännitin kovasti. Osaisinko koskaan toimia sairaanhoitajana, ja miltä sellainen vastuu tuntuisi. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja päätin pyrkiä ammattikorkeakouluun. Olin onnellinen päästessäni tälle alalle ja olen kantanut ylpeänä sairaanhoitajuutta itsessäni kohta kymmenen vuotta.

3. Olen kantanut ylpeänä sairaanhoitajuutta itsessäni kohta kymmenen vuotta.

Olen äärettömän tyytyväinen työhöni ja tulen joka päivä töihin innolla ja positiivisuudella. Työni haastaa minua joka päivä ja opettaa minua. Työni kasvattaa minua ihmisenä ja antaa minulle uusia näkökulmia. Työssäni tarvitsen paljon ongelmanratkaisukykyä sekä kokonaisuuden hallintaa. Näissä saan kehittyä joka päivä paremmaksi ja vahvemmaksi. Työssäni on monia eri puolia, eikä se ole koskaan tylsää. Joka päivä tulee jotain uutta ja jännittävää ja saan olla kaiken sen keskiössä.

4.

Asukastyö on äärettömän tärkeää ja yksikönjohtajan aika ei tahdo riittää asukastyöhön kovin usein. Olisi hienoa saada toteuttaa erilaisia retkiä sekä matkoja asukkaiden kanssa ja käyttää aikaa suunnitteluun yhdessä asukkaiden kanssa.

5.

Työssäni innostun hyvästä työilmapiiristämme sekä motivoituneista työntekijöistämme sekä iloisista asukkaistamme. Töihin on aina niin kiva tulla ja viihdyn Riihilehdon ihanassa ja kodinomaisessa tunnelmassa hienosti. Innostun joka päivä siitä, miten työntekijät ja asukkaat ovat aina valmiina auttamaan toinen toisiaan sekä tukemaan asiassa kuin asiassa. Työntekijämme innostavat minua motivoituneisuudellaan sekä vastuullisuudellaan. Työntekijäni luottavat minuun ja antavat minulle usein positiivista sekä rohkaisevaa palautetta. Sen voimalla jaksaa hienosti!

6.

Tulevaisuudessa uskon, että työni tulee muuttumaan henkilöstön tarpeiden ja odotusten mukaan. Ne muuttuvat melkein joka päivä ja esihenkilön on mukauduttava sen mukaan. Tulevaisuudessa toivon, että voisimme jakaa enemmän kokemuksiamme esihenkilöiden kesken sekä verkostoitua enemmän. Olisi hienoa, jos jokaisella esihenkilöllä olisi mentorin lisäksi myös ns. "ystävyysesihenkilö" läheisestä yksiköstä, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia sekä kokemuksia.

7.

Eniten pidän työssäni siitä, että saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten sekä ammattikuntien edustajien kanssa.

8.

Sosiaali- ja terveysala antaa tekijälleen paljon ja opettaa tekijäänsä joka päivä. Tällä alalla ei voi koskaan olla valmis, vaan kasvua tapahtuu joka päivä. Sosiaali- ja terveysalalta opit paljon ihmisenä sekä opit varmasti paineensietokykyä ja organisointia.

Sosiaali- ja terveysalalla on monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia erikoistua eri aloille ja alalla on myös erittäin hyvät ylenemismahdollisuudet. Urallaan eteneminen vaatii työtä, mutta sosiaalija terveysalalla uralla eteneminen on mahdollistettu upeasti.

9.

Minua inspiroi entinen esihenkilöni, Helena Wallden, jonka kanssa sain työskennellä muutaman kuukauden. Hän on antanut minulle paljon kannustusta sekä positiivista palautetta. Keskustelukulttuurimme on avointa ja kannustavaa puolin ja toisin. Voimme keskustella asiasta kuin asiasta ja jakaa omia kokemuksiamme. Helenan alaisuudessa työskennellessäni koin olevani arvostettu sekä pidetty henkilö. Helena teki aina parhaansa meidän kaikkien hyväksi ja otti kaikkien mielipiteet huomioon. Itse pyrin siihen, että pystyisin olemaan Helenan kaltainen helposti lähestyttävä esihenkilö, jonka kanssa on helppo ja mukava jutella ja jolle voisi kertoa kaikki murheensa.

10.

Ehdottomasti omalle työryhmälleni Riihilehtoon. He ovat vastuullisia sekä motivoituneita. He antavat joka päivä kaikkensa ja tekevät työtään aina asukaslähtöisesti. Voin luottaa työryhmääni täydellisesti ja arvostan suuresti meidän suoraan puhumisen kulttuuria. Mitä teet vapaa-aikanasi? Vapaa-aikanani tykkään liikkua luonnossa ja kuunnella äänikirjoja. Tykkään leipoa sekä tehdä puutarhatöitä. Näillä keinoin palaudun työstäni hetkessä ja rentoudun.


13

1.

HELI VON BELL

Konkari

Olen yksikönjohtaja Ykköskoti Myllyssä Nokialla ja työnkuvaani kuuluu muun muassa asukashankinta, asukkaiden asioiden kokonaiskuva, henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi, resursointi eli henkilökunnan hankinta sekä talouden ja laadun hallinta yksikköni osalta. Hoidan myös tärkeitä yhteyksiä viranomaisiin, läheisiin ja muihin sidosryhmiin. Monet tehtävistä eivät aina näy ulospäin, kuten laskutus, laadun seuranta ja kehittäminen, työvuorolistojen suunnittelu ja raportoinnit, mutta niiden tekemättä jättäminen näkyisi heti. Arvokasta on myös hyvän työilmapiirin luominen, että töihin olisi kaikilla mukava tulla.

2. Paljon on tehtäviä, jotka eivät näy välttämättä ulospäin, mutta niiden tekemättä jättäminen näkyisi heti.

Olin työskennellyt aiemmin palvelualalla, ammatinopettajana. Aloin lukea harrastusmielessä sosiologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kasvatustiedettä Helsingin yliopiston avoimella puolella, joiden myötä kiinnostuin alasta. Kouluttauduin hoiva-alalle opiskelemalla Oulun yliopistossa kuntoutusta. Lisäksi olen suorittanut lähihoitajan, AMK-terveydenhoitajan ja JET-tutkinnon ja tässä nyt olen. Työvuosia on takana yli 40, joista lähes 30 vuotta olen tehnyt mielenterveystyötä eri sektoreilla, säätiöllä, kuntayhtymällä ja yksityisellä palveluntuottajalla. Pian työvuoteni ovatkin täyttymässä ja jään loppuvuodesta 2021 seniorikerhon jäseneksi eli eläkkeelle

3.

