vuosikerta
TOIMITUKSEN
Kalevantie
mari.sillanpaa@trey.fi helky.kouri@trey.fi
Edustajistovaalit tulevat. Oman ehdokkaan löytäminen voi varsinkin opintojensa alkuvaiheessa olevalle tuntua hy vin hankalalta. Pyrimme olemaan avuksi haastattelemal la edustajistovaaleissa ehdolla olevat ryhmittymät tähän lehteen ja yrittämällä löytää ainakin jonkinlaisia eroja.
On hyvin ymmärrettävää, että edustajiston ja ylioppilaskunnan tekemää työtä on hankala hahmottaa, jos touhu ei hirveästi herä tä tunteita.
Ja hankala sitä on välillä hahmottaa, vaikka olisi töissä järjestel män sisällä.Yo-kunnassa toimijat vaihtuvat ripeällä tahdilla ja varsin kin aloitteiden eteneminen ideoista käytäntöön vaatii määrätietoisia yksilöitä, jotka ottavat asiat kantaakseen. Muutoin asiat jäävät vain vähitellen pölyttyviksi heitoiksi, eikä pelkkä hyvien aikeiden leuhut taminen ole varsinaisesti asioiden tekemistä
Yksi pölyiseen limbotilaan jumahtanut asia on Visiirin englannin kielinen sisältö, jota esimerkiksi kv-opiskelijoita edustava ryhmä IRG kaipailee vaalihaastattelussaan.
Sisältöä on meiltä muidenkin toimesta säännöllisesti kyselty. Olen päätoimittajana vastannut totuudenmukaisesti, että sitä tulee heti kun joku ottaa asian hoitaakseen. Tämä edellyttäisi esimerkiksi sen selvittämistä, kuinka paljon ja minkä laatuista englanninkielistä si sältöä haluttaisiin, kuka sen tekisi ja missä ajassa. Realistisin vaihto ehto on artikkelien käännättäminen englanniksi.
On toki helppo sanoa, että jokainenhan osaa nykyään englantia, mutta on hiivatin eri asia tuottaa englanniksi kiinnostavaa ja kielel tään täsmällistä journalismia kuin paukutella enkuksi opintosuori tuksia ja jutella niitä näitä.
Osin kaksikieliseen julkaisemiseen siirtyminen edellyttäisi myös hieman työrytmin hienosäätöä, mutta mahdotonta se ei ole. Avus tajabudjetissakin lienee toistaiseksi jopa tilaa tällaiselle muutokselle.
Valitettavasti minimaalisella henkilömäärällä pyörivässä toimituk sessa ei ole työtunteja käytettävänä näihin selvityksiin, vaan kyse on enemmän hallinnollisesta työstä. Visiiri on jäsenpalvelu, ja tässä olisi hyvä paikka ulottaa se laajemmalle osalle jäsenistöä.
In English: We are prepared to publish bilingual content in Visiiri as soon as someone describes what needs to be done, and who is doing the actual work.
TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN
Kun puhutaan faktoja huumeista, laittavat poliitikot sormet korviin.
Tsekkasimme opiskelijoiden elukat ja ajokit.
Mitä tehdä sitten, kun on taloutensa kanssa ihan oikeasti kusessa?
Muutama erittäin hyvä ja halpa resepti.
Sisäinen tarkastus löysi yliopiston johtamisjärjestelmästä kosolti moitittavaa.
Kyselimme edustajiston vaalilistoilta, että mitäs meinaatte.
Kalevaan rakennettavan Toasin suurhankkeen perustustyöt käynnistyivät syyskuun 30. päivänä, kun Hippokseen muurattiin peruskivi tihkusatei sissa tunnelmissa. Toas Hippos valmistuu aikatau lun mukaan vuonna 2025, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihinsa loppuvuodes ta 2024. Hippokseen tulee 129 opiskelija-asuntoa. Nimensä talo on saanut alueella vuoteen 1976 toi mineesta Hippoksen raviradasta, jonka mukaan oli nimetty myös Toasin hankkeen tilalta purettu viras totalo Hippostalo.
Peruskiven muurausseremonian yhteydessä ki ven sisään valettiin metallinen kapseli, johon sujahti Treyn terveisinä muun muassa syksyn ensimmäi nen Visiiri-lehti.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ehdot taa opintolainoille korkokattoa tai korkosuojan säätämistä. SYL on huolissaan opintolainojen korkojen noususta nykyisessä taloustilantees sa.
12 kuukauden Euribor-korko on noussut muu tamassa kuukaudessa 0,3 prosentin tuntumasta 2,47 prosenttiin. Valtaosa nykyisistä yliopis to-opiskelijoista odottaa lainamääränsä olevan yli 20 000 euroa valmistumisen jälkeen, kertoo SYL tiedotteessaan.
