Vuonna 2021
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa asunnottomuus puolitetaan nykyisellä hallituskaudella ja lopetetaan seuraavalla. Vva ry on mukana tavoitteen toteuttamisessa eri tavoin.
Vaikka yhteismajoituksesta on Suomessa lähes luovuttu, kaikille ei vielä ole järjestynyt mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen. Euroopassa yhteismajoituksesta ei ole luovuttu.
Tavoitteena on kohtuuhintaisten asumisratkaisujen löytäminen kaikille tarvitseville kansalaisuuteen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen katsomatta sekä kansalaisten vakuuttaminen siitä, että kaikille tulee järjestyä mahdollisuus ihmisarvoiseen asumiseen.
Koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan myös vuonna 2021. Vva ry:n tavoite on taata järjestön palvelut kohderyhmälle mahdollisimman turvallisesti, viranomaisten suositusten ja rajoitusten mukaan, mutta siten että haitta kohderyhmälle on mahdollisimman vähäinen. Ajantasaista tilannetietoa välitetään järjestön ulkoisen ja sisäisen viestinnän keinoin. Kun koronapandemia väistyy Vva ry kiinnittää erityistä huomiota siihen, että palataan normaaliin työkulttuuriin, jossa ei pidetä etäisyyttä kävijöiden kanssa asioidessa.
Kaiken Vva ry:n tekemän auttamistyön taustalla on vahva vertaisuuden ja osallisuuden eetos.
• Vva ry päivittää strategiansa vuoden 2021 aikana.
• Poliittista vaikuttamistyötä tehdään aktiivisemmin vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekoprosesseihin ja ottamalla yhteyttä päättäjiin.
• Järjestö osallistuu kansainväliseen vaikuttamistoimintaan EU:n tasolla kattojärjestön Feantsan, asunnottomien oman verkoston HoPen kautta sekä kertomalla työstään erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa Vva ry: n jäsenet toimivat osallisuusklusterissa asiantuntijoina. Toiminnanjohtaja on valittu Feantsan hallituksen jäseneksi.
• Soldiksen sauna rakennetaan valmiiksi, mikäli rahoitus järjestyy. Vaihtoehtoja rahoitukselle tutkitaan.
• Varainhankintaan ja omaan kampanjointiin panostetaan aktiivisen some-viestinnän, tempauksien ja tapahtumien avulla.
• Järjestö on hakenut Stealta jatkohakemuksina yleishyödylliseen toimintaan Ay- avustuksen ja Akavustukset Matalan kynnyksen toimintaan sekä Kokema-toimintaan. Järjestö on hakenut myös PaikkaAuki- haun kautta rahoitusta Stealta IT-taitoisen nuoren työllistämiseen. Vva ry voi hakea resurssiensa mukaan myös uusia hankkeita mm asunnottomuusasiamieshanketta
• Vepan osallisuutta vahvistavaan toimintaan on haettu avustusta Suomen Kulttuurirahastolta sekä Taikelta ja Helsingin kaupungilta sekä Vartiosaaren ja Soldiksen toimintaan on haettu avustusta Helsingin kaupungilta. Matalan kynnyksen toimintaan on myös haettu avustusta Espoon ja Vantaan kaupungeilta. Helsingin osallistuvan budjetoinnin kautta haetaan rahoitusta työparimallilla toteutettavaan jalkautuvaan terveyspalveluun.
• Vva ry tuottaa asumispalvelut kahteen asumisyksikköön, Sällikotiin ja Junailijankujan asumisyksikköön
Helsingin kaupungin hankintapäätöksen mukaisesti.
• Myös myös muihin kilpailutuksiin voidaan osallistua, mikäli se on toiminnan kannalta perusteltua.
1. Asunnottomuuden vastainen viestintä ja vaikuttamistoiminta
Edunvalvonnan tavoitteet vuodelle 2021:
Järjestön näkökulma ruohonjuuritason asunnottomuudesta on huomioitu yhteiskunta- ja asuntopoliittisessa päätöksenteossa valtakunnallisesti ja paikallisesti.
Kansallisessa asunnottomuustyössä on huomioitu heikoimmassa asemassa olevien erityistarpeet asumisessa ja sen turvaamisessa.
Vva ry on kutsuttu ympäristöministerin nimittämän yhteistyöohjelman johtoryhmään, jonka työn tarkoituksena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 ja poistaa se vuoteen 2027 mennessä. Ohjelma keskittyy asunnottomuustyön juurruttamiseen kuntiin. Vva ry osallistuu myös STM rahaa saaneiden kuntien perustaman ohjausryhmän työhön, ja asuntopoliittisten toimijoiden vaikuttamistyöhön (mm. Sillanrakentajat).
Vva ry osallistuu myös Helsingin kaupungin Koronaseuranta- sekä asunnottomuusryhmään ja kaupunkien ja Ysäätiön perustaman asunnottomuustyön operatiivisen ryhmän työhön. Vva ry: n edustaja on osallistunut myös Asumisneuvonnan lakisääteistämistä
valmistelevan ryhmän työhön vuonna 2020 ja työlle pyydettiin jatkoaikaa alkuvuodeksi 2021.
Vuotuinen Asunnottomien yö järjestetään valtakunnallisesti lukuisilla paikkakunnilla ja se tuottaa kuntiin tietoa asunnottomien tilanteesta ja tarpeista päätöksenteon tueksi.
Vva ry:n edustaja on osallistunut asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistevan työryhmän työhön ja valmiissa esityksessä on merkintä järjestölähtöisen
lakisääteistä täydentävän asumisneuvonnan järjestämisestä. Edunvalvonnan tavoite jokaisen oikeudesta asuntoon ja tarvittaviin tukipalveluihin ohjaa vaikuttamisviestintää.
Viestinnän tavoitteet vuodelle 2021
Asunnottomuuden eteen tehtävistä toimenpiteistä, siihen johtaneista syistä ja seurauksista ollaan tietoisia valtakunnallisesti
Vva ry:llä on yli 30 vuoden kokemus ruohonjuuritason asunnottomuustyöstä ja järjestöltä kysytään neuvontaa, ohjausta ja tietoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Viestinnän tarkoitus on varmistaa heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien huomioiminen päätöksenteossa sekä vastavuoroisesti välittää tietoa päättäjätasolta asunnottomuutta kokeville.
Vva kerää matalan kynnyksen työn avulla ajantasaisen tiedon asunnottomien tilanteesta ja tuo sen esiin työryhmissä, lausunnoissa sekä viestinnän keinoin. Vva ry antaa näissä asioissa lausuntoja eduskunnalle, ja poliittisia päättäjiä kontaktoidaan myös henkilökohtaisesti sekä Soste ry:n kautta ja EU-tasolla Feantsan kautta.
Järjestö ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuudesta ja puolustaa jokaisen oikeutta turvalliseen asumiseen ja omaan kotiin. Järjestö myös viestii asunnottomien palveluista ja asumisen järjestämisestä siten, että se tavoittaa asunnottomat.
Viestinnän tavoitteena on tuoda esiin asunnottomuuteen, asuntotuotantoon ja päätöksentekoon liittyviä epäkohtia poliittisessa päätöksenteossa välittämällä tietoa ja viestimällä, että asunto jokaisen perus- ja ihmisoikeus. Viestinnässä korostuu asunnottomuuden tragedia ja kalleus niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Viestinnän ytimessä on yhteiskunnallinen vaikuttamistyö (vaikuttamisviestintä, mielipidejohtaminen, asennemuokkaus, verkostoviestintä jne.).
Vva ry vastaa Asunnottomien yön tiedotuksesta yhdessä kansalaisliikkeen toimijoiden kanssa. Viestintäyhteistyön kehittämistä jatketaan helsinkiläisten toimijoiden kanssa huomioiden järjestön oma asiantuntijuus.
Tavoitteet:
Asunnottomien ääni kuuluu järjestön viestinnässä
2. Viesti asunnottomien palveluista ja asumisen järjestämisestä on asunnottomien saatavilla.
3. Järjestön ruohonjuuritasolta tuotetut viestit on huomioitu asuntopoliittisessa päätöksenteossa.
4. Järjestön tavoitteet ja toiminta on kohderyhmän tiedossa.
5. Ihmisillä on faktapohjainen käsitys asunnottomuuteen johtavista syistä ja seurauksista.
siihen riittävät olosuhteet ja tuen. Asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei kenenkään ihmisen ominaisuus. Yleistä asennemuutosta on vaikea mitata ja todentaa, mutta se on aina viestintätoimien ytimessä.
Yhteisöviestinnän kohderyhmiä ovat järjestön työntekijät ja hallitus, jäsenet ja vapaaehtoiset sekä läheiset yhteistyökumppanit. Viestinnän keinoja ovat uutis- ja jäsenkirje, sosiaalinen media, Asukki-lehti sekä verkkosivut. Yhteisöviestintään työntekijöiden kesken käytetään sähköpostia, Microsoft Teamsia, WhatsAppia sekä eri yksiköiden välisiä suljettuja Facebook-ryhmiä.
Vaikuttamisviestinnällä edistetään edunvalvonnallisia tavoitteita ja se on suunnattu niin poliitikoille, päättäjille ja medialle kuin suurelle yleisölle ja yhteistyötahoille. Viestinnän keinoina ovat kannanotot ja tiedotteet, verkkosivut, mediayhteistyö, digitaaliset kanavat, sosiaalinen media (Twitter, Facebook, Instagram, YouTube) ja Asukki-lehti.
Järjestö auttaa kaikkia ilman asuntoa olevia tai asunnottomuusuhan alla olevia henkilöitä. Mediatyön keskiössä on tieto siitä, että asunnottomuus ei ole ominaisuus vaan elämäntilanne, joka voi muuttua tai voidaan muuttaa.
Järjestön ruohonjuuritasolta saatu välitön kontakti asunnottomiin tuottaa jatkuvasti sellaista tietoa, jota ei muuten ole saatavissa. Vailla vakinaista asuntoa ry antaa medialle taustatietoa asunnottomuutta käsittelevien aiheiden työstämiseen.
Vuonna 2021 järjestön viestintää ohjaa viestintäsuunnitelma, johon sisältyy kriisiviestintäohjeet, sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän suunnitelmat sekä ohjeistus työntekijöille, kuinka viestiä medialle järjestön toiminnasta. Kaiken viestinnän tarkoituksena on tukea järjestön tavoitteiden toteutumista. Viestintä ja tiedotus jakautuvat yhteisöviestintään, vaikuttamisviestintään ja palveluviestintään. Kaikessa viestinnässä viestinä on, että asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Järjestön kokemuksen mukaan jokainen ihminen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa
Palveluviestintä viestii järjestön matalan kynnyksen palveluista ja muista asunnottomille suunnatuista palveluista. Sen kohderyhmä ovat asunnottomat, asunnottomuusuhan alla olevat sekä heitä kohtaavat tahot. Tavoitteena on, että kohderyhmät saavat tarvitsemansa tiedon palveluista elämäntilanteensa parantamiseksi.
Palveluviestintä tapahtuu sosiaalisen median, esitteiden, julisteiden ja verkkosivujen kautta. Viestinnässä pyritään tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen: tuotettu materiaali työstetään sopimaan eri viestintäkanaviin. Viestinnän pohjamateriaalina hyödynnetään järjestön raportointia ja eri kanaviin tarkoitettuja materiaaleja kierrätetään. Lisäksi panostetaan nopeaan reagointiin silloin, kun asunnottomuus nousee keskusteluun mediassa.