Kyllä. Koen, että olen voinut vaikuttaa asioihin positiivisesti ja auttaa ihmisiä parempaan elämään. Olen saanut tehdä arvokasta työtä osana isompaa kokonaisuutta.

4.

On vaikea irrottaa vain yhtä mihin haluaisin muutosta. Rutiiniluontoiset raportit ja ”lippulappuset” vievät joskus paljon aikaa. Vaikeinta on

ehkä olla riittävän läsnä, mutta samalla muistaa irrottautua ja rajata. En kuitenkaan halua pitää oveani kiinni.

5.

Monestakin asiasta, erityisesti jos olen voinut edistää asukkaamme tai työntekijän asioita. Tai yhteistyökumppanin ongelmien ratkaisemisesta, samoin kuin jonkun uuden kokonaisuuden hallinnasta. Henkilökunnan kohtaamisista, keskustelut elämän eri osa-alueista ovat myös tärkeitä. Usein innostun hyvin pienistä asioista, kollegoiden kanssa asioiden kehittämisestä, asukkaiden iloisista tervehdyksistä, opiskelijoiden kanssa käydyistä perehdytyshetkistä, työryhmän kanssa höpsöttelystä ja nauramisesta, elämästä ylipäätään. Huumoria pitää myös työssä olla, sen avulla jaksan aina innostua.

6.

Ala muuttuu kovaa vauhtia ja mikään ei taida olla niin pysyvää kuin muutos. Pitää osata katsoa kokonaisuutta, ennakoida ja olla valmis muutoksiin. Apua ja tukea tarvitsevien määrä yhteiskunnassa lisääntyy, pitää olla avarakatseinen, luova ja innovoida uusia ratkaisuja, ajatuksella ”mikään ei ole mahdotonta”. Myös teknologiaa voidaan nykyistä enemmän hyödyntää. Esihenkilötyö on enemmän itseohjautuvien työryhmien avulla keskittymistä nopeisiin muutoksiin, mutta tuttu ja turvallinen, arvostava asiakastyö on aina arvossaan.

7.

Mahtavat ihmiset: asukkaat, henkilökunta, kollegat, läheiset ja yhteistyökumppanit. Saan tehdä konkreettista työtä, jolla on merkitystä. Suora palaute, avoin keskustelu ja tunne, että kuulun tähän yhteisöön.

8.

Tule avoimin mielin, sytytä oma tähtesi! Hoitoala on tulevaisuuden paikka ja on mahdollista löytää erilaisia urapolkuja kiinnostuksen

mukaan. Ihmisläheinen työ, jossa voit persoonallasi vaikuttaa parempaan elämään. Pidä osaamistasosi hyvänä, innostu, kokeile ja löydät varmasti oman paikkasi.

9.

Minulla on ollut työurani aikana valtavasti hyviä esihenkilöitä ja työkavereita, siksi en halua vain yhtä nostaa. Erityisesti minua ovat inspiroineet, kannustaneet ja auttaneet löytämään oma paikkani tehtävässäni ja ihmisenä: Johanna Paavolainen, Santtu Harjulehto ja Pirjo Savolainen Mehiläisestä sekä muutosjohtamisen konsultti Rajkumar Sabanadesan. He ovat kaikki kerrassaan upeita ihmisiä, joiden vaikutus minuun ihmisenä on varmasti koko elämäni mittainen.

10.

Kehut saa Mehiläisen palvelujohtaja Johanna Ojala. Ammattilainen, hieno ihminen ja kollega, aina valmiina auttamaan ja kannustamaan. Ymmärtää työn vaatimukset ruohonjuuritasosta aina ylemmällekin tasolle. Rautainen ammattilainen ja menee vielä pitkälle. Mitä teet vapaa-aikanasi? Olen avantouimari, monipuolisesti kulttuurin harrastaja, maailmanmatkaaja, pikkukoiran kanssa lenkkeilijä ja luonnossa kulkija. Tuijotan myös mielelläni nuotiotuleen ja metsään, kokkailen ja mökkeilen. Kasvatan tomaatteja ja kukkia ym. puutarhakasveja. Lisäksi luen paljon kirjoja laidasta laitaan, ihmettelen elämää ja ilmiöitä. Uusi harrastus on riippumatossa löhöily!


14

YKKÖSKODIT Työkeskus Salpa

Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta sai uudet toimitilat Vantaalla Työt jatkuvat vanhaan malliin aiempaa mukavammassa ympäristössä. TEKSTI: SEPPO TUOMINEN, tiimivastaava, Ykköskoti Hannunharju

V

iertolan työkeskuksen tilojen tullessa elinkaarensa päähän, etsimme pitkään uusia tiloja. Vantaan Porttipuistosta löytyi viimein 1340 m2 kiinteistö, joka soveltui monipuoliseen työkeskustoimintaan. Tiloissa tehtiin tarvittavat muutostyöt kesällä 2021, työtoiminta siellä käynnistyi elokuun alussa. Samassa yhteydessä Viertolan Työkeskus -nimestä luovuttiin ja yksikkö aloitti toimintansa nimellä Työkeskus Salpa. Uudet tilaratkaisut mahdollistavat hyvin monipuolisen ja kuntoutujan tarpeista lähtevän työ- ja ryhmätoiminnan. Erityisen tärkeänä pidämme myös uusien tilojen sijaintia ja saavutettavuutta julkisilla kulkuneuvoilla eri puolilta Vantaata sekä sen lähialueilta. Uusien tilojen myötä meillä on ollut myös parempi mahdollisuus lisätä kuntoutujien kävijämäärää sekä viikoittaisia käyntipäiviä, turvavälit ja muut riskitekijät huomioiden. Kuntoutujat tulevat työtoimintaan lähialueen Ykköskodeista, kuten Hannunharjusta, Kajavasta ja Katrinebergista sekä muiden palvelutuottajien asumispalveluista tai itsenäisistä asunnoistaan eri puolilta Vantaata.

TYÖTOIMINTAAN OSALLISTUVILTA KUNTOUTUJILTA ON SAATU HYVÄÄ PALAUTETTA MUUTON JÄLKEEN: l “Kulkuyhteyteni paranivat.” l “Valoisat ja siistit tilat.” l “Jotain uutta, mukava

totutella tähän.”

