VVA RY:N VUOSIKERTOMUS 2020

VUOSIKERTOMUS 2020 Vailla vakinaista asuntoa ry

VUOSIKERTOMUS 2020

www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu

SISÄLLYSLUETTELO 3

VVA RY – STRATEGIAN YTIMESSÄ

4

ESIPUHE – SANNA TIIVOLA

6

VAIKUTTAMISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

10

VIESTINTÄ

14

ASUNNOTTOMIEN YÖ

16

VAPAAEHTOISTYÖ

17

TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOT

19

YHTEISKEHITTÄMISHANKKEET: NEA

20

YHTEISKEHITTÄMISHANKKEET: NUOLI

21

KOKEMA – KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOULUTTAJINA JA MENTOREINA

24

MATALAN KYNNYKSEN TYÖ

25

KALKKERS

Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja 050 407 9703

26

YÖKIITÄJÄ

28

VEPA

Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi

30

ASUMISNEUVOJA

31

MAAHANMUUTTOASIOIDEN ASIANTUNTIJA

32

LIIKKUVA TYÖ JA PALVELUOHJAUS

33

VERTAISTOIMINTA: VARTIOSAARI JA SOLDIS

36

ASUNTO ENSIN – SÄLLIKOTI-YHTEISÖ

38

ASUNTO ENSIN – JUNAILIJANKUJAN ASUMISPALVELUYKSIKKÖ

40

HENKILÖSTÖ

42

VARAINHANKINTA

44

HALLITUS JA JÄSENISTÖ

45

TOIMINNAN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI, TALOUS JA HALLINTO

46

TILINPÄÄTÖS

48

KIITOS TUKIJOILLE

TOIMISTO Opastinsilta 8 B 00520 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 7044310 Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asukki asukki@vvary.fi Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen 044 260 3818 Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäällikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920 Viestintä, varainhankinta, Asukki-lehti Erja Morottaja 044 773 4700 Yökeskus Kalkkers (avoinna talvikauden) Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki 050 443 1065 tai 050 443 1068 VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki 050 443 1065 Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vary.fi Junailijankujan asumisyksikkö Junailijankuja 3, 00520 Helsinki 044 792 4650 Vuosikertomus 2020 Kannen pääkuvassa: Kari Flöjt, Habibe Heidari ja Tiina Aitta matkalla Vartiosaareen.

Pikkukuvssa: Kokema-tiimin Mikko Vehniäinen, Riikka Tuomi ja Jarkka Eronen, Sällikodin asukkaat Teukka ja Esko sekä Heidi Heino Vepasta.

Kuvat: Vva ry:n henkilöstö Grafiikat: Vlada Petrovskaja Taittaja: Jarkko Lavila Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry.

2

VVA RY Vailla vakinaista asuntoa ry vuonna 1986 asunnottomien itsensä perustama kansalaisjärjestö.

Vva ry toimii asunnottomien edunvalvojana eri foorumeilla vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön.

JÄRJESTÖTYÖN tarkoituksena on asunnottomien edunvalvonta, osallisuuden edistäminen ja vaikuttamistyö asunnottomuuden poistamiseksi.

Vva ry:n matalan kynnyksen toiminnan ytimessä on ilman ajanvarausta tapahtuva, myös virka-ajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien konkreettinen auttamis- ja kohtaamistyö.

Lisäksi Vva ry vastaa kahden pitkäaikaisasunnottomille suunnatun asumisyksikön toiminnasta.

Sällikodin ja Junailijankujan yksiköt on suunnattu asunnottomille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa. Molemmissa yksiköissä noudatetaan asunto ensin -periaatetta.

Vva ry järjestää myös erilaisia tilaisuuksia, joista tunnetuimpana Helsingin Asunnottomien yö. Se on osa valtakunnallista Vva ry:n koordinoimaa Asunnottomien yö -kansalaisliikettä.

Olemme aatteellisesti sitoutumaton ja poliittisesti riippumaton yhdistys.

Yhdistyksen toiminnasta vastaa jäsenkokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallitukseen valitaan myös asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Vva ry on SOSTE ry:n, FEANTSA:n, HoPen (Homeless People), Vartiosaariseuran sekä EAPN-finin jäsen.

Vva ry:n strategian ytimessä vuosina 2018–2020 Vva ry: kaiken toiminnan lähtökohtana ovat: Ihmisarvo Luottamus Osallisuus Tasa-arvo – Vva ry: llä on elävä yhteys asunnottomien elämänpiiriin.

– Vva ry on rohkeasti yhteiskunnallinen.

– Asunnottomuus muuttuu - Vva ry muuttuu sen mukana.

– Vva ry:n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa.

– Vertaisuus on vahvuus. Asiantuntemus ja välittäminen vahvistuu, kun työyhteisössä on omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta.

– Ammattilaiset työskentelevät yhdessä vertaisten kanssa.

– Asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet tulevat kuulluiksi ja osallistuvat päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

– Vva ry uudistaa toimintaansa rohkeasti kävijöiden tarpeista käsin ja kohtaa ihmiset ruohonjuuritasolla.

– Aito kohtaaminen ja konkreettinen toiminta auttavat ihmisiä eteenpäin.

– Vva ry muokkaa toimintaansa mahdollisuuksista, ei riskeistä käsin.

Strategian tavoitteet 2018–2020: – Rahoituksen varmistaminen ja varainhankinnan tehostaminen – Kävijöiden tarpeista toimivat tilat ja käytännöt – Yhteiskunnallinen vaikuttaminen – Kohtuuhintaisten asuntojen vaatimus – Asunto ensin -periaatteen säilyttäminen asunnottomuustyössä – Asunnottomien palveluiden toimivuus maakuntauudistuksen yhteydessä – Asuminen on subjektiivinen oikeus – Työyhteisön entistä vahvempi sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin

3

ESIPUHE:

SAIMME viime vuoden lopulla varmistuksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoituksemme jatkumisesta, jotta voimme tehdä työtämme asunnottomuutta kokevien edunvalvojana. Lämmin kiitos siitä.

STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Rahoitusta saavat niin kaltaisemme asunnottomuustoimijat kuin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyö, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointi, erilaiset vammaisjärjestöt, omaishoito, katastrofi- ja kriisityö, ympäristötoimijat, autoilijoiden etujärjestöt tai vaikkapa kalastus- ja metsästysyhdistykset. STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan.

saada selvityksiä, miten rahoja käytetään.

Väärinkäytöksiä valitettavasti liittyy kaikkeen, mihin liittyy ihmisiä. Mikään järjestelmä ei ole aukoton, ja kannattaa muistaa, että kohuotsikoista huolimatta väärinkäytöksiä on kokonaisuudessa vähän ja ne selvitetään.

Järjestöt tarvitsisivat enemmän itsenäistä liikkumavaraa rahojen kohdentamisesta ja enemmän pelivaraa spontaanimpaan toimintaan. Järjestöt tuntevat kohderyhmänsä ja toimintakenttänsä ja järjestöjen työntekijöillä on vuosikym-

menten aikana kertynyttä ruohonjuuritason asiantuntemusta. Toisaalta STEA avustaa yli 1700 kohdetta, joten yhdenmukainen hakemus- ja raportointikäytäntö helpottaa prosesseja heidän näkökulmastaan.

Paremman maailman puolesta Olisi hienoa, jos yhteiskunta pystyisi huolehtimaan kaikista kansalaisistaan niin, ettei kolmannen sektorin toimijoita tarvittaisi. Yhteiskunta toimisi niin, ettei kukaan

STEA-avustetun toiminnan strategisina tavoitteina ovat: • vähentää eriarvoisuutta ja lisätä yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta elämäntilanne ja tausta huomioiden • vahvistaa yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä lisätä erilaisten ihmisten kohtaamista ja ymmärrystä • vahvistaa ihmisten voimavaroja ja auttaa pitämään huolta itsestä, toisista ja ympäristöstä

Vastuullisuutta ja valvontaa STEA-rahoitusta kohtaan on esitetty kovaa kritiikkiä. Veikkauksen rahapelimonopoli ja peliongelmaisilta kerätyt varat koetaan ongelmallisina. Varsinkin Veikkauksen markkinointia vaaditaan toimimaan vastuullisemmin. Vasta-argumenttina sanotaan puolestaan, että Veikkausta on valtionyhtiönä helpompi valvoa eikä monopolin kaataminen auttaisi peliongelmaisia, koska markkinoille tulisi kansainvälisiä pelitoimijoita, ja rahat valuisivat ulkomaille. Niiden valvonta olisi vaikeaa ja monien pelifirmojen taustalla voi olla monimutkaisia omistajavyyhtejä, joiden tarkoitusperistä ei kukaan tiedä mitään.

Ei nykyinen rahoituskäytäntö ole järjestöillekään täysin mutkatonta. Pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa on haasteellista toteuttaa, kun on jatkuva epävarmuus rahoituksesta ja ollaan riippuvaisia yksittäisistä rahoittajatahoista. Lisäksi rahoitusten hakeminen ja raportointi ovat byrokraattisia. Kaikki toimijat mitataan ja pisteytetään samanlaisella sabluunalla. Esimerkiksi toiminnasta palautteen saaminen yhteiskunnan syrjäyttämältä pitkäaikaisasunnottomalta on täysin erilaista kuin vaikkapa lasten kuorotoimintaan osallistuvalta vanhemmalta. Toimintoja kuvaavat merkkimäärät ovat samat yhtä toimintamuotoa pyörittävälle ja vaikkapa kuutta erilaista palvelua tarjoavalle. Valvonta ja raportointi kuuluvat tietysti asiaan ja rahoittajan täytyy

4

jäisi asunnottomaksi tai olisi koulukiusattu.

Kukaan ei jäisi väliinputoajaksi tai syrjäytyneeksi. Kaikki ihmisryhmät olisivat palveluiden puolesta yhdenvertaisessa asemassa jne. Mutta niin kauan, kun täydellistä yhteiskuntaa ei ole, järjestöjen tekemää työtä tarvitaan.

Rahasta puhuminen ei sovi maailmanparantamisretoriikkaan, mutta järjestöt tarvitsevat rahaa, jotta ne pystyvät toimimaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja tarjoamaan ratkaisuja, joita ei välttämättä löydy suoraan politiikan

tai bisnesmaailman puolelta. Järjestöjen rahoitus on turvattava, jotta kansalaisyhteiskunnan toimivuus säilyy.

Valtio + järjestöt + hyväntekeväisyys = X Hallitus päätti viime syksynä budjettiriihessään, että se kompensoi järjestöille, yhteisöille ja säätiöille Veikkauksen tuottojen vähenemisen tämän vuoden osalta täysimääräisesti. Kompensointia jatketaan vuoden 2021 jälkeenkin, mutta jatkossa sitä ei tehdä täysimääräisesti. Myös arpajaislakia ryhdytään uudistamaan ja tarkoituksena on saada lakiesitys eduskuntaan 2021 kesäkuuhun mennessä.

Hallituksen asettama työryhmä kartoitti vaihtoehtoja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen. SOSTE esitti, että valmistelua jatkettaisiin mallilla, jossa veikkausvoittovaroin rahoitettaisiin jatkossa alkuperäisen ajatuksen mukaisesti kansalaisyhteiskuntaa ja budjettirahoitukseen siirrettäisiin tehtäviä, jotka ovat pääasiassa julkisen vallan vastuulla.

Järjestöjen olisi nyt yksissä tuumin varmistettava, etteivät esimerkiksi toimijat, jotka tarjoavat jollekin erityisryhmälle palveluja ja tekevät yhdenvertaisuuden toteutumisen valvontatyötä jäisi eri rahoitusmallien byrokraattiseen loukkuun. Myös vähäisten rahojensa kanssa kamppailevien kuntien tai valtion olisi sitoutettava ottamaan vastuuta ja varaamaan riittävästi resursseja sekä hankkimaan tietotaitoa tehtävien hoitamiseen. Nykyään kunnilta ei ole enää vaadittu edes aiesopimuksia esimerkiksi asunnottomien palveluiden järjestämiseksi.

Vaarana myös on, että heikoimmassa

yhteiskunnallisessa asemassa olevien auttaminen jäisi hyväntekeväisyyslahjoitusten varaan. Lahjoitukset ovat tietysti järjestöille tärkeä lisä, mutta hyväntekeväisyydessä on riskinsä. Omaatuntoa kenties kirkastetaan ja eettisyyttä koetellaan. Heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista saattaa tulla joillekin hyvän tekemisen kohteita eikä heitä ajatella sen syvällisemmin ihmisinä, joiden kohdalla ei toteudu yhdenvertaisuus eivätkä perusoikeudet. Lahjoittajien arvottamat söpöt ja mediaseksikkäät kohteet pärjäisivät todennäköisesti parhaiten näissä hyväntekeväisyyskisoissa, ja toimijoidenkin keskuudessa saattaisi kasvaa houkutus populistiseen revittelyyn.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on perustunut tasapuolisuuteen ja se ajattelu on juurtunut syvälle ihmisiin. Kaikista pitää pitää huolta, olipa heidän taustansa mikä tahansa. Mutta maailma, asenteet ja arvot muuttuvat. Pikavoittoajattelu voi vallata alaa myös toimijoiden keskuudessa. Järjestöjen tekemän työn pitäisi perustua pitkään ja oikeanlaiseen asiantuntemukseen eikä liiketoimintaan. Väärillä toimilla ihmiset voivat päätyä pyörimään pelinappuloina, kun rahoittajiin pyritään tekemään vaikutusta mahdollisimman korskeilla luvuilla ja suoritteilla. Määrä voi alkaa korvata laatua, eikä avun ja tuen tarpeessa oleva ihminen olekaan enää toiminnan keskiössä.

tomuusuhan alla olevien ihmisten suoraa kohtaamistyötä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja kokemustaustaiset vertaiset selvittävät heidän elämäntilanteitaan sekä neuvovat ja ohjaavat ihmisiä asioinnissa ja palveluissa ja etsivät sopivia asumisratkaisuja.

Vva ry:llä kaiken toiminnan tavoitteena on, että jokaiselle järjestyy ihmisarvoinen asumispaikka kohtuullisessa ajassa. Kunnes

Sukkia, soppaa ja seteleitä!

Vva ry tarvitsee rahoituksen, jotta se voi tehdä asunnottomien edunvalvontatyötä ja asunnottomuutta kokevien ja asunnot-

5

sopiva asumisratkaisu löytyy, pidämme huolen, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä ilman turvaa, tilapäistä suojaa, ruokaa, vaatetta ja ensiapua. Asunnon ohella myös ne kuuluvat ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen alle ja näin ollen ihmisten perusoikeuksiin.

Sanna Tiivola (edit Erja Morottaja)

AMISTYÖTÄ TT U IK VA – S EU IK O IS M IH N O ASUNTO JA EDUNVALVONTAA Järjestötyö 2020 JO tammikuussa oli selvää, että keväästä tulee kiireinen vierailujen ja järjestöesittelyjen suhteen. Pelkästään maaliskuulle oli sovittu neljä ulkomaisten ryhmien vierailua, minkä lisäksi järjestösuunnittelija ja tiedottaja saivat useita haastattelupyyntöjä medialta niin Suomesta kuin ulkomailta.

Tiimissä käytiin keskustelua siitä, kuinka paljon vierailijoita järjestö pystyy ottamaan vastaan niin ettei se vaaranna perustyötä.

Tammikuussa toiminnanjohtaja, järjestösuunnittelija ja Kokema-toiminnan työntekijöitä vieraili kutsusta Tampereella.

Vierailun aikana konsultoitiin kulttuuripääkaupunkihankkeen työntekijää vaikeassa elämäntilanteessa olevien ryhmien kuule-

misesta ja osallistamisesta osana hanketta.

Tiimi vieraili kumppanuustalo Arttelissa sekä matalan kynnyksen toimipaikoissa Tampereella ja auttoi näin hanketyöntekijää luomaan verkostoja. Kumppanuustalo Arttelista saatiin myös inspiraatiota järjestön uusien tilojen ja toimintojen suunnitteluun.

Viestinnän asiantuntija ja järjestö-

Jarkka Eronen palkittiin Y-päivillä Vuoden yhteistyökumppanina.

Valli ry:n Nuutin-päivässä kohdattiin mm. Tarja Halonen.

Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo tutustui Vepan toimintaan.

Menestyvät järjestöt -tapahtumassa keskityttiin viestintään, vapaaehtoistoimintaan ja verkostoitumiseen.

Pormestari Jan Vapaavuoren Hakaniemi-Sörnäinen -asukasillassa Vva ry nosti esille, että kaupunki kuuluu kaikille, myös asunnottomuutta kokeville.

suunnittelija osallistuivat Menestyvät järjestöt -tapahtumaan kuulemaan muun muassa 2020-luvun haasteista viestinnän vaikuttavuudesta.

Viestinnän asiantuntija osallistui tammikuun lopussa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren järjestämään asukasiltaan ja nosti esille asunnottomuutta kokevien oikeuden elää ja näkyä kaupunkikuvassa.

Vva ry kävi konsultoimassa kulttuuripääkaupunkihenkkeen hakua Tampereella.

6

Toiminnanjohtaja ja Kokema-tiimin työntekijää kuvattiin Lotto-arvonnan inserttiin, joka lähetettiin 22.2 Lotto-arvonnan yhteydessä. Vva ry:tä esiteltiin Veikkauksen edunsaajana koskien Vartiosaarta.

Suunnitelmat muuttuivat radikaalisti koronatilanteen vuoksi maaliskuussa, ja viimeisetkin vierailut peruuntuivat, kun hallitus julisti valmiuslain käyttöönoton ja poikkeustilan.

Järjestö sai pitkään kaipaamansa uudet tilat vuokralle Helsinki Missiolta Hämeentien ja Kinaporinkadun kulmasta.

Muutto tapahtui maaliskuussa 2020 ja vei remontteineen aikaa. Uudet tilat olisivat mahdollistaneet monenlaisen yhteistyön ja toiminnan laajentamisen (järjestöesittelyt, tutustumiskäynnit yms.), mutta vieraita ei voitu koronan vuoksi vastaanottaa. Joulukuussa 2020 vuokrasopimus yllättäen irtisanottiin ja vuosi päättyi epätietoisuuden merkeissä uusien toimitilojen suhteen.

Vaikuttamistyö 2020 Vva ry on ainoa asunnottomien edunvalvontajärjestö Suomessa. Järjestö on ollut toiminnassa 35 vuotta. Toiminta on tunnettua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Asiantuntijajärjestön asema toi paljon yhteistyö- ja vierailupyyntöjä myös ulkomailta. Median edustajat pyysivät taustatietoja tehdessään juttuja koronan vaikutuksista asunnottomiin, asunnottomuudesta yleensä tai muista alan toimijoista. Järjestöllä on suora yhteys asunnottomuutta kokevien elämänpiiriin, ja sieltä nousseisiin viesteihin ja tarpeisiin reagoidaan nopeasti.

