VUONNA 2023:
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa asunnottomuus puolitetaan tällä hallituskaudella ja poistetaan seuraavalla. Helsingin kaupunki on linjannut strategiassaan, että se aikoo poistaa asunnottomuuden vuoteen 2025 mennessä. Vva ry on mukana tavoitteiden toteuttamisessa.
Vaikka yhteismajoituksesta on Suomessa lähes luovuttu, kaikille ei vielä ole järjestynyt mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen. Euroopassa yhteismajoituksesta ei ole luovuttu. Helsingissä Vva ry osallistuu yhdessä Feantsan kanssa uuden Eu: n asunnottomien kehittämisverkoston työhön (Platform).
Pääkaupunkiseudun kriisiytyneeseen katuasunnottomuustilanteeseen on tällä hetkellä vastattu pääosin hätä ja väliaikaismajoitusta lisäämällä.
Tavoitteena on pysyvien kohtuuhintaisten asumisratkaisujen löytäminen kaikille tarvitseville kansalaisuuteen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen katsomatta
Kaiken Vva ry:n tekemän auttamistyön taustalla on vahva osallisuuden ja vertaistyön eetos.
• Vva ry on osallistunut yhdessä MVH oy: n kanssa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo kilpailuun, jossa on ideoitu yhdessä toteutettava asumisyhteisö ja toteuttaa asumisratkaisun, mikäli voittaa kilpailun.
• Poliittista vaikuttamistyötä tehdään aktiivisesti vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekoprosesseihin ja ottamalla yhteyttä päättäjiin.
• Järjestö osallistuu kansainväliseen vaikuttamistoimintaan EU:n tasolla
kattojärjestön Feantsan, asunnottomien oman verkoston HoPen kautta sekä kertomalla työstään erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Vva ry: n jäsenet toimivat osallisuusklusterissa asiantuntijoina. Toiminnanjohtaja on valittu Feantsan edustajaksi Suomesta 2022 2024 ja toimii hallintoneuvoston jäsenenä.
• Varainhankintaan ja omaan kampanjointiin panostetaan aktiivisen sosiaalisen median, viestinnän, tempauksien ja tapahtumien avulla.
• Järjestö hakee Stealta jatkohakemuksina yleishyödylliseen toimintaan Ay avustuksen ja Ak avustukset Matalan kynnyksen toimintaan, Kokema toimintaan sekä vapaaehtoistyön ASVA hankkeeseen. Vva ry voi hakea resurssiensa mukaan myös uusia asunnottomuustyötä tukevia hankkeita
• Uusia hankkeita on haettu Stealta: Häätöjen ehkäisyhanke, ja katutaidehanke Urban Art. Nämä toteutetaan, mikäli rahoitus järjestyy. Vva ry on myös hakenut Stealta investointiavustusta asuntojen hankintaan ja toteuttaa ne mikäli avustusosuus myönnetään
• Vapaaehtois ja vertaiskeskuksen Vepan aukiolo limitetään yökeskus Kalkkerssin kanssa 24/7 avoinna olevaksi, mikäli rahoitus siihen myönnetään.
• Vartiosaaren ja Soldiksen toimintaan haetaan avustusta Helsingin kaupungilta. Matalan kynnyksen toimintaan voidaan hakea avustusta Espoon ja Vantaan kaupungeilta.
• Soldiksen saunaa rakennetaan olemassa olevien resurssien mukaan.
• Vva ry tuottaa asumispalvelut v. 2023 Sällikodin asumisyksikköön sekä uuteen tilapäismajoituksen yksikköön Tupaan. Vva ry selvittää yhdessä Ysäätiön ja Helsingin kaupungin kanssa mahdollisuutta avata uusi yksikkö Junailijankujan asumisyksikön tilalle. Uusia asumisen konsepteja kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Vva ry tekee yhdessä Sillanrakentajien kanssa eduskuntavaalikampanjan kohtuuhintaisen asumisen puolesta.
• Vva ry pyytää vuodeksi 2023 kummin, joka osallistuu Vva ry: n toimintaan sekä viestinnällisesti että konkreettisesti. Vuonna 2022 Vva ry: n kummina toimi näyttelijä Jenni Kokander.
1. Asunnottomuuden vastainen viestintä ja vaikuttamistoiminta
Vva ry on vuonna 1986 asunnottomien itsensä perustama uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Vva ry toimii asunnottomien edunvalvojana eri foorumeilla vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön.
Järjestötyön tarkoituksena on asunnottomien edunvalvonta, osallisuuden edistäminen ja vaikuttamistyö asunnottomuuden poistamiseksi. Järjestö ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuudesta ja toimii yhteistyössä kuntien, valtion ja järjestöjen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Järjestö tarjoaa toiminta areenan asunnottomuuden vastaisesta työstä kiinnostuneille ihmisille ja yhteisöille.
Toimintamuotoja ovat: edunvalvonta , vaikuttamis ja verkostotyö, kansainvälinen yhteistyö, vaikuttamisviestintä, jäsenpalvelut, vapaaehtoistoiminnot, Asukki lehti, kampanjat ja varainkeruu sekä tapahtumat, kuten Vva ry:n koordinoima Asunnottomien yö.
Asukkilehti ilmestyy 2 3 kertaa vuodessa, eduskunnalle toimitetaan lausunto erityisryhmien asumisesta, Vva ry osallistuu Sillanrakentajien kohtuuhintaisen asumisen tavoitteiden saavuttamiseen ja uutiskirje lähetetään ajankohtaisista asioista yhteistyökumppaneille neljä kertaa vuodessa.
Edunvalvonnan tavoitteet vuodelle 2023
Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 3948 yksin elävää asunnotonta. Vaikka asunnottomuus vähenee tilastojen mukaan, joka vuosi asunnottomuuskentällä ilmenee uusia kasvavia ryhmiä ja erityisiä palveluntarpeita. Vva ry:n edunvalvontatyö on tärkeä osa asunnottomuuden vähentämis ja poistamistyötä, koska se havaitsee välittömästi ruohonjuuritasolla asunnottomuusilmiön kehittymisen. Vva ry tuottaa asiantuntijatietoa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti ja näin edistää ja puolustaa asunnottomien ihmisten oikeuksien toteutumista. 80 % (n=66) sidosryhmäkyselyyn vastanneista katsoi, että Vva ry on onnistunut erinomaisesti tai hyvin vaikuttamistyössä asunnottomuuden poistamiseksi.
Vva ry:n asiantuntijuudella varmistetaan heikossa asemassa olevien äänen kuuluminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. välittää tietoa päättäjätasolta asunnottomuutta kokeville. Media etsii tutkimustiedon lisäksi järjestökentän havaintoihin ja selvityksiin sekä kokemukseen perustuvaa tietoa. Jotta asunnottomuuden poistaminen on mahdollista, tarvitaan saumatonta ja kilpailuvapaata yhteistyötä, yleisen asenneilmapiirin muuttumista ja asunnottomuudesta johtuvan stigman vähenemistä. Vuonna 2021 Vva ry teki mediayhteistyötä 117:ssä eri mediassa, joissa 317 mediaosumaa ja 29 288 sosiaalisen median osumaa. 86 % (n=66) sidosryhmäkyselyyn vastanneista katsoi, että järjestö on onnistunut hyvin tai erinomaisesti asunnottomien ihmisten oman äänen esilletuomisessa.
Toiminnan tavoitteet ja tulokset • Järjestön näkökulma ruohonjuuritason asunnottomuudesta ja sen
ratkaisuista on huomioitu yhteiskunta- ja asuntopoliittisessa päätöksenteossa valtakunnallisesti ja paikallisesti.
• Kansallisessa asunnottomuustyössä on huomioitu heikoimmassa asemassa olevien erityistarpeet asumisessa ja sen turvaamisessa.
Vva ry kuuluu ympäristöministeriön yhteistyöohjelman johtoryhmään; tarkoituksena puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 ja poistaa 2027 mennessä. Helsinki on asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden poistamisen v 2025 mennessä. Vva ry osallistuu STM rahaa saaneiden kuntien perustaman ohjausryhmän työhön, asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisryhmään sekä asuntopoliittisten toimijoiden vaikuttamistyöhön (Sillanrakentajat, asunnottomuustoimijoiden vaikuttajaryhmä.)
Vva ry kerää ajantasaisen tiedon asunnottomien tilanteesta ja tuo sen esiin työryhmissä, lausunnoissa sekä viestinnän keinoin. Vva ry antaa lausuntoja eduskunnalle, kontaktoi poliittisia päättäjiä ja vaikutta valtakunnallisesti Soste ry:n ja EU tasolla Feantsan kautta. Järjestö toimii Suomen edustajana Feantsassa. Vuotuinen Asunnottomien yö järjestetään valtakunnallisesti lukuisilla paikkakunnilla ja se tuottaa kuntiin tietoa asunnottomien tilanteesta ja tarpeista.
Vva ry keskittyy Asunto ensin mallin edelleen kehittämiseen yhteistyökumppaneiden kanssa ja vaikuttaa tilapäisten asunnottomuusratkaisujen poistamiseen. Kannanotoin vaikutetaan siihen, että kunnat laativat asunnottomuuden poistamisohjelmat. Lausunnot ministeriöille, eduskunnalle erityisryhmien asumisesta ja kaupungeille tehtävät aloitteet, Sillanrakentajien eduskuntavaalitavoitteet. Uutiskirje lähetetään 4 krt vuodessa, tiedotteet ja kannanotot 10 15 kpl vuodessa. Tehdään valtakunnallinen kysely kuntien asumisneuvonnan kohderyhmistä ja saatavuudesta. Järjestön edustus on monen hankkeen ohjausryhmässä.
