WARELIA syksyn 2024 uudet kirjat

SYKSYN 2024 UUDET KIRJAT

Kokemuksen ääni

Tulossa olevista kirjoista kerromme ensimmäiseksi Warelian Facebook-sivuilla:

facebook.com/kustannusliike

Kirjojen vähittäismyynti kirjakaupoissa koko maassa sekä kaikissa kirjaverkkokaupoissa.

JÄLLEENMYYJIEN JA KIRJASTOJEN KIRJATILAUKSET

Kirjavälitys Oy tilaukset@kirjavalitys.fi

Warelia Kustannus Oy tilaukset@warelia.fi

Suomen Kirjastopalvelu Oy kirjastopalvelu@kirjastopalvelu.fi

Kaikki kirjamme ovat saatavilla myös Warelian omassa verkkokaupassa: warelia.fi.

Warelian oma kivijalkamyymälä on auki pääasiassa kesäaikaan (aukioloajat: warelia.fi).

WARELIA KUSTANNUS OY

Toimisto ja myymälä Marttilankatu 13 38200 Sastamala w@warelia.fi

Kustantaja

Marko Vesterbacka 050 3469 175 marko@warelia.fi

Kustannustoimittaja

Salla Yli-Erkkilä salla@warelia.fi

Esitteen graafinen suunnittelu ja toteutus: Luova konttori Kari Jokinen / karijokinen.com

PAULA SANKELO KATOAVA JÄÄ

82.2

ISBN 978-952-387-070-3

Kirjakauppoihin elokuussa

Paula Sankelo

Paula Sankelo on fysiikan ja kotimaisen kirjallisuuden maisteri sekä energiatekniikan diplomi-insinööri. Hän asuu perheineen Huippuvuorilla. Sankelo on tutkija, mutta parhaillaan virkavapaalla ja työskentelee Longyearbyenissä paikallisessa museossa. Hän myös kirjoittaa ja toimittaa kirja-arvioita. Katoava jää on Sankelon esikoisrunokokoelma.

Katoava jää

Paula Sankelon runokokoelma on rakkauskirje jäälle. Runojen keskeinen aihe on arktisen alueen luonto. Katoava jää kysyy, mikä jatkuu ja mikä lohduttaa, kun napaseutu sulaa. Sankelo kirjoittaa katkoksista, mutta myös jatkuvuudesta ja lohdusta – jää heijastaa sekä valoa että pimeää.

Longyearbyen on pohjoisin paikkakunta, jossa on ympärivuotista siviiliasutusta. Kun kirjoitan runon, mietin usein, että se saattaa olla sillä hetkellä lähimpänä pohjoisnapaa kirjoitettu runo, ainakin suomen kielellä. Runojeni jääkarhut, mursut, valaat ja jäätiköt ovat lähiluontoani. Ihmisen oleskelu täällä – myös minun – on väkivaltaista ja kuluttavaa. Tämä ristiriita ajaa osaltaan minua kirjoittamaan.

Uusi jää

puhuu samaa kieltä kuin vanha

lupaa kantaa hylkeiden lapsia karhujen syödä

toistaa auringon sanoja meren kuulumattomiin.

Epäpyhä allianssi

JARMO TEINILÄ

EPÄPYHÄ ALLIANSSI

84.2

ISBN 978-952-387-068-0 Kirjakauppoihin elokuussa

Jarmo Teinilä

Epäpyhä allianssi kysyy, mitä voisi tapahtua, kun ihmiset lopulta kyllästyvät poliitikkojen kyvyttömyyteen suojella Suomen luontoa monikansallisilta kaivosyhtiöiltä. Epäpyhä allianssi on rikoskirja, mutta samalla se on kertomus symbolien ja perinteiden voimasta, identiteetin katoamisesta ja väkivaltaisesta aktivismista.

Helmut Logistics, Harhalahti, Tampere

”Jumalauta! Taas se pihajuitsari ajatti kärryn tähän päähän, vaikka siellä on lähes pelkästään Poria ja Pohjanmaata”, iltavuoron kymppi Rentonen puuskahti turhautuneena.