Visiirissä 4/2022 sivulla 42 kerrottiin, että kaikki Tampereen yliopiston perustutkintoopiskelijat olisivat oikeutettuja harjoittelutukeen. Todellisuudessa tällaista mallia ei ole käytössä, mutta yliopisto kertoo pyrkivänsä kehittämään harjoittelutukikäytäntöjään yhdenvertaisempaan suuntaan.
Visiirissä 4/2022 sivulla 50 mainittiin virheellisesti Raholan uuden skeittiparkin budjetiksi 70 000 euroa. Todellisuudessa summa on koko LänsiTampereen osuus kaupungin osallistuvasta budjetoinnista. Raholan parkin toteuttamiseen osoitettu osuus rahasta on 30 000 euroa.
Trey jakaa vuosittain kolmelle opetus henkilökuntaan kuuluvalle Hyvä opettaja -palkinnot. Tänä vuonna palkinnon erityiskriteerinä oli "Opiskelijan tavoitteiden tukemi nen opintojen ohjauksen keinoin".
Palkinnot annettiin Mark Kaunistolle ja Matti Rintalalle informaatiotekniikan ja vies tinnän tiedekunnasta sekä Markus Pölläselle rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Palkinto koostuu 2000 euron stipendistä, jonka lisäksi palkinnon saajista teetetään Treyn toimesta karikatyyrit Hyvä opettaja -seinille yliopiston kampuksilla.
4
"Pimeyttä, joo. En nauti siitä."
"En, koska bileitä tiedossa kavereiden kanssa."
"Olen alun perin kotoisin vähän pohjoisemmasta, niin en niinkään."
LILJA PAAKKANEN Viestintä, 1. vuoden opiskelija
JINHAO GAO Tietotekniikka, 1. vuoden opiskelija
VILLE NIEMI Tietotekniikka, 3. vuoden opiskelija
"Pelkään nykyään enemmän. Vähän pelottaa kylmyys ja alkaako masentaa."
SAANA SADINMÄKI Englanti, 1. vuoden opiskelija
Hallitus päätti budjettiriihessä antaa YTHS:lle lisärahoitusta, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. SYL on kuitenkin huolissaan hoitotakuun kiristymisen vaikutuksista YTHS:n toimintaan. Tällä hetkellä hoidontarpeen arviointiin pitäisi päästä kolmen arkipäivän kuluttua yhteydenotosta ja hoitoon pääsyn yleis- ja mielenterveyspuolelle kolmen kuukauden sisällä.
Opiskelija-aterioiden enimmäishintoja nostettiin. Hinta laskee hieman ensi vuoden alussa.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskelijalounaan hinta nousi 50 sentillä lokakuun alusta alkaen. Korotuksen jälkeen tavallinen aterian hinta on 3,20 euroa.
Hinnankorotuksen syynä on se, että opiskelijaravintoloiden kulut ovat nousseet inflaation vuoksi. Valtioneuvoston asetus sitoo ravintolat enimmäishintaan, joka on aiemmin ollut viisi euroa. Valtioneuvosto reagoi inflaatioon korottamalla enimmäishintaa 5,5 euroon.
Ateriatukea opiskelijalounaille maksetaan 2,30 euroa aterialta, joten aiemmin aterian hinnasta on opiskelijan maksettavaksi yleensä jäänyt 2,70 euroa. Ateriatukea ei kuitenkaan koroteta samaa tahtia, joten 50 sentin enimmäishinnan korotus tulee nyt opiskelijan maksettavaksi, ja aterian hinnaksi tulee 3,20 senttiä.
Opiskelijalounaan hinta laskee jälleen vuodenvaihteessa, sillä hallitus päätti budjettiriihessä nostaa ateriatukea 25 sentillä vuoden 2023 alusta. Näin ollen opiskelija-aterian hinta lienee ensi vuoden alusta 2,95 euroa.
Vastaava veivaus enimmäishintojen ja ateriatukien kanssa nähtiin viimeksi syksyllä 2020, jonka lopputuloksena aterian hinta nousi 2,60 eurosta ensin 3,06 euroon, ja lopulta laskien 2,70 euroon.
On taas aika valita ylioppilaskunnan uusi edustajisto seuraavaksi kahdek si vuodeksi. Edustajisto päättää yliop pilaskunnan suurista linjoista, kuten jäsenpalveluista, kehitysyhteistyöstä ja ylioppilaskunnan arvoista. Nyt valitaan edustajisto vuosille 2023–2024.
Ennakkoäänestysaika on 26.–28.10. kello 9–20. Varsinaisella vaaliviikolla 31.10.–2.11. äänestysaika on kello 9–18. Äänestys tapahtuu verkossa osoitteessa trey.fi
Edustajistovaalien tulos vahvistetaan 4.11.2022.
