Vailla vakinaista asuntoa ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2022
”Suomessa vailla vakinaista asuntoa on yli 4000 ihmistä. Me haluamme heidät kadulta kotiin.”
www.vvary.fi
VUONNA 2022:
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa asunnottomuus puolitetaan nykyisellä hallituskaudella ja poistetaan seuraavalla. Vva ry on mukana tavoitteen toteuttamisessa. Vva ry on vahvasti mukana myös Helsingin kaupungin asunnottomuuden poistamistavoitteessa vuoteen 2025 mennessä.
Vaikka yhteismajoituksesta on Suomessa lähes luovuttu, kaikille ei vielä ole järjestynyt mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen. Euroopassa yhteismajoituksesta ei ole luovuttu. Vva ry osallistuu yhdessä Feantsan kanssa uuden EU:n asunnottomien kehittämisverkoston työhön (Platform).
Tavoitteena on kohtuuhintaisten asumisratkaisujen löytäminen kaikille tarvitseville kansalaisuuteen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen katsomatta sekä kansalaisten vakuuttaminen siitä, että kaikille tulee järjestyä mahdollisuus ihmisarvoiseen asumiseen.
Kaiken Vva ry:n tekemän auttamistyön taustalla on vahva osallisuuden ja vertaistyön eetos.
• Päivitetty strategia julkaistaan vuoden 2022 alussa.
• Vva ry: n hallitus on toimittanut rahoittajalle talouden sopeuttamissuunnitelman, jota noudatetaan vuonna 2022.
• Vva ry perustaa edunvalvonta ja vaikuttamistiimin vaikuttamistyön tueksi.
• Asuntopoliittista vaikuttamistyötä tehdään aktiivisemmin vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekoprosesseihin ja ottamalla yhteyttä päättäjiin.
• Järjestö osallistuu kansainväliseen vaikuttamistoimintaan EU:n tasolla kattojärjestön Feantsan, asunnottomien oman verkoston HoPen kautta sekä kertomalla työstään erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Vva ry: n jäsenet toimivat osallisuusklusterissa asiantuntijoina. Toiminnanjohtaja hakee jatkokaudelle 20222024 Feantsan hallituksen jäseneksi.
• Varainhankintaan ja omaan kampanjointiin panostetaan aktiivisen some-viestinnän, tempauksien ja tapahtumien avulla.
• Järjestö on hakenut Stealta jatkohakemuksina yleishyödylliseen toimintaan Ayavustuksen ja Ak-avustukset Matalan kynnyksen toimintaan, Kokema-toimintaan sekä vapaaehtoistyön ASVA-hankkeeseen. Vva ry voi hakea resurssiensa mukaan myös uusia asunnottomuustyötä tukevia hankkeita
• Vapaaehtois- ja vertaiskeskuksen Vepan aukiolo pidennetään ilta-aikaan avoinna olevaksi, mikäli rahoitus siihen myönnetään. Vepan profiili muutetaan päiväkeskuksesta enemmän YHTEISÖKESKUKSEN suuntaan.
• Vartiosaaren ja Soldiksen toimintaan on haettu avustusta Helsingin kaupungilta. Matalan kynnyksen toimintaan haetaan avustusta Espoon ja Vantaan kaupungeilta.
• Soldiksen saunaa rakennetaan olemassa olevien resurssien mukaan.
• Vva ry tuottaa asumispalvelut v. 2022 Sällikodin asumisyksikköön sekä uuteen tilapäismajoituksen yksikköön, kun tila varmistuu. Vva ry selvittää yhdessä Ysäätiön ja Helsingin kaupungin kanssa mahdollisuutta avata uusi yksikkö Junailijankujan asumisyksikön tilalle.
1. Asunnottomuuden vastainen viestintä ja vaikuttamistoiminta
Vva ry on vuonna 1986 asunnottomien itsensä perustama kansalaisjärjestö. Vva ry toimii asunnottomien edunvalvojana eri foorumeilla vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön.
Järjestötyön tarkoituksena on asunnottomien edunvalvonta, osallisuuden edistäminen ja vaikuttamistyö asunnottomuuden poistamiseksi. Järjestö ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuudesta ja toimii yhteistyössä kuntien, valtion ja järjestöjen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Järjestö tarjoaa toiminta-areenan asunnottomuuden vastaisesta työstä kiinnostuneille ihmisille ja yhteisöille.
Toimintamuotoja ovat: edunvalvonta-, vaikuttamis- ja verkostotyö, kansainvälinen yhteistyö, vaikuttamisviestintä, jäsenpalvelut, vapaaehtoistoiminnot, Asukki-lehti, kampanjat ja varainkeruu sekä tapahtumat, kuten Vva ry:n koordinoima Asunnottomien yö.
Asukki-lehti ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa, eduskunnalle toimitetaan lausunto erityisryhmien asumisesta, Vva ry osallistuu Sillanrakentajien kohtuuhintaisen asumisen tavoitteiden saavuttamiseen ja uutiskirje lähetetään ajankohtaisista asioista yhteistyökumppaneille neljä kertaa vuodessa.
1.1. Edunvalvonnan tavoitteet vuodelle 2022
Järjestön näkökulma ruohonjuuritason asunnottomuudesta ja sen ratkaisuista on huomioitu yhteiskunta- ja asuntopoliittisessa päätöksenteossa valtakunnallisesti ja paikallisesti.
Kansallisessa asunnottomuustyössä on huomioitu heikoimmassa asemassa olevien erityistarpeet asumisessa ja sen turvaamisessa.
Vva ry on kutsuttu ympäristöministerin nimittämän yhteistyöohjelman johtoryhmään, jonka työn tarkoituksena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 ja poistaa se vuoteen 2027 mennessä. Ohjelma keskittyy asunnottomuustyön juurruttamiseen kuntiin. Vva ry
osallistuu myös STM rahaa saaneiden kuntien perustaman ohjausryhmän työhön, ja asuntopoliittisten toimijoiden vaikuttamistyöhön (mm. Sillanrakentajat). Vva ry kerää
matalan kynnyksen työn avulla ajantasaisen tiedon asunnottomien tilanteesta ja tuo sen esiin työryhmissä, lausunnoissa sekä viestinnän keinoin. Vva ry antaa näissä asioissa lausuntoja eduskunnalle, ja poliittisia päättäjiä kontaktoidaan myös henkilökohtaisesti sekä Soste ry:n kautta ja EU-tasolla Feantsan kautta.
Vva ry osallistuu Fentsan koordinoiman uuden asunnottomuustyön kehittämisalustan (Platform) työhön yhteisen eurooppalaisen asunnottomuusstrategian aikaansaamiseksi.
Vva ry osallistuu asunnottomuutta kokevien ”Sounding Boardin” työn koordinoimiseen osana kehittämistyötä sekä taiteen kautta asunnottomuutta käsittelevän festivaalin toteuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Ranskan Avigonissa v. 2022.
Vuotuinen Asunnottomien yö järjestetään valtakunnallisesti lukuisilla paikkakunnilla ja se tuottaa kuntiin tietoa asunnottomien tilanteesta ja tarpeista päätöksenteon tueksi.
Ihmiset ovat tietoisia asunnottomuuden poistamiseksi tehtävistä toimenpiteistä, siihen johtaneista syistä ja seurauksista valtakunnallisesti.
Vva ry toimii asunnottomuustiedon tuottajana ja välittäjänä. Viestinnän pääviestinä on, että asunto on perusoikeus. Jokainen ihminen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen.
Asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei ominaisuus. Näiden teemojen ympärille laaditaan selkeät perusviestit, joita toistetaan kaikessa viestinnässä. Vva ry:n koordinoimassa Asunnottomien yön - tapahtumassa nostetaan esiin ajankohtainen asunnottomuustilanne. Tapahtuma tavoittaa ison yleisön n. 3000 henkilöä.
Viestintä hyödyntää suorassa kontaktissa asunnottomuutta kokeneiden välittämää tietoa asunnottomuuden syistä ja seurauksista. Järjestölle tuleviin haastattelu- ja asiantuntijalausuntopyyntöihin vastataan siten, että myös asunnottomien ääni tulee kuulluksi. Media pyytää järjestöltä usein taustatietoja tehdessään juttuja asunnottomuudesta.
Vva ry:llä on opiskelijoita, työharjoittelijoita, vapaaehtoisia ja koevapaudessa rangaistustaan suorittavia, jotka saavat tietoa asunnottomuustilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä. Vva ry:n edustajat vierailevat oppilaitoksissa ja eri tilaisuuksissa kertomassa asunnottomuudesta ja sen ratkaisemiseen tarvittavista toimenpiteistä.
Järjestön toiminnasta kerrotaan uutiskirjeessä 4krt/v, jäsenviestinnässä, Asukki-lehdessä, some-kanavilla sekä verkkosivuilla. Kyselyitä tulee ympäri Suomea. Asumisen järjestämisessä ja asunnon haussa opastavia esitteitä päivitetään säännöllisesti ja niitä jaetaan eri toimijoille myös verkon kautta.