”Tiedätkö Rentonen mitä? Minä en enää usko pihajuitsariin. Siellä on luultavasti pelkkä nauhoite, joka sanoo kuskeille, että ajakaa minne lystää”, Jesperi sanoi.

”Et usko? Pakkohan tuolla ylhäällä on jonkun olla. Jonkun, joka pyörittää tätä sirkusta”, Rentonen vastasi.

”Ei siellä ole. Se kaikki on pelkkää ihmisen keksintöä.”

”Mistä sä puhut?”

”Ongelma on juuri siinä, että kaikki uskovat jonkun pyörittävän tätä touhua, mutta ei ole ketään. Me ollaan täällä yksin.”

”Mistä me puhutaan? Jumalasta vai juitsarista?”

”Eikös se ole sama asia?”

Kahvitauolla Jesperi luki uutisia. Prometheuksen johtajan Ilari Seppäsen murha oli ykkösaihe.

”Ei helvetti. Nyt on tapettu joku kaivospamppu. Ja Kangasalla on poltettu joku huvila, jonka raunioista on löytynyt viisi ruumista.”

”Kuka ja missä?” Andy kysyi.

”Joku Seppänen Kolilla. Tässä uutisessa kerrotaan, että Prometheus havittelisi kaivosta myös meidän rakkaan Nässyn rantaan.”

”Katotaan vaan, niin seuraava isku tulee olemaan Lapissa”, Andy sanoi. ”Siellä on iso kobolttikaivos ja kultaa on löytynyt myös. Kobolttia ja litiumia tarvitaan etenkin sähköautojen akkuihin. Niillä liikkumisen pitäisi olla ekologista, kun ei tarvitse käyttää fossiilisia polttoaineita. Mutta ei sähköautojen tehtävä ole olla osa vihreää siirtymää, vaan myydä lisää autoja. Sitä paitsi tämähän on suoraa jatkoa Vannilan surmalle.”

Jarmo Teinilä on Suomen Kirjailijaliiton jäsen, ja trilleri Epäpyhä allianssi on hänen seitsemäs romaaninsa. Teinilä tunnetaan erilaisten lajityyppien varmaotteisena ja kiinnostavana yhdistelijänä. Epäpyhä allianssikin on paitsi nopeatempoinen trilleri myös ajattelemaan pysäyttelevä esseeromaani.

Siipimies

Mitä voisi tapahtua, jos yksi kaikkien aikojen suurimmista suomalaisista jääkiekkoilijoista innostuisi politiikasta ja päättäisi pyrkiä suoraan huipulle? Ihan mitä tahansa, jos hänellä olisi asiansa osaava siipimies.

Ei minulla ollut niitä lihaksia, joilla olisin voinut unelmoida hänen haastamisestaan. Sen sijaan minussa oli sosiaalista älyä, herkkyyttä ja oveluutta, jota ei Petellä itsellään ollut – ja rehellisesti sanottuna juuri se teki minusta hänelle sopivan siipimiehen ja adjutantin. Peten kaltainen poikkeusyksilö jos joku tarvitsi sillanrakentajansa ja sovittelijansa ja samassa paketissa myös juoksupoikansa ja likaisen työn tekijänsä, ikään kuin tulkin hänen ja tavallisten tallaajien välille.

Tilanteessa alkoi olla demokratian kannalta huolestuttavia piirteitä, kun muiden puolueiden äänestäjät uhkasivat jäädä kotiin ja Liike 1995 samaan aikaan organisoi puolueen ”pelipaitoihin” pukeutuneille kannattajilleen joukkokuljetuksia äänestyspaikoille. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua – tai tässä tapauksessa voisi kai puhua jääkiekkokarnevaaleista. Peten ja hänen puolueensa vaalivoittoa ei uhannut mikään eikä kukaan, vaan asiantuntijat povasivat Liike 1995:lle historiallisen ylivoimaista yli 30 prosentin kannatusta, johon ei yksikään puolue Suomessa ollut yltänyt sodanjälkeisenä aikana.

