ADOPTIO
Bulgariassa kansainvälinen adoptio on monelle lapselle vakavasti otettava tai ainoa vaihtoehto.
määrä on vähentynyt merkittävästi ja se on enää puolet siitä mitä se oli vuosituhannen vaihteessa. Kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ainoastaan pieni osa on kokonaan orpoja. Suurin osa laitoksiin sijoitettujen lasten vanhemmista ei voi pitää huolta lapsestaan taloudellisesta tai muusta sosiaalisesta syystä. Osalla laitoksissa olevista lapsista on jokin kehityshäiriö tai –vamma ja romanitaustaiset lapset ovat niissä yliedustettuina. Laitoksissa on usein puutteelliset olosuhteet: riittämätön ravinto, virikkeettömyys sekä toisinaan myös vakavaa kaltoin kohtelua. Adoptioon annettavat lapset asuvat sijaisperheissä tai lastenkodeissa, jotka ovat kooltaan ja tasoltaan erilaisia. Lastenkodeissa resurssit ovat yleensä pienet ja henkilökunnan kyky vastata lapsen tarpeisiin on vaihteleva. Lapset ovat useimmiten yksinhuoltajaäitien ja monilapsisten perheiden äitien luovuttamia. Suuri osa lapsista on romanitaustaisia. Lapset päätyvät adoptioon kolmella tavalla: heidät annetaan adoptioon, heidät hylätään tai heidän vanhempansa ovat menettäneet vanhempainoikeutensa. Bulgarialaiset adoptiohakijat haluavat useimmiten adoptoida pieniä, terveitä ja vaaleita lapsia. Tosin muutamia vuosia sitten aloitettu pakollinen adoptiovalmennus on muuttanut jonkin verran asenteita. Terveet vauvat sijoittuvat kotimaiseen adoptioon suoraan sairaalasta.
KANSAINVÄLISTÄ ADOPTIOTA TARVITAAN Romanitaustaisten ja erityistarpeisten (mm. kehitysvammaisuus, HIV, AIDS) lasten on edelleen vaikeaa saada adoptiovanhempia Bulgariasta. Suurin osa kansainväliseen adoptioon sijoittuvista lapsista on
Bulgariassa lapsiköyhyydestä kärsivät erityisesti romanilapset. Kuva: Mark L. Edwards
romanitaustaisia lapsia, koska bulgarialaiset perheet eivät yleensä ole halukkaita adoptoimaan heitä. Bulgariassa on paljon lapsia, jotka tarvitsevat kotia ja kansainvälinen adoptio on vielä vuosia monelle lapselle vakavasti otettava tai ainoa vaihtoehto. Lapsen edun näkökulmasta kansainvälinen adoptio on lapselle ehdottomasti laitoshoitoa parempi ratkaisu. Vuonna 2013 Bulgariasta luovutettiin kansainväliseen adoptioon yhteensä reilut 400 lasta. Vaikka Bulgariassa kehitetään perhehoitoa, ulkomaille adoptoitavien lasten määrän uskotaan nousevan jonkin verran seuraavien vuosien aikana. Yksi syy tähän on se, että maassa toimivien ulkomaalaisten adoptiopalvelunantajien kautta on mahdollista löytää adoptioperhe entistä useammalle erityistarpeiselle ja/tai romanitaustaiselle lapselle. Samalla adoptiotoimijoissa aiheuttaa huolta kansainväliset havainnot, joiden mukaan Bulgariassa esiintyy myös lapsikauppaa. Raskaana oleva nuori nainen esimerkiksi avustetaan synnyttämään ulkomaille, missä lapsi päätyy kyseenalaisin perustein paikallisen perheen adoptoimaksi.
täin huonosti valtaväestöön verrattuna. Romanilapset kärsivät eniten köyhyydestä ja terveydenhuollon sekä koulutuksen puutteesta. Romanien köyhyys johtuu suuresta työttömyydestä, mikä on seurausta romaneihin kohdistuvista ennakkoluuloista ja systemaattisesta syrjinnästä työmarkkinoilla. Romanilasten rekisteröimättömyydellä on myös pitkäkantoiset vaikutukset lapsen tulevaisuuteen: se rajoittaa pääsyä niin terveydenhuoltoon, sosiaalisten palveluiden piiriin kuin koulutukseenkin. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan noin 45 prosentilla yli 18-vuotiaista romaneista oli Bulgariassa sairausvakuutus kun vastaava luku muulla väestöllä oli 80 prosenttia. Bulgariassa romanilasten kouluun pääsy ei ole pääongelma, vaan koulutuksen laatu ja sen sopivuus romanivähemmistölle. Romanilapsi aloittaa koulunsa usein valmiiksi syrjäytyneenä, vailla päivähoidon tai esiopetuksen tuomia valmiuksia. Syrjäytymistä lisää heikko peruskoulutuksen laatu, joka on puolestaan jo sinällään este jatko-opiskeluun hakeutumiselle – vain noin yksi prosentti romaneista siirtyy jatkokoulutukseen.
ROMANILAPSET VOIVAT HUONOSTI Useissa UNICEFin tutkimuksissa on osoitettu, että Itä-Euroopan romanivähemmistöön kuuluvat lapset voivat erit-
• 12 •
Lähteet: Suomen Unicef, ISS/IRC Bulgaria 2012, MIA 2011, Valvira/Adoptiolautakunta 2014