Tulokset
*Tietoa ja hyviä käytänteitä asunnottomuudesta on hyödynnetty yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, suunnittelussa ja kehittämisessä *Asunnottomien palvelut vastaavat asunnottomuutta kokevien ihmisten tarpeisiin esim. kunnat jatkavat Asunto ensin -mallin kehittämistä ja rahoittamista *Kuntiin/hyvinvointialueille on laadittu asunnottomuuden poistamisohjelmat
*Asumisneuvonta on saavutettavissa jokaisella tarpeessa olevalle asuinpaikasta ja hallintaperusteista riippumatta
• Ihmiset ovat tietoisia asunnottomuuteen johtavista syistä ja seurauksista, sekä ratkaisuista valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
Toiminta ja tulokset
Vva ry toimii asunnottomuustiedon tuottajana ja välittäjänä. Järjestön arvot, lausunnot, asunnottomuudesta tuotettu tieto ja toimenpide ehdotukset ovat kaiken viestinnän pohjana. Vva ry toteuttaa Asunnottomuuden poistotalkoot eduskuntavaalikampanjan. Vva ry:n koordinoimassa Asunnottomien yön tapahtumassa nostetaan esiin valtakunnallisesti asunnottomuuteen liittyviä ajankohtaisteemoja. Päätapahtuma tavoittaa yli 3000 henkilöä ja mediaosumia on n.200. Järjestö toimii kansallisen kehittämisverkoston Verkostokehittäjien johto- ja asiantuntijaryhmissä.
Asunnottomuutta kokeneet ja muut antavat haastattelu- ja asiantuntijalausuntoja. Media saa järjestöltä taustatiedot asunnottomuuteen liittyen. Yhteistyötä tehdään yli 100 median kanssa vuodessa. Henkilöstö, opiskelijat, työharjoittelijat, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit, naapurusto ja koevapaudessa rangaistustaan suorittavat ja muut kohdattavat saavat tietoa Vva ry:ltä asunnottomuustilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä kohtaamisissa ja erilaisissa tilaisuuksissa.
Järjestön toiminnasta kerrotaan monipuolisen viestinnän keinoin koulutuksissa, puhelimitse.
Asunnon haussa opastavat esitteet päivitetään säännöllisesti ja niitä jaetaan eri toimijoille myös verkostojen ja verkon kautta. Järjestön kävijöille jaetaan tietoa asunnottomuuden poistoon tähtäävistä toimenpiteistä mm. Asukin ja sosiaalisen median kautta.
*Kohderyhmillä on faktapohjainen käsitys asunnottomuuteen johtavista syistä ja seurauksista sekä ratkaisuista.
*Asunnottomien kokema stigma hälvenee/vähenee.
*Järjestöä kontaktoivat toimittajat viestivät asunnottomuudesta eettisesti
*Yhteistyökumppanit hyödyntävät matalan kynnyksen työntekijöiden erityisosaamista asunnottomuuden riski ja poikkeustilanteissa.
*Järjestön asiantuntijuutta käytetään valtakunnallisesti.
*Kävijät ovat tietoisia asunnottomuuden poistamiseen tehtävistä toimenpiteistä.
• Asunnottomuutta kokevien ihmisten syrjintäkokemukset, perus- ja ihmisoikeusloukkaukset tulevat systemaattisesti dokumentoiduiksi, viranomaisten tietoon ja järjestön vaikuttamistyön pohjaksi.
Toiminta ja tulokset
Järjestö on Suomen ainoa asunnottomien puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvontajärjestö.
Järjestöön palkataan edunvalvonta- ja vaikuttamistyön asiantuntija. Edunvalvonta- ja vaikuttamistyön asiantuntija vahvistaa koko järjestön vaikuttamistyön osaamista, ohjeistaa työyhteisöä syrjintään systemaattiseen puuttumiseen, osallistuu tuloksellisuus ja vaikuttamisraportintiin, arvio asunnottomuutta ja sen lieveilmiöitä koskevaa lainsäädäntöä sekä luo pohjan asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden ihmisten matalan kynnyksen vaikuttamistyölle. Jotta jokaisen oikeus turvalliseen asumiseen toteutuu, järjestö tarvitsee vahvistusta edunvalvonta ja vaikuttamistyöhön.
Edunvalvonta ja vaikuttamistyön asiantuntija kokoaa Vva ry:ssä sekä valtakunnallisesti tuotetun tiedon ja kohderyhmän kokemukset vaikuttamistyön pohjaksi, kehittää järjestön edunvalvonta ja vaikuttamistyötä, yhdessä viestintäpäällikön ja edunvalvontatiimin kanssa laatii kannanottoja ja lausuntoja sekä hoitaa asumiseen liittyviä kanteluita yhteistyössä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja vapaaehtoisten asianajajien kanssa. Hän koordinoi vapaaehtoisista asianajajista koostuvan ryhmän, toteuttaa vuosittain asuntomarkkinoilla ja julkisissa tiloissa esiintyvään syrjintään liittyvän kävijäkyselyn sekä laatii edunvalvonta ja vaikuttamistyön strategian järjestölle. Asiantuntija on yhteydessä kuntiin asumisneuvonnan saavutettavuudesta.
• Järjestön tavoittamien asunnottomuutta kokevien ihmisten syrjintäkokemukset tulevat näkyviin ja selvitetyiksi
• Järjestön työntekijöillä on konkreettisia toimintamalleja puuttua asumiseen liittyvään syrjintään ja ihmisoikeusloukkauksiin
• Kokemus yhdenvertaisesta kohtelusta asumispalveluissa ja asuntomarkkinoilla lisääntyy
• Järjestön toimintaan osallistuvilla on kokemus osallisuudesta asunnottomuuden vastaisessa toiminnassa.
Toiminta ja tulokset
Järjestö tarjoaa toiminta areenan yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle ja konkreettiselle asunnottomuuden vastaiselle auttamistyölle. Toimintaan voi osallistua tekemällä vaikuttamistyötä, tukemalla toimintaa rahallisesti tai tavaralahjoituksella tai antamalla omaa aikaa ja osaamista asunnottomuustyöhön.
Vuosittain valittu julkkiskummi osallistuu järjestön toimintaan, tekee vaikuttamistyötä ja viestintää. Järjestön kävijät osallistuvat kaikkeen toimintaan, mihin ovat halukkaita ja kykeneviä. Toiminnassa huomioidaan jäsenten toiveet ja osaaminen. Järjestö toimii työharjoittelupaikkana opiskelijoille,
työharjoittelijoille ja kuntouttavan työn tekijöille. Järjestö mahdollistaa erilaisille ryhmille esim. yrityksille, taiteilijoille, opiskelijoille, asukasyhdistyksille ja seuroille tapahtumien, tempausten ja keräyksien järjestämisen. Järjestöllä toteuttaa lahjoituskampanjoita, joilla vastataan suoraan ruohonjuuritasolta nousseisiin tarpeisiin. Kampanjoihin osallistuminen tehdään lahjoittajille mahdollisimman helpoksi.
Toimintaan osallistuvien sekä lahjoittajien antaman panostuksen tulokset tehdään näkyväksi sosiaalisessa mediassa, Asukissa ja vuosikertomuksessa. Asukin toimituskollektiiviin kutsutaan mukaan vapaaehtoisia, naapurustoa, kaupunkilaisia ja yhteistyökumppaneita.
Tulokset
• Jäsenten, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja lahjoittajien osallistuminen järjestön toimintaan laajentavat järjestön tarjoamia palveluita.
• Toimintaan osallistuvat kokevat oman osallistumisensa järjestön toimintaan merkitykselliseksi.
• Asunnottomuutta kokevat ihmiset kokevat, että he kuuluvat kaupunkiin ja yhteisöön
Poliittisia päättäjiä kontaktoidaan henkilökohtaisesti ja heille esitetään aloitteita. Järjestö hakee rahoitusta sellaisiin hankkeisiin, joilla se voi lisätä vaikuttamistyötään.
Euroopan tasolla Asunto ensin mallin mukaista ajattelua edistetään osallistumalla kansainväliseen vaikuttamistyöhön mm. Feantsan kautta.
Edunvalvonnan pääyhteistyökumppanit Ysäätiö, Sillanrakentajat verkosto, Pro tukipiste, Asunnottomien palveluiden tuottajat pk seudulla ja hyvinvintialueilla, EPT verkosto, Asunnottomien Yö kansalaisliike, Margit verkosto, Feantsa.
2. Matalan kynnyksen toiminta
Matalan kynnyksen järjestölähtöinen asunnottomien auttamistyö
Järjestön tekemän matalan kynnyksen työn ytimessä on ilman ajanvarausta tapahtuva, myös virka-ajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien konkreettinen auttamis ja kohtaamistyö. Auttamistyön tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat ihmiset pääsevät tarvitsemiensa palveluiden ja asumisen piiriin ja saavat vaikuttaa saamiensa palveluiden laatuun.
Toiminnan kohderyhmänä ovat asunnottomuutta kokevat, asunnottomuusuhan alla olevat, asunnottomuutta kokeneet, ja tuen tarpeessa olevat asunnon saaneet. Järjestön tarjoamia palveluita on saatavilla vuorokauden ympäri.
Toimintamuotoja ovat Vertais ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa, asumisen neuvonta, liikkuva tukityö ja palveluihin ohjaus, maahanmuuttotyö, yökeskus Kalkkers, etsivän työn yksikkö Yökiitäjä, sekä päihteettömät virkistys ja toimintapaikat Vartiosaari ja Soldis. V. 2020 järjestön matalan kynnyksen työssä tilastoitiin 24 790 kohtaamista ja pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi koko maassa. Nuorten (alle 25 v), vankilasta asunnottomana vapautuneiden ja maahanmuuttajataustaisten osuus on kasvanut.
Asunnottomat tarvitsevat apua ja mahdollisuuden osallisuuteen ilman ajanvarausta kaikkina vuorokauden aikoina turvalliseksi kokemassaan paikassa, jossa luottamuksellisen kontaktin rakentaminen tapahtuu ilman syrjintää. Matala kynnys toimii viimesijaisena paikkana muista palveluista rajoitetuille ihmisille.
