Asukki 1/2022 by vvary_Asukki

Asunnottoman äänenkannattaja vuodesta 1987 Nro 1/2022 hinta 3€

mmin u k n : y r a v V r e ni Kokand

Jen

t y n ä t y ö l Olen o u l n e i p p y y t n e i hy v ! n a a t s a v a t t u ä asunnottomu

s s e d h y # n a a t i Toim Lahjoita:

euroa ja sana 0 /4 0 /2 0 /1 /5 1 : eisista summista h o lä il st ie iv st k • Te on 16588 ro e m u /2021/964 n A I) R T : O a K p 0 1 lu s : y m rä si e (e k n I” ”KOT Raha 50144

meroon u n a ll y a P e il b o M •

PÄÄKIRJOITUS

www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu TOIMISTO Opastinsilta 8 B (postiosoite) 00520 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 7044310 Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asukki asukki@vvary.fi Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja 050 407 9703 Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen 044 260 3818 Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920 Sällikodin ja tilapäismajoitusyksikkö Tuvan lähiesihenkilö Harri Eerikäinen 050 468 8433

Asunnottomien palveluiden häätäminen ei ratkaise kaupungin järjestyshäiriöitä

ediassa on käyty kiivasta keskustelua Helsingin Sörnäisissä lisääntyneestä rauhattomuudesta. Alueen asukkaat, ohikulkijat ja yrittäjät sanovat jopa pelkäävänsä. Vailla vakinaista asuntoa ry:llä oli toimitilat niin sanotun Piritorin kulmilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan, kunnes viimeisimmän paikan vuokrasopimus irtisanottiin yllättäen naapuruston valituksiin vedoten joulukuussa 2020. Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola on ottanut kantaa Sörnäisten ongelmista käytävään keskusteluun ja todennut, että Kurvissa niin kutsuttujen häiriöiden lisääntyminen joh-

Viestintä, varainhankinta ja Asukki-lehti Erja Morottaja 044 773 4700 Yökeskus Kalkkers Ratamestarinkatu 6, 00500 Helsinki 050 443 1068 (avoinna talvikaudella) VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki 050 443 1065 Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 Tilapäismajoitusyksikkö Tupa Topparikuja 7, 00520 Helsinki 044 792 4650 topparikuja@vvary.fi Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vary.fi

ASUNNOTTOMIEN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1987 Päätoimittaja: Erja Morottaja Vastaava päätoimittaja: Sanna Tiivola Taittaja: Kirsi Lindh-Mansikka Lehden teossa mukana: Jenni Kokander, Essi Vilppola, Heidi Tikka, Saana Simonen, JohnnyKai Forsell, Martti, Tapio Pelttari, Jorma Korhonen, Timo Tikka, Laura Bredin, Silja Vienola, Harri

tuu nimenomaan palveluiden puutteesta. – Apua ja tukea pitää olla siellä, missä asunnottomuutta kokevat ihmiset muutenkin liikkuvat ja oleilevat. Asunnottomien palveluiden vieminen jonnekin joutomaille ei kerro hyvää yhteiskunnasta. Ongelmiksi koettujen ilmiöiden kohdalla ei voida enää nykypäivänä soveltaa ajatusta ”poissa silmistä, poissa mielistä”, Tiivola sanoo. Helsinki aikoo poistaa asunnottomuuden vuoteen 2025 mennessä. Siihen tarvitaan kohtuuhintaisten asuntojen sekä tuetun asumisen paikkojen hurjaa lisäämistä, mutta myös asunnottomuutta kokevien palvelujen saatavuuden helpottamista. Kysyimme pari vuotta sitten Helsingin silloiselta pormestarilta Jan Vapaavuorelta kelpaavatko ja mahtuvatko asunnottomuutta kokevat uuden ilmeen saavan Sörnäisten katukuvaan. Silloin vakuuteltiin, että jatkossakin kaupunki kuuluu kaikille ja että esimerkiksi asunnottomuutta kokevien palveluiden täytyy olla helposti saatavilla.

Miten on, pormestari Juhana Vartiainen ja apulaispormestari Daniel Sazonov, löytyykö Helsingin kaupungilta asunnottomille palveluja tarjoavalle järjestölle vuokrattavaksi toimitiloja Kallio-Hakaniemi-Sörnäinen alueeta? Tarvetta olisi. Eivät nyt häiriöksi koetut ihmiset sieltä minnekään lähde, eikä heidän tarvitsekaan. Vva ry ei pidä itseään ”sateentekijänä” häiriöiden poistumisen suhteen, mutta jos ei ole paikkoja, missä asunnottomat tai päihdesairaat voivat aikaansa viettää ja saada apua, se näkyy katukuvassa. Osaltaan Vva voisi olla tuomassa ratkaisua tilanteeseen. Nyt Vva ry toimii väliaikaisissa tiloissa Itä-Pasilassa, jossa voidaan olla parisen vuotta, kunnes rakennus puretaan. Kaupunkien järjestyshäiriöt eivät poistu sillä, että lyhytnäköisesti syitä tai syyllisiä haetaan vääristä tahoista eli niistä, jotka palveluja tarjoavat erityisryhmille. Asunnottomat nähdään helposti turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomalle itselleen. Kaupunkisuunnittelun pitäisi perustua yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon ja erotteluun. Yhteisöissä pidetään huolta toisistaan. Erja Morottaja

Eerikäinen, Kimmo Leskinen, Sonja Luhanko, Sanna Tiivola, Ulla Pyyvaara, Tiina Aitta, Heini Puurunen, Vlada Petrovskaja, Juhani Haapamäki Kannen kuva: Vva ry:n kummi Jenni Kokander ja Asukin pitkäaikainen toimitusaktiivi Tapio Pelttari Vertais- ja vapaaehtoiskeskus Vepassa Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry. Toimituksen yhteystiedot: kts. Asukki. Painopaikka: PunaMusta Oy Painos: 1500 kpl

Vva ry:n asunnottomuutta kokevan kävijän miete päiväkeskus Vepassa syksyllä 2021:

Rahankeräyslupa: RA/2021/964.

UUTISSÄHKEITÄ

Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinta uusitaan Vuokralaisten valintakriteerit Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa (Heka) uudistuvat. Kiireellisyysluokkia on kolme kuten nykyäänkin. Erittäin kiireelliseen 1-luokkaan tulee kuulumaan hakija, joka on asunnoton tai jota uhkaa asunnottomuus ilman omaa syytä sekä hakija, joka on muuttamassa Helsinkiin saatuaan työpaikan tai joka asuu erittäin ahtaasti, tai jolla on välttämätön esteettömän asunnon tarve. Luokkaan 2 eli kiireelliseen on siirretty muun muassa vanhempiensa luona asuvat 18 vuotta täyttäneet hakijat sekä ahtaasti asuvat, esim. yksinhuoltaja, jonka kotona ei ole vanhemmalle omaa makuuhuonetta. Myös pariskunnat, jotka ovat eroamassa, eivätkä pysty muuttamaan erilleen asunnonpuutteen vuoksi, ovat luokassa 2. Luokkaan 3, eli asunnon tarpeessa oleviin luetaan kaikki muut hakijat, esim. hankalan työmatkan takia asuntoa hakevat. Kiireellisimmät hakijat pyritään uudella luokittelulla nostamaan paremmin esille ja kriteerit on pyritty laatimaan mahdollisimman yksiselitteisiksi. Kaupungin korkotuki- tai ara-vuokraasuntoja ei jaeta jonotusperiaatteella vaan hakemuksessaan ilmoittamien tietojen perusteella. Helsinkiläisistä noin joka kuudes asuu kaupungin korkotuki tai ara-vuokra-asunnossa.

Asunnottomuutta kokeville reppuja ja laukkuja UFF:lta UFF ja Vva ry aloittivat tänä talvena yhteistyön, joka tuo konkreettista apua asunnottomuutta kokeville ihmisille. UFF:n lajittelukeskuksissa lahjoitukset lajitellaan perusteellisesti käsityönä sesongin ja käyttötarkoituksen mukaan ja ohjataan joko myymälöissä myytäviksi, tukkumyyntiin tai lahjoitettavaksi. UFF ohjaa kaikki vaatemyynnin tuotot kotimaan ilmastotyöhön ja kestä-

vää kehitystä tukevaan kehitysyhteistyön Afrikassa ja Intiassa. Tänä vuonna UFF on alkanut toimittaa lahjoituksia myös Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. Asunnottomuutta kokevilla kulkee usein koko omaisuus mukana repussa tai laukussa kannettavana. Tarve käyttökelpoisille ja tukeville repuille ja laukuille onkin jatkuvaa. UFF:n lahjoittamat reput tulevat erittäin hyvään käyttöön Vailla vakinaista asuntoa ry:n asunnotto-

muutta kokevilla kävijöillä. Ensimmäinen lahjoituserä toimitettiin Vepaan ja Kalkkersiin maaliskuussa. Lahjoituksia tullaan jatkamaan tarvepohjaisesti jatkossa. Kiitos kaikille lahjoittajille! Itselle tarpeettomien sellaisenaan käyttökelpoisten vaatteiden, kenkien, laukkujen ja asusteiden lahjoittaminen tukee kestävää kotimaan kehitystä ja on myös ympäristön ja ihmisten kannalta paras vaihtoehto.

UUTISSÄHKEITÄ

Ruohonjuuri kiittää Meillä Tapiolan kauppakeskus Ainoan Ruohonjuuressa on ollut hyväntekeväisyysnurkkaus, jonka yhteistyökumppanit vaihtuvat kolmen kuukauden välein. Tammikuun alusta maaliskuun loppuun toteutimme vaate- ja hygieniatuotekeräyksen yhteistyössä Vva ry: n kanssa. Keräys ylitti hurjimmatkin odotukset, sillä lahjoitettavaa tavaraa kerättiin yhteensä viisi täpötäyttä rullakollista. Lahjoituksia tuotiin varta vasten kauempaakin ja innokkaimmat kutoivat läjäpäin mm. villasukkia

ja -lapasia. Keräyskohde kosketti silminnähden asiakkaitamme ja aiheen tiimoilta vaihdettiin ajatuksia moneen otteeseen. Tulemme ehdottomasti toteuttamaan keräyksen uudestaan. Kiitos kaikille Vva ry:n työntekijöille. Olette kultaa! Seuraavasta keräysajankohdasta infotaan Ruohonjuuren verkkosivuilla ja Instagramissa @ruohonjuuriainoa sekä Vva ry:n somekanavilla. Sanna Mansala, Ruohonjuuri, Ainoa

SANNA TIIVOLA EDUSTAA SUOMEA FEANTSA:N HALLITUKSESSA Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola on Suomen edustaja seuraavan kaksivuotiskauden Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA:n hallituksessa. Kesäkuun alussa Dublinissa pidetyssä FEANTSA:n vuosikokouksessa keskusteltiin Lissabonin julistuksesta, jossa on luvattu poistaa asunnottomuus Euroopasta vuoteen 2030 mennessä. Jokaisessa EU-jäsenmaassa pitäisi olla tavoitteeseen tähtäävä eurooppalainen asunnottomuustrategia. Vva ry kutsuu muut asunnottomuustoimijat Suomessa tekemään #yhdessä kansal-

lista strategiaa sekä rakentamaan vahvempaa yhteistyöverkostoa. European Platform on Combating Homelessness -foorumin tarkoitus on pitää asunnottomuutta pinnalla poliittisessa päätöksenteossa, muodostaa Euroopan laajuista yhteistä näkemystä ilmiöstä ja tuoda yhteen eri tahoja päättäjistä rahoittajiin konkreettisten tekojen kehittämiseksi.

UUTISSÄHKEITÄ

Toimeentulolain uudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakiuudistusta toimeentulotukilain uudistamisesta. Tällä hetkellä sosiaaliviranomaiset edellyttävät harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämiseksi KELA:n päätöstä perustoimeentulotuesta. Kiireellisissä tilanteissa tämä aiheuttaa viiveen tuen myöntämisessä, koska KELA:n päätöksen saaminen saattaa kestää useita viikkoja. Lisäksi osa kiireellisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista ei kykene hankkimaan tarvit-

tavia tositteita KELA:n tuen hakemiseksi, tai muuten ei kykene suoriutumaan KELA: n hakukäytänteistä. Osalla näistä ihmisistä kiireellisen tuen tarve johtuu toimintarajoitteista, jotka hankaloittavat ensisijaisen tuen tai perustoimeentulotuen hakemista. Tämä ihmisryhmä muodostaa vain pienen osan perustoimeentulotuen hakijoista, mutta kyse on samalla ihmisistä, jotka kipeimmin ovat sosiaalihuollon tuen tarpeessa, ja joiden elämiselle välttämättömien perustarpeiden turvaamiseksi toimeentulotukilainsäädäntö on kehitetty.

Haasteeksi muodostuu se, miten järjestelmä tunnistaa ne asiakkaat, jotka ovat KELA:n ja alueellisen sosiaalihuollon yhteistyön ja henkilökohtaisen asioinnin tarpeessa. Koska sosiaalityö on erotettu perustoimeentulotuen myöntämisestä, sinne ei aina kerry tietoa ihmisten arjen taloudellisesta tilanteesta ja ihmisen tosiasiallisesta kyvystä hoitaa asioitaan. KELA:n peruskäsittelyprosessi on varsin mekaaninen, ja vaatii hakijalta kykyä kirjalliseen asiointiin ja kykyä asioida sähköisesti, jotta järjestelmä rekisteröi erityistarpeet asioinnissa. Eli jotta

ihminen tulee huomatuksi järjestelmässä, hän tarvitsee juuri niitä taitoja, joiden puutteen vuoksi hän on erityishuomion tarpeessa. Säädösten tarkennuksissa on asetettava riittävä lainsäädännöllinen velvoittavuus viranomaisten yhteistyölle ja kokonaistilanteen kartoittamiselle. Jos se jää liikaa viranomaisten harkinnan varaan, resurssipaineissa se helposti sivuutetaan, koska tämän tarpeessa olevat ihmiset eivät kykene itse vaatimaan heille kuuluvia palveluja. Teksti: Jussi Lehtonen

Asumisneuvonnan palveluja ei pidä heikentää Asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi keinoksi asunnottomuuden ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä. Hallituksen kehysriihi ilmoitti leikkaavansa viisi miljoonaa euroa asumisneuvonnan lakisääteistämisestä. Se uhkaa lakihankkeen kokonaisvaltaista toteutumista ja palvelun saatavuutta kaikille tasavertaisesti. Järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen asumis-

neuvontaa tarvitaan entistä enemmän ja se olisi nähtävä jatkossakin kuntien palvelua täydentävänä. Asumisneuvonnan lakisääteistäminen on ollut yksi merkittävimmistä toimenpiteistä hallituksen tavoitteessa poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2019 hallitusohjelmassa lakihankkeelle varattiin 9,3 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan

asumisneuvonnan riittävyys resursseineen on ollut tarkoitus turvata yhdessä kuntien kanssa ja varmistaa, että Suomessa tehokkaasti asunnottomuutta vähentävästä asunto ensin -mallista pidettäisiin kiinni. Nyt kehysriihessä tehdyn viiden miljoonan euron leikkauksen vuoksi asumisneuvonnan lakisääteistämiseen on käytettävissä yli puolet vähemmän varoja, mitä hallituskauden

alussa suunniteltiin. Uhkana on, että palvelua ei saataisi kaikille tarjolle tasavertaisesti ja että nykyisiä hyviksi osoittautuneita toimintamuotoja jouduttaisiin ajamaan alas. Nyt tehdyt kehitysriihen leikkaukset asumisneuvonnan lakisääteistämisestä uhkaavat hallituksen yhteistyöohjelmaa asunnottomuuden poistamiseksi.

UUTISSÄHKEITÄ

Talousarvioaloite tuetun asumisen paikkojen lisäämisestä asunnottomuutta kokeville Helsingin kaupunkivaltuuston 18.5.2022. kokouksen kuluessa Vasemmistoliiton valtuutettu Elina Kauppila jätti talousarvioaloitteen tuetun asumisen paikkojen lisäämisestä asunnottomuutta kokeville ihmisille. Hienoa huomata, että Kauppila on tarttunut tähän aiheeseen, joka tukee Helsingin tavoitetta poistaa asunnot-

tomuus vuoteen 2025 mennessä. Vailla vakinaista asuntoa ry on pitkään puhunut siitä, että Asunto ensin -mallin mukaisesti toimivien asumisyksikköpaikkojen määrä on riittämätön vastaamaan Helsingin kasvavaan tarpeeseen. Jäämme seuraamaan, millaista keskustelua Kauppilan aloite herättää ja löy-

Hiv-tartunnat leviävät yhä piikkihuumeita käyttävien keskuudessa Pääkaupunkiseudulla on reilun vuoden aikana tullut ilmi yli kymmenen uutta hiv-tartuntaa huumeita pistämällä käyttävien ihmisten keskuudessa. Hiv-tartuntojen lisäksi kasvussa ovat myös B-hepatiittitartunnat. HUS kehottaa huumeita pistäen käyttäneitä henkilöitä hakeutumaan hiv- ja B-hepatiittitesteihin esimerkiksi huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissä, päihdetyötä tekevissä yksiköissä tai omalla terveysasemalla. Esimerkiksi Katuklinikka jalkautuu Vepaan kerran kuukaudessa. Huolehtikaa, että käytätte puhtaita värkkejä ja käyttäkää kondomia seksikontakteissa!

tyykö Helsingiltä tahtotilaa ja resursseja vastaamaan tähän tarpeeseen. Tuetun asumisen asumisyksikköpaikkojen jonotus voi pahimmillaan kestää 2–3 vuotta. Asumispaikkaa odotellessa ihminen joutuu asumaan kadulla ja/tai hätämajoitusyksiköissä. Asunnottomuuden pitkittyessä ihmisen terveydellinen tila

heikkenee. Tutkitusti asunnottomuus viisinkertaistaa kuolemanriskiä. Asunnottomuutta kokiessa ihmisen muut perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu eikä hän välttämättä epäinhimillisten olosuhteiden vuoksi pysty käyttämään hänelle kuuluvia sosiaalija terveyspalveluita.