Tampereen ylioppilaskunnan seremo niamestarin sauva on saanut päivityksen. Sauvaa käytetään puheenjohtamisessa aka teemisissa pöytäjuhlissa. Sauva koki kovia Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan 60-vuotisvuosijuhlilla huhtikuussa, minkä seurauksena korjaukset ovat ajankohtai sia. Korjauksen yh teydessä sauvasta irronneet kuparipel tiset somisteet kor vattiin umpimetallis ta sorvatuilla ja lisäksi sauva ja sen ja lusta saivat mus tan värin. Jouni Markkanen luovutti Tuhatkunnan ja Kan sallisen sivistyslii ton varoin ehostetun sauvan takaisin yli oppilaskunnalle 22. syyskuuta. Alun pe rin sauvan ovat lah joittaneet yliopiston ainejärjestöt ja killat Treylle sen ensim mäisillä vuosijuhlilla 2019.
Tervehdys kaikille Se kavalta!
Sekava ry on sateen kaarihenkinen harras teryhmä, joka järjestää tapahtumia Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoille. Sekavan tarkoituk sena on toimia vertaisryhmänä kaikille sateenkaariopiskelijoille, ja ajaa toiminnallaan sateenkaa riopiskelijoiden etuja sekä järjes tää mielenkiintoisia tapahtumia jäsenistölleen. Sekava ry koostuu hallituksesta ja jäsenistöstä, joka kasvaa koko ajan. Toimintaan pää see aina mukaan, ja jäsenyys on il maista!
Sekava on aikaisemmin järjes tänyt mm. tutustumis- ja kiroi luiltoja, lautapelitapahtumia se kä taidegallerian Instagramissa.
Osallistumme myös muihin kor keakoulutapahtumiin kuten Fuk sisuunnistukseen, ja järjestämme Sinuiksi ry:n tapahtumien rinnal le opiskelijoille yhteistä toimintaa, kuten Leimarietkoja tai yhteisläh töjä Manse Pride -marssiin. Pää osin tapahtumat ovat ilmaisia, ja kaikki ovat tervetulleita osallistu maan! Jos olet epävarma jäsenyy destä, tule piipahtamaan jossain tapahtumassa tai liity meidän Te legram-ryhmään laittamalla meille sähköpostia ja tutustu toimintaam me ensin lähemmin.
Haluamme vielä painottaa et tä Sekava on todellakin kaikille sateenkaareville korkeakoulu yhteisön opiskelijoille, kuuluit sitten seksuaali- tai sukupuoli vähemmistöön. Sekava pyrkii
luomaan turvallisen tilan kai kille olla oma itsensä. Pyrimme myös olemaan toiminnassam me mahdollisimman kaksikie lisiä ja antamaan mahdollisuu den osallistua sekä suomen että englannin kielellä. Lisäämme myös koko ajan yhdistyksen saa vutettavuutta ja esteettömyyt tä: esimerkiksi järjestämme ta pahtumia mahdollisimman saavutettavissa paikoissa.
Löydät lisää tietoa meistä esimerkiksi nettisivuiltamme sekavatampere.wordpress.com tai Instagramista @sekava-tampere
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Syksy on tuonut yliopistolle mukanaan nälkäiset opiskelijat. Koronarajoitusten vuoksi vastaava määrää nälkäisiä suita on ollut ruokittavana vii meksi 2019. Keskustakampuksen opiskelijoita on ihmetyttänyt, että päätalon Juveneksen yläkerrassa ole va vegebaari on pitänyt ovensa suljettuina, vaikka ravin tola tuli jo valmiiksi. Tartuimme puhelimeen höyryävät jättipapu-panang curryt mielessä.
Päätalon Juveneksen ravintolapäällikkö Tuija Anttila, miksi vegebaari on kiinni?
Vegebaarin aukipitämiseen ei ole nyt henkilökuntaa, sillä ravintola-alalla on kova puute tekijöissä. Henkilökunta pulan vuoksi joudumme sulkemaan Pinni A -rakennuk sessa sijaitsevan Café Pinnin, vaikka se oli tässä muuta mia viikkoja auki.
Onko tietoa, milloin vegebaari aukeaa?
Olemme kuulleet opiskelijoiden toiveet ja näillä näkymin vegebaari on aukeamassa viikolla 43.
Ennen koronaa osa kampusravintoloista oli auki myös lauantaisin ja ainakin Hervannan kampukselta sai ruokaa myös ilta-aikaan. Estääkö henkilökuntapula tällä hetkellä aukioloaikojen laajentamisen?