Yhteistyökumppanit hyödyntävät matalan kynnyksen työntekijöiden erityisosaamista asunnottomuuden riski ja poikkeustilanteissa kansalaisuudesta ja kuntalaisuudesta riippumatta. Yökeskus ohjaa ihmisiä hätämajoituspalveluihin ja tarjoaa suojan niille, jotka eivät voi käyttää kunnan palveluja. Ohjaustyössä kartoitetaan kävijän asumis ja elämäntilanne, etsitään tarpeeseen sopiva asumisratkaisu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Vertaistyöntekijät ja ammattityöntekijät näkevät kävijöiden tilanteet eri näkökulmista.
Matalan kynnyksen ruohonjuurityössä työntekijät kohtaavat asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia lähes ympäri vuorokauden. Työ vaatii erityisen kohtaamisen taitoa sekä työaikojen sovittamista.
Asunnottomilla on oikeus saada puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta apua matalalla kynnyksellä. Järjestö toimii ilman kuntarajoja ja sektorirajat ylittäen. Myös julkiselta puolelta ohjautuu kävijöitä Vva ry:n palveluihin. Päivä ja yökeskus toimivat viimesijaisina paikkoina muista palveluista rajoitetuille ihmisille. Asunnottomuutta kokevat tarvitsevat akuuttia ympärivuorokautista apua, jossa tulla kohdatuksi yksilöinä ilman ulkopuolelta tulevaa määrittelyä päihde ja/tai mielenterveyspalveluiden asiakkaiksi. Kävijät hakeutuvat Vva ry:n palveluihin, koska arvostava kohtaaminen tapahtuu yksilöllisesti ilman aikarajaa rauhallisessa ympäristössä.
Vertaistyöntekijöiden kokemustausta helpottaa kävijöiden asiointia ja tarpeiden tunnistamista. Vertaistyöntekijöiden rinnalla toimivat ammattilaiset.
Korona, sota ja inflaatio heikentävät ihmisten mahdollisuuksia saada heille kuuluvia palveluita. Kävijät ovat olleet psyykkisesti ja fyysisesti heikossa kunnossa ja kertoneet tarvitsevansa turvallisen tilan, johon voi tulla hoitamaan asioitaan, saamaan tukea ja tietoa palveluista ja oikeuksistaan sekä syömään. Tuen tarve säilyy myös palveluihin pääsyn jälkeen. Kävijämäärät ovat nousseet yli sataan kävijään päivässä Vepassa. Vepan kävijäkyselyn vastaajista 99 % (n=66) koki saaneensa apua tilanteeseensa ja tulleensa kuulluksi järjestön palveluissa. 2021 järjestön matalassa kynnyksessä tavoitettiin 1590 eri henkilöä (14084 kohtaamista).
Toiminta ja tulokset
Kahden sairaanhoitajan etsivän työn yksikkö Yökiitäjä liikkuu yöaikaan autolla tavaten pitkäjänteisesti palvelujärjestelmän ulkopuolella olevia asunnottomia, arvioi terveydentilan, antaa ensiapua, kuljettaa suojaan, ohjaa heidät palveluiden piiriin. Yökeskus tarjoaa vailla suojaa oleville kriisi ja ensiapua joka yö talviaikaan. Ohjaustyössä
kartoitetaan kävijän asumis ja elämäntilanne, ohjataan tarvittaessa esim. hätämajoituspalveluihin, etsitään tarpeeseen sopiva asumisratkaisu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Kävijät saavat lämpimän, turvallisen suojapaikan, ruokaa ja palveluihin ohjausta.
Vepassa saa yksilöllistä, rinnalla kulkevaa tukea vertaistyöntekijöiltä ja ammattilaisilta. Tarjolla on sovitusti yhteistyökumppaneiden asumisen, terveyden ja hyvinvoinnin palveluita. Käytössä maksuttomat välineet verkko ja puhelinasiointiin. Asunnottomien ohjaus ja tukityössä kartoitetaan kävijän tilanne yksilöllisesti ja etsitään sopiva asumisratkaisu. Työ on räätälöity asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville ja sitä tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Liikkuva tukityö on asiointiapua, neuvontaa, keskusteluapua ja kotiin sekä eri ympäristöihin vietävää tukea. Maahan muuttaneiden neuvonnassa oikeuksiaan heikosti tuntevia, asunnottomia vieraskielisiä ohjataan ja tuetaan asioinnissa. Työtä tehdään yhteistyössä paperittomien kanssa työskentelevien ja muiden verkostojen kanssa. Keskiössä ovat suomalaisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäävät ulkomaiden kansalaiset. Palvelut ovat kaikkien apua tarvitsevien saatavilla
Toiminta ja tulokset Etsivä työ tavoittaa ihmiset, joita ei tavoiteta perinteisin sosiaalityön keinoin. Luottamussuhteen rakentaminen vaatii useita kohtaamisia eri vuorokaudenaikoina. Kalkkers vastaa akuuttiin hätään tarjoamalla turvallisen suojapaikan yöksi myös henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja muihin hätämajoituksiin. Kalkkersin ja Yökiitäjän kautta saadaan tietoa kadulla liikkuvista ihmisistä ja ajankohtaisesta palveluntarpeesta. Asumisen polku toteutetaan eri toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden avulla.
Asunnottomien ohjaus ja tukityössä kartoitetaan kävijän asumis ja elämäntilanne, etsitään tarpeeseen sopiva asumisratkaisu yhteistyössä viranomaisten ja verkostojen kanssa, kirjoitetaan puoltolausuntoja ja tehdään hakemuksia. Maahan muuttaneiden
neuvonnassa ohjataan palveluiden ulkopuolelle jääviä mm. oleskelun virallistamisessa, työnhaussa tai kotiinpaluussa. Kaikkia asunnon saaneita autetaan lupa asioissa sekä materiaalisissa asioissa. Neuvontaa antavat myös muut järjestön työntekijät. Liikkuva tukityö kohtaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat asunnottomat ja toimii psykososiaalisena tukena, kunnes tilanne kohenee. Vepassa vertaisohjaajat auttavat kävijää asioiden hoidossa ja ohjaavat palveluihin. Vertaistyössä kävijöihin saadaan nopeasti luottamuksellinen kontakti. Vartiosaaresta kävijä saa yöpymispaikan ja päihteettömän ympäristön, jossa hoidetaan virasto ja asumisasioita yhdessä järjestön vertaisten ja ammattilaisten kanssa.
Tulokset
Apua hakeneiden asumisasiat on saatu vireille, ja niiden etenemisestä on tehty suunnitelma.
Kadulla oleva on päässyt lämpimään ja turvalliseen paikkaan Ruohonjuuritasolta saatua tuoretta tietoa on hyödynnetty palveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa
Kävijää on motivoitu hoitamaan asioitaan Päihteettömyys on vahvistunut Vartiosaaressa/Soldiksessa oleskelun aikana Saarijakson aikana monelle järjestyy asumisratkaisu
Järjestön kävijöiden kokemus yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristyneisyydestä vähenee
Toiminta ja tuotokset
Vva ry:n toiminta perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja oman tilanteen kohentumiseen osallisuuden kautta. Järjestön ja yhteistyökumppaneiden osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan niille, jotka eivät saa tietoa digitaalisten kanavien kautta. Matalan kynnyksen avulla tavoitetaan kadulla olevat asunnottomat kaikkina vuorokauden aikoina.
Etsivän työn tiimi tapaa asunnottomia yöaikaan, tilannekohtaisesti useitakin kertoja ja luo luottamuksen suhteen. Kalkkersissa ja Vepassa kävijät saavat voimaa ja tukea vertaistyöntekijöiltä ja toisiltaan
asunnottomuustilanteessa ilman syrjinnän ja yksinäisyyden kokemusta.
Vepassa järjestetään toiminnallisia ryhmiä, tapahtumia ja retkiä 1krt/vko ja hyvinvointipalveluita 2krt/kk.
Järjestön kävijöitä osallistuu matalan kynnyksen arkeen (mm. tavaroiden kantoapu, muuttoapu, lahjoitusten vastaanotto, vierailut yhteistyötahojen luona). Järjestölähtöisessä ohjauksessa ja maahanmuuttotyössä ympäristö on kodinomainen ja kävijä tulee kuulluksi kiireettä. Tapaamiskertoja ei ole rajoitettu. Keskustelussa nostetaan esiin kävijän vahvuuksia ja voimavaroja.
Vartiosaaressa ja Soldiksessa järjestetään päihteetöntä kävijälähtöistä toimintaa. Soldiksessa pidetään toiminnallisia ja keskusteluryhmiä, jotka perustuvat yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoisuuteen. Vartiosaaressa on mahdollisuus virkistyä sekä tehdä mielekkäitä arjen askareita. Vva ry:n yhteistyökumppanit kävijöineen ja asukkaineen pitävät saaressa virkistys ja koulutuspäiviä.
Tulokset Kävijöiden kokemus yksinäisyydestä ja eristyneisyydestä on vähentynyt. Järjestön kävijät ovat saaneet kokemuksen yhteisöön liittymisestä ja kuulumisesta. Järjestön kävijöitä osallistuu järjestön arkeen ja toimintaan.
Vva ry on mukana kumppanina Erasmus + hankkeessa Person First, jossa tehdään tutkimus palveluiden laadusta ja kävijöiden kokemuksista palveluissa.
Tällä hetkellä Vepassa työskentelee kaksi henkilöä vuorossa kerrallaan, joista yksi on lähiesihenkilö. Tuen tarve ja kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi Korona ajan jälkeen. Vieraskielisten kävijöiden määrä on kaksinkertaistunut henkilökunnan arvion mukaan. Vuonna 2023 päivätoiminta limittyy yötoiminnan kanssa siten, että yökeskus Kalkkersissa yöpynyt voi siirtyä suoraan hoitamaan asioitaan aamuvuoron työntekijöiden tuella. Muutoksen myötä aamuvuoro aloittaa klo 6.00. Näin mahdollistetaan katkeamaton avun tarjoaminen. Tarve on tullut esiin
kävijäkyselyissä. Vepaan palkataan 1 kielitaitoinen vertaisohjaaja lisää. Lähiesihenkilön työpanosta kohdennetaan enemmän vertaistyöntekijöiden työn tukemiseen ja toiminnan hallinnoimiseen. Työn paine ja kävijämäärät ovat kasvaneet sekä kävijöiden huonontunut kunto ja yksinäisyys ovat lisänneet vertaisohjaajien jaksamisen tuen tarvetta.