Asunnottomien edunvalvontaa ja innovaatioita vuodesta 1986 Vailla vakinaista asuntoa ry on Junailijankujan asumisyhteisön toiminnan loppumisen jälkeen uudessa strategisessa muutostilanteessa. Laajentaako Vva ry palveluntuottamista vai keskittyykö se edunvalvontaan?

eikkauksen rahoitusmalli on isossa muutoksessa ja pelkona on, että järjestöjen rahoitus murenee entisestään. Asunto ensin -mallin kansallinen rahoitus sekä kansainvälinen kiinnostus on lisännyt palveluntuottajien intressejä laajentaa toimintaansa ja vaikuttaa asunnottomien tilanteeseen palveluntuottamisen näkökulmasta. Vva ry tuotti edullisinta ja tuloksellista asumisen tukipalvelua Junailijankujan asumisyksikössä 67 asukkaalle ja edelleen tuottaa Suomen ensimmäistä Asunto ensin -mallin pilotista syntynyttä asumispalvelua Sällikodissa 28 asukkaalle. Helsingin Diakonissalaitos on ilmoittanut ottavansa Sällikodin kiinteistön tilat itselleen vuoden 2023 loppuun mennessä. Vva ry on toiminut ja pilotoinut monta nykyistä asunnottomien käytössä olevaa mallia ja palvelua, jonka muut toimijat ovat omaksuneet omaksi toimintatavakseen. Kaikki Vva ry:n toiminnat ovat kehittyneet asunnottomien ihmisten ideoista ja tarpeista. Asunnottomuutta kokevat itse perustivat parin sosiaalityöntekijän avustuksella Vailla vakinaista asuntoa ry:n Lauttasaaren tukikodissa 16.12.1986. Viralliseksi yhdistykseksi se rekisteröitiin vuonna 1988. Vva ry siis jo syntyi työparimallilla, ja se on ollut yli 35 vuotta vallitseva tapa järjestön kaikissa toiminnoissa. Vva ry:n ensimmäisen toi-

minnanjohtajan Juhani Roihan alkuperäinen idea pysyvästä vuokrasuhteeseen perustuvasta asumisesta Sällikodissa, jossa ”Joi mies vettä tai viinaa – asunto pitää olla” toteutui vuonna 2007 Suomen ensimmäisen Asunto ensin -yksikön muodossa Sällikotina. Sen toiminta pilotoitiin Raha-automaattiyhdistyksen viisivuotisen avustuksen turvin. Ensimmäistä neulanvaihtopistettä kokeiltiin Vertaisja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan tiloissa Vaasankadulla 90-luvulla. Kun yökahvila Kalkkers avattiin vuonna 1998 Suvilahteen, yön aikana kahvilassa kävi yli sata kadulla oleskelevaa henkilöä. Kukaan ei tiennyt näiden ihmisten olemassaolosta ennen sitä. Juhani Roiha ideoi myös liikkuvan yökahvilan, Yökiitäjä Lepakon, koska Kiasman edessä olleelle Villa Valo -mökille etsiytyi apua hakemaan ihmisiä, joita ei oltu tavoitettu edes yökahvilassa. Palveluiden oli mentävä vieläkin lähemmäs asunnottomien elämänpiiriä. Vva ry:n aloitteesta syntyneen nuorten asunnottomien Nuoli-kumppanuushankkeen ansiosta asunnottomilla nuorilla on nyt 24/7 auki oleva turvallinen paikka, josta saa apua ja tukea tilastaan ja kotikunnastaan riippumatta. Vva ry:n työntekijän ideasta alkoi vuonna 2019 päihde- ja rikostaustaisille suunnattu KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Asunnottoman yksineläjän lehti Asukki toimitettiin ensimmäisen kerran Asunnottomien vuonna 1987 ja se oli ensimmäinen kadulla myytävä asunnottomien lehti. Vva ry vastasi ensimmäisen asunnottomuustyön kokemusasiantuntijan palkkaamisesta Oma ovi -hankkeeseen ja sittemmin Omat avaimet -hankkeeseen. Vva ry piti ensimmäisen Asunnottomien yön tapahtumansa vuonna 1998, jolloin osoitettiin mieltä toimeentuloryhmän kanssa laittamalla pystyyn hökkelikylä eduskuntatalon portaille. Vva ry on ollut myös eurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön FEANTSA: n jäsen vuodesta 1998. Suomessa pahin asunnottomuustilanne on edelleen Helsingissä. Helsingin kaupungin strategiassa asunnottomuus on päätetty poistaa vuoteen 2025 mennessä. Jotta tähän päästään, tarvitaan kaikkien toimijoiden työpanos sekä uusia innovatiivisia avauksia. Kilpailu

rahoituksista tulee kiristymään ja tietoja toimijoiden välillä ei välttämättä vaihdeta enää niin avoimesti. Suomen Asunto ensin -malli, laskevat asunnottomuusluvut ja yhteinen verkostotyö ovat olleet kansainvälisen kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Vva ry:llä uusia innovaatioita syntyy yhä runsaasti. Ne odottavat toteutustaan ja perustuvat asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden ihmisten tarpeisiin ja ideoihin. Vva ry:n missiona on varmistaa, etteivät asunnottomat joudu rahoituskilpailun pelinappuloiksi. Kaiken kamppailun asunnottomuuden poistamiseksi pitää tapahtua yhdessä asunnottomuutta kokevien sekä asunnottomuustoimijoiden kanssa laadukkaasti ja taloudellisesti. Vai sillä tavalla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Sanna Tiivola, Vailla vakinaista asuntoa ry: n toiminnanjohtaja

Asunnottomien yön 20-vuotisteemana on

TULEVAISUUS ILMAN ASUNNOTTOMUUTTA

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta, kun Asunnottomien yön kansalaisliike syntyi. Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaa vietetään Helsingin Kansalaistorilla YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2022. Vva ry esittää teemavuoden aluksi asunnottomuuden poistoon tähtääviä toimenpiteitä.

sunnottomien yön teemana on juhlavuoden kunniaksi ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”. Tarkoituksena on haastaa valtiovaltaa, kuntapäättäjiä ja aluehallinnon toimijoita pohtimaan, kuinka asunnottomuus saataisiin poistettua ja esittää konkreettisia ratkaisuja heidän toimiensa tueksi. Tavoitteena on poistaa asunnottomuus #yhdessä! Kun Asunnottomien yötä vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002, vailla vakinaista asuntoa oli hieman alle 9 600 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla heitä oli hieman alle 4 000. Hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä, Helsingin kaupungilla tavoite on vielä kunianhimoisempi eli

vuoteen 2025 mennessä. Asunnottomien yön koordinoinnista vastaava Vva ry esittää 20-vuotisteeman alkajaisiksi toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuus on poistettavissa vaikka heti, mutta se vaatii hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja palveluntarjoajien yhteistyötä sekä ennen kaikkea poliittista tahtoa. Rahastakaan sen ei pitäisi olla kiinni, sillä yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästäisi yhteiskunnalta 15 000-20 000 euroa vuodessa. Kaupunkien ja kuntien olisi: • Lisättävä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista ja nopeutettava asuntotuotantoa.

• Sitouduttava asunto ensin -mallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. • Pystyttävä tarjoamaan enemmän erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen paikkoja ja asumispalveluyksiköille sopivia tiloja sekä enemmän hajasijoitettuja asuntoja, jotta kevyempää tukea tarvitsevat pääsisivät paremmin kiinni asumiseensa. • Kohdattava asunnottomuutta kokevia ihmisiä kokonaisvaltaisesti ja toteutettava niin sanottuja yhden luukun periaatteella toimivia palveluja. • Kohdennettava sosiaalija terveyspalveluja kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville asunnottomille kuten nuorille, päihde- ja mielenterveyssairaille, vankilasta vapautuneille ja maahan muuttaneille. Moniammatilliset jalkautuvat tiimit, etsivää työtä tekevät yksiköt, matalan kynnyksen monipuolinen toiminta sekä kokemusasiantuntijuuden aktiivinen ja

oikeanlainen hyödytäminen edistävät asunnottomuuden poistamiseen tähtäävää tavoitetta. Asunnottomien yön 20-vuotispäätapahtuma järjestetään 17.10.2022 kello 16:0022:00 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä. Tapahtumassa on esiintyjiä, paneelikeskustelu ja puheenvuoroja sekä asunnottomuutta kokeville kävijöille muun muassa ruokatarjoilua, vaatejakoa ja muita palveluja. Toimijat tarjoavat myös omissa toimipisteissään ohjelmaa, palveluja ja yöpymistä eri puolilla kaupunkia. Mikäli olet järjestämässä Asunnottomien yön tapahtumaa jollain muulla paikkakunnalla, ota yhteyttä koordinaattoriimme: Vlada Petrovskaja, järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 050 407 9703 vlada.petrovskaja@vvary.fi Jos olet kiinnostunut Asunnottomien yöhön liittyvästä yhteistyöstä tai tapahtuman sponsoroinnista, ota yhteyttä: Erja Morottaja, viestintä ja varainhankinta Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 044 773 4700 erja.morottaja@vvary.fi

www.asunnottmienyo.fi Tunnelmia Asunnottomien yö -tapahtumasta Helsingin Sörnäisissä vuonna 2019 aikana ennen koronaa, jolloin edellissen kerran päästin viettämään kaikille avointa yleisötapahtumaa. Kuvat: Camilla Hanhirova ja Sampsa Hannonen

Tuvasta kohti pysyvämpää asumista Vailla vakinaista asuntoa ry avasi maaliskuussa uuden, 50-paikkaisen tilapäismajoitusyksikön pitkäaikaisasunnottomille Helsingin Pasilaan. Helsingin kaupunki ostaa palvelun Vva ry:ltä, joka järjestää asunnottomuutta kokevalle sekä majoituksen että siihen liittyvän ympärivuorokautisen tuen. Tupaan ohjaudutaan Hietaniemenkadun palvelukeskuksen kautta.

TILAPÄISASUMINEN Tilapäisasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 21§ mukaista tilapäistä asumista, jota järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Tilapäiseen asumiseen muuttavat ensisijaisesti päihde- ja/tai mielenterveysongelmaiset asunnottomat.

sumisen rahoittamisja kehittämiskeskus (ARA) julkaisi helmikuun lopulla tuoreimmat asunnottomuustilastot. Asunnottomuus laski Suomessa ensimmäisen kerran alle 4 000 henkilöön. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 318. – Helsingissä tuettuun asumiseen jonotetaan tällä hetkellä yli vuosi. Pitkäaikaisasunnottomalle se merkitsee asunnon odottamista kadulla, hätämajoituksissa tai tuttavien nurkissa. Katuasunnottomuuden jatkuessa terveys- sekä muut ongelmat

pahenevat ja muuttuvat pysyväksi tilaksi, jolloin paluu tavalliseen arkeen käy yhä haasteellisemmaksi, Vva ry:n asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava Jussi Lehtonen kertoo.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Vva ry halusi vastata pitkäaikaisasunnottomien tarpeeseen ja osallistui Helsingin kaupungin kilpailutukseen uuden tilapäismajoituksen tarjoajaksi. – Tarkoituksenamme on tilapäisen suojan tarjoamisen lisäksi tukea Tuvan majoittujia pysyvän vuokra-asunnon etsimisessä, asuntohakemusten täyttämisessä, Kelan ja muiden heille kuuluvien etuuksien hakemisessa, asumisen esteiden poistami-

sessa ja huoneenvuokralain mukaiseen asumiseen ohjaamisessa. Majoittumiseen liittyy myös ihmisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen muun muassa työtoiminnan sekä ryhmä- ja virkistystoiminnan kautta, Lehtonen sanoo. Tupa-yksikössä majoittujat saavan oman lukollisen huoneen ja yksityisyyden. Jokaisessa huoneessa majoittuu yksi henkilö tai pariskunta. Huoneissa ovat omat wc:t, jääkaappipakastimet sekä peruskalustus petivaatteineen. Kerroksissa on yhteiset suihkutilat sekä keittiöt, joissa voi kokata. Yhteistiloissa voi katsella televisiota, pelata lautapelejä ja ihan vain oleskella. Talon edustalla on myös pieni piha-alue, jossa voidaan järjestää esimerkiksi yhteisiä grillaushetkiä. Majoittujien tuesta ja pal-

velusta vastaavat sosiaalija terveyshuollon ammattilaiset sekä vertaistaustainen työvalmentaja. Oma huone, omalla avaimella on majoittujan käytössä vuorokauden ympäri niin pitkään, kunnes hänen asumistilanteensa ratkeaa.

Asunto ensin Vva ry muistuttaa, että tilapäismajoitusmallit eivät ole ratkaisu asunnottomuuden poistamiselle. Suomessa on vähennetty asunnottomuutta Euroopan ennätysvauhtia asunto ensin -periaatteen ansiota, jonka mukaan asunnottomuutta kokevalle mahdollistetaan tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun katto on pään päällä ja

vuokrasopimus allekirjoitettu, aletaan ratkaista ihmisen sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia jokaisen henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen. Vva ry vaatii, että kaupunkien ja kuntien on pystyttävä tarjoamaan enemmän erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen paikkoja ja asumispalveluyksiköille sopivia tiloja. Tarvittaisiin myös enemmän hajasijoitettuja asuntoja, jotta kevyempää tukea tarvitsevat pääsisivät paremmin kiinni asumiseensa. Vva ry painottaa, että asunnottomuus on poistettavissa, mutta se vaatii hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja palveluntarjoajien yhteistyötä sekä poliittista tahtoa.

JEnni Kokanderista tuli vailla vakinaistA asuntoa RY:n ensimmäinen kummi Näyttelijä-koomikko-kirjailija Jenni Kokander aloitti helmikuussa arvokkaassa tehtävässä, kun hänestä tuli Vailla vakinaista asuntoa ry:n ensimmäinen kummi. Kummitoiminnalla Vva ry pyrkii vaikuttamaan siihen, että jokaisen asunnottomuutta kokevan ihmisen elämäntilanne helpottuu ja järjestön toiminta tavoittaa laajemman yleisön.

enni Kokander kertoo saaneensa jouluna kännykkäänsä kuvan oikeasta joulupukista. – Kuvatekstissä luki: ”joulupukki ei asu Korvatunturilla, vaan Sällikodissa Alppilassa.” Olimme laittaneet perheeltämme pienen lahjoituksen Vva ry:lle jouluksi. Meillä on ollut tapana jouluisin laittaa lahjoitus johonkin kohteeseen, joka on tuntunut

ajankohtaiselta. Korona-aika on pistänyt miettimään kodin merkitystä ja siksi joululahjan antaminen Vva:lle tuntui tärkeältä. Koti on muutakin kuin suoja myrskyiltä, se on ihmisoikeusasia, Vailla vakinaista asuntoa ry:n ensimmäinen kummi Jenni Kokander kertoo. – Kun katsoin kuvia Sällikodin joulusta ja valkopartaisesta Eskosta, joka hymyili sil-

mät vilkkuen, ajattelin että haluaisin kaikkien näkevän hänet. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jota ei ratkaista ilman, että näemme ihmiset, joita se koskettaa, Jenni sanoo. Kummi osoittaa tukensa Vva ry:n työlle asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että asunnottomuutta kokevien ihmisten

ain reilu kuukausi sitten korona-tartunnan ja olin toipilaana pari viikkoa. Sen jälkeen sukelsin työputkesta toiseen, enkä Vepassa. Havahduin keskellä kaikkea hurlumh päässyt pyörähtämään eitä siihen, että kaipaan Vepan porukoita. Ikävä sanotaan olevan merkki siitä , että kokee jonkun asian tärkeäk si ja tajusin miten merkityksellinen täm ä kevä t Vva: n kummina on ollut minulle. Tässä pienessä ajassa, olen kohdannut monia ihmisiä, joiden kanssa jutteleminen on ravisuttanut maailmaani. Hen kilökunnan, Kokema-tiimiläisten ja kävijöiden kanssa käydyt keskustelut asunnott työstä ovat saaneet minut näkemään maailma omien arjesta ja asunnottomuusläni, aivan uusin silmin. Se, että saa etsiä kaven tässä ympärilläni, ihan lähelja höpötellä kuulumiset, tuntuu myös tärkeältärille sopivan tuultapitävän takin lisäksi. Paikasta, jossa tittelit jätetään narikka kaiken silmiä avanneen tiedon an ja voin olla ihan vaan Jenni, on tullut minulle henkireikä. Vva:n kummius antaa minulle satavarmasti tuha t kertaa enemmän, kuin voin koskaan antaa takaisin. Olen lajitellut lahjo itus vaat teita, kerännyt hygieniatarvikkeita ja päässyt Tiilikaisen kanssa muun muu assa unohtumattomalle sekoilureissulle Triplaan. Kaikesta konkreettisesta, mis sä voi olla avuksi, tulee superhyvä fiilis. Tänään, kun pitkästä aikaa pääsin käymään Vepassa ja näin Kapan vilkkuvat silmät, tajusin taas, miten hyvien tyyppien luokse olen löytänyt. –

Jenni Kokander

tilanne helpottuu. Julkisuuden henkilö voi tuoda ihmisen perusoikeuksia loukkaavan yhteiskunnallisen ongelman näkyville ja laajempaan keskusteluun. – Toivomme, että saisimme joka vuosi Vailla vakinaista asuntoa ry:lle kummin, joka on julkisuudesta tuttu henkilö. Toivomme hänen levittävän sanaa Vva ry:n asunnottomuustyöstä ja osallistuvan itselleen sopivalla tavalla järjestömme toimintaan. Se voi olla esiintymistä tapahtumissamme, vapaaehtoistyötä matalan kynnyksen palveluissamme, puhumista asunnottomuutta kokevien ihmisten oikeuksien puolesta tai yhteiskunnan, päättäjien ja viranomaisten haastamista ottaa vastuuta asunnottomuuden poistamisesta, Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola kertoo ajatuksesta kummitoiminnan taustalla. Kummi voi tehdä vuodestaan oppimismatkan myös itselleen. Hän saa ajankohtaista tietoa asunnottomuudesta Suomessa, pääsee tutustumaan Vva ry:llä tehtävään asunnottomuustyöhön ja tapaamaan asunnottomuutta kokevia ihmisiä. – Meistä jokainen on kohdannut asunnottomuutta kokevan ihmisen. Vva ry:n kummina ajattelin kerrankin pysähtyä ja nähdä nämä ihmiset oikeasti, Jenni Kokander sanoo. – Uskon, että ihminen tulee näkyväksi toisen ihmisen kautta. Kun katsomme toisiamme, voimme tehdä tärkeitä huomioita itsestämme ja yhteiskunnasta. Asunnottomuus on valtava rakenteellinen ongelma, jonka olemassaoloa ei uskalleta nähdä. Ihmiset, jotka kokevat asunnottomuutta ovat monille näkymättömiä. On helpompaa ajatella, että he ovat joukko ihmisiä, jotka ovat itse valinneet jäädä ulkopuolelle kuin hyväksyä, että he ovat pudonneet yhteiskunnan turvaverkon läpi, Jenni summaa.