Koronarajoitusten vuoksi kontakteja vältettiin ja jouduttiin paljon perumaan niin kansallisia ja kansainvälisiä vaikuttamis- ja verkostoitumistilaisuuksia ja vierailuja eikä esimerkiksi oppilaitosyhteistyötä ei voitu toteuttaa halutussa määrin/mittakaavassa.

Asunnottomien yön ohella vuoden 2020 aikana tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä sekä vaikuttamalla verkostoissa että ottamalla kantaa erityisesti koronapandemian vaikutuksista asunnottomuutta kokeviin ja vaadittiin päättäjiltä nopeita toimenpiteitä, kun kokoontumisrajoitukset otettiin käyttöön.

Vva ry toi esille pitkin talvea ja kevättä eri kanavien kautta, ettei järjestöjen pidä sulkea palveluitaan asunnottomilta vaan turvallisuustoimet on otettava tehokkaasti käyttöön niin työntekijöiden kuin kävijöiden osalta niin kutsutuissa matalan kynnyksen palveluissa. Järjestö toi myös esille, etteivät kokoontumisrajoitukset voi koskea suoraan kadulla asuvia, ellei julkinen valta osoita kaikille kansalaisille paikkaa, minne asettua.

Vuoden alussa Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Veronika Honkasalo pyysi sosiaalisessa mediassa ehdotuksia, missä hän voisi vierailla eduskunnan istuntotauon aikana. Vva ry:n maahanmuuttoasioiden asiantuntijan sijainen, tiedottaja ja muutama Honkasalon someseuraaja ehdottivat Vva ry:tä, jossa Honkasalo kävi tammikuussa tutustuen järjestötyön lisäksi päiväkeskus Vepan toimintaan.

Järjestötiimistä ja Kokematiimistä vierailtiin Tampereella 31.1. konsultoimassa Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeen

hakua asunnottomien ja päihteitä käyttävien osallistumismahdollisuuksista ajatuksella ”Kultturia kaikille!”.

Koronapandemian puhkeaminen pani suunnitelmia uusiksi.

Maaliskuun toisella viikolla järjestö alkoi tiedustella kaupungilta toimintaohjeita asunnottomien henkilöiden koronavirustapausten varalle. Järjestön matalan kynnyksen kohtaamistyössä tehtyjen havaintojen perusteella Vva ry ilmaisi huolensa toimenpiteiden riittämättömyydestä.

Asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö FEANTSA julkaisi suositukset koronapandemian ajaksi asunnottomuustoimijoille Euroopassa. Vva ry julkaisi kannanoton sosiaalisen median kanavillaan ja kansanedustaja Pia Lohikoski teki suositusten pohjalta kyselyn hallitukselle kirjallisen kyselyn koronatoimien riittävyydestä.

Vva ry itse teki kaksi kannaottoa ja ilmaisi huolensa koronatilanteesta asunnottomien keskuudessa maaliskuussa. Vva ry:tä haastateltiin laajasti mediaan koko kevään.

Helsingin kaupunki kutsui Vva ry:n yhtenä toimijana Helsingin kaupungin koronaseurantaryhmään, jossa se kartoitti viikoittain toimijoiden kokemusta ja tietoja kentältä. Tietoja käytettiin päätösten tukena koronatilanteen parantamiseksi asunnottomuuskentällä Helsingissä.

Vva ry antoi eduskunnalle lausunnon koskien erityisryhmien asumista ja asuntomarkkinoita. Vva ry toi esiin, että pk-seudun korkea vuokrataso johtuu pitkäaikaisesta riittämättömästä kaavoituksesta ja rakentamisesta, ei sote-palveluiden saatavuudesta tai palvelu- ja tukijärjestelmästä. Vva ry otti kantaa, että hallituskauden ylittävää asunnottomuusohjelmatyötä on jatkettava Ympäristöministeriön vahvemmassa ohjauksessa.

Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyn yhteistyön ja vaikuttamis- ja edunvalvontatyön sekä työryhmätyöskentelyn avulla asunnottomuusluvut laskivat edelleen.

Ihmisten asenteissa näkyi muutosta ja monen auttamishalu heräsi Vva ry:n tiedotettua aktiivisesti asunnottomien vaikeasta tilanteesta. Havaittavissa oli myös kansa-

7

laisten taholta nimby-ilmiön vastustamista, kun vuoden lopussa järjestö kertoi toimitilojen vuokrasopimuksen yllättävästä päättymisestä.

Elokuussa Vva ry otti kantaa Naistenkartanon ja Maria Akatemia:n kanssa SOTE-järjestöjen avustusten leikkaamisesta, joka iskisi kipeästi ennaltaehkäisevään ja elvyttävään työhön.

Syyskuussa Vva ry oli mukana 24 suomalaisen kansalaisjärjestön kanssa laaditussa yhteisessä varjoraportissa, joka julkistettiin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle.

Ihmisoikeusliiton koordinoima raportti sisälsi tietoja, kuinka monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta.

Vva ry: toiminnanjohtaja kutsuttiin pitämään webinaari FEANTSA:n tutkimusviikolla lokakuussa koronan vaikutuksista Suomessa asunnottomien tilanteeseen. Toiminnanjohtajaa haastateltiin myös hallituksen jäsenen ominaisuudessa FEANTSA:n kehittämisehdotuksista ja toiminnan arvioinnista.

• Toiminnanjohtaja kutsuttiin mukaan keskustelemaan Vastaisku Syrjäyty-

miselle ry:n Asunnottomien yön Etkot tapahtumaan Paasitorniin. Paikalla oli lisäksi Helsingin kaupungin päihde- ja psykiatriapäällikkö Mikko Tamminen, Ilkka Taipale, professori Heikki Hiilamo sekä elinkautisvanki Late Johansson sekä yhdistyksen henkilöt Petri Viglione ja Jukka Järvinen.

• Matalan kynnyksen ja asumispalvelujen esimies osallistui Y-säätiön yhteistyössä Aran ja Turun kaupungin kanssa järjestämään Asunnottomuusseminaariin.

• Asunnottomien yö 2020 järjestettiin striimattuna tapahtumana Kansallismuseolta. Yhdistyksen työntekijöitä haastateltiin useisiin medioihin tapahtuman aikoihin.

• Toiminnanjohtaja osallistui Sosten valtuuston syysvuosikokoukseen lokakuussa sekä kaksivuotisen mandaatin päättäneeseen yhteiseen illalliseen.

• Kuntien kehittämisrahaa STM:ltä saaneet kunnat ovat perustaneet niin kutsutun operatiivisen ryhmän kuntien ja järjestöjen toimijoista. Ryhmän vetäjänä on erityisasiantuntija Peter Fredriksson. Ryhmä kokoontui lokakuun lopussa ja kävi läpi muun muassa Kriminaalihuollon asiakkaisiin liittyviä toimenpiteitä.

YHTEISTYÖOHJELMA asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä Ympäristöministeriö asetti johtoryhmän yhteistyöohjelmaan asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä 1.1.2020–31.12.2022. Yhteistyöohjelma käynnistettiin keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa asunnottomille pääkaupunki seudulla ja muissa kasvukeskuksissa sekä vahvistaa kuntien asunnottomuustyötä. Lisäksi parannetaan asumisneuvonnan saatavuutta ja vakiinnutetaan toimijoiden yhteistyö. Ohjelmaan kutsutaan mukaan kunnat, joissa oli eniten asunnottomia.

Johtoryhmän tavoitteena on edistää yhteistyöohjelman asunnot-

Pääministeri Sanna Marin kertoi poikkeusoloista 16.3.

Suomi siirtyi korona-aikaan.

tomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä toteuttamista ja toimia ohjelmanyhteistyöfoorumina.

Vva ry:n toiminnanjohtaja valittiin johtoryhmään. Ensimmäinen kokous pidettiin tammikuun lopussa, josta Vva ry:ltä osallistui kokemusasiantuntija. Vuoden aikana kokouksia järjestettiin neljä. Käsittelyissä oli mm. Helsingin ja Turun ohjelmat sekä valtionavustushaun ehdot ja käytiin läpi kuntien tilanteita.

Asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmisteleva työryhmä Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan asumisneuvonnan lakisääteistämistä ajalle 18.3.2020–31.12.2020.

Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi kiinnittää erityistä huomiota asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, painopistealueena nuoret ja maahanmuuttajat. Asumisneuvonnasta tehdään lakisääteistä sen saatavuuden parantamiseksi ja siihen osoitetaan riittävät resurssit. Asumisneuvonnan riittävyys turvataan yhdessä kuntien kanssa ja asumisneuvontaan on

oltava tarjolla asumismuodostariippumatta.

Yhteistyöohjelma käynnistyi tammikuussa. Työryhmän tehtävänä on valmistella asumisneuvonnan lakisääteistämistä koskevat ehdotukset huomioiden lakisääteistämisen asumispoliittiset ja muut mahdolliset tavoitteet. Työryhmä tekee ehdotuksen siitä, miten asumisneuvonnan lakisääteisyys on tarkoituksen mukaista toteuttaa. Työryhmä kuulee työnsä aikana laajasti alan asiantuntijoita sekä sidosryhmiä.

Vva ry:n matalan kynnyksen esimies ja asumispalvelupäällikkö valittiin ryhmään. Asumisneuvontaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuun lopussa. Vuoden aikana kokoontumisissa muun muassa arvioitiin nykytilaa sekä käytiin läpi lakisääteistämisen tavoitteet ja koronan vaikutukset asumisneuvontaan. Järjestöt myös kertoivat STEAN edustajalle näkemyksiään asumisneuvonnasta ja rahoituskanavista.

lituksen kokoukseen Bukarestissa Juha Kaakisen sijaisena helmikuun alussa ja Erasmus Woman and Homelessness Erasmus+ -hankkeen hallintotapaamiseen tammikuun lopussa Budapestissä, jossa suunniteltiin kampanjaa naisten päiväksi ja perehdyttiin yhteiskunnallisen elokuvan vaikuttamiskeinoihin.

Kesäkuussa toiminnanjohtaja valittiin Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA:n hallitukseen kaudelle 2020–2022.

Toiminnanjohtaja osallistui etäyhteydellä kattojärjestö FEANTSA:n hallituksen kokouksiin lokakuussa sekä joulukuussa.

Kokouksissa käsiteltiin mm. asunnottomien

koronarokotuksia sekä uutta Social Platform

-verkostoa. Osallisuusklusterin tapaaminen pidettiin joulukuussa etäyhteydellä.

Ohjausryhmät ja hallitukset Asumisneuvoja sekä maahanmuuttoasioiden asiantuntija osallistuivat Hard Luck -hankkeen ohjausryhmän tapaamisiin ympäri vuoden ja Kokema-tiimin esimies kutsuttiin Suoja-Pirtti ry:n Korttelikaverit-hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Matalan kynnyksen esimies toimi NUOLI-hankkeen ohjausryhmässä. Toiminnanjohtaja osallistui Helsingin kaupungin asunnottomuustyöryhmän sekä Hima&Strada -hankkeen ohjausryhmään.

Kansainvälinen edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta Toiminnanjohtaja osallistui FEANTSA:n hal-

Sanna Tiivola oli Sininauhan Sinipiuhalähetyksen vieraana keskustelemassa asunnottomuuden ilmiöistä, asunnonjaon reiluudesta ja Ihmisoikeusnäkökulmasta.

Sanna Tiivola muistutti Asunnottomien yössä, että erityisryhmiä edustavien toimijoiden asumisneuvonta on turvattava.

Vva ry oli mukana #suojaton2020 -kampanjassa.

8

Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola valittiin FEANTSA:n hallitukseen.

Toiminnanjohtaja osallistui FEANTSA:n hallituksen kokoukseen Bukarestissa.

9

VIESTINTÄ Viestintä painottui vuonna 2020 koronakriisin ympärille: vaikuttamis- ja edunvalvontakärjellä päättäjille ja yleisölle sekä asunnottomuutta kokeville palveluiden saamisesta. Sosiaalisen median kanavat (FB, IG, Twitter, YouTube) toimivat ensisijaisina jakelualustoina tavoittavuutensa vuoksi järjestön verkkosivun ja uutiskirjeen lisäksi. Lehdistötiedotteita ja kannanottoja lähetettiin valtakunnallisen tiedotejakelu Meltwaterin kautta. Järjestön asiantuntijuus ja aktiivisuus näkyi mediaosumien määrässä. Järjestön ulkoisessa viestinnässä käytettiin edelleen painotuotteita kuten järjestön omaa Asukki-lehteä ja esitteitä, jotta viestintä tavoittaa myös digitaalisten palveluiden ulkopuolella olevat.

Toiminnalle ja sen tuloksille saatiin näkyvyyttä aktiivisella mediayhteistyöllä (radio, tv, lehdistö) sekä hyödynnettiin Asunnottomien yö -tapahtuman tarjoamia mahdollisuuksia nostamalla esiin järjestöjen tekemän asumisneuvonnan merkitys.

VUODEN aikana järjestö lähetti kuusi kannanottoa, kahdeksan tiedotetta, kaksi lausuntoa ja neljä uutiskirjettä, joilla tiedotettiin järjestön toiminnasta ja otettiin kantaa. Viestinnällä tiedotettiin asunnottomuutta kokevia järjestön toimipisteissä ja omilla viestintäkanavilla ajantasaisesta tilanteesta ja palveluista. Esitteitä ja ohjeistuksia jaettiin kävijöille.

Kannanotoissa nostettiin esiin asunnottomien vaikea tilanne pandemian keskellä ja vaadittiin päättäjiltä toimia. Vva ry antoi eduskunnalle lausunnon koskien erityisryhmien asumista. Järjestölähtöisen asumisneuvonnan tärkeys tuotiin esiin viestinnässä ja Asunnottomien yössä.

Tammi- ja helmikuun aikana viestinnän opiskelija toteutti varainkeruu- ja viestintäkampanjan opinnäytetyönä. Hän tutki sissimarkkinointitempauksen tehokkuutta tavoittaa ihmisiä call to action -tyylillä.

Koti ei missään -kampanja tapahtui ystävänpäivänä.

Järjestön blogialusta otettiin taas aktiivisemmin käyttöön. Toiminnanjohtaja kirjoitti toukokuussa:nyt on aika arvostaa järjestöjen tekemää työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö avasi erityisen koronahaun järjestöille akuutin tilanteen ratkaisemiseksi ja toiminnanjohtaja ilmaisi, että järjestöt tarvitsevat rahaa akuuttiin tilanteeseen eli kohderyhmänsä erityisiin tarpeisiin.

Kesällä viestinnän asiantuntija avusti asumisneuvojaa blogikirjoituksessa Yrit- koronapandemian vaikutuksista asunnottäjät ja matalapalkkaiset työssäkävijät tomuuden kasvuun ja uuden asunnottouutena asunnottomuusryhmänä. Helsingin muusryhmän syntymiseen.

Sanomat teki sen pohjalta artikkelin Viestinnän asiantuntija osallistui Asun-

Australialainen tv-ryhmä teki juttua asunto ensin -mallista.

nottomien yön Helsingin tapahtuman sisältösuunnitteluun ja vastasi tapahtuman viestinnästä sekä vastasi Asunnottomien yö -teemaisen lahjoitusvaatetehtävän toteutumisesta Nelosella esitettävässä tosi-tv-ohjelmassa Big Brother. Tapahtuma ja järjestö saivat näkyvyyttä aivan uudenlaisessa kohderyhmässä, ja viestinnän asiantuntija osallistui aktiivisesti ohjelman tiimoilta käytyyn somekeskusteluun tuoden esille faktatietoa asunnottomuuteen liittyen. Viikkotehtävän päätteeksi ohjelmassa käytetyt Samsungin kuivausrummut lahjoitettiin järjestön päiväkeskukseen.

Sillanrakentajat-verkosto perusti viestintäryhmän, johon järjestön viestinnän asiantuntija osallistui. Loppuvuonna ryhmä kokoontui Teamsin kautta ja suunnitteli kuntavaaleihin liittyvää viestintää ja toimenpiteitä.

Joulukuun puolessa välissä järjestön toimitilat Hämeenkatu 64/Kinaporin-

10

katu 11:ssa yllättäen irtisanottiin. Asiasta julkaistiin tiedote omilla nettisivuilla, tiedotejakelun kautta sekä sosiaalisen median kanavilla. ”Asunnottomien järjestö jätettiin kodittomaksi joulun alla” sai hyvin näkyvyyttä mm. Helsingin Sanomien ja Helsingin Uutisisten jutuilla ja poiki yhteydenoton uusien tilojen tarjoajilta.

Järjestön työntekijöitä, asukkaita ja kävijöitä haastateltiin useissa medioissa, sekä Suomessa että ulkomailla.

Erityisesti matalan kynnyksen palvelujen esimiestä haastateltiin usein Ylen ja MTV3:n Uutiisiin ja aamulähetyksiin sekä sanomalehtiin asunnottomuutta kokevien tilanteesta koronakriisissä. Kokema-tiimiläisiä oli vuoden mittaan useamassa haastattelussa eri medioissa ja jakelualustoilla.

Asunnottomien yö -tapahtuman alla Ylen toimittaja vieraili Vepassa ja MTV3:n Uutiset haastatteli matalan kynnyksen palveluiden esimiestä. Lisäksi Iltalehden

toimittaja teki jutun Vepan kävijöistä ja Iso Numero jututti asumisneuvojaa ja maahanmuuttoasioiden asiantuntijaa.

Kansainvälisistä medioista mainittakoon asunto ensin -mallista juttuja tehneet kuvausryhmät: Euronews vieraili Sällikodissa, saksalainen ADR-kanava jututti Junailijankujan asukasta ja australialainen tv-kanava haastatteli toiminnanjohtajaa ja Kokema-tiimin työntekijää.

Osa suunniteltuja viestinnän toimintoja (mm. YouTube-kanavan ja Asukki-lehden uudet sisällöt vapaaehtoisten ja asunnottomuutta kokeneiden kanssa) peruuntui koronan takia.

Koko henkilöstön sisäistä ja eri yksiköiden välistä epävirallisempaa arjen viestintää varten perustettiin suljettu Facebook-ryhmä. Ryhmään liittyminen on vapaaehtoista ja sitä ei käytetä esimerkiksi kävijätietojen käsittelyyn.

Järjestön kannanotot 2020 – Vva ry:n kannanotto: Asunnottomuus vähenee – katujen todellisuus on rankempaa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n Asunnottomat 2019 -tilastoon liittyen (18.2.2020) – Vailla vakinaista asuntoa ry ilmaisee huolensa asunnottomien suojasta koronatilanteessa Järjestö vaati kaupungilta vastauksia, missä asunnoton voi viettää aikaansa, missä hän voi sairastaa, kuinka hoito toteutetaan tai minne mennä toipumaan, kun ei ole kotia? (17.3.2020) – Koronavirustilanteessa asunnottomille suunnatut toimenpiteet riittämättömiä Kannanotossa järjestö vetosi päättäjiin, että suunnitellut toimenpiteen ovat riittämättömiä. Julkiset tilat ja muiden toimijoiden palvelut oli suljettu. Ainoastaan järjestön päiväkeskus ja yökeskus olivat asunnottomille auki ja tilanne näyttäytyi järjestön matalan kynnyksen työntekijöille kaikessa karuudessaan.