Markku Aalto

MARKKU AALTO SIIPIMIES

84.2

ISBN 978-952-387-069-7 Kirjakauppoihin elokuussa

Edellisestä romaanista sanottua: Turvallisen katastrofin kaoottinen ja kostea meininki on kaukana poliittisesta tai muustakaan korrektiudesta. Kirja tuntuu tässä ajassa uhkarohkealta nyökkäykseltä Hannu Salaman ja kumppanien avainromaanien ja taiteilijaromaanien suuntaan. – Jani Saxell, Helsingin Sanomat 22.7.2023.

Markku Aallolta on julkaistu aiemmin kolme romaania ja kymmenkunta runokokoelmaa. Päivätyökseen Aalto toimii tietokirjallisuuden kustannuspäällikkönä Tammi-kustantamossa.

JUKKA MUSTONEN

OLEN LÄÄKÄRI JA VOIN VILKAISTA 86.12; 59

ISBN 978-952-387-071-0 Kirjakauppoihin syyskuussa

Olen lääkäri ja voin vilkaista

Sisätautiopin emeritusprofessori Jukka Mustonen on selvittänyt vuosikymmenien kuluessa, miten kirjallisuudessa käsitellään ihmisen terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita, parannetaan sairauksia ja lievitetään oireita. Mustonen on kirjannut muistiin lukemistaan kotimaisista ja ulkomaisista romaaneista sekä muistelmateoksista noin 3 500 sitaattia, ainutlaatuinen kokoelma kattaa ihmisen koko elinkaaren ja lukemattomia lääketieteellisiä aihepiirejä.

Nyt julkaistavassa teoksessaan Mustonen luo kirjallisuuteen lääkärin katseen ja pohtii, miten päteviä kuvauksia kirjailijat lääketieteeseen liittyvistä aihepiireistä kirjoittavat. Hän kirjoittaa havaintojaan kirjailijoiden lääketieteellisestä tarkkanäköisyydestä, mutta myös uskomuksista, harhaan menevistä kuvauksista ja ”diagnooseista”.

Erityisen paljon lääketieteeseen liittyviä aiheita ovat viljelleet esimerkiksi Jörn Donner, Pentti Haanpää, Veikko Huovinen, Leena Lander, Väinö Linna, Ulla-Lena Lundberg, Rosa Liksom, Kalle Päätalo, Antti Tuuri sekä Mika Waltari. Lääkärikirjailijat ovat oma ryhmänsä. Kotimaisista esimerkiksi Claes Andersson ja Joel Haahtela, ulkomaisista Anton Tšehov, Axel Munthe, Mihail Bulgakov ja Taslima Nasrin.

Tupakan vaikutuksia kuvaa Ketil Bjørnstad kirjassaan Edvard Munch: ”Tupakkakasvin ruumiinpoltto syöpyy suonien kanaviin, toikkaroi aivojen labyrinteissa, ajatusten hienoimmissa verstaissa ja sydämen käytävissä. Hienoimpiin hermoihin on osunut.” Tämä on kiintoisa kuvaus. Tupakka todella vaurioittaa aivojen pieniä verisuonia, jonka seurauksena syntyy vaurioita aivojen valkeaan aineeseen.

Kalle Päätalo kertoo, että ”pahaa sydänvikaa sairastavan anoppini kudoksiin on jälleen alkanut kertyä vettä. Muutoin laihan ikänaisen vatsa on turvonnut korkeaksi kumpuraksi ja kasvot alkaneet pöhöttyä” (Pohjalta ponnistaen). Myös Minna Rytisalo kuvaa sydänoireita kirjassaan Rouva C: ”Jos käsi puutuu, vika on melko varmasti sydämessä. Sydäntauti täyttää keuhkot vedellä, on vaikea hengittää.”