KOhti uutta, kohti kasvua Sammuin ensimmäisen kerran alkoholista viisivuotiaana, ja toistaiseksi viimeisen kerran 48-vuotiaana. Tuossa välissä oleviin neljäänkymmeneenkolmeen vuoteen sijoittuvat koulut ja opiskelut, työelämän aloittaminen, perhe ja parisuhteet.

yöura meni eteenpäin samalla kun päihderiippuvuuskin eteni omalla vääjäämättömällä tavallaan. Tuli vaihe, jossa molemmat eivät enää voineet edetä samanaikaisesti, vaan käyrät menivät väistämättä ristiin. Pienen yksikön työpäällikkö oli yhä useammin krapulassa ja/tai Mynthoni suussa, uni ei tullut öisin, tappeluja sen sijaan helposti. Kävin tutustumassa rikosseuraamusjärjestelmään käytännön harjoittelujaksolla, eli lusimalla ehdottoman vankeusrangaistuksen nelikymppisenä ensikertalaisena. Yli kahdenkymmenen vuoden työura Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla ei kuitenkaan vielä kaatunut tuohon tuomioon, vaan addiktin ehdottomaan mielenlaatuun ja muihin luonteenvirheisiin käydessäni töihin jo palattuani sosiaalisessa mediassa julkista debattia työnantajan toimissa kokemistani epäkohdista. Tämä synnytti työnantajassa tahtotilan työsopimuksen päättämiseen, ja tuurijuoppous kerran tai pari vuodessa toistuvine poissaoloineen tarjosi siihen mahdollisuuden. 2011 olin siis vailla työtä, ja monien muiden lisäksi koputtelin Kriminaalihuollon tukisäätiönkin ovea. Palkkatyötä ei ollut tarjolla, mutta palkattomaksi vapaaehtoiseksi pääsin vertaistuki Redikseen. Pian maksettiin hiukan kulukor-

vausta, sitten pääsin määräja osa-aikaiseksi vertaisohjaajaksi, ja siitä vastaavaksi ohjaajaksi toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella samana vuonna. Raitistuin juhannuksena 2012, ja testautin hiukan peloissani mitä mahdollisia kognitiivisia, neurologisia tms. vaurioita pitkä ”päihdeura” ja sen mukanaan tuomat iskut olisivat aiheuttaneet. Kaikki oli kunnossa. KRITS tarjosi auttavan käden eräässä elämäni käännekohdassa, ja todennäköisesti muutti taas yhden kohderyhmäänsä kuuluvan elämän suunnan. Olen siitä ikuisesti kiitollinen. Sinnittelin työtehtävässä, jota en oikein kokenut omakseni, kun en saanut säätiöllä toivomiani muitakaan töitä. 2017 pääsin vihdoin asumisohjaajaksi silloiseen asumisvalmennusyksikköön, sitten hajasijoitettuihin tukiasuntoihin. Nimike muuttui sosiaaliohjaajaksi, ja tämän vuoden alusta keskityin haastavimpien tilanteiden hoitamiseen säätiön tuetussa asumisessa nimikkeellä vuokraustoiminnan sosiaaliohjaaja. Toukokuussa 2022 Vva teki minulle tarjouksen, johon halusin tarttua. Kun en viihtynyt päihde- ja rikostaustaisten päiväkeskuksen vastaavana ohjaajana (kuin kuusi vuotta), niin mitä ihmettä luulen tekeväni ja saavani aikaan matalan kynnyksen majoitus- ja asumisyksiköiden esihenkilönä?

Uskon ihmisen elinikäiseen kasvuun silloin kun hän itse siihen pyrkii. Tiedän sekä omasta että muiden kokemuksista, että se voi olla upeaa todellisuutta. Tässä, kuten toipumisessakin, on vuorovaikutus samaan sitoutuneiden ihmisten kesken tärkeää. Omaa kokemusta jakamalla ja toisten kokemusta kuulemalla ihmiset ovat yksilöinä enemmän kuin pelkkää omaa totuuttaan. Vva:lla työskentelee ja toimii ihmisiä, joista joitain tunnen, osan tiedän, ja joita arvostan sekä ihmisinä että ammattilaisina. Moni on minun laillani kulkenut näkyvästikin hiukan tavanomaista kivisemmän polun, ja kokemukseni mukaan ei tarvitse paljoakaan keskinäisen arvostuksen ja luottamuksen hengessä ”normaalimminkaan” eläneen ihmisen pintaa raaputtaa, kun alta löytyvät aivan samat ihmisyyden kysymykset, toiveet, kipupisteet ja haasteet kuin meillä muillakin. Olen vuosia puhunut toipumisen ja sisäisen kasvun myötä laajenevista vertaisuuden kehistä, jolloin lopulta toisiimme samaistuen koh-

taamme toisemme erilaisista kokemuksista riippumatta, kaikki vajavaisina ihmisinä, ja kuljemme oman erityislaatumme mukaan, omissa kengissämme ja omilla tavoillamme toisiamme tukien enemmän tai vähemmän samaan suuntaan. Uskon että meillä voi olla yhteinen kieli, ja yhteisiä tavoitteita. Samanmielisyys ja yhteisymmärrys eivät ole välttämättömiä, sillä ei lihaskaan kasva, jos ei sitä rasita. Luotetaan toisiimme, jotta rohkenemme puhua oman senhetkisen totuutemme ja olla tarvittaessa rakentavasti eri mieltä, arvostetaan toisiamme niin että voimme oppia toisiltamme ja kasvaa, kuullaan, nähdään ja tunnetaan toisemme (ja itsemme) ennen kuin luulemme tietävämme mistä puusta kukin on veistetty, ja ehkä ennen kaikkea muuta; opettakaa minua taas näkemään entistäkin vahvemmin sairauden ja rikkonaisuuden läpi, ja kohtaamaan niiden alla oleva ihminen. Heissä, ja meissä… Teksti: Harri Eerikäinen

Hodarit tuvan tapaan Hodarit eli hot dogit ovat katuruokaa parhaimmillaan ja mainio tarjoiltava isommallekin porukalle. Jokainen voi tuunata nakkisämpylänsä mieleisekseen. Ketsuppi, sinappi, kurkkusalaatti ja sipuli ovat täytteistä perinteisimmät, mutta hodariin sopivat myös monet muut täytteet. Eksoottisempiakin mausteita ja lisukkeita kannattaa kokeilla. Myös erilaisia nakkivaihtoehtoja löytyy vegaanisista mausteisempiin.

va ry:n tilapäismajoitusyksikkö Tuvassa järjestettiin pihajuhlat, joissa suosikkiruoaksi nousi tietysti hodarit. Tässä helppo resepti toteutettavaksi. Ainekset: • 1 pkt mieluisia nakkeja (mausteiset, vegaaniset, normaalit tms.) • 4 kpl Hotdog-sämpylää • Kurkku- tai kaalisalaattia, tai jopa perunasalaattia

• Sinappia • Ketsuppia • Paahdettua sipulia Jos lämmität nakit vesihauteessa, laita kattilaan kylmää vettä ja nakit sinne. Kun vesi on alkamaisillaan kiehua, nosta kattila pois liedeltä. Älä anna veden kiehua. Kun nakit nousevat pintaan, ne ovat valmiita. Voit myös paistaa nakit pannulla tai grillissä pari minuuttia per puoli.

Lämmitä hodari-sämpylä pakkauksen ohjeen mukaisesti. Jos on isompi porukka, ne kannattaa lämmittää esimerkiksi uunissa, jotta kaikki saavat sämpylänsä samaan aikaan kuumana. Kokoa hodarisi laittamalla sämpylän väliin nakki, ja päälle maun mukaan sinappia, ketsuppia ja paahdettua sipulia. Kruunaa koko komeus vielä kurkkutai kaalisalaatilla.

VePa toimii kävijöiden olohuoneena myös ilta-aikaan Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa on ollut helmikuun puolivälistä saakka avoinna arki-iltaisin kello 19 asti. Laajennetulla aukiololla mahdollistetaan kävijöiden ohjaus- ja neuvonta, sekä ruokailu ja lepomahdollisuus myös virka-ajan ulkopuolella arkisin.

aikki ovat tervetulleita sellaisena kuin ovat. Vepassa voi levähtää, viettää aikaa, syödä lämpimän aterian, kertoa ongelmistaan ja saada tukea sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Vepassa tarjotaan kaksi kertaa päivässä lämmin ruoka, ja kahvia, teetä ja leipää on saatavilla. Tarjottavat saadaan pitkälti lahjoituksena. Vepassa on kävijöiden käyttöön tarkoitettu tietokone ja puhelinta, joita on mahdollista käyttää asioidensa hoitamiseen. Saamiemme lahjoitusten turvin pystymme jakamaan hammasharjoja ja muista hygieniatuotteita sekä puhtaita vaihtovaatteita haasteellisessa tilanteessa oleville kävijöilemme. Vepassa voi myös pestä pyykkiä. Toukokuun ajan Vepan kävijöiltä kerättiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Kysely tehdään Vepassa kaksi kertaa joka vuosi. Kyselyn avulla saadaan arvokasta tietoa kävijöiden tarpeista, kokemuksista ja ideoista tulevia juttuja varten. Kyselyyn vastaaminen oli anonyymia ja vapaaehtoista. Vastauksia saatiin yhteensä 67. Kiitos kaikille vastanneille!

Kävijäkyselyn mukaan Vepan kävijöistä 71% on miehiä ja 29% naisia. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut sukupuolekseen ”Muu”. Vastaajista 88% ilmoitti kotikunnakseen Helsinki, ja 87% kansalaisuudeksi Suomi. Millaista hyötyä Vepassa käymisestä kävijöille on? Annetaan heidän kertoa!

”Apua ja opastusta arjen asioissa ja niiden hoidossa.” ”Asiantuntemusta sosiaaliasioissa, ravintoa, vaatetta, kahvia, kannustusta. ”Vepassa on töissä ihmisiä, jotka tietävät asioita ja osaavat vertseinä suhtautua ymmärtäväisesti.” ”Mahtava henkilökunta, viihtyisät tilat, loistava sijainti. Helsingin paras päiväkeskus.”

Vepassa ruoka on tärkeässä roolissa. Kevään ajan on pystytty tarjoamaan kävijöille lounas sekä toinen ruoka illalla. Kehittämisehdotuksina kävijät toivoivat enemmän yhteisiä aktiviteetteja ja retkiä. Näitä tulemmekin järjestämään. ”Tulin syömään ystäväni kanssa, koska en ole kahteen päivään Lisäksi toivottiin lisää tietokoneita kävijöiden käyttöön, syönyt ja kummallekkin etsimään lämmintä vaatetta päälle.” lääkäripalveluita ja viikonlopun aukioloa.

”Mahtava paikka, en ole enään yksin.” ”Sisältöä elämään, ruoka ja yhteistä tekemistä.” ”Solidaarisuuden tunnun vahvistuminen.”

Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat myös tekijöitä, jotka tuovat kävijät Vepaan. Henkilökunnalta saa ohjausta, tukea ja neuvontaa, ja monet kävijät ovat saaneet asumisasiansa eteenpäin. Vepaan jalkautuvat säännöllisesti mm. Etsivä lähityö, aikuissosiaalityö kokemusasiantuntijan kanssa, Asumisen tuki ja nuorten jonotyöryhmä sekä Katuklinikka. Yhteistyökumppaneiden jalkautuminen helpottaa kävijöitä selvittämään tilannettaan. Keskiviikkoisin Vepassa on Kela-päivystys, jolloin ohjaajan kanssa pääsee soittamaan suoraan Kelan työntekijälle.

”Erittäin hyvä henkilökunta ja kannustetaan menemään eteenpäin. Ei katsota alaspäin kävijöitä.” ”Hyvin menee, jatkakaa toimintaa, työ on todella tärkeää ja menestyksellistä monille asunnottomille.” Palaute oli pääosin erittäin hyvää ja kiitos siitä kuuluu mainioille vertaisohjaajillemme! Kiitos mahdottoman mukaville kävijöillemme, sekä kaikille lahjoittajille – yhdessä me kaikki muodostamme Vepan. Ei Vepa turhaan ole Vva ry:n sydän. Kävijäkyselyä teki: Veli-Matti Pähkölä Kyselyn tulokset purki ja kirjoitti: Tiina Aitta

i Vva ry:n 2015-2021 ol ö ikk ks isy um as an uj nk ja ili Juna asilassa. Se tarjosi turvallisen -P Itä sö ei ht isy um as a m oi nn halli illeen sekä oikea-aikaisen ka uk as n tö ris pä ym n aa kk di ja ko en. Osa asukkaista eli tu n ise um as n se ai uk nm ee rp ja ta hyvinkin itsenäisesti. ä ss ikö ks isy um as an uj nk ja ili Juna ta, jotka sijoitettiin 3.1.2022 as uk as 67 ui as la al uj nk ja ili Juna ispalveluyksiköihin sekä um as iin ev ol sa as em ol ä ss ne men si myös Junailijankujan sta va ry a Vv . en ise um as n hu muu tuksen isännöinnistä sovitusti. oi aj im iis kr n va tse ai sij ä ss re vie

Junis ehti toimia kuusi vuotta

Junailijankujan nousu ja tuho

elsingin kaupunki möi Junailijankuja 3:n kiinteistön yksityiselle sijoitusomistajalle talvella 2021. Vva ry:llä siitä saatiin tieto lukemalla juttu sunnuntai-iltana 14.3. 2021 Helsingin Uutisista.

Kaupunki oli kilpailuttanut Junailijankujan asumisyksikön palvelut 30.6.2021 asti, jonka jälkeen toimintaa oli mahdollisuus jatkaa neljävuotiskauden loppuun saakka, mikäli toiminnalle sopiva kiinteistö löytyy. Vva ry:lle

kuitenkin selvisi keväällä 2021, että Helsingin kaupunki ei ole löytämässä asumisyksikölle uutta kiinteistöä. Kevään, kesän ja syksyn mittaan Helsingin kaupunki sijoitti Junailijankujan asumisyksikön asukkaat ole-

massa oleviin asumisyksiköihin jonon ohi, josta Vva ry ja eräät kaupunginvaltuutetut tyrmistyivät. Asunto ensin -asumiseen oli jo ennestään pitkät jonot, ja Junailijankujan tyhjentäminen seisautti sen etenemisen kokonaan.

Vva ry itse etsi aktiivisesti uutta kiinteistöä ja oli asiassa yhteydessä Helsingin kaupungin johtoon. Vva ry selvitti vuoden 2021 aikana kaksi eri alueella sijaitsevaa mahdollista kiinteistövaihtoehtoa, jotka molemmat olisivat vaatineet erillisen kiinteistönomistajan, mutta kumpaakaan rakennusta ei saatu maaliin saakka ja Vva ry joutui murheellisin mielin luopumaan toisen Asunto ensin -yksikkönsä toiminnasta.

Elämää ja toimintaa Juniksella Junailijankujan asumispalveluyksikössä oli 65 asuntoa, joista kaksioita oli viisi, yksi näistä esteetön. Vuosien aikana Juniksella asui 13 pariskuntaa, muut asuivat yksin. 11 asukasta asui Vva ry:n hallinnoinnin alusta Juniksen loppuun asti. Naisia asui yhteensä 28 ja miehiä 153. Suurin osa asukkaista oli syntynyt 70-luvulla, myös 60- ja 80-luvulla syntyneitä oli paljon. 90-luvulla syntyneitä oli alle kymmenen ja 50-luvulla syntyneitä parisenkymmentä. 1940-luvulla syntyneitä oli 1.

Useita palveluita ja toimintaa Asukkaita varten kuntosali, savipaja/askartelu/ompeluhuone, Wärkkilä, biljardihuone ja pingispöytä. Salissa pidettiin välillä leffailtoja. Kirjahylly oli kaikkien käytössä. Työtoiminnassa tehtiin erilaisia pihahommia kesän istutushommista talven lumenluontiin sekä ympäristökierroksia naapurustossa. Sisältiloissa työtoiminnassa sii-

voiltiin, kokattiin, lajiteltiin lahjoitusvaatteita, pidettiin kirppiksiä, laitettiin uusien asukkaiden asuntoja valmiiksi ja mitä ikinä keksittiinkään. Asukkaiden kanssa pidettiin säännöllisesti asukaskokouksia, joissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita, tehtiin kehittämisideoita, sovittiin yhteisistä pelisäännöistä yms. Korona-aikana ei pidetty kokouksia, paitsi sään salliessa ulkona. Sunnuntaisin oli tietovisa ja välillä bingo. Kaikki juhlapyhät huomioitiin toiminnassa. Myös muistotilaisuudet pidettiin kaikille menehtyneille asukkaille. Usein grillattiin, leivottiin tai tehtiin yhdessä ruokaa ilman sen suurempaa syytäkin. Nyttemmin toimintansa lopettanut Ravintola Blancco lahjoitti lounaaltaan jääneet ruoat Juniksen asukkaille. Asukkaan kävivät itse hakemassa ruoat ja laittoivat tarjolle muille. Kasvisravintola Brindavan lahjoitti myös lounaaltaan jääneet ruoat. He toivat aina ruoat paikan päälle, ensin muutamana päivänä viikossa, tämän jälkeen lähes päivittäin. Jollain tavalla ympyrä myös sulkeutui, kun Vva ry:n toimisto sekä Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa ja Yökeskus Kalkkers saivat uudet toimitilansa tal-

vella 2021 Ravintola Blanccon entisistä tiloista Ratamestarinkadulla. Saimme paljon hävikkiruokalahjoituksia myös kaupoista, joista Vva:n omat vapaaehtoiset kävivät ne hakemassa. Myös Aurinkoinen hymy, muutama muu toimija sekä yksityiset henkilöt toivat välillä ruokaa. Useat yksityiset henkilöt lahjoittivat paljon käyttötavaraa, vaatteita ja liinavaatteita. Villasukkia lähetettiin usein talven alla postitse. Opiskelijoita kävi pitämässä tuokioita, leikkaamassa asukkaiden hiuksia ja osallistuivat naistenpäivän hemmotteluihin. Yhteistyötä tehtiin usean eri toimijan kanssa. Pasilaseura/Pasilan eläkeläiset pitivät kokouksiaan ja joogaa salissa. Paavalin seurakunta piti sunnuntaisin Jumalanpalveluksia, joihin asukkaat saivat halutessaan osallistua. Yhteistyötä tehtiin muun muassa Helsingin kaupungin, asumisen tuen, Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen, liikkuvan avohoidon, erityishoidon poliklinikan ja korvaushoitoa järjestävien tahojen sekä monien muiden toimijoiden kanssa. Teksti: Sonja Luhanko

Junailijankujalla on asunut vuosien 2015–2021 välillä 181 asukasta, heistä: • 45 on muuttanut toiseen asumisyksikköön. • 41 on muuttanut itsenäiseen asumiseen. (osa täysin itsenäiseen, osalla mukana kevyt tuki) • 34 asukasta saanut häädön/vuokrasopimus on purettu (osa muuttanut pois ennen kuin häätö on toteutunut, jottei jää merkintää häädöstä). • 20 asukasta on menehtynyt. • 13 on irtisanonut itse vuokrasopimuksen. (osa jäänyt asunnottomaksi, osa saanut asunnon muualta). • 6 asukasta muuttanut päihteettömään asumisyksikköön. • 5 asukkaan vuokrasopimusta ei jatkettu.

• 5 asukasta joutunut vankilaan asumisen aikana. (tuomio on ollut sen verran pitkä, että asumistuet yms. katkeavat. Tällöin vuokrasopimus myös katkeaa, ettei kerry vuokravelkaa. Suositeltavaa on, että asukas itse irtisanoo vuokrasopimuksen). • 4 asukasta muuttanut tehostettuun palveluasumiseen. • 4 asukasta muuttanut hajasijoitettuihin asuntoihin. (HDL, Sininauha yms.) • 3 asukasta muuttanut ensikotiin/lastensuojelun järjestämään asuntoon (saaneet vauvan). • 1 asukas katosi, ei tiedossa minne on mennyt.

20 Tavoitteet asumisneuvonnan osalta: • Kävijän tarpeisiin sopivan asumisratkaisun löytäminen. Riittävästi aikaa antaen. Käyntikertoja voi olla useita, mutta auttaminen ja yhteistyö kävijän kanssa etenkin ensimmäisten käyntien yhteydessä tiiviimpää. • Asunnon löytäminen kohtuuajassa kävijän ja hänen perheensä (ruokakunnan) tarpeita kuunnellen. • Läpinäkyvyys. • Asunnottomaksi jääneen tarpeita vastaava ohjaus ja tiedonkulku työyhteisön ja sidosryhmien välillä: asioiden eteneminen, vaikuttavuus. • Kävijän ohjaaminen tarvittaessa muiden sosiaalija terveyspalvelujen piiriin.

