2 minute read

MAAHANMUUTTOASIOIDEN ASIANTUNTIJA

MAAHANMUUTTOTYÖN ASIANTUNTIJA OHJAA OIKEAAN OSOITTEESEEN

Maahanmuuttotyötä kehittämällä yhdistys vastaa asunnottomien siirtolaisten tarpeisiin ja parantaa siten heidän asemaansa. Työn keskiössä ovat pahimmin yhteiskunnan ja avun ulkopuolelle jäävä ryhmä: oikeudettomassa asemassa olevat EU- ja kolmansien maiden kansalaiset. Työ on kävijäryhmän tarpeisiin tutustumista, tiedonhankintaa, sujuvaa yhteistyötä sekä järjestön sisällä että yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on myös herättää yhteiskunnallista keskustelua ja osallistua poliittisiin aloitteisiin, jotta kävijäryhmän oikeudet vahvistuisivat ja tilanteeseen löydettäisiin poliittisia ratkaisuja.

Advertisement

Heini Puurunen, maahanmuuttoasioiden asiantuntija.

173

Maahanmuuttotyön kävijöistä kokevat asunnottomuutta

Maahanmuuttotyön kävijöistä:

Opiskelijoita on 10 6

on eläkeläisiä

Toisen maan kansalaisia on

242

MAAHANMUUTTOASIOIDEN asiantuntija tavoitti edellisiä vuosia onnistuneemmin Vepan kävijöitä matalan kynnyksen kohtaamisten ja yhteistyön lisääntyessä – kiitos uusien toimitilojen ja -muotojen. Kävijöiden palveluihin pääsyn ja asumistilanteiden edistäminen vaati eniten tukea tarvitsevien kohdalla säännöllisiä tapaamisia lähes kerran viikossa. Työskentelyyn kuului mm. perusteellisten selvityksien laatimista Kelaan ja Maahanmuuttovirastolle sekä yhteydenotot kävijän lähtömaan viranomaisiin. Muutaman pitkäaikaisasunnottoman EU-kansalaisen tilanne nytkähti viimein eteenpäin, kun he pääsivät sosiaaliturvan piiriin ja pystyivät aloittamaan asunnon hakemisen.

Toinen kävijäryhmä, Suomessa pysyvämmällä statuksella oleskelleet ulkomaiden kansalaiset, hakivat palvelusta neuvoja ja tukea asunto-, oleskelu- ja muissa asiointikysymyksissä. He löysivät maahanmuuttoasiantuntijan pakeille puskaradion avulla, järjestön verkkosivuilta tai sosiaali- ja asunnonhakupalveluista. Alkuvuodesta asiantuntijalle tuli tavallista useampia avunpyyntöjä asunnottomilta tai häätöuhan alla olevilta lapsiperheiltä. Suurimpana kävijäryhmänä pysyi kuitenkin 30-62-vuotiaat asunnottomat miehet.

Vaikuttaminen Helsingin hätämajoituspalveluiden yhdenvertaiseen toteuttamiseen niin, että siihen ovat oikeutettuja myös EU-kansalaiset lähtömaasta riippumatta, on ollut vuosien ajan keskeinen osa maahanmuuttoasiantuntijan työtä. Hän kartoitti keväällä ja kesällä EU-maista tulleiden asunnottomaksi jääneiden kävijöiden kokemuksia pääsystä hätämajoitukseen ja nosti ongelmia esille eri vaikuttamisfoorumeilla. Myös Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikön paperittomien sosiaalityö keräsi keväällä tietoa EU-kansalaisista sosiaaliturvan ulkopuolella. Syksyllä asiantuntijaa konsultoitiin kaupungin valtuustoaloitetta varten, jossa vaadittiin EU-kansalaisten hätämajoituksen ympärivuotistamista ja ulottamista myös näihin väliinputoajaryhmiin, joihin monet Vepan ja Kalkkersin kävijät lukeutuvat. Asiantuntija osallistui FEANTSA:n järjestämään belgialaisen PRODEC- Homeless Intra-European Migrants -tutkimushankkeen konferenssiin. Tutkimuksesta ja virinneestä keskustelusta jäi käteen mm. eurooppalaisten asunnottomien palveluntuottajien kokemusten samankaltaisuus järjestön vastaavien kanssa. Kokemusten jakaminen rohkaisi pitämään asunnottomien EU-kansalaisten oikeuksia esillä jatkossakin niin paikallisesti kuin maanlaajuisesti.

Vva ry:n maahanmuuttotyö, Moniheli ry:n Katto-toiminta ja Sininauhasäätiön maahanmuuttajatyö käynnistivät huhtikuun alussa yhteisponnistuksena korona-ajan monikielisen asumisneuvon-

258

hlöä

108 396

hlöä krt

tachatin. Chatti oli toiminnassa kesäkuun loppuun. Sininauhasäätiö toteutti monikielisistä asumisneuvontapalveluista myös yhteisesitteen. Vaikka palvelun löysi lopulta vain muutama avuntarvitsija, sen ansiosta yhteistyö chattikumppanien välillä tiivistyi. Samalla kokoonpanolla perustettiin myös maahanmuuttajien asunnottomuuden ennaltaehkäisevän työn vaikuttamisryhmä, jota koordinoi Katto-toiminta.

Asiantuntija oli yhteydessä myös Yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja ilmoitti syrjivästä vuokrausilmoituksesta Oikotie. fi-palvelussa, mikä johti toimenpiteisiin: Oikotie muutti käytäntöjään YVV:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen ja lisäsi osuuden syrjinnästä palvelun käytön ehtoihin. Heinäkuussa järjestö julkaisi Helsingin Sanomien laajan reportaasin työhyväksikäytöstä yhteydessä kannanoton Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja asunnottomuus linkittyvät usein yhteen.