Vuonna 2021 koronapandemiaan liittyvä viestintä ja tiedonvälitys tullee olemaan edelleen merkittävässä asemassa:
- Vaikuttajille ja päätöksentekijöille, kuinka koronakriisi vaikuttaa asunnottomuutta kokeviin ihmisiin ja mitä tarpeita palveluihin
tarvitaan.
- Viranomaisten ilmoittamista koronatilanteeseen liittyvistä suosituksista, ohjeistuksista, määräyksistä ja palveluista informoiminen asunnottomuutta kokeville ihmisille.
Viestinnän vaikuttavuutta ja järjestön
näkyvyyttä seurataan Meltwaterin media- ja some-seurantapalvelun kautta. Vuoden 2021 selvitetään muiden mediaseurantapalveluiden tarjouksia. Lisäksi seurataan järjestön somekanavien seuraajien määrää ja
sisältöjen saamaa näkyvyyttä Facebookin statistiikan ja Twitter Analyticsin kautta. Google Analyticsia käytetään verkkosivujen liikenteen ja käyttäjäprofiilien seurantaan.
Analysointia ja kehittämistä tehdään jatkuvasti. Pidemmän aikavälin arviointia voidaan tehdä entistä paremmin, kun vertailukelpoista tietoa on some-järjestelmien kautta saatavilla. Tärkeiden kampanjoiden yhteydessä sosiaalisen median näkyvyyttä parannetaan myös maksullisella mainonnalla.
Lehdistötiedotteita tai kannanottoja
lähetetään 4-6 kpl vuonna 2021. Tiedotteissa välitetään toiminnan kautta saatua tietoa ja osallistutaan poliittiseen keskusteluun.
Vuoden alussa suunnitellaan teemoja, joita tiedotteissa halutaan vuoden aikana nostaa esiin.
Tiedottamiseen käytetään Meltwaterin sähköistä jakelupalvelua, jonka kautta tiedotteet lähetetään koko Suomen medialle ja tarvittaessa eri päättäjäryhmille. Vuoden 2021 selvitetään muiden mediajakelupalveluiden tarjouksia. Palvelun kautta voidaan seurata myös tiedotteiden kiinnostavuutta. Lehdistötiedotteiden lisäksi tiedotusta tehdään sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla. Uutiskirje lähetetään sidosryhmille neljännesvuosittain. Uutiskirjeen pohjana hyödynnetään kvartaalikatsausta, vuosikertomusta sekä tiedotteita ja muuta viestintämateriaalia.
Järjestön verkkosivuilta löytyy ajantasainen tieto järjestön toiminnasta sekä uusimmat tiedotteet ja kannanotot. Verkkosivujen seurannassa käytetään Google Analyticspalvelua.
Järjestön henkilökunta, jäsenet ja vapaaehtoiset antavat lausuntoja medialle. Median kautta tulee myös paljon haastattelupyyntöjä asunnottomuutta kokeville ja kokeneille. Järjestö auttaa lehdistöä löytämään haastateltavan, joka haluaa ja voi esiintyä julkisesti ja varmistaa, että haastateltava tietää, mihin on ryhtymässä. Viestintäsuunnitelmaan on kirjattu periaatteet sille, miten haastateltavat medialle välitetään ja ohjeet ja neuvot haastattelutilanteita varten. Toimittajia muistutetaan myös haastattelujen eettisyydestä.
Yhteisöviestinnässä jäsenistön suuntaan siirrytään sähköiseen viestintään niiden jäsenten osalta, joille tämä on luontevaa. Uusilta jäseniltä kerätään sähköpostiosoitteet ja myös vanhoja jäseniä pyydetään toimittamaan sähköpostiosoitteet. Sähköisen viestinnän on tarkoitus korvata perinteinen jäsenkirje, jolloin voidaan tiedottaa laajemmin toiminnasta esimerkiksi samoilla uutiskirjeillä kuin sidosryhmille.
Asunnottoman yksineläjän lehti Asukki vuodesta 1987
Yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen ja edistäminen on yksi järjestön tavoitteista. Järjestö tuottaa ja julkaisee tähän tarkoitukseen myös perinteistä printtimediaa: Asukki – asunnottoman äänenkannattajalehteä. Digitaalinen viestintä ei koskaan tavoita koko kohderyhmää ja lehden tekemiseen osallistuminen on tärkeä kanava asunnottomille ja asunnottomuutta kokeneille osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Asukki-lehti julkaistaan 3-4 kertaa vuodessa ja sitä voi myydä myös kadulla. Lehti jaetaan järjestön jäsenille ja lehden tilaajille. Lisäksi lehteä jaetaan asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, asuntopolitiikan päättäjille sekä tiedotusvälineille. Lehden painos on 1000-2500 kpl. Asukki-lehti painetaan tabloidmuotoisena. Lehteä toimittaa päätoimittajan ja toimitussihteerin kanssa joukko vapaaehtoisia. Toimituskollektiiviin kuuluu sekä asunnottomuutta kokevia ja kokeneita että asunnottomuuskentällä työskenteleviä ja
aiheesta kiinnostuneita toimittajia ja vapaaehtoisia.
Digitaalinen viestintä
Koronavirustilaneen salliessa järjestö toteuttaa vuodelle 2020 suunniteltua digitaalisen viestinnän tehostamista (jota ei siis päästy toteuttamaan koronakriisin vuoksi vuonna 2020). Vva ry:n nettisivuilla julkaistaan järjestön toiminnasta ja palveluista kertova podcast-sarja. Lisäksi Vva ry:n YouTube-kanavalle tuotetaan materiaalia järjestön palveluista. Järjestölle tehdään myös digitaalista kuvapankkia.
Muut julkaisut
Järjestö tuottaa toiminnastaan, kampanjoistaan ja palveluistaan esitteitä ja oppaita. Printatut esitteet tavoittavat niitä, jotka eivät aktiivisesti kykene käyttämään ja etsimään tietoa netistä. Erilaiset oppaat järjestön eri toiminnoista, Asunnottoman ABC, Nälkäisen opas, Kun haet asuntoa, ja Jos jäät asunnottomaksi sekä kampanja- ja tapahtumaflyerit auttavat kävijöitä löytämään palvelut paremmin. Asunnottoman ABC päivitetään vuoden aikana uudempien esitteiden pohjalta.
Toiminnanjohtajan kokoamaa Vailla vakinaista asiaa -tiedotetta käytetään tärkeiden asioiden tiedottamisessa henkilökunnalle. Vuosikertomukseen panostetaan ja julkaisulla halutaan kertoa rahoittajille ja sidosryhmille mahdollisimman läpinäkyvästi järjestön toiminnasta ja siitä mihin toimintaan annetut varat on käytetty.
Asukkilehti ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa, lausunto eduskunnalle erityisryhmien asumisesta, Sillanrakentajien kuntavaalitavoitteet, Uutiskirje 4 krt vuodessa, tiedotteet ja kannanotot 10-15 kpl vuodessa, julkaisut somessa 7000-8000
Viestinnässä hyödynnetään suorassa kontaktissa asunnottomuutta kokeneiden kanssa kertynyttä tietoa asunnottomuuden syistä ja seurauksista. Järjestölle tuleviin haastattelu- ja asiantuntijalausuntopyyntöihin vastataan siten, että asunnottomien ääni
tulee kuulluksi. Media pyytää järjestöltä taustatietoja tehdessään juttuja asunnottomuudesta.
Vva ry:llä on opiskelijoita, työharjoittelijoita, vapaaehtoisia ja koevapaudessa rangaistustaan suorittavia, jotka saavat tietoa asunnottomuustilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä. Vva ry:n edustajat vierailevat oppilaitoksissa ja eri tilaisuuksissa kertomassa asunnottomuudesta. Järjestön toiminnasta kerrotaan uutiskirjeessä 4krt/v, jäsenviestinnässä, Asukki-lehdessä, somekanavilla sekä verkkosivuilla. Kyselyitä tulee ympäri Suomea.
Järjestön vaikuttamistyössä tehty työ näkyy asunnottomuustyössä kansallisesti ja kansainvälisesti.
Vva ry: n toiminnanjohtaja toimii asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön Feantsan hallituksessa kaudella 2020-2021. Vva ry:n edustajat toimivat Feantsan osallisuusverkostossa ja luennoilla asiantuntijoina, sekä kansainvälisen Hope verkoston jäsenenä. Järjestö antaa säännöllisesti mediahaastatteluja sekä kansallisille että kansainvälisille medioille. Vva ry ottaa vastaan kansallisia ja kansainvälisiä vieraita.
Järjestö toimii kansallisen kehittämisverkoston Verkostokehittäjien johto- ja asiantuntijaryhmissä ja osallistuu sen järjestämiin koulutuksiin järjestäjänä sekä kouluttajana. Vva ry:n edustaja osallistuu asunnottomuuden yhteistyöryhmään
Ympäristöministeriössä sekä muiden työryhmien ja yhteiskehittämishankkeiden toimintaan, joiden kautta järjestön vaikuttamisviestit kulkevat. Järjestön edustus on monen hankkeen ohjausryhmässä.
Järjestö ehdottaa Soste ry:n valtuustoon Vva ry: n toiminnanjohtajaa seuraavalle toimintakaudelle
Järjestö tuo viestinnän avulla esiin epäkohtia, joiden poistamiseen vaikutetaan erikseen valituilla tavoilla. Medialle tarjotaan aktiivisesti asunnottomuusaiheisia juttuja.
Vva ry saa viikottain yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kokevat toiminnan merkityksellisenä ja haluavat tietoa sekä mahdollisuuden osallistua tai lahjoittaa järjestön toimintaan. Järjestö hakee rahoitusta sellaisiin hankkeisiin, joilla se voi lisätä vaikuttamistyötään.
Toimintaan osallistuvilla on kokemus osallisuudesta asunnottomuuden vastaisessa toiminnassa.
Järjestö tarjoaa toiminta-areenan yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle ja konkreettiselle auttamistyölle. Toimintaan voi osallistua vaikuttamistyön kautta, tukemalla toimintaa rahallisesti tai tavaralahjoituksella tai antamalla omaa aikaa ja osaamista asunnottomuustyöhön.
Toiminnassa huomioidaan jäsenten ja vapaaehtoisen toiveet ja osaaminen. Toiminnassa voi olla mukana ideoinnista toteuttamiseen saakka ja järjestö on avoin uusille ideoille.
Järjestö on haluttu työharjoittelupaikka: opiskelijoita osallistuu 4-6 vaihtelevan pituisissa harjoittelujaksoissa. Opiskelijat pääsevät halutessaan osallistumaan työhön kaikissa järjestön toimintayksiköissä. Lisäksi opiskelijat ja taiteilijat järjestävät tempauksia ja keräyksiä.
Vva ry varmistaa, että hallitusohjelmaan kirjattu yleinen asumisneuvonta tavoittaa heikossa asemassa olevat asunnottomat yhteistyökumppaneiden ja tiedotus ja työryhmätyön avulla. Vva ry:n toiminnassa on havaittu, että heikossa asemassa olevat asunnottomat (vuokravelkaiset, päihde- ja mtongelmista kärsivät), maahanmuuttajataustaiset ja nuoret eivät saa asuntoa yhtä helposti kuin muut asunnottomana olevat.