Järjestöjen asumisneuvonta kohtaa

PALVELUPOLKUJEN VÄLIINPUTOAJAT

Kaupungin julkisten palvelujen tuottama asumisneuvonta on suunnattu osin ehkäisemään asunnottomuutta auttaen asukkaita esimerkiksi säilyttämään asuntonsa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvonnan työn haasteellisuus on löytää jokaiselle asuntoa tarvitsevalle sopiva asumisratkaisu.

va ry:llä asumisneuvonnan kohderyhmänä ovat asunnottomat tai asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt taus-

toista riippumatta. Asumisneuvoja tunnistaa moninaisen aikuissosiaalityön ulottuvuudet ja asunnottomuuden parissa tehtävän työn

haasteet merkittävänä osana laajempaa yhteiskunnallista politiikkaa ja keskustelua. On oivallettava, miten palvelupolku toimii kävijäkohtaisesti ja asunnottomuuden kentällä. Asumisneuvojan on osattava kuunnella kävijää yksilöä kunnioittaen. Reflektointi eli oman toiminnan päivittäinen tarkastelu liittyy hyvään kävijätyöhön ja kaikkiin kohtaamisiin.

Palvelupolkujen väliinputoajat – Vva ry:n asumisneuvonnassa vuosina 2019-2022 asioineet kävijät Vva ry:n taholta tuleva asumisneuvonta, läpinäkyvyys ja yhteistyö asunnottoman itsensä ja viranomaisten kanssa on ajan haasteisiin ja tarpeisiin vastaavaa, tarvekohtaista ja välttämätöntä. On silti haasteellista löytää jokaiselle tarvitsevalle sopiva asumisratkaisu. Palvelupolut ovat osalle asunnottomuutta kokevalle ja asunnottomuusuhan alla oleville riittämättömiä. • Kaupungin jonot tukiasuntoihin ovat pitkät. Sosiaalityöntekijä ohjannut asiakkaansa järjestön asumisneuvontaan. • Sosiaalitoimesta asumisneuvontaan ohjatut henkilöt tilanteessa, jossa yksittäinen sosiaalityöntekijä/sosiaalitoimen resurssit eivät riitä löytämään niin sanotuille katuasunnottomille kotia. • Vuokravelkaantuneet ihmiset, jotka hakevat kaupungin Asumisen tuen jonoasiakkuutta. Vuokravelka voi vaikeuttaa tukiasuntopaikan saamista asumisyksiköstä. • Vuokravelkaantuneet asumisen tuen jonoasiakkaaksi

21 pyrkivät asunnottomat henkilöt, jotka eivät pääse sosiaalitoimen palvelujen piiriin (sanktioaikaväli) jättäessään vuokriaan asumisyksiköissä maksamatta. (Tietolähde: yksittäiset kävijät.) • Vuokravelkaiset ja maksuhäiriöitä saaneet kaupungin asumisyksikköihin/tukiasuntoihin jonottavat ihmiset. Kaupungin sosiaalitoimi voi käyttää harkintaa, voiko asuntoa myöntää henkilölle, joka on joutunut lähtemään esim. asumisyksiköstä toistuvien vuokranmaksuun liittyvien laiminlyöntien/maksamattomien vuokrien takia. • Maahanmuuttajataustainen. Joskus henkilön nimi voi olla ainut asunnon saannin este. On tilanteita, joissa asunnottomalla kävijällä on luottotiedot kunnossa, ei vuokravelkaa, työpaikka on jne. ja silti ihmiset ovat olleet 1-4 vuotta ilman kotia, vaikka hakemuksia päivitelty säännöllisesti. • Erityisryhmät, joilla voi olla keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta, kommunikointiongelmia, vaikeutta tuottaa ja ymmärtää luettua ja kirjoitettua tekstiä yms. Asumisneuvonnassa asunnottomuutta kokevat henkilöt ovat kertoneet: ”En ymmärrä noita Kela kaavakkeita, kuka niitä ymmärtää”. ”En oikein osaa noita hakemuksia täyttää, voitko auttaa”. ”En pysty keskittymään, kun on monta rautaa tulessa” tai ”Minulle sanottiin siellä asuntotoimistossa, että ilmoitamme sitten, kun asunto löytyy., mutta mihin he ilmoittavat, kun minulla ei ole puhelinta eikä nettiä.” • Peliriippuvuus: Ei katso lähtötilannetta (sosioekonominen asema, entiset omistussuhteet ym.) • Tukiasuntoa hakevat/ tukiasuntoa jonottavat lemmikin omistajat. • Tukiasuntoa hakevat/ tukiasuntoon jonottavat vuokravelkaiset. • Kelan kriteerit: Vähävaraiset ja toimeentulotuella elä-

vät liian kalliissa asunnossa asuvat häätöuhan alla olevat/vuokrasuhteensa irtisanoneet ihmiset. • Häätöuhan alla olevat, pienituloiset ja eläkeläiset, jotka asuvat omistusasuinnoissa eivätkä kykene maksamaan talosta aiheutuneita kuluja, kuten vesimaksuja, kiinteistöveroa ja yhtiövastiketta. • Päihde- ja mielenterveysongelmaiset asunnottomat ihmiset. Asumisen tuen jonot ovat pitkät ja joihinkin asumispalveluyksiköihin voi olla esimerkiksi 70 ihmistä jonossa. Jonotusaika voi olla 1–4 vuotta. • Päihde- ja mielenterveysongelmaiset, joilla on vanhentunut diagnoosi. Henkilöllä on mielenterveysongelmia, mutta ei avohoitokontakteja. Sosiaalityöntekijä tarvitsee päivitetyn diagnoosin, jotta henkilö voisi saada toivomansa jonopaikan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille suunnatusta yksiköstä. Yksikköön pääseminen pitkittyy ja jonotusajat ovat pitkät. Sosiaalityöntekijä ehdottaa, että olisi parempi hakea niin sanottua tavallista vuokra-asuntoa, jolloin kävijä voisi saada avopalveluja. Vuokra-asunnon saa-

minen on lähes mahdotonta, koska kävijän luottotiedot ovat menneet. Tilanne on haastava, mikäli sosiaalityö ei tue kävijää taloudellisesti auttamalla saatavien (mm. vuokravelka) maksamisessa. • Yllättävät tilanteet/elämänkriisit. Asunnottomuus uhkana tai toteutunut tilanteessa, jossa kävijän hyvinvointi/terveys/talous romahtaneet, esim. avioeron, väkivallan kokemusten, muistamattomuuden, tehohoitoon joutumisen, hoitamattomien vuokrien, laskujen vuoksi. Myös muut arjen toiminnot jämähtäneet tekemättömien listalle. • Velkaantumisesta aiheutunut kierre. Kelan kriteerien mukaan liian kalliissa vuokra-asunnossa asuvat toimeentulotuen asiakkaat, joiden toimeentulotuki on ollut liian pieni asunnon säilyttämiseksi. Kävijä lainannut kavereilta rahaa tai onnistunut saamaan satunnaisesti muuta lainaa. Tilanteesta on koitunut kierre, jossa henkilö on velkaantunut lisää. Uuden vuokra-asunnon saanti pääkaupunkiseudulta osoittautunut haasteelliseksi. • Sisäilmaongelmaiset. Edes sisäilmaongelmaisille suunnatut ekologista ja kestävää

asumista tuottavat tahot eivät voi taata sisäilmaltaan ongelmatonta asumista. Uusissa vuokrakodeissa on runsaasti materiaaleja, muun muassa liimaukset sekä pintojen käsittelyyn käytettävät kemikaalit. Mikäli oireita saanut henkilö irtisanoo asuntonsa, hänen mahdollisuutensa vuokra-asunnon saamiseksi kaventuvat entisestään. • Sateenkaariasunnottomat koko palvelujärjestelmässä. • Palvelujen riittämättömyys. Palvelujärjestelmä tuottaa päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmaisille suunnattuja asumisratkaisuja. Myös vammaispalvelut, vanhusten palvelut ja palveluasuminen voi olla liian kallista, sitä ei ole tai kriteerit asunnon saamiseksi eivät täyty. • Määräaikaisissa vuokrasuhteissa elävät ihmiset: Henkilö, jonka (asumishistoria on moitteeton) yksityinen vuokranantaja on irtisanonut määräaikaisesta vuokrasuhteesta ottaessaan asunnon omaan käyttöönsä. Ulla Pyyvaara Vva ry:n asumisneuvoja puh. 050 4430102 s-posti: asumisasiat@vvary.fi

Yhden kävijän tapaus

ääkaupunkiseudulla kirjoilla oleva yli 50-vuotias asunnoton mies. Kertoi nukkuvansa autossaan. Työtulona ilmoittanut työstä saadun työtulon. Nyt neljä kuukautta ilman tuloja. Ajoittain nälissään. Käyttää sosiaalitoimen ohjaamana kunnan ensisuojan matalan kynnyksen palveluja (suihku ja ateria). Maksanut tuloja saatuaan velkasaatavia. Ammattiura (20 vuotta) kaupungin palveluksessa. Kertoo asioineensa sosiaalitoimessa, josta ohjattu kaupungin ensisuojaan. Mies kertoi kieltäytyneensä tarjotusta paikasta (yöpymisen osalta). Kertoi olevansa päihteetön. Aikaisemman asunnon menetys tapahtunut tilanteessa, jossa kävijä asunut äitinsä hallinnoi-

massa asumisoikeusasunnossa. Kävijän äiti menehtynyt, jolloin aikaisempi omistusasunto siirtynyt kuolinpesän hallintaan. Mies saanut työtuloja edellisenä vuonna, jolloin Kela pidättänyt vuoden 2019 lopun ja 2020 alusta neljän kuukauden toimeentulotukisaatavat edellisen vuoden verotulojen perusteella. Mies kertoi sairastavansa kroonista sairautta ja hakeneensa toimeentulotukea reseptilääkkeisiin, joihin lääkkeen saanti Kelasta vaikeutunut ja loppunut ns. maksussa tapahtuneen tauon aikana. Hakenut taloudellista tukea myös sosiaalitoimistosta. Sosiaalityöntekijä vedonnut Kelan päätökseen erillistä toimeentulotukea (täydentävä toimeentulotuki) evätessä. Mies

kertoi, että hänen luottotietonsa ovat menneet, mutta vuokravelkaa ei ole. Kävijä mainitsee, että hän on lyhentänyt aikaisempina työvuosina velkojaan. Palkasta ulosmitattu kolmannes. Asumisneuvoja onnistui järjestämään miehen uudelleen sosiaalityöntekijän (oma sosiaalityöntekijä) vastaanotolle, joka suositteli miehelle väliaikaismajoitusta kaupungin sosiaalitoimen myöntämänä. Krooninen sairaus, pitkäaikainen asunnottomuus. Väliaikaisasuntoa ns. kriisiasumista puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen miehellä oli mahdollisuus saada pysyvämpi asumisratkaisu ns. sosiaalitoimen tukemana.

Tiina Aitta vastaa vapaaehtoistyön koordinoinnista.

Haluatko toimia

vapaaehtoistyöllä ASUNNOTTOMUUTTA VASTAAN?

Asunnottomuuden vähentämisestä ja poistamisesta kiinnostuneet ihmiset haluavat tehdä tekoja, joilla voi auttaa asunnottomia. Vailla vakinaista asuntoa ry:n yksi perusperiaate on osallisuus ja sen tukeminen. Toimimme kansalaisjärjestönä ja haluamme lisätä ihmisten toimintamahdollisuuksia uudella vapaaehtoistyön ASVAhankkeellamme.

apaaehtoistyö järjestössä on oman ajan ja taitojen lahjoittamista Vva ry:n asunnottomuutta kokeville ja kokeneille kävijöille ja järjestölle. Vapaaehtoistyö voi olla kertaluontoinen tai pidemmäksi ajaksi sitoutumista vaativa. Voit liittyä järjestön vapaehtoistoiminnan Vva ry:n

vapaaehtoiset -ryhmään Facebookissa. Ryhmän kautta saat tietoa vapaaehtoistoiminnasta läpi vuoden. Vva ry:llä käynnistyi alkuvuonna 2022 vapaaehtoistyön kehittämishanke: Vapaaehtoistyöllä asunnottomuutta vastaan. Hankkeen tavoitteita ovat:

• Vapaaehtoistoiminnan rakenteiden luominen Vva ry:lle • Vapaaehtoisten ja kävijöiden kohtaamisen mahdollistaminen • Asunnottomuutta kokevien ihmisten elämänlaadun ja osallisuuden parantaminen harrastetoiminnan avulla • Kaupunkilaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen asunnottomuuskentällä Vapaaehtoisille on tulossa paljon uusia mahdollisuuksia osallistua järjestön toimintaan ja oppia lisää asunnottomuutta kokevien parissa tehtävän vapaaehtoistyön erityispiirteistä. Hankkeessa työskentelee vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, joka toimii kaikkien vapaaehtoisten tukena ja koordinoi toimintaa. Vapaaehtoisten käytössä on tulossa järjestelmä, joka tekee toimintaan osallistumisen entistä mutkattomam-

maksi. Tästä tarkempaa ilmoitusta myöhemmin. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimii Tiina Aitta, puh. 050 543 6095, sposti: tiina.aitta@vvary.fi

tapahtumiimme, matalan kynnyksen palveluihin ja järjestön asumisyksiköihin • Lahjoitusten hakeminen • Vapaaehtoistyö Vartiosaaressa

Vapaaehtoistyön mahdollisuuksia on muun muassa näissä tehtävissä: • Vaatelahjoitusten lajitteleminen ja jako • Asiointiapu ja kahvitteluja juttuseura • Asukki -lehden teko. Lehdessä julkaistaan erilaisia juttutyyppejä, valokuvia, piirustuksia ja jopa oikolukuapu on aina paikallaan. • Materiaalien tuottaminen (esitteet, infopakettien päivittäminen, valokuvat) • Vapaaehtoisena voit tarjota hyvinvointi- ja terveyspalveluita kävijöillemme: kampaamo -ja parturi palveluita, verenpaineenmittausta, kauneudenhoitoa, jalkahoitoa jne. • Kulttuurialan ammattilaiset voivat tuoda osaamistaan

Osallistu tapahtumiin: Vva ry:n vuoden tärkein tapahtuma on Asunnottomien yö, joka järjestetään 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen päivänä. Tapahtumaan suunnitteluun ja toteut-

tamiseen tarvitaan vapaaehtoisia. Tarvitsemme apua esimerkiksi infomateriaalien jaosta ja tapahtumanpaikan pystyttämisestä tiedottamiseen, valokuvaamiseen sekä tapahtuman äänentoistoon ja valosuunnitteluun. Sumppitempaus on järjestämämme varainhankintakampanja. Sumppitempaukseen toteuttamisessa tarvitaan vapaaehtoisia muun muassa tapahtuman markkinointiin ja tiedottamiseen.

KULKURINA OMILLA KOTIKULMILLA

25 Mia Behmillä oli koti, mutta hän ei ollut eikä asunut kodissaan. Repussa hänellä ei ollut vaihtovaatteita eikä retkieväitä. Kulkuri kulki kotikulmilla, koska kotona olivat lapset, joista hän piti etähuolta. Mia oli sekakäyttäjä, yhdistetyn nainen, kuten alan sanonta kuuluu.

ia kertoo: – Sukelsin salamavauhtia parisuhteisiin, heti asiaan ja hyöty pois. Ainoa ihminen, jonka kanssa viihdyin, olin minä itse. Mia haki ikävyyksiä, haastoi tappeluun ja oli tunnetusti väkivaltainen. Rankkojen kama- ja viinakausien välillä Mia otti selkoa ja tarkisti, että lapset voivat hyvin. – Poliisia ja muita viranomaisia välttelin, enkä joutunut kiinni mistään kolttosesta, vaikka niitten tarkastelu ei päivänvaloa kestä. Mian tarinaa voisi pitää tavanomaisena, vastuuttoman ihmisen syrjäytymissaagana. Kun muualla paloivat kodin kynttilät punaisen tuvan ikkunalaudalla, Mia poltti elämän kynttilöitä molemmista päistä ja vähän keskeltäkin. Rinkka selkään vieraan talon eteisen naulasta. Känniläisten käkätys jäi korvamadoksi, kun Mia asteli maantielle. Jälleen kerran.

taviin katkaisuasemalla. Ja jotta koko karmeus saisi kruununsa, huomasi Mia olevansa raskaana. Lapset, aamutoimet ja aamupala, lounas, illallinen ja nukkumaan. Se ei Mialle sopinut, vaikka lapsiaan rakastikin. Välit lasten isän kanssa eivät tietenkään toimineet. Kotonaolo ahdisti arkipäiväisyydellään ja välinpitämättömyydellään. Oli pakko ottaa etäisyyttä, vaikka se oli väärin. Väärin, kaikilta suunnilta katsottuna. – Jos mä olisin jäänyt kotinurkkiin pyörimään viina- ja piripäissäni, niin lapset olisi otettu huostaan alta aikayksikön. Ja kun ensimmäinen hyvää tarkoittava lähimmäinen kysyi, että miksi käytän huumeita, oli helppo vastata, että kun mä tykkään siitä. Siksi joku syö liikaa suklaata tai juo liikaa energiajuomia.

Ohkaiset elämän eväät

Amok on malaijin kieltä ja on rantautunut Eurooppaan sanontana, joka tarkoittaa hallitsematonta menoa, aggressiivista elämäntyyliä ja näitten tuhoisaa seurausta. Kuukausikaupalla kulki Mia, talosta taloon ja autosta autoon. – Ei minua raiskattu, mutta tietynlaisen kähmimisen sallin, jos palkintona oli viinaa. Heikompia puolustin, vääryydelle annoin turpaan. Vuonna 2012 Mia pysähtyi kuin Forrest Gump elokuvassa. Lady oli reissussa jo rähjääntynyt ja kioskin seinästä silmiin pistänyt lööppi, jossa kerrottiin neljä henkeä vaatineesta perhesurmasta, vavahdutti. Mian ja miehensä välissä kun oli jo lanka pala- Teksti: Johnny-Kai Forssell nut miltei loppuun. Kuva: Rasmus Forsell

Monet elämisen elkeet ja mallit saadaan kotoa. Jos saadaan. Ja minkälaiset. Paljon toitotettu ennaltaehkäisevä toiminta, päihde-, väkivalta- ja muissa ongelmatilanteissa, onkin loppujen lopuksi WHO:n tarkkojen tutkimusten mukaan paikallaan vain kotoa saatujen kasvatus- ja asennemetodien varassa. Kaikki muu on varoittelua ja selittelyä, jotka nykyään poikivat pari projektia viikossa. Mia eli varhaisnuoruutensa äitinsä itsensä kehittämän kasvatusmallin mukaisesti. Mia vastasi siihen kiskaisemalla nupin turvoksiin varhaisteininä ja myöhemmin hän teki tuttavuutta rauhoit-

Amok-juoksun maaliin

Ei kun sossuun. Siellä Mialle näytetty lähisuhdeväkivaltaa sivuava video avasi lopulta silmät. Sosiaaliviranomainen tajusi heti, että tätä kapinallista ei voi kerrostaloon asuttaa. Mummon mökki kelpasi ja sopi. Yön selässä, kuin viekas varas, Mia haki omat koiransa, yhden kerrallaan, mökkiinsä. Ne toimivat myös henkivartijoina, koska ilmassa oli leijunut väkivallan uhkaa. Mia, joka oli juonut ukon kuin ukon pöydän alle, pani korkin kiinni 28.3.2018, jätti bentsot kuin seinään, ja vieroitusoireissaan mietti, että sitä saa mitä tilaa. Ja pääsi hyvään avohoitoon ja sai 24:n tunnin vertaistuen. Ajan mittaan Mia huomasi yllätyksekseen, että kaikesta tästä on hyötyäkin. Hän käänsi nämä vaikeudet ja kokemukset voitoksi, voimavaraksi. Vuonna 2019 hänellä oli kokemustoimijan paperit ja suuntaus päihde- ja mielenterveyssektorille. Kun Mia seurustelee päiväkeskuksessa samankaltaisten kanssa, hän esittäytyy kokemustoimijaksi. – Ettei luultaisi, että olen ylpistynyt. Työpaikoilla Mia on toki kokemusasiantuntija. On Sininauhaa, toimintakeskusta ja jalkautumista kaduille. – Jokainen päiväni on edellistä parempi! Kotona odottavat kotiväki, koirat, kissa ja kanat. Tuossa järjestyksessä.