Kyllä, henkilökuntaa on vähän. Haemme koko ajan uutta henkilökuntaa ja toivottavasti tilanne helpot tuu pian. III
Hyödynnä YTHS:n tarjoamat mielen hyvinvoinnin verkkopalvelut
Tarjoamme syksyn 2022 aikana kaikille avoimia, maksuttomia etäpalveluja mielen hyvinvoinnin tueksi.
Tukea stressinhallintaan ryhmävalmennuksesta
Video-oppitunneista vinkkejä hyvinvoinnin vahvistamiseen
Työvälineitä oman ja toisten hyvinvoinnin edistämiseksi
Tukea keskittymiskykyyn ja ja arjen stressinhallintaan
Videokeskusteluista tukea mielen hyvinvointiin
Lue lisää ja ilmoittaudu pian yths.fi/2022
Tampereen Liikesivistyssäätiö myöntää vuosittain apurahoja tamperelaistaustaisille opiskelijoille kaupallisten opintojen tukemiseksi. Perusopintoja on viime vuosina rahoitettu 800–1500 euron ja jatko-opintoja 2000 – 3500 euron suuruisilla apurahoilla. Vuonna 2021 apurahan saajia oli yhteensä 60.
Apurahahakemukset tulee lähettää 31.10 2022 mennessä verkkosivustomme kautta osoitteesta: www.tampereenliikesivistyssaatio.fi
Lisätietoja apurahoista antaa säätiön asiamies: Niilo Järkäs, KTM p. 040 5336 198, niilo.jarkas@gmail.com
Apurahahakemukset säilytetään tietokannassamme enintään 12 kuukauden ajan. Säätiön hallituksen tekemästä rahoituspäätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti vain niille hakijoille, joille apuraha myönnetään.
Tampereella 25. päivänä syyskuuta 2022 Tampereen Liikesivistyssäätiö sr Hallitus
Tieteellisten faktojen perusteella huumeiden käytöstä kurittaminen ei vähennä käyttöä, vaan syrjäyttää käyttäjät muusta yhteiskunnasta. Suomen huumelainsäädäntö pysyy silti samana.
Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvitus PAULIINA LINDELLJos Suomen huume politiikkaa lähtee hah mottamaan ylätasolta alkaen, sen voi nähdä jakautuvan kahteen päälinjaan: kokonais kieltopolitiikkaan ja haittoja vähentä vään politiikkaan.
Kokonaiskieltopolitiikan taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että huumaus aineiden käytön laittomuus pitää yllä huumeiden vastaisia asenteita. Kiel teisen asenneilmapiirin ja rangaistus ten pelon uskotaan voivan yhdessä vähentää huumeiden käyttöä ja tar jontaa.
Tästä huolimatta sekä huumeiden viihde- että ongelmakäyttö yleistyvät jatkuvasti. Esimerkiksi opioidien on gelmakäyttäjien määrän arvioidaan kaksinkertaistuneen viime vuosikym menen aikana.
Päihde- ja mielenterve ystyötä tekevän A-kli nikkasäätiön mukaan yleisimmin käytettyjä huumeita on kuiten
kin jo niin helppo hankkia, että käy tännön hyötyä rangaistavuudella ei juurikaan ole.
Kokonaiskieltopolitiikan rinnalla toinen huumausainepolitiikan pää suuntaus on haittoja vähentävä po litiikka. Suuntauksessa tunnistetaan se tosiseikka, että huumeita ostetaan, myydään ja käytetään niiden ran gaistavuudesta huolimatta. Haittoja vähentävässä huumepolitiikassa py ritään pitämään huumeiden käytöstä syntyvät haitat yksilölle ja yhteiskun nalle mahdollisimman pieninä.
Haittoja vähentävää politiikkaa aja va kansalaisyhdistys Humaania päih depolitiikka ry on sitä mieltä, että suomalainen huumepolitiikka ei ole onnistunutta, koska kieltomentalitee tista huolimatta huumeiden käyttö ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat lisään tyneet.
"Kahden raiteen politiikka on myön tymistä tutkitun tiedon tärkeyteen il man, että siitä olisi tehty ensisijainen ta pa hoitaa asioita", todetaan HPP ry:stä.
Suomessa arvioidaan olevan
30 000–45 000 amfetamiinia ja opioi deja ongelmallisesti käyttävää ihmis tä. Luku vastaa noin prosenttia koko maan työikäisestä väestöstä.
Vuonna 2018 suomalaisille 15–69-vuotiaille tehdyn kyselyn mu kaan 24 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeilleensa jotakin huumetta ainakin kerran elämässään. Kun lukuja katso taan 25–34-vuotiaiden osalta, vasta si 45 prosenttia ainakin kokeilleensa huumausainetta.