Toipumisorientaatio korostaa toivon ylläpitämistä hankalinakin aikoina.


15

Toiminnallinen arki ja mahdollisuus liittyä turvalliseen yhteisöön Työkeskus tarjoaa sosiaalista kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tavoitteellista toimintaa, yhteisöllisyyttä sekä ohjausta ja tukea arkeen. Työtoiminta on meidän sosiaalisen kuntoutuksemme keskeisin osa-alue. Myös ohjatun ja tavoitteellisen päivätoiminnan tuottaminen pienryhmille on mahdollista. Työtoiminnassa sekä muussa sosiaalisessa kuntoutuksessa noudatetaan yhteisökuntoutuksen sekä toipumisorientaation periaatteita.

TOIPUMISORIENTAATIO KOROSTAA TOIVON YLLÄPITÄMISTÄ HANKALINAKIN AIKOINA. l Mahdollisuus työskennellä

omien voimavarojen puitteissa tuo toivoa merkityksellisen elämänsisällön rakentumisesta arkeen. l Päivittäinen toiminnallisuus edistää uskoa kehon ja mielen voimavarojen hyödyntämiseen omassa elämässään. l Osallisuuden kokemus tukee ihmisen luontaista tarvetta kuulua yhteisöön.

Päivittäiset ruokailut ja kahvit ovat merkittäviä toimintoja. Arjen vuorovaikutus korostuu Monipuoliset pakkaus- ja kokoonpanotyöt muodostavat työtoiminnan rungon. Säännöllisesti työkeskuksella alihankintatöitä teettäviä yrityksiä on kymmenkunta. Lisäksi on joitain satunnaisesti työtä tarjoavia yhteistyökumppaneita. Monipuolisia työtehtäviä

on tarjolla myös työkeskuksen jakelukeittiöllä, Vantaan alueen yksiköiden ruokakuljetuksissa sekä huolto- ja siivoustöissä. Päivittäisten työtehtävien valinnassa kuntoutujat saavat itse vaikuttaa heille mieluisan tai soveltuvan työn löytymiseksi. Työtehtävät luovat oivan mahdollisuuden kehon ja mielen yhteistyöhön, jolloin myös yleinen ja kognitiivinen toimintakyky pääsee kehittymään tai palautumaan.

OHJAAJIEN KOKEMUKSET ONNISTUMISISTA TYÖTOIMINNASSA: l “Luonnollinen kohtaami-

nen työtehtävien ja toiminnan lomassa.” l “Arjen monipuoliset vuorovaikutustilanteet.” l “Innostava toiminnallisuus yhteisössä.”

Toiminnallinen oikeudenmukaisuus Työtoiminnalla luodaan mahdollisuutta olla osa toimivaa lähiyhteisöä ja näin aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa. Kokemus oman elämän merkityksellisyydestä vähentää eristyneisyyden ja syrjäytymisen tunnetta. Työtoimintaan osallistumista tuetaan ja kannustetaan monin eri tavoin. Yhteisöön

kuuluminen ja mielekäs tekeminen päivittäin ryhmässä on kokemusten mukaan koettu tärkeimmäksi syyksi osallistua työtoimintaan. Myös päivittäiset ruokailut ja kahvit ovat merkittäviä toimintoja työtoimintaan osallistuvien mielestä. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eivät tarkoita kuntoutujien tasapäistämistä, vaan ohjauksessa kohdataan ihminen yksilöllisesti voimavaroineen sekä omine tuentarpeineen.

Poikkeusoloissakin työtoimintaa on pystytty tarjoamaan Koronapandemia lamautti työtoiminnan hetkeksi keväällä 2020. Kesäkuussa 2020 työtoiminta päästiin käynnistämään uudelleen rajoitetuilla kävijämäärillä ja työtoimintaan sovelletuilla turvallisuuskäytännöillä, maskit, turvavälit ja käsihygienia huomioiden. Kuntoutujat ja henkilökunta ovat hyvin yhtenäisesti sitoutuneet pyrkimykseen pitää työtoiminta käynnissä pääkaupunkiseudun ajoittain todella vaikeasta koronatilanteesta huolimatta. Poikkeusolojen jälkeen jatkamme monipuolista ryhmätoimintaa, niin että jokaiselle päivälle on suunniteltu kuntoutusta ja arjen toimintakykyä tukev a toiminnallinen tai luova ryhmä. Työtoimintaan liittyviä tartuntoja tai altistumisia ei ole työtoiminnassa todettu.


16

YKKÖSKODIT Provesta

Provestan toimintayksiköt ovat osa Ykköskotien toimintaa Toiminta-ajatuksenamme on tuottaa asumisen palveluja eri asiakasryhmille integroituneena tavanomaiseen asuinympäristöön. KIRJOITTAJA: VIRPI KOKKO, palvelujohtaja

A

sukkaamme ovat mielenterveyskuntoutujia, kehitysvammaisia, autismikirjon henkilöitä, päihdekuntoutujia sekä lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita. Tulevaisuudessa tapa tuottaa asumispalveluja niin, että asukkaalla on oma koti tavanomaisessa asuinympäristössä, tulee lisääntymään suuresti. Tätä suuntausta tukevat asumispalveluiden kilpailutusten sisällöt sekä eri asiakasryhmien valtakunnalliset asumissuositukset.

Ihan tavallinen koti palvelukuorrutuksella Provestan yksiköissä kaikilla asukkailla on oma koti, kokonainen asuinhuoneisto

tavallisessa kerrostalossa. Palveluissa korostuvat asiakaslähtöisyys, yksilöllinen

Palvelun tavoitteena on asukkaan mahdollisimman itsenäinen elämä ja aktiivinen arki.

kuntoutus, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja arjen tukeminen. Asukkaamme saavat yksilöllistä ja kahdenkeskistä, vain hänelle suunnattua tukea ja palvelua tutussa ympäristössä kotikäyntien aikana. Palvelun tavoitteena on asukkaan mahdollisimman itsenäinen elämä ja aktiivinen arki. Yksiköitä meillä on tällä hetkellä 28 koko Suomen alueella. Pohjoisimmat yksiköt sijaitsevat Rovaniemellä ja eteläisimmät pääkaupunkiseudulla. Yksiköt sijaitsevat kaupunkikeskustoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, jolloin terveyspalvelut, kaupat, harrastemahdollisuudet, julkisen liikenteen palvelut sekä muut palvelut ovat helposti saatavilla. Sijainti tukee kuntoutuksen ajatusta, jossa asukasta tuetaan oman asuinympäris-


17

Virpi Kokko (edessä) ja Provesta Lumpeen yksikön esihenkilö Sari Suominen. Taustalla Provesta Silmun taloyhtiö. tönsä palveluiden aktiiviseen käyttöön ja kodin ulkopuoliseen toimintaan.