AIKUISSOSIAALITYÖ Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityössä pyritään auttamaan, tukemaan ja ohjaamaan ihmisiä eteenpäin arjen haasteissa sekä yllättävissä kriisitilanteissa. Aikuissosiaalityössä tarjottu tuki ja ohjaus vaihtelevat aina yksilön tarpeiden mukaan. Joillekin riittää yksittäinen

neuvonta tai ohjaus oikean palvelun piiriin, toinen hyötyy säännöllisistä tapaamisista oman vastuutyöntekijän kanssa, jolloin tilannetta käydään läpi tarkasti ja mietitään yhdessä ratkaisuja asioiden eteenpäin viemisessä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös kokonaisvaltaisesti eri palveluntarjoajien kanssa.

Näitä tahoja ovat esimerkiksi päihde- ja psykiatrian poliklinikat, työllisyyspalvelut sekä asumisyksiköt.

kysymyksissä ja haasteissa. Neuvontaa ja ohjausta itse kukin tarvitsee aika-ajoin muun muassa raha-asioiden, asumisen, elämänhallinnan ja työllistymisen tiiMilloin moilta. aikuissosiaalityöhön? Aikuissosiaalityössä työsVoit kääntyä aikuissosiaali- kentelee sosiaaliohjaajia ja työn puoleen mihin vain elä- sosiaalityöntekijöitä, jotka mäntilanteeseen liittyvissä tekevät työtä omien asiak-

27 kaiden kanssa sekä tarjoavat litoimeen vieraan ihmisen ohjausta ja neuvontaa vain luokse meneminen yksin voi satunnaisesti tai kertaluon- tuntua vaikealta. teisesti apua tarvitseville.

Miten minun tulee valmistautua tapaamiselle? Monesti sosiaalitoimessa asiointi voi tuntua haastavalta, eikä paikan päällä muista kaikkea, mitä haluaa kysyä. Asioiden sujumista voi auttaa se, että kirjoittaa itselleen muistiin asiat, mistä haluaa puhua ja mitä kysyä. Tarvittaessa voi myös auttaa, jos tapaamisella tehdään muistilista läpikäydyistä asioista. Työntekijää voi pyytää kirjoittamaan tiivistelmän yhdessä sovituista asioista. Tule paikalle asiointikunnossa. Oman oikeusturvan vuoksi, tapaamista voidaan joutua siirtämään, mikäli on päihtynyt. On tärkeää, että ymmärtää ja pystyy ottamaan vastaan sen, mistä tapaamisella keskustellaan. Halutessaan tapaamiselle voi ottaa mukaan tukihenkilön; ystävän, perheenjäsenen tai tutun työntekijän. On ymmärrettävää, että sosiaa-

Vellu ja Essi ovat tavattavissa Vepassa perjantaisin.

Asunnottomat aikuissosiaalityössä

Aikuissosiaalityön asiakkuus alueelle määrittyy osoitteen perusteella. Mitä, jos olet asunnoton ja sinulla on poste restante tai asut tilapäismajoituksessa? Asunnottomien helsinkiläisten aikuissosiaalityön asiakkuus pysyy sillä alueella, mistä on jäänyt asunnottomaksi, mikäli kuluneen 12 kuukauden aikana kyseisellä alueella on ollut asiakkuus tai tehty täydentävän toimeentulotuen päätös. Jos aikaisempaa asiointia ei ole, asiakkuudet jaetaan tasapuolisesti eri alueille.

Mistä saan aikuissosiaalityön palveluja? Helsingissä aikuissosiaalityön palvelut on jaettu postinumeroittain alueille: Etelä (Kalasataman palvelupiste), Länsi (Haagan palvelupiste), Pohjoinen (Malmin palvelu-

piste) sekä Itä (Myllypuron ja Vuosaaren palvelupisteet, 16-29-vuotiaiden idän alueen palvelupisteet ovat Kontula ja Vuosaari). Helsingissä toimii nuorten aikuissosiaalityö 16-29-vuotiaille sekä yli 30-vuotiaiden aikuissosiaalityö. Varsinaiset asiakastapaamiset toteutuvat pääsääntöisesti alueiden palvelupisteissä. Palveluja annetaan kuitenkin paljon puhelimitse sekä työntekijät jalkautuvat tarvittaessa ympäri Helsinkiä toisten palveluntarjoajien tiloihin, kuten Vepaan. Jos sinulla on nimetty vastuutyöntekijä, ota häneen yhteyttä. Voit olla yhteydessä aikuissosiaalityön alueiden neuvontanumeroihin, mikäli sinulla ei ole vastuutyöntekijää tai et tiedä hänen yhteystietojaan. Mikäli et tiedä, mille alueelle asunnottomana kuulut, voit olla yhteydessä neuvontapuhelimeen, sinua autetaan kyllä. Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa asioivat asunnottomat voivat myös kääntyä palvelukeskuksen sosiaaliohjaajien puoleen ja selvittää mille aikuis-

sosiaalityön alueelle kuuluvat sitä kautta. HUOM! Sinulla on lakisääteinen oikeus kunnan järjestämiin sosiaalipalveluihin. Sinulla on aina lupa ja oikeus pyytää apua, mikäli sitä tarvitset. Työntekijät aikuissosiaalityössä ovat asiakkaita varten. Teksti: Essi Vilppola, Helsingin kaupungin aikuissosiaalityö, Kalasataman palvelupiste

YHTEYSTIEDOT • Nuorten tiimit 16–29-vuotiaat • Neuvontapuhelimet palvelupisteissä arkisin kello 9– 11 ja 12–14 • Kalasataman palvelupiste Työpajankatu 14 A, 00580 Helsinki puh. 09 310 44253 • Kontulan palvelupiste Ostoskuja 3, 00940 Helsinki puh 09 310 44656 • Vuosaaren palvelupiste Kahvikuja 3, 00980 Helsinki puh. 09 310 44147 • Malmin palvelupiste AlaMalmin tori 2, 00700 Helsinki puh. 09 310 24486 • Haagan palvelupiste Hopeatie 6, 00440 Helsinki puh. 09 310 42391 • Aikuisten tiimit yli 30-vuotiaat • Neuvontapuhelimet palvelupisteissä arkisin kello 9– 11 ja 12–14 • Kalasataman palvelupiste Työpajankatu 14 A, 00580 Helsinki puh. 09 310 44949 • Myllypuron palvelupiste Jauhokuja 4, 00920 Helsinki puh. 09 310 43462 • Vuosaaren palvelupiste Kahvikuja 3, 00980 Helsinki puh. 09 310 43462 • Malmin palvelupiste AlaMalmin tori 2, 00700 Helsinki puh. 09 310 62819 • Haagan palvelupiste Hopeatie 6, 00440 Helsinki puh. 09 310 46392 • Aikuissosiaalityö Puhelinvaihde 09 310 1691 www.hel. fi/aikuissosiaalityo • Sosiaalineuvonnan chat palvelee osoitteessa: www. hel.fi/sosiaalineuvonta

28 Virkistyspaikka Vartiosaaressa tukee kävijöidensä päihteettömyyttä.

yksi lämmin ateria) 5 euroa/ päivä, 35 euroa/viikko. Vartiosaari-maksulle maksuohjeet alempana tekstissä.

Jos et halua liittyä jäseneksi:

Ohjeita Vartiosaari-vierailua varten

Päihteetön virkistyspaikka vie irti arjesta

Vailla vakinaista asuntoa ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun.

artiosaareen voi tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Henkilö voi viettää saaressa yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen. Paikan toimintaa koordinoi Vva ry:n liikkuvan tuen työntekijä Juhani Haapamäki, mutta muutoin Vartiosaaren toiminnasta vastaa saaressa kulloinkin oleva porukka yhteisönä.

Ohjeita Vartiosaareen tuleville

Ota yhteys/tee varaus Jussi Lehtoseen puh. 050 373 0920 tai Juhani Haapamäkeen puh. 044 520 7870 sopiaksesi ajanjaksosta, jolloin haluaisit tulla Vartiosaareen.

Mikäli maksat saaressa oleskelun itse, toimi seuraavasti: • Liity jäseneksi suorittamalla jäsenmaksu 10 euroa/ vuosi.

• Jäsenmaksu suoritetaan Vva ry:n toimistolla, tilille: FI47 8146 9710 2033 72 (tietoihin vastaanottaja: Vailla vakinaista asuntoa ry, Viesti: Etu- ja sukunimesi, sähköpostiosoiteesi, jos on, osoiteesi, jos on, ja nykyinen/ viimeisin kotikuntasi. Tälle tilille EI makseta Vartiosaari-maksua) tai verkkosivujen kautta. • Jäsenille Vartiosaari-maksu on 5 euroa/päivä. • Maksa ruokakustannukset (sisältää: aamiainen +

• Vartiosaari-maksu on 10 euroa/päivä. • Ruokaraha (sisältää: aamiainen + yksi lämmin ateria) 5 euroa/päivä, 35 euroa/ viikko • Vartiosaareen voi tulla myös nauttimaan rantasaunan löylyistä. Omia ruokatarvikkeitakin voi tuoda. • Saunamaaksu 3 € maksetaan, kun käydään vain saunassa. Maksu ei ole osana ryhmävierailua tai yöpymistä. • Vartiosaari- ja saunamaksut voi suorittaa Vva ry:n toimistolla (Ratamestarinkatu 6, Helsinki) tai tilille FI12 8000 1400 1742 08, viitteeksi AINA: ”Vartiosaari + mistä saaritoiminnasta olet maksanut: päiväkäynti/yöpyminen/ruokamaksu/saunamaksu/veneajelu/jne.). • Säilytä kaikki kuitit ja ota ne mukaan saareen. • Lapsista (alle 18-v.) ei veloiteta maksuja (päivä-, yöpymistai sanomiskäynneiltä). • Kuljetukset saareen hoidetaan Vva ry:n omalla moot-toriveneellä. Venekuljetus on arkipäivisin klo 9.00 ja 15.00 Strömsinlahden venesatamasta.

Vartiosaareen voi päästä myös maksusitoumuksella. Selvitä oman sosiaalityöntekijän kanssa, saisitko maksusitoumuksen sen jälkeen, kun olet sopinut saareen menosta. Maksuasioissa ota yhteys: kirsi. lehtinen@vvary.fi Maksusitoumuksella tuleville hinnat: • Vuorokausi 15€ • Ruokaraha 35€ viikko tai 5€ päivä. Omia ruokatarvikkeitakin voi tuoda.

Huomio:

1. Mikäli olet korvaushoidossa ja tarvitset lääkkeitä päivittäin, neuvottele lääkärisi ja Jussi Lehtosen kanssa, voitko olla Vartiosaaressa 2. Vartiosaaressa sijaitseva tonttimme on kallioperäinen ja vaikeakulkuinen, mikäli sinulla on liikkumiseen liittyviä haasteita, saaressa olo on mahdotonta

Ryhmävierailut Ryhmät voivat tulla päiväretkelle saareen. Ota yhteyttä Jussi Lehtoseen tai Juhani Haapamäkeen sopiaksesi ryhmän vierailun. Vartiosaari-paikan kulujen kattamiseksi ryhmiltä veloitetaan maksu henkilömäärän mukaan:. • Ryhmiltä veloitettava maksu on 10 euroa/henkilö/päivä • Voit maksaa ryhmävierailun maksun Vva ryn:n toimistolla (Ratamestarinkatu 6, Helsinki) tai tilille FI12 8000 1400 1742 08, viitteeksi: ”Vartiosaari-maksu ja ryhmäsi nimi”. • (Tälle tilille ei makseta Vva ry:n jäsenmaksuja) • Säilytä kaikki kuitit ja ota ne mukaan saareen Maksuun sisältyy: venekuljetus, saaritalon tilojen ja saunan käyttö, vesi, polttopuut. Maksu ei sisällä ruokailua, eikä yöpymistä. Voit ottaa ryhmälle omat ruoat mukaan. Ryhmät voivat saunoa, grillata, virkistäytyä, käydä veneretkellä.

MUUTA OHJELMAA Keskiviikkoisin järjestetään veneajelua Puksulla. Veneajelun hinta on 5€/henkilö. Lapsista (alle 18-v) ei veloteta maksua. • Voit maksaa veneajelun Vva ryn:n toimistolla (Ratamestarinkatu 6, Helsinki) tai tilille FI12 8000 1400 1742 08, viitteeksi: ”Veneajelu”.

KÄVIJÄMME OVAT PIENESTÄ KIITOLLISIA Olen Silja, kahden aikuisen lapsen ja kahden belgianjättikanin äiti. Tulin alun perin viime vuoden puolella Vva:lle työkokeiluun. Talvella minut palkattiin vertaistukiohjaajaksi Vepaan, jossa teen kohtaamistyötä kävijöittemme parissa.

yöhön kuuluu toki paljon muutakin aina siivouksesta lahjoitusten lajitteluun ja olen saanut jopa mielenkiintoisen oman haastatteluprojektin. Olen ollut hammashoitajana 15 vuotta - työskennellyt monipuolisesti sekä yksityisellä että sairaalan päivystyksessä. Opiskeluaikoina tein henkilökohtaisen avustajan keikkoja. Ennakko-odotukset työltäni Vva ry:llä olivat, että voisin jokainen työpäivä helpottaa edes yhden kaikkein heikoimmassa asemassa olevan ihmisen päivää. Se tavoite on toteutunut yli kaikkien odotusteni. Olen onnistunut työssäni ilahduttamaan

niin kylmien kelien aikana lenkit luonnossa vaihtuvat kotona olosta nauttimiseen ja hömppärealitysarjojen katsomiseen. Olen kiltti, töissä ulospäinsuuntautunut, mutta siviilissä aika introvertti. Tarvitsen paljon omaa aikaa enkä kovin usein tapaa ihmisiä, mutta pidän yhteyttä viestein. Olen myös eläinrakas, herkkä, empaattinen, mutta kyllä minusta löytyy myös tulta ja tappuraakin. Osaan olla jääräpäinen ja hankalakin. Monimutkainenkin kuulemma. Joskus olen liian ankara itselleni. Toivoisin, että elämän kortit jakautuisivat ihmisille tasaisemmin.

päivittäin kävijöitämme ja saanut paljon positiivista palautetta. Vepan toiminta ja sen työntekijät ovat monelle henkireikä. Työyhteisömme on lämmin ja kannustava. Kävijämme ovat niin pienestä kiitollisia. Siinä olisi monella oppimista. Minua kiinnostaa tulevaisuudessa muun muassa asumisneuvojan työ, tukihenkilönä toimiminen esimerkiksi vankilasta vapautuville, mutta myös osallistuminen erilaisiin projekteihin ja sitä kautta vaikuttaa epäkohtiin. Nautin luonnossa olosta. Se Teksti: Vepan vertaisnollaa mieleni. Mutta koska ohjaaja Silja olen mukavuudenhaluinen, Kuva: Juha Hyrkäs

Laura Bredin:

SUpernovat-tiimissä pääsen haastamaan itseni

suunnittelua, kehittämistä, kouluttamista ja kouluttautumista. Myös jalkautuvaa työtä sekä epämukavuusalueelle menoa esiintymisissä ja haastatteluissa. Monipuolisesti erilaista tekemistä siis! Olen kokenut onnistumisia ja myös epävarmuuksia, ja oppinut paljon sekä elämästä että itsestäni.

Kohokohtia ja mieleenpainuvimpia tapahtumia alkuvuodesta:

Aloitin työt Supernovathankkeen kokemusmentorina joulukuussa. Oman kokemukseni kautta minulla on ymmärrystä haasteista, joita päihdemaailmassa elävä nainen kohtaa. Olen koulutettu kokemusasiantuntija (KAP-Vantaa ja KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus suoritettu).

untuu ihan huikealta olla osana työyhteisöä, jossa pääsee vaikuttamaan ja saa tehdä tärkeää työtä, jolla on iso merkitys sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. Minut otetiin hyvin Supernovattiimiin vastaan ja koin että olen tervetullut lisä porukkaan. Olemme kaikki tasaarvoisia ja yhdenvertaisia tiimin jäseniä, taustoistamme huolimatta sekä juuri niiden ansiosta. Ammattilaisen kanssa työskenteleminen on ollut mukavaa, opettavaista ja antoisaa. Ei tarvitse miettiä rooleja, sillä olemme kaikki asiantuntijoita ja täy-

dennämme toisiamme tarpeen mukaan. Meillä on eri osaamisalueet sekä erilaiset lähtökohdat ja lähestymistavat asioiden käsittelyyn. Pidän monipuolisesta työnkuvastani, jossa pääsen haastamaan ja kehittämään myös itseäni. Tykkään pohtia elämää ja ihmisyyttä, ja tässä työssä nousee esiin kaikenlaisia ajatuksia ja ilmiöitä. Olen saanut peilata omaa elettyä elämää uudesta näkökulmasta. Naiserityinen työ käsitteineen ja merkityksineen on tullut tutuksi. Esimerkiksi viestintäkampanjaa suunnitellessa ollaan pohdittu ter-

Pääsin heti osallistumaan Mai Peltoniemen traumatietoinen työote -koulutukseen. Aihe oli mielenkiintoinen ja auttoi ymmärtämään omaa elettyä elämääni entistä paremmin sekä asioiden syy-seuraussuhteita. Sain entisestään vahvistusta ajatukselleni siitä, että kaikki oireet ja sairaudet ovat oikeastaan lähtöisin hoitamattomista traumoista. Eheytyäkseen on kohdattava omat menneisyyden vahingolliset kokemukset sekä myös ylisukupolviset traumat, jotta niiden ketju saadaan katkeamaan. Armollisuuden opettelu on ollut minulla viime vuoden teemana, ja Main koulutus vahvisti myötätuntoa niin itseäni kuin myös muita kohtaan. Mielenpainuvaa oli myös verkostoitumisreissumme Tampereelle, missä kävimme tutustumassa Pro-tukipisteeseen sekä ETNA - etsivään naistyöhön. Oli antoisa reissu, jonka aikana sain jälleen lisää oivalluksia omasta menneisyydestäni ja sen vaikutuksesta nykyhetkeen. Omassa toipumisessa olen kokenut merkitykselliseksi sen, että olen uudelleen opetellut luottamaan ihmisiin ja nimenomaan toisiin naisiin. Olen kiitollinen, että saan jakaa sitä kokemusta eteenpäin ja pystyn nyt tarjoamaan tukeani naisasiakkaillemme eheytymiseen.

mejä ja sanamuotoja, ja olen huomannut sen vaikutuksen ihan arjen puhetyyliini. En halua omilla sanavalinnoillani ylläpitää patriarkaalisia ja naisen asemaa alentavia ajatusmalleja. Tämä nykymaailma on kaikin tavoin kovin maskuliininen, ja se tietysti vielä korostuu päihdemaailmassa. Kokemusmentorin työnkuva ja Supernovat-ryhmät ovat tulleet tutuksi. Korona ja rajoitukset sotkivat alkua meilläkin, kun suurin osa toiminnasta ja tapaamisista pidettiin etänä. Työhömme kuuluu paljon muutakin kuin ryhmätoiminnot: muun muassa Teksti: Laura Bredin

Nothing about us without us No Fixed Abode NGO (Vva ry) was founded in 1986 by homeless people themselves in the situation where there were 20 000 homeless persons in Finland. Now the number is less than 4 000. Today No Fixed Abode has more than 40 employees working in different areas of action, of which about 30 percent have experience of homelessness.

ussi Lehtonen from No Fixed Abode says: – Appreciating the peer support work is a basic and grounding principle in changing the work culture and hierarchy. How to react in different ways of thinking and working. The change in professional identity is essential. Engaging peer support workers in the work community:

• Ensure the equal treatment of peers with other employees and participants of the organization. • Preparation of the staff for inclusion of peers in the work community eg. by informing them about aims, input and the added value. • Ensure that the peer support workers’ voice will be heard in staff meetings and they will not be left out of joint decision making, and welcome peers into the team. • Offering peer support workers an opportunity to get training and/ or otherwise ensure that they will be provided with adequate information and tools to carry out the job. • The management’s strong support and comprehensive interest in the

life history. • Management needs to support peers in forming groups of peer support workers. For exampe our Vepa – Peer support and volunteering centre is run by peers only. It’s a day centre where people who are experiencing homelessness can rest, spend time, have a warm meal, tell about their situation and problems and receive support for the suitable service. Opening hours: Mon-Fri 9 AM–7 PM except Thu at 9 AM–2 PM and again 5 PM–7 PM. Address: Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki, Tel. 050 443 1065, vepa@vvary.fi

Vepa is closed in July!

