Pääkirjoitus, Mervi Elfving

Pääkirjoitus

Maailma muuttuu, pitäisikö myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen muuttua?

Kulunut vuosi on ollut haasteellinen kansainvälisesti ja kansallisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut niin inhimillistä kuin taloudellista huolta sekä haastanut Suomen energiatalouden. Tämän lisäksi korona on kurittanut sote-alan asiakasturvallisuutta ja hoitajien riittävyys huolestuttaa kaikkia alalla toimivia yhteisöjä ja työntekijöitä.

Kaikkien näiden haasteiden keskellä työmme ydin on ja pysyy kuitenkin edelleen asiakastyössä

Yhdessä haasteita päin

Haasteita siis riittää, mutta tärkein kysymys lienee se, kuinka hyvin me pystymme tuottamaan uusia ratkaisuja muuttuneisiin tilanteisiin. Tällaisina aikoina tarvitaan entistäkin tiiviimpää yhteistyötä kaikkien yhteistyökumppaneiden kesken, uusia innovaatioita sekä positiivista asennetta haasteiden selättämiseksi. Mikäli jäämme paikoillemme vanhoihin toimintamalleihin, emmekä luo uutta, voivat haasteelliset ajat pahimmillaan pitkittyä.

Talouden haasteet ovat luoneet merkittävää painetta palveluntuottajille, kun palveluntuotannon kustannukset ovat nousseet noin 8-10 %. Yhtäaikaisesti myös kuntien taloustilanne on haastava, kun hyvinvointialueille siirryttäessä erilaiset integraatiotoimenpiteet ovat tuoneet lisää kustannuksia. Lisäksi vaatimukset hoitosuhdeluvun nostamiseksi lisäävät painetta korottaa asiakaskohtaisia hoitovuorokausihintoja.

Uudistetaan koulutusta, hyödynnetään digitalisaatiota ja pidetään laadusta kiinni.

Mikäli yksityistä palvelutuotantoa halutaan jatkaa, vaatii se kunnilta vastaantuloa kustannusten kompensoinnissa ja hinnankorotusten muodossa. Kannattamattomien yksiköiden ylläpitäminen palveluntuottajien toimesta syö pohjan kaikelta laatuun liittyvältä kehitystyöltä ja uusilta investoinneilta sekä vaarantaa taloudellisesti hyvin toimivien yksiköiden tulevaisuuden.

Lisäksi hoitajamitoitusten tarkastelua on hyvä katsoa kokonaisuutena, eikä ainoastaan ikäpalveluiden näkökulmasta. Hoitajia saataisiin lisää markkinoille uudistamalla mielenterveys- ja päihdepalvelujen, vammaispalveluiden sekä lastensuojelupalveluiden työntekijöiden koulutusrakenteita. Tämä olisi myös asiakkaiden etu; vapaa-ajan ohjaukseen tai hoiva-avustamiseen koulutettujen henkilöiden osaaminen perustuu juuri arjen toimintojen ohjaukseen, jota kuuluu paljon kaikkien asumispalveluissa asuvien arkeen. Asiakasryhmien nuorentuessa meidän tulee panostaa entistä enemmän myös digitalisaatioon ja erilaisten mobiilipohjaisten appien kehittämiseen.

Kaikkien näiden haasteiden keskellä työmme ydin on ja pysyy kuitenkin edelleen asiakastyössä.

Arvopohjaista arkea

Mielenterveys- ja päihdepalveluja tulee jatkossakin kehittää asiakkaan kanssa yhteistyössä, jossa toipumisorientaatioon liittyvien arvojen ja näkökulmien tulee olla keskiössä. Kehittämällä yksikkökohtaisesti asiakkaidemme toiveiden ja tarpeiden mukaista arkea, luomme arvoa niin yksilön, kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Ajat ovat nyt sellaiset, että meidän kaikkien tulee osoittaa joustavuutta ja kykyä muutokseen sekä uudenlaiseen ajatteluun. Yhteistyötä ja innovatiivisuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Miten sinä edistät näitä teemoja juuri tänään, omassa työssäsi ja vapaa-ajalla?

Kohdataan ilman ennakkokäsityksiä, kuunnellaan avoimesti ja olla valmiita uusiin ratkaisuihin.

Avointa ja innovatiivista yhteistyötä arkeesi ja työhösi!