Pääkirjoitus, Mervi Elfving
Eevan tarina
Tuetulla asumisella kohti itsenäisyyttä
Vaisaari tukena ja turvana
Esittelyssä työtoiminta
Ykköskoti Siiven uudet tilat
Konkari ja noviisi, Virpi ja Eveliina
Toipumisorientaatiolla kohti asukastyön laatua
Jari Koskisuun juhlahaastattelu
Hoiva-avustajat hoidon tukena
Ykköskoti Noste siirtyi digiaikaan
Ykköskoti Mylly uusiin tiloihin
Ykköskoti Vai saaren Satelliitit tarjoaa asumispalveluja 10.
Ykköskoti Siipi tarjoaa rauhaa hyvien yhteyksien päässä
Ykkösjuttu-podcasteja on tehty jo 18 jaksoa ja lisää on tulossa. Aihe valikoima on monipuolinen. Tähän mennessä olemme kuulleet kohtaa misista, asukkaasta toipumisen tiellä sekä asukkaan omasta kokemuksesta osana toimintakyvyn arviota. Lisäksi olemme keskustel leet yhteisöstä toipumisen tukena, ryhmätoiminnoista, asukkaan äänestä ja kuntoutussuunnitelman laatimi sesta asukkaan kanssa. Myös riippuvuus, voimavarojen tukeminen ja toipumisen vaiheet ovat olleet esillä.
Jos et vielä ole jaksoja kuunnellut, nyt kannattaa aloit taa! Loppuvuoden aiheita ovat ainakin elämänlaatu ja sen edistäminen, työntekijän kohtaaminen, positiivisen kontaktin luominen ja toipuvan ihmisen kohtaaminen.
Löydät podcastit osoitteesta: https://ykköskodit.fi/ykkosjuttu
Linkki sähköiseen versioon: https://xn--ykkskodit-27a.fi/ykkosjuttu
Päätoimittaja: Mervi Elfving
Julkaisija: Ykköskodit
Toimitus: Siiri Niemi, Mehiläinen sosiaalipalvelut Miika Liimatta, Mehiläinen sosiaalipalvelut
Paino: Newprint Oy
ISSN-tunnus: 2737-2790 www.ykköskodit.fi
Kulunut vuosi on ollut haasteellinen kan sainvälisesti ja kansallisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheutta nut niin inhimillistä kuin taloudellista huolta sekä haastanut Suomen energiata louden. Tämän lisäksi korona on kurittanut sote-alan asiakasturvallisuutta ja hoitajien riittävyys huolestuttaa kaikkia alalla toimivia yhteisöjä ja työntekijöitä.
Kaikkien näiden haasteiden keskellä työmme ydin on ja pysyy kuitenkin edelleen asiakastyössä
Yhdessä haasteita päin
Haasteita siis riittää, mutta tärkein kysymys lienee se, kuinka hyvin me pystymme tuotta maan uusia ratkaisuja muuttuneisiin tilanteisiin. Tällaisina aikoina tarvitaan entistäkin tiiviim pää yhteistyötä kaikkien yhteistyökumppanei den kesken, uusia innovaatioita sekä positiivis ta asennetta haasteiden selättämiseksi. Mikäli jäämme paikoillemme vanhoihin toimintamal leihin, emmekä luo uutta, voivat haasteelliset ajat pahimmillaan pitkittyä.
Talouden haasteet ovat luoneet merkittävää painetta palveluntuottajille, kun palveluntuo tannon kustannukset ovat nousseet noin 8-10 %. Yhtäaikaisesti myös kuntien taloustilanne on haastava, kun hyvinvointialueille siirryt täessä erilaiset integraatiotoimenpiteet ovat tuoneet lisää kustannuksia. Lisäksi vaatimukset hoitosuhdeluvun nostamiseksi lisäävät painetta korottaa asiakaskohtaisia hoitovuorokausihin toja.
Uudistetaan koulutusta, hyödynnetään digitalisaatiota ja pidetään laadusta kiinni.
Mikäli yksityistä palvelutuotantoa halutaan jatkaa, vaatii se kunnilta vastaantuloa kustan nusten kompensoinnissa ja hinnankorotusten muodossa. Kannattamattomien yksiköiden ylläpitäminen palveluntuottajien toimesta syö pohjan kaikelta laatuun liittyvältä kehitys työltä ja uusilta investoinneilta sekä vaarantaa
taloudellisesti hyvin toimivien yksiköiden tulevaisuuden.
Lisäksi hoitajamitoitusten tarkastelua on hyvä katsoa kokonaisuutena, eikä ainoastaan ikäpalveluiden näkökulmasta. Hoitajia saatai siin lisää markkinoille uudistamalla mielenter veys- ja päihdepalvelujen, vammaispalveluiden sekä lastensuojelupalveluiden työntekijöiden koulutusrakenteita. Tämä olisi myös asiakkai den etu; vapaa-ajan ohjaukseen tai hoiva-avus tamiseen koulutettujen henkilöiden osaaminen perustuu juuri arjen toimintojen ohjaukseen, jota kuuluu paljon kaikkien asumispalveluissa asuvien arkeen. Asiakasryhmien nuorentuessa meidän tulee panostaa entistä enemmän myös digitalisaatioon ja erilaisten mobiilipohjaisten appien kehittämiseen.
Kaikkien näiden haasteiden keskellä työmme ydin on ja pysyy kuitenkin edelleen asiakastyössä.
Mielenterveys- ja päihdepalveluja tulee jatkos sakin kehittää asiakkaan kanssa yhteistyössä, jossa toipumisorientaatioon liittyvien arvojen ja näkökulmien tulee olla keskiössä. Kehittämällä yksikkökohtaisesti asiakkaidemme toiveiden ja tarpeiden mukaista arkea, luomme arvoa niin yksilön, kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Ajat ovat nyt sellaiset, että meidän kaikkien tulee osoittaa joustavuutta ja kykyä muutok seen sekä uudenlaiseen ajatteluun. Yhteistyötä ja innovatiivisuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Miten sinä edistät näitä teemoja juuri tänään, omassa työssäsi ja vapaa-ajalla?
Kohdataan ilman ennakkokäsityksiä, kuunnellaan avoimesti ja olla valmiita uusiin ratkaisuihin.
Avointa ja innovatiivista yhteistyötä arkeesi ja työhösi!
Jouduin lähtemään edellises tä hoitoyksiköstä päih deongelmien takia vähän ennen kuin täytin 44 vuotta. Juttelin edunvalvojani kanssa muutosta ja sain sen käsityksen, että Ketunkallion yksikkö ottaa minut avosylin vastaan. Olin sillä hetkellä turta ja pelokas, mutta tuo tieto lämmitti mieltäni. Kissani Tossu kainalossa alkoi matka kohti Ketunkalliota.
Minulla on useiden vuosien kokemus erilaisista hoitolaitok sista, 18-vuotiaasta tähän hetkeen asti. Olen ollut huonossa kunnossa, väsynyt elämään, pelännyt.
Pakokeinokseni tulivat päihteet, niillä sain olojani siedettyä. Koska olin nähnyt hoitolaitoksia ennen kin, eivät odotukseni Ketunkallios takaan olleet suuret.
Rutiini tuo rytmiä, tukijoukko turvaa
Asumisen alussa minulla ei vielä ollut selkeää rutiinia päiviini. Muutama retkahduskin taisi tulla ja minulla oli sopeutumisvai keuksia. Pian kuitenkin työtoi mintajohjaajan ehdotuksesta pääsin yksikön keittiöön työtoi mintalaiseksi. Tämä toi arkeeni rytmin ja pikkuhiljaa keittiö
työntekijöistä tuli minulle tärkeä tukijoukko.
Rupesin kiinnostumaan hy vinvoinnistani ja aloin tekemään pitkiä lenkkejä. Vuodessa putosikin 20 kiloa elämäntapamuutosten myötä. Käyn päivittäin kierrä tyksessä ystäviä katsomassa ja auttamassa ja leivon keittiöllä
viikottain. Kissani Tossu on myös minulle rakas ja se auttaa minua jaksamaan.
Omaohjaajani Pinjan ja muun henkilökunnan ammattitaitoisella tuella elämästä on tullut kertakaik kiaan ihanaa. Juuri tällä hetkellä en koe päihteitä minun ongelmakseni. Välillä kaadutaan ja sitten nous taan.
Nyt elämässä on haaveita
Koen, että olen saanut uuden mahdollisuuden ja olen todella kiitollinen siitä. Olen kääntänyt menneet vaikeudet ja raskaan taustani voimavarakseni, jota tuo myös turvallinen arki Tossu-kissan sekä ystävieni kanssa. Kun mietin tulevaisuutta, näen itseni vielä joskus itsenäisemmässä asumi sessa. Toivottavasti myös leipurin ammatissa, se olisi haaveeni.
Iso asia minulle on ollut myös se, että koen oloni turvalliseksi omassa kotonani. Tämä tunne on uutta.
Täällä pidämme toistemme puolia ja vedetään yhtä köyttä. Tiukan tilanteen tullen on joku aina auttamassa.
Yhtäkkiä olen saanut perheen.