Kaiken ikäisistä vastaajista 42 pro senttia on sitä mieltä, että kannabiks en käytöstä ei tulisi rankaista ollen kaan. Mitä alemmaksi ikäluokissa mennään, sitä sallivampaan suuntaan huumeita koskevat asenteet muuttu vat.
Asiantuntijoiden lausunnoista ja julkisesta mielipiteestä huolimatta
suomalaiset päättäjät pitäytyvät va lituissa asemissaan. Ylen viimevuo tisen kyselyn mukaan eduskunnan selkeä enemmistö haluaa, että huu meiden käytöstä rangaistaan jatkos sakin.
Terveyden ja hyvinvoinnin lai toksessa väestön terveyttä edistävän osaston johtajana toimiva Mika Salminen otti syys kuun alussa kantaa huumeiden käy tön rangaistavuuteen.
"Rangaistukset eivät estä käyt töä, vaan sysäävät ihmiset vain en tistä pahemmin syrjään. Virkavallan resurssit kannattaa käyttää ammat timaisten rikollisten ja myyjäorga nisaatioiden pysäyttämiseen", kir joittaa Salminen THL:n blogissa.
Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin 23 800 huumausaineen käyttörikos ta, joka oli 12,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Huumausai neen käyttörikoksesta selviää useim miten sakoilla. Lisäksi narahduksesta seuraa merkintä poliisiasiain tietojär jestelmään, eli niin kutsuttu H-mer kintä. Jos tapaus ei mene syyttäjän ratkaistavaksi, säilyy merkintä rekis terissä viisi vuotta. Syyttäjälle mene vissä tapauksissa merkintä poistuu vasta kymmenen vuoden kuluttua.
Rangaistustoimenpiteet harvem min lisäävät hoitoon hakeutumista. Huumeongelmien vuoksi avo- tai lai toshoitoon hakeutui poliisin, oikeus laitoksen tai vankilan hoitoonohjauk sen kautta vain seitsemän prosenttia ongelmakäyttäjistä.
"Jos käytön rangaistavuus poistet
taisiin ja ihmiset uskaltaisivat tulla ulos kaapista huumeiden käyttön sä suhteen, nähtäisiin että huumeita käyttävät ovatkin ihan tavallisia ih misiä ja näin motivaatiota hoidon re surssointiin voisi löytyä ihan toisella tapaa. Sillä että lain edessä ei kohdel la rikollisena, on valtava merkitys yk silölle ja hänen suhteelleen muuhun yhteiskuntaan", todetaan Humaania päihdepolitiikkaa ry:stä.
Huumeiden käytön rangaistavuus leimaa huumeita käyttäviä ihmisiä monin eri tavoin. Merkintä rikosre kisterissä johtaa helposti huonom paan kohteluun sosiaali- ja tervey denhuollon palveluissa, kerrotaan A-klinikalta. Lisäksi päihdekuntou tukseen hakeutuminen ja muiden terveysongelmien hoitaminen joko estyy tai viivästyy. Yhteiskunnasta syrjäytyminen syvenee käytön ran gaistavuuden myötä myös siten, et tä rekisterimerkintä käyttörikokses ta voi haitata työ- tai opiskelupaikan saamista.
Huumekuolemat kasvussa
Suomessa kuoli huumeisiin vuonna 2020 yhteensä 258 henkilöä, josta alle 25-vuoti aita oli 76 henkilöä. Nuorten osuus yliannostuksista on noussut hälyt tävästi viime vuosina. Vain vuosien 2019–2020 aikana alle 25-vuotiai den huumekuolemat lisääntyivät 35 prosentilla. Vuonna 2020 Suomes sa huumeisiin kuolleiden keski-ikä oli noin 32 vuotta. Kaiken kaikkiaan huumekuolemien määrä on lisään tynyt kymmenessä vuodessa 27 pro sentilla.
THL on julkaissut tänä vuonna toimenpidemallin, jonka avulla huu mekuolemia voitaisiin ehkäistä. Mal li pitää sisällään ehdotuksen erillis lain säätämisestä, joka mahdollistaisi huumeiden käyttöhuoneiden kokei lun.
Ensimmäiset huumeiden käyttö huoneet perustettiin 1980-luvulla Sveitsissä vähentämään suonensi säisten huumeiden käytön haittoja, kuten HIV:n ja aidsin leviämistä. Nykyään huoneita on Sveitsin li säksi seitsemässä Euroopan maas sa: Hollannissa, Saksassa, Espanjas sa, Tanskassa, Kreikassa, Ranskassa, Norjassa ja Luxemburgissa. Muual la maailma huoneita on otettu käyt töön ainakin Kanadassa ja Australi assa.