Apu on aina lähellä Asukasasuntojen kanssa samassa taloyhtiössä sijaitsevat yksikön yhteiset tilat ja ohjaajien toimisto. Yhteiset tilat toimivat kohtaamispaikkana, jossa asukkaat voivat viettää yhdessä aikaa, osallistua ruokailuihin sekä ohjattuun toimintaan. Yhteisissä tiloissa voi myös keskustella ja hoitaa asioita ohjaajien kanssa. Työ yksiköissä on kokonaisvaltaista

Kaikki työntekijämme ovat työhönsä sitoutuneita ammattilaisia. asukkaan elämän tukemista, mikä tarkoittaa, että työ on laaja-alaista, monipuolista ja liikkuvaa. Henkilökunta on monessa

mukana; asumisen tukemissa, talousasioiden hoidossa, terveyden ja hyvinvoinnin varmistamisessa, sosiaalisissa suhteissa, läheisyhteistyössä, yhteisöllisyydessä, osallisuuden tukemisessa ja arjen haasteissa. Yksiköissämme työskentelee mm. sairaanhoitajia, lähihoitajia ja sosionomeja. Kaikki työntekijämme ovat työhönsä sitoutuneita ammattilaisia, jotka työskentelevät vähän poikkeavassa ympäristössä asukasta tukien. Yhteistyöllä asukkaan kanssa he mahdollistavat asukkaiden asumisen omassa kodissa, tavallisessa asuinympäristössä, asukkaan yksilöllisistä haasteista huolimatta.


18

YKKÖSKODIT Historia: Hermanninranta

TEKSTI: MIRVA LINNANEN, yksikönjohtaja, Ykköskoti Hermanninranta ANU POSTARI, vastaava sairaanhoitaja, Ykköskoti Hermanninranta

Hermanninrannan matka perhehoidosta Ykköskodiksi Hermanninranta aloitti toiminnan 1960-luvun loppupuolella tarjoten perhehoitoa muutamalle kehitysvammaiselle asiakkaalle.

T

arina alkaa pienestä rintamamiestalosta, joka on edelleen olemassa Ykköskoti Hermanninrannan naapurissa. Nykyisellään rakennus ei ole enää hoitokotikäytössä. Hermanninrannan perustaja Reetta Miskala laajensi toimintaa pikkuhiljaa ja rakennutti 80-luvulla kaksi kiinteistöä lisää Korholantien tontille. Myös Reetan oma perhe kasvoi vuosien saatossa kymmenlapsiseksi. Hermanninranta oli nimenomaan suuri perheyhteisö, johon kuuluivat kehitysvammaiset ja Reetan omat lapset sulassa sovussa. Reetan omista lapsista suurin osa on suuntautunut sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Reetta tarjosi kodissaan myös lyhytaikaista perhehoitoa vielä kotona asuville kehitysvammaisille ja myös lomapaikkoja laitoshoidossa asuville. Lisäksi Reetan kodista löytyi paikka myös kiireellistä sijoitusta tarvitseville lapsille.

Omistajuus vaihtui, huumori säilyi Yritystoiminta laajeni edelleen ja nykyinen Ykköskodin päärakennus valmistui vuonna 1994. Asukaspaikkoja oli aluksi 16. Vuonna 1997 Hermanninranta sai Itä-Suomen aluehallintoviraston luvat nykyiselle 22:lle asukas-

paikalle kohderyhmänä mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä muut vammaiset. Reetan kaksi lasta jatkoivat Reetan elämäntyötä vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen yritys siirtyi Mehiläisen omistukseen. Tiimivastaava Anu Postari on työskennellyt Ykköskoti Hermanninrannassa vuodesta 2006 alkaen. Hermanninrannan omistajat ovat vaihtuneet, mutta muun muassa asukaslähtöisyys, hyvä ruoka, kodinomaisuus ja hersyvä Hermanninranta-huumori ovat säilyneet muutoksista ja monista haasteista huolimatta tähän päivään saakka. Hoito, huolenpito ja kuntoutuksellinen työote ovat olleet Hermanninrannan matkan alusta lähtien samansuuntaisia verrattuna tähän päivään. Laadukasta työtä tehtiin sydämellä, asukkaiden perushoidosta huolehdittiin tarkasti ja viriketoimintaa oli monimuotoisesti. Joka kesä järjestettiin Hermanninrannan kesäpäivät, joille kutsuttiin muiden hoitopaikkojen asukkaita, henkilökuntaa, omaisia ja yhteistyökumppaneita. Hermanninrannassa kävi vuosia säännöllisesti oma yksityislääkäri, joka oli iso etu kokonaishoidon kannalta. Hoitajat keskittyivät työssään hoitamiseen, järjestivät viriketoimintaa, kirjaamista ja paperityötä oli vähän. Reetta teki kaikki ruuat ja muut talon tarjoamiset, sekä myös suurimman osan siivoustöistä. Asukkaat saivat osallistua omien

voimavarojensa mukaan. Koti, joka tekee huomisesta paremman, on elänyt alusta saakka Hermanninrannassa; juuret ovat vahvat, tästä on hyvä jatkaa.

Asukaslähtöisyys, hyvä ruoka, kodinomaisuus ja hersyvä Hermanninranta-huumori ovat säilyneet. Luonnonkaunis pihamiljöö luo viihtyisyyttä Ykköskoti Hermanninranta tarjoaa tehostettua palveluasumista 22:lle mielenterveys- sekä päihdeasiakkaille. Kodissamme on tarjolla lisäksi lyhytaikaispaikkoja. Tarjoamme myös psykososiaalista kotikuntoutusta mielenterveys- sekä päihdekuntoutujille. Ykköskoti Hermanninranta sijaitsee Rautalammilla,


19

Vieraskynä JANNE-OLLI JÄRVENPÄÄ Toimitusjohtaja, Mehiläinen

Pohjois-Savossa. Sijainti Rautalammin keskustan läheisyydessä tuo kirkonkylän palvelut asukkaiden kävelyetäisyydelle. Luonnonkaunis pihamiljöö joen rannalla tarjoaa viihtyisän ympäristön ulkoiluun ja ajanviettoon. Luvat kodissa on myös muille vammaisille, mutta aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaan tulevaisuudessa keskitytään hoitamaan nimenomaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Kodissa on myös intervallipaikkoja.