Päätalon ja Rytisalon näkemykset ovat totta. Sydämen vajaatoimintaan liittyy nesteen kertyminen elimistöön, joka näkyy usein aluksi alaraajaturvotuksina. Nestettä voi kertyä myös keuhkoihin, mistä aiheutuu hengenahdistusta ja pahimmillaan niin sanottu keuhkopöhö.

Jukka Mustonen

Jukka Mustonen on emeritusprofessori ja sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri. Ennen eläkkeelle jäämistään Mustonen toimi Tampereen yliopistossa sisätautiopin professorina. Hän työskentelee edelleen osa-aikaisesti asiantuntijalääkärinä ja jatkaa aktiivisesti lääketieteellistä tutkimustyötä. Mustoselta on ilmestynyt noin 380 julkaisua, joista suurin osa kansainvälisillä foorumeilla.

PETRI KANGAS

VALTIOTTOMAT VAKOOJAT

84.2

ISBN 978-952-387-077-2

Kirjakauppoihin syyskuussa

Petri

Kangas

Porilainen ylikomisario Petri Kangas työskentelee Lounais-Suomen poliisilaitoksella sektorinjohtajana. Hänellä on poliisin virkatutkinnon lisäksi myös kauppatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot. Kangas on toiminut uransa aikana poliisissa mm. kenttä- ja hälytystehtävissä, huumausainerikostutkinnan tutkinnanjohtajana ja rikostiedustelun tutkinnanjohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt tullirikosten esitutkinta- ja tiedustelutehtävissä.

Valtiottomat vakoojat

Petri Kankaan vakoilutrillerissä Venäjän johto suunnittelee palauttavansa kaikki lähiulkomaat ja entiset neuvostovaltiot Äiti Venäjän yhteyteen –tarvittaessa se tehdään väkisin. Ensin pyhää tavoitetta yritetään kuitenkin toteuttaa erilaisten taivuttelu- ja vaikutusoperaatioiden avulla. Kirjan tapahtumat käynnistyvät operaatiolla Lontoossa, kun Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun SVR:n operaattori, everstiluutnantti Nikita Janajev toimitetaan rekkalastin mukana huomaamattomasti maahan.

Suomalainen rikoskomisario Ville Rush on jo aiemmin saanut maistaa naapuritiedustelun oveluutta. Nyt otetaan uusi erä.

Valtiottomat vakoojat on fiktiivinen jännityskertomus eri valtioiden tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen toiminnasta tässä ajassa. Vakoojien oma etu ja hengissä selviytyminen ajavat usein kaiken muun edelle.

Yöllä, vähän ennen Calais’ta, kuski peruutti yhdistelmän niin, ettei pariovia nähnyt valtatieltä.

”Tätä tulli ei saa avata ennen Lontoota, ellei ole jotain perusteita.”

”Miten sinetin ohi pääsee?”

”Minulla on samoilla tunnuksilla muutama mukana.” Kuski kaivoi sivuleikkurit taskustaan, katkaisi kapean peltisen sinetin ja avasi toisen ovista.

”Nyt nopeasti”, kuski sanoi alkaessaan pilkkoa sinettiä palasiksi.

Petri Kangas on julkaissut aiemmin vakoojatrillerin Harhautus (Atena 2023), jossa kuvataan todenmakuisesti Venäjän tiedustelupalvelun Suomen valtioon kohdistuvaa vaikuttamisoperaatiota. Toisessa trillerissään Valtiottomat vakoojat Kangas jatkaa esikoiskirjansa teemoilla. Mukana on Harhautuksesta tuttu rikoskomisario Ville Rush.

Edellisestä kirjasta sanottua:

Harhautus ei siis ole poliisidekkari, vaan täysverinen vakoojaromaani hieman

John Le Carrén ja hänen manttelinperijänsä Mick Herronin tapaan. – Pertti Avola, Helsingin Sanomat 14.4.2023.