Vva ry on mukana kumppanina Erasmus+ hankkeessa (v.2022 2024), jossa kehitetään ja koulutetaan henkilökuntaa huomioimaan yhä paremmin ihmisten tarpeet palveluissa. Arvio tavoitetuista henkilöistä pohjautuu Vva ry:n omaan ja ARAn vuosittaisiin tilastoihin. Vva ry:n omaan arvioon vaikuttavat myös ARAn tilastojen ulkopuoliset ulkomaalaistaustaiset kävijät, joiden määrä on mm. Ukrainan ja Venäjän sodan takia yhä kasvussa. Arvioinnista tekee haasteellisen hallituksen ja Helsingin kaupungin asunnottomuudenpoistotavoitteet. Vva ry:n havainnot kertovat toista.
Järjestön kohtaamat kävijät saavat tarvitsemansa avun, tiedon sosiaali ja terveyspalveluista, heille kuuluvista etuuksista ja asumisvaihtoehdoista
Matalan kynnyksen yhteistyökumppanit
Mieli ry haavoittuvassa tilanteessa olevien tavoittaminen Vantaan kaupunki asumisneuvonta Tukikohta ry erityisen haasteellisissa tilanteessa elävien tavoittaminen ja ohjaus palveluihin.
Helsingin vankila asumisneuvonta Kriminaalihuollon tukisäätiö ”Naiset näkyviksi” hanke (asumisneuvonta), Myllypuron kirkko Kodittomien Yön tapahtuma Suomen Palveluohjausyhdistys SPO Helsingin kaupunki: Järjestöyhteistyö sote aiueella Hietaniemenkadun palvelukeskus Lähityö, Kalasataman sotekeskus Kalliolan Setlementti ry: n neuvontapiste Ne rå asumisneuvontaa ja tiedon jakoa
Koisonrannan vastaanottokeskus, Yhteisörinki järjestön asumisneuvoja sekä keskeisiä toimijoita kokoontuu) Vantaa, Kafnet, Vantaan a kilta ry Olarinluoman vastaanottokeskus, Espoon aikuis ja nuorisotyö, Walkkers, Sato: Kämppä ja duuni hanke: asumisneuvonta sekä tarvittaessa kevyt tuki asunnon saaneille.
Y säätiö asumispolkujen turvaaminen, verkostotyö sekä jatkuva yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Suomen vankilat (Helsinki, Suomenlinna, Vantaa)
Y säätiö Vahvasti tukien ry Rikosseuraamuslaitos Kriminaalihuollon tukisäätiö Stop huumeille ry VAT verkosto
Laurea-ammattikorkeakoulu Helsinki Missio/Agredi Vantaan kaupungin vapautuvien asuminen
Matalan kynnyksen verkostot:
Etsivän työn verkosto Ehkäisevän päihdetyön verkosto Kujato verkosto Paperittomat verkosto Reilu työ -verkosto VAT verkosto
3. KOKEMA-tiimi
Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina
Kokemustaustaisille henkilöille tarjotaan koulutusta ja mentorointia, ja heidän kanssaan toimiville viranomaisille tukea kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä. Toiminnan avulla parannetaan palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jotta palvelut vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita.
Toiminnan tavoitteet vuonna 2023
Vva ry on asunnottomien itsensä perustama edunvalvontajärjestö, jolla on pitkät perinteet
osallisuudessa ja tuloksellisessa kokemusasiantuntijatyössä. Tämä erityisosaaminen on tunnustettu valtakunnallisesti; Vva ry:n kokemusasiantuntijoiden kehittämä työparimalli on jo käytössä useammassa organisaatiossa ja uusia malleja kehitetään jatkuvasti. Kokeman toiminta koetaan palautteen perusteella kokemusasiantuntijatyötä ja osallisuutta vahvasti edistävänä toimintana.
Sidosryhmäkyselyn (n=66) vastaajista 95,4 % kertoi Vva ry:n kokemusasiantuntijatoiminnan olevan erittäin tarpeellinen tai tarpeellinen. Asunnottomuuteen ja sen lieveilmiöihin pohjautuvaa kokemusasiantuntijuutta tarvitaan edelleen laaja alaisesti eri palveluiden kehittämiseksi.
Saadun palautteen pohjalta kokemusta omaavat ja marginaalissa olevat hyötyvät parhaiten Kokema tiimin tarjoamista tukimuodoista: ryhmätoiminta, yksilöllinen tukityö, viestinnällinen ja edunvalvonnallinen tuki. Kunnat, järjestöt, oppilaitokset, työnantajat ja kansainväliset toimijat kutsuvat Kokema tiimiä luennoimaan, kouluttamaan ja konsultoimaan kokemusasiantuntijoita ja sote alan ammattilaisia. Eri organisaatioiden ja median yhteydenotot ja pyynnöt vaikuttamistyöhön ja mentorointiin ovat lisääntyneet valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tiimille on tarve palkata lisäresurssi. Kohtaamiskertoja vuonna 2021 oli yhteensä 4829 ja vuoden aikana toimintaan osallistui 3480 henkilöä.
Vva ry hakee jatkorahoitusta Kokematiimin toiminnalle Stealta.
Toiminnan tavoitteet ja tulokset
Asunnottomuuskentällä toimivat kokemustaustaiset ovat oman elämänsä aktiivisia toimijoita
Toiminta
Kokema räätälöi työnsä eri taustaisille kohderyhmille (nuoret, rikostaustaiset, naiset, asunnottomat). Kumppanuuksia luodaan uusille paikkakunnille ja uusien toimijoiden kanssa pyyntöjen ja tarpeen mukaan. Asumisyksiköissä, päiväkeskuksissa ja muissa matalan kynnyksen periaatteella
toimivissa paikoissa (vuosi 2023: Pori, Rovaniemi, Mikkeli, Kuopio, Pk-seutu) tavoitetaan asunnottomuutta kokevia ja asunnottomuutta kokeneita. Heidät motivoidaan ja valmennetaan kokemusasiantuntija ja vertaisohjaajan tehtäviin. Aktiivisen työskentelyn ja mentoroinnin kautta kokemusta omaavilla on paremmat vuorovaikutustaidot ja työkalut tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Mentorit motivoivat ryhmätoiminnoissa oman kokemuksensa kautta turvalliseen asumiseen, talouden hallintaan, koulutukseen, työhön, desistanssiin ja päihteettömyyteen. Mentorin tuella jatketaan ryhmissä esille tulleiden asioiden pohjalta työskentelyä yksilöllisten suunnitelmien mukaan. Yhdistyksen tai yhteistyökumppanin tiloissa järjestetään viikoittain keskustelevia ja toiminnallisia osioita sisältäviä ryhmiä, mm. Etelä Suomen vankiloissa, asumisyksiköissä ja oppilaitoksissa. Vuoden aikana järjestetään kuusi leiriä.
Ryhmätoiminnoissa vahvistetaan kokemustaustaisten keskinäistä vertaistukea ja yhteistyötä. Vva ry:n Vartiosaaressa ja eri toimijoiden paikoissa järjestetään teemallisia kokoontumisia ja koulutuksia, joihin kutsutaan asukkaita ja asiakkaita työntekijöineen.
Tulokset
• Passiivisesta auttamisen kohteesta on tullut aktiivinen toimija
• Ryhmätoimintoihin osallistuneet ovat saaneet mahdollisuuksia tuottaa itselleen uutta elämänsisältöä ja rakennetta arkeensa (esim. harrastus, sosiaaliset suhteet ja arjen hallinta)
• Ryhmien, koulutusten ja mentoroinnin kautta kokemusta omaavat ovat valtakunnallisesti saaneet keinoja haasteiden ratkaisemiseksi
• Yksilöllistä tukea saaneet ovat saaneet asunnon ja alkuvaiheen tukea asumiseen, opinto , harjoittelu tai työpaikan
Kokemustaustaisilla henkilöillä on itsenäiset valmiudet, toimintakyky ja jaksaminen toimia vertaisohjaajaajina ja kokemusasiantuntijoina työtehtävissä (esim. palkkatyö, kuntouttava työ, vapaaehtoistyö) sovituilla paikkakunnilla
Toiminta ja tulokset
Kokema tiimi kouluttaa valtakunnallisesti vertaisohjaajan ja kokemusasiantuntijan työstä kiinnostuneita ja työtä jo tekeviä. Koulutusten ja mentoroinnin avulla kokemustaustaiset työntekijät saavat ohjauksen ja neuvonnan ammatti identiteetin vahvistumiseen, työssä jaksamiseen ja työn rajaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Stop Huumeille ry:n ja Kokemusasiantuntijat verkossa hankkeen kanssa järjestetään 8 10 kertaa verkkoalustalla koulutuksellinen etätyönohjaus. Lähipäiviä järjestetään kaksi. Valtakunnallisella tasolla räätälöidään yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisille kohderyhmille kokemusosaamisen ja vertaistukitoiminnan kehittämistä kuten kvartaaleittain kumppanuuskunnissa järjestettävät ammattilaisille ja kokemustaustaisille työntekijöille. Kohtaamisten avulla varmistetaan ryhmien keskinäinen vertaistuki, vahvistetaan valmiudet toimia kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.
Työmuotoina: hybridimalliset koulutus ja verkostoitumistilaisuudet, yksilöllinen tukityö ja ryhmätoiminta. Kokema kouluttaa ja konsultoi työnantajia kokemusasiantuntijoiden palkkaamisesta.