Tiukan tilanteen tullen on joku aina auttamassa
Rupesin kiinnostumaan hyvinvoinnistani ja aloin tekemään pitkiä lenkkejä
Tuetun asumisen palvelut ovat osa eri asukasryhmien asumispalveluita. Tuetun asumisen palvelut voivat olla asiakkaan ensimmäinen palvelu asumispalveluiden osalta tai palvelu, johon hän siirtyy kuntoutumisen edistyessä ja palvelutarpeen vähentyessä.
Tuetun asumisen palveluita on useita erilaisia; tiiviimpää vuorokausihintaista tuetun asumisen palvelua yhteisömuotoi seen asumisyksikköön, soluasuntoon tai palvelun tuottajan järjestämään omaan asuinhuoneistoon tai kevyempää yksilöl lisesti suunniteltua tuntityönä annettavaa tukea asukkaan omaan asuntoon.
Tuetun asumisen palvelussa asiakas saa tukea ja ohjausta, jotta hän kykenee asumaan mahdollisimman itsenäisesti. Palvelu suunnitellaan yksilöllisesti ja siinä huomioidaan palvelun tar peen ja sisällön lisäksi asukkaan oma toimintakyky. Palvelun tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan ja toimin takyvyn lisääminen arjessa, jotta tuen määrää voidaan pikkuhiljaa vähentää ja mahdollisesti siirtyä jossakin vaiheessa täysin itsenäiseen elämään.
Säännölliset ohjauskäynnit tukena
Tuetun asumisen palvelussa asiakasta tuetaan ja ohjataan säännöllisillä ohjaus käynneillä kotiin tai kodin ulkopuolelle. Lisäksi ohjausta ja tukea voidaan antaa erilaista teknologiaa hyödyntäen. Tuki ja ohjaus kohdennetaan arjen askarei siin, toimintaan sekä elämänhallintaan. Asiakasta tuetaan harjoittelemaan päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä löytämään mahdollisuuksia virikkeelli seen vapaa-ajan toimintaan. Tavoitteena
on saada asukkaan arkeen toimintaa ja sisältöä, jotka vahvistavat luottamusta omaan pärjäämiseen sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Asiakasta ohjataan mah dollisuuksien mukaan myös työelämään tai opiskelemaan.
Työ vaatii monipuolista ammattiosaamista
Tuetun asumisen työ on tavoitteellista ja kuntouttavaa. Tavoitteena on asukkaan
tukeminen niissä arjen toiminnoissa, joissa hän tarvitsee tukea ja vahvistaa asiakkaan omaa toimintakykyä. Työ vaatii työntekijältä asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa työotetta, kannustavaa ja rohkaisevaa asennetta sekä aktii vista kuntoutuksen arviointia. Lisäksi työssä tarvitaan rohkeutta itsenäiseen työskentelyyn ja oman ammattitaidon hyödyntämiseen. Toipumisorientaation viitekehys asiakastyössä tukee asukkaan kuntoutumista.
2000-luvulle tultaessa ensimmäiset Satelliittiasunnot näkivät päivänva lonsa. Monille kuntoutujille myös tukiasuminen on lyhyt välivaihe heidän elämässään, mutta osa saattaa tarvita asumisen tukea vaikka koko loppuelä mänsä ajan.
Ykköskoti Vaisaaren Satelliitit tarjoaa asumispalveluja kaikenikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jotka eivät selviä itsenäisesti jokapäi väisestä elämänhallinnasta. Tavoitteena on saada asukkaat sopeutumaan ja toi mimaan täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Tukiasuntoja eli Satelliitteja on laajasti Turun alueella. Henkilökun ta avustaa, ohjaa ja valvoo asukkaan selviytymistä arjesta yksilöllisesti sovituilla tapaamisilla.
Ykköskoti Vaisaari tarjoaa asukkaille myös ryhmämuotoista päivätoimintaa.
Päivätoiminnan ryhmiä ja tavoitteita ovat:
l LIIKUNTARYHMÄT, joissa on erityisesti huomioitu liikunnan terveyt tä edistävät vaikutukset. Keilataan,
harrastetaan pallopelejä, käydään uimassa ja kuntosalilla.
l RETKEILY- JA ULKOILURYH MÄT, joissa liikutaan luonnossa, tunnistetaan ja hyödynnetään kasveja. Käytössämme ovat lähiympäristön ulkoilureitit, laavut ja grillit. Pelkäs tään luonnossa oleminenhan jo edistää terveyttä.
l VERTAISTUKIRYHMÄT, joissa kehitetään sosiaalisia taitoja, avoi muutta ja rohkeutta toimia osana yhteiskuntaa
l RUOKARYHMÄT, joissa paino tetaan ravinto-opillisesti riittävän ja monipuolisen ravinnon merkitystä terveydelle. Harjoittelemme yhdessä ateriakokonaisuuden valmistamista raaka-aineiden hankinnasta ruokailuvä lineiden huoltamiseen asti. l Lisäksi tarjolla on monipuolisia KÄSITYÖ- JA TAIDERYHMIÄ
Yksikön asunnot ovat tavallisia vuokra-asuntoja, joissa on tavalli set vuokra-asuntojen varustelutasot. Asuntojen koot vaihtelevat tarpeiden mukaan. Ykköskoti Vaisaareen voi tulla vaikka koko perhe, jos elämänti lanne on sellainen, että osa perheestä tai koko perhekunta tarvitsee tukea. Kaikki tukiasunnot sijaitsevat lähellä hyviä liikenneyhteyksiä ja pal veluja. Ohjaajat avustavat, neuvovat ja ohjaavat asukkaita arkipäivän haasteis sa yksilöllisesti. Ammattitaitoinen ja moniammatillinen henkilökuntamme on paikalla arkisin 8-15.40. Muina aikoina on asukkaille tarjolla puhelin päivystys.
Hannu on muuttanut kuntoutumi sen myötä itsenäisempään asumi seen ja kauemmas Provesta Lou hen palveluasumisyksiköstä. Uusi oma asunto löytyi Oulun keskustan läheisyydestä, Oulujoen rannasta. Merikoski on Hannulle merkityk sellinen paikka, koska kalastus on Hannulle rakas harrastus.
Ykköskotien työtoiminta palveluna sisältää kuntou tusta ja ohjausta arjen toi minnoissa. Toiminnallisuu della halutaan ylläpitää ja kehittää asiakkaan fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä kognitiivisia valmiuksia mahdollisimman itsenäisen elämän tueksi.
Työtoiminta on aina tavoitteellista. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöl linen toteuttamissuunnitelma (ent. kun toutussuunnitelma) viimeistään kuukau den sisällä työtoiminnan aloittamisesta. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja aina palvelutarpeen muuttuessa. Teemme asiakkaan palveluverkoston kanssa tiivistä yhteistyötä.
Asiakas on oman elämänsä asian tuntija; kuulosta fraasilta, mutta on ehdottoman tärkeä asia pitää mielessä päivittäin.
Toiminnallinen ja sosiaalinen oikeu denmukaisuus tarkoittaa ajattelussamme asiakkaan mahdollisuutta valita läsnäolo ja itsenäinen toimeliaisuus passiivisuu den ja syrjäytyneeksi tulemisen tilalle.
Tavoitteenamme on, että asiakas saa tarvitsemansa tuen voidakseen toimia niin itsenäisesti kuin se on mahdollista. Pyrkimyksenä on mahdollisimman kor keaksi koettu elämänlaatu ja kokemus osallisuudesta. Tuemme asiakkaitamme itsenäiseen päätöksen ja valintojen tekoon sekä kannustamme ja tuemme itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Arki syntyy toiminnallisuuden kokemuksesta
Palvelumme perustuu henkilökohtaiseen kohtaamiseen sekä apuun ja tukeen.
Avustamme ja tuemme asiakasta
l On kiva tehdä töitä.
l Pitää yllä aktiviteettiä ja soveltuu omaan kuntoutumiseen hyvin.
l Työ ja vapaa-aika erottuu näin.
l On hyvä väsyä työtä tekemällä.
l Olen tehnyt hyviä työtehtäviä.
l Olen saanut tukea, kun sitä on tarvinnut.
l Jakelukeittiön töistä tykkään ja niitä osaan tehdä.
(TYÖKESKUS SALPAN KUNTOUTUJAKYSELY 9/2022)
hänen tarvitsemiensa palveluiden saa vuttamisessa ja järjestämisessä. Lisäksi tuemme asiakkaiden osallisuutta, myös palvelumme ulkopuolella esimerkiksi liikkumiseen ja yleiseen toimeliaisuu teen lähiympäristössä.
Hyvä arki on myös vuorovaikutusta ja päivittäisiä kohtaamisia.
Kiinnitämme erityistä huomiota vuo rovaikutukseen ja henkilöstön myöntei seen asennoitumiseen.
Kuntoutusvalmius kehittyy osana toiminnallista arkea
Sitoutuminen muutokseen edellyttää asi akkaan kokemusta aiempien muutosten onnistumisesta sekä luottamusta omiin mahdollisuuksiin ja kykyyn hallita muutoksia arjen keskellä. Asiakkaan luottamus saatavilla olevaan tukeen vahvistaa muutokseen sitoutumista ja toivon ylläpitämistä.
Kuntoutumisessa oleellista on toivo. Sairastumisesta syntynyttä toivotto muutta ja epätoivoa kokevat lähes kaik ki asiakkaat, varsinkin kuntoutumisen alkuvaiheessa. Kuntoutumista tukevan
vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää pitää toiveikkuutta yllä.