Järjestön vaikuttamistyössä tehty työ näkyy asunnottomuustyössä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Vva ry: n toiminnanjohtaja toimii asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan hallituksessa kaudella 2020 - 2022 ja hakee jatkokaudelle 2022-2024. Vva ry:n edustajat toimivat Feantsan osallisuusklusterissa ja luennoilla asiantuntijoina, sekä kansainvälisen Hope verkoston jäsenenä. Järjestö antaa säännöllisesti mediahaastatteluja sekä
kansallisille että kansainvälisille medioille. Vva ry ottaa vastaan kansallisia ja kansainvälisiä vieraita ja kertoo asunnottomuuden vastaisesta työstä. Järjestö toimii kansallisen kehittämisverkoston Verkostokehittäjien johto- ja asiantuntijaryhmissä ja osallistuu sen järjestämiin koulutuksiin järjestäjänä sekä kouluttajana.
Vva ry:n toiminnanjohtaja osallistuu asunnottomuuden yhteistyöryhmään
Ympäristöministeriössä sekä muiden työryhmien ja yhteiskehittämishankkeiden toimintaan, joiden kautta järjestön vaikuttamisviestit kulkevat. Järjestön edustus on monen hankkeen ohjausryhmässä. Järjestö tuo viestinnän avulla esiin asunnottomien esiin tuomia epäkohtia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Medialle tarjotaan aktiivisesti asunnottomuusaiheisia juttuja.
Poliittisia päättäjiä kontaktoidaan henkilökohtaisesti ja heille esitetään valtuustoihin ja eduskuntaan tehtäviä aloitteita. Järjestö hakee rahoitusta sellaisiin hankkeisiin, joilla se voi lisätä vaikuttamistyötään.
Vva ry:lle perustetaan sisäinen edunvalvonta- ja vaikuttamistiimi, joka koordinoi vaikuttamistyötä.
Euroopan tasolla Asunto ensin-mallin mukaista ajattelua edistetään osallistumalla kansainväliseen vaikuttamistyöhön mm. Feantsan kautta.
Edunvalvonnan pääyhteistyökumppanit Y-säätiö, Sillanrakentajat- verkosto, Pro-tukipiste, Asunnottomien palveluntuottajat pk-seudulla ja kasvukeskuksissa, EAPN-Fin, Save Vartiosaari, EPT-verkosto, Asunnottomien Yö kansalaisliike, Margit-verkosto, Feantsa.
1.2. Järjestön tekemän asunnottomuustyön tausta
”Asunnottomuus on yhteiskunnassa ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, jota yksilö joutuu ratkaisemaan joutuessaan asunnottomaksi”
Vva ry on asunnottomien etuja ajava kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Järjestö haluaa varmistaa, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Vva ry:n tausta on vahvasti vertaistyöhön perustuva.
Pitkittyessään asunnottomuus vaurioittaa ihmistä sekä psyykkisesti että fyysisesti, ihmisen omat valmiudet kodin ylläpitoon rapautuvat useita vuosia kestävän asunnottomuustilanteen aikana ja ulkopuoliset sosiaaliset verkostot katoavat.
Järjestön tarkoituksena perustamisvuonna 1986 oli parantaa yhteismajoituspaikoissa asuvien elinoloja sekä varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. YK:n asunnottomien vuonna 1987 asunnottomien määrä Suomessa oli lähes 20 000 henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä väheni 1990-luvulla puoleen, mutta kääntyi hienoiseen kasvuun 2000-luvun taitteessa.
Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen pyrkineet PAAVO 1 ja 2, joiden työhön järjestö osallistui, mahdollistivat yhteismajoituksesta luopumisen valtakunnallisesti. Muualla Euroopassa yhteismajoituksesta ei ole luovuttu ja Suomen malli on herättänyt runsaasti kiinnostusta ulkomailla. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa näkyy asunnottomuusluvuissa, vaikka pitkäaikaisasunnottomuusohjelma on purrut heikoimmassa asemassa oleviin.
Vva ry on osallistunut kansallisten asunnottomuusohjelmien ohjaus- ja työryhmiin vuodesta 2001 alkaen sekä toimittanut erilaisia asumiseen liittyviä lausuntoja viranomaisille ja eduskunnalle.
1.3. Asunnottomuusohjelmat
Vva ry on mukana puolittamassa asunnottomuutta hallitusohjelman mukaisesti ja osallistuu ohjelman ohjaus ja toimenpideryhmään. Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 4 341 yksin elävää asunnotonta. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 201.
Suurin yksittäinen asumista vaikeuttava asia on pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asumisen kustannukset. Toimeentulotuen siirtyminen Kelaan on aiheuttanut myös paljon haasteita asumisen kustannusten kattamisessa. Monia on pyydetty muuttamaan edullisempaan asuntoon, joita pääkaupunkiseudulla eikä kasvukeskuksissa ole.
Monet kokevat syvää epäonnistumisen tunnetta ja toivovat yhteiskunnalta tasavertaista välittämistä. Vva ry osallistuu sekä ruohonjuuritasolla että päätöksentekotasolla yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistamalla apunsa asunnottomiin sekä asunnottomuusuhan alaisiin henkilöihin.
Asunnottomuus ilmiönä muuttuu, muun muassa väestönkehityksen takia. Helsingin seudun vieraskielisten osuuden koko väestöstä on ennustettu kasvavan neljännekseen vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa +100 000 vieraskielistä asukasta. Vieraskielisten osuus matalan kynnyksen palveluissa on jo ollut kasvusuuntaista. Vva ry:n palveluissa erottuvat ryhmänä erityisesti Suomessa pysyvämmin tai tilapäisesti oleskelevat lähialueiden EU-kansalaiset: venäjän- ja vironkieliset asunnottomuutta kokevat. Suomen ja Helsingin kehitys näyttää olevan linjassa eurooppalaisten asunnottomuuden parissa työtä tekevien toimijoiden havaintojen kanssa, joiden mukaan liikkuvien, huono-osaisten EUkansalaisten määrä asunnottomien palveluissa on nousussa eri puolella Unionia (FEANTSA, PRODEC-raportit ja tutkimus).
Järjestöllä on 28 asuntoa asumisyksikkö Sällikodissa. Henkilökunta tuottaa tuen asuntoihin ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ostaa tukipalvelut. Palvelut on kilpailutettu vuoteen 2024 saakka. Järjestö on osallistunut tilapäismajoituksen kilpailutukseen vuosille 2022 - 2025 ja aloittaa palvelun heti kun tarkoitukseen sopiva kiinteistö löytyy.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan tarkoituksena on, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin ratkaisuihin sekä osallistumaan yhteiskunnallisiin päätöksentekoprosesseihin. Tämä tapahtuu mm.
palkkaamalla kokemustaustaisia asiantuntijoita järjestöön, ehdottamalla
kokemusasiantuntijoita hallituksen ja työryhmien jäseniksi, Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -hankkeessa tehtävän työn avulla sekä suosittelemalla
kokemusasiantuntijoita vaikuttamistyöhön niin Suomessa kuin Euroopan tasolla
Vuonna 2022 Vva ry antaa asiantuntija -lausuntoja asunnottomuuteen liittyvissä kysymyksissä, osallistuu erilaisten asunnottomuutta käsittelevien työryhmien toimintaan ja tekee aloitteita päätöksentekijöille edunvalvontakysymyksissä.
Järjestön toiminta on esillä erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Järjestö tekee vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa myös kattojärjestöjensä kautta. Järjestö on Soste ry:n, EAPN–Finin, Hyvinvointialan liiton, asunnottomien oman eurooppalaisen järjestön HoPen (Homeless People) sekä eurooppalaisen asunnottomien järjestöjen kattojärjestön Feantsan jäsen (vuodesta 1998). Vva ry osallistuu vuosittain sen järjestämiin seminaareihin sekä yhteiskunnallisen osallisuuden verkostoon asiantuntijana.
2. Matalan kynnyksen toiminta
2.1. Matalan kynnyksen järjestölähtöinen asunnottomien auttamistyö
Järjestön tekemän matalan kynnyksen työn ytimessä on ilman ajanvarausta tapahtuva, myös virka-ajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien konkreettinen auttamis- ja kohtaamistyö. Auttamistyön tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat ihmiset pääsevät tarvitsemiensa palveluiden ja asumisen piiriin ja saavat vaikuttaa saamiensa palveluiden laatuun.
Toiminnan kohderyhmänä ovat asunnottomuutta kokevat, asunnottomuusuhan alla olevat, asunnottomuutta kokeneet, ja tuen tarpeessa olevat asunnon saaneet. Järjestön tarjoamia palveluita on saatavilla vuorokauden ympäri.
Toimintamuotoja ovat Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa, asunnottomien järjestölähtöinen neuvonta- ja ohjaustyö, liikkuva tukityö ja palveluihin ohjaus, maahanmuuttaneiden neuvonta ja ohjaus, yökeskus Kalkkers, etsivän työn yksikkö Yökiitäjä, sekä päihteettömät virkistys- ja toimintapaikat Vartiosaari ja Soldis.