Kokeman mentorit osallistuvat Keijo kokemusasiantuntijakoulutuksen opiskelijavalintoihin, valittujen opiskelijoiden kouluttamiseen ja mentoroimiseen, tukevat valmistuneiden rekrytointiprosessia sekä konsultoivat vastuukouluttajia. Kokeman mentori, jonka ideasta koulutus syntyi, konsultoi työryhmää, joka kehittää valtakunnalliseksi laajentunutta Keijo koulutusta.
Tulokset
• Mentoroiduilla kokemustaustaisilla työntekijöillä on tieto työelämään kuuluvista oikeuksista ja vastuualueista
• Toimintaan osallistuneiden kokemustaustaisten työntekijöiden valmiudet ja työkalut kokemusasiantuntija ja vertaisohjaajatyöhön
• Kokemustaustaisten työntekijöiden työssä jaksaminen on lisääntynyt mentoroinnin kautta
• Kokeman järjestämissä tilaisuuksissa kokemustaustaiset työntekijät tulevat kuulluksi
• Työnantajilla on valmiudet tukea kokemustaustaista työntekijää
Asunnottomuutta kokeneiden näkökulma ja ääni kuuluu asunnottomien palveluiden kehittämisessä valtakunnallisesti
• Kumppanuuskunnissa ja yhteistyötahojen toiminnassa on hyödynnetty asunnottomuutta kokeneiden asiantuntijuus
Toiminta ja tulokset
Kokemusasiantuntijat kouluttavat ja konsultoivat nykyisiä ja tulevia sote alan ammattilaisia ja viranomaisia eri tilaisuuksissa valittujen kohderyhmien (esim. nuoret, rikostaustaiset, naiserityisyys) näkökulmasta ja kokemusasiantuntijuuden hyödyistä (esim. työparimallityöskentely, rinnalla kulku ja moniammatillinen tiimi).
Kokema on osa Verkostokehittäjien asiantuntijatiimiä, joka suunnittelee asunnottomuustoimijoille koulutuksia valtakunnallisesti. Kokema tuo ajankohtaisen tiedon ruohonjuuritasolta (esim. asunnottomuus, väkivalta, trauma, talous ja velkaneuvonta) ja vahvistaa kokemustaustaisten kuulemisen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä mm. Naistyön ja VAT verkostossa sekä seitsemässä eri valtakunnallisesti toimivien hankkeiden ohjausryhmässä ja hallitustyöskentelyssä.
Kokema tiimi tekee suoraa vaikuttamistyötä poliittisiin päättäjiin ja osallistuu Sitran, THL:n, 3kverkoston, RISEn ja eri verkostojen keskustelutilaisuuksiin ja työpajoihin. Kokeman työntekijä osallistuu ministeriön asettaman yhteistyöohjelman työhön asunnottomuuden puolittamiseksi. Kokema toimii KoKoA ry:n kansallisessa
kokemusasiantuntijatyöryhmässä ja Taiteen Sulattamossa, jotka kehittävät valtakunnallisesti kokemusasiantuntijatyötä. Kv. toimijoille ja vieraille luennoidaan ja kerrotaan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä, asunto ensin mallista, osallisuudesta sekä miten oma kokemus auttaa asunnottomuustyössä. Kokema osallistuu asiantuntijana EU:n Homeless Platformiin ja Feantsan työhön.
Tulokset
• Konsultoidut yhteistyökumppanit kansallisella ja kv. tasolla hyödyntäneet kokemustietoa asunnottomien palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä asiakaslähtöisemmäksi
• Tulevien ja nykyisten sote alan ammattilaisten tietämys lisääntynyt kohtaamisesta, kokemustiedon hyödyntämisestä, osallistamisen keinoista, työparimallista, vertaistuesta
• Kokemusosaamisen hyödyntämiseen pohjautuvaa toimintaa kehitetty uusilla paikkakunnilla
• Uudet toimijat hyödyntäneet Kokeman asiantuntijuutta toiminnassaan
Asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden osallistuminen suoraan vaikuttamistyöhön viestinnän keinoin
• Kokemusasiantuntijalla on valmiudet viestiä asunnottomuusasiasta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä uskottavasti, eettisesti ja turvallisesti
Toiminta ja tulokset
Palkattu kokemusasiantuntija toimii viestintä , vaikuttamis ja edunvalvontatiimissä ja tukee asunnottomuutta kokevia ja kokeneita osallistumaan omalla äänellään asunnottomuutta koskevaan julkiseen keskusteluun ja vaikuttamistoimintaan. Kokemusasiantuntija vastaa median haastattelu ja tietopyyntöihin. Viestintäpäällikkö toimii kokemusasiantuntijan työparina. Kokemusasiantuntijaa tuetaan
esim. viestintään liittyviin opintoihin hakeutumisessa ja suorittamisessa.
Kokemusasiantuntija kohtaa ja jututtaa asunnottomuutta kokevia viikoittain mm. päiväkeskuksissa, asumisyksiköissä, julkisissa tiloissa ja yhteiskunnallisissa tapahtumissa ja toimittaa sisältöä järjestön viestinnän eri kanaville. Järjestön vaikuttamis ja edunvalvontatyössä, kannanotoissa, lausunnoissa, raporteissa, verkostotapaamisissa käytetään kokemusasiantuntijan keräämää tietoa.
Viestinnässä toimiva kokemusasiantuntija rohkaisee ja mentoroi myös muita kokemustaustaisia viestinnän keinoin toteuttavaan vaikuttamistyöhön. Työpari kouluttaa media alan ammattilaisia ja opiskelijoita eettiseen viestintään asunnottomuudesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Pääasiallisina keinoina ja kanavina sosiaalinen media, YouTube, podcastit, blogit, mielipidekirjoitukset ja yhdistyksen julkaisema Asukki lehti ja uutiskirje. Vva ry:n virallisten viestintäkanavien lisäksi kokemusasiantuntijan ylläpitämät asunnottomuutta kokevien äänille luomat omat tilit eri alustoilla: esim. Twitter, TikTok, IG Stories, Jodel.
Tulokset
• Kokemusasiantuntijan tekemä vaikuttamisviestintä on lisännyt yleisön tietoutta asunnottomuudesta
• Asunnottomuutta kokevilla ja kokeneilla on kokemus osallisuudesta Vva ry:n viestintä ja vaikuttamistyössä
• Toimijat ja yleisö on saanut tiedon kokemusasiantuntijuuden merkityksellisyydestä ja vaikutuksista asunnottomuustyössä
• Asunnottomuutta kokevan polusta kokemusasiantuntijaksi on levitetty tietoa Podcastien, YouTube ja IG lähetysten, some julkaisujen ja perinteisen median avulla
Yhteistyökumppanit: 1.Y säätiö, Verkostokehittäjät
2.Stop Huumeille ry ja Kokemusasiantuntijat verkossahanke
3.Suur Helsingin Valkonauha ry
4.Jyväskylän kaupunki, Assi hanke
5.Laurea, kokemusasiantuntijakoulutus 6.Veerat hanke 7.Kris Stadi hanke 8.VAT verkosto 9.KokoA ry Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry
4. HANKKEET
4.1 ASVA-Vapaaehtoistyöllä
asunnottomuutta vastaan 2021- 2023
Vva ry:llä on yhteishanke A Klinikkasäätiön kanssa yhteistyössä, jossa luodaan Vapaaehtoistoiminnan rakenteiden luominen heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kävijöiden tilanteen parantamiseksi.
Hankkeen tarkoituksena on luoda rakenne heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten kanssa tehtävälle vapaaehtoistoiminnalle ja madaltaa kynnystä toimia vapaaehtoisena asunnottomuuskentällä, lieventää ennakkoasenteita asunnottomuutta kokevia kohtaan ja tuottaa aiheesta koulutusmateriaalia järjestökentän käyttöön. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa ihmisille käytännönläheisen tavan osallistua asunnottomuuden poistamiseen ja sitä kautta asunnottomuutta kokevien ihmisten elämänlaadun parantamiseen.
4.2 Supernovat – hanke 2021- 2023
Supernovat hanke on Naistenkartano ry:n ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n yhteinen kolmivuotinen projekti, jota rahoittaa STEA. Hankeidea syntyi Naistenkartanon ja VVA:n ideasta soveltaa Naistenkartanon NOVAT vertaisryhmäohjelmaa naisille, jotka elävät haastavissa tilanteissa päihdemaailmassa, vankiloissa tai asunnottomana. VVA:n kokemusasiantuntija ja Naistenkartanon ryhmänohjaaja loivat NOVAT ryhmistä uuden matalan kynnyksen version, jota pilotoitiin
Hämeenlinnan vankilan kuntoutusosastolla ja Suur-Helsingin Valkonauha ry:n Liisankodilla.
Supernovat hankkeen tavoitteena on tukea haavoittuvassa tilanteessa elävien naisten hyvinvointia ja identiteetin vahvistumista sekä madaltaa kynnystä avun hakemiselle. Vertaisuuteen perustuvassa ryhmätoiminnassa luodaan siltoja naisten ja ammattilaisten välille, pohditaan omaa elämää ja identiteettiä naisena, tunnistetaan rooliodotuksia sekä annetaan naisille työkaluja tehdä oman näköisiä valintoja ja toimia sosiaalisissa suhteissa.
Hankkeen kohderyhmää ovat myös naisia kohtaavat ammattilaiset, joita koulutetaan kohtaamaan marginaalissa eläviä naisia ja tunnistamaan heidän tarpeitaan. Vaikuttamisviestinnällä pyritään vaikuttamaan naisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin, stigmoihin ja stereotypioihin. Tavoitteena on vaikuttaa sekä asenteisiin että palveluiden rakenteisiin siten, että palveluissa otetaan paremmin huomioon naisten erityiset tarpeet ja avun hakemisen esteet vähenevät.