(19.3.2020) – Asunnottomuustoimijoiden suosituksia koronavirus­tilanteessa – Vailla vakinaista asuntoa ry vetoaa päättäjiin toimenpiteiden lisäämisestä Eurooppalainen asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA on koostanut asunnottomien kanssa työskentelevien huolia, kokemuksia ja suosituksia koronavirusaikaisista palveluista. Järjestö vetosi päättäjiin, että nämä otettaisiin mahdollisimman pian käytäntöön myös Suomessa. (22.3.2020) – Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja asunnottomuus linkittyvät usein yhteen Kannanotossa nostettiin järjestön maahanmuuttoasioiden asiantuntijan havaintoja työhyväksikäyttöön liittyen.

(10.7.2020) – Asumisneuvontaa on järjestettävä kaikille sitä tarvitseville: Erityisryhmiin ja väliinputoajiin keskittyvien järjestöjen tarjoamat palvelut on turvattava

11

Big Brother -ohjelman viikkotehtävässä käsiteltiin tuhat kiloa Emmyn lahjoitusvaatetta Asunnottomien yö -tapahtumaan.

12

Asunnottomien yöhön liittyvässä kannanotossa ilmaistiin huoli, että kuntien järjestämässä asumisneuvonnassa erityisryhmät eivät saa tarpeeksi kattavaa apua tilanteisiinsa ja ihmisiä jää kokonaan tuen ja avun ulkopuolelle.

(15.10.2020)

Järjestön saamat mediaosumat 2020: Mediaosumat 140 57 eri mediassa.

Media­näkyvyyden potentiaalinen tavoittavuus (katselu- ja kuuntelukerrat, lehtien levikit, nettijulkaisujen avauskerrat, streamien katsojat) oli arviolta 340 165 30, lähteinä Meltwater, Finnpanel, Kansallinen Mediatutkimus.

Some-osumat 7 688 -> tavoittavuus yhteensä 21 746 556 AVE (mainosarvo) 3 146 527 € www.vvary.fi kävijätiedot Käyttäjät: 59 608 Istunnot: 75 936 Sivujen katselut: 127 531 Istunnon keskimääräinen kesto: 01:17 min Käydyimmät sivut 1. aloitussivu 2. lahjoita 3. asunnottomuus 4. jos-jäät-asunnottomaksi 5. yhteystiedot 6. matalan-kynnyksen-palvelut 7. nälkäisen-opas 8. asumispalvelut 9. yökeskus-kalkers 10. asunnottomien-järjestö-jätettiinkodittomaksi

SOMESEURAAJAT: Ihmiset seurasivat aktiivisesti järjestön viestintää somessa: Facebookissa Vva ry:n sivujen seuraajia oli 7063 (+1098/2019), Twitterissä 1685 (+226/2019) ja Instagramissa 2602 (+1343/2019).

Asukki-lehti Asukki-lehti toimi asunnottomuutta kokeneiden äänitorvena. Lehti jaettiin jäsenille ja lehden tilaajille, lisäksi sitä jaettiin asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, asuntopolitiikan päättäjille sekä tiedotusvälineille.

Lehden painos oli 1000–2500 kpl ja se ilmestyi kolme kertaa vuonna 2020.

Vuoden ensimmäistä Asukki-lehteä alettiin työstää helmikuussa. Ensimmäisen numeron tarkoituksena oli juhlistaa järjestön uusiin tiloihin muuttamista.

Koronan puhkeaminen toi sisältösuunnitelmiin rajuja muutoksia. Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyi toukokuussa. Asukkilehden toinen numero ilmestyi joulukuun alussa. Numerossa käsiteltiin laajasti muun muassa Asunnottomien yötä. Vuoden lopulla julkaistiin vielä Asukin erikoisnumero 3-4, jossa järjestön työntekijät, hallituksen jäsenet, kävijät, vertaiset, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit ja lahjoittajat esittäytyivät omin sanoin. Yhdistävänä teemana kaikille tarinoille oli järjestön joulukampanja ”Mun toiveeni on”.

Asukki-lehtien tekoon osallistui joukko vapaaehtoisia, asunnottomuutta kokevia ja kokeneita, asunnottomuudesta kiinnostuneita sekä järjestön työntekijöitä.

13

ASUNNOTTOMIEN YÖ 17.10.

VUODESTA alkaen 1998 YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä järjestettävä Asunnottomien yö on järjestön vuoden päätapahtuma. Tapahtuma on levinnyt Helsingistä ympäri maata ja vuonna 2019 se järjestettiin 37 paikkakunnalla. Vva ry toimi Helsingin Asunnottomien yön pääjärjestäjänä ja koordinoi maanlaajuisesti Asunnottomien yö -tapahtumien sarjaa. Asunnottomien yö on Vva ry:n koordinoima, vuosittain järjestettävä Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan mielenilmaisu.

Vuoden 2019 onnistuneen tapahtuman jälkeen päät olivat täynnä ideoita syksyä 2020 varten. Asunnottomien yön tapahtuman suunnittelu käynnistyi heti alkuvuodesta kansalaisliikkeen toimijoiden kanssa. Tapahtuman teemaksi oli suunniteltu syrjäytymistä, erityisesti miesten osuutta nostaen, sillä 80 % asunnottomista on miehiä. Tapahtuman tuotantotiimiin kutsuttiin mukaan Kalliolan Naapurituot-

tajat, jossa valmennetaan tapahtumatuotannon moniosaajia ja edistetään samalla toipumiskulttuuria.

Korona muutti tilanteen. Kevään aikana tehtiin päällekkäin suunnittelutyötä sekä yleisö- että virtuaalitapahtumaa varten. Kansalaisliikkeen tapaamiset siirrettiin verkkoon ja yhteistyö Naapurituottajien kanssa siirrettiin toiseen ajankohtaan.

Kansalaisliikkeen toimijoita konsultoitiin tapahtuman järjestämistavasta, ja selvää oli, että kaikilla oli yhteinen huoli sekä kohderyhmän että tapahtuman henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta.

Kun yleisötapahtuman järjestäminen alkoi näyttää liian riskialttiilta, ja koronakriisi nosti esiin uusia huolenaiheita asunnottomuuteen liittyen, vaihdettiin vuoden teemaksi Oma koti hurjan kallis. Takuusäätiö oli mukana tärkeänä yhteistyökumppanina. ”Asunnottomien yön tapahtumissa halutaan tällä kertaa nostaa esiin asumis-

Paneelissa olivat Elina Anttila Kansallismuseolta, Jussi Lehtonen Vva ry:ltä, Pia Lohikoski (Vas.), Leo Stranius (Vihr.), Siiri Winter Y-Säätiöltä ja Minna Mattila Takuusäätiöltä.

Asunnottomien yötä koordinoi Tiina Aitta. Striimilähetystä juonsi Meeri Koutaniemi ja tuotannosta vastasi Valve Motion.

Partioaitta järjesti jälleen takkikeräyksen.

Asunnottomien yön tulet sytyttivät Ari Hulden ja Pertti Stenman.

Kansallismuseon Elina Anttila puhui osallisuudesta.

14

ja velkaneuvontaa eli antaa käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni. Koronakriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat. Ensi syksynä ja talvena moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta.

Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve tulee oletettavasti näkymään kasvavissa kävijämäärissä.”

- Kansalaisliikkeen kannanotosta Kesäkuussa koordinaattori sai puhelun Kansallismuseolta: ”kutsumme Asunnottomien yön päätapahtuman Kansallismuseolle.” ”Osallisuus yhteiskunnassamme ei ole vain poliittinen, vaan myös kulttuurinen asia. Kulttuuri- ja taidelaitoksilla on tärkeä rooli sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Köyhyyden ja syrjäytymisen syyt ovat moninaiset ja juuret pitkällä. Yhteiskunnan moninaisuudesta huolehtiminen auttaa jokaisen sopeutumista omilla ehdoillaan. Suomen kansallismuseossa pyrimme ohjelmistollamme ja palvelullamme vahvistamaan ymmärrystä kulttuurin moninaisuudesta ja jokaisen yhdenvertaisista oikeuksista.”

– Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila Päätapahtuman ohjelma järjestettiin Kansallismuseolla ja striimattiin livenä, jotta kaikki halukkaat pystyivät seuraamaan ohjelmaa omilta laitteiltaan. Virtuaalisen ohjelman lisäksi kansalaisliikkeen toimijat järjestivät pienempiä osatapahtumia ympäri Helsinkiä. Näin taattiin asunnottomuutta kokeville mahdollisuus osallistua ja seurata tapahtumaa. Valve Motionin tuottama Livestream tavoitti yli 2000 henkilöä.

Ihmiset saattoivat osallistua tapahtumaan sytyttämällä omat Asunnottomien yön tulet kynttilän, tuikun, parvekelyhdyn, ulkotulen tms. muodossa.

Vva ry:n Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa oli avoinna kävijöille tapahtumapäivän ja illan ajan. Vepassa tarjottiin kävijöille mm. asumisneuvontaa, parturi-kampaajapalveluita, terveysneuvontaa ja pienimuotoista terveyspalvelua, Stopin Fattaluuta -neuvontaa sekä talvitakkien jakoa. Vepan osatapahtumassa kävi päivän aikana n. 300 henkilöä.

Asunnottomien yön tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea 22 paikkakunnalla.

Tapahtuma ja asunnottomuutta kokevien tilanne saivat lisänäkyvyyttä ja tavoittivat uutta kohderyhmää Nelosella esitetyn Big Brother -tosi-tv-sarjan kautta, kun talon asukkaiden viikkotehtävänä on huoltaa 1000 kg lahjoitusvaatetta Asunnottomien yö -tapahtuman kautta jaettavaksi asunnottomuutta kokeville.

Zoomilla kuultiin kuulumiset Diakonissalaitokselta, Vepasta ja Tukikohta ry:stä.

Valtakunnallisen Asunnottomien yön medianäkyvyys: 184 mediaosumaa 21 600 someosumaa AVE (mainosarvo) 5 218 60€

15

Esiintyjinä olivat Jarkko Martikainen, Arthur THe Marcher sekä duo Tarmo ja Teemu.

VAPAAEHTOISTOIMINTA Vva ry tarjosi erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Facebook-ryhmä “Vapaaehtoiset hyvän asumisen puolesta” toimi pääasiallisena vapaaehtoisten koordinaatio välineenä. Vapaaehtoistyötä oli monella eritasolla; luottamushenkilöt olivat vapaaehtoisia, yhdistyksen jäsenet ja pitkäaikaiset kävijät tekivät paljon vapaaehtoistyötä ja ulkopuoliset asunnottomuustyöstä kiinnostuneet auttoivat paljon esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Vapaaehtoisten oli mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin ja retkiin.

VEPASSA osana NEA-hanketta toimiva vapaaehtoistyöntekijä jatkoi työtään tammikuussa. Vartiosaaren pitkäaikainen vapaaehtoinen aloitti saaripaikan valmistelut kesäkautta varten. Vepassa aloitti asunnottomuutta kokenut vapaaehtoinen, joka on Vepan käytettävissä silloin kun heillä on tarve.

Muilta osin vapaaehtoistoiminta käynnistyi ystävänpäivätempauksen merkeissä.

Vapaaehtoiset kokoontuivat järjestösuunnittelijan kanssa kahtena iltana leipomaan muffinsseja ja askartelemaan kannustavia ystävänpäiväviestejä Vepan ja Kalkkersin kävijöille. Lisäksi vapaaehtoinen oli mukana ystävänpäivänä jakamassa muffinsseja Vepassa.

Järjestösuunnittelija tapasi helmikuussa kiinteistöalan yritys CBRE:n yhteiskuntavastuun vastaavan henkilön. Yritys oli käynnistämässä yhteiskuntavastuun toimintaa ja henkilöstö halusi tehdä vapaaehtoistyötä järjestölle osana toimintaa.

Maaliskuun lopussa tapahtunutta muuttoa varten rekrytoitiin vapaaehtoisia auttamaan. Ilmoittautuneita oli useita, mutta kaikki vapaaehtoistoiminta jouduttiin laittamaan tauolle, kun hallitus julisti poikkeustilan ja sosiaaliset kontaktit määrättiin minimiin.

Ihmiset aktivoituivat asunnottomuutta kokevien akuutin hädän vuoksi. Sekä uusia että ennestään tuttuja halukkaita vapaaehtoistyöntekijöitä otti yhteyttä järjestösuunnittelijaan. Järjestö on kuitenkin velvoi-

tettu toimimaan hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti, ja kaikki fyysisesti paikalla tapahtuva vapaaehtoistoiminta laitettiin tauolle. Muuton takia välttämätöntä vaatevaraston tyhjennystä suoritti yksi vapaaehtoinen, sekä muuttoviikolla Kriminaalihuollon tukisäätiön RYMY-toiminnan (ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelus) ohjaaja ja suorittaja.

Asunnottomuutta kokevien tarpeisiin vastatakseen järjestö käynnisti sukka- ja alusvaatekeräyksen. Vapaaehtoistoimintaa tapahtui näin yksittäisten lahjoitusten kautta, jotka hoidettiin kontakteja välttäen. Vaatteiden lisäksi vapaaehtoiset toivat Vepaa ja Kalkkersia varten ruokalahjoituksia. Eräs uusi vapaaehtoinen järjesti kontaktiensa kautta viikoittain valmista ruokaa Vepaan, ja eräs toinen tilasi Kalkkersiin ruoka-annoksia ravintolasta.

Kokema-toiminnan työntekijä sai kontaktiensa kautta järjestettyä yhteistyökuvion Suomen Punaisen Ristin Kallio-Käpylän paikallisosaston kanssa. SPR:n toi järjestön kävijöille useita kertoja ruokatarvikkeita sekä lahjoituksena saatua valmista ruokaa.

Maaliskuun lopussa vapaaehtoinen aloitti etätyönä tehtävät käännöstyöt järjestölle. Hän teki osana työtään 60 tuntia vapaaehtoistyötä ja kääntää järjestön materiaaleja suomesta englanniksi.

Järjestö jäi seuraamaan hallituksen ohjeita ja pandemiatilanteen kehittymistä.

Vepan kävijä Seppo tekee mielellään vapaaehtoistyötä.

Minnies Salonki teki yhteistyötä Vva ry:n kanssa niin Asunnottomien yön Vepan tapahtumassa kuin lahjoittamalla kampaamolahjakortteja.

Järjestösuunnittelija yllätti Marjan ja Tommin Vartiosaaressa.

16

TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOTYÖ Vva ry toimi vuoden aikana aktiivisesti sekä paikallisissa, kansallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa mm. Kurvin järjestötoimijoissa, Verkostokehittäjät-verkostossa sekä eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden FEANTSA:ssa. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyö Naistenkartanon kanssa asunnottomuutta kokeneiden naisten ryhmien suunnittelun muodossa.

Sillanrakentajat- verkosto SILLANRAKENTAJAT-verkosto edustaa laajasti kohtuuhintaisten ja omakustannusperusteisten vuokra-asuntojen asukkaista, kiinteistönomistajia ja muita asumisen toimijoita.

Kokouksissa keskityttiin tuleviin kuntavaaleihin sekä asumisneuvonnan lakisääteistämiseen. Syyskuussa verkosto lukkoon tulevien kuntavaalien teemat sekä kävi läpi mitä teemoja Vva ry nostaa Asunnottomien yössä. Sillanrakentajat verkosto perusti myös erilliset poliittisen vaikuttamisen ja viestinnän ryhmät, joissa pohdittiin käytännön toimia ja työnjakoa.

Viestintäverkosto kokoontui loppuvuodesta vielä useamman kerran ja suunnitteli Sillanrakentajat-verkoston viestintää kuntavaaleihin liittyen. Sillanrakentajat-verkosto sopi myös poliittisen vaikuttamisen käytänteistä sekä ydinviesteistä kunnallisvaaleissa.

Verkostokehittäjät Asunto ensin Verkostokehittäjät on asumissosiaalista kehittämistyötä tekevien

järjestöjen kumppanuustoimintaa. Tämä tapahtuu muun muassa järjestämällä asumissosiaalityöhön liittyviä koulutuksia, seminaareja sekä yhteisen kehittämisen ja oppimisen foorumeja

Paperittomien palvelut -verkosto Vva ry on ollut jo vuosia mukana Paperittomat-verkoston yhteistyössä. Verkoston työhön osallistui pääasiassa järjestön maahanmuuttotyön asiantuntija, mutta myös muita järjestön työntekijöitä on ollut aika ajoin osallisina verkoston työssä.

Maahanmuuttotyön asiantuntija osallistui kesäkuussa verkoston kokoukseen.

Vety-verkosto Verkosto on pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkosto, joka on perustettu vuonna 2007.

Verkosto järjesti tapaamisia, vaikuttamis- ja virkistystoimintaa ja yhteistyökoulutuksia.

Liikkuvan tuen Ja Kokema-tiimin työntekijä kuuluivat Vva ry:n edustajina verkostoon,

jossa on kolmannen sektorin järjestöjä ja viranomaisia päihde- ja mielenterveyspalvelujen puolelta.

Kujato-verkosto Kurvin alueen sosiaali-, terveys- ja vertaistoimijajärjestöjen Kujato-verkostossa ammattilaiset ja vertaiset toimivat yhdessä.

Kujaton tavoitteena tarjota vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuus päästä eri toimijoiden erityisosaamisen piiriin.

Kujato-verkosto kokoontui heti tammikuun alussa vuoden 2020 suunnittelua varten. Tapaaminen järjestettiin Junailijankujan asumisyksikön salissa. Kokouksessa käytiin läpi tapahtumat, joihin verkosto haluaa osallistua tai järjestää vuoden aikana. Vuosi 2020 on Kujaton 10-vuotis juhlavuosi. Juhlavuotta päätettiin juhlistaa toukokuussa Kallio kukkii -tapahtuman yhteydessä. Ystävänpäivänä 14.2. Kujato järjesti Vaasanaukiolla ystävänpäivätapahtuman. Tapahtumassa toimijat esittelivät toimintaansa ja tarjosivat tapahtumavieraille syötävää. Tapahtuma sai hyvän

17

vastaanoton ja vierailijoita kävi runsaasti.

Järjestösuunnittelijan ja liikkuvan tuen työntekijän lisäksi tapahtumassa olivat mukana kaksi opiskelijaa.

Koronatilanteen vuoksi Kujaton suunnitelmat juhlavuoden osalta peruttiin ja verkostotapaamiset järjestettiin etänä.