Asunto ensin – mallin puolustamista jatketaan osallistumalla työryhmiin, antamalla lausuntoja sekä mediatyön avulla. Järjestö antaa lausuntoja eduskunnalle ja osallistuu kuulemisiin. Euroopan tasolla Asunto ensinmallin mukaista ajattelua edistetään
osallistumalla kansainväliseen vaikuttamistyöhön mm. Feantsan kautta.
Edunvalvonnan pääyhteistyökumppanit Soste ry, Y-säätiö, Sillanrakentajat- verkosto, Protukipiste, Asunnottomien palveluntuottajat pkseudulla ja kasvukeskuksissa, EAPN-Fin, Vartiosaari-seura, Asunnottomien Yö kansalaisliike, Margit-verkosto, Feantsa.
1.1. Järjestön tekemän asunnottomuustyön
tausta
Vva ry on asunnottomien etuja ajava kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Järjestö haluaa varmistaa, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Vva ry:n tausta on vahvasti vertaistyöhön perustuva.
Pitkittyessään asunnottomuus vaurioittaa ihmistä sekä psyykkisesti että fyysisesti, ihmisen omat valmiudet kodin ylläpitoon rapautuvat useita vuosia kestävän asunnottomuustilanteen aikana ja ulkopuoliset sosiaaliset verkostot katoavat.
Järjestön tarkoituksena perustamisvuonna 1986 oli parantaa yhteismajoituspaikoissa asuvien elinoloja sekä varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. YK:n asunnottomien vuonna 1987 asunnottomien määrä Suomessa oli lähes 20 000 henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä väheni 1990-luvulla puoleen, mutta kääntyi hienoiseen kasvuun 2000-luvun taitteessa.
Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen pyrkineet PAAVO 1 ja 2, joiden työhön järjestö osallistui, mahdollistivat yhteismajoituksesta luopumisen valtakunnallisesti. Muualla Euroopassa
yhteismajoituksesta ei ole luovuttu ja Suomen malli on herättänyt runsaasti kiinnostusta ulkomailla. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa näkyy asunnottomuusluvuissa, vaikka pitkäaikaisasunnottomuusohjelma on purrut heikoimmassa asemassa oleviin.
Vva ry on osallistunut kansallisten asunnottomuusohjelmien ohjaus- ja työryhmiin vuodesta 2001 alkaen sekä toimittanut erilaisia asumiseen liittyviä lausuntoja viranomaisille ja eduskunnalle. Vuonna 2017 Vva ry osallistui Asuntopolitiikan kehittämiskohteita – selvityksen tekemiseen. Vuosina 2018-2020 Vva ry antoi lausunnon eduskunnalle erityisryhmien asumisesta ja tehtiin useita kannanottoja
1.2. Asunnottomuusohjelmat
Vva ry on mukana puolittamassa asunnottomuutta hallitusohjelman mukaisesti ja osallistuu ohjelman ohjaus ja toimenpideryhmään. Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 4 600 yksin elävää asunnotonta. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 264. Sekä pitkäaikaisasunnottomien että nuorten asunnottomien määrä laski alle 1 000 henkilöön. Asunnottomia oli 97 kunnassa. (www.ara.fi)
Suurin yksittäinen asumista vaikeuttava asia on pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asumisen kustannukset. Toimeentulotuen siirtyminen Kelaan on aiheuttanut myös paljon haasteita asumisen kustannusten kattamisessa. Monia on pyydetty muuttamaan edullisempaan asuntoon, joita pääkaupunkiseudulla eikä kasvukeskuksissa ole.
”Asunnottomuus on yhteiskunnassa ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, josta usein syytetään yksilöä.”
Monet kokevat syvää epäonnistumisen tunnetta ja toivovat yhteiskunnalta tasavertaista välittämistä. Vva ry osallistuu sekä ruohonjuuritasolla että
päätöksentekotasolla yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistamalla apunsa asunnottomiin sekä asunnottomuusuhan alaisiin henkilöihin.
Järjestöllä on 28 asuntoa asumisyksikkö Sällikodissa sekä 67 asuntoa Junailijankujalla Itä-Pasilassa. Henkilökunta tuottaa tuen asuntoihin ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ostaa tukipalvelut. Palvelut on kilpailutettu vuoteen 2024 saakka.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan yksi edellytys on, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin ratkaisuihin sekä osallistumaan yhteiskunnallisiin päätöksentekoprosesseihin. Tämä tapahtuu mm. palkkaamalla kokemustaustaisia asiantuntijoita järjestöön, ehdottamalla kokemusasiantuntijoita hallituksen ja työryhmien jäseniksi, Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -hankkeessa tehtävän työn avulla sekä suosittelemalla kokemusasiantuntijoita vaikuttamistyöhön niin Suomessa kuin Euroopan tasolla
Vuonna 2021 Vva ry antaa asiantuntijalausuntoja asunnottomuuteen liittyvissä kysymyksissä, osallistuu erilaisten asunnottomuutta käsittelevien työryhmien toimintaan ja tekee aloitteita päätöksentekijöille edunvalvontakysymyksissä.
Järjestön toiminta on esillä erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Järjestö tekee vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa myös kattojärjestöjensä kautta. Järjestö on Soste ry:n, EAPN–Finin, Hyvinvointialan liiton, asunnottomien oman eurooppalaisen järjestön HoPen (Homeless People) sekä eurooppalaisen asunnottomien järjestöjen kattojärjestön Feantsan jäsen (vuodesta 1998). Vva ry osallistuu vuosittain sen järjestämiin seminaareihin sekä yhteiskunnallisen osallisuuden verkostoon asiantuntijana.
2. Matalan kynnyksen toiminta
Matalan kynnyksen ruohonjuurityössä työntekijät kohtaavat asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia lähes ympäri vuorokauden. Työ vaatii erityisen kohtaamisen taitoa sekä työaikojen sovittamista.
Vailla vakinaista asuntoa ry tavoittelee matalan kynnyksen toiminnallaan asumisen jatkuvuutta, henkeä ja terveyttä uhkaavien vammojen ja syrjäytymisen
ennaltaehkäisemistä sekä hyväksikäytön minimoimista. Matalan kynnyksen työ on pitkäjänteistä asunnottoman tai asunnottomuutta kokeneen auttamista ja vierellä kulkemista.
Työmuotoja ovat liikkuva tuki ja palveluohjaus, asumisneuvonta, vertaistuki (Vepa) etsivä työ ja sairaanhoitotyö yöaikaan, kriisityö (Yökeskus Kalkkers), maahanmuuttotyö, vankilasta vapautuvien asumisen tukeminen sekä omaehtoinen päihteetön kuntoutumistyö (Vartiosaari, Soldis). Palveluita muokataan vastaamaan eri asunnottomuusryhmien tarpeita.
MTEA1 koulutukset toteutetaan vuonna 2021 erityisen haavoittuvalle kohderyhmälle ja miehille järjestetään keskusteluryhmiä tarpeen mukaan.
Avun tarpeessa olevat henkilöt ohjautuvat matalan kynnyksen palveluihin ottamalla joko itse yhteyttä tai omaiset, läheiset, tuttavat, viranomaiset tai yhteistyökumppanit ohjaavat henkilöt toimintoihin.
Matalan kynnyksen työn avulla asunnottomat henkilöt saavat tarvittaessa pitkäaikaisen avun lähes kaikkina vuorokauden aikoina omassa ympäristössään.
Järjestön tekemän matalan kynnyksen työn ytimessä on ilman ajanvarausta tapahtuva, virka-ajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien konkreettinen auttamis- ja kohtaamistyö. Järjestön työntekijät ja vertaiset vastaavat puheluihin usein myös
työaikansa ulkopuolella. Auttamistyön tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat henkilöt pääsevät tarvitsemiensa palveluiden ja asumisen piiriin ja voivat vaikuttaa myös saamiensa palveluiden laatuun.
Tavoitteet vuonna 2021:
Järjestön kohtaamat kävijät saa
Järjestöllä on vahva osaaminen palvelujärjestelmästä. Kävijän yritteliäisyyttä tuetaan. Kahdesta sairaanhoitajasta muodostuva etsivän työn yksikkö Yökiitäjä, liikkuu yöaikaan pk-seudulla ajoneuvolla ja tapaa palvelujärjestelmän ulkopuolisia asunnottomia pitkäjänteisesti ja ohjaa lisäpalveluiden piiriin. Yökiitäjä arvioi terveydentilan, antaa ensiavun ja kuljettaa suojaan.
Kalkkers tarjoaa asunnottomille kriisi- ja ensiapua joka yö talviaikaan. Kävijät saavat lämpimän ja turvallisen suojapaikan, ravintoa ja palveluihin ohjausta. Vepassa pääsee pesulle, saa ravintoa, vaatteita ja vertais- ja ammattineuvontaa. Käytössä on maksuttomat työvälineet verkossa tai puhelimitse asiointiin.
Asumisen neuvoja antaa yksilöllistä neuvontaa asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville valtakunnallisesti. Neuvoja kartoittaa kävijän tilanteen, ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja auttaa kävijää yhteistyössä viranomaisten kanssa. Helsingin vankilan kanssa toteutetaan yksilö- ja ja ryhmätyötä.
Liikkuva tukityö ja palveluohjaus sisältää konkreettisen avun asioiden hoidossa, neuvontaa, keskusteluapua ja tuen asuntoon. Haavoittuvassa asemassa olevia asunnottomia kohdataan eri ympäristöissä, ja heille annetaan palveluihin ohjausta.
Maahanmuuttoasiantuntija neuvoo ja tukee asioinnissa palvelu- ja tukijärjestelmää ja oikeuksiaan heikosti tuntevia, asunnottomia maahanmuuttajia ja siirtolaisia sekä osallistuu paperittomien ja muiden verkostojen työhön. Keskiössä ovat yhteiskunnan tukiverkoston ulkopuolelle jäävät ulkomaiden kansalaiset
oleskeluoikeudesta ja statuksesta riippumatta.
Järjestön kohtaamien, vailla suojaa olevien, asunnottomuustilanne ei huonone, ja järjestöstä neuvontaa saaneille järjestyy sopiva yöpymis- tai asumisratkaisu.
Asumisen polku toteutetaan eri toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden avulla. Etsivän työn tehtävä on tavoittaa ihmiset, joita ei tavoiteta perinteisin sosiaalityön keinoin. Luottamussuhteen rakentaminen vaatii useita kohtaamisia. Kalkkers vastaa akuuttiin hätään tarjoamalla turvallisen suojapaikan yöksi myös henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja muihin hätämajoituspaikkoihin. Kalkkersin ja Yökiitäjän kautta saadaan tietoa kadulla liikkuvista ihmisistä ja ajankohtaisesta palveluntarpeesta. Tavoitetut henkilöt ohjataan järjestön toimipisteisiin tai muun avun luo.
Asumisen neuvonnassa kartoitetaan kävijän asumis- ja elämäntilanne, etsitään tarpeeseen sopiva asumisratkaisu yhteistyössä verkostojen kanssa, kirjoitetaan puoltolausuntoja ja tehdään hakemuksia. Maahanmuuttotyössä neuvotaan palveluiden ulkopuolelle jääviä mm. oleskelun virallistamisessa, työnhaussa tai kotiinpaluussa. Kaikkia asunnon saaneita autetaan lupa-asioissa sekä materiaalisissa asioissa. Neuvontaa antavat myös muut järjestön työntekijät.