5. Vapaaehtois- ja jäsentoiminta
Järjestön toiminta pidetään mahdollisimman avoimena jäsenille, kävijöille, vapaaehtoisille ja toiminnasta kiinnostuneille. Järjestön ylläpitämissä toimipisteissä ja tapahtumissa voi toimia sovitusti vapaaehtoisena Vapaaehtoisiin ja aktiivisiin kävijöihin pidetään yhteyttä järjestämällä muun muassa säännöllisiä tapaamisia, jolloin vapaaehtoiset pysyvät ajan tasalla järjestön toiminnasta ja tutustuvat toisiinsa.
Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolisia tehtäviä sekä pidemmäksi ajaksi sitoutumista vaativia vapaaehtoistöitä. Jäsenistölle ja vapaaehtoisille järjestetään 2 4 yhteistä tapahtumaa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia suorittaa erilaisia opintoihin liittyviä kursseja osallistumalla järjestön toimintaan, kuten AMK vapaaehtoistyökurssia. Sosiaalista mediaa käytetään vapaaehtoisten rekrytoinnissa sekä vapaaehtoisten ja tehtävien koordinoinnissa.
Samalla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä tehdään järjestön toimintaa näkyväksi.
Asunnottomuutta kokeneet ovat osallistuneet järjestön toimintaan koko ajan yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa. Vva ry:ssä asunnoton nähdään ensisijaisesti aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä eikä vain auttamistyön kohteena. Vva: lla ei käytetä asiakas sanaa, vaan puhutaan jäsenistä tai kävijöistä.
Asunnottomuutta kokeneita voidaan palkata järjestöön töihin tai työharjoitteluun. Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömissä toimintakeskuksissa vapaaehtoistyötä tehdään yhteisöllisessä kontekstissa, ja monet järjestön kävijöistä ovat löytäneet paikasta itselleen vapaaehtoistyön toiminta areenan.
5.1 Jäsentoiminta
Asunnottomat ovat vapautettuja ensimmäisen vuoden jäsenmaksusta. Monia jäseniä ei tavoiteta uudelleen osoitteettomuuden vuoksi.
Jäsenistö koostuu pääosin asunnottomista tai asunnottomuutta kokeneista järjestön toimintaan osallistuvista henkilöistä sekä yhteistyökumppaneista ja muista toimintaa tukevista henkilöistä. Yhdistyksen virallinen jäsenmäärä on pieni, koska kaikkia jäseniä ei tavoiteta perinteisten kanavien kautta.
Asunnottomuus ilmiönä moninaistuu, jolloin järjestön olisi tavoitettava myös uudet asunnottomat tai asunnottomuusuhanalaisten ryhmät, uudet halukkaat tukijäsenet ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet henkilöt.
Jäsenrekisteri uusitaan ja jäsenistöltä kerätään sähköpostiosoitteet. Jäsenille lähetetään jäsenkirje kahdesti vuodessa sekä vuosikertomus ja tapahtumista tiedotetaan verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kautta. Monet jäsenet saavat tietoa tapahtumista yhdistyksen matalan kynnyksen toimintojen
kautta. Jäsenille postitetaan tai toimitetaan Asukki lehti. Jäsenet voivat yöpyä nimelliseen hintaan Vartiosaaren toimintakeskuksessa.
Asunnottomuutta kokeneita voidaan valita yhdistyksen hallituksen jäseniksi, mikäli henkilöillä itsellään löytyy kiinnostus ja valmius tehtävää kohtaan. Tilaisuuksiin osallistuminen toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella, ja jäsenistön mielipidettä kuullaan myös epävirallisissa yhteyksissä, jotta mahdollisimman moni saa äänensä kuuluviin.
Jäsenet voivat osallistua järjestön päätöksentekoon sääntömääräisissä vuosikokouksissa, jotka pidetään keväällä ja syksyllä.
Järjestö tarjoaa myös muita erilaisia osallistumismahdollisuuksia, sekä toiminta areenan taiteilijoille ja muille sidosryhmille puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Monet haluavat osallistua lahjoittamalla vaatteita tai rahaa.
5.2 Tapahtumat 5.2.1 Asunnottomien yö 17.10
Asunnottomien yö on vuoden päätapahtuma, jota Vva ry on mukana järjestämässä Helsingissä yhteistyössä Asunnottomien yön kansalaisliikkeen kanssa. Tapahtuma järjestetään vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yön vuotuinen teema nousee ajankohtaisesta asunnottomuustilanteesta. Asunnottomien Yö on kansalaisliike, joka kokoaa yhteen useita toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Kansalaisliikkeen toimijat järjestävät Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomen. Vailla vakinaista asuntoa ry on yhtenä järjestävänä ja koordinoivana tahona mukana Helsingin tapahtumassa vuonna 2023
Vuonna 2023 tapahtuman suunnittelu aloitetaan jo alkuvuodesta järjestön sisällä. Järjestön sisältä kootaan tiimi suunnittelun
tueksi, päävastuun tapahtuman toteutuksesta kantaa järjestösuunnittelija. Viestintäyhteistyötä voidaan tehdä muiden toimijoiden kanssa, mikäli Vva ry: n ajamat asiat huomioidaan tiedotusyhteistyössä.
6. Yhteishankkeet
6.1 Asunto ensin Verkostokehittäjät
Y säätiö hakee jatkorahoitusta Stealta Verkostokehittäjät -toiminnalle. Toiminnan tarkoituksena on Asunto ensin periaatteen mukaisen työn, työorientaation, ja menetelmien juurruttaminen asunnottomuustyöhön koulutuspäivien, kehittämispilottien, valmennuksien, ja viestinnän avulla. Valtakunnallisen vakiintuneen verkostotyön ja yhteiskehittämisen jatkaminen yhdessä asunnottomien, asukkaiden ja henkilöstön kanssa kumppanuuksien asiantuntemusta hyödyntäen. Verkostokehittäjät tekee myös kansainvälistä yhteistyötä.
6.2. Kämppä & Duuni
Vva ry on mukana Sato Oy: n ja Kuntoutussäätiön kanssa yhteistyössä Kämppa ja Duuni hankkeessa, jossa etsitään asunnon lisäksi myös työmahdollisuuksia.
6 3. ERASMUS+21 project "PERSON FIRST". 2022-2024
Hankkeessa on mukana 10 kumppania eri puolilta Eurooppaa. Hankkeessa tehdään ensin tutkimus asunnottomille suunnatuista kriisipalveluista ja niiden laadusta. Vuonna 2023 tehdään neljä opintokäyntiä, joista yksi on Vva ry: n järjestämä opintokäynti Helsingissä kesäkuussa 2023. Muut opintokäynnit tehdään Riikaan, Ljublianaan ja Ateenaan.
6.3. Yksi meistä -hanke
Y Säätiö hakee jatkorahoitusta STEA:lta Yksi meistä hankkeelle 2023 2025, jossa päätavoitteena on vuokra asunnoissa asuvien yksinäisyyden vähentäminen. Vva ry
toimii hankekumppanina paikallisen kehittämisverkoston jäsenenä
Kehittämisverkostossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yksinäisyyttä kokevia löydetään ja miten heitä saadaan ohjattua osallistavan toiminnan pariin. Hankekumppanina Vva ry mahdollistaa yksinäisyyttä kokevien osallistumisen toimipaikkansa yhteisölliseen ja osallistavaan toimintaan.
7. Sidosryhmät ja valtakunnallinen yhteistyö
Vva ry:n pääyhteistyökumppanit vuonna 2023 ovat STEA Sosiaali ja terveysjärjestöjen avustusosasto (rahoitus ja tulosten ja vaikutusten levittäminen), Helsingin kaupunki (asunnottomien palvelut, järjestöyhteistyö), Vantaan kaupunki (asumisen tuki), Y säätiö (yhteistyösopimus asumisen tuki välivuokratuissa asunnoissa, Verkostokehittäjät, yleishyödyllisen AY toiminnan yhteistyö ja kansainvälinen työ) Kriminaalihuollon tukisäätiö (hankeyhteistyö) Ympäristöministeriö (asunnottomuusohjelma), Feantsa, Hope, Soste ry, EAPN fin sekä muut asunnottomuustoimijat kansallisesti ja Euroopassa. Yritysyhteistyötä tehdään mm. Skanskan, Mars Finlandin ja Sato Oy: n kanssa.
Vva ry toimii yhteistyössä myös Pro tukipisteen, Peliklinikan, Positiiviset ry: n, Nuoriso asuntoliiton, A klinikkasäätiön, EHYT Ry:n, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Sosiaali ja terveysministeriön, Vihreän keitaan, Tukikohta ry:n, Suomen Mielenterveysseuran, Emmauksen sekä Kuopion Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n kanssa.
7.1 Kansainvälinen yhteistyö
Kattojärjestö Feantsan vuotuiseen seminaariin sekä asunnottomien järjestö HoPen kokouksiin osallistuu vähintään yksi järjestön edustaja. Vva ry: n toiminnanjohtaja
osallistuu Feantsan hallituksen kokouksiin joko etänä tai paikan päällä, riippuen koronapandemiatilanteesta. Vva ry toimii verkostoissa, joiden kautta tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja vastaanotetaan myös kansainvälisisä vieraita.
Henkilökunnan jäsenet voivat tehdä opintomatkoja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin ulkomaisiin kohteisiin, mikäli taloudellinen tai muu terveystilanne sen sallii. Järjestön työntekijät, luottamusjohto ja vapaaehtoiset voivat osallistua matkoille. Matkat toteutetaan aina edullisimman vaihtoehdon mukaan, siten että mahdollisimman moni eri henkilö voi vuorollaan osallistua. Yhteistyötä tehdään myös Pietarissa toimivan asunnottomien järjestön Nochlezhkan mikäli Venäjällä toimivan organisaation kanssa on mahdollista, Tanskassa toimivan Sandin sekä Barcelonassa toimivan Arels Fundacion kanssa.
Vva ry voi hakeutua mukaan kumppaniksi myös muihin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin Erasmus tai muihin kansainvälisiin hankkeisiin.