Sopentuvalla järjestettiin Kalliolan Vahvasti tukien -ryhmän ja Joensuun seudun Nuorisoasuntoyhdistyksen SOMA-hankkeen nuorten kanssa leiri, josta syntyi muun muassa biisi ja musiikkivideo Muutoksen tuulet.

VUOSI KOKEMAA Kokema-tiimi järjesti vuonna 2021 eri kohderyhmille suunnattuja toiminnallisia ryhmiä (32), keskusteluryhmiä (43) ja leirejä (3). Kokemustaustaisille suunnattuja keskusteluryhmiä pidettiin livenä ja verkossa useilla paikkakunnilla useille kohderyhmille (muun muassa asunnottomuutta kokevat ja sitä kokeneet, rikosseuraamusasiakkaat, rikostaustaiset, nuoret).

eskusteluryhmissä käydyissä keskusteluissa motivoitiin mentorin oman kokemuksen kautta mm. turvalliseen asumiseen, koulutukseen, työhön, rikollisuudesta irtautumiseen ja päihteettömyyteen. Toimin-

nallisten ryhmien avulla tavoitettiin matalalla kynnyksellä kokemustaustaisia. Ryhmissä esille tulleiden asioiden pohjalta jatkettiin työskentelyä yksilöllisten suunnitelmien mukaan mentorin tuella. Ryhmätoiminnoissa

vahvistettiin kokemustaustaisten keskinäistä vertaistukea ja yhteistyötä. Mentoroinnin kautta lisättiin arjen mielekästä tekemistä. Yhteisöjen työntekijöitä ja kokemustaustaisia kutsuttiin teemallisiin kokoontumisiin (leirit, keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät) ja koulutuksiin. Näiden avulla vahvistettiin yhteisen tekemisen ja keskusteluiden kautta osapuolten keskinäistä yhteistyötä. Kokema koulutti nykyisiä ja tulevia sote-alan ammat-

tilaisia sekä kansainvälisiä asunnottomuustoimijoita muun muassa asunnottomuudesta, työparimallista, vertaisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta, osallisuudesta ja naiserityisyydestä sekä välitti ruohonjuuritason ajankohtaista tietoa (esim. väkivalta, trauma, talous- ja velkaneuvonta). Kokemalta tilattiin 39 kohderyhmän mukaan räätälöityä luentoa tai koulutusta. Opiskelijat hyödynsivät Kokeman asiantuntijuutta sote-alan opinnäytetöissään (6 kpl).

33 Vartiosaareen saatiin vieraaksi mm. Laurean Keijo-koulutuksen opiskelijoita ja Aseman lapset ry:n nuoria ja vertsejä.

Jenni ja Tii toivat esiin naiserityisyyttä asunnottomuustyössä sekä työparimallin toteuttamista käytännössä.

Jenni ja Jarkka osallistuivat Irti huumeista ry:n vieraina Terveysneuvontapäiville.

Miro valmistautuu Turussa pidettyyn VAT-verkoston tapahtumaan.

AMMATILLISTA TUKEA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN

KOULUTUKSELLINEN ETÄTYÖNOHJAUS Koulutukselliset etätyönohjaukset on tarkoitettu kaikille oman toipumiskokemuksen omaaville työntekijöille. Työnohjaaja Jari Koponen on teemoittanut ohjauksensa työssä jaksamisen kannalta olennaisiin aiheisiin. Tapaamiset ovat vuorovaikutteisia. Aiheita pohditaan yhdessä, ja osallistujat voivat esittää toiveitaan käsiteltävistä asioista.

"OLEN TIETOISEMPI OMISTA ROOLEISTANI JA AMMATIN MUKANA TUOMISTA YLEISIMMISTÄ SUDENKUOPISTA. KOEN OMAN TYÖSSÄ JAKSAMISEN SITÄ KAUTTA PARANTUNEEN."

"Vertaiset ovat tulevaisuudessa enenevässä määrin alan voimavara. On tärkeää, että heidän työtään tuetaan ja identiteettiä vahvistetaan."

"Antaa perspektiiviä omien kokemusten heijastamisesta muiden kokemuksiin. En ole yksin."

"Ammatillisuus on myös rajaamista, ei vain auttamisen eri tyylejä. Vahvistusta siihen, että auttamista saa ja pitää tehdä myös sillä omalla vertaisuudella."

"Omataustaisuus tuo ammatillisuuteen tiettyjä erityispiirteitä. Osa niistä on positiivisia ja osa ei niin positiivisia. Erityisesti, jos niitä haasteita ei osaa/ole mahdollista kohdata itsessä. Työnohjaus vertaisverkostoporukalla tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden ja koin tulevani paremmin näkyväksi ja ymmärretyksi kuin oman tiimini työnohjauksessa tulen tietyiltä osin. Hyödyntäminen tapahtunee eniten sen kautta, että en koe jääväni niin yksin tiettyjen asioiden kanssa kuin mitä muuten saattaisin jäädä. Tukee työssä jaksamista."

KOkemuksia Barcelonan kaduilta Vva ry:n järjestötiimi, minä mukaan lukien, kävi opintomatkalla Barcelonassa 9.–11.5. Tutustumiskohteena oli Arrels Fundacio, joka tuottaa asunnottomuutta kokeville ihmisille matalan kynnyksen palveluita, tekee vaikuttavaa edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä sekä paljon muuta.

pintomatkat ovat tärkeitä monesta syystä. Asunnottomuus on globaalisti esiintyvä yhteiskunnallinen ongelma ja mielestäni tulevaisuudessa meidän tulisi yhä enemmän tarkastella ilmiötä laajemmin muun muassa kasvavan muuttoliikkeen, ilmastomuutoksen, kes-

tävän kehityksen ja ihmisoikeuskysymysten konteksteissa. Tulevaisuudessa meidän tulee pystyä kohtaamaan yhä paremmin eri taustoista tulevia ihmisiä ja sen vuoksi on tärkeää oppia erilaisista toimintakulttuureista ja niitä ohjaavista poliittisista, sosiaalisista ja kulttuurillisista

ympäristöistä. Voidaksemme vastata erilaisten asunnottomuutta kokevien ihmisten tarpeisiin on tärkeää ymmärtää asunnottomuuden taustalla olevia syitä eri puolilla maailma, tutustua käytänteisiin ja soveltaa niitä omaan toimintaympäristöön, tarkastella ilmiötä toisista näkökulmista ja reflektoida. Vaikka Suomi onkin edelläkävijä asunnottomuuden poistamisessa ja ennaltaehkäisyssä, voimme oppia uutta myös muilta mailta ja organisaatioilta ja vahvistua omissa

valinnoissamme ja toimintaperiaatteissamme.

Etsivän työn mukana Opintomatkalla sain tutustua moneen toimintoon, joista nostan tässä tekstissä kaksi esille. Sain jalkautua Arrelssin etsivän työn tiimin kanssa historiallisen kantakaupungin kaduille, havaita asunnottomuuden esiintyvyyttä julkisessa tilassa ja kohdata Barcelonaan muulta muuttaneita ihmisiä. Sain mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia siitä, kuinka merkityk-

sellinen etsivät työ on sekä itse asunnottomuutta kokeville että koko yhteisölle. Juttelimme vihamielisestä arkkitehtuurista ja asunnottomuutta varjostavista lieveilmiöistä sekä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, turvattomuudesta ja moniperusteisesta syrjinnästä, joita kadulla kohdataan.

Katuasunnottomuutta kohtaamassa Jalkautuessani huomasin, kuinka eri tavoin ihmiset näkyvät katukuvassa ja kuinka eri tavalla he haluavat tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Syynä tälle liene katuasunnottomuuden hälyttävä tilanne ja palveluiden riittämättömyys, mutta myös katalonialainen kulttuuri ja ihmisten asenteet asunnottomuutta kohtaan. Se, mitä me Suomessa tai minä henkilökohtaisesti koen tirkistelynä ja tunkeiluna, kohtaamamme ihmiset ottivat tavanomaisesti vastaan. Barcelonassa ihmiset suhtautuivat meihin iloisesti ja olivat valmiita tulla kohdatuksi. Lähestymisemme ei tuntunut herättävän heissä ikäviä tunteita, tai ne eivät näkyneet ulospäin. En voisi itse kuvitella kierrättäväni ulkomailta saapuvia ammattilaisia Helsingin kaduilla esittelemässä heille paikkoja, joissa asunnottomuutta kokevat viettävät aikaa tai ovat suojassa. Barcelonassa tämä on tavallista ja suvaittua. Syitä tällaiseen kulttuurieroon on monia ja mielestäni osittain vapaaeh-

laatua, kestävyyttä ja jatkumoa. Sen sijaan Espanjassa osa hoivatyöstä on hyväntekeväisyyden ja vapaaehtoisuuden varassa. Siellä valtio tarjoa minimin ja yhteiskunnan jäsenillä on mittaavampi vastuu kanssaihmisten hyvinvoinnista. Tämä näkyy vapaaehtoisuuden kulttuurin kehittymisessä ja siinä, kuinka miltei jokainen maan asukas tekee vapaaehtoistyötä jossain elämänsä vaiheessa. Asiassa on hyviä ja toisten merkittävä rooli vai- huonoja puolia. kuttaa siihen, että asunnottomuutta kokevat ovat tottu- Vastuu hyvinvoinnista neet, että heitä lähestytään säännöllisesti ja erilaisin Ajattelen, että suomalainen kokoonpanoin. ajatus valtion vastuunkantamisesta koko väestön hyvinvoinnista on tärkeä ja ehdotVapaaehtoistyössä on tomasti säilytettävä. Kuitenvoimaa kin viime vuosina vapaaehTutustuimme myös Arrels- toistyön kehittämiselle on silla tehtävään vapaaehtois- ollut painetta. Yhä useammin työhön, jonka pohjalla on suo- nähdään, että uusia toimintamalaisesta täysin poikkeava muotoja toteutetaan vapaaehkulttuuri. Lähtökohtaisesti toisten voimin. Onko riskinä, Kataloniassa ja Espanjassa että olemme menossa taakvapaehtoisuus on isossa roo- sepäin, jolloin vastuu toissilissa. Kuulimme, että monet jaisiksi tai täydennettäviksi Arrelssin toiminnot pyörivät määriteltyjen hyvinvointipalnimenomaan vapaaehtoisten veluiden tuottamisesta palaa ansiosta. Satojen vapaaeh- hyväntekeväisyys- ja vapaatoisten vuoksi toiminnot ovat ehtoisjärjestöille? Kavenneelinkelpoisia. Tämä herätti taanko valtion vastuualusamanaikaisesti ihailua ja etta ja vastuutetaanko kanhämmennystä. Suomen lain- salaisyhteiskuntaa? säädäntö ei salli työntekijöiKehittäessämme vapaaehden työtä korvattavan vapaa- toistyötä meidän tulee edelehtoisen panostuksella. Tämä toki vaikuttaa siihen, millaisia kohtaamismääriä pienellä henkilöresurssilla voidaan toteuttaa, mutta ennen kaikkea tämä takaa sen, että jokainen apua tarvitseva saa lain edellyttämän ammattilaisen avun ja että kukin saa tekemästään työstään asianmukaisen korvauksen. Vapaaehtoistyöhön tutustuminen sai minut ajattelemaan, kuinka tärkeää on ymmärtää, millaisessa ympäristössä toimimme ja millaiselle historialliselle pohjalle toimintatavat ovat syntyneet. Suomessa hoivaa tuotetaan julkisina palveluina, sosiaalija terveyspalveluita ohjaa lainsäädäntö, jolla taataan

leen pitää kiinni siitä, ettei se kuormita vapaaehtoisia, se ei nojaudu vapaaehtoisten henkilökohtaisiin resursseihin ja on ammattilaisten työtä täydentävää. Samalla ajattelen, että meillä on opittava espanjalaisilta toimijoilta, kuinka vapaaehtoisuuden merkityksellisyys tunnistettaisiin yhteiskunnassa paremmin. Vapaaehtoiset ovat tärkeitä työyhteisömme jäseniä, joiden avulla pystymme tarjoamaan lisää hyvinvointia edistäviä asioita kävijöillemme. Vapaaehtoiset ovat korvaamaton lisä asunnottomuuden vastaisessa työssämme. Voimme ottaa oppia Arrelssilta vapaaehtoisten kouluttamisesta. Voimme miettiä, kuinka voisimme tarjota vapaaehtoisille enemmän mahdollisuuksia osallistua myös organisaatiomme työsisältöjen kehittämiseen ja mitä hyvää ja mielekästä voisimme vapaaehtoisille tarjota. Tutustuminen Arrelssin toimintaan todisti myös sen, että vapaaehtoistyö tulisi olla koordinoitua, säännöllistä ja rakenteellista. Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea, koulutusta ja mahdollisesti työnohjausta voidakseen sitoutua vapaaehtoistyöhön pidemmäksi aikaa ja tuntea kuuluvansa koko järjestöön. Teksti: Vlada Petrovskaja

Huudikoutsit purkamassa stigmaa metroasemilla Huudikoutsit tekevät jalkautuvaa työtä metroasemilla, kohdaten metroasemalla asioivia ihmisiä, erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä muun muassa päihteitä käyttäviä tai asunnottomuutta kokevia ihmisiä.

eidät huudikoutsit tunnistaa pinkeistä repuista ja huudikoutsiliiveistä. Repuissa meillä on lahjoitusruokaa, jota saamme Stadin safkalta ja jaamme kohdattaville, sekä hätäensiaputarvikkeet. Ruokaapu ei kuitenkaan ole päätehtävämme, eikä kenenkään raitistaminen, vaan ihmisten arvostava kohtaaminen ja kuuntelu. Autamme ja ohjaamme tarvittaessa myös

eri palveluiden piiriin. Voimme pystyessämme lähteä myös saattamaan kohdattavaa esimerkiksi lääkäriin. Työmme tavoitteita on mm. stigman purkaminen ja turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen metroasemilla. Päihteitä käyttäviin ihmisiin kohdistuu stigmaa. Stigmalla tarkoitetaan epätoivottua leimaa ulkopuolisilta ihmisiltä. Se näkyy esimerkiksi ihmisten ennak-

koluuloina, eristämisenä ja halveksuntana. Stigma vaikuttaa sitä kokeviin ihmisiin muun muassa häpeänä ja itsearvostuksen vähentymisenä. Vahvat ennakkoluulot johtuvat yleensä tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Me puramme työllämme stigmaa kohtaamalla metroasemilla ihmisiä, joita metroasemien läpikulkevat eivät välttämättä kohtaa tai huomioi, muuten kuin negatiivisessa mielessä. Kaikilla meillä on omaa kokemusta päihteiden käytöstä tai rikollisesta elämäntavasta irtautumisesta, joten pystym-

me antamaan kohdattaville vertaistukea ja toimimaan esimerkkinä. Lisäämme tekemällämme työllä toiveikkuutta metroasemilla aikaa viettäville ihmisille siitä, että on mahdollisuus myös muunlaiseen elämään. Aina kun tulee tilaisuus puhua päihteitä käyttävien ihmisten tai toipuvien puolesta, pyrimme olemaan äänessä. Jos tapaat meidät metroasemalla, tule moikkaamaan. Metroasemilla tavataan! Huudikoutsit

Discrimination in services is a barrier to ending homelessness Vailla vakinaista asuntoa ry wants to underline that the people with immigrant status or background encounter multiple discrimination in the rental housing market and in the central services of the Finnish society. According to the ARA’s (the Housing Finance and Development Centre) survey, in 2021 of the total number of people experiencing homelessness 18 percent were immigrants.

n the advising and support work of Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) we hear constantly from the people about their experiences of encountering structural discrimination, prejudices and pure racism in the different services. For many of our service users being called by names, forced out of public premises, refusal to supply them services and getting maltreated by the police and/or security guards is part of their daily life. People encounter structural discrimination in banks, Kela, employment offices and health services. Due to limited language selection, callback practice and the incapability of the customer servants to encounter people with migrant background people are vulnerable to inequality in accessing services, accumulation of problems and negative repercussions. People with immigrant background encounter multiple discrimination also in the rental housing market. Especially lacking language skills, low socioeconomic status, (non-European) origin or belonging to an ethnic minority group undermines an applicant’s chances to find housing. According to the survey on the tenant selection criteria of the private les-

sors (in Finnish) one third of the respondents had a somewhat or very negative stance on the applicant belonging to an ethnic minority. One fourth of the respondents saw it negatively that the applicant’s mother tongue was other than Finnish. People in vulnerable societal situations often must resort to the black market to circumvent structural barriers to housing, such as selection criteria for the state subsidized housing, identification with online banking IDs, accessibility of application forms and poor language skills. Housing counseling has been found on several oc-

casions to be an effective means of preventing evictions and problems in housing. Inflexible housing counseling services, their poor accessibility or lack of them thereof altogether increase the risk of people with immigrant background to become homeless. Different NGOs offer services for the special groups and can react and response flexibly to the needs of the changing and diversifying population. Vva ry wishes to remind the public sector that it’s essential to take into account these special needs in the housing issues, and to develop housing services continuously. Timely

housing counseling should be guaranteed for the special groups, including people who are renting private apartments. In this work, municipalities can make use of the expertise of organizations. Vailla vakinaista asuntoa ry (No Fixed Abode) was founded in 1986 by homeless people themselves. It is an NGO which acts as a guardian of the interests of homeless people on the third sector. Vva ry is not committed to any political parties’ or religious communities’ agenda. Text: Heini Puurunen and Vlada Petrovskaja

Monimuotoisuus osaksi kaikkien ammatillisten perusopintojen ammattitaitovaatimuksia Asunnottomuutta kokevien sekä päihde- ja mielenterveyspalveluita käyttävien ihmisten kohtaama rakenteellinen syrjintä ja syyllistävä puhuttelu ovat valitettavaa todellisuutta, vaikka stigman vähentämiseen ja ennakkoasenteiden hälventämiseen pureudutaan kaikilla koulutustasoilla.

ohkenen väittää, että yhteiskunnassa vallitseviin syrjiviin asenteisiin vaikuttaminen on osa kaikkien sosiaalija terveysalalla toimivien järjestötoimijoiden arkea, mutta onko se riittävää? Tulisiko yhteiskunnan vihdoin keskittyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, joiden avulla rakenteellista syrjintää ei pääsisi tulevaisuudessa syntymään? Järjestöt saavat tutustumisvierailuja

yläkouluista, lukioista ja korkeakouluista. Sen sijaan ammatillisista oppilaitoksista vierailijoita on ani harvoin. Näen ammatillisen peruskoulutuksen alakohtaisten kompetenssien uudessa valossa tarkastelun ja uusien osaamisenvaatimusten lisäämisen yhtenä ratkaisuna esiintyvän syrjinnän ja kaltoinkohtelun kitkemiseen. Monimuotoisuustietous on nähdäkseni stigman vähentämisessä pääroolissa.