Suomen palveluohjausyhdistys ry Liikkuva tuki kuului SPO ry:n työvaliokuntaan nyt toista kautta, ja myös johtokuntaan. Yhteistyön tavoitteena oli tuoda asunnottomuus-, rikos-, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kansalaisten tarpeita paremmin esille palveluohjausmallissa. Työntekijä vei tietoa marginaaleissa elävien ihmisten elämäntilanteista ja palveluntarpeista yhdistyksen ohjaustyön kehittämiseksi.

Reilu työ -verkosto Verkoston tarkoituksena on tuoda näkyväksi ja estää siirtolaisperäisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa eri aloilla mm. yhteisten kampanjoiden ja kou-

lutusten avulla. Verkostoa koordinoi Rikosuhripäivystys, ja sen toimintaan osallistui asiantuntijoita ammattiliitoista ja järjestöistä, joiden asiakastyössä kohdataan työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja.

Vat-verkosto Vva ry:n hanketyöntekijät osallistuivat Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoiman Vapautuvien asumisen tuen verkoston

yhteistyötapaamisiin yhteistyöpäiviin ja seminaareihin vuonna 2019. Hanketyöntekijä teki puolet työajastaan vankien tukityötä Kääntöpiirihankkeessa.

Etsivän työn verkosto Etsivän työn tekijät osallistuivat vuonna 2019 Etsivän työn verkoston koulutuksiin ja palavereihin. Helsingin etsivän työn verkostotapaaminen oli helmikuussa, jossa tavattiin uusia toimijoita ja kuultiin vanhojen tut-

tujen toimijoiden kuulumisia kentältä.

Yksi meistä Vva ry on mukana yhteistyökumppanina Y-säätiön Yksi meistä - hankkeessa ja järjestösuunnittelija ja toiminnanjohtaja osallistuivat hankkeen kehittämispalaveriin tammikuun lopussa.

KÄMPPÄ ja DUUNI Sato Oy:n ja Kuntoutussäätiön yhteispilotissa Vva ry ohjaa osallistujan SATO:n asunnon hakijaksi ja antaa tukea asunnon hakuprosessiin sekä mahdollisten tukien selvittelyyn. SATO tarjoaa osallistujalle tämän tilanteeseen sopivaa vuokra-asuntoa. Vva ry:n asumisneuvoja, maahanmuuttoasioiden asiantuntija ja matalan kynnyksen palveluiden ja asumispalveluiden esimies osallistuivat vuoden aikana palavereihin, joissa käytiin läpi asukastilanteita ja työllisyysmahdollisuuksia.

Kevään aikana asutettiin yksi maahanmuuttotyön kävijä.

Hard Luck Cafe Vva ry on yhteistyökumppanina Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoimassa STEArahoitteisessa hankkeessa, jossa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä rikostaustaisten ja/tai asunnottomien henkilöiden

osalta järjestämällä käytännönläheisiä tietotekniikkakursseja, helposti saavutettavaa tietokoneiden käyttöä ja tähän liittyvää ohjausta. Vuonna 2020 mm. Vva ry:n asumisneuvoja teki yhteistyötä hankkeen kanssa koronan sallimissa puitteissa.

Hima & Strada -hanke Vva ry oli mukana asiantuntijana Setlementtiliiton koordinoimassa hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä kaupunkikierroksia.

Toiminnanjohtaja osallistui hankkeen ohjausryhmään. Kokema-tiimin mentoreita ja järjestössä harjoitteluaan suorittavia opiskelijoista osallistui syksyllä opastetulle kaupunkikierrokselle Sörnäisissä.

Hanke päättyi 2020 lopussa.

Kansainvälinen verkostotyö Vva ry on mukana asunnottomien naisten Erasmus + hankkeessa, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä Euroopassa naisten asunnottomuustyöstä. Hanketta koordinoi unkarilainen toimija BMZKI. Toiminnanjohtaja oli tammikuun lopussa Budapestissä, jossa suunniteltiin kampanjaa naisten päiväksi ja perehdyttiin yhteiskunnallisen elokuvan vaikuttamiskeinoihin.

Hima & Strada -hanke päättyi vuoden lopussa.

Maahanmuuttoasioiden asiantuntija ja asumisneuvoja toimivat KÄMPPÄ ja DUUNI -pilotissa. Yksi kävijä saatiin asutettua.

Erasmus + -hankkeessa suunniteltiin alkuvuonna mm. naistenpäivän tapahtumaa.

18

UVAT HANKKEET ST RU PE N EE IS M TÄ IT H KE IS TE YH

Naiserityisyys asunnottomuustyössä NEA -hanke HANKKEESEEN palkattiin vuoden alussa toinen kokemustaustainen hanketyöntekijä. Kummatkin työntekijät työskentelivät 50% työ ajalla koko vuoden.

Vuoden alussa jatkettiin jalkautumista sekä etsivää työtä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ala-aulassa, Naistentuvalla sekä Nuolessa aina maaliskuuhun asti. Maaliskuussa kuitenkin koronatilanteen huomioon ottaen, Helsingin kaupunki sekä järjestöt rajasivat toimintoja paikoissaan niin, että päivystysluontoinen kohtaamistyö jätettiin pois toiminnoista.

Hankkeen viimeisen vuoden tavoite oli juurruttaa naiserityinen työ omaan organisaatioon. Vuoden aikana osallistuttiin eri koulutustilaisuuksien sekä seminaarien järjestämiseen mm. Tampereella A-klinikkasäätiön Völjyn ja Nea-hankkeen seminaareihin Traumainformoitu työote sekä Päihdetaustaisten henkilöiden asumisentuki. Molemmissa työntekijämme osallistuivat paneelikeskusteluun. Työtekijämme oli myös vahvasti mukana Laurea-ammattikorkeakoulun Naiserityisen opintojakson toteuttamisessa sekä case-työskentelyn arvioinnissa. Koronan vuoksi koulutukset jouduttiin suunnittelemaan uudestaan ja päädyttiin äänittämään sekä videoimaan kuudesta eri aiheesta Naiserityisyyteen liittyen. Vva ry:n työntekijät olivat näistä kahdessa mukana (Väkivallan yhteys naisten asumiseen sekä Traumakokemusten yhteys naisten asumiseen).

Vva ry:n työntekijät vastasivat myös NEA-hankkeeseen palkattujen kokemusasiantuntijoista koostuneen verkoston koordinoimisesta.

Keväällä, kun päiväkeskukset sulkivat oviaan, Vva ry:n hanketyöntekijä jalkautui yhdessä Sininauhasäätiön Nea-hanke työntekijän kanssa jakamaan asunnottomille kaupungin keskustaan vettä, puhtaita käyttövälineitä, pientä purtavaa ja keskustelemaan naisten tilanteesta.

Hankkeeseen tuotettiin artikkeli. Vva ry:n aiheena oli ”Kynnyksetöntä kohtaamista omaa kokemusta hyödyntäen”, joka julkaistiin loppuseminaarissa joulukuun alussa. Loppuseminaarissa kokemustaustaiset työtekijät kokoontuivat Vva ry:n tiloissa, joista Teams-linkin välityksellä kerrottiin hankkeessa tapahtuneita asioita sekä havaintoja asunnottomien naisten tilanteesta.

Syksylle oli suunniteltu Naistenkartanon kanssa naisten ryhmiä päiväkeskus Vepassa käyville naisille, mutta koronan vuoksi ryhmätoimintoja ei voitu toteuttaa.

Ryhmätoiminnat siirrettiin kuitenkin Liisankotiin, jossa ryhmä saatiin toteutettua kaksi kertaa, jonka jälkeen asumisyksikköön vierailut kiellettiin kiihtyneen koronatilanteen vuoksi.

Joulukuussa Vepassa toteutettiin taidenäyttely yhdessä Tampereen Nea-

19

osahankkeen kanssa.

Hanketyöntekijät olivat myös mukana kansainvälisessä asunnottomien naisten Erasmus + -hankkeessa, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä naisten asunnottomuustyöstä Euroopassa.

NUOLI-HANKE NUOLI – nuorten kohtaamis- ja tukipiste on STEA:n rahoittama Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n kolmivuotinen hanke (2019–2022), jonka toimintaa on lähdetty rakentamaan pysyväksi.

NUOLEN toiminta toisena toimintavuotena supistui koronarajoitusten tultua voimaan keväällä. Tämä näkyi myös käyntikerroissa: tammi-helmikuussa käyntejä oli 1263, mutta loka-marraskuussa asiakaskäyntejä oli enää 754.

Maaliskuussa Nuolen toiminta muuttui radikaalisti. 24/7-toiminnan sijaan Nuoli oli avoinna päivisin ja sisällä olijoiden määrä rajoittui aiemmasta viidestätoista kahdesta viiteen. Kevään aikana, päiväaukiolon ohella Nuolen työntekijät jalkautuivat yhdessä Vva ry:n Liikkuvan tuen ja Yökiitäjien lisäksi Katuklinikan, Lähityön, Tukialuksen sekä Symppiksen kanssa kohtaamaan nuoria kaduille sekä päivällä että yöllä. Kadulla kohdattujen nuorten kanssa keskusteltiin, heille jaettiin ruokaa ja juotavaa sekä puhtaita käyttövälineitä.

Monen nuoren kohdalla vointi oli selkeästi huonontunut, koska mahdollisuudet itsestä huolehtimiseen olivat vähentyneet.

Takaisin normaaliin ympärivuorokautiseen toimintaan päästiin palaamaan kesäkuussa, ja elokuusta alkaen alkoi uusi normaali muodostumaan myös Nuoleen.

Nuolen toimintaan vaikutti edelleen vallitseva koronatilanne ja sen aiheuttamat rajoitukset.

Huolimatta haasteista NUOLI on tarjonnut turvaa, täyttänyt perustarpeita ja antanut asiointitukea eri tavoin yhteensä 208 nuorelle.

Nuolella on yhteistyökumppaneina toimijoita, joiden tahtotila nuorten auttamiseksi sama. Hyvän ja toimivan yhteistyön ansiosta mm. Vva ry:n kanssa nuoria on pystytty auttamaan ja saamaan heille kuuluvien palveluiden piiriin. Omaan asuntoon on päässyt muuttamaan yli 40 nuorta (yksityiset, kaupungin vuokra-asuminen, tilapäismajoitukset ja tuettu asuminen).

Eri nuoria tavoitettu yhteensä 208, joista uusia vuonna 2020 tulleita on 149.

Sukupuolijakauma: Miehiä 147 (70%) Naisia 60 (29%) Muun sukupuolinen 1 Päivittäisiä kävijöitä 10–15 nuorta. Öisin lepomahdollisuus 2–5 nuorelle.

Ikäjakauma: alle 18-vuotiaita 1 18–29 vuotiaita 190 30-vuotiaita ja sitä vanhempia 17 Kaikkien kävijöiden keski-ikä 27 vuotta

20

TIJAT KOKEMA – KOKEMUSASIANTUN A KOULUTTAJINA JA MENTOREIN

Vva ry:n hallinnoiman kokemusasiantuntijuuteen pohjautuvan toiminnan tarkoituksena on vahvistaa kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa. Toiminnassa mukana olevilla kokemusasiantuntijoilla ja mentoreilla on omakohtainen kokemus asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä sekä pitkä kokemus asunnottomille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. He toimivat siltana palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välillä. Toiminnalla tuetaan asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista tarkoituksenmukaisesti. Mentorit vievät kuntiin konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten asunnottomuuskokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan käyttää, ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla. Samalla myös kokemusasiantuntijoille tarjotaan mentorointia moninaisissa rooleissa toimimiseen. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan tarjoamalla kunkin kunnan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, työpajoja ja konsultointia asunnottomuuskentällä toimiville yhteisöille ja organisaatioille.

KOKEMAN toimintaa laajennettiin uusille paikkakunnille ja kontaktia pidettiin yllä myös vanhoihin verkostoihin: pk-seutu, Joensuu, Hyvinkää, Hämeenlinna, Jyväskylä, Nurmijärvi, Järvenpää, Klaukkala, Pori, Kuopio ja eri verkostojen kautta tavoitetut.

Kokeman mentorit toivat asunnottomien palveluita kehittäviin työryhmiin ja verkostoihin (mm. Korttelikaverit-hankkeen ohjausryhmä, Wertsi ry:n hallitus ja VAT-verkoston työvaliokunta) ajankohtaista ruohonjuuritason tietoa kokemustaustaisilta. Viestintä oli kaksisuuntaista: tiimi mahdollisti kokemustiedon välittämisen eri työ- ja ohjausryhmiin, ja reflektoi takaisin, miten heidän näkemyksiään on hyödynnetty, mikä taas motivoi kokemusasiantuntijatehtäviin. Kokeman mentori oli ainoa kokemustaustainen osallistuja ministeriötason työryhmissä ja tuomassa esiin asunnottomuutta kokevien ja muiden heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien näkökulman ja tarpeet. Kokemuksen ääni päätöksenteossa kuvaa tulosta!

Tammikuussa Kokema-tiimin mentori Jarkka Eronen palkittiin Y-Säätiön vuoden 2019 yhteistyökumppanina. Palkinnon perusteluina oli Erosen sitoutuneisuus asunnottomuustyöhön ja kyky kohdata ja auttaa vaikeassa asemassa olevia asunnottomia.

Kokeman mentorit vierailivat Keijohankkeen opiskelijoiden kanssa eduskunnassa. Poliitikot tulivat tietoisiksi päihdepolitiikasta, yhteiskuntaan integroitumisen haasteista ja palveluiden kehittämiseen liittyvistä tarpeista. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarille selvitettiin koulutuksen tärkeyttä ja sen vaikutusta työllistymiseen.

Kokema kehitti ja koordinoi usean asunnottomuus- ja päihdetoimijan yhteistyönä toteutettua matalan kynnyksen päivystystä Kalasataman HyTe-keskuksessa. Päivystysluonteisten kohtaamisten kautta avun tarvitsijat saatiin palveluiden piiriin.

Kokeman aloitteesta kohderyhmän terveysasiat ja asunnottomuuteen ja päihteiden käyttöön liittyvät lieveilmiöt (mm. darkweb) on huomioitu Verkostokehittäjien ja asunnottomuustoimijoiden tulevissa koulutuksissa, jotta ammattilaisilla

Mikko Vehniäinen kertoi kokemustaustaisten työstä Housing First Europe Hubissa.

21

on tarvittava tieto ja osaaminen. Kokema koulutti kokemusasiantuntijuuden juurruttamisesta osaksi organisaatioiden toimintaa ja suunnitteli tulevia kokemusasiantuntijuuteen liittyviä koulutuksia. Naistenkartanon ja Vanajan vankilan johtajan kanssa suunniteltiin vanginvartijoille suunnattuja koulutuksia ja ryhmätoimintoja rikosseuraamusasiakkaille.

Kokeman mentori toi näkemyksensä päihteistä ja naiserityisyydestä asunnottomuudesta kertovaan tietokirjaan. Podcastien, Instagram- ja YouTube-lähetysten sekä muun median välityksellä lisättiin tietoutta asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä edistettiin asunnottomuuskokemusasiantuntijuuden tunnettuutta valtakunnallisesti.

Lisäksi Kokema-tiimi teki yhteistyötä kolmessa opinnäytetyössä ja muu yhteistyö opiskelijoiden kanssa: – Laurea-ammattikorkeakoulussa osallistuttiin sosionomiopiskelijoiden opetukseen opettajan työparina ja arvioitiin opiskelijoiden case-töitä. = lehtori, rikosseuraamusalan opiskelijat – Oppilaitosyhteistyöllä Kokemusasiantuntijoiden ja vertaisohjaajien työnkuvaa sote-alalla mallinnettiin tilaustyön tehdyn opinnäytetyön avulla.

Opinnäytetöihin haastateltiin Kokeman työntekijöitä.

– Työparimallityöskentelyä kuvattiin kahden Kokeman tilaaman opinnäytetyön avulla.

Kokeman mentorit ovat tukeneet kokemusasiantuntijoita ja vertaisohjaajia sijoittumaan eri työyhteisöihin ja verkostoihin, mm.

Keijo-koulutuksen läpikäynyt työllistettiin työkokeiluun Kokemaan. Kokeman keskusteluryhmiin osallistunut rekrytoitiin vertaisohjaajaksi Hyvinkään Mäntylän yhteyteen perustettuun koevapausyksikköön, joka Kokeman mentorin ideasta perustettiin.

Keijo-koulutuksesta valmistuneita tuettiin yhdistyksen perustamisessa.

Kokema-tiimin vetäjä Carole Brady sekä mentorit Jenni Eronen, Mikko Vehniäinen ja Miro Tolonen sekä Riikka Tuomi ja Jarkka Eronen.

Helsingin vankilassa ryhmäkeskusteluihin osallistuneita rekrytoitiin Kokeman mentorin ideasta lähteneeseen Keijokoulutukseen (ESR 2018-20). Kokeman mentori osallistui koulutukseen valittujen (32 hlöä v. 2020) rikos- ja päihdetaustaisten opiskelijoiden mentoroimiseen (ohjaus, neuvonta ja motivointi) ja vastuukouluttajan konsultoimiseen. Kokeman mentorin

tekemän vaikuttamistyön seurauksena koulutus saatiin osaksi Laurea-AMK:n koulutuskokonaisuuksia Yhteisöjen työntekijöitä ja kokemustaustaisia kutsuttiin teemallisiin kokoontumisiin (leirit, keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät) ja koulutuksiin. Näiden avulla vahvistettiin yhteisen tekemisen ja keskusteluiden kautta osapuolten keski-

näistä yhteistyötä. Palautteessa tuotiin esille, että tilaisuuksiin osallistuminen toi mielekkyyttä työn sisältöön ja uusia ulottuvuuksia asiakastyöhön sekä yhteisöllisyyden lisääntymistä.

Kokemustaustaisille suunnattuja keskusteluryhmiä pidettiin livenä ja verkossa useilla paikkakunnilla useille kohderyhmille (mm. asunnottomuutta kokevat ja sitä

Loppukesästä Sopentuvalla järjestettiin leiri yhdessä KRITS:in, Kalliolan Vahvasti tukien -kuntoutuksen ja Josna ry:n Soma-toiminnan kanssa.

22

kokeneet, rikosseuraamusasiakkaat, rikostaustaiset, nuoret). Palautteen perusteella onnistuttiin motivoimaan osallistujia kehittämis- ja vaikuttamistyöhön sekä asiantuntijatehtäviin. Elämänmuutosta haluavia tuettiin rinnalla kulkien, vahvistettiin voimavaroja ja lisättiin arjen mielekästä tekemistä (asunto, tukityö, koulutus, työ, harrastus).