Eriarvoistava katse

– Näkökulmia ihmisryhmien luokitteluun

SEPPO KANGASPUNTA

ERIARVOISTAVA KATSE – NÄKÖKULMIA IHMISRYHMIEN LUOKITTELUUN

30.11

ISBN 978-952-387-074-1 Kirjakauppoihin syyskuussa

Seppo Kangaspunta

Ihmiset ovat historian saatossa luokitelleet paitsi toisensa myös muut kansat, yhteiskunnat ja kulttuurit, eikä pelkästään maailman jäsentämiseksi. Kansalaiskyselyissä eriarvoisuus on yksi pahimmista yhteiskunnan epäkohdista. Ihmiset ovat Suomessakin eriarvoisessa asemassa, vaikka yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat pohjoismaisen yhteiskuntaidean suuria päämääriä. Eriarvoisuutta tuottavat paitsi yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet myös me itse.

Julkisuus purkaa normittavia luokitteluita mutta myös ylläpitää niitä. Päivittäin näemme, miten eri tavoin kansakuntia luokitellaan. Se mitä ja miten kerromme muista, kertoo enemmän meistä itsestämme. Eriarvoisuuden ja luokittelun avain löytyy usein historian jatkumosta. Yhteinen kulttuurinen muisti on käsittämättömän pitkä.

Eriarvoisuuden tutkijan matkassa – historian kummallisuuksista nykypäivän ihmeellisyyksiin – asioita tarkastellaan tietoisesti erilaisten lähestymistapojen ja lähteiden näkökulmista.

Kirjan logiikka noudattaa eriarvoisuuden pitkää tarinaa: naapurin ylenkatse, suomalaisten ylenkatse, sisäinen katse ja kokoava katse.

Suomalainen yhteiskunta elää suuren muutoksen tilassa. Yksi sen näkyvä merkki on eriarvoisuuden lisääntyminen. Sen voi nähdä kansalaiskyselyissä yhteiskunnan merkittävimpänä epäkohtana. Sen voi nähdä yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten itsensä tuottamina jakoina. Sen voi nähdä, jos sen haluaa nähdä. Sille voi jotain myös tehdä, jos sille haluaa jotain tehdä.

Eriarvoistava katse näkyy siinä, miten naapurikansat ovat ylenkatsoneet meitä ja miten me olemme ylenkatsoneet muita. Leimaavin kaikista oli siirtomaasorron ja orjakaupan oikeutukseksi rakennettu rotuajattelu. Rotuja ei ole olemassa, mutta rodullistaminen on yhä arkipäivää. Ihmisiä syrjitään paitsi ihonvärin myös sukupuolen, uskonnon ja monen muun syyn varjolla. Vieraanpelko on meissä syvällä.

Seppo Kangaspunta on nokialainen yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on työskennellyt ennen eläkkeelle jäämistään yliopistonlehtorina ja mediatutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on myös tietokirjailija ja työskennellyt pitkään toimittajana. Kangaspunta on käsitellyt tietokirjoissaan erityisesti mediaan ja yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja.

Seitsemäntoista simpukkaa –

Matkantekoa maailmojen rajoilla

Santiago de Compostelan pyhiinvaelluspolku saa kulkijan ajatukset liikkeeseen. Vierailla poluilla ja kaupungeissa avautuvat uudenlaiset näkökulmat. Vaeltaessa tulee tehneeksi pitkiä matkoja myös mielessään. Taivallus voi muotoutua aikamatkaksi omaan menneisyyteen tai kauemmas, vuosisatojen taakse, yksittäinen havainto kanssakulkijasta pohdinnaksi ihmisyydestä.

Vaellukset ovat kuljettaneet Marjatta Lehtovirtaa ja Juhani Salmea monille poluille, välillä tietoisesti valituille, välillä kuin kohtalon osoittamille. Kirjoittajat kutsuvat lukijan mukaansa, jakavat vaelluksilla saamiaan oivalluksia: mitä tahansa voi tulla vastaan, mitä tahansa voi herätä miettimään, kun kulkee hälyn tuolla puolella vastaanottavaisella mielellä.

”

Käveleminen on hidas etenemismuoto – niin hidas, että mieli ehtii aina edelle.