Liikkuva tuki kohtaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat asunnottomat ja toimii psykososiaalisena tukena, kunnes tilanne kohenee. Vepassa vertaisohjaajat auttavat kävijää asioiden hoidossa tai ohjaavat palveluihin ja pystyvät tekemään kävijöille interventioita luottamuksellisen suhteen ansiosta. Vartiosaaresta kävijä saa yöpymispaikan ja päihteettömän ympäristön, jossa hoidetaan virasto- ja asumisasioita yhdessä järjestön vertaisten ja ammattilaisten kanssa.
Vva ry:n ideologiaan kuuluu aktiivinen osallistuminen ja oman tilanteen kohentuminen osallisuuden kautta. Järjestön ja yhteistyökumppaneiden osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan niille, jotka eivät saa tietoa digitaalisten kanavien kautta.
Vepan, Kalkkersin ja Yökiitäjän avulla tavoitetaan kadulla olevat asunnottomat. Etsivän työn tiimi tapaa yksinäisyyttä kokevia asunnottomia yöaikaan ja ovat heidän kanssaan pitkäaikaisessa kontaktissa. Joskus tiimi on heidän ainoa kontaktinsa. Moni Vepan kävijä on kertonut kokevansa yksinäisyyttä ja syrjintää asunnottomuustilanteessa. Kalkkers ja Vepa koetaan sallivaksi ympäristöksi, jossa voi tavata vertaisia.
Isommassa tilassa kävijätyön yksityisyys toteutuu paremmin, ja kävijät pystyvät puhumaan asioistaan avoimemmin. Vepassa järjestetään ryhmiä, retkiä ja tilaisuuksia. Järjestön kävijöitä osallistuu myös liikkuvan tuen toimintaan (mm. muuttoapu, vierailut yhteistyötahojen vierailut).
Asumisen neuvonnassa ja maahanmuuttotyössä ympäristö on kodinomainen ja kävijä tulee kuulluksi kiireettä. Tapaamiskertoja ei ole rajoitettu. Keskustelussa nostetaan esiin kävijän vahvuuksia ja voimavaroja. Liikkuvan tuen työntekijä jatkaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin räätälöidyn Mielenterveyden ensiapu (MTEA1) pilotointia yhteistyössä Mieli ry:n kanssa.
Järjestön kävijöiden kokemus yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristyneisyydestä vähenee
Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömiin toimintoihin osallistuu järjestön kävijöitä. Molemmissa järjestetään toiminnallisia ja keskusteluryhmiä, jotka perustuvat yhteisöllisyyteen ja vapaaehtoisuuteen. Vartiosaaren käyttöaste on kasvanut huomattavasti yhteistyötahojen lisääntyneen käytön myötä ja ihmiset ovat oh Kaikissa matalan kynnyksen toimipisteissä tarjotaan mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaan: mm. palkkatyöhön, hallitustyöskentelyyn, kansainväliseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen jne. Vepassa kävijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteiseen ruuanlaittoon, ryhmätoimintaan, retkiin ja tapahtumiin.
"Tarjotaan tila yhteiskunnan marginaalissa oleville ihmisille, jossa he voivat toimia ja tulla huomioiduksi ihmisinä ja yksilöinä."
Suomen Kulttuurirahastolta ja Taiteen keskustoimikunnalta on haettu rahoitusta asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden oman toimijuuden lisäämiseen yhteisötaiteen keinoin ja hankkeet toteutetaan, mikäli niihin saadaan rahoitukset.
Vepan, Kalkkersin ja Yökiitäjän toiminnan avulla tavoitetaan myös kadulla olevat asunnottomat. Myös kadulla olevia nuoria tavoitetaan sekä yökeskuksen että Nuolihankkeen avulla.
Vepassa työskentelee kaksi vertaisohjaajaa ja ammattityöntekijä on saatavilla. Kohderyhmän käytössä ovat myös liikkuvan tuen, asumisneuvojan sekä vapaaehtoisten ja vertaisten palvelut. Myös järjestön ja yhteistyökumppaneiden osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan niille, jotka eivät saa tietoa digitaalisten kanavien kautta.
Järjestön toimipisteiden kautta kävijät voidaan ohjata Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömiin toimintoihin. Vva ry:n ideologiaan kuuluva aktiivinen osallistuminen ja oman tilanteen parantaminen osallistumisen kautta toteutuvat Vartiosaaren ja Soldiksen yhteisöllisissä toiminnoissa, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä päihteiden käytön sijaan. Osallistujat ehdottavat, mitä haluavat saaressa tehdä, ja järjestö järjestää tarvittavat tarvikkeet. Vartiosaaren ja Soldiksen toiminnat perustuvat yhteisöllisyyteen, päihteettömyyteen ja vapaaehtoisuuteen.
Vartiosaari ja Soldis tarjoavat virkistäytymispaikan sellaisille henkilöille, joilla ei ole muita mahdollisuuksia vapaa-ajan päihteettömään toimintaan. Vartiosaaressa on mahdollisuus kokoontua, remontoida, kalastaa, saunoa, tavata ja viettää aikaa muiden ihmisten kanssa ja syödä yhdessä. Kävijät tapaavat työntekijöitä perheineen rennossa ja vapaassa paikassa myös työajan ulkopuolella sekä muita ryhmiä. Myös koevapausvankien on mahdollista suorittaa vapausrangaistus saaressa. Vankiloiden
kanssa tehdään yhteistyötä siten, että vankiloista käy ryhmiä sovitusti saaressa vierailemassa.
Asunnottomat ja erilaisissa tukiasunnoissa asuvat voivat viettää loma-aikaa saaressa sekä osallistua omaehtoiseen työtoimintaan. Asunnottomien kanssa selvitetään aina asunnon saamisen mahdollisuudet, ja osalle voidaan tarjota saaressa olon päätteeksi tukiasunto. Kevät- ja syyskaudella järjestetään paikalla olijoiden kanssa viikoittain yhteisöpalaveri, jossa käydään läpi sekä saaressa esiin tulleita että yhdistyksen ajankohtaisia asioita. Myös yhteistyökumppanit tuovat kävijäryhmiään virkistymään saareen.
Vartiosaaren huvilasta ja sen muista kiinteistöistä huolehtivat pääosin yhdistyksen vapaaehtoiset ja muut saaressa olevat henkilöt. Kaikki työt tehdään vapaaehtoistyönä. Toimintarahaa voidaan maksaa tarvittaessa rahankeräyksen tuotoista.
Vartiosaaren toiminnan rahoittamiseksi haetaan myös Helsingin kaupungin järjestöavustusta vuodelle 2021.
Soldiksen toiminnasta vastaa päihteetön yhteisö, joka järjestää vertaistukeen perustuvia ryhmätoimintoja 3-6 kertaa viikossa sekä saunailtoja ja talkoita. Vuonna 2021 järjestetään päihteettömät
juhannusjuhlat, joiden osallistujaodote on 200 henkilöä. Suojeltu saunarakennus paloi kesän 2015 alussa ja rakennettiin vakuutusyhtiön korvauksen turvin säältä suojaan vuoden 2019 aikana. Saunalle pyritään saamaan rahoitus, jotta se voidaan rakentaa valmiiksi.
Päihteettömyyttä tukevat vertaissaunaillat toteutetaan toistaiseksi korvaavassa telttasaunassa. Molempien osallistujaodote vuodelle 2021 on 4000- 5000 käyntiä
Vartiosaareen voidaan ottaa koevapausrangaistusta suorittavia vankeja korjaustöihin sekä halukkaita henkilöitä työharjoitteluun
Vartiosaaren toiminnassa keskitytään
toiminnallisiin aktiviteetteihin ja yksittäisten
kävijöiden mahdollisuuteen viettää aikaa
saaressa. Korjaustöitä tehdään tarpeen mukaan. Jurtan ryhmätoiminnat aktivoidaan.
Matalan kynnyksen yhteistyökumppanit
Mieli Suomen mielenterveys ryhaavoittuvassa tilanteessa olevien
tavoittaminen
Vantaan kaupunki -asumisneuvonta
Tukikohta ry - erityisen haasteellisissa
tilanteessa elävien tavoittamine ja ohjaus
palveluihin.
Helsingin vankila- asumisneuvonta
Kriminaalihuollon tukisäätiö- ”Naiset
näkyviksi” hanke ja Hard Luck- Cafe hankkeet (asumisneuvonta),
Myllypuron kirkko - Kodittomien Yön
tapahtuma
Suomen Palveluohjausyhdistys SPO
Fin-Fami Uusimaa ry
Helsingin kaupunki: Hietaniemenkadun palvelukeskus
Lähityö
Koisonrannan vastaanottokeskus, Yhteisörinki -järjestön asumisneuvoja sekä keskeisiä toimijoita kokoontuu) Vantaa, Kafnet, Vantaan A-kilta ry
Olarinluoman vastaanottokeskus, Espoon aikuis- ja nuorisotyö, Walkkers, Sato: Kämppä ja duuni hanke: asumisneuvonta sekä tarvittaessa kevyt tuki asunnon saaneille.
Y-säätiö - asumispolkujen turvaaminen, verkostotyö sekä jatkuva yhteistyö Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Moniheli ry: n kattotoiminta
Suomen vankilat (Helsinki, Suomenlinna, Vantaa)
Y-säätiö
Rikosseuraamuslaitos
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Stop huumeille ry
Helsinki Missio/Agredi
Vantaan kaupungin vapautuvien asuminen
Matalan kynnyksen verkostot:
Etsivän työn verkosto
Ehkäisevän päihdetyön verkosto
Kujato - verkosto
Paperittomat -verkosto
Reilu työ -verkosto
3. Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina
Kokemusasiantuntijatoiminnan vuonna 2012 alkanut hanketyö päättyi vuonna 2019 ja Akavusteinen Kokematiimin työ alkoi järjestössä.
Kokema-toiminta vahvistaa kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa Kokemustaustaisten verkostoja ja toimintaa tuetaan, ja niitä juurrutetaan yhteistyöhön kuntien ja kaupunkien, viranomaisten sekä järjestötoimijoiden kanssa valtakunnallisesti. Kokemustaustaisia henkilöitä motivoidaan kokemusasiantuntija- ja vertaisohjaajatyöhön, ja heille tarjotaan koulutusta ja mentorointia moninaisissa rooleissa toimimiseen.
Toiminnalla tuetaan viranomaisia ja asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista. Mentorit vievät konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja tarjoamalla kunkin kunnan/toimijan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, työpajoja ja konsultointia asunnottomuuskentällä toimiville yhteisöille ja organisaatioille
Kokemustaustaisilla henkilöillä on valmiudet toimia vertaisohjaajina ja kokemusasiantuntijoina paikkakunnallaan
Alatavoitteet:
• Asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden verkostot toimivat kumppanuuskunnissa
• Vertaisohjaaja- ja kokemusasiantuntijatehtäviin on motivoitu asunnottomuutta kokeneita
Kokeman toiminta suunnataan moninaisesti eri taustaisille kohderyhmille (nuoret, vapautuvat vangit, naiset, pitkäaikaisasunnottomat). Kumppanuuksia luodaan uusille paikkakunnille ja uusien toimijoiden kanssa. Yksilötasolla mentoroidaan työsuhteessa olevia kokemustaustaisia. Yhdistyksen Vartiosaaressa ja eri toimijoiden paikoissa järjestetään teemallisia kokoontumisia ja koulutuksia, joihin kutsutaan asukkaita ja asiakkaita työntekijöineen. Vuoden aikana järjestetään kuusi leiriä. Kokeman vertaisohjaaja pitää kahden viikon välein keskusteluryhmiä Suomenlinnan avovankilan päihdekuntoutuksessa oleville Vahvasti tukien -kuntoutuksen tiloissa.