Ryhmiin muodostui vakiintunut osallistujakunta ja uusia jäseniä rekrytoitiin. Kokeman mentorit tukivat perustettujen ryhmien ohjaajia osallistumalla ryhmäkeskusteluihin ja suunnittelemalla ryhmien sisältöjä. Tuloksena jotkut ryhmään osallistuneet alkoivat pitämään vastaavia ryhmiä omalle yhteisölleen. Kokeman ryhmistä kerätyn palautteen mukaan vertaistoiminta koettiin tärkeäksi.

Toimintaan osallistuneet ovat heiltä kerätyn palautteen perusteella saaneet ryhmistä

runsaasti apua ja tukea elämänhallintaan, sekä mielekkäitä yhteenkuuluvuuden ja voimaantumisen kokemuksia.

Asiantuntijuudesta oltiin kiinnostuneita kansainvälisellä tasolla, kuten HUBverkostossa. Puolasta, Italiasta, Tanskasta ja Australiasta tulleille vierailijoille kerrottiin kokemusasiantuntijuudesta, osallisuudesta ja vertaisuuteen pohjautuvasta auttamistyöstä.

Sidosryhmäkyselyyn (n=40) vastanneista 92,1% piti yhdistyksen kokemusasiantuntijatoimintaa erittäin tarpeellisena tai tarpeellisena.

Sidosryhmäkyselyn mukaan Kokeman toiminta on ollut merkittävää. Sillä on saatu kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä paremmin kuuluviin ja kokemusasiantuntijoita nostettua paremmin yleiseen

tietoisuuteen sekä mukaan kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Monet kohdatuista ottivat pitkin vuotta yhteyttä mentoriinsa.

Mentorikeskusteluilla vahvistettiin vertaistuen pohjalta voimavaroja vertaisohjaajana/ kokemusasiatuntijana toimimiseen.

Tuettavat kokivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Työsuhteessa oleville kokemusasiantuntijoille ja vertaisohjaajille käynnistettiin koulutuksellinen etätyönohjaus Stop Huumeille ry:n kanssa.

KEIJO-hankkeen päättäjäisjuhlaa vietettiin joulukuussa.

Riikka Tuomi teki poliisin kanssa ennalta estävää työtä nuorten parissa.

Puolalaiset asunnottomuustoimijat tutustuivat kokemusasiantuntijuuteen.

Kokeman webinaari työparimallista.

23

Kyselyn mukaan Kokema on tehnyt sinnikästä vaikuttamistyötä kokemustaustaisten tilanteen parantamiseksi. Yhteistyökumppanit kertovat saaneensa tukea ja vinkkejä työhönsä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä, hyvistä käytänteistä ja osallistamisen keinoista. Kokemuksen omaavien äänen kuuluviin tuominen on kyselyyn vastanneiden mielestä onnistunut 94,9 prosenttisesti.

123 kpl

MATALAN KYNNYKSEN TYÖ KOINA – KAIKKINA VUOROKAUDEN AI Yhdistyksen auttamistyö perustuu ilman ajanvarausta tehtävään matalan kynnyksen työhön ympäri vuorokauden; asumisneuvonta, etsivän työn yksikkö Yökiitäjät, Liikkuva tukityö & palveluohjaus ja maahanmuuttoasiantuntija.

Lisäksi yhdistys ylläpitää kahta eri matalan kynnyksen paikkaa; Vertaisja vapaaehtoistyön keskus Vepaa ja Yökeskus Kalkkersia.

KUN koronapandemia alkoi, tuli tarve nopealla päätöksellä turvata asunnottomuutta kokeville turvallinen paikka yöpyä. Vva ry teki Diakonissalaitoksen kanssa sopimuksen hätämajoitusmaisen palvelun järjestämisestä Alppikulman kiinteistössä ja Kalkkers aloitti siellä 30.3.2020. Toiminta jatkui siellä toukokuun STEA:n korona-avustuksen turvin ja kesäkuun vielä Helsingin kaupungin ostettua palvelun.

STEA myönsi Vva ry:lle haetun korona-avustuksen, jolla saatiin lisättyä niin Yökiitäjän ja Kalkkersin resurssia sekä neuvontapalvelua Vepaan.

Yht. 24 790 käyntikertaa

Kävijöiden palautetta ”Laitettiin asuntohakemuksia useisiin paikkoihin, joista en ollut edes kuullut. Sain tietää, että minulla on oikeus myös Kelan sosiaalitukeen ja palveluihin”, Vva ry:n asumisneuvonnan kävijä.

”Sain kyydin ja tukea toivottomaan tilanteeseen.”

”Tuskin olisin mennyt oikeudenkäyntiin ilman tukea.”

”Sain lääkäriin menoon apua ja pääsin C-hepatiitti hoitoon.”

”Ilman saaritoimintaa en olisi hengissä, sain kesästä raittiutta ja terveyttä”, Vva ry:n vapaaehtoistyöntekijä.

24

1300 kpl

1370 kpl

RSISTA

KALKKE LÄMPÖÄ JA TUKEA YÖKESKUS

Yökeskus Kalkkers toimii matalan kynnyksen kriisipisteenä kaikille asunnottomille. Kalkkersissa voi levähtää turvallisesti, saada ensiapua ja pientä purtavaa, keskustella tilanteestasi ja saada ohjausta sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Kalkkers on avoinna puolet vuodesta talviaikaan. Kalkkersissa jaetaan lahjoitusvaatteita ja kävijöiden käytössä on tietokone.

KALKKERSIIN hakeutui naisia ja nuoria aiempaa enemmän. Maaliskuusta alkaen yökeskuksen palvelut kohdennettiin koronapandemian vuoksi kadulla oleville, joten asunnolliset rajattiin palvelun ulkopuolelle. Toimintaa sopeutettiin viranomaisohjeistusten mukaisiksi, mikä tarkoitti muun muassa rajaamista paikalle saapuvien henkilöiden määrää, muistuttamista turvaväleistä ja kasvomaskien pitämisestä.

Koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi kävijöitä ohjattiin aktiivisesti kaupunkien asunnottomille suunnattuihin palveluihin ja hätämajoituksiin tai takaisin kotipaikkakunnalleen. Helsinkiläiset asunnottomuutta kokevat saatiin entistä paremmin ohjattua Hietaniemenkadun palvelukeskukseen.

Vva ry sopi Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa, että Kalkkers siirtyi Vaasankadulta Alppikulmaan suurempiin tiloihin ja pystyy järjestön muutosta huolimatta jatkamaan tauotta toimintaansa kriittisenä korona-aikana. Hätämajoituspaikoille oli jo lisääntynyt tarve. Alppikulman tilat mahdollistivat koronarajoitusten paremman huomioimisen; kävijät olivat pienissä huoneissa eivätkä yhdessä suuressa tilassa.

Usein pystyttiin myös osoittamaan sama huone yöpymään saapuneelle. Kaupungin toimittama lämmin ateria tarjottiin kävijän tullessa sisään. Ruokatarjoilua tai muutakaan aktiviteettia ei ollut yöaikana, mikä rauhoitti kävijöitä ja liikennettä. Käytäntö oli, että jos poistuu Alppikulmasta kesken illan/yön, saman yön aikana ei pääse enää sisään. Kävijät olivat tyytyväisiä mahdollisuudesta nukkua.

Kalkkers avattiin kesätauon jälkeen

Asunnottomien yönä uusissa tiloissa Hämeentiellä. Loppuvuodesta Kalkkers tavoitti erityisesti ilman suojaa olevia ulkopaikkakuntalaisia. Monella oli halu vaihtaa asuinkunnakseen Helsinki. Toiselta paikkakunnalta tulleita ohjattiin myös takaisi kotikuntaansa. Lisäksi tavoitettiin yllättäen ilman suojaa jääneitä. Kalkkersin työntekijät varmistavat toiminnallaan, että kaikilla on yöpaikka. Toiminnassa on korostunut ihmisten tilanteiden selvittäminen, asunnottomuustilanne, kotipaikkakunta sekä mahdollisuus oman kunnan palveluihin.

Koronaan altistuneita ohjattiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa heille osoitettuihin paikkoihin, joita olivat Lauttasaaren tukikoti, Auroran sairaala ja Hotelli Haaga.

Korona-altistumisten vuoksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli ensiarvoisen tärkeää ja yhteydenpito muihin toimijoihin tiivistä.

Yöaikaan kävijöiden elämäntilanteen ja avuntarpeen selvittäminen ja ohjaus päiväaikaan työskentelevien asiointitukea antavien työntekijöiden kanssa edesauttin ja nopeutti asioiden hoitoa (esim. lääkäriin ohjaus, Kela-asioiden hoito ja sosiaaliviranomaisten kanssa yhteistyö). Keskustelumahdollisuus oli myös olemassa sitä haluaville. Kävijöille tarjottiin vaatteita, juotavaa ja mahdollisuuksien mukaan myös lämmin ateria.

Kävijöitä ohjautui Kalkkersiin ohikulkijoiden neuvomina tai poliisin tuomina.

Avun tarvitsija saattoi myös itse soittaa ja kysyä mahdollisuutta päästä lämmittelemään. Vva ry:n etsivän työn yksikkö Yökiitäjät toi myös kohtaamiaan henkilöitä kadulta suojaan.

5695

1127 hlöä

%

4 90

Kesäkuussa Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen soitti kiitospuhelun Kalkkersin työntekijöille korona-ajan ponnosteluista- Robin välitti kiitokset myös Kalkkersin muulle huippujengille: Marille, Lauralle, Empulle, Heidille ja Sannalle sekä Iirikselle, Janille ja kumppaneille, jotka välillä tuurailivat öissä.

25

K a lkkersissa oli y hteensä kä y ntikertoja

%

%

%

%

%

YÖKIITÄJÄ AUTTAA KADUILLA Yökiitäjä on yöaikaan liikkuva etsivän työn yksikkö. Sen tavoitteena on tavoittaa ulkona majailevat palvelujen ulkopuolella olevat asunnottomat, ehkäistä henkeä ja terveyttä uhkaavien vammojen synty ja tukea palveluiden piiriin pääsyssä. Kahden sairaanhoitajan yksikkö tarjoaa ensiapua, ohjaa ja kuljettaa tarvittaessa hätämajoitukseen, selviämisasemalle tai päivystykseen. Yökiitäjät jakavat myös lahjoitusvaatteita ja ruokaa. Yökiitäjä on ainut yöaikaan toimiva liikkuvan ja etsivän työn palvelu pääkaupunkiseudulla.

KORONATILANNE näkyi selkeästi katukuvassa. Uutena ilmiönä oli, että asunnottomuutta kokevia ihmisiä majoittautui kaupungin yleisiin käymälöihin eivätkä he halunneet lähteä palveluiden piiriin. Pandemian alkutilanne toi haasteita työhön, koska julkisella sektorilla ei ollut selkeitä toimintaohjeita. Tilanteet muuttuivat päivittäin.

Kohdatut ihmiset olivat pääsääntöisesti hyvin väsyneitä. Epätietoisuus tulevasta ahdisti. Heidän kognitiivinen ajattelunsa oli usein sellaista, että autolla kuljettaminen oli ainoa vaihtoehto saada kohdattu palveluntarjoajien piiriin.

Kansalaisten yhteydenotot lisääntyivät.

Vihjeitä saatiin asunnottomista ja ihmiset ovat huolissaan asumisuhan alla olevista omaisista. Kohdattuja asunnottomia informoitiin hätämajoituspaikoista ja koronatilanteesta. Palveluntarjoajien yhteistyö tehostui.

Kadut olivat lähes autioita huhtikuussa ja toukokuun alun aikana. Vihreät yleisövessat olivat miltei kaikki varattuina yöpyjistä. Heistä huomattava osa oli nuoria aikuisia. Heidän tarpeensa olivat hyvin selkeät: rahaa ja ruokaa olisi pitänyt saada heti. Kontakteja heihin saatiin määrällisesti melko vähän, sillä poliisipartiot tyhjensivät käymälöitä säännöllisesti ja kaupunki lukitsi niistä osan. Erikoista oli, ettei koronatartuntoja ilmaantunut (ainakaan havaittuja) hätämajoituspaikoissa.

Koronan seurauksista jo näkyi, että lomautetut tai työttömäksi jääneet ihmiset alkoivat liikkua luonnossa enemmän. Yökiitäjä sai useita vinkkejä metsissä olevista teltoista ja majoituksista. Kansalaisaktiivisuus oli huhti-toukokuun aikana suurimmillaan. Monet kohdatut kokivat Yökiitäjän palvelut pandemian aikana hyvin tarpeelliseksi jo pelkästään neuvonnan ja tiedonsaannin vuoksi.

Kesäkuussa Yökiitäjä alkoi liikkua joka yö järjestölle myönnetyn pandemiarahan turvin. Koronarajoitusten lieventyessä ihmismäärät kaupungilla sekä ulkoalueilla kasvoivat räjähdysmäisesti. Ulkona liikkuvat eivät noudattaneet enää koronaajan turvatoimia.

Syyskuussa Yökiitäjä liikkui joka yö STEA:lta myönnetyn lisärahoituksen turvin. Yökiitäjässä työskenteli tuolloin kaksi vertaistyöntekijää sairaanhoitajien pareina.

Syyskuussa oli havaittavissa jo kevään koronatilanteen tapaista ilmiötä kaupungissa yöaikaan. Julkiset tilat olivat pääosin suljettuina tai menneet aiemmin illalla kiinni.

Yleisissä vessoissa ei ollut kevään kaltaista ruuhkaa vaan niissä oleili satunnaisesti

nuoria tai liikkuvaa väestöä.

Mutta koronatilanteen paheneminen selkeästi kiristi ihmisten hermoja. Vuoden aikana Kiiturit kohtasivat esimerkiksi

raskaana olevan naisen, joka on laitettu ulos kodistaan eikä hänellä ole ollut paikkaa minne mennä.

Loppuvuoden aikana tuli myös useita,

hätääntyneitä kansalaisvihjeitä autoissa yöpyvistä ihmisistä. Moni heistä oli Espoon alueella. Näistä tavoitetuista lähes jokaisella oli osasyynä koronan aiheuttamat

Tuomas Iso-Ilomäki ja Vesa Timberg tekivät öisillä kaduilla tärkeitä huomioita poikkeuksellisesta vuodesta.

Korona-aika ajoi ihmisiä yöpymään ulkona. Muun muassa moni nuori, joka oli aiemmin nukkunut esimerkiksi kavereidensa sohvilla, joutui kriisiytyneessä tilanteessa taivasalle.

26

1127

henkiset sekä taloudelliset vaikeudet tai perheongelmat ja lisääntynyt alkoholin käyttö. Uusissa kohdatuissa oli jo % oli vienyt säännölmuutamia, joilta korona lisen toimeentulon ja vuokrarästit aiheuttaneet häädön. Tilanne oli heille aivan uusi.

Kohdattujen kanssa saatiin tehtyä tilannekartoitus ja ohjaus aloitettiin nopeasti.

Muutamia tuttuja teltassa majoittuvia tavoitettiin. Myös uusia kohdattuja yöpyi teltoissa. Nuoria poikajoukkoja liikkui

4 90 hlöä

%

%

kaupungilla enemmän kuin aikaisemmin.

Koronaa alkoi ilmaantua kadulla olevien parissa. Sairaalakuljetusten määrä lisääntyi vuoden loppua kohti. Myös kulje% tuksia Lauttasaaren tukikotiin, joka toimii korona-aikana karanteeniyksikkönä, alkoi tulla enenevässä määrin. Yökiitäjä ei tavannut varmistuneesti yhtään koronatartunnan saanutta. Kuljetusten aikana henkilökunta suojasi itsensä maskeilla ja kertakäyttöhanskoilla. Työauton kuljetustilat

%

desinfioitiin jokaisen kuljetuksen jälkeen.

Järjestön päiväkeskuksessa tehtiin Yökiitäjälle eväspusseja jaettavaksi.

Kohdatut henkilöt ottivat niitä mieluusti vastaan. Lahjoitusvaatetta meni jakoon enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Loppuvuonna huomiota herätti se, että esimerkiksi muutamat asunnottomat eivät halunneet lähteä hätämajoitukseen väkivallan pelon vuoksi. Myös Nuoli-tukipisteen rajoitettu kävijämäärä (2-5) vaikeutti

%

27

monena yönä nuorten asunnottomien ohjausta palveluihin. Kalkkers oli täynnä useana yönä eikä kaikkia kohdattuja saatu aina suojaan.

Kuluneen vuoden pysäyttävimpiä tapahtumia ökiitäjän toiminnassa oli yhden itsemurhatilanteen estäminen.

Yökiitäjän ajoneuvon vaihto on edessä 2021. Leasing-kilometrit tulevat todennäköisesti ylittymään, koska kesä- ja syyskuussa auto oli liikenteessä lähes joka yö.

ISTYÖN KESKUS VEPA – VERTAIS- JA VAPAAEHTO Vepa on matalan kynnyksen päiväkeskus, jossa asunnottomuutta kokevat ja kokeneet voivat viettää aikaa, levähtää ja syödä lämpimän aterian ilman edellytystä päihteettömyydestä. Lisäksi Vepassa jaetaan lahjoitusvaatteita ja on mahdollisuus asioiden hoitamiseen tietokoneella ja puhelimella. Toiminnan tavoitteena on kohderyhmän tavoittaminen, vertaistuen tarjoaminen ja ohjaaminen sopiviin palveluihin. Vepan työtä tukevat asumisneuvoja, liikkuvan tuen työntekijä sekä maahanmuuttotyöntekijä, jotka ottavat kopin Vepan tavoittamista ihmisistä.

ALKUVUONNA Vepan kävijäryhmässä ei ollut isoja muutoksia edelliseen vuoteen nähden. Nuoria kävijöitä oli hieman enemmän. Tammikuussa kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo kävi tutustumassa Vepan toimintaan ja Nelosella esitettävän Madventures-tv-sarjan tuontantoryhmä kävi Vepan tiloissa haastattelemassa Jouko The Street Barberia.

Muuttoa uusiin tiloihin odotettiin innolla. Uusiin tiloihin suunniteltiin aloitettavaksi erilaisia vertais- ja vapaaehtoisuutta tukevia ryhmätoimintoja. Vepan ohjaajille sovittiin tutustumiskäynti Tampereelle ja Kuopioon paikallisiin päiväkeskuksiin, mutta kaikki suunnitelmat peruuntuivat koronan takia.

Koronapandemian alkaessa maaliskuun puolivälissä Vepassa otettiin käyttöön kävijärajoituksia; aluksi ensimmäinen tunti oli varattu vain asunnottomille. Kävijärajoitukset ja toiminnan rajoittaminen asunnottomille tarkoitti, että pystyttiin varmistamaan heidän ruoan saantinsa.

Lopulta Vepan palvelut olivat pelkästään asunnottomille.

Vepa oli pari viikkoa suljettuna muuton ja remontin vuoksi huhtikuun alussa. Kävijät ottivat Vepan uudet, suuremmat tilat hyvin

vastaan. Koronan puhjettua Vepa oli ainoita päiväkeskuksia, joka oli enää auki. Ihmisten väsymys oli huomattavaa. Niinpä asunnottomat kävijät saivat levätä rauhallisemmalla Kalkkersin käyttöön suunnitellulla puolella ja ruokailu ja kahvittelu hoidettiin Vepan puolella.