Työtoiminta tukee normaalin päivä rytmin ylläpitoa ja kognitiivisten taito jen säilymistä. Työtoiminnassa käyvät asiakkaat tuntevat kuuluvansa yhteis kuntaan, kokevat itsensä tärkeäksi ja saavat mielekästä tekemistä arkipäiviin. Työtoiminta on mahdollista toteuttaa myös yksilöllisesti suunniteltuna itse näisenä avopalveluna tai yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa.
Työtoiminnan arki on tekemistä käsillä ja keholla
Työtoiminta koostuu erilaisista alihan kinta-, huolto- ja kunnossapitotöistä, sekä muusta työllistymisen edellytyk siä kehittävästä tai kouluttautumista tukevasta toiminnasta. Työkeskuksilla on valmius suorittaa erilaisia työtehtäviä joustavasti, nopeasti ja kilpailukykyi seen hintaan. Työtoiminnan rungon muodostavat monipuoliset pakkaus- ja kokoonpanotyöt, pientarvikkeiden pus situs sekä tuotekansioiden ja mainosma teriaalien kokoaminen.
Syksyllä 2021 kerroimme Ykkösleh dessä työtoiminnan uusista tiloista Vantaalla. Nyt haluamme kertoa, mitä kuuluu Työkeskus Salpaan tänä syksynä. Kysyimme asiaa yhdeltä Salpan sosiaali sen kuntoutuksen vastaavalta, myös inno vaattorina toimivalta Anna Kiiskiltä.
n Miten ensimmäinen vuosi uusissa tiloissa on sujunut?
Kulunut vuosi on mennyt nopeasti! Toiminnan käynnistäminen uusissa tiloissa vaatii aina ponnisteluja sekä uusien toimintatapojen ja rutiinien luomista. En simmäinen vuosi oli työntäyteinen, mutta antoisa. Vuoden aikana meille on tullut useita uusia asiakkaita ja työn teettäjiä. Lisäksi olemme saaneet oman laitoshuolta jan ja uuden ohjaajan tiimiämme täyden tämään. Jokaiselle on löytynyt oma, tärkeä paikka yhteisössä.
n Ovatko tilat ja olosuhteet vastanneet asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden tarpeita ja odotuksia?
Työkeskus Salpa sijaitsee hyvien kul kuyhteyksien päässä Vantaan Port tipuistossa. Tilat ovat avarat, valoisat ja monipuoliset. Uudet tilat ovat antaneet mahdollisuuden uusien ryhmätoiminto jen käynnistämiselle, kuten esimerkiksi ruokaryhmälle. Asiakkailta olemme saaneet positiivista palautetta tilojen siisteydestä ja toiminnallisuudesta. Työn teettäjät ovat olleet tyytyväisiä eten kin varastointitilaan ja lastauslaituriin. Käytännöllinen lastauslaituri helpottaa
tavaran vastaanottamista sekä lähettä mistä. Yhteistyökumppanit ja etenkin kuntien edustajat ovat olleet tyytyväisiä tiloihimme sekä toimintaamme. Teke mämme työn vaikuttavuus on huomioitu yhteistyökumppaneiden keskuudessa ja sitä arvostetaan korkealle. Teemme jatkossakin tiivistä yhteistyötä sosiaali toimen työntekijöiden kanssa.
paneutumaan tarkemmin sekä pohdimme yhdessä kehitysehdotuksia.
n Millaisia toiminnallisia ja kuntouttavia tavoitteita kuntoutujat yleisesti työtoiminnalle asettavat?
Asiakkaat kokevat toiminnallisen arjen tärkeänä. Työtoiminta tarjoaa moni puolista ja aktiivista tekemistä päiviin sekä rytmittää viikkoa. Vapaapäivät saavat erilai sen merkityksen, kun arjessa on mielekästä tekemistä. Jokainen asiakas asettaa itselleen omannäköisensä tavoitteet. Alihankinta töiden lisäksi ryhmä- ja virkistystoiminnat koetaan tärkeiksi. Liikunnallisista ryhmistä sähly- sekä jalkapalloryhmät ovat suosittuja ja ne kohottavat me-henkeä. Yhdessä te keminen ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat merkityksellisiä.
n Missä asioissa näet kehityskohteita ja miten ne on tunnistettu?
Olemme tehneet kaksi asiakastyyty väisyyskyselyä asiakkaille; ensim mäisen keväällä ja toisen nyt syksyllä. Saatu palaute on molemmilla kerroilla ollut pääosin positiivista. Syksyllä kerätty palaute oli kevään tuloksiin verrattuna jopa parempaa. Tunnistettuja, esiin nous seita kehityskohteita olivat vaikuttavuus yhteisössä, ystävyyssuhteiden luominen työtoiminnassa sekä ajoittainen töiden yk sipuolisuus. Näihin kysymyksiin tulemme
n Jos kysytään yhtä uutta ryhmätoimintaa tai toiminnallista asiaa vuodelle 2023 niin mikä se olisi ja miksi?
Koronapandemiasta johtuen eri yksiköiden yhteiset tapahtumat ovat jääneet vähiin viime vuosien aikana. Onneksi tänä vuonna olemme saaneet olla osallisena muutamassa tapahtumassa, mutta monia perinteisiä tapahtumia ei ole vielä voitu järjestää. Ensi vuodeksi toivoisin perinteisiä Ykköskotien yhteisiä ystävänpäivätansseja tai elokuvia järjes tettäväksi. Mikä olisikaan sen parem paa kuin tavata vanhoja tuttuja muista yksiköistä tanssin pyörteissä tai hyvän elokuvan äärellä!
Vapaapäivät saavat erilaisen merkityksen, kun arjessa on mielekästä tekemistä.
Viime kevät kului Ykköskoti Merivirrassa muuttosuunnitelmi en ja valmisteluiden merkeissä. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty! Asukkaiden ja henkilöstön kanssa keskustelimme ja työstimme uuden kodin suunnitelmia unelmakarttatekniikalla. Unelmoimme, millainen uusi yksikkö olisi ja millaista toimintaa siellä olisi. Muutto sujuikin kesäkuussa mallikkaasti. Meidän unelmistamme tuli vihdoin totta.
Rauhaa hyvien yhteyksien päässä Ykköskoti Siipi sijaitsee rauhallisella omakotitaloalueella Espoon Kurttilassa.
Ympäristö tarjoaa hyvät ulkoilumahdolli suudet. Kodin läheltä pääsee liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä. Lähistöllä sijaitsee kauppa, terveysasema ja apteekki. Matkaa lähimpään kauppakeskukseen Es
poon keskukseen Kauppakeskus Entresseen on kahdeksan kilometriä ja Ison Omenan kauppakeskukseen kymmenen kilometriä.
Oma terassi! Ja sauna!
Kodissa on 26 asukaspaikkaa. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on wc ja kylpyhuone. Huoneensa asukas voi kalustaa omilla huonekaluillaan ja tava roillaan. Asukkaillamme on käytössään yhteisiä oleskelutiloja, yhteinen ruokai lutila, asukkaiden keittiö ja saunaosasto. Asukkaille uuden kodin sauna on erityinen ilon aihe. Saunasta pääsee vilvoittelemaan kodin terassille. Ykköskoti Siiven ehdoton
valttikortti on katettu terassi ja viihtyisä piha-alue.
Toimintamme perustuu toipumisorientaati on viitekehyksen mukaiseen kuntouttavaan toimintaan. Toimintamme on asukas lähtöisesti suunniteltua ja tavoitteellista. Jokaiselle asukkaalle tehdään yksilöllinen suunnitelma, jossa määritellään hänen ta voitteidensa ja toimintakykynsä mukainen tuen tarve.
Kotiutuminen uuteen asuinympäristöön on sujunut hyvin. Uudessa kodissa on viihdytty, sauna lämpiää viikottain ja olem me nauttineet piha-alueesta grillauksen sekä ulkopelien merkeissä. Ensimmäisinä iltoina muuton jälkeen istuimme asukkai den kanssa uudessa kodissa ja ihastelimme talon sisustusta ja tunnelmaa. Ykköskoti Siiven yhteisissä tiloissa on luontoaiheisia tauluja sekä kodin värimaailma on rauhalli nen ja maanläheinen.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Ykköskoti Siiven lämpimään tunnelmaan ja toimintaan!
Ykkösterveisin, Ykköskoti Siiven henkilökunta ja asukkaat
Täällä on hyvä asua. Tämä talo on kuin satulinna!Koti on kuin kaunis taidenäyttely!
Olen lähihoitaja / ohjaaja ollut Ykköskoti Myllys sä Nokialla 20 vuotta. Työnkuvani on melko laaja. Pääosin työni on mielen terveyskuntoutujien ohjaa minen ja virikkeellisen arjen järjestäminen. Asukkaiden keski-ikä on melko korkea, siksi työhön kuuluu myös pal jon perushoidollisia tehtäviä. Lisäksi toimin yksikkömme laitevastaavana ja JHL:n luot tamusmiehenä.
Ihmisten parissa työskentelemi nen. Vaikka jokainen päivä on rungoltaan lähes samanlainen, niin hyviä ja huonoja yllätyk
kehittää yksikön toimintaa ja mm. uusia ryhmiä tai toimintaa asukkaille. Vain mielikuvitus on rajana siinä, millaiseksi työ päivänsä tekee.