Helsingin vankilan kahdella osastolla pidetään kerran kuukaudessa keskusteluryhmä, jossa motivoidaan mentorin oman työhistorian kautta koulutukseen ja muutokseen. Naisten keskusteluryhmä sisältäen toiminnallisia osioita, toteutetaan Naistenkartanon kanssa. Nurmijärven alueella tavoitetaan nuoria ryhmätoimintojen avulla. Keijo-hankkeesta valmistuneita tuetaan toimimaan palkkaperusteisesti.
Kokema osallistuu Keijo-koulutuksen opiskelijavalintoihin, valittujen opiskelijoiden rekrytoimiseen ja mentoroimiseen sekä konsultoi vastuukouluttajaa. Työsuhteessa olevien kokemusasiantuntijoiden ja vertaisohjaajien verkostoa koordinoi Kokema ja Stop Huumeille ry Vanhoihin kokemusasiantuntijaverkostoihin ylläpidetään suhteita ja varmistetaan, että työ etenee. Kohtaamisten avulla varmistetaan ryhmien keskinäinen vertaistuki, vahvistetaan kiinnostusta ja valmiuksia toimia kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana.
Asunnottomuuden sekä asunnottomuutta kokeneiden näkökulma ja ääni kuuluvat yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa painottuen suurimpiin asunnottomuuskuntiin
Alatavoite:
• Päättäjät ovat tietoisia asunnottomuuden poistamisen esteistä
Kokema kuuluu KoKoa ry:n työryhmään, joka kehittää kokemusasiantuntijuutta valtakunnallisesti. Kokema-tiimin mentori toimii ministeriön asettamassa yhteistyöohjelmassa asunnottomuuden puolittamiseksi. Kokema tuo Vapautuvien asumisen tuen -verkostolle ajankohtaisen tiedon ruohonjuuritasolta. Kokeman työntekijä on VAT-verkoston työvaliokunnan jäsen.
Kokemusasiantuntijat kouluttavat ja konsultoivat nykyisiä ja tulevia sote-alan ammattilaisia ja viranomaisia. Kokemusasiantuntijat antavat medialle haastatteluja ja luennoivat verkon kautta sekä kasvokkain toteutettavissa tilaisuuksissa (mm. asunnottomuuteen liittyvistä syistä, palvelujärjestelmän epäkohdista, hyvistä käytännöistä, kokemusasiantuntijana toimimisesta).
Kokemukseen pohjautuva asiantuntijuus tuodaan lastensuojelua kehittävään hankkeeseen. Kokema on osa Verkostokehittäjien asiantuntijatiimiä, joka suunnittelee asunnottomuustoimijoille koulutuksia valtakunnallisesti. Kokeman työntekijä toimii HOPEn (eurooppalainen asunnottomien edunvalvontaverkosto) hallituksen jäsenenä. Y-säätiön ja yhdistyksen kautta ohjautuu kansainvälisiä vieraita, jotka haluavat kuulla kokemusasiantuntijoilta mm. asunto ensin -periaatteesta ja osallisuudesta.
Kokema ja NEA-hanke vahvistavat naiserityisyyteen painottuvan kokemusasiantuntijuuden näkyväksi tekemistä. Kokemaa pyydetään mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan eri tapahtumia
Tuotokset: Podcast-, IG- ja YouTubelähetykset sekä muut some-julkaisut. Kuvaus naiserityisestä kokemusasiantuntijuudesta.
Kumppanuuskunnissa ja yhteistyötahojen toiminnassa on hyödynnetty asunnottomuutta kokeneiden asiantuntijuus
Alatavoitteet:
• Ammattilaisten ja asunnottomuutta kokeneiden yhteistyölle on määritelty selkeät rakenteet
• Järjestön tekemässä kehittämistyössä on hyödynnetty Kokeman asiantuntijuutta
Kokeman konsultoinnin ja koulutusten avulla tuetaan asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista. Kuntiin viedään konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten asunnottomuuskokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan käyttää ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla. Keusoten alueella kehitetään kokemusosaamista ja vertaistukitoimintaa Werkko ry:n ja Kokewahankkeen kanssa.
Korttelikavereiden kanssa järjestetään yhteiskehittämispäiviä, jotka painottuvat kokemusasiantuntijatyön ja työparimallityöskentelyn mallintamiseen.
Hyvinkäällä kehitetään koevapausyksikköä ja osittain kokemusasiantuntijavetoista etsivän työn hanketta, joihin Kokemalta on pyydetty kokemukseen perustuvaa asiantuntija-apua. Lahden kaupungin asumisyhteisöissä järjestetään pitkäaikaisasunnottomille ja työntekijöille suunnattuja koulutuksia asumisvalmiuksien kasvattamiseksi. Oppilaitokset ja Nurmijärven kunnan nuorisopalvelut hyödyntävät Kokeman asiantuntemusta ennalta estävässä toiminnassa.
Feantsan seminaareissa esitellään Kokeman työmalleja. KEIJO-hankkeen pohjalta kehitetyn Irti rikoksista ry:n kanssa kehitetään rikostaustaisille suunnattuja palveluita.
Kokeman työntekijä osallistuu Vva ry:n järjestötiimin työskentelyyn (mm. toiminnan arviointi ja kehittäminen). Järjestön kävijöille järjestetään kaksi kertaa vuodessa toiminnan kehittämiseen liittyvä tapaaminen.
Kokeman viestinnässä on tuotu näkyväksi kokemusasiantuntijuuden kokemuksia ja hyötyjä
Viestintä tukee kokemusasiantuntijatoimintaa ja sille asetettuja tavoitteita. Kokeman käytössä ovat kaikki Vva ry:n viestintäkanavat. Kokeman strategia painottaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä palveluiden kehittämisessä sekä kokemukseen pohjautuvan äänen esille tuomista.
Ammattilaisia ja palveluiden käyttäjiä informoidaan Kokeman toiminnasta. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaisuuden tuomasta lisäarvosta kerrotaan ja koulutetaan viestinnän keinoin sekä tarjotaan käytäntöön soveltuvia malleja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Asunnottomuustoimijoita tavoitetaan mm. tapahtumissa, yleisötilaisuuksissa, oppilaitoksissa, vankiloissa ja muissa kohderyhmän instituutioissa.
Asuntopoliittista vaikuttamistyötä tehdään vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekoprosesseihin ja olemalla mukana asunnottomien palveluita suunnittelevissa ja kehittävissä työryhmissä ja verkostoissa. Viestinnän keinoin viedään hyviä käytäntöjä osallisuuteen, kokemusasiantuntijuuteen ja vertaisuuteen liittyen kansainväliselle ja kansalliselle tasolle.
Suurta yleisöä, ammattilaisia, alalle opiskelevia ja kokemustaustaisia tavoitetaan Podcastien, Instagram-lähetysten, television ja aihetta käsittelevien lehtiartikkeleiden avulla.
Tuotokset: artikkeleita Asukki ja alan julkaisut, Vva ry:n ja Verkostokehittäjien uutiskirje 34krt/vuosi, Vva ry:n some-kanavat, sote-alan opiskelijoiden laatimat opinnäytetyöt, mediayhteistyö, esitykset kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja koulutuksissa.
Järjestön toiminta pidetään mahdollisimman avoimena jäsenille, kävijöille, vapaaehtoisille
ja toiminnasta kiinnostuneille. Vapaaehtoistoiminta toteutetaan koronatilanteen sallimissa rajoissa.
Järjestön ylläpitämissä toimipisteissä ja tapahtumissa voi toimia sovitusti vapaaehtoisena Vapaaehtoiset ovat mukana järjestön matalan kynnyksen taidehankkeissa, mikäli hankkeille myönnetään rahoitus. Vapaaehtoisiin ja aktiivisiin kävijöihin pidetään yhteyttä järjestämällä muun muassa säännöllisiä tapaamisia, jolloin vapaaehtoiset pysyvät ajan tasalla järjestön toiminnasta ja tutustuvat toisiinsa.
Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolisia tehtäviä sekä pidemmäksi ajaksi sitoutumista vaativia vapaaehtoistöitä. Jäsenistölle ja vapaaehtoisille järjestetään 2-4 yhteistä tapahtumaa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia suorittaa erilaisia opintoihin liittyviä kursseja osallistumalla järjestön toimintaan, kuten AMKvapaaehtoistyökurssia. Sosiaalista mediaa käytetään vapaaehtoisten rekrytoinnissa sekä vapaaehtoisten ja tehtävien koordinoinnissa. Samalla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä tehdään järjestön toimintaa näkyväksi.
Asunnottomuutta kokeneet ovat osallistuneet järjestön toimintaan koko ajan yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa. Vva ry:ssä asunnoton nähdään ensisijaisesti aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä eikä vain auttamistyön kohteena. Vva: lla ei käytetä asiakas -sanaa, vaan puhutaan jäsenistä tai kävijöistä.
Asunnottomuutta kokeneita voidaan palkata järjestöön töihin tai työharjoitteluun. Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömissä toimintakeskuksissa vapaaehtoistyötä tehdään yhteisöllisessä kontekstissa, ja monet järjestön kävijöistä ovat löytäneet paikasta itselleen vapaaehtoistyön toiminta-areenan.
Vapaaehtoisille tarjotaan toiminta-areenaa myös osallisuushankkeessa, mikäli Vva ry saa
rahoituksen joko Kulttuurirahastolta tai Taikelta Vepassa toteutettavaan osallisuushankkeeseen.
4.1 Jäsentoiminta
Asunnottomat ovat vapautettuja ensimmäisen vuoden jäsenmaksusta. Monia jäseniä ei tavoiteta uudelleen osoitteettomuuden vuoksi.
Jäsenistö koostuu pääosin asunnottomista tai asunnottomuutta kokeneista järjestön toimintaan osallistuvista henkilöistä sekä yhteistyökumppaneista ja muista toimintaa tukevista henkilöistä. Yhdistyksen virallinen jäsenmäärä on pieni, koska kaikkia jäseniä ei tavoiteta perinteisten kanavien kautta.
Asunnottomuus ilmiönä moninaistuu, jolloin järjestön olisi tavoitettava myös uudet asunnottomat tai asunnottomuusuhanalaisten ryhmät, uudet halukkaat tukijäsenet ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet henkilöt.
Jäsenrekisterin päivitystä ja kehittämistä jatketaan. Jäsenille lähetetään jäsenkirje kahdesti vuodessa sekä vuosikertomus ja tapahtumista tiedotetaan verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kautta. Monet jäsenet saavat tietoa tapahtumista yhdistyksen matalan kynnyksen toimintojen kautta. Jäsenille postitetaan tai toimitetaan Asukkilehti. Jäsenet voivat yöpyä nimelliseen hintaan Vartiosaaren toimintakeskuksessa.
Asunnottomuutta kokeneita voidaan valita yhdistyksen hallituksen jäseniksi, mikäli henkilöillä itsellään löytyy kiinnostus ja valmius tehtävää kohtaan. Tilaisuuksiin osallistuminen toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella, ja jäsenistön mielipidettä kuullaan myös epävirallisissa yhteyksissä, jotta mahdollisimman moni saa äänensä kuuluviin. Jäsenet voivat osallistua järjestön päätöksentekoon sääntömääräisissä vuosikokouksissa, jotka pidetään keväällä ja syksyllä.