”

Kärsimys on yllättävä vieras. Ihminen uskoo onnellisen ajan jatkuvan kesäpäivien lailla ikuisesti. Yhtäkkiä simpukassa onkin siru, joka muuttaa elämän ja avaa lupaa kysymättä uuden ikkunan. On sopeuduttava tilanteeseen, jota ei itselleen kysynyt. Äärimmäisenä se merkitsee elämän loppumista.

MARJATTA LEHTOVIRTA JA JUHANI SALMI

SEITSEMÄNTOISTA SIMPUKKAA – MATKANTEKOA

MAAILMOJEN RAJOILLA

46; 17.3

ISBN 978-952-387-078-9

Kirjakauppoihin lokakuussa

Marjatta

Lehtovirta Juhani Salmi

Jyväskylän Säynätsalosta kotoisin oleva Marjatta Lehtovirta on tehnyt elämäntyönsä psykologina ja psykologian opettajana Tampereella. Lehtovirta on kirjoittanut oman alansa oppikirjoja sekä tietokirjan Druidiset sirut – Santiago de Compostela kutsuu (2018). Warelia julkaisi hänen esikoisrunokokoelmansa Kävelen joen väärää puolta vuonna 2021.

Ylitorniolaislähtöinen Juhani Salmi on työskennellyt opettajana, rehtorina ja toimittajana Länsi-Lapissa. Hän on kirjoittanut pohjoissuomalaisiin julkaisuihin lukuisia kolumneja, kirjallisuuskritiikkejä ja artikkeleita.

LIISA NÄSI

LUKKO SULAA – TYÖNOHJAUSTA KIRJAILIJAIDENTITEETTIÄÄN ETSIVÄLLE 86.07; 36.13

ISBN 978-952-387-072-7 Kirjakauppoihin lokakuussa

Lukko sulaa

– Työnohjausta kirjailijaidentiteettiään etsivälle

Lukko sulaa on osoitettu kirjoittajille, jotka etsivät kirjailijaidentiteettiään. Se on työnohjauskirja ihmisille, jotka haluaisivat olla rautaisia tarinankertojia, mutta epäilevät vielä omia kykyjään.

Liisa Näsi rohkaisee kirjoittajia identiteettikamppailuissa ja antaa työnohjauksellisia apuneuvoja, jotta tekeminen ei tukahdu uskonpuutteeseen. Näsi avaa omienkin kokemustensa kautta, miten sitkuttelusta pääsee flowtilaan. Inspiraatiota ei kannata jäädä odottelemaan!

Lukko sulaa kattaa kirjoittamisen vaiheet ensi idusta valmiiksi käsikirjoitukseksi erilaisine työstämisvaiheineen. Mukana on myös tietoa kustannustoimitusprosessista ja kustannustoimittajan kanssa työskentelystä.

Tässä kirjassa myös kymmenen eri tekstilajeja kirjoittavaa kirjailijaa kertoo itse, miksi kirjoittaa. Mukana on konkareita ja esikoiskirjailijoita: Tapani Bagge, Laura Gustafsson, Jari Olavi Hiltunen, Sami Hilvo, Anneli Kanto, Johanna Sinisalo, Emilia Suviala, Mikko Räty, Jarmo Teinilä ja Johanna Venho. Yhteistä heille kaikille on kirjoittamisen palo.

Kaikilla kirjoittajilla on erilaisia lukkoja tekstinsä äärellä. Ne vaikeuttavat tekstin tuottamista ja pahimmillaan jäädyttävät sen kokonaan. Lukkojen lukko liittyy omaan kirjailijaidentiteettiin. Kirjani tarkoituksena on auttaa sulattamaan tuo suurin lukko, tarjota työnohjauksellista lukkosulaa identiteettilukon avaamiseen.