Koska kävijämäärät ovat pienempiä ja toimitila suurempi, ohjaajat pystyivät kohtaamaan kävijöitä paremmin sekä hoitamaan heidän asioitaan. Uusissa tiloissa kävijöille oli mahdollisuus myös käydä suihkussa.

Vva ry:n asumisneuvojan ja maahanmuuttotyöntekijän säännölliset päivystykset Vepassa alkoivat huhtikuun lopussa. Liikkuvan tuen työntekijä tapasi Vepassa kävijöitä sovittuna aikana. Vepassa alkoi myös kasvomaskien jako asunnottomille.

Nuorten ja naisten määrä kävijöissä alkoi lisääntyä kevään edetessä.

Kesäloman jälkeen toiminta alkoi rauhallisesti, mutta ilmojen viilennyttyä kävijämäärä kasvoi. Kävijät kaipasivat yhä enemmän apua esim. asioidessaan viranomaisten kanssa. Syksyllä yhteistyötahot (mm. Helsingin kaupungin asumisen tuki, Laurean opiskelijat, Katuklinikka, Etsivä työ) jalkautuivat Vepaan kohtaamaan kävijöitä.

Vepassa tarjottiin aamupala sekä

Helsingin kaupungin ruokajakelun lämmin ruoka (30 annosta per päivä), joka saatiin maanantaita lukuunottamatta joka arkipäivä palvelukeskus Kinaporista. Lahjoitusruokaa saatiin kaupoista vaihtelevasti ja myös niistä Vepassa valmistettiin kävijöille syötävää. Lisäksi Inarintien työntekijät lahjoittivat muutamia kertoja Vepan kävijöille ruoka-annoksia.

Vepan vertaisohjaaja suoritti Fattaluuta-koulutuksen ja hänen kanssaan oli mahdollisuus hoitaa mm. KELA-asioita ja jutteluapua. Kävijät kokivat, että heistä välitetään ja heitä autetaan. Myös nuorten tukipiste Nuolesta ohjattiin kävijöitä Vepaan, jossa heidän asioitaan saatiin edistettyä. Kävijöitä ohjattiin asumisneuvo-

-

2035 kpl

12 340 krt

28

jien pakeille ja moni saikin asunnon palvelujen kautta.

Nuorten määrä kasvoi aina Vepassa muutenkin, kun Nuoli oli kiinni. Lisäksi muiden päiväkeskusten kävijöitä ohjautui Vepaan.

Syksyllä moni kävijöistä oli selkeästi väsynyt ja nälkäinen. Myös koronatartuntoja alkoi olla kadulla olevien asunnottomien keskuudessa. Vertaisohjaajien aikaa vei selvitystyö eli jos kävijällä epäiltiin koronaa tai altistumista. Näiden seurauksena soitettiin Hietaniemenkadun palvelukeskuksen lääkärille lähetteen saamiseksi koronatestiin ja sosiaalityöntekijälle karanteenipaikan selvittämiseksi.

Asunnottomien yönä Vepassa järjestet-

Vepassa jaettujen aterioiden määrä vuonna 2020

%

%

tiin koko päivän kestävä tapahtuma, jossa kävijöille tarjottiin mm. asumisneuvontaa, parturi-kampaajapalveluita, terveysneuvontaa ja pienimuotoista terveyspalvelua, Stopin Fattaluuta -neuvontaa sekä vaatejakoa. Vepassa kävi päivän aikana noin 300 henkilöä.

Kalkkersin jouluaukioloa varten järjestettiin varainkeruutempaus ja ylitse jääneillä rahoilla saatiin järjestettyä 50:lle Vepan kävijälle jouluruokailu ja ostettua joululahjat. Joululahjoja ja -tervehdyksiä sekä villasukkalahjoituksia saatiin myös yksityishenkilöiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Useat ammattikorkeakoulun opiskelijat pitivät toiminnallisia tuokioita Vepassa.

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat valmistivat lokakuussa aamupalan ja pitivät tietovisan. Kävijöiltä tuli toiveita, että vastaavanlaista järjestettäisiin useammin.

Metropolian opiskelijat kävivät marraskuussa tekemässä videohaastattelun Vepan kävijästä.

Laurea-ammattikorkeakoulusta tutustuttiin paikan toimintaan lokakuun lopulla.

Muiden muassa Ylen, Iltalehden ja iso Numeron toimittajat vierailivat Vepassa.

NEA-osahankkeen kautta Vepassa järjestettiin taidenäyttely joulukuun alussa.

Vepa oli muuttoa ja kuukauden kesätaukoa kuunottamatta auki koko koronavuoden, mutta 14.-23.11. ovet jouduttiin sulkemana henkilökunnan altistuksen vuoksi ja paikka tehopuhdistettiin. Koronatilanne aiheutti paljon ylimääräistä työtä ja henkilöstöstä nousi tarve yhdelle lisätyöntekijälle.

Asunnottomien yönä Vepan tapahtumassa kävi kolmisensataa ihmistä.

Madventuresin Riku ja Tunna jututtivat Jouko The Street Barberia Vepassa.

Lahjoitusrahoilla saatiin Vepaan ja Kalkkersiin joulua.

Kari ja Jani, Vepan vertaisohjaajat.

29

LÄHTÖISTÄ ASUMISNEUVONNASTA KÄVIJÄ Asumisneuvontaa tarjotaan sekä asunnottomille että asunnottomuusuhan alla oleville henkilöille matalan kynnyksen periaatteella. Asumisen ohjaus on luottamuksellista ja avointa vuoropuhelua ja ohjaus toimii myös ilman erillistä ajanvarausta. Jatkotapaamiset sovitaan yhdessä asumisneuvojan, ohjattavan ja mahdollisesti muiden yhteistyö- ja viranomaistahojen kanssa. Asumisneuvoja vastaanottaa kävijöitä ja puheluita koskien joko omaa tai läheisten tilannetta. Usealla soittajalla on häätömääräys, avio- tai avoeron tuoma vaara ajautua kadulle tai kykenemättömyys selvitä nousseista asumiskustannuksista.

TUKEA

-

Asumisneuvonnan kävijöistä on työssä

63

129

Asumisneuvonnan kävijällä on asunnottomuuden uhka

Ulla Pyyvaara, asumisneuvoja.

VUODEN alussa asumisneuvonta keskittyi työn kehittämiseen sekä kävijätyöhön. Asumisneuvontaan tulevien kävijöiden osalta asunnottomuutta kokevien määrä kasvoi. Koronapandemian aikana lisääntyi työttömäksi jääneet ja yrittäjätaustaiset kävijät, jotka jäivät asunnottomiksi rahavirtojen katketessa. Myös matalapalkkaista työtä tekevien toimeentulo-ongelmat ja häätöuhat lisääntyivät.

Ihmiset olivat hätääntyneitä vuokra-asuntonsa menetyksen vuoksi. Yrittäjien kohdalla oli myös huomattavaa, että Kelalta saattoi tulla kielteinen toimeentulotuki päätös, koska on katsottu, että tuloja on ollut viimeisen puolen vuoden ajanjaksolla kohtalaisesti.

Koronatilanteen pitkittyessä kävijätyön osuus kasvoi tilanteessa, jossa viranomaiskontakteja oli kävijöiden mukaan vaikea saavuttaa. Moni kävijä kiittelikin, että on sentään joku paikka auki, mistä saa neuvoa ja apua. He olivat tyytyväisiä tullessaan kuulluksi. Toiminnassa korostui asunnottomien ihmisten mielipiteet: ’’Vaikea löytää mistään suihkua ja puhtaita vaatteita.”

Myös viranomaisia on vaikea tavoittaa.

Kävijöiden helpotus oli näkyvää, kun koronatilanteesta huolimatta heille järjestyi kasvokkain tapaaminen ja asumisneuvoja otti heidän asiansa hoidettavakseen.

Uudet toimitilat mahdollistivat entistä paremmin myös asumisneuvojan päivystyksen ja kävijöiden kohtaamisen Vepassa.

Asumisneuvontaa pyrittiin toteuttamaan kasvotusten kävijöiden kanssa edelleenkin

koronarajoitukset ja turvatoimenpiteet huomioiden. Asumisneuvojan työmäärä oli välillä suuri, koska asumisneuvonnan tarve kasvoi ja kävijöitä oli runsaasti. Puhelimitse, sähköpostitse ohjaus toimi (pienimuotoisesti) myös ilman erillistä ajanvarausta. Jatkotapaamiset sovittiin yhdessä asumisneuvojan, ohjattavan ja mahdollisesti muiden yhteistyö- ja viranomaistahojen kanssa. Asumisneuvoja vastaanotti kävijöitä ja puheluita koskien joko omaa tai läheisten tilannetta. Usealla soittajalla oli häätömääräys, avio- tai avoeron tuoma vaara ajautua kadulle tai kykenemättömyys selvitä nousseista asumiskustannuksista. Asumisneuvoja tuki myös perheenjäseniä, joilla oli huoli asunnottomuusuhan alla olevasta läheisestään.

Syksyä kohti kävijöissä oli enenevässä määrin päihde- ja mielenterveysongelmaisia henkilöitä, joita palvelut eivät olleet aiemmin tavoittaneet. Kävijät kertoivat löytäneensä järjestön asumisneuvojan palvelut puskaradion, sosiaalisen median, aikaisemmin asumisneuvonnasta apua saaneiden ystävien kautta, sosiaalityöntekijöiden tai diakoniatyön kautta.

Asumisneuvojan asiantuntijuuden perusteella laadittiin Asunnottomien yön yhteistä kannanottoa, jossa nostettiin esiin korona-ajan uudet ilmiöt ja väliinputoajat.

Hän oli myös mukana Asunnottomien yön Vepan tapahtumassa antaen asumisneuvontaa ihmisille paikan päällä.

Asumisneuvojalla oli edelleen tiistaisin päivystys Vantaalla ja hän teki yhteistyötä Vantaan Vahti ry:n kanssa ja oli järjestämässä Vantaan Asunnottomien yötä.

742 hlöä

607 hlöä

Maaliskuussa asumisneuvoja osallistui Kuka kuuntelee köyhää -verkoston tilaisuuteen KELA:n pääkonttorilla. Tilaisuuden teemana oli arkipäivän kokemuksia köyhyydestä.

Heinäkuussa asumisneuvoja laati blogikirjoituksen Yrittäjät ja matalapalkkaiset työssäkävijät uutena asunnottomuusryhmänä ja häntä haastateltiin Helsingin Sanomiin kirjoituksen johdosta.

30

25

72

on opiskelijoita on eläkeläisiä

%

%

%

%

Asumisneuvojan työstä olivat kiinnostuneita myös Ammattikorkeakoulu (AMK) opiskelijat, joiden keskimääräinen harjoittelu yhdistyksessä oli 10 viikkoa. Arvioinnin perusteet ja näytönohjaajan koulutuksen suorittanut asumisneuvoja ohjasi ja arvio vuonna 2020 kahden opiskelijan harjoittelujaksot, joista jälkimmäinen suoritti järjestössä myös asiakastyön kehittämisjakson).

TUNTIJA MAAHANMUUTTOTYÖN ASIAN N OHJAA OIKEAAN OSOIT TEESEE Maahanmuuttotyötä kehittämällä yhdistys vastaa asunnottomien siirtolaisten tarpeisiin ja parantaa siten heidän asemaansa. Työn keskiössä ovat pahimmin yhteiskunnan ja avun ulkopuolelle jäävä ryhmä: oikeudettomassa asemassa olevat EU- ja kolmansien maiden kansalaiset. Työ on kävijäryhmän tarpeisiin tutustumista, tiedonhankintaa, sujuvaa yhteistyötä sekä järjestön sisällä että yhteistyötahojen kanssa.

Tavoitteena on myös herättää yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua poliittisiin aloitteisiin, jotta kävijäryhmän oikeudet vahvistuisivat ja tilanteeseen löydettäisiin poliittisia ratkaisuja.

-

Maahanmuuttotyön kävijöistä:

173

Opiskelijoita on

Maahanmuuttotyön kävijöistä kokevat asunnottomuutta

6

10

on eläkeläisiä

Toisen maan kansalaisia on

242

Heini Puurunen, maahanmuuttoasioiden asiantuntija.

MAAHANMUUT TOASIOIDEN asiantuntija tavoitti edellisiä vuosia onnistuneemmin Vepan kävijöitä matalan kynnyksen kohtaamisten ja yhteistyön lisääntyessä – kiitos uusien toimitilojen ja -muotojen. Kävijöiden palveluihin pääsyn ja asumistilanteiden edistäminen vaati eniten tukea tarvitsevien kohdalla säännöllisiä tapaamisia lähes kerran viikossa.

Työskentelyyn kuului mm. perusteellisten selvityksien laatimista Kelaan ja Maahanmuuttovirastolle sekä yhteydenotot kävijän lähtömaan viranomaisiin. Muutaman pitkäaikaisasunnottoman EU-kansalaisen tilanne nytkähti viimein eteenpäin, kun he pääsivät sosiaaliturvan piiriin ja pystyivät aloittamaan asunnon hakemisen.

Toinen kävijäryhmä, Suomessa pysyvämmällä statuksella oleskelleet ulkomaiden kansalaiset, hakivat palvelusta neuvoja ja tukea asunto-, oleskelu- ja muissa asiointikysymyksissä. He löysivät maahanmuuttoasiantuntijan pakeille puskaradion avulla, järjestön verkkosivuilta tai sosiaali- ja asunnonhakupalveluista.

Alkuvuodesta asiantuntijalle tuli tavallista useampia avunpyyntöjä asunnottomilta tai häätöuhan alla olevilta lapsiperheiltä.

Suurimpana kävijäryhmänä pysyi kuitenkin 30-62-vuotiaat asunnottomat miehet.

Vaikuttaminen Helsingin hätämajoituspalveluiden yhdenvertaiseen toteuttamiseen niin, että siihen ovat oikeutettuja

myös EU-kansalaiset lähtömaasta riippumatta, on ollut vuosien ajan keskeinen osa maahanmuuttoasiantuntijan työtä.

Hän kartoitti keväällä ja kesällä EU-maista tulleiden asunnottomaksi jääneiden kävijöiden kokemuksia pääsystä hätämajoitukseen ja nosti ongelmia esille eri vaikuttamisfoorumeilla. Myös Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikön paperittomien sosiaalityö keräsi keväällä tietoa EU-kansalaisista sosiaaliturvan ulkopuolella. Syksyllä asiantuntijaa konsultoitiin kaupungin valtuustoaloitetta varten, jossa vaadittiin EU-kansalaisten hätämajoituksen ympärivuotistamista ja ulottamista myös näihin väliinputoajaryhmiin, joihin monet Vepan ja Kalkkersin kävijät lukeutuvat. Asiantuntija osallistui FEANTSA:n järjestämään belgialaisen PRODEC- Homeless Intra-European Migrants -tutkimushankkeen konferenssiin. Tutkimuksesta ja virinneestä keskustelusta jäi käteen mm. eurooppalaisten asunnottomien palveluntuottajien kokemusten samankaltaisuus järjestön vastaavien kanssa. Kokemusten jakaminen rohkaisi pitämään asunnottomien EU-kansalaisten oikeuksia esillä jatkossakin niin paikallisesti kuin maanlaajuisesti.

Vva ry:n maahanmuuttotyö, Moniheli ry:n Katto-toiminta ja Sininauhasäätiön maahanmuuttajatyö käynnistivät huhtikuun alussa yhteisponnistuksena korona-ajan monikielisen asumisneuvon-

258

108

hlöä

hlöä

%

tachatin. Chatti oli toiminnassa kesäkuun loppuun. Sininauhasäätiö toteutti monikielisistä asumisneuvontapalveluista myös yhteisesitteen. Vaikka palvelun löysi lopulta vain muutama avuntarvitsija, sen ansiosta yhteistyö chattikumppanien välillä tiivistyi.

Samalla kokoonpanolla perustettiin myös maahanmuuttajien asunnottomuuden ennaltaehkäisevän työn vaikuttamisryhmä, jota koordinoi Katto-toiminta.

Asiantuntija oli yhteydessä myös

31

396 krt

%

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja ilmoitti syrjivästä vuokrausilmoituksesta Oikotie. fi-palvelussa, mikä johti toimenpiteisiin: Oikotie muutti käytäntöjään YVV:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen ja lisäsi osuuden syrjinnästä palvelun käytön ehtoihin.

Heinäkuussa järjestö julkaisi Helsingin Sanomien laajan reportaasin työhyväksikäytöstä yhteydessä kannanoton Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja asunnottomuus linkittyvät usein yhteen.

OHJAUS

LIIKKUVA TUKITYÖ JA PALVELU

Liikkuva tukityö ja palveluohjaus on etsivän työn muoto, jossa lähtökohtana on kävijän elämänkokonaisuus ja yksilöllinen kohtaaminen.

Kävijän kanssa selvitetään akuutin asioimistuen tai muun tuen tarve, ja tästä edetään sovitun aikataulun mukaisesti. Työ on pääasiassa rekisteröimätöntä sosiaalityötä, jossa ei ensisijaisesti kirjata henkilötietoja tai muita perussosiaalityössä olennaisia asioita. Liikkeelle lähdetään henkilön kokonaistilanteesta ja hänen arvoistaan ja tavoitteistaan. Työssä pyritään kontaktien toistuvuuteen ja kohtaamiskertojen kautta luottamuksellisen suhteen muodostumiseen sekä yksilöllisiin ratkaisuihin vaikeissa elämäntilanteissa.

KATUASUNNOTTOMIEN kohtaaminen ja kotikäynnit muodostivat merkittävän osan koko 2020 vuoden kontaktien määrästä. Toiminnalla tavoitettiin muun muassa teltoissa asuvia henkilöitä sekä muita omasta tai läheisen elämäntilanteesta huolestuneita ihmisiä.

Liikkuvan työn perustana on luottamuksellisen suhteen rakentaminen toistuvien kohtaamiskertojen avulla. Kohtaamisissa selvitetään henkilön tuen tarve ja tarjotaan asiointitukea mm. virastoihin.

Kohtaamisissa puretaan ahdistuneisuutta ja lisätään toiveikkuutta tulevaisuuteen.

Tavatuilla henkilöillä oli selvästi pandemian aiheuttamia terveyteen ja taloudelliseen tulevaisuuteen liittyviä pelkoja.

Vuoden havaintona oli, että huumausaineiden ja lääkkeiden väärinkäytön osuus oli kasvanut suhteessa alkoholin käyttöön.