Jäsenkokousten yhteyteen
järjestetään jokin tapahtuma, joka houkuttelee jäsenistöä paikalle.
Järjestö tarjoaa myös muita erilaisia osallistumismahdollisuuksia, sekä toimintaareenan taiteilijoille ja muille sidosryhmille puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Monet haluavat osallistua lahjoittamalla vaatteita tai rahaa. Jäsenmaksujen lähettämiseen oikeisiin osoitteisiin kiinnitetään huomiota.
4.2 Tapahtumat
4.2.1 Asunnottomien yö 17.10
Asunnottomien yö on vuoden päätapahtuma, jota Vva ry on mukana järjestämässä Helsingissä yhteistyössä Asunnottomien yön kansalaisliikkeen kanssa. Tapahtuma järjestetään vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yön vuotuinen teema nousee ajankohtaisesta asunnottomuustilanteesta. Asunnottomien Yö on kansalaisliike, joka kokoaa yhteen useita toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Kansalaisliikkeen toimijat järjestävät Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomen. Vailla vakinaista asuntoa ry on yhtenä järjestävänä ja koordinoivana tahona mukana Helsingin tapahtumassa vuonna 2021
Vuonna 2021 tapahtuman suunnittelu aloitetaan jo alkuvuodesta järjestön sisällä. Järjestön sisältä kootaan tiimi suunnittelun tueksi, päävastuun tapahtuman toteutuksesta kantaa järjestösihteeri. Viestintäyhteistyötä voidaan tehdä muiden toimijoiden kanssa, mikäli Vva ry: n ajamat asiat huomioidaan tiedotusyhteistyössä. Vuoden 2021 teemaksi on suunniteltu alustavasti miesten syrjäytymistä asuntomarkkinoilla.
Y-säätiö on saanut kohdennetun rahoituksen Stealta Verkostokehittäjät -toiminnalle. Toiminnan tarkoituksena on Asunto ensinperiaatteen mukaisen työn, työorientaation, ja menetelmien juurruttaminen asunnottomuustyöhön koulutuspäivien, kehittämispilottien, valmennuksien, ja viestinnän avulla. Valtakunnallisen vakiintuneen verkostotyön ja yhteiskehittämisen jatkaminen yhdessä asunnottomien, asukkaiden ja henkilöstön kanssa kumppanuuksien asiantuntemusta hyödyntäen. Verkostokehittäjät tekee myös kansainvälistä yhteistyötä.
5.2. Hard Luck- cafe Vva ry on yhteistyökumppanina
Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoimassa STEA- rahoitteisessa hankkeessa, jossa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä rikostaustaisten ja/tai asunnottomien henkilöiden osalta järjestämällä käytännönläheisiä tietotekniikkakursseja, helposti saavutettavaa tietokoneiden käyttöä ja tähän liittyvää ohjausta.
5.3. NEA- naiserityisyys asunnottomuustyössä
Vva ry on mukana uudessa NEA eli naiserityisyys asunnottomuustyössä hankkeessa, jos se saa Stea: n rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on vuosina (20182020) ollut poistaa naisten asunnottomuus asumispolkuja turvaamalla.
5.4. Kämppä & Duuni
Vva ry on mukana Sato Oy: n ja Kuntoutussäätiön kanssa yhteistyössä Kämppa ja Duuni hankkeessa, jossa erikseen valituille henkilöille annetaan asunto ja autetaan työn haussa.
5.5. Erasmus+ ”Woman and homelessness”
5. Yhteishankkeet
5.1. Asunto ensin- Verkostokehittäjät
Erasmus+ hanke “Naiset ja asunnottomuus” (Women and Homelessness strategic partnership unites organizations working with homeless people – among them, homeless women.) Seitsemän eri maan organisaatiot
vaihtavat hyviä käytäntöjä ja asiantuntemusta työstään asunnottomien naisten parissa tarkoituksenaan parantaa palveluita sekä kouluttaa henkilökuntaa. Asunnottomien palvelut on suunniteltu usein miehille ja naisten erityistarpeita ei ole niissä huomioitu riittävästi.
5.6 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy -hanke (Nuoli) Vva ry on yhteistyökumppanina Sininauhasäätiön hallinnoimassa hankkeessa 2019 - 2021.
Hankkeen päätavoitteena on tavoittaa ne nuoret, jotka käyttävät aktiivisesti päihteitä ja putoavat olemassa olevista palveluista ja tukimuodoista. Hanke turvaa asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien nuorten asumis- ja tukipolut. Hankkeessa Vva ry toimii osana moniammatillista tiimiä, ja tuo kokemusasiantuntijuuteen perustuvan erityisosaamisensa koko työryhmän käyttöön. Vva ry:n työntekijät ja vertaiset toimivat työpareina joustavin työajoin, ottaen kontaktia matalan kynnyksen periaatteella perustettavaan keskukseen saapuviin nuoriin.
5.7. Yksi meistä -hanke
Y-Säätiö on saanut rahoituksen STEA:lta Yksi meistä -hankkeelle 2020-2022, jossa päätavoitteena on vuokra-asunnoissa asuvien yksinäisyyden vähentäminen. Vva ry toimii hankekumppanina paikallisen kehittämisverkoston jäsenenä. Kehittämisverkostossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yksinäisyyttä kokevia löydetään ja miten heitä saadaan ohjattua osallistavan toiminnan pariin. Hankekumppanina Vva ry mahdollistaa yksinäisyyttä kokevien osallistumisen toimipaikkansa yhteisölliseen ja osallistavaan toimintaan.
6. Sidosryhmät ja valtakunnallinen yhteistyö
Vva ry:n pääyhteistyökumppanit vuonna 2021 ovat STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusosasto (rahoitus ja tulosten ja vaikutusten levittäminen), Helsingin kaupunki
(asunnottomien palvelut), Vantaan kaupunki (asumisen tuki), Y-säätiö (yhteistyösopimus asumisen tuki välivuokratuissa asunnoissa, Aune-verkostokehittäjät, yleishyödyllisen AYtoiminnan yhteistyö ja kansainvälinen työ) Kriminaalihuollon tukisäätiö (hankeyhteistyö) Ympäristöministeriö (asunnottomuusohjelma), Feantsa, Hope, Soste ry, EAPN-fin sekä muut asunnottomuustoimijat kansallisesti ja Euroopassa. Yritysyhteistyötä tehdään mm. Skanskan, Mars Finlandin ja Sato Oy: n kanssa.
Vva ry toimii yhteistyössä myös Pro tukipisteen, Kasper ry: n, Peliklinikan, Positiiviset ry: n, Nuoriso-asuntoliiton, Aklinikkasäätiön, EHYT Ry:n, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Sosiaali- ja terveysministeriön, Vihreän keitaan, Tukikohta ry:n, KRIS Suomi keskusliiton, Mieli ry:n, Finfami Uusimaan sekä Emmauksen kanssa.
Matalan kynnyksen työssä toimitaan yhteistyössä laajan sosiaali- ja terveysjärjestöverkoston sekä viranomaisten kanssa pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa), mutta neuvontaa ja yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti.
Kokemusasiantuntija-hankkeiden yhteistyöverkostot on luotu Lahteen, Jyväskylään, Tampereelle sekä Kuopioon sekä uuden hankkeen myötä Aune- ohjelman kuntiin.
Vva ry on liittynyt myös verkostomuotoisesti työskentelevän foorumin, MARGIT-verkoston jäseneksi, joka mahdollistaa yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisryhmien parissa työskentelevien järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. Marginaalisuudella viitataan ihmisryhmiin, joiden käyttäytymiseen ja ongelmiin liittyy vahva negatiivinen leima. Stigman kanssa kamppailevien ihmisten on vaikea saada laaja-alaista tukea omien oikeuksien toteutumisessa ja palvelujen saamisen turvaamisessa.
6.1 Kansainvälinen yhteistyö
Kattojärjestö Feantsan vuotuiseen seminaariin sekä asunnottomien järjestö HoPen kokouksiin osallistuu vähintään yksi järjestön edustaja. Vva ry: n toiminnanjohtaja toimii vuonna 2021 Feantsan hallituksen jäsenenä ja osallistuu eurooppalaiseen vaikuttamistyöhön ja hallituksen kokouksiin joko etänä tai paikan päällä, riippuen koronapandemiatilanteesta. Vva ry toimii verkostoissa, joiden kautta tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja vastaanotetaan myös kansainvälisisä vieraita.
Henkilökunnan jäsenet voivat tehdä opintomatkoja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin ulkomaisiin kohteisiin, mikäli taloudellinen tai koronatilanne sen sallii. Järjestön työntekijät, luottamusjohto ja vapaaehtoiset voivat osallistua matkoille. Matkat toteutetaan aina edullisimman vaihtoehdon mukaan, siten että mahdollisimman moni eri henkilö voi vuorollaan osallistua. Yhteistyötä tehdään myös Pietarissa toimivan asunnottomien järjestön Nochlezhkan sekä Tanskassa toimivan Sandin kanssa. Vva ry on mukana Erasmus+ Naiset ja asunnottomuus –hankkeessa, jota koordinoi Unkarissa BMZKI ja Suomessa Y-säätiö.
Vva ry voi hakeutua mukaan kumppaniksi myös muihin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin Erasmus + tai muihin kansainvälisiin hankkeisiin.
edellytetään kykyä ymmärtää talouteen sekä raportointiin liittyviä asioita. Taloushallinto ostetaan taloussihteerin töitä lukuun ottamatta ulkopuoliselta palveluntuottajalta
Palkatun henkilöstön määrä on tällä hetkellä 37, joista suurin osa toimii matalan kynnyksen välittömässä auttamistyössä sekä asumisyksiköissä. Henkilöstön rekrytoinnissa painotetaan kykyä osallistua järjestön strategian mukaiseen työhön.
Henkilökunta kokoontuu neljännesvuosittain toimipisteittäin palaveriin arvioimaan toimintaa sekä kaksi kertaa vuodessa kehittämispäiville. Koko toiminnan arviointi tehdään edellisen vuoden päätyttyä vuoden 2021 alussa. Työvaliokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa.
Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan työnohjauksen ja työterveyshuollon kautta sekä kiinnittämällä huomiota työolosuhteisiin ja työilmapiiriin. Henkilöstö voi tilata ennalta sovitun määrän kulttuuri- ja liikunta- tai työmatkaseteleitä sekä hierontaa mikäli taloustilanne sallii. Seteleistä peritään omavastuuosuus. Työnantaja järjestää kaksi työhyvinvointipäivää vuoden aikana.
Henkilöstön koulutussuunnitelmaa noudatetaan, kävijätyötä tekevä henkilökunta osallistuu EA- koulutuksiin heti kun koronapandemia antaa mahdollisuuden. Henkilökunta tarvitsee myös perusIT-taitojen päivityskoulutusta. Järjestö on hakenut Stealta rahoitusta IT-taitoisen nuoren työllistämiseen Paikka Auki – haun kautta.
7.Henkilöstö ja hallinto
7.1 Henkilökunta ja hallitus
Järjestön toiminnasta vastaa sääntöjen mukaisesti kuusijäseninen hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallituksen vastuu on kasvaneen henkilöstömäärän ja budjetin vuoksi suuri ja hallituksen jäseniltä
Vertaisryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja vetovastuuta voidaan jakaa muidenkin järjestöjen kesken. Ryhmä pohtii mm. vertaistyöntekijöiden jaksamista, koulutustarpeita sekä kutsuu tarvittaessa järjestön johtoa paikalle.