Huoneiden on todettu vetävän puoleensa syrjäytyneitä ja vaikeas ti tavoitettavissa olevia käyttäjiä se kä vähentävän yliannostuksia ja ve riteitse tarttuvien tautien määriä. Käyttöhuoneiden yhteydessä tarjo taan usein myös sosiaali- ja terveys palveluita.
Vaikka Suomessa tapahtuu nykyään paljon huumekuolemia, eroavat ne muista maista siten, että Suomes sa yliannostus on yleensä seurausta buprenorfiinin ja rauhoittavien päih teiden yhteisvaikutuksesta. Muualla maailmassa kuollaan useimmiten he roiinin ja synteettisten opioidien, ku ten oksikodonin ja fentanyylijohdan naisten yliannostuksiin. Suomessa suosittu buprenorfiini on alun perin tullut markkinoille korvaushoitolääk keenä, mutta sen käyttö päihteenä on opiaattiriippuvaisten keskuudessa yleistä.
Rangaistavuus leimaa käyttäjiä
THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailannon mukaan buprenorfiini ja rauhoittavat toimivat sen verran hitaasti, että yliannostukset tapahtui sivat luultavasti vasta käyttöhuonees ta poistumisen jälkeen. THL kuiten kin muistuttaa, että huumetilanne Suomessa voi muuttua äkistikin, ja huumeiden pitkäaikaiskäytöstä joh tuvat kuolemat saataisiin mahdolli sesti laskemaan, kun ihmiset saisivat käyttöhuoneissa entistä aikaisemmin terveydellistä apua.
Myös C-hepatiitin leviämistä voi taisiin käyttöhuoneiden avulla hillitä. C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa maksakirroo sin ja maksasolusyövän. Hoitamatto mana tartunta voi johtaa kuolemaan. C-hepatiitti löytyy jopa 75 prosentil la suonensisäisten huumeiden käyt täjistä. THL:n seurantutkimuksen mukaan Suomessa C-hepatiittiin sai rastuneiden kuolleisuus on 8,5-ker tainen valtaväestöön verrattuna.
Käyttötilakokeilua ajava kansalai saloite sai heinäkuussa täyteen 50 000 allekirjoitusta ja etenee näin ol len eduskunnan käsittelyyn. Uutis suomalaisen tämän vuoden elokuus sa teettämästä gallupista käy ilmi, että jopa 40 prosenttia suomalaisista on huumeiden käyttöhuoneiden perus tamisen puolella.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén kuitenkin totesi elokuus sa Helsingin Sanomien haastattelussa, että kokeilun mahdollistavaa lainsää däntöä ei luultavasti saada aikaiseksi ennen kevään eduskuntavaaleja.
Huumeongelmien kasvun myö tä on Suomessa alettu vähi tellen heräämään siihen, et tä vuosikymmenten ajan toteutettu huumeiden vastainen voimapolitiik ka ei koskaan pysty saavuttamaan sil le asetettuja tavoitteita. Käytännössä huumeiden vastainen sota hävittiin jo ennen sen alkua, ja nyt on löydettä vä muita tapoja päihdehaittojen eh käisemiseksi.
Klassisin esimerkki maailmalta on Portugali, jossa luovuttiin huumeiden käytön rangaistavuudesta jo vuonna 2001. Samalla huumeiden käyttöön puututtiin poliisin sijaan sosiaalitoi men kautta. Taustalla oli maassa tu hoa niittänyt mittava heroiiniongel ma, ja politiikan suunnan käännyttyä huumekuolemat laskivat merkittäväs ti. Tällä hetkellä huumeet on dekrimi nalisoitu yli 30 maassa.
THL:n erityisasiantuntija San na Kailanto haluaa tuoda ilmi, et tä tutkimukset dekriminalisoinnin vaikutuksista voivat olla ristiriitai sia. Dekriminalisointia ei ole tehty missään maassa yksinomaan ainoa na huumepoliittisena toimenpiteenä, joten suoria syy-yhteyksiä on mahdo ton löytää. Maissa, joissa huumeet on dekriminalisoitu, on samalla panos tettu päihdepalvelujen saatavuuteen ja ehkäisevään päihdetyöhön.
Myös A-klinikkasäätiön asiantunti jat kertovat, että huumeiden dekrimi nalisoinnin vaikutusten mittaaminen on hankalaa, koska muut samanaikai
sesti tapahtuneet muutokset pitää ot taa huomioon. Asiantuntijoiden mu kaan eri maista saatujen kokemusten perusteella ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että dekriminalisoinnilla olisi negatiivisia kokonaisvaikutuksia.
Sekä THL:ssä että A-klinikkasää tiössä ollaan sitä mieltä, että käytön rangaistavuudesta luopuminen pitäi si tehdä osana laajempaa remonttia, jossa hoitojärjestelmää ja palveluiden saatavuutta parannetaan.