Asukkaan kuntoutumisen edistyminen on aivan valtavan hieno tunne ja onnistumisen ilo on suuri.
Työkaverit ovat työelämän suola. Olemme siinä jopa poikkeuksellinen yksikkö, että meillä useimmat työntekijät ovat työskennelleet Ykköskoti Myllyssä useita vuosia. Tun nemme toisemme hyvin ja on mielenkiintoista keskustella ja helppoa puhua ideoistaan ja myös ongelmatilanteista. Tuttuus myös helpottaa työn kehittämis tä, kun tietää työtovereidensa vahvuudet.
Töihin on lähes aina mukava
vähemmän. Onhan se tärkeää, mutta toisinaan kokee, että se aika on pois asukkailta. Aina ei ehdi olemaan niin paljon asuk kaiden parissa kuin haluaisi ja tuntuu kurjalta aina, jos joutuu sanomaan asukkaalle, etten juuri nyt ehdi.
4.Mitä terveisiä haluaisit lähettää sellaiselle, joka harkitsee alaa?
Sosiaali- ja terveysala on hyvin monipuolinen ala ja suuntau tumisvaihtoehtoja löytyy. Ala, jossa ei ole koskaan valmis.
Kouluttautumisvaihtoehtoja on paljon ja lisäkoulutusta löytyy niin paljon kuin vaan itsellä on mielenkiintoa. Itse työ opettaa myös jatkuvasti jotain uutta ja uusia oivalluksia tulee lähes päivittäin.
Mistä luopuisit, jos voisit?
Vaikea kysymys.
Ei varmasti ole olemassa sel laista ammattia tai työpaikkaa, mikä olisi kaikin puolin täydellinen. Ehkä vuo sien saatossa lisääntynyt tä kirjaa mistyötä voisi olla
5.Keneltä olet saanut oikeanlaista kannustusta työssäsi?
En voi nimetä ketään erikseen, koska oikeanlaista kannustusta saa niin monelta. Työkaverit tsemppaavat, jos jokin asia tuntuu vaikealta. Positiivi sen ja rakentavan palautteen saaminen työkavereilta on sitä parasta kannustusta. Lähiesi miehellä on myös tärkeä rooli oman työn kehittämisessä. On tärkeää, ettei hullujakaan ajatuksia lytätä heti, vaan kan nustetaan kehittämään asiaa lisää.
6.Kenelle työkaverille haluaisit lähettää kiitokset?
Kiitettävää on paljon ja monelle työkaverille. Haluan kuitenkin erityisen kiitoksen lähettää tii mivastaavallemme Merja Kostamovaaralle. Merjan kanssa on kuljettu pitkä yhteinen mat ka, kun 20 vuotta sitten tulimme taloon ja perustimme Ykköskoti Myllyn Ilonakodin, joka nyt uusiin tiloihin muutettuamme on enää rakas muisto. Paljon olemme oppineet toisiltamme, vaikka se yhteinen taival ei aina ole ollutkaan ruusuilla tanssi mista, ehkäpä juuri siksi.
Enkä voi myöskään unohtaa työkaveriani Susanna Räisäs tä. Häneltä olen saanut paljon ajatuksia ja hän on ollut aina valmis kuuntelemaan ilojani ja surujani niin työasioissa kuin henkilökohtaisen elämänkin saralla.
1.Mikä on tittelisi ja työnkuvasi?
Olen lähihoitajana Ykkös koti Auringonnousussa, Myrskylässä. Toimin ohjaajana. Ohjaan asuk kaita arjen eri haasteissa ja olen asukkaalle tukena ja turvana. Työnkuvani on todella laaja ja voin vaikuttaa työhöni paljon. Järjestän erilaisia reissuja, esimerkiksi kulttuuriret kiä ja shoppailureissuja tai mitä asiakkaat ikinä haluavatkaan, niin toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kannustan asukkaita omatoimisuuteen päivittäisissä
Yleisten tilojen siivouksesta, jotta jäisi asukkaille mahdollisimman paljon aikaa.
4.Mitä terveisiä haluaisit lähettää sellaiselle, joka harkitsee alaa?
Mikä on työssäsi
Työssäni on parasta monipuo lisuus, saan vaikuttaa omaan työhöni todella paljon. Kollegat ja työnantaja mahdollistavat erilaisia koulutuksia ja he kuun televat työntekijöiden toiveita. Näen myös asukkaista, että työlläni on mer kitystä.
Toivon, että alalle hakeutuisi sel laisia ihmisiä, joita aidosti kiin nostaa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Jos mietityttää eikä ole ihan varma, niin rohkai sen kysymään tutustumiskäyntien mahdollisuutta. Sellaisia varmasti järjestyy ja lisäksi erilaisissa tapahtumissa pääsee juttelemaan alan työntekijöiden kanssa.
5.Keneltä olet saanut oikeanlaista kannustusta työssäsi?
Työkavereilta, asukkailta, sekä yksikön johtajalta.
6.Kenelle työkaverille haluaisit lähettää kiitokset?
Haluaisin lähettää terveiset aivan uskomattomalle työryhmälleni Auringonnousuun!
Ykköskotien yhteisenä toi minnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Olem me lähteneet kehittämään toimintaamme kohti toipu misorientaation mukaista asukastyötä Ykköskotien laatulupausten pohjalta. Laatulupausten keskiössä on lupaus hyvästä elämästä. Olemme koti, joka tekee huo misesta paremman.
Olemme lähteneet liikkeelle viitekehyksen perusteista. Toipumisorientaatiomatkamme lähti liikkeelle Ykköskotien laatujohtaja Jari Koskisuun esityksestä. Ykköskotien ja Provestan henkilökunnal le viitekehyksen valinta esiteltiin kick off -tapahtumassa 2020 tammikuussa.
Kick offin jälkeen aloitimme yhteisten koulutusten valmistelun. Ensimmäinen koulutus keskittyi toipumisorientaation käsitteisiin: yhteys, toivo, vahvistuminen, vastuu ja osallisuus. Toinen koulutusosa liittyi toipumisorientaatioon omaohjaajan työssä. Kävimme läpi erilaisia keinoja ja toimintamalleja. Toipumisorientaation mukainen ohjaustyö lähtee liikkeelle yh teyden luomisesta. Miten rakennan luotta musta? Miten ylläpidän toivoa? Miten luon positiivisen tekemisen ilmapiirin?
Ei se päämäärä vaan matka!
Keväällä 2021 julkaisimme koulutusma teriaalia työryhmien kehittämispäivien
Toipumisorientaatiolla tarkoitetaan käy tännön toimintaa, ja toipuminen itsessään on aina henkilökohtainen kokemus. Mielen hyvinvointi ja toipuminen ovat mielen kiintoisia ja laajoja kokonaisuuksia, jotka herättävät pohdintaa. Kysymys siitä, miten saadaan asukkaat olemaan aktiivisia toi mijoita omassa elämässään, askarruttaa teeman parissa työskenteleviä.
tueksi liittyen toipumisorientaatioon. Materiaalia varten teimme Recovery Knowledge Inventory -kyselyn (RKI) koko Ykköskotien henkilökunnalle.
Kysely kartoittaa henkilökunnan käsityksiä kuntoutumisen luonteesta. Uskon, että myös tämä kysely herätti meitä kaikkia miettimään omaa käsitys tämme asukkaista, heidän elämästään ja siitä, mitä muuta he ovat kuin toiminta kyvyn puutteensa.
Ykköskotien ja Provestan ohjaajien toiveena on ollut saada konkreettisia työkaluja oman työnsä kehittämiseen. Olemme keränneet erilaisia työkaluja yhteiseen toiminnanohjausjärjestel määmme, Ykkösnettiin. Toipumisorien taation työkalupakista löytyvät mm. hyvän kohtaamisen mini audit -arvioin tityökalu, Inspire-lomake ja vuorovai kutuksen havainnoinnin tukilomake.
Yksiköiden toiminnan kehittämisen vahvistamiseksi olemme julkaisseet vuoden 2022 aikana mm. luennon toipumisorientaation ulottuvuuksista ja julkaisseet toipumisorientaatiota avaa via keskusteluja Ykkösjuttu-podcastei na. Lisäksi olemme vahvistaneet hyvän kohtaamisen havainnointia yksiköissä.
Laadun kehittäminen yhdessä asukkaiden kanssa
Yksilöllisen hyvän elämän tavoitteen saavuttamiseksi toiminnan onnistu misen edellytyksenä on, että asuk kaan ääni tulee kuulluksi. Haluamme rohkaista asukkaita ja henkilökuntaa hyvään keskinäiseen kohtaamiseen.
Syksyllä olemme julkaisseet kol miosaisen yhteisen koulutusmatkan asukkaille ja henkilökunnalle. Turva taksemme matkamme oikean suunnan, olemme tehneet kyselyn esihenkilöiden toiveista tuleviin toipumisorientaatio koulutuksiin.
Tärkeänä osana yhteistä kehittämistä on toiminut ’Toiveikkaat’-ohjausryhmä.