Kuntoutusta myös kotiin Kotikuntoutus on myös ollut osana Hermanninrannan toimintaa vuodesta 2015 alkaen. Psykososiaalinen kotikuntoutus on kokonaisvaltaista, asiakkaan kotona tapahtuvaa kuntoutusta. Psykososiaalinen kotikuntoutus sisältää asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn yksilöllisen huomioinnin ja tukemisen. Psykososiaalinen kotikuntoutus koostuu asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn seurannasta. Lisäksi siihen kuuluu neuvonta ja kannustaminen terveydenhoitoon ja terveyden edistämiseen, sekä toimintakyvyn tukeminen. Vuoden 2019 omistajamuutoksen siirtymävaihe oli haasteellista aikaa henkilöstölle. Haasteista on kuitenkin selvitty ja Hermanninrantaa on alettu ehostaa uuden Ykköskoti-brändin mukaisesti. Myös Mehiläisen arvot sekä laatulupaus on vahvasti sitoutettu Hermanninrannan nykypäivän toimintaan. Hermanninrannassa on panostettu viime aikoina niin asukkaisiin, henkilöstöön kuin kiinteistöönkin. Tarjoamme asukkaillemme kodin, joka tekee huomisesta paremman. Jatkuva kehittäminen sekä kehitysmyönteisyys historiaa kunnioittaen on Hermanninrannan tätä päivää. Työtä tehdään sydämellä ja toipumisorientaatio on osana talon toimintaa.

Mielenterveysongelmista aiheutuu inhimillinen ja taloudellinen lasku Mielenterveysongelmat kurittavat koronapandemiasta ulos pyristelevää yhteiskuntaa raskaalla kädellä.

J

oka toinen meistä kärsii elämän aikana mielenterveyden haasteista, kuten esimerkiksi stressistä, unettomuudesta tai ahdistuksesta. Aikuisista jopa 20–25 prosenttia sairastaa mielenterveyden häiriötä vuosittain. Mielenterveysongelmista johtuva työkyvyttömyys on jo pitkään ollut inhimillisen tragedian ohella valtava menoerä kansantaloudelle. Heikentyneen mielenterveyden aiheuttamat kustannukset ovat 5,3 prosenttia bkt:sta eli 11,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa yhtä palkansaajaa kohden 3500 euroa vuodessa. Mielenterveysongelmista aiheutuville inhimillisille kustannuksille ei fyysistä hintalappua ole edes laskettavissa. Sitä laskua maksavat mielenterveyden ongelmista kärsivät, heidän lapsensa, puolisonsa, lähipiirinsä ja työyhteisönsä. Laskua maksetaan usein sydän karrella ja peloissaan, lähimmäisen puolesta syvää huolta tuntien.

hyvien kohtaamisten velka ei muutu inhimilliseksi ja euromääräiseksi velaksi, tarvitsemme Suomeen vaikuttavia ja laadukkaita mielenterveyden palveluja. Palveluja tarvitaan sekä varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen että hoidon ja kuntoutuksen puolelle.

Digitalisaatiosta hyöty irti On tartuttava digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, jotta jaksamista ja mielen hyvinvointia voidaan tukea niin, ettei haasteita pääse syntymään. Palveluissa on kynnyksen oltava matalalla, jotta ihmiset rohkaistuvat hakemaan apua jo ennen kuin ongelmat monimutkaistuvat ja laajenevat. Näihin tavoitteisiin vastaamme Mehiläisessä esimerkiksi osana OmaMehiläinen-sovellusta toimivien digitaalisten valmennusten sekä lyhytterapiakokonaisuuksiemme kautta. Hyvä työyhteisö on hyvän mielenterveyden kannalta merkityksellinen, ja myös työyhteisöt tarvitsevat nyt ammattilaisten tukea. Tässä työssä sadat työterveyden ammattilaisemme ovat työyhteisöjen tukena päivittäin. Mielenterveyskuntoutuksessa on painopiste oltava ennen kaikkea hyvissä kohtaamisissa, tavallisessa arjessa ja ihmissuhteissa. Meille Mehiläisessä mielenterveys on pääasia. Pelkkä paikallaolo ei kuitenkaan vielä riitä. Pitää olla läsnä. Sitä haluamme olla asiakkaillemme joka päivä. Meillä on yhteinen elämä tehtävänä.

Myös työyhteisöt tarvitsevat tukea.

Vahvistetaan mielenterveyttä Mehiläinen on yksi Suomen suurimmista mielenterveyttä edistävistä organisaatioista: meillä mielenterveystyötä tehdään sosiaalipalveluissa Ykköskodeissa sekä terveyspalveluissa niin työterveyspalveluissa että yksityisissä palveluissa ja terapeuttien vastaanotoilla. Korona-aikana ihmisten väliset mielenterveyttä vahvistavat kohtaamiset ovat rajoittuneet minimiin, ja tämä on entisestään syventänyt mielenterveyden haasteita. Jotta


20

YKKÖSKODIT Perehdytys

KIRJOITTAJA: NOORA UUSI-KAKKURI, ohjaaja, Ykköskoti Riihilehto

Hyvästä perehdytyksestä hyötyy koko työyhteisö Aloitin työt Ykköskoti Riihilehdossa Mäntsälässä kesäkuun 2021 alussa. Hyppäsin toiselta puolelta sosiaalialaa mielenterveyskuntoutujien pariin ja minua jännitti.

T

iesin, että luvassa olisi paljon uutta opittavaa. Jo ensimmäisen päivän jälkeen oloni oli kuitenkin luottavainen ja odotin jo seuraavaa päivää. Syy siihen oli se, kuinka lämpimästi minut otettiin vastaan ja kuinka hyvän perehdytyksen tiesin saavani.

lanteisiin. Kuulin keinot, joilla yhden asukkaan saa mukaan toimintaan ja ohjeet, miten toisen asukkaan kanssa toimia uhkaavissa tilanteissa.