"Huumeiden dekriminalisoinnin tarkoitus ei ole viihdekäyttäjien ase man parantaminen, vaan se, että huu meongelmien kanssa kamppailevat pääsisivät aikaisempaa varhaisem min palvelujen piiriin. THL:n ajatus dekriminalisoinnin taustalla on, että sen pitää tähdätä vaikeimmassa ase massa olevien riippuvaisten auttami seen", kertoo THL:n Kailanto.
Humaania päihdepolitiikkaa ry:ssä ollaan kuitenkin eri mieltä siitä, missä järjestyksessä asiat pitäisi tehdä. Yh distyksen mielestä dekriminalisoinnin voi tehdä myös itsenäisenä toimenpi
HUUMEIDEN PITKÄAIKAISKÄYTÖSTÄ JOHTUVAT KUOLEMAT SAATAISIIN MAHDOLLISESTI LASKEMAAN, KUN IHMISET SAISIVAT KÄYTTÖHUONEISSA ENTISTÄ AIKAISEMMIN TERVEYDELLISTÄ APUA.
teenä, ja muita toimenpiteitä tarkas tella myöhemmin erikseen.
"Jos sanomme, että rangaistavuu desta ei voida luopua, ellei hoitoja en sin paranneta, se on kuin sanoisi, että on sopivaa rangaista ihmisiä huumei den käytöstä siksi, että hoitojärjestel mä ei ole juuri nyt kunnossa."
Laajasti Suomessakin uutisoitu Global Drug Survey pani vuon na 2017 huumeita järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon sairaa lakäyntejä mikäkin aine on aiheut tanut. Tutkimuksen mukaan psilo sybiiniä sisältävät sienet vaikuttivat olevan kaikista turvallisin huume, toi siksi turvallisin oli kannabis. Eniten sairaalakäyntejä puolestaan aiheut ti synteettinen kannabis sekä amfe tamiini. Alkoholi löytyi kolmannel ta sijalta. THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailannon mukaan tällainen vertailu ei ole kuitenkaan hedelmäl listä.
"Jos päihteitä haluaa lähteä vertai lemaan, niin täytyy ensinnäkin miet tiä, mitä vertaa. Vertaako esimerkiksi niiden riippuvuutta aiheuttavaa po tentiaalia, niiden terveyshaittoja vai haittoja yhteiskunnalle, koska jokai sessa yhdisteessä on omat haittansa ja haasteensa."
Huumeiden käyttö aiheutti yhteis kunnalle vuonna 2016 arviolta 299–370 miljoonaa euron kustannukset, selviää THL:n Huumetilanne Suo messa 2020 -raportista. Summasta 156 miljoonaa euroa meni sosiaali-
ja terveydenhuollon kustannuksiin. Järjestys- ja turvallisuuskustannuk set sekä oikeus- ja vankeinhoitokus tannukset lohkaisivat valtion kassasta yhteensä 163 miljoonaa euroa. Sama na vuonna alkoholista johtuvat hait takustannukset olivat 700 miljoonan ja miljardin euron välillä.
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n mukaan Suomessa pitäisi keskustel la siitä, millaisia lisähaittoja huumei den laittomuus tuo mukanaan. Kun asiaa tarkastellaan alkoholin histo riasta käsin, niin Suomessa alkoho lin kieltolain seurauksena käyttöta vat muuttuivat. Markkinoille tulivat vahvemmat ja vaarallisemmat ai neet, joiden sisällöstä ei aina ollut tie toa. Myrkytykset, väkivaltarikokset ja kuolemat lisääntyivät. Talous kär si, kun valtiolle kuuluvia verotuloja ei saatu kerättyä ja lainvalvonnan kus tannukset lisääntyivät.
“Meillä ei ole varaa henkilökoh taisten moraalisten syiden varjolla tuomita osaa kansasta rikollisiksi ja evätä heiltä oikeus tulla kohdelluk si tasavertaisesti. Yleinen moraalitaju vetoaa sen puolesta, että ihmisiä tu lisi kohdella tasavertaisesti, ja että ih misellä on oikeus tehdä itselleen niin kuin hän itse haluaa – olipa se sitten syödä tai juoda epäterveellisesti tai jo tain muuta. Pohjimmiltaan dekrimi nalisoinnissa on kysymys ihmisoike uksista ja ihmisarvosta.”
Yhteiskunta joutuu kuitenkin mak samaan huumeista johtuvat kustan nukset, ja rahan siihen on tultava jostain. Päihde- ja mielenterveystyö tä tekevän A-klinikan mukaan käytön rangaistavuudesta luopuminen antai si ainakin mahdollisuuden kohdistaa poliisin ja sisäisen turvallisuuden voi mavarat toisella tavalla.
