VASEMMALLA • Terveysavustaja tarkastelee 2-vuotiaan Odjua Adjuluatin kämmeniä, sillä niiden väri voi antaa viitteitä, kärsiikö poika anemiasta. OIKEALLA • Inka Hetemäki on pitkän linjan kehitysyhteistyön ja lapsen oikeuksien asiantuntija. Kuva: Heidi Laukkasuo. ALHAALLA • Koululaiset pesevät käsiään Länsi-Bengalissa, Intiassa.
väliseen. Kotimaan tiimi keskittyy lapsen oikeuksiin Suomessa. Kansainvälinen tiimi hoitaa kehitysmaiden lasten asioita.
LAPSEN OIKEUDET GLOBAALIIN KESKUSTELUUN
KEHITYSTAVOITTEISTA TULOKSIIN 1990-luvulla alettiin luoda vuosituhattavoitteita, joita mitattiin vuosina 2000–2015. Vuosituhattavoitteiden myötä alettiin mitata ja seurata kehitystavoitteita, kuten lapsikuolleisuus, puhtaan veden saanti, aliravitsemus sekä äitiyskuolleisuus. Näissä on tapahtunut radikaali muutos. Lapsikuolleisuus on puoliintunut vuodesta 1990 vuoteen 2013, vaikka lapsiväkiluku on jatkuvasti noussut. Äärimmäinen köyhyys on laskenut hurjasti: vuonna 1990 maailman ihmisistä 47 prosenttia eli äärimmäisessä köyhyydessä, nyt luku on enää 18 prosenttia. Aliravitsemuksesta kärsivien lasten määrä on vähentynyt 37 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2012. Polio on poistettu 99 prosenttisesti maailmasta ja lapsityö on vähentynyt kolmanneksella 2000-luvun aikana. UNICEF vastasi vielä 1990-luvun alussa 80 prosenttisesti kehitysmaiden lasten perusrokotuksista, nyt enää 38 prosenttisesti. Yhä useampi lapsi pääsee
Lapsen oikeuksien sopimus on vahva missioni.
kouluun: vuonna 1990 noin 102 miljoonaa lasta jäi koulun ulkopuolelle, vuonna 2011 heitä oli enää 57 miljoonaa.
»On vaikea osoittaa, onko Suomi globaalisti onnistunut tai epäonnistunut lapsen oikeuksien edistämisessä. Pitäisi tehdä kohdennetumpaa mittausta ja seurantaa. Suomessa on pidetty hyvin tärkeinä sellaisia lapsia koskevia asioita, kuten koulutus ja terveydenhuolto. Tärkeintä kehitysavun antamisessa on läpinäkyvä budjetointi ja kun rahavirrat ovat pieniä, vain keskittämällä saadaan tuloksia», Hetemäki sanoo.
AINEELLISESTA AVUSTA VAIKUTTAMISEEN
© UNICEF/INDA2011-00484/Vishwanathan, Intia
»Minut tunnetaan ehkä kävelevänä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksena. Vahva missioni on ollut tehdä lapsen oikeuksien sopimuksesta ohjaava työkalu viranomaisille ja eri toimijoille», Hetemäki lausahtaa. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin vuonna 1989 ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1994. Vasta 2000-luvulla sopimus on alkanut saada ansaitsemaansa huomiota. Lapsen oikeuksien sopimuksen myötä lapsen oikeudet saatiin aivan uudella tavalla kansainväliselle agendalle ja globaaliin keskusteluun. Siihen asti lapsen elämä on ollut aikuisen hyvän tahdon varassa.
UNICEFin kehitysyhteistyö siirtyy yhä enemmän aineellisen avun sijasta poliittiseen vaikuttamiseen, lainsäädäntövaikuttamiseen sekä vastuun siirtämiseen viranomaisille. Inka Hetemäki painottaa myös verotuksen merkitystä sekä kaupan epätasapainon ratkaisemista keinoina edistää kehitysmaiden lasten hyvinvointia. Tämänhetkinen kehityspoliittinen ohjelma on hyvin vahvasti ihmisoikeusperustainen, mikä on järjestöjen mielestä hyvä asia. Parantamisen varaa on kuitenkin tavassa, jolla se jalkautuu ohjelmatyöhön. Hetemäen mukaan pitää olla myös realisti sen suhteen, mitä Suomi pystyy saamaan aikaan kehitysavun antamisessa, sillä rahavirrat ovat pieniä.
•5•
Yhteiset LAPSEMME | Nro 1-2015