Ryhmä koostuu pääasiassa ohjaa jista (ja myös asukkaista) eri puolelta Suomea. Tapaamme Teams-kokouk
l Puhu itsellesi kauniisti ja hyväksyvästi, niin voit kannustaa muita l Kaikilla on oikeus tuntea, että voimme vaikuttaa omaan elämäämme ja tulemme ymmärretyiksi l Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi l Jokaisella on oikeus haaveilla l Ole rohkea
(Lähde: Toipumisorientaatio omaohjaajan työssä 2022, Ykköskodit)
sissa ja valmistelemme mm. koulutus materiaalia. Palautteiden perusteella muokkaamme koulutuksia toivottuun suuntaan. Lisäksi keskustelemme arjen haasteista ja siitä, miten toipumiso rientaation työkaluin voimme edistää asukkaiden hyvinvointia ja elämänhal lintaa. Mahtavaa, että Ykköskodeista ja Provestasta löytyy innostusta ja ammat tilaisia, joilla on yhteinen tahtotila työn kehittämiseen.
Ykköskotien visiona on tuottaa Suomen laadukkainta mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua ja olla alan kiinnostavin työpaikka ammattilaisille. Toipumiso rientaatio on meille yhteinen ja pitkä kestoinen matka kohti visiotamme.
Jutun kirjoittaja Pilvi Osara toimii Ykköskoti Hirviniityn yksikönjohtajana ja sisäisenä asiantuntijana Ykköskodeissa. Ykköskoti Hirviniitty Espoos sa on yksi yksiköistä, joka on ottanut käyttöön toipumisorientaatio-työotteen.
Käytännössä työskentely toteutuu asukaskeskeisesti ja asukkaiden vastuu omasta elämästä ja päätöksenteos ta korostuu. Lempeät sanat, hyvä kohtaaminen, asukkaiden toiveet ja unelmat korostuvat keskustelussa päivittäin.
Laatujohtajamme Jari Koskisuun rauhallisen karhea olemus on varmasti tuttu koko Ykköskotien henkilökunnalle. Jari on aina paikalla ohjaamassa, kouluttamassa ja tekemässä lukuisia mielenterveys- ja päihdepalveluiden sisällön kehittämiseen liittyviä töitä. Tänä vuonna hän juhlii pyöreitä vuosia. Juhlahaastattelussa selvitimme, mikä saa Jarin pysymään innostuneena laatutyössä.
Kerro, miten matkasi Mehiläisessä alkoi?
Tulin yritysoston kautta Mehiläisen palvelukseen vuonna 2010 ja seuraa vana vuonna aloitin kehityspäällikkö nä Mehiläisen silloisissa mielenterve yspalveluissa.
Mikä on työssäsi parasta? Riippuu vähän työpäivästä, mutta parasta ovat hyvät työtoverit ja kol legat. Yhdessä tekeminen ja yhdessä tekemisen henki. Koen, että pystyn työni kautta konkreettisesti vaikutta maan asukkaiden elämään.
Mitkä ovat mielestäsi Ykköskotien keskeisimmät voimavarat?
Halu kehittyä ja tehdä asioita parem min. Yhteinen tahtotila tehdä hyvää työtä asukkaiden hyväksi.
Mikä saa sinut pysymään innostuneena laadunkehittämistyössä?
Kysymys liittyy laajemminkin mie lenterveyspalveluihin. Jokaisella ih misellä on suhteessa työhön asia, josta haluaa tietää enemmän. Minulle tämä kysymys on se, että mistä toipuminen alkaa, miten ihmistä voi yksilöllisesti tukea? Tämä kysymys ei vanhene. Ky symys toipumisesta on mielestäni aina yhtä ajankohtainen ja tärkeä. Mitä voimme tehdä kuntoutujien hyväksi?
Miten rentoudut?
Työni on ihmisten kanssa olemista, joten työn vastapainona tykkään patikoida yksin ja nollata päätä pitkillä kävelylenkeillä. Rentoudun katse lemalla ”huonoja” elokuvia. Suosin science fictonia - kirjoina, elokuvina, viihteen lajina.
Mikä kirja tai elokuva on jättänyt sinuun suurimman jäljen? Vaikea kysymys, niitä on paljon. Kirjoista ensimmäisenä tulee mie leen nuorena miehenä lukemani John Irvingin kirja, Ystäväni Owen Meany. Elokuvista Blade Runner – Director`s cut vuodelta 1982.
Oletko aina halunnut oppia jonkun taidon?
En ole mielestäni kauhean kätevä käsistäni. Haluaisin osata korjata asioita konkreettisesti. Olisi kiva osata vaikka verhoilla tai tehdä käsil lä enemmän.
Mikä on unelma, jonka haluaisit saavuttaa?
Haluaisin, että minulla olisi sel lainen elämäntilanne, että voisin hankkia koiran. Heti, kun elämän tilanteeni sallii, hankin koiran ja toteutan tämän unelman.
Mikä on elämänviisautesi?
Ei minulla ole varsinaista elämän viisautta. Mottoni voisi olla Oscar Wilden sanoin: "We are all in the gutter, but some of us are looking at the stars." Tai edesmenneen isäni sanoin: ”Kun kävelee metsässä, ei kannata katsoa vaan omiin jalkoi hin.”
Mikä on supervoimasi tai salainen taitosi?
En ole ikinä ikävystynyt. En koe, että minulla olisi koskaan tylsää. Aina on jotain, mitä voi tehdä, aja tella ja miettiä.
Mikä on neuvosi tai ohjeesi työuraansa aloittavalle työntekijälle?
Älä oleta asioita, ota selvää ja kysy asioista. Muista myös pysähtyä kuuntelemaan vastaus. Älä kysy, jos sinulla ei ole aikaa kuunnella vastausta.
KIRJOITTAJA: MARIA KYLÄNPÄÄ, Projektipäällikkö
Julkisuudessa on puhuttu pitkään hoitoalan työvoimapulasta sekä työvoiman riittävyydestä nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelussa on noussut hoiva-avustajien käyttö osana hoito- ja kuntoutustoimintaa.
Ikäihmisten asumispalveluissa Valvira on antanut linjauksen, että hoiva-avustajia voi työskennellä osana hoito- ja kuntoutustyötä yksi avustaja kymmentä asiakasta koh den. Hoitajapulan ratkaisuun tarvittaisiin kuitenkin laajempaa näkökulmaa myös muiden asiakasryhmien työntekijärakenteen rikastamisen kautta. Mikäli esimerkiksi Suomen mielenterveys- ja päihdepalve luissa hyväksyttäisiin samankaltainen hoiva-avustajarakenne kuin ikäpalveluissa, vapautuisi palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta työmarkkinoille yli tuhat hoitajaa. (Lähde: Sotkanet)
Tukiasumisen ja tukipalveluiden osalta samankaltainen ratkaisu kasvattaisi määrää merkittävästi.
Viranomaisnäkökulmasta mielenter
veyskuntoutujien kuntoutuksen ja hoidon tukemisessa hoiva-avustajan käyttöön suh taudutaan vielä nihkeästi. Käytännön työssä nähdään kuitenkin hoiva-avustajan ammatti taidon merkitys ja hyödynnettävyys tärkeänä osana kuntoutus- ja hoitotyötä.
Mielenterveyskuntoutujien kuntoutuksessa on tärkeää tukea kuntoutujaa arjen toimin tojen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä perustarpeiden huolehtimisessa yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällaisia arjen toimintoja ovat esimerkiksi pyykinpesu, ruoanvalmis tus, oman kodin siivous, kaupassa käynnit, ulkoilu, kodin ulkopuolisiin toimintoihin osallistuminen sekä perushoito.
Hoiva-avustajakoulutus on suunniteltu erityisesti asiakkaiden arjen toimintojen tukemiseen ja se antaa hoiva-avustajalle val miudet huolehtia asiakkaiden perustarpeista. Hoiva-avustajalla on halutessaan mahdolli suus jatkaa opintojaan lähihoitajaksi.
Työperäinen maahanmuutto on yksi keino helpottaa vallitsevaa työvoimapulaa. Ulko mailla on paljon hoitotyössä työskenteleviä henkilöitä, jotka haaveilevat työskentelystä Suomessa ja joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella ammattia omassa kotimaassaan.
Työperäisessä maahanmuutossa teemme yhteistyötä Healthcare Staffing Solution Oy:n (HSS) kanssa. HSS tarjoaa pääasial lisesti Aasiassa hoitotyötä tekeville työnte kijöille mahdollisuuden opiskella itselleen hoiva-avustajan opinnot sekä riittävän suomen kielen taidon. Nämä opinnot ovat työntekijälle ilmaisia. Opintojen jälkeen työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta tulla Suomeen työskentelemään hoiva-avusta jaksi ja jatkamaan opintojaan lähihoitajaksi halutessaan.
kuntoutujan kuntoutuksen
Älä kysy, jos sinulla ei ole aikaa kuunnella vastausta
Digitaaliset sovellukset ja työmenetelmät ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveysalalla varsinkin koronapandemian aikana.
MIRJA KEINÄNEN, yksikönjohtaja, Ykköskoti Noste, MARJO MIKKONEN, toimintaterapeutti, Ykköskoti Noste, JENNI MIETTINEN, ohjaaja, Ykköskoti Noste
Myös Ykköskoti Nosteessa otettiin digiloikka, kun Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Äänekos kella järjesti Terveys- ja hyvinvointialan digitaaliset ympäristöt -koulutuksen syksyllä 2021. Digikoulutukseen osallistui henkilöstöä Itä-Suomen alueelta kaikkiaan yhdeksästä Ykköskodista.