Liikkuvan tuen työntekijä oli vuoden aikana saattanut palveluihin ja tarjonnut konkreettista tukea noin 42 henkilölle. Hän myös jalkautui tekemään etsivää työtä NUOLI-hankkeen työntekijöiden kanssa ja ohjasi vankilasta vapautuneita ja heidän omaisiaan erilaisissa tilanteissa. Liikkuvan tuen työntekijän kohtaamista henkilöistä kuusi sai tietävästi asunnon.

Liikkuvan tuen työntekijä kuljetti ihmisiä sairaanhoidon piiriin, asuntohaastatteluihin ja asuntonäyttöihin sekä hätämajoituksiin. Liikkuva tuki oli vastassa, kun ihmisiä vapautui vankilasta sekä kuljetti heidät päihdepalveluiden piiriin. Työnte-

kijä kuljetti myös asumisyksiköissä asuvia palveluihin. Pandemian aikana verkostotapaamiset ja jotkut kohtaamiset siirtyivät verkkoon.

Vuoden loppupuolella Liikkuvan työn ja palvelunohjauksen työntekijän työhön liittyi aiempaa enemmän Vepan tilassa ihmisten kohtaamista. Vepassa oli mahdollisuus kohdata yksittäisiä henkilöitä ja pariskuntia.

Etäyhteydellä ihmisiä on palveluohjattu niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten pariin ja viranomaistahoihin kuin vuokranantajiin. Työ piti sisällään myös kotikäyntejä, käyntejä asumisyksiköissä, verkostoihin osallistumista etäyhteyksillä, ohjausryhmään osallistumista, palveluihin ohjaamista, sekä saattaen tukemista.

Osalla kohdatuista henkilöistä syntyi selkeä motivaatio päihdeongelmien, terveydenhoidon ja asunnonhakuprosessien hoitamiseen. Osalla kävijöistä syntyi valmiutta oikeudenkäynteihin sekä lastensuojeluasioiden hoitamiseen.

Liikkuvan tuen ja palveluohjaksen työntekijä osallistui Osallistavan budjetoinnin kehittämishankkeen suunnitteluun yhdessä järjestösuunnittelijan kanssa. Työskente-

Juhani Haapamäki Matias Toivosen kanssa.

110

Liikkuvan tuen kävijää uhkaa asunnottomuus

1238 hlöä

32

lyssä valmistui hanke, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Osallistavan budjetointiin osallistumista heille, jotka eivät ole aiemmin siihen pystyneet erinisistä syistä.

Yhteistyö aiesopimuskumppaneiden ja verkostojen kanssa toteutettiin koronan sallimissa puitteissa. Liikkuvan tuen työntekijä on mukana mm. Kujatossa, Vety-verkostossa, Haittoja vähentävässä verkostossa ja Suomen Palveluohjaajien yhdistyksessä.

Liikkuvan tuen kävijöistä kokevat asunnottomuutta

175

%

%

VERTAISTOIMINTA Vertaistoiminta on vapaaehtoisten toimintaa, joilla on samanlainen ongelma, elämäntilanne tai -kokemus. Vva ry:llä on hyvin pitkät perinteet ja hyödyllisiksi toimintamalleiksi osoittautuneet kokemukset vertaisten kanssa työskentelystä ja heidän kokemuksensa käytöstä apuna asunnottomille tarjotuissa palveluissa. Vertaistuki on erityislaatuista tukea, jonka keskeinen periaate on se, ettei ihminen ole ongelmansa tai elämäntilanteensa kanssa yksin.

osaaressa

Varti Päihteetöntä virkistystä ja toimintaa Vailla vakinaista asuntoa ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun. Vartiosaareen voit tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen.

498 VARTIOSAAREN kesäkauden suunnittelu aloitettiin helmikuussa järjestön sisäisellä kokouksella. Kokouksessa käytiin läpi saaren henkilöstöresurssit, hinnat, käytännöt ym. perusasiat kautta varten. Palaveriin osallistui 12 henkilöä.

Vartiosaaren kausi alkoi toukokuussa.

Saaritoiminnassa pitkään mukana ollut vapaaehtoinen toimi paikan isäntänä, teki kunnostus- ja ylläpitotöitä, piti yllä varauskalenteria sekä ajoi venekuljetuksia.

Vartiosaaren järjestettiin päihteettömiä yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvia toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Paikka mahdollisti yhteisöille virkistäytymisen ja yhteisöllistä toimintaa.

Kävijöiden asumisasioita edistettiin ammattityöntekijän tuella. Kuormittavassa elämäntilanteessa olevat kävijät hyötyivät rauhallisesta lepopaikasta luontoympäristössä.

Elokuussa Vartiosaaren toiminta oli aktiivista ja opiskelijoita ja yhteistyötahoja kävi tutustumassa saaren toimintaan.

Vartiosaaren käyttöaste oli suuri. Iso osa ryhmävierailijoista oli Kokema-toiminnasta. Kokema kutsui yhteisöjen työntekijöitä ja kokemustaustaisia teemallisiin kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tapaamisten avulla vahvistettiin yhteisen tekemisen ja keskusteluiden kautta osapuolten keskinäistä yhteistyötä. Tilaisuuden houkuttelevuuteen vaikutettiin monipuolisella ja kiin-

hlöä

123 kpl

Kalliolan Vahvasti tukien -ryhmä.

33

%

1300 kpl

%

1370 kpl

nostavalla ohjelmalla. Keskustelun lisäksi ohjelmassa oli myös virkistäytymistä (esim. ruuanlaittoa, saunomista, pelaamista), jolloin tapahtuma ei tunnu niin viralliselta, vaan on vapaamuotoisempi. Silloin tilaisuus on helpommin lähestyttävä ja madaltaa kynnystä osallistua. Tapaamisten yhteydessä Kokeman työntekijät kertoivat kokemusasiantuntijana toimimisesta ja erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista esim. asunnottomien palvelujen kehittämisessä.

Myös Junailijankujan asumisyksikön asukkaita vieraili saaressa.

Muuten vertaistyön tavoitteiden

saavuttamista vaikeuttivat kokoontumisrajoitukset ja kontaktien välttäminen koronan takia.

Kesän kohokohtia oli Ilkka Taipaleen Vva ry:lle lahjoittaman mongolialaisen jurtan pystys Vartiosaaren kesäpaikan pihalle vapaaehtoisten, työharjoitteluaan järjestössä tehneen sosionomiopiskelijan, Kokema-tiimiläisten sekä kahden jurttaspesialistin avustuksella.

Vartiosaaren toiminta päättyi kauden osalta lokakuun puolivälissä.

Jurtan pystytystä johtivat jurttaspesialistit Kyösti ja Mauri. Apuna toimivat Kari, Miro, Jari, Riikka, Jarkka ja sosionomiopiskelija Saara.

Tarinateatterin ja KEIJO-hankkeen saaripäivä.

34

a Soldis – päihteetöntä ryhmätoiminta Vva ry:llä on Helsingin kaupungilta vuokralla mantereen puolella Vartiosaarta vastapäätä sauna ja talorakennus osoitteessa Ramsinniementie 47. Kiinteistössä toimii ja toiminnasta vastaa päihteetön vertaisyhteisö.

Yhteisö pitää kokouksia säännöllisesti, yleensä neljä kertaa viikossa. Tarpeen mukaan järjestetetään erilaisia talkoo-, siivous- ja kunnostuspäiviä.

ALKUVUOSI oli hiljaisempi verrattuna viime vuoden loppuun. Siivous- ja kunnostustalkoihin osallistui joka kerta noin 15 henkilöä. Päärakennuksessa kokoontui vertaistukiryhmä kolmena päivänä viikossa. Runsaat sateet ja meriveden tulviminen vähensivät saunojien määrää alkuvuodesta.

Soldiksessa järjestetyt ryhmätoiminnat hiljenivät koronan myötä todella pieneksi. Siivoustalkoot onnistuttiin kuitenkin järjestämään pienellä porukalla kerran kuussa. Juhannusjuhlat jouduttiin perumaan.

Heinä-syyskuun aikana puu- ja siivoustalkoot

35

pidettiin entiseen tapaan kuukausittain. Osallistujia oli joka kerta noin 15 henkilöä. Saunominen järjestettiin edelleen telttasaunassa. Sauna lämmitettiin viitenä päivänä viikossa ja saunojia oli jokaista saunan lämmityskertaa kohden 12-15.

Loppuvuodesta Soldiksen alueella palvelujen ja saunan käyttö oli edelleen runsasta ja koronarajoitukset huomioitiin kaikessa toiminnassa.

Sauna lämmitettiin 4-5 kertana viikossa. Varsinaisen saunan rakennuspuuhat riippuvat säistä ja rahalahjoituksista.

SÄLLIKOTI-YHTEISÖ Sällikoti on kodinomainen yhteisö ja pieni 27 asunnon asumisyksikkö, jossa asukkaille annetaan monimuotoista asumisen tukea. Sällikoti toimii asunto ensin -periaatteella ja se on suunnattu erityisesti pitkäaikaisasunnottomille henkilöille. Sällikodissa työntekijät auttavat asukkaita virallisten asioiden hoitamisessa sekä muissa päivittäisissä tilanteissa, joihin asukas tarvitsee tukea.

Asukkaat tuntevat toisensa sekä henkilökunnan hyvin. Sosiaalinen tuki, luottamuksen ja avoimen kohtaamisen taso tekevät Sällikodista erityislaatuisen lämminhenkisen asumisyksikön. Tavoitteena on, että asukkaat voivat asua yksikössä pitkäaikaisesti.

TAMMI- JA HELMIKUUSSA sunnuntaiset bingot ja tietovisat keräsivät asukkaat yhteen viikoittain ja vietettiin usean asukkaan yhteissyntymäpäiviä kakkukahveilla. Asukaskokoukset pidettiin normaalisti tammi- ja helmikuun aikana.

Tammikuussa EuroNews haastatteli yksikön esimiestä ja muutamaa asukasta. Helmikuussa yksikössä vieraili Helsingin kaupungin asumisen tuen sosiaalityöntekijä.

Yhteistyötä tehtiin tiiviisti naisten asumisyksikön ja alueen kotihoidon kanssa. Sällikodin esimies osallistui myös korttelin yhteisiin turvallisuuspalavereihin.

Toiminnoista jouduttiin luopumaan koronan vuoksi maaliskuun puolivälissä.

Samaan aikaan taloon tuli vierailukielto.

Myös saunavuorot peruttiin toistaiseksi.

Osalla asukkailla hoivan tarve lisääntyi vuoden aikana ja henkilökunta reagoi

muuttuvaan avun tarpeeseen kukin asukkaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla.

Tiivistä yhteistyötä tehtiin muun muassa kotihoidon ja sosiaaliviraston kanssa.

Usealla asukkaalla oli käytössään ateriatai kauppapalvelu. Lisäksi henkilökunta huolehti asuntojen siisteydestä ja asukkaiden hyvinvoinnista (muun muassa roskien vienti, pyykinpesu, hygieniaohjaus, lääkehoito, sosiaalietuudet, päihdehoitoon ohjaus) ja hankki asukkaalle tarvittaessa lisää tukea asumiseen.

Asukkaita ohjattiin perusterveydenhuollon piiriin tarvittaessa sairaanhoitajan ja muun henkilökunnan avustuksella.

Kesällä päästiin taas järjestämään kerran viikossa koko korttelille grillaushetki.

Sällikotiin hankittiin kesäkukkia ja niitä istutettiin yhdessä asukkaiden kanssa. Parvekkeille laitetiin myös yrttejä ja tomaatin

taimia asukkaiden iloksi.

Lahjoitusruokia saatiin vuoden mittaan, mutta koska yhteisistä ruokailuista jouduttiin koronatilanteen vuoksi luopumaan, ruokia jaettiin asukkaille ovelta ovelle.

Kesä-syyskuun aikana Sällikodissa vietettiin melko normaalia elämää, koronarajoitusten hetkeksi höllentyessä ja asukas kokouksetkin käynnistyivät tauon jälkeen syyskuussa, kuten myös sunnuntain bingot ja tietovisat vuoroviikoin.

Syyskuussa vietettiin yhden asukkaan 50-vuotisjuhlia, ja kahta menehtynyttä asukasta muisteltiin pienimuotoisesti järjestämällä yhteinen muistotilaisuus.

Sällikodissa vietettiin pienimuotoisesti Asunnottomien yötä poikkeusoloista johtuen. Asukkailla oli mahdollisuus seurata striimattua lähetystä Kansallismuseosta ja osallistua Diakonissalaitoksen järjestämään

Mitä on tuettu asuminen?

No esimerkiksi sitä, että autetaan ja tehdään yhdessä asukkaiden kanssa hakemuksia ja tuetaan kaikilla elämän osa-alueilla. Sällikodin toimistolla Tuula oli Jarkan apuna.

36

pihatapahtumaan, jossa oli tarjolla ruokaa ja musiikkiesityksiä. Lokakuussa asukkaita ohjattiin tauon jälkeen jalkahoitoon Hietaniemenkadun palvelukeskukseen.

Marraskuussa kaikki yhteiset tilaisuudet bingot, tietovisat ja asukaskokoukset peruttiin. Myös asukkaiden asioimista toimistolla välteltiin.

Joulua Sällikodissa vietettiin koronarajoitukset huomioiden. Asukkaille jaettiin joululahjat ja jouluateria henkilökunnan toimesta.

Vuoden aikana Sällikotiin muutti kolme uutta asukasta, ja kaksi uutta työntekijää, kokopäiväinen sosiaaliohjaaja sekä siisteysvastaava aloitti.

Asumisyksiköiden kilpailutusprosessi alkoi elokuussa. Helsingin kaupungin päätökset palvelun jatkamisesta Vva ry:n kanssa saatiin joulukuussa.

Tammikuussa juhlittiin Jarkan, Teukan, Timpan, Osmon, Ossin, Teuden ja Hannun yhteissynttäreitä. Asumispalveluiden esimies Jussi Lehtonen oli onnittelemassa.

Teude ja Hessu

Niko

Maukka ja ohjaaja Tuija

Teukka ja Esko Sällikodin pullapoikina.

37

NTO ON SU A TU ET TU N Ö IS TE H Y IS M SU A

KOTI

aan

Junailijankuja – tukea tarpeen muk

Junailijankujan asumisyksikkö on Vva ry:n vuodesta 2015 hallinnoima asumisyksikkö Junailijankujalla Pasilassa.

Junailijankuja tarjoaa turvallisen ja kodikkaan ympäristön asukkailleen sekä oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen asumisen tuen. Osa asukkaista elää Junailijankujan asumisyksikössä hyvinkin itsenäisesti. Yksikössä järjestetään kuukausittain asukaskokous sekä erilaista viikoittain tapahtuvaa toimintaa. Junailijankujan juhlasalia käyttävät aktiivisesti myös Pasilan alueen muut toimijat. Junailijankujalla on asukkaita 65, ja henkilökuntaa kymmenen työntekijää.

JUNAILIJANKUJALLA alettiin vuoden alussa tarjoilla asukkaille aamuisin puuroa ja kahvia sekä iltakahvit.

Arkipäivisin asukkaat hakivat läheisestä lounasravintolasta ruokaa, joka oli tarjolla yhteistilassa iltapäivisin.

Asukaskokouksia pidettiin kuukausittain tiistaisin, ja sunnuntaisin järjestettiin tietovisa. Asumisyksikön ruiskujen- ja neulojenvaihtopiste oli avoinna noin kaksi kertaa viikossa. Asukas huolehti sen toiminnasta henkilökunnan tuella. Helsingin kaupungin työntekijät jalkautuivat kahtena päivänä tekemään C-hepatiittitestausta asumisyksikköön.

Vapaaehtoinen kävi tiistaisin motivoimassa asukkaita jalkapallon peluuseen Töölön kuplahalliin. Asukkaita kävi kaksi kertaa lahjoituslipuilla katsomassa Jokereiden peliä Hartwall-areenalla.

Ystävänpäivää juhlistettiin pullakahvein, ja maaliskuussa naistenpäivän kunniaksi järjestettiin naisten hemmottelupäivä herkkuineen ja ruusuineen. Halukkaat saivat mm. manikyyrin sekä ripsien ja kulmien värjäystä. Hemmottelun päätteeksi naisille jaettiin lahjoituskasseja (hygieniatuotteita ja meikkejä).

Pasilan eläkeläiset ja Paavalin seurakunta käyttivät Junaijankujan tiloja toimintoihinsa.

Kaikki nämä toiminnot joutuivat koronarajoitusten vuoksi tauolle maaliskuun puolesta välistä alkaen. Koronasta johtuen asumisyksikössä astui voimaan myös vierailukielto.

Vappuaattona asukkaille järjestettiin vappujuhla, ja äitienpäivänä tarjottiin kakkukahvit. Toukokuussa laitettiin kukkia ja pihaa asukkaiden kanssa kesäkuntoon.

Juhannuksena grillailtiin ulkosalla, ja kesäkuun lopussa aloitettiin pitää taas tietovisoja. Kaikissa toiminnoissa jatkettiin koronaohjeistusten noudattamista. Junailijankujan asukasta haastateltiin saksalaiselle tv-kanavalle asunto ensin -mallista.

Asumisyksikön vierailukielto päättyi elokuussa ja asukaskokous pidettiin syyskuussa.

Lokakuussa asumisyksikössä aloitti työnsä oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi opiskeleva sekä kaksi uutta asumisohjaajaa. Katuklinikka tuli tekemään HIVja C-hepatiitti-testejä.

Asukkaat kiittivät toimintansa lopettaneen Ravintola Blanccon väkeä hävikkiruokayhteistyöstä.

Koronaohjeistukset mielissä jouluaattona oli asukkaille tarjolla jouluruoka, ja joulupäivänä tarjottiin joulukahvit. Uusi vuosi otettiin vastaan juhlaan sopivin

herkuin.

Vuoden aikana Junailijankujalle muutti 20 uutta asukasta ja se vaikutti luonnollisesti myös asukasdynamiikkaan.

38

Asumisyksiköiden kilpailutusprosessin työstäminen alkoi elokuussa. Joulukuussa Helsingin kaupunki ilmoitti jatkavansa palvelusopimusta Vva ry:n kanssa.

Stadin ammattioppilaitoksen kosmetologiopiskelijat tekivät Junailijankujan asumisyksikön naisille käsien hoitoa ja laittoivat kulmakarvoja naistenpäivän kunniaksi.

Symppiksen jalkautuvat sairaanhoitajat kävivät testaamassa HIV- ja C-hepatiittitartuntoja.

Rita suunnitteli ja toteutti Juniksen yritti- ja vihannesviljelmät.

Jaro istutti Junikselle kevätkukkaset.

39

HENKILÖSTÖ VUODEN aikana eri yksiköihin saatiin uutta henkilöstöä. Maahanmuuttotyön asiantuntija palasi vanhempainvapaalta tammikuussa. Kokema-tiimiin palkattiin uusi hanketyöntekijä. Junailijakujan asumispalveluyksikköön palkattiin kaksi uutta työntekijää sekä opiskelija aloitti oppisopimuksella.