Aikaa oppia, aikaa sisäistää

Tunsin itseni tervetulleeksi ja heti osaksi työyhteisöä. Halusin oppia lisää, joten luin hoitomuodosta ja kirjaamistavasta sekä ensimmäisien viikkojen ajan kyselin paljon työyhteisöltä. Minulla oli tietynlainen kyselyikä. Minä sain perehdytykseni aikana paljon uutta työkalupakkiini, ja minusta tuli työntekijä muiden rinnalle. Työyhteisöni sai minusta innokkaan työntekijän, joka toimii talon ohjeiden mukaisesti. Nyt saan olla mukana perehdyttämässä uusia työntekijöitä työyhteisöömme ja tahdon mahdollistaa heille yhtä hyvän perehdytyksen kuin itse sain. Me kaikki hyödymme siis hyvästä perehdytyksestä.

Heti saavuttuani töihin, minut tutustutettiin työyhteisöön, taloon, asukkaisiin ja toimintakulttuuriin. Minulle kerrottiin paljon, mutta minulle myös annettiin aikaa sisäistää oppimani ja kysellä. Minulle kerrottiin eri vuorojen työtehtävistä ja näytettiin talon tavat toimia. Ja mikä parasta, sain tämän kaiken myös kirjallisena, jolloin pystyin palaamaan asioihin myös myöhemmin. Perehdyttäjäni otti perehdyttämiseni tosissaan ja kertoi hyvät vinkit ja niksit eri ti-

Uutta työkalupakkiin

Minulla oli kyselyikä.


21

Miten päädyin Auringonnousuun? Aloitin työt yksikönjohtajana Ykköskoti Auringonnousussa Myrskylässä kesäkuun 2021 alussa. Työskentelin aikaisemmin yksityisen puolen koti- ja hoivapalveluyrityksessä. TEKSTI: SATU VILKUNA, Yksikönjohtaja, Ykköskoti Auringonnousu

K

un tuli aika vaihtaa paikkaa, etsiskelin sopivaa ja löysin Auringonnousun työpaikkailmoituksen. Tutustuin Mehiläiseen työnantajana sekä Ykköskoteihin nettisivujen kautta ja tuntui, että arvomaailma kohtaa omani kanssa ja Ykköskodeista huokui positiivinen ilmapiiri. Auringonnousu yksikkönä sijaitsee luonnon keskellä, rauhallisessa ympäristössä ja se on itselleni tosi merkityksellistä. Laitoin hakemuksen ja pääsinkin haastatteluun. Haastattelu toteutettiin Auringonnousussa. Heti kun pääsin ovesta sisään, positiivinen ja lämmin ilmapiiri huokui yksiköstä, tuli tosi kotoisa olo. Haastattelun aikana tuli tunne, että tänne haluan todellakin töihin. Asukkaat tervehtivät haastattelun aikana ja työntekijät jutustelivat. Minut otettiin jo haastattelun aikana ihanasti vastaan.

Kodinomaisuus puhuttelee Tykkään siitä, että yksikkö on niin kodinomainen. Ovesta kun astuu sisään, tulee oikeasti tunne, että tulee jonkun kotiin. Tehdään yhdessä samanlaisia asioita kuin kenen tahansa kotona, pestään pyykkiä, siivotaan, käydään lenkillä, kuunnellaan musiikkia ja katsotaan telkkaria. Välillä riidelläänkin, mutta osataan pyytää anteeksi ja sovitaan. Eletään todellakin arkea yhdessä.

Rakastan sitä tunnetta, kun on tosi innostunut siitä, että pääsee töihin. Saatan sunnuntaina jo miettiä, että mitähän kaikkea kivaa me ensi viikon aikana ehditään touhuta. Aamulla, kun tulen ovesta sisään, on tosi kiva tulla. Koen, että työllä mitä yksikössä tehdään, on tosi iso merkitys asukkaille. Pidän erityisen paljon siitä, että vaikka olenkin yksikön johtaja, saatan istua lattialla asukkaan kanssa, siivota toimistoa tai ruuvata kellon seinään.

Työn merkityksellisyys on olennaista

Vaikka olenkin yksikönjohtaja, saatan istua lattialla asukkaan kanssa, siivota toimistoa tai ruuvata kellon seinään.

Työntekijänä minulle, niin kuin monelle muullekin, on merkityksellistä se, että kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihin. Ja tässä työssä koen niin. Tiettyjen raamien puitteissa saadaan kuitenkin tehdä yksiköstä meidän näköinen. Työntekijänä ajattelen myös, että jos kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, jota arvostetaan, se vaikuttaa paljon muun muassa työntekijän jaksamiseen. Täällä työntekijöistä osa on ollut jo vuosia, se jo pelkästään kertoo mielestäni hyvin yksiköstä. On ollut hienoa huomata, kuinka tarkkaan Mehiläisellä on kaikki prosessit mietittynä.

Apua on aina saatavilla ja jokaiseen asiaan on omat yhteyshenkilöt, joilla on juuri sen alueen osaamista. Järjestelmät ovat selkeitä, niitä oppii käyttämään melkein itsestään. Perehdytys on tarkkaan mietittyä ja on ollut tärkeää ja hienoa, että ei yritetä perehdyttää liikaa kerralla, vaan annetaan rauhassa oppia. Opittavaa on nimittäin paljon, mutta se jos mikä, tekee työstä mielenkiintoisen.


22

YKKÖSKODIT Yhteystiedot

Yhteystiedot Palvelujohtajat Helsinki ja Vantaa Antti Uitto p. 044 513 1194 Etelä-Suomi Esa Auvinen p. 040 682 2649 Länsi-Uusimaa, VarsinaisSuomi ja Satakunta Laura Eskelinen p. 040 455 9650 Kaakkois-Suomi Kirsi Roininen p. 040 831 3417 Itä-Suomi Johanna Ojala p. 0400 413 642 Länsi- ja Pohjois-Suomi Terhi Nikkanen p. 040 124 6155 Provesta Virpi Kokko p. 050 592 2594