39 Oppilaitoksessa syrjinnästä voi muodostua normi Perusoikeusbarometrin mukaan peräti 25 prosenttia koko Suomen väestöstä on kokenut syrjintää työssä tai työnhaun yhteydessä ja 12 prosenttia vapaa-ajalla. Eurobarometrin mukaan 64 prosenttia vastaajista pitää etnisen alkuperään perustuvaa syrjintää erittäin yleisenä. Erinäiset tutkimukset osoittavat, että syrjintää kokevat myös liikuntarajoitteiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, asunnottomuutta kokevat ihmiset. Esimerkiksi päihteitä käyttävät ihmiset kohtaavat syrjintää julkisessa tilassa ja terveydenhuollossa. Tiedetään, että henkilöstön negatiivinen asenne ja ennakkoluulot nostavat kynnystä terveyspalveluihin hakeutumiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) teettämän kouluterveyskyselyn mukaan 2021 vuonna 19,4 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista oli kokenut syrjintää oppilaitoksessa tai vapaa-ajalla. 2,9 prosenttia oppilaista on tullut koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Myös Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kommentoidaan, että ilmapiiriongelmat ovat muita oppilaitoksia yleisimpiä nimenomaan ammatillisessa koulutuksessa. Tiedetään myös syrjinnän kohtaamisen työelämän tutustumisen aikana olevan yleistä. Erityisesti etnisiä vähemmistöjä edustavia nuoria, maahan muuttaneita ja ulkomaalaistaustaisia nuoria on kieltäydytty ottamasta harjoitteluun. Samoin oppilaitosten sisällä on havaittavissa haasteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Peräti 10,2 prosenttia oppilaista kokee, etteivät opettajat kohtele kaikkia oppilaita oikeudenmukaisesti ja 17 prosenttia kertoo, etteivät opettajat ole kiinnos-

tuneita oppilaiden kuulumisista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kommentoidaan, että oppilaitosten henkilökunnan asenteet ja ennakkoluulot vaikuttavat siihen, etteivät opiskelijat saa tasa-arvoista tukea opintoihinsa. Voidaanko siis ajatella, että syrjinnän kierre alkaa jo oppilaitoksessa, syrjinnän harjoittamisesta muodostuu normi ja kyseinen toimintatapa siirtyy mukaan työelämään?

Syrjintäkierre voidaan katkaista monimuotoisuustietoisuutta lisäämällä Oppilaitosten sisäisten ongelmien ratkaisu voisikin olla mahdollinen, jos monimuotoisuustietoisuutta vahvistettaisiin perusopinnoissa. Näin voitaisiin katkaista syrjinnän kokemisen kierre ja välttää kyseisen toimintatavan normatiivinen omaksumisen. Syrjintää ja kaltoinkohtelua kokeva ihminen tulee asettumaan työelämään ja on tärkeää, etteivät yhdenvertaisuuslakia rikkovat toimintatavat siirry oppilaitoksista työelämäkäytänteiksi. Lähtökohtaisesti yhdenvertaisuuslakia rikkovia toimintatapoja ei tulisi edes syntyä. On nähtävissä, että tänä päivänä kaupunki- ja palvelusuunnittelussa on ammattilaisia, jotka eivät välttämättä ole saaneet tarvitsemiaan työkaluja monimuotoisuuden huomioonottamiseen omassa peruskoulutuksessaan. Vaikka toisen asteen koulutukseen onkin tullut viimeisimmässä uudistuksessa vapaasti valittavia kursseja, joiden avulla esimerkiksi tekniikan alan opiskelija voi saada tietoa yhdenvertaisuuslain velvoittavasta syrjimättömyydestä tai esteettömyysderektiivistä, on epäselvää, kokeeko moni opintojen alussa hyötyvänsä vastaavista kompetensseista omalle alalleen työllistyessään. Monimuotoisen väestön

kohtaaminen ja siihen liittyvien taitojen kehittäminen koetaan pikemminkin kuuluvan julkisen- ja kolmannen sektorin tarjoamiin sosiaalija terveyspalveluihin. Itse kuitenkin näe aiheen läpileikkaavan koko yhteiskuntaamme. Vuorovaikutusta tapahtuu kaikissa elämäntilanteissa. Niin palveluiden kuin yhteiskunnan syrjimättömyyttä yleisestikin rakennetaan poikkisektoraalisesti. Kohtaamisen sujuvuuteen tarvitaan valmiuksia ja taitoja, joita perustutkinnot voisivat tarjota.

Tässä vaiheessa haluaankin peräänkuuluttaa niin liiketoiminnan, rakennusalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnossa kuin turvallisuusalan ja taideteollisuusalan perustutkintojen uudistamisvaiheessa vahvistamaan tarvittavia kompetensseja ja laajentamaan osaamisenvaatimuksia koskettamaan monimuotoisuustietoutta. Oppilaitosten sisällä syntyvää ja ylläpidettävä eriarvoisuuden kulttuuria tulisi vähentää tarjoamalla yhdenvertaisuuskoulutusta. Jokaisen tulevan ammattilaisen tulisi oppia tunnistamaan moniperusMonialaista uudistusta taista syrjintää, huomioida tarvitaan monimuotoisuutta ja edisAsunnottomuutta kokevia tää aktiivisesti yhdenvertaiihmisiä kohdataan perus- suutta kuten yhdenvertaipalveluiden lisäksi asunto- suuslaki sitä velvoittaa. jen näytöissä, työhaastatteluissa ja julkisessa tilassa, Teksti: Vlada Petrovskaja joissa esimerkiksi kulttuuritoimijoiden käyttöaste on korkea. Riippuvuussairauksilla oireilevia kohda- Lähteet taan yhtä lailla kauppakes- • Finlex 2014. Yhdenvertaikuksissa, kulkuneuvoissa ja suuslaki. Viitattu 23.4.2022. omissa työyhteisöissä, muuYhdenvertaisuuslaki 1325/2014 tamia mainitakseni. Kulttuu– Säädökset alkuperäisinä rialalle asettuu päihde- ja – FINLEX ® mielenterveyskuntoutujia ja • Oikeusministeriö ja Ihmismedia-alan perustutkintoon oikeuskeskus 2021. Perusvalmistuneet tulevat tulevaioikeusbarametri. Viitattu suudessa tuottamaan tietoa 29.4.2022. Microsoft Power erilaisista väestöryhmistä. BI On ilmiselvää, että vahvis- • Opetushallitus 2022. Uudistamalla monimuotoisuustettavat tutkinnon perusteet. osaamista kaikissa perustutViitattu 23.4.2022. Uudistetkinnoissa edistämme yhdentavat tutkinnon perusteet | vertaisuutta yhteiskunnassa Opetushallitus (oph.fi) ja ennaltaehkäisemme syr- • Terveyden ja hyvinvoinnin jintää. laitos 2021. KouluterveyskySosiaali- ja terveysalan selyn aikasarjat 2006–2021. perustutkintojen perusteita Viitattu 23.4.2022. Kouluuudistetaan kahdessa vaiterveyskyselyn aikasarjat heessa kuluvan vuoden elo2006-2021 – THL kuutio- ja kuussa ja vuonna 2024, joltiivistekäyttöliittymä loin muun muassa otetaan • Yhdenvertaisuusvaltuukäyttöön uudet ammattitettu 2022. Syrjintä koulutaitovaatimukset ja uudeltuksessa. Viitattu 23.4.2022. leen asetetut osaamistavoitSyrjintä koulutuksessa – teet. Luonnollisesti valmiuYhdenvertaisuus det kohdata haastavassa elä- • Yhdenvertaisuusvaltuutettu mäntilanteessa olevia ihmi2022, 2021, 2017, 2015. Eri siä ennakkoluulottomasti ja väestöryhmien kokema syrmonimuotoisuustietoisesti jintä. Viitattu 29.4.2022. Eri tulevat vahvistumaan kyseiväestöryhmien kokema syrsessä perustutkinnossa. jintä – Yhdenvertaisuus

40 tuen piiriin. Jalkautuva työ on myös palveluihin saattamista. Voimme olla asiakkaan tukena lääkärikäynnillä, pankissa tai muissa palveluissa. Me toimimme pääasiassa virastoaikana, koska palvelut ovat silloin saatavilla. Liikumme ensisijaisesti jalan tai julkisissa liikennevälineissä.

Asunto on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille

Vantaalla asunnottomuuden ehkäisyhanke

AUTTAA KOHTI KOTIA JA OIKEITA PALVELUITA

Asunnottomuuden ehkäisyhankkeessa tarjotaan apua niille vantaalaisille, joilla ei ole asuntoa tai joita uhkaa asunnon menettäminen ja jotka eivät ole tällä hetkellä palveluiden piirissä.

tai asunnottomuus uhan alla olevat ihmiset, jotka eivät ole palveluiden piirissä tai kiinnittyneet heille tarjottuun tukeen. Asunnottomuuden ehkäisyhanke on ollut käynnissä helmikuun 2021 alusta. Nyt keväällä 2022 eletään jännittäviä aikoja, kun odotamme päätöstä hankkeen eväällä 2019 Suomen jatkorahoituksesta. hallitus kirjasi tavoitteekseen asunnotto- Jalkautuva tiimi menee muuden puolittamisen vuo- sinne missä ihmiset ovat teen 2023 mennessä ja poistamisen vuoteen 2027 men- Asiakkaillamme on monia nessä. Vantaan kaupungin elämäntilanteiden haasteita ja Asunnottomuuden ehkäisy- he voivat olla vaikeasti tavoihankkeen työ liittyy suoraan tettavissa. Asunnottomuutta tähän tavoitteeseen. Toimin- kokevat ihmiset häviävät usein taamme rahoittaa Sosiaali- ja myös sosiaalityöltä, kun puheterveysministeriö. linnumerot vaihtuvat ja sovitut Hankkeen kohderyhmänä tapaamiset unohtuvat. Tästä ovat kaikkein heikoimmassa syystä olemme ottaneet käytasemassa olevat asunnottomat töön uusia työtapoja ja nämä

ovatkin tehonneet. Hankkeessa työskentelee kaksi tiimiä: kehitystyöhön keskittynyt sairaanhoitajasosiaalityöntekijä työpari ja asiakastyöhön keskittynyt jalkautuva tiimi. Jalkautuvan tiimin tunnistaa sinisistä liiveistä, kun menemme asemille, puistoihin, kauppakeskuksiin ja yhteistyökumppaneiden tiloihin. Kadulla kulkiessamme etsimme ihmisiä, jotka voisivat hyötyä hankkeen tuesta. Jalkautuvaan tiimiimme kuuluu kaksi sosiaaliohjaajaa, sosiaalityöntekijä, ohjaaja, sairaanhoitaja ja kokemusasiantuntija. Teemme moniammatillista yhteistyötä palvelujärjestelmän sisällä kumppaneidemme kanssa. Näin voimme palvella monialaista tukea tarvitsevia asiakkaita ja ohjata oikean

Hankkeessa toimitaan asunto ensin- periaatteella. Ajattelemme, että asunto on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Koti on perusta elämän järjestämiselle, osallisuuden kokemukselle ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Tasaveroisten palveluiden toteutuminen vaatii asunto ensinperiaatteen mukaista toimintaa. Koti ei ole palkinto hyvin eletystä elämästä vaan kaiken hyvän elämän luovuttamaton lähtökohta. Asunnottomuus on myös rakenteellinen ongelma, jonka ehkäisy vaatii toimia monella tasolla. Hankkeessa varmistamme osaltamme, että viranomaisilla ja päättäjillä on saatavilla ajantasaista faktoihin pohjautuvaa tietoa asunnottomuustyöstä ja kohderyhmästä oman työnsä tueksi.

Verkostoyhteistyötä Asunnottomuus tulee harvoin yksinään. Asunnottomuuteen liittyy usein myös joku muu elämisen haaste. Taustalla voi olla esimerkiksi: isoja yllättäviä takaiskuja, runsaasta päihteidenkäyttöä, vuokravelkaa, luottotietojen menetys, kieliongelmat, syrjäytyminen, elämän hallinnan puute tai mielenterveysongelmat. Tästä syystä teemme asunnottomuus työtä moniammatillisesti ja erilaisissa verkostoissa. Yhdessä toimien voimme luoda haastavassa tilanteessa oleville asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut. Hanke on koonnut Vantaalle asunnottomuustyötä tekevien verkoston. Verkoston tavoitteena on toimia julkisen ja kolmannen sektorin

' ! " # $ %% & #

Vaikuttavaa työtä Aran tilastoiden mukaan vuonna 2021 Vantaalla oli 219 asunnotonta ihmistä. Todellisuudessa luku on tätäkin suurempi. Hanke on tavoittanut kohderyhmäänsä hyvin. Hankkeen tuen piirissä on ollut yli sata asunnottomuutta kokenutta ihmistä. Heistä 30 on saanut hanketyöskentelyn aikana asunnon. Lisäksi 12 ihmistä on päässyt tuettuun asumiseen ja 6 saanut tilapäisen asunnon. Lähes kaikkia asiakkaita on pystytty auttamaan heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Hankkeen palvelee asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ma-to klo 12-15 puhelinnumerossa 09 839 50052. Tiimin yhteinen sähköposti: jalkautuva.aehanke@vantaa.fi Teksti: Heidi Tikka

SANARISTIKKO

Pystysuoraan: 2) Linkuttaa 4) Kaupunki Saksassa 5) Pila 7) Kalalle toimi 9) Turvota 10) Metsässä kasvavat 11) Rannalle 15) Kesän herkku 16 ) Tulisija 18) Suojana 19) Taikojen tekijä 21) Hankkia 22) Ilmakehässä 27) Jäinen maja

Vaakasuoraan:

1) Selkkaus 3) Pieni virhe 6) Kysely 8) Pirkanmaalla Helsingissä 1. Missä

12) Susien laulut 13) Aamiaiseksi 14) Järvi Italiassa 16) Hirvas

17) “7” 19) Kesäpaikka ( 20) Matin puolisko ) 23) Niinpä ( (

24) Kuorma 25) Lohijoki 26) Joessa 28) “Urpo”

MARTIN TIETOVISA

sijaitsee Teatterimuseo? a) Kaapelitehtaalla b) Museokadulla c) Kruununhaassa

2. Kuinka monta Stanley Cup -voittoa on Esa Tikkasella? a) 2 b) 4 c) 6 3. Mistä tapahtumasta Normalstorgetilla syntyi käsite ”Tukholmasyndrooma”? a) Kuoroesityksestä b) Pankkiryöstöstä c) Pommiräjähdyksestä

4. Mikä on maailman suurin eläinten oikeuksia puolustava järjestö? a) Panda b) Potus c) Peta 5. Kuinka monta litraa vettä menee Helsingin Uimastadionin isoon altaaseen? a) noin 20 000 l b) noin 2 000 000 l c) noin 200 000 000 l

7. Mikä taiteilija on maansa armeijan häpäisystä syytetty venäläinen Juri Ševtsuk? a) Rockmuusikko b) Kirjailija c) Kuvittaja

9. Missä lajissa kitaristi Ile Kallio on voittanut kaksi Suomen mestaruutta? a) Petanquessa b) Dartsissa c) Biljardissa

8. Minne elintarvikeyhtiö Fazer aikoo rakentaa makeistehtaan? a) Poriin b) Jyväskylään c) Lahteen

10. Mikä on Suomen ensimmäinen tutkimussatelliitti? a) Väinämöinen-1 b) Foresail-1 c) Aalto-1

6. Mikä triumfi on? a) Voitonmalja b) Kolmipiikki c) Riemukulkue Oikeat vastaukset: 1) a, 2) c, 3) b, 4) c, 5) b, 6) c, 7) a, 8) c, 9) c, 10 b

yhteisenä tiedonvälityksen ja kehittämistyön kanavana. Yhteistyöllä saamme paljon hyvää aikaa. Tärkein yhteistyökumppanimme on aikuissosiaalityö. Heti työskentelyn alkuun otamme selvää, onko asiakkaallamme jo olemassa oleva kontakti sosiaalityöhön tai tarvitseeko sellainen luoda jatkoa varten. Aikuissosiaalityössä pystytään palvelemaan hyvin niitä ihmisiä, jotka pystyvät sitoutumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn. Ihan kaikkia ihmisiä ei palvelujärjestelmä nykyisellään pysty auttamaan. On myös väliinputoajia. Hankkeen työ täydentää aikuissosiaalityön palveluita. Me haluamme ottaa koppia erityisesti niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat palveluita, mutta joille niiden käyttö nykyisellään on vaikeaa. Moniammatillisessa tiimissämme työskentelevät sairaanhoitajat selvittelevät sitä tarvitseeko terveydenhuollon suuntaan luoda kontakteja. Hankkeemme kokemusasiantuntija toimii monissa tilanteissa kulttuuritulkkina ja lisää toiminnallaan luottamusta asiakkaan ja palvelujärjestelmän välille.