Kirjoittajan taidot paranevat ajan mittaan, kirjoitus kirjoitukselta. Valmiin teoksen eteen hän on vuodattanut hikeä tai kyyneleitä, todennäköisesti molempia. Hän on raastanut hiustukkoja päästään ja kärsinyt toisinaan stressi-ihottumista. Työ on voinut kurittaa mielenterveyttä, rapistaa ihmissuhteita ja fyysistä kuntoa peräpukamien puhkeamisesta puhumattakaan. Lopputulema on helppolukuinen kirjoitus, joka puhuttelee ihmisiä. Se on niin sujuva, että joku sanoo voivansa itse kirjoittaa moista. Siis jos viitsisi.

Liisa Näsi

Liisa Näsi on Helsingissä asuva kirjailija, free lance -kustannustoimittaja ja työnohjaaja-kouluttaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt novellikokoelma Eilispäivä ei kuole (2019), dekkari Kovalla kädellä (2020) sekä novelleja eri antologioissa.

Erkki Vettenniemi

KIRJAILIJAN LATU

Miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio

ERKKI VETTENNIEMI

KIRJAILIJAN LATU

86.2

ISBN 978-952-387-076-5 Kirjakauppoihin lokakuussa

Erkki

Erkki Vettenniemi on Marko Tapion elämään, kirjalliseen tuotantoon ja urheilu-uraan perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja urheiluhistorioitsija. Vuonna 2023 julkaistiin Vettenniemen toimittama teos Peli pakkasen kanssa, joka kokosi yksiin kansiin Marko Tapion hiihtoaiheisia kirjoituksia.

Kirjailijan latu

–

Kirjailija Marko Tapion syntymästä tulee 15. elokuuta 2024 kuluneeksi 100 vuotta. Erkki Vettenniemen teos Kirjailijan latu kattaa nuoren miehen hurjimmat hiihtovuodet ja kypsymisen kirjailijaksi.

Miten hiihtäjä Marko Tapperista tuli kirjailija Marko Tapio

Marko Tapion eli Marko Tapperin (1924–1973) elämää ja tuotantoa on tutkittu jo paljon, mutta vielä on puuttunut tutkimus, jossa polttopisteessä ovat samaan aikaan elämä, teokset ja tulokset. Harvan kirjailijan kohdalla sellainen tutkimus olisi mielekästäkään, mutta Marko Tapion kohdalla on. Hän on ilmeisesti ollut suomalaisista ammattikirjailijoista kaikkien aikojen kovakuntoisin.

Marko Tapper kasvoi urheilusta innostuneessa perheessä. Hän ehti joutua sotaan, ja sieltä palattuaan uurasti uittomiehenä, hiihti kilpaa ja kynäili pöytälaatikkoon. Hiihtäjänä Tapper saavutti useita piirinmestaruuksia ja osallistui suomenmestaruuskisoihin. Seuransa Saarijärven Pullistuksen kirjallisuuskilpailuissa hän ylsi niin ikään palkinnoille ja sai varhaisia novellejaan julki jo 1940-luvun lopulla.

Kirjailijan latu kertoo nuoren Marko Tapperin erityislaatuisen tien ammattikirjailijaksi yksityiskohtaisesti ja eloisasti.

”Kovaan menoon on totuttava ja pystyttävä”, kuuluu miehen yhteenveto talven 1949 taistoista. Ennen kaikkea keskivartalon lihaksia on vankistettava. ”Tasaiset menee tasatyönnöllä, mutta muihin maastoihin soveltuva vaihtelu saatava rytminä alitajuntaan jo ennen suksille nousua.”

Markon toinen intohimo eli kaunokirjallisen tekstin sujuva tuottaminen on asia erikseen – ellei sitten satuta ajattelemaan, että lukemisen ja kirjoittamisen kehittämiseen soveltuvat jossain määrin samat lainalaisuudet kuin hiihtovauhdin lisäämiseen.

”

”Täällä Saarijärvellä on pari veljestä, joiden luulisin omaavan melko lupaavia kirjallisia kykyjä”, Pekka Mattila tiedottaa kesän 1949 tullen Turkuun. ”Vanhempi, Marko Tapper, on viitisen vuotta sitten keskikoulun päättänyt, nykyisin tukinuittohommissa. Nuorempi, Harri Tapper, siirtyi juuri koulumme kahdeksannelle luokalle. Heillä on näkemystä ja tuore omaperäinen tyyli, omalaatuinen kummallakin erikseen.”