V. 2020 järjestön matalan kynnyksen työssä tilastoitiin 24 790 kohtaamista ja pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi koko maassa. Nuorten (alle 25 -v), vankilasta asunnottomana vapautuneiden ja maahanmuuttajataustaisten osuus on kasvanut.
Asunnottomuutta kokevat saavat matalan kynnyksen palvelua, jossa asioidessaan he eivät tule määritellyksi päihde- ja/tai mielenterveyspalvelujen käyttäjiksi.
Asunnottomat tarvitsevat apua ja mahdollisuuden osallisuuteen ilman ajanvarausta kaikkina vuorokauden aikoina turvalliseksi kokemassaan paikassa, jossa luottamuksellisen kontaktin rakentaminen tapahtuu ilman syrjintää. Matala kynnys toimii viimesijaisena paikkana muista palveluista rajoitetuille ihmisille.
Yhteistyökumppanit hyödyntävät matalan kynnyksen työntekijöiden erityisosaamista asunnottomuuden riski- ja poikkeustilanteissa kansalaisuudesta ja kuntalaisuudesta riippumatta. Yökeskus ohjaa ihmisiä hätämajoituspalveluihin ja tarjoaa suojan niille, jotka eivät voi käyttää kunnan palveluja. Ohjaustyössä kartoitetaan kävijän asumis- ja elämäntilanne, etsitään tarpeeseen sopiva asumisratkaisu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Vertaistyöntekijät ja ammattityöntekijät näkevät kävijöiden tilanteet eri näkökulmista.
Matalan kynnyksen ruohonjuuritason työssä työntekijät kohtaavat asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia lähes ympäri vuorokauden. Työ vaatii erityisen kohtaamisen taitoa sekä työaikojen sovittamista.
Matalan kynnyksen rekrytoinneissa ja toiminnassa pyritään huomioimaan vieraskielisten tarpeet. Myös niiden kävijöiden, jotka jäävät suomenkielisissä toiminnoissa helposti ulkopuolelle tai joita kaikki jaettava tieto ei kielimuurin takia tavoita, huomioidaan niin että myös näiden ryhmien osallistumismahdollisuudet paranevat Vapaaehtoisia voidaan hyödyntää myös kävijöiden tulkkiapuna.
2.2. Tavoitteet vuonna 2022:
Järjestön kohtaamat kävijät saavat tarvitsemansa avun, tiedon sosiaali- ja terveyspalveluista, heille kuuluvista etuuksista ja asumisvaihtoehdoista
Järjestön työntekijöillä on vahva osaaminen palvelujärjestelmästä. Kahden sairaanhoitajan etsivän työn yksikkö Yökiitäjä liikkuu yöaikaan pk-seudulla etsivään työhön suunnitellulla retkeilyautolla, joka mahdollistaa mm. lämpimässä tilassa kohtaamisen. Etsivän työn tiimi tapaa palvelujärjestelmän ulkopuolisia asunnottomia pitkäjänteisesti ja ohjaa lisäpalveluiden piiriin. Yökiitäjä arvioi terveydentilan, antaa ensiavun ja kuljettaa suojaan. Kalkkers tarjoaa asunnottomille kriisi- ja ensiapua joka yö talviaikaan. Kävijät saavat lämpimän ja turvallisen suojapaikan, ravintoa ja palveluihin ohjausta. Vepassa on mahdollisuus saada vertaisilta ja ammattilaisilta konkreettista apua.
Käytössä on maksuttomat työvälineet verkossa tai puhelimitse asiointiin. Asunnottomien neuvonta käy läpi kävijän tilanteen yksilöllisesti ja kartoittaa mahdolliset asumisratkaisut. Neuvonta on räätälöity asunnottomille ja uhan alle oleville. Kävijää autetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Helsingin vankilan kanssa toteutetaan yksilö- ja ryhmäneuvontaa. Liikkuva tukityö sisältää konkreettisen avun asioiden hoidossa, neuvontaa, keskusteluapua ja tuen asuntoon. Haavoittuvassa asemassa olevia asunnottomia kohdataan ja ohjataan palveluihin eri ympäristöissä ja vuorokauden aikoina.
Maahan muuttaneille suunnattu neuvonta ja ohjaustyö neuvoo ja tukee asioinnissa palvelu- ja tukijärjestelmää ja oikeuksiaan heikosti tuntevia, asunnottomia maahan muuttaneita ja siirtolaisia sekä osallistuu paperittomien ja muiden verkostojen työhön. Keskiössä ovat yhteiskunnan tukiverkoston ulkopuolelle jäävät ulkomaiden kansalaiset.
Järjestön kohtaamien, vailla suojaa olevien tilanne paranee, ja järjestöstä apua saaneille järjestyy sopiva yöpymis- tai asumisratkaisu.
Asumisen polku toteutetaan eri toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden avulla. Etsivän työn tehtävä on tavoittaa ihmiset, joita ei tavoiteta perinteisin sosiaalityön keinoin.
Luottamussuhteen rakentaminen vaatii useita kohtaamisia eri vuorokauden aikoina.
Kalkkers vastaa akuuttiin hätään tarjoamalla turvallisen suojapaikan yöksi myös henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja muihin hätämajoituksiin. Kalkkersin ja Yökiitäjän kautta
saadaan tietoa kadulla liikkuvista ihmisistä ja ajankohtaisesta palveluntarpeesta. Tavoitetut henkilöt ohjataan järjestön toimipisteisiin tai muun avun luo.
Neuvonnassa kartoitetaan kävijän asumis- ja elämäntilanne, etsitään tarpeeseen sopiva asumisratkaisu yhteistyössä verkostojen kanssa, kirjoitetaan puoltolausuntoja ja tehdään hakemuksia. Maahan muuttaneiden neuvonnassa tuetaan palveluiden ulkopuolelle jääviä mm. oleskelun virallistamisessa, työnhaussa tai kotiinpaluussa. Kaikkia asunnon saaneita autetaan lupa-asioissa sekä materiaalisissa asioissa.
Neuvontaa antavat myös muut järjestön työntekijät. Liikkuva tuki kohtaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat asunnottomat ja toimii psykososiaalisena tukena, kunnes heidän elämäntilanteensa kohenee.
Erityisen haavoittuvissa elämän olosuhteissa elävät henkilöt toivovat, että heidän kokemuksiaan tuodaan anonyymisti esille, kun sote- palvelujärjestelmän sisältöjä kehitetään.
Liikkuvan työn tekijä tuo esille verkostoissa näissä kohtaamisissa esille nousseita ”hiljaisen tiedon ”syy-seuraus” tekijöitä. Verkostoissa käydään keskustelua, jossa palvelujärjestelmän kehittämistyöhän tuodaan hiljaista tietoa haavoittuvimmissa elämäntilanteissa eläviltä.
Vepassa vertaisohjaajat auttavat kävijää asioiden hoidossa tai ohjaavat palveluihin Rahoittajalta on haettu rahoitusta Vepan pitämiseksi avoinna myös ilta-aikaan, jolloin kävijöiden kanssa voidaan hoitaa asioita, tarjota rauhallinen oleskelupaikka ilta-aikaan, sekä tarjota mielekkäitä vapaa-ajan aktiviteetteja sekä järjestää erilaisia retkiä ja ryhmätoimintoja.
Vartiosaaresta kävijä saa yöpymispaikan ja päihteettömän ympäristön, jossa hoidetaan virasto- ja asumisasioita yhdessä järjestön vertaisten ja ammattilaisten kanssa.
Järjestön kävijöiden kokemus yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristyneisyydestä vähenee.
Vva ry:n ideologiaan kuuluu aktiivinen osallistuminen ja oman tilanteen kohentuminen osallisuuden kautta. Järjestön ja yhteistyökumppaneiden osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan niille, jotka eivät saa tietoa digitaalisten kanavien kautta. Matalan kynnyksen avulla tavoitetaan kadulla olevat asunnottomat kaikkina vuorokauden aikoina. Etsivän työn tiimi tapaa asunnottomia yöaikaan ja joskus useitakin kertoja. Moni Vepan kävijä on kertonut kokevansa yksinäisyyttä ja syrjintää asunnottomuustilanteessa. Kalkkers ja Vepa koetaan ympäristöksi ilman syrjinnän kokemusta, jossa voi tavata vertaisia.
Järjestön uudessa isossa tilassa kävijöiden on helpompi kertoa tilanteestaan työntekijöille yksityisesti. Vepassa järjestetään ryhmiä, retkiä ja vapaa-ajan tapahtumia. Järjestön kävijöitä osallistuu myös liikkuvan tuen toimintaan (mm. muuttoapu, vierailut yhteistyötahojen luona). Järjestölähtöisessä ohjauksessa ja maahanmuuttotyössä ympäristö on kodinomainen ja kävijä tulee kuulluksi kiireettä. Tapaamiskertoja ei ole rajoitettu. Keskustelussa nostetaan esiin kävijän vahvuuksia ja voimavaroja.
Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömiin toimintoihin osallistuu järjestön kävijöitä.