6.2 Talous
Järjestö hakee rahoitusta vuodelle 2021 STEA: lta, säätiöiltä, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta sekä Suomen kulttuurirahastolta ja Taiteen keskustoimikunnalta. Vva ry on yleishyödyllinen toimija, joka voi toimintansa tukemiseksi kerätä varoja.
Raha-automaattiyhdistys (nyk. STEA) on rahoituksellaan mahdollistanut Vva ry:n toimintaa useita vuosia, mutta oman varainhankinnan avulla voidaan varmistaa, että yhä useammalle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen; omaan kotiin.
Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa ulkopuolista tilitoimistoa sekä virallista tilintarkastajaa. Järjestöllä on taloussihteeri- ja hallintosihteeri. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain ja tarvittaessa kuukausittain Vva ry:n talouden toteutumista. Järjestöllä on talous-, johto- ja hankintasäännöt, joilla on vahvistettu euromääräiset rahat hankinnoille.
Hallituksen jäsenille voidaan maksaa työskentelystä pieni kokouspalkkio. Vapaaehtoisille voidaan maksaa toimintarahaa verotuksessa ja avustuslainsäädännössä määritellyin ehdoin. Henkilökunta voi osallistua toimipisteittäin ryhmätyönohjaukseen.
6.3 Varainhankinta
Järjestön tekee varainhankintaa ja tarjoaa yrityksille vaihtoehtoja tukea mm. järjestön matalan kynnyksen toimintaa. Varainhankintaa tehostaa mm. sosiaalisen median kautta järjestötoiminnan näkyväksi tuova viestintä ja kampanjointi Yhdistys voi myös tarjota mainostilaa järjestöä tukeville yrityksille ja tahoille. Yhdistys painottaa vuonna 2021 varainhankinnassa rahallista tukea.
Vuonna 2021 toteutetaan Sumppitempaus sekä muita tempauksia, mikäli koronatilanne
sallii. Sumppitempaus laajennetaan isoihin ketjuihin ja kaupunkeihin sekä mahdollisesti muita tempauksia, tapahtumia ja kampanjoita. Osa tiedottajan työpanoksesta kohdennetaan varainhankinnan toteuttamiseen.
Järjestöllä on valtakunnallinen poliisihallituksen myöntämä keräyslupa nro RA/ 2019/ 95 joka on voimassa koko Suomessa Ahvenenmaata lukuun ottamatta ajalla 1.4.2019 - 31.3.2021
Lahjoitustili: FI95 8000 1770 5353 01 Järjestö hakee uutta rahankeräyslupaa, kun edellinen umpeutuu.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n keräyksen vetoamistavat ovat kirjeet, ulkomainonta, internet ja sosiaalinen media, maksulliset palvelunumerot (tekstiviestikeräys) sekä painotuotteet.
Kerätyt varat käytetään matalan kynnyksen suoraan auttamistyöhön, joita ovat liikkuvan tuen ja palveluohjauksen kulut, Vartiosaaren ja Soldiksen toiminta (matalan kynnyksen päihteet tömät virkistyspaikat), Yökeskus Kalkkers, Vepa sekä asumisyksiköiden asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen.
Ylimääräiset toiminnan kulut aiheutuvat esimerkiksi matkakorteista, muista matkustuskustannuksista, vaatteista, kodintarvikkeista ja p uhelinliittymistä riippuen kunkin kävijän henkilökohtaisesta tarpeesta.
Ylimääräisillä kuluilla taataan kävijöiden osallistumismahdollisuuksia sekä helpotetaan heidän arkeen sa kuuluvia käytännön asioita. Kerätyt varat käytetään vuoteen 2023 mennessä.
6.2 Toiminnan arviointi ja raportointi
Asunnottomuus on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Toimijoita ja hankkeita on paljon, ja järjestö on haluttu yhteistyökumppani. Järjestön edustus on
monen hankkeen ohjausryhmässä. Vva ry on tällä hetkellä mukana 10:ssä
yhteistyöhankkeessa, joista yksi on kansainvälinen ja uusia hankkeita on käynnistymässä.
Vva ry:n oma toiminta on laajentunut, ja järjestö joutuu vastaamaan kentältä nopeastikin nouseviin tarpeisiin, kuten piiloasunnottomuuteen ja tilastoissa korostuvien ryhmien, kuten nuorten, maahanmuuttotaustaisten ja talousahdingossa olevien auttamiseen. Tämä kaikki koordinoidaan pienillä resursseilla. Nykyiset resurssit riittävät osallistumiseen ja hyvään tiedonkeruuseen, mutta tiedon analysointiin ja sen laadukkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan lisäresursointia. Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta ensiarvoisia.
Arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana työnä vuonna 2016 tehdyn arviointisuunnitelman mukaisesti käyttäen ARTSI-hankkeessa kehitettyjä malleja.
STEA:n tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvityksen tekemiseen voidaan ostaa ulkopuolista apua. Raportointia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Yhdistyksen työntekijät voivat osallistua rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamiin arviointikoulutuksiin. Projektien ja toimintojen arvioinnissa voidaan käyttää yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten opinnäytetöitä. Vva ry:ssä työharjoitteluaan suorittavat opiskelijat varmistavat jatkuvan työn sisältöjen tarkistamisen. Vva ry:n henkilökunta voi osallistua koulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Työtä kehitetään jatkuvasti koulutuksen, työnohjauksen, kehittämispäivien ja arviointisuunnitelman
sekä osavuosiarvioinnin avulla.
7. Asumispalvelut
Vailla vakinaista asuntoa ry ylläpitää tarkoituksensa toteuttamiseksi asumistoimintaa. Vva ry osallistui syksyllä 2020 asunnottomien asumispalveluiden kilpailutukseen, ja valittiin puitejärjestelyssä tuottamaan Sällikodin palvelut vuoteen 2024 asti sekä voitti Junailijankujan asumisyksikön kilpailutuksen 30.6.2021 asti. Asumispalveluille on optio myös vuoteen 2024 saakka.
Vva ry tuottaa asumispalvelut kahteen asumisyksikköön, joissa on yhteensä n 100 asuntoa. Asumisyksiköt toimivat asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Asukkaat valitaan asumaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kautta. Sällikotiasumisyksikössä järjestö lisäksi vuokraa tilat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöltä, ja toimii asukkaiden vuokranantajana.
Asumisyksiköiden henkilökunta osallistuu säännöllisesti työnohjaukseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja sitä kehitetään työssä viihtyvyyden parantamiseksi. Asukkaat voivat osallistua mm. uusien työntekijöiden haastattelutilaisuuksiin.
7.1 Sällikoti
Asumisyhteisön tuettu asunto on koti
Sällikoti on 28-paikkainen pitkäaikaisasunnottomille helsinkiläisille tuettua asumista tarjoava asumisyksikkö, jota ylläpitää valtakunnallinen asunnottomuusjärjestö Vailla vakinaista asuntoa ry.
Asumisyksikkö toimii Asunto ensinperiaatteella. Toiminta, työprosessit ja tilat noudattavat tilaajan palvelukuvauksessa määrittelemiä vaatimuksia ja palvelun kriteerejä ja niitä ei ole erikseen kuvattu tässä kuvauksessa. Ympäristösuunnitelma, lääkesuunnitelma, turvallisuussuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, koulutussuunnitelma ja henkilöstölomake toimitetaan ennen sopimuksen kirjoittamista.
Sällikoti kuuluu osana Alppikadun
Diakonissalaitoksen korttelin turvallisuus ja ympäristötyön infrastruktuuria.
Asumisyksikön palvelun erityispiirteet
Sällikoti on perustettu 2007 viisivuotisena
RAY: n rahoittamana pilottihankkeena, jonka tarkoituksena oli kehittää asumispalvelu
pitkään asunnottomana (+10v) olleille, keskiikäisille (+40v) miehille, joiden pääpäihde oli alkoholi. Kohderyhmä muodostui valtaosin pitkäaikaisasunnottomista, ja senhetkisessä palvelujärjestelmässä ei ollut soveltuvia tuetun asumisen muotoja heidän pitkäaikaiseen asuttamiseensa.
Sällikodin asukkaat ovat lähes kaikki pitkään asunnottomina olleita, iäkkäitä miehiä.
Asukkaiden keski-ikä on yli 60 vuotta ja valtaosalla heistä on kymmeniä vuosia kestänyt päihdeongelma. Koska Sällikoti aloitti hankkeena ja toimi kaikkien asunto
ensin -mallisten yksikköjen pilottina, asukkaiden profiili on hyvin homogeeninen. Asukkailla on pitkän asunnottomuustaustan vuoksi pitkäaikaisia, usein kroonistuneita, ongelmia ja sairauksia. Uuden asukkaan toimintakyky on usein Sällikotiin muuttaessa pysyvästi alentunut somaattisten sairauksien, vammojen ja neurologisten vaurioiden sekä iän vuoksi.
Palvelun tavoitteet
Kaikille asukkaille laaditaan palvelusuunnitelma, joka löytyy myös Asumisen tuen yksiköstä. Uusille asukkaille tehdään palvelusuunnitelma 3kk:n kuluessa sisään muutosta ja suunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa, tai aina kun asukkaan tilanne joltain osin muuttuu olennaisesti. Palvelusuunnitelmassa laaditaan tavoitteet sekä tarkoituksenmukaiset tukirakenteet ja palvelukokonaisuus asumiselle.
Taustansa vuoksi asukkailla on usein kokemus toimenpiteiden kohteena olemisesta. Pitkäaikaisasunnottomia käsitellään usein ryhmänä, jonka palvelutarpeet määritellään palvelujärjestelmästä käsin. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että jokainen asukas kohdataan yksilönä, jonka palvelutarpeet räätälöidään hänelle sopiviksi. Asukkaat ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia, ja kuuluvat ryhmään, joka usein sivuutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tästä syystä asumisen alussa on tärkeää tehdä perusteellinen kartoitus asukkaiden toimintakyvystä ja mahdollisista sairauksista, ja saattaa heidät sellaisten palveluiden piiriin, joita he tarvitsevat, ja joihin heillä on oikeus. Tärkeää on, että tämä tehdään yhdessä asukkaan kanssa, siten että asukkaan
itsemääräämisoikeutta ja oikeutta omaan kotiin kunnioitetaan. Sällikodin palvelun ensisijainen tavoite on tarjota asukkaalle koti, ja riittävä tuki asumiseen. Kuntoutumistavoitteet määritellään yhdessä asukkaan kanssa, iäkkäitä asukkaita ei ”pakkokuntouteta”, vaan keskitytään toimintakykyä ylläpitäviin toimiin, jos asukas niin haluaa.
Asukkaita ohjataan päihdehuollon palveluihin, jotta toimintakyky säilyy, ja päihteidenkäytöstä aiheutuvia ongelmia saadaan vähennettyä. Jos asukkaan tavoitteena on kuntoutua päihdeongelmasta, häntä tuetaan siinä. Yksikössä on käytössä sairaanhoitajan palvelut tarvittaessa, ja vähintään kerran viikossa. Henkilökohtaiseen hygieniaan ja kodinhoitoon kiinnitetään erityistä huomiota, koska asukkaiden iän takia moni tarvitsee erityistä tukea näissä asioissa.