Ykköskoti Nosteesta koulutukseen osallistuivat toimintaterapeutti Marjo Mikkonen ja ohjaaja Jenni Mietti nen . Koulutus toteutettiin työn ohessa oppisopimuskoulutuksena. Lähipäiviä oli noin kerran kuukaudessa ja tehtävät sai tehtyä etäopiskeluna. Koulutuksen laajuus oli yhteensä 15 opintopistettä ja se suoritettiin kokonaan syyslukukauden aikana.
Koulutus mahdollistaa digitaalisten ympäristöjen ja työkalujen hyödyntämi sen hyvinvoinnin tukemisessa. Käytän nönläheisessä koulutuksessa tutustuttiin erilaisiin virtuaaliympäristöihin VR-lasien avulla sekä sisällöntuottajan että pelaajan näkökulmista. Terveys- ja hyvinvointialal
le soveltuvat mobiilisovellukset ja sosiaa lisen median hyödyntäminen tulivat myös tutuiksi. Koulutuksen lopuksi suoritettiin näyttö, joka oli kehittämistehtävä omalle työpaikalle.
Marjo ja Jenni loivat näyttötehtävänään virtuaalisen opiskelijoiden perehdytyk sen sekä virtuaalisen turvallisuuskävelyn henkilökunnan käyttöön. Aluksi kaikki yksikön tilat valokuvattiin 360°-kameralla ja otettiin myös paljon valokuvia yksityis kohdista. Kuviin sijoitettiin tageja, joiden sisältöön lisättiin perehdytykseen ja turval lisuuskävelyyn liittyviä valokuvia, videoita ja tekstejä.
Ykköskoti Nosteen uudet digilaitteet
Ykköskoti Nosteelle hankittiin koulutuksen innoittamana uusi suuri Yetitablet, VR-la sit, 360°-kamera jalustoineen ja Nintendo Switch-pelikonsoli. Asukkaat ja henkilö kunta ovat innoissaan ottaneet uudet laitteet käyttöön.
Yetitablet on jättikokoinen 55-tuumai nen Android-tabletti, josta löytyy useita
helppokäyttöisiä YetiCare-sovelluksia, joilla voi tukea käyttäjien liikkuvuutta, hienomotoriikkaa, koordinaatiota sekä kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. Näytön suuri koko mahdollistaa tabletin käyttä misen myös ryhmissä ja helpottaa usean eri pelaajan samanaikaista pelisovellusten käyttöä. Sovellusten avulla pelaajat saavat liikuntaa hauskassa muodossa lähes huo maamatta.
VR-laseilla näkee todellisuuden ulottumattomiin
VR-lasit on silmille laitettava laite, jonka avulla katsoja voi nähdä, kuulla ja toimia virtuaalitodellisuudessa. Lasien avulla pääsee yhtä lailla aitoon kuin mielikuvi tusmaailmaankin. Niiden avulla voi pelata, katsella videoita tai ottaa käyttöön käsissä pidettävät liikeohjaimet, jolloin lasien avul la pääsee virtuaaliurheilemaan, tekemään musiikkia, käymään taidenäyttelyissä, tapaamaan ihmisiä, uimaan valtameren syvyyksissä ja kokemaan kaikkea, mitä todellisessa elämässä ei koskaan pääsisi.
Ykköskoti Nosteessa on VR-laseilla katseltu asukkaiden kanssa paljon kuvia, vierailtu Afrikassa ja ajeltu vuoristoradalla dinosaurusten maailmassa. Läppärin avulla VR-lasien käyttöä on helppo ohjata asuk kaille ja myös muut voivat läppärin näytön avulla osallistua VR-maailman menoon ja yhteiseen jännitykseen.
tarpeen mukaan. Yöksi Yeti otetaan pois käytöstä, mutta muulloin asukkaat voivat pelata pelejä ja kuunnella musiikkia sekä äänikirjoja tabletin avulla. Asukkaat voivat käyttää tablettia omatoimisesti ajankuluk seen ja saada tarvittaessa myös ohjausta laitteen käyttöön. Tablettia käytetään paljon ryhmissä pelaamiseen, musiikin kuunte lemiseen ja nettisisältöjen näyttämiseen. Virtuaaliset ympäristöt ja pelit ovat saaneet asukkaiden keskuudessa innostuneen vastaanoton ja asukkaiden liikunnallisuus on lisääntynyt pelaamisen myötä. Tabletilla voidaan helpottaa myös asukkaiden yhtey denpitoa omaisiin. Asukkaan ja omaisen välimatkaa lyhentää mukavasti tabletilla tehty videopuhelu.
Usein digipeleistä puhuttaessa puhutaan myös digipeliriippuvuudesta, joka luokitellaan toiminnalliseksi riippuvuudeksi. Riippuvuu deksi pelaaminen luokitellaan silloin, kun se aiheuttaa pelaajalle ongelmia muun muassa ajankäytön hallinnassa ja vaikuttaa suoriutu miseen opinnoissa ja työelämässä. (Peltonen, Männikkö, Hylkiälä, Kääriäinen 2022.)
Tutkimuksissa ongelmapelaaminen on yhdistetty masennukseen, ahdistuneisuuteen, pakko-oireiseen häiriöön, psykosomaattisiin oireisiin, nettiriippuvuuteen ja lisäänty neeseen impulsiivisuuteen. Ongelmallinen pelaaminen aiheuttaa usein uniongelmia ja fyysisen aktiivisuuden vähenemistä. (Pelto nen, Männikkö, Hylkiälä, Kääriäinen 2022.)
Digipelaamisella on myös todettu ole van useita positiivisia vaikutuksia kogni tioon, motoriikkaan sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Pelaaminen parhaimmil laan rentouttaa ja irrottaa arjesta sekä tuo onnistumisen kokemuksia. Lisäksi pelit kehittävät loogista päättelykykyä ja visuaa lista hahmottamista. (Peltonen, Männikkö, Hylkiälä, Kääriäinen 2022.)
Digi tuli Ykköskoti Nosteeseen jäädäkseen
Yetitablet on Ykköskoti Nosteella ko vassa käytössä ja sitä kierrätetään talossa
Digitaalisista välineistä ja sovelluksista on paljon iloa ja hyötyä myös henkilökun nalle. Teamsin kautta pidettävät palaverit ovat nyt jo jokapäiväisiä juttuja, mutta pa himpaan korona-aikaan ainoa mahdollisuus tehdä kotikäynti tukiasukkaan luona oli etä yhteyden välityksellä. Yetitabletia hyödyn netään myös henkilökunnan kokouksissa ja koulutuksissa. Yetiin on helppoa liittää läppäri ja näyttää sisältöä suuren näytön kautta koko tiimille.
Ykköskoti Nosteessa laitteiden käyttöohjei ta on koulutuksen jälkeen tehty Thinglink-so velluksella ja liitetty sovelluksen tuottama QR-koodi laitteeseen. Koodi on helppo skannata ja katsoa laitteen käyttöohjeet vaikka omalla kännykällä. Sovelluksella on raken teilla tällä hetkellä lääkehoidon perehdytys, jota voi käyttää osana uusien työntekijöiden perehdytystä. Digitalisaation mahdollisuudet toiminnan kehittämisessä ovat huikeat!
Jos kiinnostuit digitalisaation hyödyntämisestä yksikössäsi, Ykköskoti Toivon ja Tyynen yksikönjoh taja Anne Nurro vastailee mielellään kysymyksiisi anne.nurro@mehilainen.fi tai puh. 040 669 1576.
Tästä pääset kokeile maan Thinglinkin käyttöä ja samalla tutustut Ykköskoti Nosteeseen. Skannaa QR-koodi älypuhelimellasi ja avaa linkki.
Lähteet:
Peltonen Aino, Männikkö Niko, Hylkiälä Krista, Kääriäinen Maria, 2022: Tunnistatko digipeliriippu vuuden? Suomen Lääkärilehti 2022; 35-36. https:// www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/sll53797/ search/digi, luettu 4.11.2022
R-Office. 2022.YetiCare-palvelu. https://yetitablet.fi/ yeti-jattitabletti/yeticare/, luettu 9.11.2022
Digiloikan haitat ja hyödytJenni Miettinen tutkii AltSpace -virtuaalimaailmaa koulutuspäivässä. Kuva: Marjo Mikkonen Asukkaat voivat kilpailla erilaisissa liikunnallisissa peleissä kuten tarkkuusheitossa. Ja voittaja tietysti palkitaan. Kuva: Marjo Mikkonen Asukas vuoristoradassa. VR-lasit on yhdistetty ku vassa taka-alalla olevaan läppäriin, jotta ohjaaja ja ryhmäläiset voivat seurata pelin edistymistä. Kuva: Marjo Mikkonen
Ykköskotien osalta korvauskoh deprojekteja suunnitellaan ja edistetään jatkuvana toiminta na. Tällä pyritään turvaamaan tulevaisuudessa kaikille asukkaillamme uudenaikaiset ja viihtyisät kodit sekä yhteiset tilat.