Saaressa kävijät osallistua myös saaren muiden toimijoiden tilaisuuksiin ja auttaa saaressa vierailijoita. Molemmissa järjestetään toiminnallisia ja keskusteluryhmiä.
2.3 Matalan kynnyksen yhteistyökumppanit
Mieli ry - haavoittuvassa tilanteessa olevien tavoittaminen
Vantaan kaupunki -asumisneuvonta
Tukikohta ry - erityisen haasteellisissa tilanteessa elävien tavoittaminen ja ohjaus palveluihin.
Helsingin vankila- asumisneuvonta
Kriminaalihuollon tukisäätiö - ”Naiset näkyviksi” -hanke
Myllypuron kirkko - Kodittomien Yön tapahtuma
Suomen Palveluohjausyhdistys SPO
Fin-Fami Uusimaa ry
Helsingin kaupunki: Hietaniemenkadun palvelukeskus, Lähityö
Kalliolan Setlementti ry:n neuvontapiste Ne-rå asumisneuvontaa ja tiedon jakoa
Koisonrannan vastaanottokeskus, Yhteisörinki, Vantaa, Kafnet, Vantaan A-kilta ry
Olarinluoman vastaanottokeskus, Espoon aikuis- ja nuorisotyö, Walkers, Sato: Kämppä ja duuni hanke: asumisneuvonta sekä tarvittaessa kevyt tuki asunnon saaneille.
Y-säätiö - asumispolkujen turvaaminen, verkostotyö sekä jatkuva yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Suomen vankilat (Helsinki, Suomenlinna, Vantaa)
Y-säätiö
Vahvasti tukien ry
Rikosseuraamuslaitos
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Stop huumeille ry
Laurea-ammattikorkeakoulu
Helsinki Missio/Aggredi
Vantaan kaupungin vapautuvien asuminen
Matalan kynnyksen verkostot:
Etsivän työn verkosto
Ehkäisevän päihdetyön verkosto
Kujato-verkosto
Paperittomat -verkosto
Reilu työ -verkosto
HAVE-verkosto
VETY-verkosto
Vapaa liikkuvuus -verkosto
Kokemustaustaisille henkilöille tarjotaan koulutusta ja mentorointia, ja heidän kanssaan toimiville viranomaisille tukea kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä. Toiminnan avulla parannetaan palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jotta palvelut vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita.
3.1.Toiminnan tavoitteet vuonna 2022
Vva ry:n kokemusasiantuntijat toimivat siltana palveluita käyttävien ja ammattilaisten välillä mahdollistaen molempien osapuolten vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vva ry:n kokemusasiantuntijat tarjoavat tähän koulutuksia ja konsultointipalveluita. Niitä suunnataan niin kokemusasiantuntijoiden suuntaan kuin asunnottomuuskentällä toimiville ammattilaisverkoston jäsenille.
Vaikuttamistyötä jatketaan uuden asunnottomuusohjelma ohjaus-, seuranta- ja koordinaatioryhmässä. Verkostokehittäjät-hankkeen kanssa jatketaan yhteistyötä suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutuspäiviä ja seminaareja sekä osallistutaan käynnissä oleviin
Jotta tavoitetaan mahdollisimman laaja joukko asunnottomuustoimijoita ja asiasta kiinnostuneita, julkaistaan säännöllisesti some-kanavissa ajankohtaisia kuulumisia, kirjoitetaan yhdistyksen julkaisemaan Asukki-lehteen ja julkaistaan internetsivuilla käytännönläheisiä artikkeleita ja pohdintoja kokemusasiantuntijuuteen liittyen.
Kokemustaustaisilla henkilöillä on valmiudet toimia vertaisohjaajina ja kokemusasiantuntijoina paikkakunnallaan.
Alatavoitteet:
Asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden verkostot toimivat kumppanuuskunnissa Vertaisohjaaja- ja kokemusasiantuntijatehtävissä on asunnottomuutta kokeneita
Asumisyksiköissä, päiväkeskuksissa ja muissa matalan kynnyksen periaatteella toimivissa toimipisteissä tavoitetaan asunnottomuutta kokevia ja asunnottomuutta kokeneita, joita motivoidaan kokemusasiantuntija- ja vertaisohjaajan tehtäviin.
Toiminnan avulla tavoitetaan myös kokemustaustaisia, jotka toimivat kokemusasiantuntijana tai vertaisohjaajana palkkaperusteisessa työsuhteessa. Kokeman toiminta suunnataan moninaisesti eri taustaisille kohderyhmille (nuoret, vapautuvat vangit, naiset, asunnottomat).
Kumppanuuksia luodaan uusille paikkakunnille ja uusien toimijoiden kanssa. Yksilötasolla mentoroidaan työsuhteessa olevia kokemustaustaisia. Vva ry:n Vartiosaaressa ja eri toimijoiden paikoissa järjestetään teemallisia kokoontumisia ja koulutuksia, joihin kutsutaan asukkaita ja asiakkaita työntekijöineen. Vuoden aikana järjestetään kuusi leiriä. Yhdistyksen tiloissa järjestetään viikoittain keskustelevia ja toiminnallisia osioita sisältäviä ryhmiä kokemustaustaisille. Sanataiteen keinoin edistetään Humakin hankkeen kanssa syrjäytymisvaarassa olevien miesten asemaa työmarkkinoilla ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Etelä-Suomen vankiloissa järjestetään (6/kk) keskusteluryhmä, jossa motivoidaan mentorin oman työhistorian kautta koulutukseen ja muutokseen. Kokema osallistuu Keijokoulutuksen opiskelijavalintoihin, valittujen opiskelijoiden kouluttamiseen ja mentoroimiseen, tukee valmistuneiden rekrytointiprosessia sekä konsultoi vastuukouluttajia.
Kuukausittain järjestetään Stop Huumeille ry:n kanssa verkkoalustalla koulutuksellinen etätyönohjaus työsuhteessa oleville kokemustaustaisille työntekijöille. Vanhoihin kokemusasiantuntijaverkostoihin ylläpidetään suhteita ja varmistetaan, että työ etenee. Kohtaamisten avulla varmistetaan ryhmien keskinäinen vertaistuki, vahvistetaan kiinnostusta ja valmiuksia toimia kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana
Asunnottomuuden sekä asunnottomuutta kokeneiden näkökulma ja ääni kuuluvat yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa painottuen suurimpiin asunnottomuuskuntiin
Toiminnan avulla tavoitetaan poliittisia päättäjiä, työryhmissä ja verkostoissa olevia sotealan työntekijöitä ja viranomaisia sekä kansainvälisiä toimijoita.
Kokema-tiimi tekee suoraa vaikuttamistyötä poliittisiin päätöksentekijöihin ja heidän kanssaan käydään avointa vuoropuhelua. Kokema osallistuu Sitran ja 3kverkoston keskustelutilaisuuksiin. Kokeman työntekijä sijaistaa toiminnanjohtajan estyessä ministeriön asettamassa yhteistyöohjelmassa asunnottomuuden puolittamiseksi.
Kokema kuuluu KoKoA ry:n organisoimaan kansalliseen kokemusasiantuntijatyöryhmään, joka kehittää valtakunnallisesti kokemusasiantuntijuutta. Työ- ja ohjausryhmäjäsenyyden lisäksi järjestetään yhteistyössä webinaareja ja työpajoja.
Rikosseuraamuslaitoksen kanssa yhteistyötä tehdään monella eri tasolla, mm. palveluiden suunnittelu, verkostotyö, koulutukset ja vankilassa pidettävät keskusteluryhmät.
Kokema kehittää Helsingin kaupungin Työkykyisempi Stadi -hankkeessa osa- ja täsmätyökykyisten työllistymiseen tähtääviä polkuja ja tukitoimenpiteitä. Yhdistyksen ja Ysäätiön kautta ohjautuu kansainvälisiä vieraita, jotka haluavat kuulla kokemusasiantuntijoilta mm. asunto ensin -periaatteesta ja osallisuudesta sekä siitä miten oma kokemus auttaa asunnottomuustyössä. Kokeman työntekijä toimii HOPEn (eurooppalainen asunnottomien edunvalvontaverkosto) hallituksen jäsenenä. FEANTSAn seminaareissa esitellään Kokeman työmalleja.
Kokemusasiantuntijat antavat medialle haastatteluja ja luennoivat verkon kautta sekä kasvokkain toteutettavissa tilaisuuksissa (mm. asunnottomuuteen liittyvistä syistä, palvelujärjestelmän epäkohdista, hyvistä käytännöistä, kokemusasiantuntijana toimimisesta)
Kumppanuuskunnissa ja yhteistyötahojen toiminnassa on hyödynnetty asunnottomuutta kokeneiden asiantuntijuus
Alatavoite:
Ammattilaisten ja asunnottomuutta kokeneiden yhteistyölle on määritelty selkeät rakenteet
Kohderyhmänä ovat valtakunnallisesti asunnottomien palveluita suunnittelevat ja kehittävät verkostot, työryhmät, viranomaiset, sote-alan ammattilaiset ja asunnottomuustoimijat ja median edustajat sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.