Ykköskoti Artukainen Messukentänkatu 11, 20210 Turku Yksikönjohtaja Ville Vesalainen p. 050 408 6742 Ykköskoti Auringonnousu Pussilantie 32, 07600 Myrskylä Yksikönjohtaja Satu Vilkuna p. 040 637 3950 Ykköskoti Aurinkorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Yksikönjohtaja Miia Kaajakari p. 040 587 4903 Ykköskoti Hannula Hannuntie 6, 02360 Espoo Yksikönjohtaja Katja Kairenius-Jansson p. 040 630 1452 Ykköskoti Hannunharju Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Yksikönjohtaja Sari Ritola p. 020 754 4582 Ykköskoti Hella Mäntyhovintie 2, 62370 Kauhava Yksikönjohtaja Sarita Heimonen p. 050 592 2349 Ykköskoti Henrik Konalantie 6-8, 00370 Helsinki Yksikönjohtaja Harri Mänttäri p. 040 484 5186 Ykköskoti Hermanninranta Korholantie 5, 77700 Rautalampi Yksikönjohtaja Mirva Linnanen p. 040 621 1786 Ykköskoti Hiidenpelto Männiköntie 24, 03400 Vihti Yksikönjohtaja Pia-Leena Könönen p. 050 356 6517 Ykköskoti Hirviniitty Hirvisuontie 2, 02810 Espoo Yksikönjohtaja Pilvi Osara, p. 050 578 1485 Ykköskoti Huvikumpu Sajatie 430, 12630 Sajaniemi, Loppi Yksikönjohtaja Sari Helppolainen p. 050 591 6720

Ykköskoti Ilves Korvenaho 102, 86360 Ilveskorpi Yksikönjohtaja Sirpa Honkimaa p. 040 515 3771

Ykköskoti Kotiranta Väinöläntie 8, 32700 Huittinen Yksikönjohtaja Heli Taalikka p. 050 062 0877

Ykköskoti Nummi Nummentie 1, 45200 Kouvola Yksikönjohtaja Katja Korjus p. 040 092 8185

Ykköskoti Jämäs Kurikkaniementie 11, 88900 Kuhmo Yksikönjohtaja Sirpa Romppanen p. 040 175 7745

Ykköskoti Kotosa Kuivannontie 653, 16280 Kuivanto Yksikönjohtaja Tuija Roponen p. 040 777 2358

Ykköskoti Onnela Pielisentie 7, 81700 Lieksa Yksikönjohtaja Marjo Vallius-Hyttinen p. 040 556 0172

Ykköskoti Kaarikuja Taanotie 4A, 82140 Kiihtelysvaara Yksikönjohtaja Tarja Jumppanen p. 050 322 9353

Ykköskoti Kukkola Keskustie 14, 12100 Oitti Yksikönjohtaja Päivi Kuusinen p. 040 716 1483

Ykköskoti Paavali Lusintie 571, 19210 Lusi Yksikönjohtaja Kari-Matti Lehtonen p. 040 736 7625

Ykköskoti Kaarre Kampuskaarre 2-4, 13100 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Päivi Terrimäki p. 040 741 6706

Ykköskoti Kuusimäki Hykköntie 8, 38300 Sastamala Yksikönjohtaja Päivi Krannila-Lähde p. 050 566 1533

Ykköskoti Pihlajaharju Savikontie 18, 82500 Kitee Yksikönjohtaja Anne Haapala p. 040 083 8726

Ykköskoti Kaikuvuori Takasenkatu 4b, 08150 Lohja Yksikönjohtaja Hanna Laakso p. 040 628 9971

Ykköskoti Leijunkatu Leijunkatu 2-4 A, 21200 Raisio Yksikönjohtaja Pirjo-Riitta Salmivalli p. 050 432 3697

Ykköskoti Rantapuisto Pelloskuja 7, 41340 Laukaa Yksikönjohtaja Päivi Jauhiainen p. 040 481 9542

Ykköskoti Kajava Keskiyöntie 6, 00750 Helsinki Yksikönjohtaja Karri Olli p. 020 754 4562

Ykköskoti Linnamäki Pääjärventie 310, 16900 Lammi Yksikönjohtaja Vesa Lappalainen p. 040 415 4249

Ykköskoti Riihilehto Paippistentie 3, 04480 Mäntsälä Yksikönjohtaja Saara-Marja Ruokonen p. 040 487 3545

Ykköskoti Kartano Yhdystie 2a, 19650 Joutsa Yksikönjohtaja Anne Nurro p. 040 669 1576

Ykköskoti Lotta Rykmentintie, rakennus 45, 04300 Tuusula Yksikönjohtaja Susanna Celik p. 040 647 6677

Ykköskoti Saimaa Kirjamoinkaari 50, 54915 Saimaanharju, Taipalsaari Yksikönjohtaja Tuija Saarenniemi p. 040 545 8029

Ykköskoti Martti ja Heikki Kupittaankatu 146, 20810 Turku Yksikönjohtaja Annika Pietilä p. 040 144 7141

Ykköskoti Salmenkallio Salmenkatu 6, 23500 Uusikaupunki Yksikönjohtaja Sonja Packalén p. 040 673 2688

Ykköskoti Meininki Silmukuja 2, 54120 Pulp Yksikönjohtaja Mervi Pekki p. 040 193 5234

Ykköskoti Tiltu Rautatienkatu 18, 47400 Kausala Yksikönjohtaja Eija Paukkula p. 040 610 3767

Ykköskoti Merivirta Merivirta 5B, 02320 Espoo Yksikönjohtaja Katja Kairenius-Jansson p. 040 630 1452

Ykköskoti Toivo Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Yksikönjohtaja Heidi Hintikka p. 050 359 5045

Ykköskoti Metsola Kaukastentie 118, 05510 Hyvinkää Yksikönjohtaja Soile Rautiainen p. 040 186 8347

Ykköskoti Tulimäki Hultinkatu 10, 13210 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Jaana Kukko p. 040 625 7097

Ykköskoti Mylly Korkeemäenkatu 7, 37100 Nokia Yksikönjohtaja Mari Haavisto p. 044 315 8358

Ykköskoti Tyyne Kaakonsiipi 1B, 40430 Jyväskylä Yksikönjohtaja Heidi Hintikka p. 050 359 5045

Ykköskoti Mäntylä Hopomintie 461, 07880 Loviisa Yksikönjohtaja Toni Rikberg p. 040 645 9896

Ykköskoti Tähtirinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Yksikönjohtaja Evelyn Homanen p. 040 197 8669

Ykköskoti Naava Naavatie 4, 90650 Oulu Yksikönjohtaja Katja Pesonen p. 050 308 0192

Ykköskoti Vaisaari, Satelliitit ja työtoiminta Raisionkaari 50, 21200 Raisio Yksikönjohtaja Mikko Suomi p. 040 551 2946