Vanhan liiton miehelle

oillekin ilmaisu ”raskaansarjan henkilö vanhanliiton maailmassa” saattaa tarkoittaa ihailua, johon liittyy mielikuvia kunnioituksesta vankilavuosien tai päihdekulttuurin vuoksi. Joillekin ”vanha-liitto” ei aukea, koska se liittyy ensisijaisesti alakulttuureihin. Jarin jo 70luvulta tai viimeistään 90luvulta tunteneet haluavat jakaa (valitettavasti postuumisti) tässä kirjoituksessa joitain ajatuksia maallisen matkansa jättäneen miehen jäljistä, joita he harvoin monenkaan muun ihmisen jättäminä näkevät. Jari oli raskaansarjan henkilö, joka oli elänyt vanhanliiton aikana. Jari oli ihminen, jossa tulivat esille periaatteet ja arvot, jotka olivat tulleet vahvaksi osaksi hänen omiakin arvojaan. Lapsuuden ympäristö muokkasi pitkälti Jarin persoonaa. Lapsuudenkodissa vallinneet arvot jättivät hänen luonteeseensa lähtemättömiä piirteitä, joita kovassa maailmassa ei saanut toteuttaa eikä aina sielunkumppaniakaan löytynyt, kuten Jari ilmaisi. Jarille monet asiat olivat erittäin tärkeitä ja luovuttamattomia. Yksi niistä oli oma koti. Jarille oli myös tärkeää, ettei kenestä-

43 kään puhuttaisi selän takana, vaikka päihde- ja rikosmaailmassa sellainen oli sallittua, joskus sitä jopa suosittiin. Se aiheutti sisästä kipuilua. Jarin kanta oli, että asiat tulisi aina selvittää kasvotusten. Hän ei myöskään hylännyt niitä ihmisiä, jotka olivat tulleet hänelle ystäviksi. Jari pyrki toimimaan siten kuin olisi toivonut häntä itseäänkin kohdeltavan. Jari ilmaisi ajoittain, että kaikki ei ole sitä, miltä saattaa useinkin ulkoisesti näyttää. Hän oli valmis lähtemään usein yölläkin auttamaan muita, jos avun pyyntö oli avoin ja kesti koettelun sen arvomaailman pohjalta, mikä Jarille oli tullut lapsuudestaan asti merkitykselliseksi. Kaveria ei saisi jättää. Jarilla oli kova kuri itselleen muutenkin monessa asiassa. Jarin elämä oli katkolla jo aiemmin hänen sairastuttuaan vakavasti koronaan. Tuolloin hän oli tehohoidossa useamman viikon ajan eikä elämän etenemisestä kukaan erikoissairaanhoidon lääkäreidenkään puolelta voinut lausua muuta kuin sen, että nyt mennään hetki ja päivä kerrallaan. Tuosta vaiheesta Jari vielä selvisi. Toivuttuaan hän totesi, että eiköhän tälläkin ollut oma tarkoituksensa. Jari ilmaisi lähimmilleen, että hän kaipaisi elämäänsä kumppania, jonka kanssa olisi yhteinen koti ja siellä rauha. Isyyteen liittyvät asiat ja tunteet olivat Jarille sellaisia, joita vain muutamat teistä hänen läheisimmistään tiedätte. Tärkeimmät ihmiset olivat hänen lapsensa, lastenlapsensa sekä lasten äiti. Jari ei koskaan muistellut katkerasti elämänsä vaikeimpiakaan hetkiä vaan halusi jakaa joitain haaveitaan kaikista läheisimmilleen. Haaveitaan, joiden toteutuminen ei kuitenkaan ehtinyt toteutua. Elämä piti Jarille sisällään myös raskaita luopumisia ja asioiden käsittelyä usein

yksinäisinä hetkinä. Hänellä oli elämään liittyvää herkkää kokemusta nähdä, miksi rikkinäisimmät ja hyväksi käytetyimmät ihmiset usein jättäytyvät palveluiden ulkopuolelle ja valitsevat heitä yhä enemmän haavoittavan arjen ilman totuutta. Jarin elämä päättyi yllättäen tammikuun lopulla. Tämän kirjoituksen taustalla olevat ihmiset toivoivat, että muistaisimme hänen muistonsa kautta, että kaikki, mitä näemme ei ole sitä, miltä näyttää. Jarin suhde päihteisiin oli ristiriitainen. Hän totesi joskus harvoin, mutta vakavasti, että ne ovat tulleet varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan elämän. Jari on antanut kanssaihmisilleen kokemustensa kautta paljon enemmän kuin monikaan meistä aavistaa. Jarin läheisimmiksi ystäviksi päässeet tietävät ne monet piirteet, jotka tekivät käsitteissä hänestä vanhan liiton ihmisen. Ne muistot eivät ikinä häviä. Jari oli myös työyhteisössään ihminen, jolla olisi ollut vielä paljon annettavaa, jotakin sellaista, mitä tämä aika erityisesti tarvitsisi. Paljon asioita jää tässäkin kirjoituksessa tuomatta esiin. Jaria muistelevat ja tunteneet tietävät myös, että nyt Jarin ei tarvitse enää elää jatkuvien ristiriitojen äärellä yhteiskunnassa, jossa kaikkein haavoittuneimmilla ihmisillä tehdään tiliä niin päihde ja rikosmaailmassa ja myös laajemminkin yhteiskunnan järjestelmissä. Tämä kaikki osaltaan kertokoon omalla tavallaan jotakin ihmisestä, jota monet jäivät kaipaamaan. Kauniit muistot kirkastuvat, kun kaipuun tuska ajallaan hiukan hellittää.

Teksti: Juhani Haapamäki. Muistelua varten Juhani on jutellut muutamien Jarin tunteneiden kanssa.

Kun haet asuntoa Ole tarkkana vuokranantajan kanssa Vaadi, että vuokrasopimus ja muut sopimukset tehdään kirjallisina. Muista, että sinulla on vuokralaisena laissa määrättyjä oikeuksia (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995). Pyydä kuitti kaikista maksuista, jotka olet maksanut. Älä maksa kohtuuttomia välityspalkkioita. Oikeuksien lisäksi sinulla on vuokralaisena myös velvollisuuksia ja vastuita. Vuokralainen on aina vastuussa asuntonsa kunnosta.

Vuokra-asuntoja tarjoavat valtion korkotuetut (ARA-rahoitteiset) yleishyödylliset toimijat (esimerkiksi kaupungit ja kunnat, M2-kodit, A-kruunu Oy ja Setlementtiasunnot), vuokra-asuntoyhtiöt (esimerkiksi eläkekassat, Lumo ja Sato) sekä yksityiset vuokranantajat. Yleishyödyllisistä kohteista tarjotaan asuntoa eniten tarvitseville. Asunnontarjoajat ja yksityiset vuokranantajat etsivät luotettavia vuokralaisia, jotka maksavat vuokrat ajallaan. Täytä hakemus huolellisesti Mieti tarkasti, mitä kirjoitat hakemuksen avoimeen kenttään. Usein se osoittaa asunnon tarpeesi kiireellisyyden.

Jos et ole Suomen kansalainen, voit hakea yleishyödyllistä vuokra-asuntoa, kun oleskelusi on pysyvää EU-kansalaisilla tähän riittää oleskelun rekisteröinti ja kuuluminen Suomen sosiaaliturvan piiriin. EU:n ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla vaaditaan vähintään vuoden oleskelulupa.

Hae asuntoa laajasti ja joustavasti Pohdi, mitkä ominaisuudet asunnossa ja taloyhtiössä ovat välttämättömiä elämisesi kannalta (esimerkiksi esteettömyys ja hissi, jos sinulla on liikuntarajoitteita). Älä kuitenkaan rajaa hakua liikaa. Mitä laajemmin ja joustavammin haet, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on saada asunto nopeasti. Hae asuntoa myös mahdollisimman laajalta alueelta, jotta mahdollisuutesi asunnon saamiseen paranevat.

Asuntohakemuksen kiireellisyyteen vaikuttavia asioita Nämä asiat kannattaa tuoda selkeästi ilmi asuntohakemuksessa: • Selkeä asunnottomuus (poste restante -osoite) tai riski jäädä asunnottomaksi. • Pitkäaikaisasunnottomuus. Yli vuoden kestänyt tai toistuva asunnottomuus katsotaan pitkäaikaiseksi. • Pienituloisuus on keskeisimpiä perusteita asunnon myöntämiselle. • Tuo ilmi esimerkiksi mahdollinen työttömyys ja/tai jos saat toimeentulotukea. • Itsenäistymisen tarve. Esimerkiksi nuoren ihmisen itsenäistyminen oman asunnon avulla katsotaan tärkeäksi. • Lapset ja huoltajuus. Jos sinulla on lapsi tai useampia lapsia, joita tapaat säännöllisesti, on perusteltua saada asunto mahdollisimman nopeasti. Myös lasten lukumäärä ja ikä kannattaa tuoda ilmi. Lainvoimainen huoltajuus ja yhteishuoltajuus lisäävät hakemuksesi kiireellisyyttä. • Opinnot, koulutus ja työsuhteet. Tuo hakemuksessa ilmi, jos opiskelet tai käyt töissä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. On myös hyvä tuoda ilmi omaa asumishistoriaa ja mahdollista koulutustaustaa. • Sairaudet ja liikuntarajoitteet. Jos sinulla on toimintakykyysi vaikuttavia diagnosoituja sairauksia ja/tai liikuntarajoitteita, ovat ne perusteita asunnon saamiselle. Tuo hakemuksessa ilmi, miten sairaudet vaikuttavat elämääsi. Varaudu esittämään lääkärintodistus.

Toimita tarvittavat liitteet Yleishyödyllisissä kohteissa hakemuksen liitteeksi voidaan vaatia esimerkiksi verotodistus tai todistus opiskelupaikasta. Tarkista, pitääkö liitteet toimittaa jo asuntoa hakiessa vai vasta kun asuntoa tarjotaan. Vakuuta vuokranantaja Vuokranantaja saa tarkistaa hakijan luottotiedot. Kerro rehellisesti, jos sinulla on luottotietomerkintöjä. Yritä osoittaa, että velat ovat hoidossa. Maksusuunnitelma katsotaan usein eduksi. Muista tarkistaa, että asuntohakemuksesi on voimassa! Asunnon tarjoajasta riippuen hakemus vanhenee noin 3-6 kuukauden kuluessa ja se on uusittava itse. Hoida mahdollinen vuokravelka Vuokravelka voi monesti olla esteenä asunnon saannille. Tee maksusuunnitelma yhteistyössä entisen vuokranantajan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Ota tarvittaessa yhteyttä velkaneuvontaan. Osoita tavoitteesi kuntoutua ja järjestää asiasi Asunnon saamista voi vaikeuttaa, jos sinulla on taustalla esimerkiksi häätöjä tai velkaa. Esimerkiksi virallinen kuntouttava taho sekä maksusuunnitelma velkojen hoitamiseksi viestii tavoitteestasi kuntoon.

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ: Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara Puh. 050 443 0102 Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen Puh. 044 260 3818

SANARISTIKON RATKAISU

Pystysuoraan:

2) Ontua 4) Köln 5) Jekku 7) Perata 9) Paisua 10) Puustot 11) Bikinit 15) Jäätelö 16 ) Uuni 18) Maski 19) Velho 21) Ostaa !" Vaakasuoraan: 22) Otsoni # 27) Iglu ' ' 1) Sota 3) Rike # ( 6) Utelu &! % $ $ 8) Nokia )*) ! # ! # & )+ )

12) Ulinat 13) Puuro 14) Garda 16) Uros

17) Seiska 24) Lasti 19) Vartiosaari 25) Teno ! ! 20) Teppo 26) Virta " 23) Siis ! 28) Upi # # # #! $ % ! ! &! #

Horoskooppi Kesän ja syksyn edetessä ilmassa on taas enemmän opitimismia, kun Jupiter liikkuu Kaloista kohti Oinasta. Tarkemmin tähtien saloja Asukin lukijoille tulkitsee Esme Sirius.

OINAS Alat olla taas oma energinen itsesi. Uudet, jännittävät tilaisuudet odottavat, ja sinulle tarjoutuu mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun. Venuksen ollessa Oinaassa saat tukea ja kannustusta muilta ihmisiltä tavoitteittesi saavuttamiseksi, mutta muista, että tarvitset aikaa myös lepoon ja yksinoloon, jotta voit jäsennellä mielessäsi kaikkia tapahtumia. Ulkoilmaelämä tekee hyvää, usko pois.

RAPU Uudet kulttuurit ovat kiinnostaneet sinua tavalla tai toisella koko alkuvuoden. Sinulle tarjoutuu mahdollisuus mielenkiintoiseen työprojektiin ja tuntuu, että työhön liittyvät asiat sujuvat muutenkin helposti. Kuun pimennys Skorpionissa tulee aiheuttamaan muutoksia ystäviesi kanssa. Mieti, minkälaisissa porukoissa haluat viettää aikaasi. Mielen avartaminen ja ennakkoluuloista pääseminen auttaa henkisessä kasvussasi.

VAAK A Tulet saamaan enemmän vastuuta töissäsi ja muutenkin arjen toiminnot pitävät sinut kiireisenä. Muista pitää huolta itsestäsi. Merkuriuksen perääntyessä olet avoimempi ihmisten kanssa ja yhteistyö tulee sujumaan helpommin niin työkuvioissa kuin henkilökohtaisessa elämässäsi. Voi olla, että syventyneemmät suhteet pakottavat sinut kohtaamaan sellaisia tunteita, joita ole padonnut sisääsi. Käsittele niitä lähtölaukauksena suuremmille muutoksille elämässäsi.

K AURIS Olet saanut paljon uutta tietoa ja kehittänyt itseäsi. Kaipaat kuitenkin ympärillesi lisää tilaa ja haluat maadoittua. Myös perhesuhteiden merkitys kasvaa ja kaipaat enemmän läheisyyttä. Koet muutoksia tavoissasi ilmaista itseäsi luovasti ja sosiaalisissa tilanteissa. Saturnuksen vaikutus alkaa hellittää. Silloin on myös hyvä aika lopettaa välittämästä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat. Sen sijaan keskity niihin ihmisiin ja asioihin, jotka tuovat sinulle iloa.

HÄRK Ä Kohtaat avoimin mielin uusia ihmisiä. Ystävilläsi ja sosiaalisuudellasi tulee olemaan muutenkin merkittävä rooli uusien suuntien löytämisessä elämässäsi. Saatat kohdata myös vaikeuksia, mutta niiden seurauksena tulet päästäneeksi irti asioista, jotka ovat olleet näkymättömänä taakkana arjessasi. Kun Mars siirtyy Härkään, älä sorru vauhtisokeuteen sosiaalisen elämäsi ollessa vilkkaimmillaan.

LEIJONA Taloudellisen tilanteesi kohentuminen ja ihmissuhdeasioissa tapahtuneet muutokset saavat tuntemaan olosi lottovoittajalta. Älä kuitenkaan sorru hyvässä fiiliksessä paistattelemiseen vaan anna positiivisten muutosten jatkua myös muussa elämässäsi ja ennen kaikkea itsessäsi. Mielessäsi käy myös ajatuksia ihan toisenlaisesta urakehityksestä. Älä anna auringon pimennyksen Härässä luoda varjoa suunnitelmiesi ylle.

SKORPIONI Harrastukset, työ ja sosiaalinen elämä ovat pitäneet sinut kiireisenä. Nyt tuntuu, että haluaisit keskittyä olennaisimpiin ja sitoutua tiiviimmin kaikista tärkeimpiin ihmisiin ja tehtäviin. Jupiterin lähestyessä Kaloja voit saavuttaa merkittäviäkin virstanpylväitä, jos vain annat asioille mahdollisuuden tapahtua ja ymmärrät, että sinä itse voit olla pahin este niiden tavoittamiselle. Älä pelkää paikoilleen jämähtämistä ja anna hauskuuden tulla taas elämääsi.

V ESIMI ES Olet saanut alkuvuodesta kannustusta uskoa itseesi ja se on lisännyt motivaatiotasi ideoinnille ja uuden oppimiselle. Käytä kesällä runsaasti aikaa rentoutumiseen ja matkustamiseen. Syksyllä jaksat taas hyödyntää kaikkea oppimaasi esimerkiksi kirjoittamiseen tai videosisältöjen tai podcastien tekoon. Sinulla on paljon annettavaa muille ihmisille. Kuu vaikuttaa tunteisiisi vahvasti. Varo ajautumasta ihmissuhdekonflikteihin.

K AKSOSET Saat yhtäkkiä enemmän vapautta toteuttaa itseäsi töihin liittyvissä asioissa. Tutustut myös hyvin erityyppisiin ihmisiin ja laajennat sosiaalisia ympyröitäsi. Alat kiinnittää huomiota omaan henkiseen kasvuusi. Kun täysikuu on Vesimiehessä, alat tunnistaa toimintatapoja, jotka ovat pidätelleet sinua toteuttamasta itseäsi ja saatat haluta luopua ainakin osasta niistä. Löydä tasapaino itsekkyyden ja nöyryyden välillä.

NEITSYT Olet päässyt viettämään laatuaikaa ystäviesi ja rakkaittesi kanssa ja ihmissuhteiden syventäminen jatkuu myös vuoden loppuun. Mietit, kuinka voisit olla ihmisten kanssa vielä avoimempi ja syventää suhteita ja sitoutumista kaikella tasolla niin työpaikalla kuin ystäviesi ja rakkautesi kohteen kanssa. Merkuriuksen lähestyessä Neitsyttä silmiä avaava kokemus tulee muuttamaan ajatteluasi maailmasta ja herättää halun oppia uutta. Ota se oppi vastaan.

JOUSIMI ES Olet kokenut onnen hetkiä läheistesi kanssa, ja ihmiset haluavat olla sinuun yhteydessä. Itsevarmuutesi on kasvanut ja olet löytänyt sisäisen äänesi, mutta muista keskittyä työn ja levon tasapainottamiseen, jotta et stressaa itseäsi liikaa. Loppuasteissa vaeltavan Jupiterin vaikutuksesta saat selkeyttä elämässäsi tapahtuviin asioihin. Perhe- tai rakkauselämässäsi on luvassa onnellisia tapahtumia ja työsikin alkaa tuottaa sinulle tyydytystä.

K ALAT Olet ollut energinen ja aikaansaapa. Ajattelet nyt optimistisesti, että pystyt ottamaan riskejä joillain elämäsi alueilla ja menestymään. Saatat myös yllättyä huomaamaan, että haluaisit vielä opiskella jotain uutta tai syventää tietoja jo oppimastasi. Marsin vaikutuksesta tunnet olosi levottomaksi, joten edessä voi olla seikkailu uudessa matkakohteessa tai heittäytyminen kepeään romanssiin ilman suurempia aikomuksia sitoutua.

SUOMESSA OLI VUODEN 2021 LOPULLA: 3 948 yksinelävää asunnotonta (-393) Perheitä/pariskuntia 165 (-36), joissa 189 lasta (-38) Pitkäaikaisasunnottomia 1318 (-80) Alle 25-vuotiaita 711 (-143) Naisia 891 (-174) Miehiä 3 057 (-219) Maahanmuuttajia 720 (-243). Pitkäaikaisasunnottomuus tosin kasvoi maahanmuuttajissa 66:lla henkilöllä. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyi 655 ihmistä (-66). 65 % yksinelävistä asunnottomista majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona (-200 hlöä). Asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla: Helsingissä oli 1 209 (-325), Espoossa 433 (+4) ja Vantaalla 219 (-8). Suomessa asunnottomiksi lasketaan:

ulkona tai ensisuojissa nukkuvat asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asuvat erilaisissa laitoksissa asuvat vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona majoittuvat Pitkäaikaisasunnottomiksi lasketaan ne ihmiset, jotka ovat olleet asunnottomina vähintään vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Perustuslain mukaan: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Lisäksi valtiolla on velvollisuus edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Asuminen on perusoikeus eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. (ASUNNOTTOMAT 2021, SELVITYS 2/2022, ARA)