8.Henkilöstö ja hallinto
8.1
Henkilökunta ja hallitus
Järjestön toiminnasta vastaa sääntöjen mukaisesti vähintään kuusijäseninen hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallituksen vastuu on kasvaneen henkilöstömäärän ja budjetin vuoksi suuri ja hallituksen jäseniltä edellytetään kykyä ymmärtää talouteen sekä raportointiin liittyviä asioita. Taloushallinto ostetaan taloussihteerin töitä lukuun ottamatta ulkopuoliselta palveluntuottajalta
Palkatun henkilöstön määrä on tällä hetkellä yli 40, joista suurin osa toimii matalan kynnyksen välittömässä auttamistyössä sekä asumisyksiköissä. Henkilöstön rekrytoinnissa
painotetaan kykyä osallistua järjestön strategian mukaiseen työhön.
Henkilökunta kokoontuu neljännesvuosittain toimipisteittäin palaveriin arvioimaan toimintaa sekä kaksi kertaa vuodessa kehittämispäiville. Koko toiminnan arviointi tehdään edellisen vuoden päätyttyä vuoden 2023 alussa. Työvaliokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa.
Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan työnohjauksen ja työterveyshuollon kautta sekä kiinnittämällä huomiota työolosuhteisiin ja työilmapiiriin. Henkilöstö voi tilata ennalta sovitun määrän kulttuuri ja liikunta tai työmatkaseteleitä sekä hierontaa mikäli taloustilanne sallii. Seteleistä peritään omavastuuosuus. Työnantaja järjestää kaksi työhyvinvointipäivää vuoden aikana.
Vertaisryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja vetovastuuta voidaan jakaa muidenkin järjestöjen kesken. Ryhmä pohtii mm. vertaistyöntekijöiden jaksamista, koulutustarpeita sekä kutsuu tarvittaessa järjestön johtoa paikalle.
8.2 Talous
Järjestö hakee rahoitusta vuodelle 2023 STEA: lta, säätiöiltä, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta sekä hyvinvointialueilta. Vva ry on yleishyödyllinen toimija, joka voi toimintansa tukemiseksi kerätä varoja. Kiihtynyt inflaatio, energiakustannusten, ruuan hintojen nousu ja palkkatuen muutokset asettavat paineita talouden raameissa pysymiseen.
Raha automaattiyhdistys (nyk. STEA) on rahoituksellaan mahdollistanut Vva ry:n toimintaa useita vuosia, mutta oman varainhankinnan avulla voidaan varmistaa, että yhä useammalle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen; omaan kotiin.
Järjestö käyttää talouden ja kirjanpidossa ulkopuolista tilitoimistoa sekä virallista tilintarkastajaa. Järjestöllä on taloussihteeri ja hallintosihteeri. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain ja tarvittaessa kuukausittain Vva ry:n talouden toteutumista. Järjestöllä on talous , johto ja hankintasäännöt, joilla on vahvistettu euromääräiset rahat hankinnoille.
Hallituksen jäsenille voidaan maksaa työskentelystä pieni kokouspalkkio. Vapaaehtoisille voidaan maksaa toimintarahaa verotuksessa ja avustuslainsäädännössä määritellyin ehdoin. Henkilökunta voi osallistua toimipisteittäin ryhmätyönohjaukseen.
8.3 Varainhankinta
Järjestön tekee varainhankintaa ja tarjoaa yrityksille vaihtoehtoja tukea mm. järjestön matalan kynnyksen toimintaa. Varainhankintaa tehostaa mm. sosiaalisen median kautta järjestötoiminnan näkyväksi tuova viestintä ja kampanjointi Yhdistys voi myös tarjota mainostilaa järjestöä tukeville yrityksille ja tahoille.
Vuonna 2023 toteutetaan tempauksia, tapahtumia ja kampanjoita. Osa tiedottajan työpanoksesta kohdennetaan varainhankinnan toteuttamiseen.
Järjestöllä on voimassa toistaiseksi oleva valtakunnallinen poliisihallituksen myöntämä keräyslupa nro RA/2021/264 joka on voimassa koko Suomessa Ahvenenmaata lukuun ottamatta toistaiseksi Lahjoitustili: FI95 8000 1770 5353 01
Kerätyt varat käytetään asunnottomien parissa tehtävään matalan kynnyksen auttamis ja kohtaamistyöhön, jonka tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat ihmiset pääsevät tarvitsemiensa palveluiden ja asumisen piiriin
ja saavat vaikuttaa saamiensa palveluiden laatuun.
Varoja voidaan käyttää seuraaviin tarkoituksiin: Yökiitäjän sekä liikkuvan tuen ja palveluohjauksen kuluihin sekä autojen huolto , korjaus ja käyttökuluihin matalan kynnyksen päihteettömien virkistyspaikkojen kuluihin, Yökeskus Kalkkersin sekä Vertais ja vapaaehtoisten päiväkeskus Vepan toiminnan kuluihin sekä niiden kävijöiden ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen asunnottomuuden vastaisen viestintä , vaikuttamis ja edunvalvontatyön kuluihin, kampanjoiden ja tapahtumien järjestämiseen sekä lehtien, julkaisujen ja oppaiden tuottamiseen ja jakeluun.
Lisäksi varoja käytetään vapaaehtoistoimintojen järjestämiseen sekä asunnottomien akuuttiin avustamiseen perustarpeissa (suoja, ruoka, vaatteet, puhtaus, ensiapu ja turvallisuus) riippuen kunkin autettavan henkilökohtaisesta tarpeesta.
8.4 Toiminnan arviointi ja raportointi
Järjestöllä on laadittuna itsearvioinnin vuosikello (ARTSI), jonka avulla arvioidaan toimintaa ja kerätään tietoa. Järjestön tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuvilta kysytään arviointi ja palautetietoa. Vuosikello sisältää toimenpiteet ja aikataulun niin palautteen keräämiselle eri sidosryhmiltä kuin omalta henkilöstöltä ja vapaaehtoisilta. Henkilökunta kokoontuu kuukausittain kokoukseen, jossa arvioidaan toimintaa sekä sen muutostarpeita. Henkilökunta tuottaa raportti ja arviointitietoa kuukausittain sähköiseen järjestelmään. Vva ry:llä on arviointitiimi, joka kokoontuu säännöllisesti. Koko henkilöstön kehittämis ja arviointipäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Viestintäpäällikkö seuraa viestinnän vaikuttavuutta ja järjestön näkyvyyttä Meltwaterin media ja some seurantapalvelun kautta sekä Facebookin, Instagramin statistiikan, Twitter Analyticsin ja Google Analyticsia kautta. Palautetta kerätään vapaaehtoisilta (ASVA hanke), työntekijöiltä, sidosryhmiltä, vierailijoilta, opiskelijoilta, tapahtumiin osallistuvilta, lahjoittajilta, yrityksiltä, kävijöiltä sekä
kirjallisesti että suullisesti. Myös työntekijöiden havainnot kirjataan.
Edunvalvonnan asiantuntija tekee kuntakyselyn, jossa selvitetään kuntien asunnottomuuden poistamiseen tähtäävät toimet.
Asunnottomuus on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Toimijoita ja hankkeita on paljon, ja järjestö on haluttu yhteistyökumppani. Järjestön edustus on monen hankkeen ohjausryhmässä.
Vva ry:n oma toiminta on laajentunut, ja järjestö joutuu vastaamaan kentältä nopeastikin nouseviin tarpeisiin, kuten piiloasunnottomuuteen ja tilastoissa korostuvien ryhmien, kuten nuorten, maahanmuuttotaustaisten ja talousahdingossa olevien auttamiseen. Tämä kaikki koordinoidaan pienillä resursseilla. Nykyiset resurssit riittävät osallistumiseen ja hyvään tiedonkeruuseen, mutta tiedon analysointiin ja sen laadukkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan lisäresursointia. Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta ensiarvoisia.
Arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana työn tehdyn arviointisuunnitelman mukaisesti käyttäen ARTSI hankkeessa kehitettyjä malleja. STEA:n tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvityksen tekemiseen voidaan ostaa ulkopuolista apua. Raportointia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Yhdistyksen työntekijät voivat osallistua rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamiin arviointikoulutuksiin. Projektien ja toimintojen arvioinnissa voidaan käyttää yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten opinnäytetöitä. Vva ry:ssä työharjoitteluaan suorittavat opiskelijat varmistavat jatkuvan työn sisältöjen tarkistamisen. Vva ry:n henkilökunta voi osallistua koulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Työtä kehitetään jatkuvasti koulutuksen, työnohjauksen, kehittämispäivien ja arviointisuunnitelman sekä osavuosiarvioinnin avulla.
8. Asumispalvelut
Vailla vakinaista asuntoa ry ylläpitää tarkoituksensa toteuttamiseksi asumistoimintaa. Järjestöllä on v. 2024 loppuun asti voimassa olevat ostopalvelusopimukset Helsingin kaupungin kanssa kahdesta yksiköstä.
Vva ry tuottaa asumispalvelut yhteen asumisyksikköön, jossa on yhteensä 28 asuntoa. Asumisyksikkö toimii asunto ensin periaatteen mukaisesti. Asukkaat valitaan asumaan Helsingin kaupungin sosiaali ja terveysviraston kautta. Järjestö vuokraa tilat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöltä, ja toimii asukkaiden vuokranantajana. Sällikodin asumisyksiköiden henkilökunta osallistuu säännöllisesti työnohjaukseen ja työ hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja sitä kehitetään työssä viihtyvyyden parantamiseksi. Asukkaat voivat osallistua mm. uusien työntekijöiden haastattelutilaisuuksiin.
9. SÄLLIKOTI
Asumisyhteisön tuettu asunto on koti
Sällikoti on 28 paikkainen pitkäaikaisasunnottomille helsinkiläisille tuettua asumista tarjoava asumisyksikkö
Asumisyksikkö toimii Asunto ensin periaatteella. Sällikoti kuuluu osana Alppikadun Diakonissalaitoksen korttelin turvallisuus ja ympäristötyön infrastruktuuria. Helsingin Diakonissalaitos on ilmoittanut ottavansa Sällikodin tilat omaan käyttöönsä v. 2023 loppuun mennessä ja Vva ry etsii aktiivisesti uutta tilaa Sällikodin käyttöön.