Kokeman konsultoinnin ja koulutusten avulla tuetaan asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista. Kuntiin/maakuntiin viedään konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten kokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan hyödyntää ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla.
Valtakunnallisella tasolla jatketaan erilaisille kohderyhmille kokemusosaamisen ja vertaistukitoiminnan kehittämistä esim. kuukausittain koulutuksia asumisyhteisöissä. Kokema tuo ajankohtaisen tiedon ruohonjuuritasolta ja vahvistaa kokemustaustaisten kuulemista palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä mm. Naistyön- ja VATverkostossa sekä Wertsi ry:n ja Kris Satakunnan hallituksessa sekä Supernovat- ja Koti kaikille -hankkeen ohjausryhmässä. Kokema koordinoi Pasilan ja Kurvin järjestöjen yhteistyöverkostoa.
Kokematiimi osallistuu alaikäisten kanssa tehtävään ennalta estävään toimintaan oppilaitoksissa, nuorisopalveluissa ja muiden toimijoiden yhteistapahtumissa.
Kokemusasiantuntijat kouluttavat ja konsultoivat nykyisiä ja tulevia sote-alan ammattilaisia ja viranomaisia kunnissa ja järjestöissä.
Kokema on osa Verkostokehittäjien asiantuntijatiimiä, joka suunnittelee asunnottomuustoimijoille koulutuksia valtakunnallisesti. Naiserityisyyteen painottuvan kokemusasiantuntijuuden näkyväksi tekemistä vahvistetaan koulutusten avulla. Kokema on mukana järjestämässä eri tapahtumia.
Kokeman viestinnässä on tuotu näkyväksi kokemusasiantuntijuuden kokemuksia ja hyötyjä.
Viestintä tukee kokemusasiantuntijatoimintaa ja sille asetettuja tavoitteita Vva ry:n viestintäkanavien ja -keinojen avulla.
Kokeman strategia painottaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä palveluiden kehittämisessä sekä kokemukseen pohjautuvan äänen esille tuomista.
Ammattilaisia ja palveluiden käyttäjiä informoidaan Kokeman toiminnasta. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden tuomasta lisäarvosta kerrotaan ja koulutetaan viestinnän keinoin sekä tarjotaan käytäntöön soveltuvia malleja hyödyntämiseen.
Asunnottomuustoimijoita tavoitetaan mm. tapahtumissa, yleisötilaisuuksissa, oppilaitoksissa, vankiloissa ja muissa kohderyhmän instituutioissa. Kokema-tiimi viestii vaikuttamistyöstä, jota tehdään osallistumalla poliittisiin päätöksentekoprosesseihin ja olemalla mukana asunnottomien palveluita suunnittelevissa ja kehittävissä työryhmissä ja verkostoissa.
Viestinnän keinoin viedään hyviä käytäntöjä osallisuuteen, kokemusasiantuntijuuteen ja vertaisuuteen liittyen kansainväliselle ja kansalliselle tasolle. Yleisöä, ammattilaisia, alalle opiskelevia ja kokemustaustaisia tavoitetaan Podcastien, Instagram-lähetysten, television ja aihetta käsittelevien lehtiartikkeleiden avulla.
4. MUUT YHTEISTYÖHANKKEET
4.1 Supernovat-hanke
Naistenkartano ja Vailla vakinaista asuntoa ry saivat STEA-rahoituksen kolmevuotiselle Supernovat-hankkeelle (2021-2023). Toiminnassa tuetaan päihdekulttuurissa, asunnottomana ja vankilassa elävien naisten hyvinvointia vertaistuen avulla sekä kouluttamalla ja tiedottamalla ammattilaisia.
Hankkeeseen on palkattuna projektipäällikkö ja kaksi kokemusasiantuntija-ryhmänohjaaja työparia. Kokemusasiantuntijat ovat solmineet työsuhteen Vva ry:n kanssa. Projektipäällikön työsuhde on solmittu 50 % Naistenkartanon ja 50% Vva ry:n kanssa esihenkilötyön täysimääräisen toteuttamisen varmistamiseksi.
4.2 ASVA-Vapaaehtoistyöllä asunnottomuutta vastaan
Vva ry on hakenut A- Klinikkasäätiön kanssa yhteistyössä Stealta hanketta vapaaehtoistyön kehittämiseen vuosille 2022-2024.
Vapaaehtoistoiminnan rakenteiden luominen heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kävijöiden tilanteen parantamiseksi.
Hankkeen tarkoituksena on luoda rakenne heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten kanssa tehtävälle vapaaehtoistoiminnalle ja madaltaa kynnystä toimia vapaaehtoisena asunnottomuuskentällä, lieventää ennakkoasenteita asunnottomuutta kokevia kohtaan ja tuottaa aiheesta koulutusmateriaalia järjestökentän käyttöön. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa ihmisille käytännönläheisen tavan osallistua asunnottomuuden poistamiseen ja sitä kautta asunnottomuutta kokevien ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Hanke toteutetaan, jos Vva ry saa siihen rahoituksen.
4.3. Verkostokehittäjät
Y-säätiö on saanut kohdennetun rahoituksen Stealta Verkostokehittäjät -toiminnalle. Toiminnan tarkoituksena on Asunto ensin-periaatteen mukaisen työn, työorientaation, ja menetelmien juurruttaminen asunnottomuustyöhön koulutuspäivien, kehittämispilottien, valmennuksien, ja viestinnän avulla. Valtakunnallisen vakiintuneen verkostotyön ja yhteiskehittämisen jatkaminen yhdessä asunnottomien, asukkaiden ja henkilöstön kanssa kumppanuuksien asiantuntemusta hyödyntäen. Verkostokehittäjät tekee myös kansainvälistä yhteistyötä.
4.4. Kämppä & Duuni
Vva ry on mukana Sato Oy: n ja Kuntoutussäätiön kanssa yhteistyössä Kämppä ja Duuni hankkeessa, jossa erikseen valituille henkilöille annetaan asunto ja autetaan työn haussa.
4. 5 . ERASMUS+ 21 projekti "PERSON FIRST" Emergency services& rehabilitation support promoting accessibility- improving e-quality - reinforcing net-working 2021 - 2024
Huolimatta siitä, että asunnottomien palveluita on Euroopassa enemmän saatavilla, yhä useampi asunnoton kieltäytyy niitä käyttämästä eikä koe saavansa niistä tarvitsemaansa apua. Monet mielenterveyden ongelmista kärsivät pysyvät mieluummin kadulla kuin menevät tarjottuihin palveluihin. Hankkeessa paneudutaan kysymyksiin ovatko interventiot oikea-aikaisia, kohdataanko niissä todellisia tarpeita ja kohdellaanko ihmisiä kunnioittavasti.
4.6. Yksi
meistä - hanke
Y-Säätiö on saanut rahoituksen STEA:lta Yksi meistä -hankkeelle 2020-2022, jossa päätavoitteena on vuokra-asunnoissa asuvien yksinäisyyden vähentäminen. Vva ry toimii hankekumppanina paikallisen kehittämisverkoston jäsenenä
Kehittämisverkostossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yksinäisyyttä kokevia löydetään ja miten heitä saadaan ohjattua osallistavan toiminnan pariin. Hankekumppanina Vva ry mahdollistaa yksinäisyyttä kokevien osallistumisen toimipaikkansa yhteisölliseen ja osallistavaan toimintaan.
5. Vapaaehtois- ja jäsentoiminta
Järjestön toiminta pidetään mahdollisimman avoimena jäsenille, kävijöille, vapaaehtoisille ja toiminnasta kiinnostuneille. Järjestön ylläpitämissä toimipisteissä ja tapahtumissa voi toimia sovitusti vapaaehtoisena. Vapaaehtoisiin ja aktiivisiin kävijöihin pidetään yhteyttä järjestämällä muun muassa säännöllisiä tapaamisia, jolloin vapaaehtoiset pysyvät ajan tasalla järjestön toiminnasta ja tutustuvat toisiinsa.
Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolisia tehtäviä sekä pidemmäksi ajaksi sitoutumista vaativia vapaaehtoistöitä. Jäsenistölle ja vapaaehtoisille järjestetään 2-4 yhteistä tapahtumaa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia suorittaa erilaisia opintoihin liittyviä kursseja osallistumalla järjestön toimintaan, kuten AMK- vapaaehtoistyökurssia. Sosiaalista mediaa käytetään vapaaehtoisten rekrytoinnissa sekä vapaaehtoisten ja tehtävien koordinoinnissa. Samalla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä tehdään järjestön toimintaa näkyväksi.
Asunnottomuutta kokeneet ovat osallistuneet järjestön toimintaan koko ajan yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa. Vva ry:ssä asunnoton nähdään ensisijaisesti aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä eikä vain auttamistyön kohteena. Vva: lla ei käytetä asiakassanaa, vaan puhutaan jäsenistä tai kävijöistä.
Asunnottomuutta kokeneita voidaan palkata järjestöön töihin tai työharjoitteluun.
Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömissä toimintakeskuksissa vapaaehtoistyötä tehdään yhteisöllisessä kontekstissa, ja monet järjestön kävijöistä ovat löytäneet paikasta itselleen vapaaehtoistyön toiminta-areenan.