Ykköskotien Länsi- ja Pohjois-Suo men yksikönjohtajat kokoontuivat palvelujohtajan johdolla lokakuussa Nokialle syksyisille aluejohtoryhmäpäi ville. Mukana päivillä olivat myös Yk köskotien laatujohtaja Jari Koskisuu ja alueen Business Controller Hannu Sinervä. Yhteiset päivät aloitettiin tutustumalla Ykköskoti Myllyn uusiin hienoihin tiloihin Nokialla yksikönjoh taja Mari Haaviston johdolla.
Uusissa tiloissa kuntoutuminen etenee
Uudessa Ykköskoti Myllyssä on 26 tehostetun palveluasumisen asuntoa,
joissa on oma esteetön wc ja suihku. Neljässä asunnossa on myös oma pien keittiö, jossa asukas voi kuntoutumisen edetessä harjoitella ruoan valmistamis ta. Yksikön pihapiirissä sijaitsee palve
luasumisen rivitalo, jossa on kuusi asuntoa. Palveluasumisen kaikissa asunnoissa on oma keittiö.
Osa asukkaista esitteli meille viihtyisiä huoneitaan, joita he olivat jo ehtineet sisustaa mieleisekseen. Asukkaat kertoivat uuteen kotiin muuttamisen olleen aika jännittävää, mutta mukavaa. Uudessa kodissa liikkuminen ja ulkoilemaan lähte minen oli monen mielestä helppoa, kun ei ole portaita tai eri kerroksia ja isolla terassilla oli jo ehditty viettämään grillijuhlat uuden grillin ääressä.
Yhteistilat mahdollistavat kohtaamisia
Tutustumiskierroksen päätteeksi istahdimme ohjaajien kanssa herkul lisille täytekakkukahveille. Ohjaajat kertoivat, että uusiin tiloihin muutto on lisännyt yhteisöllisyyttä. Asuk kaat kokoontuvat aiempaa enemmän yhteisiin oleskelutiloihin viettämään aikaa yhdessä toisten asukkaiden ja ohjaajien kanssa.
Olemme laatineet vastuullisuusraportoinnin ja vastuullisuustyön kehittämisen pohjaksi olennaisuusanalyysin, jossa on analysoitu mitkä aiheet ovat kaikkein tärkeimpiä oman työmme ja sidosryhmiemme näkökulmasta.
Viime vuosina olemme yrityksenä kasvaneet ja kansainvälistyneet voimakkaasti. Samaan aikaan myös toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa on ollut paljon isoja tapah tumia ja muutoksia. Suuret kansainväliset kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet toimintaamme ja toimintaympäristöömme. Olennaisuusana lyysi oli siis tarpeen päivittää. Yrityksemme johdolta, asiakasraadilta ja sidosryhmiltä kysyttiin muun muassa mitkä vastuullisuuden teemat nähdään meille mahdollisuuksina, mitä vastuulli suusriskejä on tunnistettavissa, ja miten vastuullisuustyötämme voisi kehittää.
Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen nousi vastuullisuusteemoista ykkösaiheek si. Työntekijöiden hyvinvointi ja riittävyys oli olennaisin asia, jossa onnistuminen nähtiin heijastelevan kaikkiin muihin vastuullisuusteemoihin. Henkilöstöstä huolehtiminen ja hyvä johtaminen nähtiin myös yhteiskunnalliseksi vastuukysymyk seksi. Työllistämisvaikutus nousi myös mukaan olennaiseksi aiheeksi.
Kyberturvallisuus, ympäristötietoisuus ja ihmisoikeudet pinnalla
Tietosuojaan ja kyberuhkiin liittyvä riskitietoisuus on kasvanut selkeästi
kahden viime vuoden aikana, ja kyber turvallisuuden merkitys on korostu nut. Lisäksi ympäristötyötä haluttiin laajentaa ja kunnianhimon tasoa nostaa – nämä teemat ovat pinnalla erityisesti Ruotsissa.
Ihmisoikeuksien toteutuminen on tärkeää etenkin sosiaalialalla, jolla olemme yhä merkittävämpi toimija. Tämän myötä meidän on oltava entistä huolellisempia ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuk sien toteutumisesta laajalti niin, että esimerkiksi itsemääräämisoikeutta tuetaan vahvasti.
Vaikuttavalla toimijalla on vaikuttava vastuu
Lisäksi olemme nousseet yhä vahvem maksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Näin ollen meillä on iso vastuu ja vai kuttavuus suomalaisessa yhteiskunnassa hoidon saatavuuden mahdollistajana, alan kehittäjänä, työllistäjänä ja huol tovarmuuden takaajana. Sote-palve luiden murroksessa meiltä odotetaan aktiivisempaa roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Vuoden 2022 vastuullisuusraportissa julkaistaan päivitetyt olennaiset aiheet. Tärkeintä on, että teemat elävät meidän jokaisen arjessa päivittäisinä valintoi na, joista voimme olla ylpeitä. Näistä teemoista olisi kiinnostava kuulla tämän lehden lukijoidenkin näkemyksiä, ja kannustankin teitä lähettämään allekir joittaneelle ajatuksianne.
Helsinki ja Vantaa Antti Uitto p. 044 513 1194
Etelä-Suomi Esa Auvinen p. 040 682 2649
Länsi-Uusimaa, VarsinaisSuomi ja Satakunta Laura Eskelinen p. 040 455 9650
Kaakkois-Suomi Kirsi Roininen p. 040 831 3417
Itä-Suomi
Johanna Ojala p. 0400 413 642
Länsi- ja Pohjois-Suomi Terhi Nikkanen p. 040 124 6155
Provesta Virpi Kokko p. 050 592 2594
Ykköskoti Artukainen Messukentänkatu 11, 20210 Turku Yksikönjohtaja Ville Vesalainen p. 050 408 6742
Ykköskoti Auringonnousu Pussilantie 32, 07600 Myrskylä Yksikönjohtaja Satu Vilkuna p. 040 637 3950
Ykköskoti Aurinkorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Yksikönjohtaja Miia Kaajakari p. 040 587 4903
Ykköskoti Eerola Tanhuantie 26, 45150 Kouvola Yksikönjohtaja Katja Korjus p. 0400 928 185
Ykköskoti Hannunharju Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Yksikönjohtaja Sari Ritola p. 020 754 4582
Ykköskoti Hella Pukkilanraitti 13, 62200 Kauhava Yksikönjohtaja Sarita Heimonen p. 050 592 2349
Ykköskoti Henrik Konalantie 6-8, 00370 Helsinki Yksikönjohtaja Harri Mänttäri p. 040 484 5186
Ykköskoti Hermanninranta Korholantie 5, 77700 Rautalampi Mirva Linnanen Yksikönjohtaja p. 040 621 1786
Ykköskoti Hiidenpelto Männiköntie 24, 03400 Vihti Yksikönjohtaja Pia-Leena Könönen p. 050 356 6517
Ykköskoti Hirviniitty Hirvisuontie 2, 02810 Espoo Yksikönjohtaja Pilvi Osara p. 050 578 1485
Ykköskoti Huvikumpu Sajatie 430, 12630 Sajaniemi Loppi Yksikönjohtaja Sari Helppolainen p. 050 591 6720
Ykköskoti Ilves Korvenaho 102, 86360 Ilveskorpi Yksikönjohtaja Sirpa Honkimaa p. 040 515 3771
Ykköskoti Jämäs Kurikkaniementie 11, 88900 Kuhmo Yksikönjohtaja Sirpa Romppanen p. 040 175 7745
Ykköskoti Kaarikuja Taanotie 4A, 82140 Kiihtelysvaara Yksikönjohtaja Tarja Jumppanen p. 050 322 9353
Ykköskoti Kaarre Kampuskaarre 2-4, 13100 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Päivi Terrimäki p. 040 741 6706
Ykköskoti Kaikuvuori Takasenkatu 4b, 08150 Lohja Yksikönjohtaja Mira Peräkylä p. 040 628 9971
Ykköskoti Kajava Keskiyöntie 6, 00750 Helsinki Yksikönjohtaja Karri Olli p. 020 754 4562
Ykköskoti Kartano Yhdystie 2a, 19650 Joutsa Yksikönjohtaja Tiina Heiskanen p. 040 669 1576
Ykköskoti Katrineberg Vanha Sahatie 4, 01300 Vantaa Yksikönjohtaja Aila Toikko p. 040 505 5948
Ykköskoti Kaunisharju Katsastajankatu 16, 15800 Lahti Yksikönjohtaja Anna Jurkkola p. 040 650 7022
Ykköskoti Kerttuli Lahelantie 11, 04300 Tuusula Yksikönjohtaja Heli Lapakko p. 040 771 5166