Asumisyksikön palvelun erityispiirteet
Sällikoti on perustettu 2007 viisivuotisena RAY: n rahoittamana pilottihankkeena, jonka tarkoituksena oli kehittää asumispalvelu pitkään asunnottomana (+10v) olleille, keski ikäisille (+40v) miehille, joiden pääpäihde oli alkoholi. Kohderyhmä muodostui valtaosin pitkäaikaisasunnottomista, ja senhetkisessä
palvelujärjestelmässä ei ollut soveltuvia tuetun asumisen muotoja heidän pitkäaikaiseen asuttamiseensa.
Sällikodin asukkaat ovat lähes kaikki pitkään asunnottomina olleita, iäkkäitä miehiä Asukkaiden keski ikä on yli 60 vuotta ja valtaosalla heistä on kymmeniä vuosia kestänyt päihdeongelma. Koska Sällikoti aloitti hankkeena ja toimi kaikkien asunto ensin mallisten yksikköjen pilottina asukkaiden profiili on hyvin homogeeninen. Asukkailla on pitkän asunnottomuustaustan vuoksi pitkäaikaisia, usein kroonistuneita, ongelmia ja sairauksia. Uuden asukkaan toimintakyky on usein Sällikotiin muuttaessa pysyvästi alentunut somaattisten sairauksien, vammojen ja neurologisten vaurioiden sekä päihteiden käytön seurauksena.
Palvelun tavoitteet
Jokainen asukas kohdataan yksilönä, jonka palvelu räätälöidään hänelle sopivaksi. Asukkaat ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia, ja kuuluvat ryhmään, joka usein sivuutetaan sosiaali ja terveydenhuollon palveluissa.
Tästä syystä asumisen alussa on tärkeää tehdä perusteellinen kartoitus asukkaiden toimintakyvystä ja mahdollisista sairauksista, ja saattaa heidät sellaisten palveluiden piiriin, joita he tarvitsevat, ja joihin heillä on oikeus.
Tärkeää on, että tämä tehdään yhdessä asukkaan kanssa, siten että asukkaan itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaan kotiin kunnioitetaan.
Sällikodin palvelun ensisijainen tavoite on tarjota asukkaalle koti, ja riittävä tuki asumiseen. Kuntoutumistavoitteet määritellään yhdessä asukkaan kanssa, iäkkäitä asukkaita ei ”pakkokuntouteta”, vaan keskitytään toimintakykyä ylläpitäviin toimiin, jos asukas niin haluaa. Asukkaita ohjataan päihdehuollon palveluihin, jotta toimintakyky säilyy, ja päihteidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia saadaan vähennettyä. Jos asukkaan tavoitteena on kuntoutua päihdeongelmasta, häntä tuetaan siinä Yksikössä on käytössä sairaanhoitajan palvelut. Henkilökohtaiseen hygieniaan ja kodinhoitoon kiinnitetään erityistä huomiota, koska asukkaiden iän takia moni tarvitsee erityistä tukea näissä asioissa.
Asumisyksikössä on tärkeää välttää laitosmaista ympäristöä, jossa ”hoidon” sisältö määritellään yksikön tavoitteiden mukaan. Tuki räätälöidään aidosti asukkaan oman tahdon mukaisesti, jos asukkaalla on tavoitteena siirtyä itsenäisempään asumiseen, laaditaan suunnitelma, jossa kartoitetaan ne asumisen osa alueet, joita kehittämällä tämä on mahdollista. Jos asukas haluaa vain turvallisen kodin loppuelämänsä ajaksi, ja riittävän tuen, jotta kykenee säilyttämään asuntonsa, on tämä mahdollisuus heille suotava; Sällikodin asukaskunnan iän huomioon ottaen.
Toiminnallisuus ja yhteisöllisyys asumisyhteisössä
Lähes kaikki yksikön asukkaat ovat vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ja monella on paljon toimintakykyä alentavia sairauksia tai vammoja. Siitä huolimatta monet asukkaat kaipaavat omiin kykyihinsä soveltuvaa toimintaa. Koska suurimmalla osalla asukkaista päihteidenkäyttö on hyvin runsasta, on toiminnan oltava hyvin matalalla kynnyksellä järjestettävää, pieni päihtymys on sallittava, ja osallistuminen pitää olla mahdollista ilman suuria valmisteluja, silloin kun ihmisen toimintakyky on parhaimmillaan. Yksikössä voidaan teettää halukkaille pieniä siivous ja pihanhoitotöitä työtoimintana, ja yhdistyksen tapahtumat ja järjestötoiminta tarjoavat halukkaille mahdollisuuden osallistumiseen. Työvalmentajan palvelut ovat saatavilla myös Sällikodissa.
Yksikössä pidetään viikoittain asukaskokous ja ruokailu, tieto ja bingokilpailu sekä yhteinen kahvitilaisuus. Sällikotiin otetaan vastaan lahjoitusruokia, joita jaetaan asukkaille, ja joista on mahdollista valmistaa yhteisiä aterioita. Yksikön jokaisessa kerroksessa on yhteistila, rentoutumistila ja keittiö
Kesällä grillataan pihalla, ja tehdään retkiä Retkiä varten asukkaiden käytössä on yhdistyksen kesähuvila Vartiosaaressa, jossa yksikön asukkaat voivat myös viettää pidempiä virkistysjaksoja ilman tavallista yöpymismaksua. Huvilalla on käytössään useita veneitä ja kalastusvälineet, ja tietysti sauna. Huvilalla on myös mahdollisuus yöpyä jurtassa. Asukkaat ovat käyneet retkillä myös
mm. Lapissa ja vuokranneet mökkejä myös muualta Suomesta.
Yksikön työskentelytavassa painottuu välitön yhdessäolo ja epämuodollinen kommunikaatio, henkilökunta on kokenutta ja tuttua. Kaikessa toiminnassa painotetaan kodinomaisuutta, ja vältetään laitosmaisia piirteitä. Sällikodista ei pääosin muuteta enää omaan itsenäisempään asuntoon, mutta sellaisia asukkaita ketkä haluavat ja joilla on resursseja, tuetaan muuttamaan omaan asuntoon.
9.2 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAISTEN RYHMÄMUOTOINEN TILAPÄINEN ASUMINEN TUPA
Vva ry on vuokrannut 50 asiakaspaikkaa käsittävän kiinteistön Itä Pasilasta. Kohonneet energia ja muut kustannukset muodostavat riskin toiminnan jatkuvuudelle ja taloutta seurataan tarkasti.
Tilapäismajoituksen yksikössä työskentelee ammattitaitoinen kokenut henkilökunta, joilla on kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamisesta. Työntekijät omaavat kokemusta haittoja vähentävästä hoitotyöstä, päihdetyöstä, korvaushoidosta, psykiatrian hoitotyöstä sekä asumisyksikössä tehtävästä työstä. Tilapaismajoituksessa työskentelee asumisohjaaja, jonka vastuulla on erityisesti työtoiminnan ja vapaa ajan ohjaus sekä kokemusasiantuntijoita sekä vertaisia. Henkilökunnalla on valmiudet erilaisten asukkaiden kohtaamiseen, heidän erityistarpeensa huomioiden.
Asuminen tilapäisyksikössä tähtää alusta alkaen pysyvän asumisen järjestämiseen. Asukas saa ohjausta ja tukea/neuvontaa sosiaaliseen tilanteeseen, asukasta tuetaan arjen asumisen taidoissa. Työntekijät ohjaavat asukkaita myös tarvittaessa asianmukaisiin ja oikea aikaisiin hoitokontakteihin yksilöllisen tarpeen mukaan. Työryhmä tuntee Helsingin sidosryhmät, terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä ja aktiivista.
Tilapäismajoituksen yksikössä asukasta kannustetaan ja motivoidaan osallistumaan asumisyksikössä järjestettävään toimintaan sekä yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Tilapäismajoituksen yksikössä asukkaan on mahdollista osallistua viikottain järjestettävään ryhmätoimintaan, työtoimintaan sekä virkistystoimintaan. Osa yhteistilojen siivouksesta voidaan toteuttaa ahkeruusrahalla tai muun työvoimapoliittisen tuen kautta, jos yksikön asukkaista löytyy halukkaita. Yhteisöllisyyden edistäminen on keskeinen työskentelytapa asumisyksikössä. Vva ry:n muut järjestölähtöiset toiminnat ovat tilapäisyksikön työn tukena; Vartiosaaren toimintakeskus, erilaiset ryhmä ja vapaa ajan toiminnat sekä maahanmuuttoasioiden asiantuntijan palvelut.
Asumisyksikössä aktiivinen ympäristötyö on olennainen osa asumisyksikön arkea, jotta ympäristö pysyy rauhallisena ja on kaikille turvallinen. Henkilökunta puuttuu tarvittaessa asumisyksiköiden asukkaiden tai vierailijoiden aiheuttamiin häiriöihin ympäristössä. Asumisen aikana asukasta tuetaan aktiivisella työotteella kohti itsenäistä asumista Asumisen aikana pyritään löytämään keinoja asukkaan voimavarojen ja vahvuuksien löytymiselle. Asukasta tuetaan omaan talouteen liittyvien asioiden hoitamisessa ja niiden vastuuttamisessa. Asukkaan kanssa tehdään aktiivista työtä jatkoasumisen löytymiseksi ja työskennellään asuttamisen esteiden poistamiseksi. Asukkaita kannustetaan kuntouttaviin työtoimintoihin, palkkatukitöihin, opintojen pariin, sekä luomaan ympärilleen häntä tukeva verkosto ja oikea-aikaiset palvelut.
Hyväksytty Vva ry: n vuosikokouksessa 30.11.2022