5.1. Jäsentoiminta
Asunnottomat ovat vapautettuja ensimmäisen vuoden jäsenmaksusta. Monia jäseniä ei tavoiteta uudelleen osoitteettomuuden vuoksi.
Jäsenistö koostuu pääosin asunnottomista tai asunnottomuutta kokeneista järjestön toimintaan osallistuvista henkilöistä sekä yhteistyökumppaneista ja muista toimintaa tukevista henkilöistä. Yhdistyksen virallinen jäsenmäärä on pieni, koska kaikkia jäseniä ei tavoiteta perinteisten kanavien kautta.
Asunnottomuus ilmiönä moninaistuu, jolloin järjestön olisi tavoitettava myös uudet asunnottomat tai asunnottomuusuhanalaisten ryhmät, uudet halukkaat tukijäsenet ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet henkilöt.
Jäsenrekisteri uusitaan ja jäsenistöltä kerätään sähköpostiosoitteet. Jäsenille lähetetään jäsenkirje kahdesti vuodessa sekä vuosikertomus ja tapahtumista tiedotetaan verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kautta. Monet jäsenet saavat tietoa tapahtumista yhdistyksen matalan kynnyksen toimintojen kautta. Jäsenille postitetaan tai toimitetaan Asukki-lehti. Jäsenet voivat yöpyä nimelliseen hintaan Vartiosaaren toimintakeskuksessa.
Asunnottomuutta kokeneita voidaan valita yhdistyksen hallituksen jäseniksi, mikäli henkilöillä itsellään löytyy kiinnostus ja valmius tehtävää kohtaan. Tilaisuuksiin osallistuminen toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella, ja jäsenistön mielipidettä kuullaan myös epävirallisissa yhteyksissä, jotta mahdollisimman moni saa äänensä kuuluviin.
Jäsenet voivat osallistua järjestön päätöksentekoon sääntömääräisissä vuosikokouksissa, jotka pidetään keväällä ja syksyllä. Jäsenkokousten yhteyteen järjestetään jokin tapahtuma, joka houkuttelee jäsenistöä paikalle. Säännöt päivitetään.
Järjestö tarjoaa myös muita erilaisia osallistumismahdollisuuksia, sekä toiminta-areenan taiteilijoille ja muille sidosryhmille puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Monet haluavat osallistua lahjoittamalla vaatteita tai rahaa.
6. Tapahtumat
6.1 Asunnottomien yö 17.10
Asunnottomien yö on vuoden päätapahtuma, jota Vva ry on mukana järjestämässä
Helsingissä yhteistyössä Asunnottomien yön kansalaisliikkeen kanssa. Tapahtuma
järjestetään vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yön vuotuinen teema nousee ajankohtaisesta asunnottomuustilanteesta.
Asunnottomien Yö on kansalaisliike, joka kokoaa yhteen useita toimijoita yhteiskunnan eri
sektoreilta. Kansalaisliikkeen toimijat järjestävät Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomen. Vailla vakinaista asuntoa ry on yhtenä järjestävänä ja koordinoivana tahona mukana Helsingin tapahtumassa vuonna 2022
Vuonna 2022 tapahtuman suunnittelu aloitetaan jo alkuvuodesta järjestön sisällä. Järjestön sisältä kootaan tiimi suunnittelun tueksi, päävastuun tapahtuman toteutuksesta kantaa järjestösuunnittelija. Viestintäyhteistyötä voidaan tehdä muiden toimijoiden kanssa, mikäli Vva ry: n ajamat asiat huomioidaan tiedotusyhteistyössä.
6.2.
Muut tapahtumat
Muita tapahtumia järjestetään resurssien mukaan. Juhlapyhinä tai niiden yhteydessä järjestetään isompi tai juhlavampi tapahtuma.
7. Sidosryhmät ja valtakunnallinen yhteistyö
Vva ry:n pääyhteistyökumppanit vuonna 2022 ovat STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusosasto (rahoitus ja tulosten ja vaikutusten levittäminen), Helsingin kaupunki (asunnottomien palvelut), Vantaan kaupunki (asumisen tuki), Y-säätiö (yhteistyösopimus asumisen tuki välivuokratuissa asunnoissa, Verkostokehittäjät, yleishyödyllisen AYtoiminnan yhteistyö ja kansainvälinen työ) Kriminaalihuollon tukisäätiö (hankeyhteistyö)
Ympäristöministeriö (asunnottomuusohjelma), Feantsa, Hope, Soste ry, EAPN-fin sekä muut asunnottomuustoimijat kansallisesti ja Euroopassa. Yritysyhteistyötä tehdään mm. Skanskan, Mars Finlandin ja Sato Oy: n kanssa.
Vva ry toimii yhteistyössä myös Pro tukipisteen, Kasper ry: n, Peliklinikan, Positiiviset ry: n, Nuoriso-asuntoliiton, A-klinikkasäätiön, EHYT Ry:n, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Sosiaali- ja terveysministeriön, Vihreän keitaan, Tukikohta ry:n, Lumme ry:n, KRIS Suomi ry:n, Suomen Mielenterveysseuran, Finfami Uusimaan sekä Emmauksen kanssa.
Matalan kynnyksen työssä toimitaan yhteistyössä laajan sosiaali- ja terveysjärjestöverkoston sekä viranomaisten kanssa pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa), mutta neuvontaa ja yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti.
Kokemusasiantuntija-hankkeiden yhteistyöverkostot on luotu Lahteen, Jyväskylään, Tampereelle sekä Kuopioon sekä uuden hankkeen myötä Aune- ohjelman kuntiin.
Vva ry on liittynyt myös verkostomuotoisesti työskentelevän foorumin, MARGIT-verkoston jäseneksi, joka mahdollistaa yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisryhmien parissa työskentelevien järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. Marginaalisuudella viitataan ihmisryhmiin, joiden käyttäytymiseen ja ongelmiin liittyy vahva negatiivinen leima. Stigman kanssa kamppailevien ihmisten on vaikea saada laaja-alaista tukea omien oikeuksien toteutumisessa ja palvelujen saamisen turvaamisessa.
7.2. Kansainvälinen yhteistyö
Kattojärjestö Feantsan vuotuiseen seminaariin sekä asunnottomien järjestö HoPen kokouksiin osallistuu vähintään yksi järjestön edustaja. Vva ry: n toiminnanjohtaja osallistuu Feantsan hallituksen kokouksiin joko etänä tai paikan päällä, riippuen koronapandemiatilanteesta. Vva ry toimii verkostoissa, joiden kautta tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja vastaanotetaan myös kansainvälisisä vieraita.
Henkilökunnan jäsenet voivat tehdä opintomatkoja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin ulkomaisiin kohteisiin, mikäli taloudellinen tai muu terveystilanne sen sallii. Järjestön työntekijät, luottamusjohto ja vapaaehtoiset voivat osallistua matkoille. Matkat toteutetaan aina edullisimman vaihtoehdon mukaan, siten että mahdollisimman moni eri henkilö voi vuorollaan osallistua. Yhteistyötä tehdään myös Pietarissa toimivan asunnottomien järjestön Nochlezhkan, Tanskassa toimivan Sandin sekä Barcelonassa toimivan Arrels Fundacion kanssa. Vva ry osallistuu SMES EUROPAN hallinnoimaan Erasmus+ hankkeeseen yhteistyökumppanina, jos hanke saa rahoituksen.
Vva ry voi hakeutua mukaan kumppaniksi myös muihin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin Erasmus tai muihin kansainvälisiin hankkeisiin.
8. Henkilöstö ja hallinto
8.1 Henkilökunta ja hallitus
Järjestön toiminnasta vastaa sääntöjen mukaisesti vähintään kuusijäseninen hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallituksen vastuu on kasvaneen henkilöstömäärän ja budjetin vuoksi suuri ja hallituksen jäseniltä edellytetään kykyä ymmärtää talouteen sekä raportointiin liittyviä asioita. Taloushallinto ostetaan taloussihteerin töitä lukuun ottamatta ulkopuoliselta palveluntuottajalta.
Palkatun henkilöstön määrä on tällä hetkellä n. 30, joista suurin osa toimii matalan kynnyksen välittömässä auttamistyössä sekä asumisyksiköissä. Henkilöstön rekrytoinnissa painotetaan kykyä osallistua järjestön strategian mukaiseen työhön.
Henkilökunta kokoontuu neljännesvuosittain toimipisteittäin palaveriin arvioimaan toimintaa sekä kaksi kertaa vuodessa kehittämispäiville. Koko toiminnan arviointi tehdään edellisen vuoden päätyttyä vuoden 2022 alussa. Työvaliokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa.
Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan työnohjauksen ja työterveyshuollon kautta sekä kiinnittämällä huomiota työolosuhteisiin ja työilmapiiriin. Henkilöstö voi tilata ennalta sovitun määrän kulttuuri- ja liikunta- tai työmatkaseteleitä sekä hierontaa mikäli taloustilanne sallii. Seteleistä peritään omavastuuosuus. Työnantaja järjestää kaksi työhyvinvointipäivää vuoden aikana.
Vertaisryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja vetovastuuta voidaan jakaa muidenkin järjestöjen kesken. Ryhmä pohtii mm. vertaistyöntekijöiden jaksamista, koulutustarpeita sekä kutsuu tarvittaessa järjestön johtoa paikalle.
8.2 Talous
Järjestö hakee rahoitusta vuodelle 2022 STEA: lta, säätiöiltä, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta. Vva ry on yleishyödyllinen toimija, joka voi toimintansa tukemiseksi kerätä varoja.
Raha-automaattiyhdistys mahdollisti rahoituksellaan Vva ry:n toimintaa useita vuosia, ja nyt avustusten myöntäminen on siirtynyt STEALLE. Vva on tehnyt Stean pyytämän talouden sopeuttamissuunnitelman vuodelle 2022, jota se noudattaa. Vva ry kannattaa Sosten ehdotusta avustusrahoituksen siirtämiseksi toisen ministeriön alaisuuteen, jolloin järjestöjen oma autonomia vahvistuu. Oman varainhankinnan avulla voidaan varmistaa, että yhä useammalle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen; omaan kotiin.
Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa ulkopuolista tilitoimistoa sekä virallista tilintarkastajaa. Järjestöllä on taloussihteeri- ja hallintosihteeri. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain ja tarvittaessa kuukausittain Vva ry:n talouden toteutumista. Järjestöllä on talous-, johto- ja hankintasäännöt, joilla on vahvistettu euromääräiset rahat hankinnoille.
Hallituksen jäsenille voidaan maksaa työskentelystä pieni kokouspalkkio. Vapaaehtoisille voidaan maksaa toimintarahaa verotuksessa ja avustuslainsäädännössä määritellyin ehdoin. Henkilökunta voi osallistua toimipisteittäin ryhmätyönohjaukseen.
8.3.Varainhankinta
Järjestön tekee varainhankintaa ja tarjoaa yrityksille vaihtoehtoja tukea mm. järjestön matalan kynnyksen toimintaa. Varainhankintaa tehostaa mm. sosiaalisen median kautta järjestötoiminnan näkyväksi tuova viestintä ja kampanjointi Yhdistys voi myös tarjota mainostilaa järjestöä tukeville yrityksille ja tahoille.
Vuonna 2022 toteutetaan Sumppitempaus joka laajennetaan isoihin ketjuihin ja kaupunkeihin sekä mahdollisesti muita tempauksia, tapahtumia ja kampanjoita.
Osa tiedottajan työpanoksesta kohdennetaan varainhankinnan toteuttamiseen.
Järjestöllä on voimassa toistaiseksi oleva valtakunnallinen poliisihallituksen myöntämä keräyslupa nro R A/2021/964 joka on voimassa koko Suomessa Ahvenenmaata lukuun ottamatta.
Lahjoitustili: FI95 8000 1770 5353 01
Kerätyt varat käytetään asunnottomien parissa tehtävään matalan kynnyksen auttamis- ja kohtaamistyöhön, jonka tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat ihmiset pääsevät tarvitsemiensa palveluiden ja asumisen piiriin ja saavat vaikuttaa saamiensa palveluiden laatuun. Varoja voidaan käyttää seuraaviin tarkoituksiin:
Yökiitäjän sekä liikkuvan tuen ja palveluohjauksen kuluihin sekä autojen huolto-, korjausja käyttökuluihin - matalan kynnyksen päihteettömien virkistyspaikkojen kuluihin, Yökeskus
Kalkkersin sekä Vertais- ja vapaaehtoisten päiväkeskus Vepan toiminnan kuluihin sekä niiden kävijöiden ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen
Asunnottomuuden vastaisen viestintä-, vaikuttamis- ja edunvalvontatyön kuluihin, kampanjoiden ja tapahtumien järjestämiseen sekä lehtien, julkaisujen ja oppaiden tuottamiseen ja jakeluun Lisäksi varoja käytetään vapaaehtoistoimintojen järjestämiseen sekä asunnottomien akuuttiin avustamiseen perustarpeissa (suoja, ruoka, vaatteet, puhtaus, ensiapu ja turvallisuus) riippuen kunkin autettavan henkilökohtaisesta tarpeesta.
8.4. Toiminnan arviointi ja raportointi
Asunnottomuus on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Toimijoita ja hankkeita on paljon, ja järjestö on haluttu yhteistyökumppani. Järjestön edustus on monen hankkeen ohjausryhmässä. Vva ry on tällä hetkellä mukana useassa yhteistyöhankkeessa, joista yksi on kansainvälinen ja uusia hankkeita on käynnistymässä.
Vva ry:n oma toiminta on laajentunut, ja järjestö joutuu vastaamaan kentältä nopeastikin nouseviin tarpeisiin, kuten piiloasunnottomuuteen ja tilastoissa korostuvien ryhmien, kuten nuorten, maahanmuuttotaustaisten ja talousahdingossa olevien auttamiseen. Tämä kaikki koordinoidaan pienillä resursseilla. Nykyiset resurssit riittävät osallistumiseen ja hyvään tiedonkeruuseen, mutta tiedon analysointiin ja sen laadukkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan lisäresursointia. Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta ensiarvoisia.
Vva ry on hakenut rahoitusta STEALTA yhteisen kehittämispäällikön palkkaamiseen yhdessä Irti huumeista ry: n kanssa.
Arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana työnä arviointisuunnitelman mukaisesti käyttäen ARTSI-hankkeessa kehitettyjä malleja. STEA:n tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvityksen tekemiseen voidaan ostaa ulkopuolista apua. Raportointia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Yhdistyksen työntekijät voivat osallistua rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamiin arviointikoulutuksiin. Projektien ja toimintojen arvioinnissa voidaan käyttää yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten opinnäytetöitä. Vva ry:ssä työharjoitteluaan suorittavat opiskelijat peilaavat työn sisältöjä. Vva ry:n henkilökunta voi osallistua koulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Työtä kehitetään jatkuvasti koulutuksen, työnohjauksen, kehittämispäivien ja arviointisuunnitelman sekä osavuosiarvioinnin avulla.
9. ASUMISPALVELUT
Vailla vakinaista asuntoa ry ylläpitää tarkoituksensa toteuttamiseksi asumistoimintaa. Järjestöllä on v. 2024 loppuun asti voimassa ostopalvelusopimus Helsingin kaupungin kanssa. Vva ry on osallistunut uuteen kilpailutukseen, jossa ao. palvelut tuotetaan vuosina 2022-2024.
Vva ry tuottaa asumispalvelut yhteen asumisyksikköön, jossa on yhteensä 28 asuntoa. Asumisyksikkö toimii asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Asukkaat valitaan asumaan
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kautta. Järjestö vuokraa tilat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöltä, ja toimii asukkaiden vuokranantajana. Sällikodin
Vva ry on osallistunut ryhmämuotoisen tilapäisen asumisen kilpailutukseen ja se on valittu palveluntuottajaksi 50 paikkaiseen yksikköön. Vva ry etsii sopivaa tilaa yksikölle ja palvelu aloitetaan, kun sopiva tila löytyy. Vva ry ei kannata tilapäistä asumista ratkaisuna, mutta tulee tekemään strategiansa mukaista työtä yksikössä asukkaiden asuttamiseksi eteenpäin omaan kotiin. Asunnottomien palveluiden tuottajat jatkavat yhteistä vaikuttamisja kehittämistyötä.
Asumisyksiköiden henkilökunta osallistuu säännöllisesti työnohjaukseen ja työ hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja sitä kehitetään työssä viihtyvyyden parantamiseksi. Asukkaat voivat osallistua mm. uusien työntekijöiden haastattelutilaisuuksiin.
9.1 Sällikoti
”Asumisyhteisön tuettu asunto on koti”
Sällikoti on 28-paikkainen pitkäaikaisasunnottomille helsinkiläisille tuettua asumista tarjoava asumisyksikkö Asumisyksikkö toimii Asunto ensin -periaatteella. Sällikoti kuuluu osana Alppikadun Diakonissalaitoksen korttelin turvallisuus ja ympäristötyön infrastruktuuria. Helsingin Diakonissalaitos on ilmoittanut ottavansa Sällikodin tilat omaan käyttöönsä v. 2023 loppuun mennessä ja Vva ry etsii aktiivisesti uutta tilaa Sällikodin käyttöön.
9.1.1. Asumisyksikössä tuotetun palvelun erityispiirteet
Sällikoti on perustettu 2007 viisivuotisena RAY: n rahoittamana pilottihankkeena, jonka tarkoituksena oli kehittää asumispalvelu pitkään asunnottomana (+10v) olleille, keskiikäisille (+40v) miehille, joiden pääpäihde oli alkoholi. Kohderyhmä muodostui valtaosin pitkäaikaisasunnottomista, ja senhetkisessä palvelujärjestelmässä ei ollut soveltuvia tuetun asumisen muotoja heidän pitkäaikaiseen asuttamiseensa.