Alkuaikojen suodattimet

VESA LAHTI

ALKUAIKOJEN SUODATTIMET 82.2

ISBN 978-952-387-080-2

Kirjakauppoihin marraskuussa

Vesa Lahti

Vesa Lahden runokokoelman mystisessä, omalakisessa maailmassa tarkkaileva ihminen elää samassa syklissä maiseman kanssa.

Oma runouteni on kulkenut pitkän matkan kertovasta tekstistä yhä minimalistisempaan ilmaisuun.

Lahden edellisestä runokokoelmasta sanottua:

Vähäeleinen runokieli luottaa kuvan voimaan, ja nopeus ja välittömyys synnyttävät kiehtovia aistihavaintoja.

– Riikka Palander, Kiiltomato 11.1.2021.

Vesa Lahden hitaasti luettavissa runoissa tuoksuu zeniläinen tunnelma.

– Harri Nordell, Helsingin Sanomat 25.7.2020.

Yksinäisyyden tammipuu keltaisia variksia heijaa

antaa äänen suustaan siriäville

Näen ihmisen heränneen kiiltävän takana verhot vaeltavat

Filosofian tohtori Vesa Lahti on julkaissut aiemmin neljä runokokoelmaa, joista viimeisin, Laulaisit minulle mustakärki, ilmestyi Poesian kustantamana vuonna 2020. Yksi kokoelmista, Valo murtautuu kynnen alta, ilmestyi kreikankielisenä käännöksenä vuonna 2020. Lahden runoja on käännetty myös sloveeniksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi sekä kymrin kieleen (Wales).

Vesa Lahti on myös suomentanut runoja ja kääntänyt Abbie Spallenin näytelmän Pumpgirl Jyväskylän kaupunginteatterin lavalle. Kaj Chydenius teki kolme laulusävellystä Lahden runoihin. Lahti on toiminut Jyväskylässä kirjallisuuden läänintaiteilijana sekä Keski-Suomen Kirjailijat ry:n tuottajana. Hän on Suomen Kirjailijaliiton ja Keski-Suomen Kirjailijoiden jäsen.

AJANKOHTAINEN KIRJA VUONNA 2024!

– Risto Ojanen, Kulttuuritoimitus.fi 10.5.2023

Suhde Anni Blomqvistiin on juuri se, joka on polttopisteessä. Koska on yleisesti tiedossa Blomqvistin kirjoittaneen tunnetuimmassa romaanisarjassaan Myrskyluodon Maijassa suvustaan ja omasta täydestä, mutta murheen sävyttämästä elämästään, romaanin lukeneille ja Åke Lindmanin tv-elokuvan nähneille nousee kirjailijan henkilökuvasta samastuttavasti mieleen Maijan erityisyys. Hans Collianderin teos on puhuttelutavaltaan hyvin intiimi. Hän ikään kuin juttelee Anni Blomqvistin kanssa turvautuen kirjeenvaihtoon ja muuhun yhteydenpitoon. Collianderille Blomqvist oli sijaisvanhempi, keinoemo.

– Eija Komu, Karjalainen 28.5.2023

Kesäpoika perustuu Hans Collianderin muistoihin sekä Annin ja Hansin 25-vuotiseen kirjeenvaihtoon.

HANS COLLIANDER

KESÄPOIKA

– ANNI BLOMQVISTIN LUONA SIMSKÄLASSA

99.1 • 86.2 • ISBN 978-952-387-045-1

Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Myrskyluodon Maija keräsi jättiyleisön keväällä 2024.

Kesäpojan lukijalle uusi Myrskyluoto-elokuva on erityisen antoisa.

Lue juttu Warelian verkkosivuilta warelia.fi tai QR-koodin takaa!

KEVÄÄN 2024 UUDET KIRJAT