Sällikotiin palkattiin kaksi uutta työntekijää ja kokopäiväinen sosiaaliohjaaja.

Ylimääräisen STEA-rahoituksen turvin Vepa sai kävijöiden asioimisapua varten uuden vertaistyöntekijän ja Yökiitäjässä sairaanhoitajien työpareina oli kaksi vertaista. Toinen heistä jatkoi vielä Kalkkersissa vertaisohjaajana. Puhtausalan työharjoitteluaan järjestön toimitilassa suorittanut opiskelija palkattiin valmistuttuaan Sällikodin ja toimiston siisteysvastaavaksi. Keijo-koulutuksen läpikäynyt työllistettiin työkokeiluun Kokemaan.

Koko henkilöstön kuukausikokoukset pidettiin kerran kuussa ja esimiestiimi kokoontui kerran kuussa.

Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana.

Koko henkilöstön työyhteisöpäivää vietettiin lokakuussa Porvoossa ulkoillen. Eri yksiköissä vietettiin myös TyKy-päiviä pienemmällä porukalla. Henkilöstö sai tilata sekä kulttuuri tai liikuntaseteleitä ja työmatkaseteleitä. Seteleistä perittiin työnantajan määrittämä omavastuuosuus. Lounasseteleitä sai tilata kahteen eri otteeseen, joista peritiin verottajan määrittämä verotusosuus. Jouluna Vva ry kiitti henkilöstöään korona-ajan jaksamisesta omavastuuttomalla virike-edulla.

Kokema-tiimin esimies valmistui lähiesimieheksi.

Johtoryhmä juhlisti asiaa kesäkuun lopussa yhteisellä ruokailulla.

40

Työnohjaaja ja yhteisöpedagogi Jari Koponen veti henkilöstölle työyhteisöpäivänä session laivamatkalla Porvooseen.

41

VARAINHANKINTA Järjestöllä oli poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, nro RA/ 2019/ 95. Keräyslupa on voimassa 31.3.2021 asti Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden auttamistyöhön ja siitä aiheutuviin kuluihin.

VIESTINNÄN opiskelija toteutti tammija helmikuun aikana varainkeruu- ja viestintäkampanjan opinnäytetyönä. Hän tutki kuinka tehokkaasti sissimarkkinointitempaus tavoittaa ihmiset ja mitä tempaus voi tuottaa. Koti ei missään -kampanja tapahtui ystävänpäivänä, ja näkyi rahalahjoituksissa etenkin MobilePayn osalta.

Helmikuussa Vva ry sai asunnottomustyölleen ensimmäisen testamenttilahjoituksen, 52 m2 kokoisen asuinhuoneiston Äänekoskelta. Lahjoittajina olivat Ulla Kauppisen kuolinpesän osakkaat Laura Rissanen, Esko Rissanen ja Eeva Gustafsson.

Kun koronakriisi puhkesi ja julkisia tiloja ja päiväkeskuksiakin suljettiin, järjestö ilmaisi huolensa kadulla olevien asunnottomien puolesta. Ihmiset alkoivat järjestää spontaanisti lahjoitus- ja varainhankintakeräyksiä järjestölle Facebookin kautta. Lahjotusrahoilla ostettiin muun muassa sukkia, alushousuja, t-paitoja, kasvomaskeja, kertakäyttöhansikkaita, käsidesipulloja, hygieniatuotteita, vesipulloja, energiapatukoita jne.

Järjestön työntekijät jalkautuivat kaduille kohtaamaan asunnottomuutta kokevia ihmisiä ja jakoivat Vepassa tehtyjen eväiden kanssa näitä ”selviytymispussukoita”.

Pien Shop & Bar & Pien Distribution järjesti DJ-vetoisen hyväntekeväisyystempauksen, jossa jokaisesta tapahtuman YouTube-lähetyksen striimaajista tuli viisi euroa hyväntekeväisyyskassaan sekä tapahtuman yhteydessä järjestetystä noutopizzamyynnistä lahjoitettiin yksi euro Vva ry:n asunnottomuustyölle.

Koronatilanteen puhjettua huoltovarmuusvarastosta ei saatu kasvomaskeja eikä suojavarusteita järjestön suoraa kohtaamistyötä tekeville työntekijöille. Toukokuun lopulla järjestettiin varainhankintakampanja Masked Crew of Vva ry, jolla kerättiin rahaa maskien ja muiden suojavälineiden hankkimiseksi. Kasvomaskeista ja muista suojavarusteista kertyi järjestölle kuluja noin 10 000 euroa.

INEZ-kanavalla esitettävä ohjelmasarjaa I remember a time before rock ’n roll järjesti jokaisessa jaksossa tekstiviestilahjoituksen järjestön asunnottomuustyölle. Jaksoissa haastatellut muusikot lahjoittivat jonkin esineen ja itsepiirtämänsä omakuvan, jotka arvottiin lahjoittajien kesken. Ohjelman tuottaja-toimittaja teki minidokkarin järjestön matalan kynnyksen työstä.

Sumppitempaus järjestettiin viikon mittaisena ennen juhannusta. Kahviloita ei haastettu lahjoittamaan kahvimyynnistä

kertyvistä tuloista osaa Vva ry:n asunnottomuustyölle, koska korona-aika koetteli myös kahvila- ja ravintola-alan yrittäjiä.

Sumppitempaus haastoi nyt kaikki käymään kahviloissa juomassa sumpit, tukemaan näin kahvilayrittäjiä ja lahjoittamaan tekstiviestillä kahvikupposen hinnan asunnottomille. Ylen Radio Suomi haastatteli Sumppitempauksesta järjestön varainhankinnasta vastaavaa tiedottajaa.

Lisäksi Radio Rock lahjoitti järjestölle verkkokaupassaan tapahtuneen kasvomaskimyynnin tuotot.

Loppuvuodesta järjestettiin Black Fridayn tiimoilta lahjoitustempaus.

Nopealla aikataululla järjestetty varainhankintakeräys yökeskus Kalkkersin joulun ajan aukiolon varmistettavaksi tuotti paitsi loistavan keräystuloksen myös jutun mm.

Helsingin Sanomiin kadulla olevien asunnottomien tilanteesta ja ihmisten auttamishalusta korona-aikana.

Vuonna 2020 järjestön Facebook-sivulla julkaistun joulukalenterin ja joulukampanjan teemana oli Mun toiveeni on, jossa haastettiin ihmisiä miettimään, mitä he toivoisivat jouluksi. Järjestön oma toive oli saada asunnottomuutta kokevat ihmiset kadulta kotiin. Kampanja sai näkyvyyttä somessa ja Asukki-lehdessä.

Kampanjassa myös yrityksiä kehotettiin lahjoittamaan joulukortti- ja joululahjarahansa järjestölle.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ry toivotti asunnottomuutta kokeville kävijöille lämmintä joulua fleece-pusakka- ja villasukka -lahjoituksella.

Marraskuun lopulla vaikutti, ettei Kalkkersia voida pitää auki joulun pyhinä.

Varainhankinnasta vastaava järjesti nopeasti Facebookissa ja Instagramissa rahankeräykset Kalkkersin aukioloa varten.

Tarkoituksena oli kerätä viikossa 3500 euroa kattamaan työntekijöiden palkat sekä joulufiiliksen luominen kävijöille. Toivottu rahasumma saavutettiin vajaassa vuorokaudessa. Yhteensä Kalkkersin joulukeräys tuotti 8668 euroa, josta saatiin joulua myös Vepan kävijöille ja katettiin mm. Yökiitäjän kuluja.

Toiminnanjohtaja ja matalan kynnyksen esimies kiittivät Vva:n pitkäaikaista suurlahjoittajapariskuntaa käymällä syömässä Turussa heidän kanssaan.

Varainhankinnan ja lahjoitusten tuotot olivat vuonna 2020 yhteensä 137 801,63 euroa.

Tehy ry lahjoitti villasukkia ja fleece-pusakoita.

Lämmin kiitos Ulla Kauppisen kuolinpesälle testamenttilahjoituksesta.

Matalan kynnyksen ja asumispalveluiden esimies ja toiminnanjohtaja muistivat pitkäaikaista lahjoittajapariskuntaamme illallisella.

42

Pien Shop & Bar & Pien Distribution järjestämässä hyväntekeväisyystempauksessa jokaisesta noutopizzasta lahjoitettiin euro, ja DJ-tapahtumasta lahjoitettiin viisi euroa per striimaaja Vva ry:n asunnottomuustyölle.

43

HALLITUS Vuonna 2020 järjestön hallituksen jäseninä toimivat Reijo Pipinen pj, Matti Malkki vpj, Minna Wahlman, Elina Pajula, Mika Välipirtti, Esa-Uusi-Kerttula, Kirsti Kangas, Markus Himanen, Kari Junnikkala, ja Jonna Köpilä. Hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoisina luottamustoimessaan, mutta hallituksen jäsenten oli mahdollisuus nostaa

Reijo Pipinen, hallituksen pj

työstään nimellinen kokouspalkkio.

Vuoden aikana hallitus kokoontui 9 kertaa. Järjestön sääntömääräinen kevään vuosikokous siirrettiin koronatilanteen vuoksi maaliskuulta elokuulle. Kokous oli Vepan tiloissa 24.8.2020. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Toinen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Vepassa 30.11.2020. Vuosikokous hyväksyi vuoden 2021 toimintasuunnitelman sekä talousarvion sekä valitsi hallituksenvuodelle 2021. Puheenjohtajana jatkaa Reijo Pipinen. Jäseniksi valittiin: Elina Pajula, Minna Wahlmann, Markus Himanen, Jonna Köpilä, Anna Viclein, Mika

Hallituksen jäsenet Esa Uusi-Kerttula ja Kirsti Kangas jalkautuivat kadulle musisoimaan ja myymään Asukki-lehteä.

44

Välipirtti, Kari Junnikkala, Esa-Uusi-Kerttula ja Kirsti Kangas.

Jäsenistö Vuonna 2020 järjestöllä oli: 315 jäsentä 18 kannatusjäsentä 134 yhteisöjäsentä

HALLINTO JA TALOUS Toiminnan arviointi ja raportointi Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi tehdään. Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään Kuntoutussäätiön ARTSI-hankkeessa laadittuja lomakkeita. Kehittämis- ja arviointitoimintaa kehitetään yhdistyksessä jatkuvasti perehtymällä erilaisiin arviointi- ja kehittämismenetelmiin, esim. osallistutaan aihetta käsitteleviin koulutuksiin ja perehdytään erilaisiin oppaisiin ja aiheesta kirjoitettuihin materiaaleihin. Palautteen keruuseen on yhdistyksessä laadittu selkeä rakenne. Sen avulla halutaan antaa vaikutusmahdollisuuksia järjestön kävijöille, työntekijöille, vapaaehtoisille, jäsenille ja sidosryhmille. Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta hyödyllisiä. Järjestelmällinen palautteen keruu, itsearviointi, tulosten analysointi ja sen myötä tapahtuva kehittäminen edesauttaa järjestön toimintojen kohdentamista, parantamista ja kävijöiden tarpeisiin vastaamista.

JÄRJESTÖ kokosi tietoa neljännesvuosittain kvartaalikatsauksiin. Matalan kynnyksen toimipisteet kokosivat kuukausittain tilastotiedot kävijöistä ja raportoivat työstään arviointisuunnitelman mukaan.

Yksilötyötä tekevät keräsivät jatkuvaa kävijäpalautetta ja matalan kynnyksen toimipisteissä kävijäpalaute kerättiin kootusti

otantana tiettynä ajanjaksona. Toimintaa arvioitiin koko henkilöstön kokouksissa ja yhteistyökumppaneille lähetettiin toimintaa koskeva arviointikysely vuoden vaihteen jälkeen. Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi toteutetaan.

Järjestötiimi kokoontui elokuun puoli-

välissä aikatauluttamaan syksyä ja päivittämään ajantasaista tietoa. Elo- ja syyskuun ajan työskenneltiin vuoden 2021 rahoitushakemusten parissa. STEA:n hakemus oli uudistunut, mikä vaati uudenlaisen tiedon keräämistä ja analysointia (mm. odotukset eri kohderyhmien tavoitettavien määrät).

Lukujen keräämiseen ja analysointiin

Talous YHDISTYKSEN miinus tilinpäätöksen taseen tuloksessa saatiin laskemaan vuoden 2019 tilinpäätöksessä noin 5000 euroon.

STEA:n avustuspäätökset vahvistettiin helmikuun alussa ja Helsingin kaupungin järjestöavustus nousi 22 000 euroon.

Vva ry sai kevättalvella kauan kaipaamansa uudet tilat vuokralle Helsinki Missionilta läheltä vanhaa paikkaa. Vanhat tilat irtisanottiin, kun uudet tilat oli vahvistettu. Tiedossa oli kiinteistöön tuleva remontti. Vuokranantaja lupasi järjestölle remontin ajaksi väistötilat.

Toimitilojen muuttoon kului arvioitua enemmän varoja, mutta muita varoja koronan vuoksi säästyi.

STEA julkaisi avustusehdotuksensa joulukuun alussa. Järjestölle ehdotettiin avustuksena samoja summia kuin aiemmin. Paikka-auki- hakemusta ei esitetty. Vailla vakinaista asuntoa ry pärjäsi asumisyksiköiden kilpailutuksessa hyvin ja sai pitää molempien asumisyksiköiden ostopalvelusopimukset.

Ennen joulua vuokranantaja Helsinki Missio irtisanoi yhdistyksen vuokrasopimuksen ja muuttoaikaa maaliskuun loppuun saakka.

Järjestön taloudesta vastasivat hallitus, toiminnanjohtaja ja talous- ja hallintosihteeri yhdessä tilitoimiston kanssa. Järjestön päärahoittajat olivat Veikkaus ja Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto (asunnottomien palveluiden hankinta).

Taloushallintopalveluista vastasi Administer Oy ja tilintarkastuksesta Rabbe Nevalainen Altumaudit Oy:stä.

45

palkattiin tuntityöntekijä. Stea-hakemuksia työstettiin yhdessä.

Järjestö toimitti TVS tiedot STEA.lle maaliskuun loppuun mennessä. Ja STEA:n vuosiselvitykset toimitettiin kesäkuun alkuun mennessä.

TILINPÄÄTÖS

46

47

Lämmin kiitos tukijoillemme!

STEA Abena Finland Oy Agit Communications Oy A-klinikkasäätiö Arthur The Marcher Arkisto Second Hand - Vantaa Asianajotoimisto Takomo Oy Asunnottomien yön toimijat Asuntopehtoori Oy Autetaan kun voidaan -ryhmä Belgian Suomen suurlähetystö Blok Botnia Print Oy Cafe Bruket Cafe Bus-Stop, Kamppi Cafe Kardemumma Chopper syndikaatti ky Danmarkshjemmet rf.

Design Pukeutumishuone Diakonissalaitos Diakonissalaitos, Hoiva Oy Eduskunnan ammattiosasto ry Ehyt ry Emmaus Helsinki ry Emmaus Westervik r.f.

Emmy Second Hand Epic Food Co Fat Lizard Brewing Company Oy Fazer Fiini Naturally Finland Finlayson Fruit Box Glik Tampere Oy LKV Hakunilan kyläyhteisö ry Hannele Kuronen Harju 8 Helsingin A-kilta ry Helsingin Jyry Helsingin Löytötavarapalvelu Helsingin seurakuntayhtymä Helsingin, Suomenlinnan, Vanajan ja Keravan vankilat Hihnalat HPK Hyvinkään Mäntylä ry Hämeenlinna-Vanajan seurakunta Ilkka ja Vappu Taipale INEZ Media/Tanja Uusitalo Ipa Group Oy Jarkko Martikainen Jokerit Juomatarviketukku Lappo Oy Kanniston leipomo: Hakaniemi, Kallio Kansallisgalleria Kansallismuseo Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Kasvisravintola Brindavan Katuklinikka Kiinteistövälitysliike Blok K-Market Hämeentie K-Market Kallio K-Market Maununneva K-Market Mellunmäki K-Market Sörnäinen Kokoomus Kriminaalihuollon tukisäätiö ry (Krits ry) Kujato Liisankoti Lions Club, Helsinki, Aurora Lions Club, Vantaa, Avia Luona Oy Maija Kaunismaa Markkinointisankarit O Mars Finland Matanor Meeri Koutaniemi Mielenterveysyhdistys HELMI ry Minnie’s Salonki Naistenkartano Neste, Eläintarha Neste Espoon henkilökunta Nostemedia

Omnia Orion Pharma Partioaitta Pien Shop & Bar Prandia Lunchering Pro-tukipiste Radio Rock Ravintola Blancco, Pasila Ravintola Soi Rikosseuraamuslaitos (RISE) Ri-Lease Auto Center, Juha Montin Ripsistudio T&S R-kioski, Itäkeskus, Bussiterminaali SAK Samsung Finland Sato Oy Sato Oy – Hima & Duuni SDP, Helsinki Semper Shine-Endemol Finland, Nelonen Media sekä Big Brother -talon asukkaat Sininauhasäätiö Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry Skanska Oy Skatan tila S-Market Vaasanaukio SPR Kallio-Käpylä Stadin ammattiopisto, Hyvinvoinnin toimiala Stadin ammattiopiston Roihuvuoren toimipiste Stiftelsen Sjunde Mars Fonden Stop Huumeille ry Subway Vallila Suojapirtti ry Suomen punainen risti – Kotipolkuhanke Suomen vuokranantajat ry Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat Suomenlinnan avovankila Svenska kvinnoförbundet i Sörnäs r.

Tapanilan Erä Tehy ry Tukialus Tukihenkilötyöyhdistys ry Tukikohta ry Valve Motion Vantaan A-kilta ry Vantaan asukastila Kafnetti Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki - VAHTI ry Vantaan mielenterveysyhdistys ry Vantaan seurakuntayhtymä - diakoniatyö/asumisneuvonta ViaDia Hki ry, Levähdyspaikka-hanke Wihurin rahasto Wistec Training Oy Wondershop Oy/Me-säätiö sr Yhdyskuntaseuraamusvirasto Yhteinen pöytä - Vantaan kaupunki/seurakunnat.

Yhteisötyöntekijät – Koivukylä/Korson suuralue Y-Säätiö Y-Säätiö, Verkostokehittäjät Diakonia amk Laurea amk Metropolia amk sekä: Helsingin kaupungin koronaryhmä Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveystoimi Espoon kaupunki sosiaali- ja terveystoimi Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Etsivä lähityö Asumisen tuki (Astu) Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus NEA, Nuoli Alppikulma Inarintie Hietaniemen palvelukeskus ja muut pääkaupunkiseudun asunnottomien palveluiden työntekijät sekä: Sosiaalialan opiskelijat Vapaaehtoistyöntekijät Monet yksityishenkilöt ja yritykset ja lukuisat nimettömänä pysyttelevät lahjoittajat