Sällikodin asukkaat ovat lähes kaikki pitkään asunnottomina olleita, iäkkäitä miehiä Asukkaiden keski-ikä on yli 60 vuotta ja valtaosalla heistä on kymmeniä vuosia kestänyt päihdeongelma. Koska Sällikoti aloitti hankkeena ja toimi kaikkien asunto ensin -mallisten yksikköjen pilottina asukkaiden profiili on hyvin homogeeninen. Asukkailla on pitkän asunnottomuustaustan vuoksi pitkäaikaisia, usein kroonistuneita, ongelmia ja sairauksia. Uuden asukkaan toimintakyky on usein Sällikotiin muuttaessa pysyvästi alentunut somaattisten sairauksien, vammojen ja neurologisten vaurioiden sekä päihteiden käytön seurauksena.
9.1.2. Palvelun tavoitteet
Jokainen asukas kohdataan yksilönä, jonka palvelu räätälöidään hänelle sopivaksi. Asukkaat ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia, ja kuuluvat ryhmään, joka usein sivuutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tästä syystä asumisen alussa on tärkeää tehdä
perusteellinen kartoitus asukkaiden toimintakyvystä ja mahdollisista sairauksista, ja saattaa heidät sellaisten palveluiden piiriin, joita he tarvitsevat, ja joihin heillä on oikeus. Tärkeää on, että tämä tehdään yhdessä asukkaan kanssa, siten että asukkaan itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaan kotiin kunnioitetaan.
Sällikodin palvelun ensisijainen tavoite on tarjota asukkaalle koti, ja riittävä tuki asumiseen. Kuntoutumistavoitteet määritellään yhdessä asukkaan kanssa, iäkkäitä asukkaita ei ”pakkokuntouteta”, vaan keskitytään toimintakykyä ylläpitäviin toimiin, jos asukas niin haluaa. Asukkaita ohjataan päihdehuollon palveluihin, jotta toimintakyky säilyy, ja päihteidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia saadaan vähennettyä. Jos asukkaan tavoitteena on kuntoutua päihdeongelmasta, häntä tuetaan siinä. Yksikössä on käytössä sairaanhoitajan palvelut. Henkilökohtaiseen hygieniaan ja kodinhoitoon kiinnitetään erityistä huomiota, koska asukkaiden iän takia moni tarvitsee erityistä tukea näissä asioissa.
Asumisyksikössä on tärkeää välttää laitosmaista ympäristöä, jossa ”hoidon” sisältö määritellään yksikön tavoitteiden mukaan. Tuki räätälöidään aidosti asukkaan oman tahdon mukaisesti, jos asukkaalla on tavoitteena siirtyä itsenäisempään asumiseen, laaditaan suunnitelma, jossa kartoitetaan ne asumisen osa-alueet, joita kehittämällä tämä on mahdollista. Jos asukas haluaa vain turvallisen kodin loppuelämänsä ajaksi, ja riittävän tuen, jotta kykenee säilyttämään asuntonsa, on tämä mahdollisuus heille suotava; Sällikodin asukaskunnan iän huomioon ottaen.
9.1.3. Toiminnallisuus ja yhteisöllisyys asumisyhteisössä
Lähes kaikki yksikön asukkaat ovat vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ja monella on paljon toimintakykyä alentavia sairauksia tai vammoja. Siitä huolimatta monet asukkaat kaipaavat omiin kykyihinsä soveltuvaa toimintaa. Koska suurimmalla osalla asukkaista päihteidenkäyttö on hyvin runsasta, on toiminnan oltava hyvin matalalla kynnyksellä järjestettävää, pieni päihtymys on sallittava, ja osallistuminen pitää olla mahdollista ilman suuria valmisteluja, silloin kun ihmisen toimintakyky on parhaimmillaan. Yksikössä voidaan teettää halukkaille pieniä siivous-ja pihanhoitotöitä työtoimintana, ja yhdistyksen tapahtumat ja järjestötoiminta tarjoavat halukkaille mahdollisuuden osallistumiseen. Työvalmentajan palvelut ovat saatavilla myös Sällikodissa.
Yksikössä pidetään viikoittain asukaskokous ja ruokailu, tieto- ja bingokilpailu sekä yhteinen kahvitilaisuus. Sällikotiin otetaan vastaan lahjoitusruokia, joita jaetaan asukkaille, ja joista on mahdollista valmistaa yhteisiä aterioita. Yksikön jokaisessa kerroksessa on yhteistila, rentoutumistila ja keittiö.
Kesällä grillataan pihalla, ja tehdään retkiä. Retkiä varten asukkaiden käytössä on yhdistyksen kesähuvila Vartiosaaressa, jossa yksikön asukkaat voivat myös viettää pidempiä virkistysjaksoja ilman tavallista yöpymismaksua. Huvilalla on käytössään useita veneitä ja kalastusvälineet, ja tietysti sauna. Huvilalla on myös mahdollisuus yöpyä jurtassa. Asukkaat ovat käyneet retkillä myös mm. Lapissa ja vuokranneet mökkejä myös muualta Suomesta.
Yksikön työskentelytavassa painottuu välitön yhdessäolo ja epämuodollinen kommunikaatio, henkilökunta on kokenutta ja tuttua. Kaikessa toiminnassa painotetaan
kodinomaisuutta, ja vältetään laitosmaisia piirteitä. Sällikodista ei pääosin muuteta enää omaan itsenäisempään asuntoon, mutta sellaisia asukkaita ketkä haluavat ja joilla on resursseja, tuetaan muuttamaan omaan asuntoon.
9.2. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAISTEN RYHMÄMUOTOINEN TILAPÄINEN ASUMINEN
”OIKEUS OMAAN KOTIIN”
Vva ry vuokraa vähintään 50 asiakaspaikkaa käsittävän kiinteistön pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa) hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Kiinteistön tarkka sijainti ei ole vielä tiedossa
Tilapäismajoituksen yksikössä työskentelee ammattitaitoinen kokenut henkilökunta, joilla on kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamisesta.
Työntekijät omaavat kokemusta haittoja vähentävästä hoitotyöstä, päihdetyöstä, korvaushoidosta, psykiatrian hoitotyöstä sekä asumisyksikössä tehtävästä työstä. Tilapaismajoituksessa työskentelee asumisohjaaja, jonka vastuulla on erityisesti työtoiminnan ja vapaa-ajan ohjaus sekä kokemusasiantuntijoita sekä vertaisia. Henkilökunnalla on valmiudet erilaisten asukkaiden kohtaamiseen, heidän erityistarpeensa huomioiden.
Asuminen Vva ry:n järjestämässä tilapäisyksikössä tähtää alusta alkaen pysyvän asumisen järjestämiseen.
Asukas saa ohjausta ja tukea/neuvontaa sosiaaliseen tilanteeseen, asukasta tuetaan arjen asumisen taidoissa. Työntekijät ohjaavat asukkaita myös tarvittaessa asianmukaisiin ja oikea-aikaisiin hoitokontakteihin yksilöllisen tarpeen mukaan. Työryhmä tuntee Helsingin sidosryhmät, terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä ja aktiivista.
Tilapäismajoituksen yksikössä asukasta kannustetaan ja motivoidaan osallistumaan asumisyksikössä järjestettävään toimintaan sekä yksikön ulkopuoliseen toimintaan.
Tilapäismajoituksen yksikössä asukkaan on mahdollista osallistua viikottain järjestettävään ryhmätoimintaan, työtoimintaan sekä virkistystoimintaan. Osa yhteistilojen siivouksesta voidaan toteuttaa ahkeruusrahalla tai muun työvoimapoliittisen tuen kautta, jos yksikön asukkaista löytyy halukkaita. Yhteisöllisyyden edistäminen on keskeinen työskentelytapa asumisyksikössä. Vva ry:n muut järjestölähtöiset toiminnat ovat tilapäisyksikön työn tukena; Vartiosaaren toimintakeskus, erilaiset ryhmä- ja vapaa-ajan toiminnat sekä asunnottomien neuvonnan palvelut.
Asumisyksikössä aktiivinen ympäristötyö on olennainen osa asumisyksikön arkea, jotta ympäristö pysyy rauhallisena ja on kaikille turvallinen. Henkilökunta puuttuu tarvittaessa asumisyksiköiden asukkaiden tai vierailijoiden aiheuttamiin häiriöihin ympäristössä.
Asumisen aikana asukasta tuetaan aktiivisella työotteella kohti itsenäistä asumista. Asumisen aikana pyritään löytämään keinoja asukkaan voimavarojen ja vahvuuksien löytymiselle. Asukasta tuetaan omaan talouteen liittyvien asioiden hoitamisessa ja niiden vastuuttamisessa. Asukkaan kanssa tehdään aktiivista työtä jatkoasumisen löytymiseksi ja
työskennellään asuttamisen esteiden poistamiseksi. Asukkaita kannustetaan kuntouttaviin työtoimintoihin, palkkatukitöihin, opintojen pariin, sekä luomaan ympärilleen häntä tukeva verkosto ja oikea-aikaiset palvelut.