Asumisyksikössä on tärkeää välttää laitosmaista ympäristöä, jossa ”hoidon” sisältö määritellään yksikön tavoitteiden mukaan. Tuki räätälöidään aidosti asukkaan oman tahdon mukaisesti, jos asukkaalla on tavoitteena siirtyä itsenäisempään asumiseen, laaditaan suunnitelma, jossa kartoitetaan ne asumisen osa-alueet, joita kehittämällä tämä on mahdollista. Jos asukas haluaa vain turvallisen kodin loppuelämänsä ajaksi, ja riittävän tuen, jotta kykenee säilyttämään asuntonsa, on tämä mahdollisuus heille suotava; Sällikodin asukaskunnan iän huomioon ottaen.
Toiminnallisuus ja yhteisöllisyys
asumisyhteisössä
Lähes kaikki yksikön asukkaat ovat vanhuustai työkyvyttömyyseläkkeellä, ja monella on
paljon toimintakykyä alentavia sairauksia tai vammoja. Siitä huolimatta monet asukkaat kaipaavat omiin kykyihinsä soveltuvaa toimintaa. Koska suurimmalla osalla asukkaista päihteidenkäyttö on hyvin runsasta, on toiminnan oltava hyvin matalalla kynnyksellä järjestettävää, pieni päihtymys on sallittava, ja osallistuminen pitää olla mahdollista ilman suuria valmisteluja, silloin kun ihmisen toimintakyky on parhaimmillaan. Yksikössä voidaan teettää halukkaille pieniä siivous-ja pihanhoitotöitä työtoimintana, ja yhdistyksen tapahtumat ja järjestötoiminta tarjoavat halukkaille mahdollisuuden osallistumiseen. Työvalmentajan palvelut ovat saatavilla myös Sällikodissa
Yksikössä pidetään viikoittain asukaskokous ja ruokailu, tieto- ja bingokilpailu sekä yhteinen kahvitilaisuus. Sällikotiin otetaan vastaan lahjoitusruokia, joita jaetaan asukkaille, ja joista on mahdollista valmistaa yhteisiä aterioita. Yksikön jokaisessa kerroksessa on yhteistila, rentoutumistila ja keittiö.
Kesällä grillataan pihalla, ja tehdään retkiä. Retkiä varten asukkaiden käytössä on yhdistyksen kesähuvila Vartiosaaressa, jossa yksikön asukkaat voivat myös viettää pidempiä virkistysjaksoja ilman tavallista yöpymismaksua. Huvilalla on käytössään useita veneitä ja kalastusvälineet, ja sauna. Huvilalla on myös mahdollisuus yöpyä jurtassa. Retkiä voidaan tehdä asukkaiden kunnon mukaan ja koronatilanteen niin salliessa.
Yksikön työskentelytavassa painottuu välitön yhdessäolo ja epämuodollinen kommunikaatio, henkilökunta on kokenutta ja tuttua. Kaikessa toiminnassa painotetaan kodinomaisuutta, ja vältetään laitosmaisia
piirteitä. Sällikodista ei pääosin muuteta enää omaan itsenäisempään asuntoon, mutta sellaisia asukkaita ketkä haluavat ja joilla on resursseja, tuetaan muuttamaan omaan asuntoon.
Tukea tarpeen mukaan
Junailijankujan asumisyksikkö on 67-paikkainen asunnottomille tarkoitettu Asunto ensinperiaatteella toimiva tuetun asumisen yksikkö, jota yhdistys ylläpitää. Vva ry on toiminut palveluntuottajana asumisyksikössä vuodesta 2015 alkaen. Toiminta, työprosessit ja tilat noudattavat Helsingin kaupungin palvelukuvauksessaan määrittelemiä vaatimuksia ja palvelun kriteerejä.
Junailijankujalla työskentelee ammattitaitoinen kokenut henkilökunta, joilla suurella osalla on pitkä työhistoria haittoja vähentävästä hoitotyöstä, korvaushoidosta, psykiatrian hoitotyöstä sekä muista asumisyksiköistä. Henkilökunnalla on valmiudet erilaisten asukkaiden kohtaamiseen, heidän erityistarpeensa huomioiden. Työntekijät ohjaavat asukkaita myös tarvittaessa asianmukaisiin ja oikea- aikaisiin hoitokontakteihin. Työryhmä tuntee Helsingin sidosryhmät, terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä ja aktiivista.
Kaikille asukkaille laaditaan palvelusuunnitelma, joka lähetetään myös Asumisen tuen yksikölle. Uusille asukkaille tehdään palvelusuunnitelma
3kk:n kuluessa sisään muutosta ja suunnitelma
päivitetään vähintään kerran vuodessa, tai aina kun asukkaan tilanne joltain osin muuttuu olennaisesti. Palvelusuunnitelmassa laaditaan tavoitteet sekä tarkoituksenmukaiset tukirakenteet ja palvelukokonaisuus asumiselle.
Aktiivisena osana asumisympäristössä
Junailijankuja sijaitsee keskeisellä alueella, ItäPasilassa Helsingissä ja toimiva ja aktiivinen ympäristötyö on olennainen osa asumisyksikön arkea. Junailijankuja tekee yhteistyötä Pasilan toimijoiden kanssa, jotta ympäristö pysyy rauhallisena ja kaikille turvallisena. Asumisyksikön asukkaat voivat osallistua halutessaan työtoiminnan kautta osaksi ympäristötyötä. Asukkailla on monenlaisia taustoja, haasteita ja ongelmia, kuten myös erilaisia vahvuuksia ja voimavaroja. Henkilökunta puuttuu tarvittaessa asumisyksiköiden asukkaiden tai vierailijoiden aiheuttamiin häiriöihin ympäristössä.
Junailijankujan asumisyksikkö, Pasilan asukastalo, alueen aikuissosiaalityö, Pasila-lehti ja lähipoliisi pitävät säännöllisiä yhteisiä tapaamisia, jotta yhteistyö on avointa, sujuvaa ja ennakkoluuloja hälventävää.
Asumisyksikön virtaavuutta eli jatkoasumista on pyritty edistämään aktiivisella työotteella kohti itsenäistä asumista niiden kohdalla, jotka siihen pyrkivät. Keinoja ovat omien voimavarojen ja vahvuuksien löytäminen, asukkaan tukeminen omaan talouteen liittyvien asioiden hoitamisessa ja niiden vastuuttamisessa. Asukkaita kannustetaan kuntouttaviin työtoimintoihin, palkkatukitöihin, opintojen pariin, sekä luomaan ympärilleen häntä tukeva verkosto ja oikeaaikaiset palvelut. Yksikköön palkataan työvalmentaja.
Aiempien vuosien aikana omaan itsenäiseen asuntoon muuttaneita on ollut paljon. Itsenäiseen asumiseen ovat muuttaneet joko Astun kautta tai vapaille vuokramarkkinoille vuosina 2016- 2020 26 henkilöä. Tämän kaltaisen työn onnistuminen edellyttää asukkaan hyvää tuntemusta, oikeaaikaisen verkostotyön osaamista ja saattaen vaihtaen työskentelytapaa. Tässä kohtaa nivelvaiheen jatkoasuttamisen tuki on erittäin tärkeää ja sitä tulee vahvistaa. Junailijankujalla
kehitetään jatkuvasti nivelvaiheen tukea Vva ry:n kevyen tuen mallin pohjalta.
Junailijankujan asumisyksikössä ollaan havaittu, että joidenkin asukkaiden kohdalla tavoitteena ja tärkeimpänä tehtävänä on ylläpitää saavutettua kuntoa ja tilannetta asumisessa. Kehittämisajatuksia: Asumisyksikön aktiivisia asukkaita hyödynnettäisiin aktiivisemmin Vva:n muihin toimiin ja pisteisiin, kuten Vepa, Vartiosaari, toimiston pienimuotoiset työtehtävät yms. Myös jo aiemmin mainittu nivelvaiheen tuki muuttotilanteissa, olisi tarpeellista, sekä vertaisuuden ja osallisuuden lisääminen ja yhteisöllisyyden tukeminen.
Junailijankuja, Toimekas-hanke
”Osallisuuden kautta syntyvä sosiaalinen kuntoutuminen voimaannuttaa. Pienin askelin onnistumisen kokemuksia keräten jokainen kokee olevansa tarpeellinen ja yhteisön jäsen. Jokainen meistä pystyy, osaa ja kykenee, kun siihen annetaan mahdollisuus. Kun etsimme asukkaiden voimavaroja ja teemme ne heille näkyväksi, syntyy mieletön määrä mahdollisuuksia ja positiivisia asioita.”
Vuosina 2015-2016 asumisyksikössä toteutettiin Taiken rahoittama Taiteesta hyvinvointia -hanke, joka toimi pohjana Toimekas hankkeelle. Y-säätiön koordinoiman ja Stean rahoittaman Toimekashankkeen 2017 - 2019 tavoitteena oli arjen mielekkään toiminnan kehittäminen asunnottomien asumispalveluissa. Arjen mielekkäällä toiminnalla kyetään parhaimmillaan ennaltaehkäisemään asunnottomuutta ja torjumaan asunnottomuuden uusiutumista.
Junailijankujan asumisyksikössä kehiteltiin toimintamalli, jonka kautta asukkaille tarjottiin arjen mielekästä tekemistä ja toimintaa. Näitä olivat ympäristötyö, pienimuotoiset siivous- ja remonttityöt, Kino-Junis, hävikkiruoan hyödyntäminen asumisyksikössä, huonekalujen
kasaaminen, polkupyöräpajatoiminta, savipaja ja lahjoitustavaroiden lajittelu.
Keskeisimmät vaikutukset hankkeen aikana olivat yhteinen tekeminen, joka on lisännyt asukkaiden ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta, viikkoohjelman muodostuminen ja asukaskokouksien säännöllisyys. Mielekäs työ on tuonut sisältöä asukkaiden päivään ja kokemuksen siitä, että on tärkeä, tätä kautta motivaatio lisääntyi omien asioiden hoitamisessa. Hävikkiruokalahjoitusten tehokas käyttö hankkeen aikana ja sen tuoma välitön hyöty olivat selkeästi nähtävissä. Terveysneuvontatyö käynnistettiin, jonka seurauksena asukas perusti Wärkkilän. Wärkkilä on puhtaiden käyttövälineiden vaihto
Muita hyviä vaikutuksia Toimekkaan aikana olivat yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, ryhmät, jalkapallo- ja biljardiottelut läheisten asumisyksiköiden kanssa, tutustumisia alueen palveluihin ja niiden käyttöön. Asumisyksikköön on muodostunut avoimempi ilmapiiri liittyen terveysneuvontaan, haittoja vähentävään työhön, päihteidenkäytön puheeksi ottamiseen, sekä hoitoon hakeutumiselle.
Kehitettävät asiat olivat mm. työntekijöiden entistä vahvempi sitoutuminen uudenlaiseen toimintaan ja asukkaiden kanssa yhteiseen tekemiseen. Työntekijän on otettava huomioon asukkaiden toiveet mielekkääseen tekemiseen liittyen, välttämättä työntekijän antama tehtävä ei ole asukkaalle mieluisa. Uusien toimintatapojen rohkea, ennakkoluuloton kokeilu ja toiminnan vakiinnuttaminen hankkeen päätyttyä. Kehittämisjakson aikana oli hienoa huomata, kuinka paljon asukkailta löytyi voimavaroja ja tahtoa erilaisille ideoille ja asioille. Yhdessä pohtiminen ja asioiden jakaminen on tärkeää, asukkaiden ääni tuli kuulluksi.