Ykköskoti Ketunkallio Levysepänkatu 12, 23500 Uki Yksikönjohtaja Kristiina Sacklen p. 040 673 2677
Ykköskoti Kielorinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Yksikönjohtaja Mira Lehtola p. 050 598 6902
Ykköskoti Kimppakoti Asemakatu 3, 85800 Haapajärvi Yksikönjohtaja Sini Mäkinen p. 040 151 0978
Ykköskoti Kirjokallio Kirjokallionkatu 1, 21220 Raisio Yksikönjohtaja Marika Bulasoff p. 050 432 3697
Ykköskoti Koppelo Koppelokuja 18, 88900 Kuhmo Yksikönjohtaja Minna Pulkkinen p. 040 653 7576
Ykköskoti Kotiranta Väinöläntie 8, 32700 Huittinen Yksikönjohtaja Heli Hakasuo p. 050 062 0877
Ykköskoti Kukkola Keskustie 14, 12100 Oitti Yksikönjohtaja Päivi Kuusinen p. 040 716 1483
Ykköskoti Kuusimäki Hykköntie 8, 38300 Sastamala Yksikönjohtaja Päivi Krannila-Lähde p. 050 566 1533
Ykköskoti Leijunkatu Leijunkatu 2-4 A, 21200 Raisio Yksikönjohtaja Ulla-Maija Wiander p. 050 591 7291
Ykköskoti Linnamäki Pääjärventie 310, 16900 Lammi Yksikönjohtaja Vesa Lappalainen p. 040 415 4249
Ykköskoti Lotta Rykmentintie, rakennus 45, 04300 Tuusula Yksikönjohtaja Jaana Ronkainen p. 040 647 6677
Ykköskoti Martti ja Heikki Kupittaankatu 146, 20810 Turku Yksikönjohtaja Annika Pietilä p. 040 144 7141
Ykköskoti Meininki Silmukuja 2, 54120 Pulp Yksikönjohtaja Mervi Pekki p. 040 1935 234
Ykköskoti Metsola Kaukastentie 118, 05510 Hyvinkää Yksikönjohtaja Soile Rautiainen p. 040 186 8347
Ykköskoti Mylly Linnunradankatu 2, 37140 Nokia Yksikönjohtaja Mari Haavisto p. 044 315 8358
Ykköskoti Mäntylä Hopomintie 461, 07880 Loviisa Yksikönjohtaja Toni Rikberg p. 040 645 9896
Ykköskoti Naava Naavatie 4, 90650 Oulu Yksikönjohtaja Katja Pesonen p. 050 308 0192
Ykköskoti Noste Juontotie 7 C- talo, 70150 Kuopio Yksikönjohtaja Marjo Pönni p. 040 356 8581
Ykköskoti Olavi Haapavedentie 20 B, 57170 Savonlinna Yksikön päällikkö Eija Silvennoinen p. 044 531 9455
Ykköskoti Onnela Pielisentie 7, 81700 Lieksa Yksikönjohtaja Marjo Vallius-Hyttinen p. 040 556 0172
Ykköskoti Paavali Lusintie 571, 19210 Lusi Yksikönjohtaja Kari-Matti Lehtonen p. 040 736 7625
Ykköskoti Pihlajaharju Savikontie 18, 82500 Kitee Yksikönjohtaja Anne Haapala p. 040 083 8726
Ykköskoti Rantapuisto Pelloskuja 7, 41340 Laukaa Yksikönjohtaja Päivi Jauhiainen p. 040 481 9542
Ykköskoti Riihilehto Rajamäentie 9 A, 01900 Nurmijärvi Yksikönjohtaja Saara-Marja Lankinen p. 040 487 3545
Ykköskoti Saimaa Kirjamoinkaari 50, 54915 Taipalsaari Yksikönjohtaja Tuija Saarenniemi p. 040 545 8029
Ykköskoti Salmenkallio Salmenkatu 6, 23500 Uusikaupunki Yksikönjohtaja Tanja Pajunen p. 040 673 2688
Ykköskoti Siipi Kurttilantie 19, 02780 Espoo Yksikönjohtaja Katja Kairenius-Jansson p. 040 630 1452
Ykköskoti Tiltu Rautatienkatu 18, 47400 Kausala Yksikönjohtaja Eija Paukkula p. 040 610 3767
Ykköskoti Toivo Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Yksikönjohtaja Anne Nurro p. 050 359 5045
Ykköskoti Tulimäki Hultinkatu 10, 13210 Hämeenlinna Yksikönjohtaja Jaana Kukko p. 040 625 7097
Ykköskoti Tyyne Kaakonsiipi 1B, 40340 Jyväskylä Yksikönjohtaja Anne Nurro p. 050 359 5045
Ykköskoti Tähtirinne Louhelantie 10, 01600 Vantaa Yksikönjohtaja Evelyn Homanen p. 040 197 8669
Ykköskoti Vaisaari, Satelliitit ja työtoiminta Raisionkaari 50, 21200 Raisio Yksikönjohtaja Mikko Suomi p. 040 551 2946
Ykköskoti Victor Vuorikatu 16-18, 70100 Kuopio Yksikönjohtaja Jari Okkonen p. 040 672 7267
Ykköskoti Väylä Sääkslahdentie 16, 40530 Jyväskylä Yksikönjohtaja Tero Metsälä p. 040 125 5829
Provesta Honka Ollakantie 2 A 4, 90440 Kempele Yksikön esihenkilö Minna Värttö p. 040 823 2354
Provesta Horisontti Maauuninkuja 6 B 11, 01450 Vantaa Yksikön esihenkilö Heidi Roiko p. 046 923 5444
Provesta Jatuli Jatulikivenkatu 1 A 3, 90240 Oulu p. 040 668 2374
Provesta Jatuli 2 Metsänkuninkaantie 1 B 6, 90250 Oulu Yksikön esihenkilö Ulla-Maija Iisakka p. 044 430 7758
Provesta Kaarna Ruukinkuja 2 A 12, 90250 Oulu Vastaava ohjaaja Piia-Sofia Lummi p. 050 520 8838
Provesta Kaisla Raunistulantie 13 A 4, 20300 Turku Vastaava ohjaaja Maija Vihervirta p. 050 467 0632
Provesta Kajo Ajolenkki 11 C 77, 01700 Vantaa Yksikön esihenkilö Tuukka Heikkinen p. 040 487 1399
Provesta Kataja Satamatie 7 B 7, 90520 Oulu Vastaava ohjaaja Sari Nikula p. 050 364 0886
Provesta Kielo Vernerintie 8 A 3, 02430 Vs. yksikön esihenkilö Tiina Turunen p. 044 761 6379
Provesta Korte Korteniityntie 46-54 E 69, 40740 Jyväskylä Vastaava ohjaaja Kaisa Yliruka p. 050 313 3858
Provesta Kotisatama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio Vastaava ohjaaja Marjo Savolainen p. 050 346 0310
Provesta Lilja Seppä-Kallen Kuja 2 D 136, 02430 Masala Yksikön esihenkilö Heidi Marttila p. 040 658 9024
Provesta Loimu Provesta Oy Loimu 1 Viirinkankaantie 20 A 5, 96300 Rovaniemi Provesta Oy Loimu 2 Lapinkatu 3 A2, 96190 Rovaniemi Yksikön esihenkilö Irja Tamminen p. 050 347 7172
Provesta Louhi Kauppalinnankatu 1 F 74, 90570 Oulu Yksikön esihenkilö Kati Kallio p. 050 327 1988
Provesta Lumme Kalastajankatu 3 B 3, 20100 Turku Vastaava ohjaaja Sari Suominen p. 050 476 5641
Provesta Luoto Jääsalontie 20, 90400 Oulu Yksikön esihenkilö Mia Silvonen p. 050 472 5820
Provesta Messi Kasarmikatu 14 A, 1 13100 Hämeenlinna Yksikön esihenkilö Satu Kaipia p. 050 410 7374
Provesta Petäjä Ollakantie 2 B 3, 90440 Kempele Vastaava ohjaaja Pia Sarjanoja p. 050 453 3954
Provesta Ruoko Fatabuurinkatu 2 B 73, 20200 Turku Vastaava ohjaaja Sari Suominen p. 050 476 5641
Provesta Ruori Linnaniemenkatu 1 A 2, 13100 Hämeenlinna Yksikön esihenkilö Satu Kaipia p. 050 410 7374
Provesta Saarni Klippinkitie 7 as 1, 02780 Espoo Vastaava ohjaaja Maari Kotkavuori p. 050 513 1559
Provesta Selene Suviniitynkatu 4 A 1, 02770 Espoo Vastaava ohjaaja Maari Kotkavuori p. 050 513 1559
Provesta Silmu Tesoman Valtatie 29 A 37, 33310 Tampere Yksikönjohtaja Sanna Bergdahl p. 040 545 6873
Provesta Takomo Välskärinkatu 27 as 7, 04410 Järvenpää Palvelupäällikkö Anni Niiranen p. 040 689 5921
Provesta Tammi Kielotie 4-6 B 53, 01300 Vantaa Vastaava ohjaaja Inkeri Myllys p. 050 350 4605
Provesta Torpankartano Torpanmäentie 36 A 4, 90830 Haukipudas Yksikön esihenkilö Teija Högman p. 050 512 9203
Provesta Valimo Valimokuja 2 B 39, 04410 Järvenpää Vastaava ohjaaja Helena Sivonen p. 050 595 4483
Provesta Valkama Tiihottarentie 4, 70500 Kuopio Vastaava ohjaaja Marjo Savolainen p. 050 346 0310
Provesta Vanamo Tietolinja 9 A 24, 90570 Oulu Esihenkilön sijainen Helena Tervakangas p. 050 573 4951
Provesta Varpu Mallastie 30 C 6, 90520 Oulu Yksikön esihenkilö Pia Lauronen p. 050 595 4420
Provesta Verso Nansonkatu 9 A 117, 37100 Nokia Yksikön esihenkilö Kirsi Rusanen p. 040 687 7693