Ykköskoti Katrineberg Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Yksikönjohtaja Aila Toikko p. 040 505 5948 Ykköskoti Kaunisharju Katsastajankatu 16, 15800 Lahti Yksikönjohtaja Mari Brunou p. 045 131 4353 Ykköskoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Palveluasunnot, Ulpukankuja 1 H 26-29, 04300 Tuusula Yksikönjohtaja Heli Lapakko p. 040 771 5166 Ykköskoti Ketunkallio Levysepänkatu 12, 23500 Uusikaupunki Yksikönjohtaja Kristiina Sacklen p. 040 673 2677 Ykköskoti Kielorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Yksikönjohtaja Katja Saloniemi p. 040 669 0678 Ykköskoti Kiiminki Sammalojantie 2, 90900 Kiiminki vs. Yksikönjohtaja Eija Lehtosalo p. 040 029 3478 Ykköskoti Kimppakoti Asemakatu 3, 85800 Haapajärvi Yksikönjohtaja Sini Mäkinen p. 040 151 0978 Ykköskoti Kirjokallio Kirjokallionkatu 1, 21220 Raisio Yksikönjohtaja Ulla-Maija Wiander p. 050 591 7291 Ykköskoti Koppelo Koppelokuja 18, 88900 Kuhmo Tiimivastaava Minna Pulkkinen p. 040 653 7576

Ykköskoti Niitty Kyminkatu 13, 45700 Kouvola Yksikönjohtaja Katja Korjus p. 040 092 8185 Ykköskoti Noste Juontotie 7 C- talo, 70150 Kuopio Yksikönjohtaja Mirja Keinänen p. 040 356 8581

Ykköskoti Victor Vuorikatu 16-18, 70100 Kuopio Yksikönjohtaja Heidi Rissanen p. 040 672 7267 Ykköskoti Väylä Sääkslahdentie 16, 40530 Jyväskylä Yksikönjohtaja Tero Metsälä p. 040 125 5829


23

Provesta Honka Ollakantie 2 C 30, 90440 Kempele Vastaava ohjaaja Sari Nikula p. 050 364 0886

Provesta Petäjä Ollakantie 2 B 3, 90440 Kempele Vastaava ohjaaja Pia Sarjanoja p. 050 453 3954

Provesta Horisontti Maauuninkuja 6 B 11, 01450 Vantaa Yksikön esihenkilö Hanna Lehtinen p. 046 923 5444

Provesta Ruoko Fatabuurinkatu 2 B 73, 20200 Turku Vastaava ohjaaja Sari Suominen p. 050 476 5641

Provesta Jatuli Jatulikivenkatu 1 A 3, 90240 Oulu Yksikön esihenkilö p. 040 668 2374

Provesta Ruori Linnaniemenkatu 1 A 2, 13100 Hämeenlinna Yksikön esihenkilö Mikko Bergqvist p. 050 410 7374

Provesta Jatuli 2 Metsänkuninkaantie 1 B 6, 90250 Oulu Vastaava ohjaaja Kim Talman p. 044 430 7758 Provesta Kaarna Ruukinkuja 2 A 12, 90250 Oulu Vastaava ohjaaja Piia-Sofia Lummi p. 050 520 8838 Provesta Kaisla Raunistulantie 13 A 4, 20300 Turku Vastaava ohjaaja Maija Vihervirta p. 050 4670 632 Provesta Kataja Ollakantie 2 A 4, 90440 Kempele Vastaava ohjaaja Sari Nikula p. 050 364 0886 Provesta Kielo Vernerintie 8 A 3, 02430 Masala Vastaava ohjaaja Rosita Thil p. 044 761 6379 Provesta Korte Korteniityntie 46-54 E 69, 40740 Jyväskylä Vastaava ohjaaja Kaisa Yliruka p. 050 313 3858 Provesta Kotisatama Tiihottarentie 4,, 70500 Kuopio Vastaava ohjaaja Marjo Savolainen p. 050 346 0310 Provesta Loimu Loimu 1, Viirinkankaantie 20 A 5, 96300 Rovaniemi Loimu 2, Lapinkatu 3 A2, 96190 Rovaniemi Yksikön esihenkilö Teija Tervo p. 050 347 7172 Provesta Louhi Kauppalinnankatu 1 F 74, 90570 Oulu Vastaava ohjaaja Kati Kallio p. 050 327 1988 Provesta Lumme Kalastajankatu 3 B 3, 20100 Turku Vastaava ohjaaja Sari Suominen p. 050 476 5641 Provesta Luoto Jääsalontie 20, 90400 Oulu Vastaava ohjaaja Mia Silvonen p. 050 472 5820 Provesta Messi Kasarmikatu 14 A 1, 13100 Hämeenlinna Yksikön esihenkilö Mikko Bergqvist p. 050 410 7374

Provesta Saarni Klippinkitie 7 as 1, 02780 Espoo Vastaava ohjaaja Maari Kotkavuori p. 050 513 1559 Provesta Selene Suviniitynkatu 4 A 1, 02770 Espoo Vastaava ohjaaja Maari Kotkavuori p. 050 513 1559 Provesta Silmu Tesoman Valtatie 29 A 37, 33310 Tampere Yksikön esihenkilö Sanna Bergdahl p. 040 545 6873 Provesta Tammi Kielotie 4-6 B 53, 01300 Vantaa vs. Yksikön esihenkilö Heidi Marttila p. 050 350 4605 Provesta Torpankartano Torpanmäentie 36 A 4, 90830 Haukipudas Yksikön esihenkilö Teija Högman p. 050 512 9203 Provesta Valimo Valimokuja 2 B 39, 04410 Järvenpää Yksikön esihenkilö Helena Sivonen p. 050 595 4483 Provesta Valkama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio Vastaava ohjaaja Marjo Savolainen p. 050 346 0310 Provesta Vanamo Tietolinja 9 A 24, 90570 Oulu Vastaava ohjaaja Sari Kronqvist p. 050 573 4951 Provesta Varpu Mallastie 30 C 6, 90520 Oulu Vastaava ohjaaja Pia Lauronen p. 050 595 4420


MAINOS

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen perheeseen.

RYHDY SIJAISPERHEEKSI!

Familar Perhehoitopalvelut tarjoaa vahvasti tuettua perhehoitoa. Haluamme turvata perheen jaksamisen ja jokaisen sijoituksen onnistumisen.

www.familar.fi


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.