Artikkelissa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia julkaisuja:
Kansanterveydellisesti sillä ei ole periaatteessa eroa, onko kyse huu meista vai alkoholista. Mitä enem män jotakin ainetta käytetään, sitä enemmän siitä tulee haittoja. Kysy mys kuuluukin, että millainen huu mausaine- ja päihdepolitiikka aiheut taa vähiten haittoja niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.
Humaania päihdepolitiikkaa -ry:lle dekriminalisoinnissa on kyse myös
Päihdetilastollinen vuosikirja 2018: Alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hy vinvoinnin laitos), Suomalaisten huu meiden käyttö ja huumeasenteet: Huu meaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2018 (THL, 2020), Huumeti lanne Suomessa 2020 (THL), Rikosja pakkokeinotilasto 2020, tietoon tul lut rikollisuus (Tilastokeskus, 2021)
Lisäksi juttuun on haastateltu A-kli nikkasäätiön edustajina tutkimuspääl likkö Jouni Tourusta ja tutkija Teemu Kaskelaa. Humaania Päihdepolitiik kaa ry:stä haluttiin vastata kysymyk siin yhdistyksen nimissä yksilöimättä vastaajien henkilöllisyyksiä. III
isiiri-lehti kysyi jokaiselta edustajis ton vaalilistalta, mitä tavoitteina näil lä on edustajistokaudelle mielessä.
Tämän vuoden vaaleissa listoja on yhteensä 19, joista kolme on yhden edustajan listoja. Kyselyn perusteella yhteisiksi teemoiksi ovat nousemas sa yhdenvertaisuuden edistäminen ja opiskelijajärjestöjen tukeminen. Jär jestöjen tukemisen on nostanut asia listalleen peräti kymmenen listaa, ja lähes kolmasosa vaalilistoista liputtaa yhdenvertaisuuden puolesta. Muita tärkeitä aiheita olivat turvallisen tilan periaatteen käyttöönotto kaikessa yli opiston ja ylioppilaskunnan toimin nassa. Suurin osa listoista haluaisi myös joko pysäyttää jäsenmaksujen korotukset, tai pienentää jä senmaksua. Kolme listaa mainitsee haluavansa tarkastella uudestaan Vi siiri-lehden rahoitusta.
VKoronavuosien jälkeen myös yh teisöllisyyden lisääminen on nouse massa yhdeksi suurista vaalien tee moista. Kuusi listaa on nostanut sen itselleen tärkeäksi aiheeksi. Hallin totieteiden liitto listasi vaaliteemoik seen muun muassa yksinäisyyden ehkäisyn ja opiskelijoiden mielen terveyden tukemisen.
"Tukemalla järjestöjä ja esimer kiksi laajentamalla ja kohdistamalla koulutuksia siitä, miten ottaa erilai sia ihmisiä huomioon ja miten tue taan jaksamista yhteisössä, voidaan saada laajamittaista hyötyä koko opiskelijakenttään."
Poliittisia listoja löytyy näistä vaa leista neljä: Keskeiset, Oikeisto-opis kelijat, Vihreä lista ja Viva. Poliittis ten listojen sisältä löytyi kova halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja opiskelijoiden edunvalvontaan, tosin opiskelijoiden edunvalvontaa pidettiin tärkeänä toimintana muil lakin listoilla. Oikeisto-opiskelijat ja Keskeiset kiinnittivät huomiota ylioppilaskunnan ydintehtäviin ja vastuulliseen rahankäyttöön. Myös kauppatieteiden opiskelijoiden ryh mä Vapaaboomarit kiinnittäisi huo miota ylioppilaskunnan talouteen.
"Kokemuksemme mukaan koros tamme muita listoja enemmän talou dellista vastuullisuutta, sillä näem me, että oikeus kerätä jäsenmaksua
tuo mukanaan tavallista yhdistystä suuremman vastuun siitä, että käy tämme jäsentemme rahoja tarkoituk senmukaisesti."
Myös ekologisuus ja turvallisen ti lan periaate nousi esiin useissa vasta uksissa, joista erityisesti asiaan kiin nitti huomiota vihreä vasemmisto.
“Syrjinnän, häirinnän ja rasismin kitkeminen pois yliopistoyhteisös tä on tehtävä, johonylioppilaskun nan tulee yliopistoa kirittää, ja teh dä yliopistoyhteisöstä kaikille aidosti turvallisempaa tilaa. Liian usein syr jivää käytöstä katsotaan sormien lä vitse, eikä siihen uskalleta tai pystytä puuttumaan. Tähän tarvitaan koulu tusta niin opiskelijakentän toimijoille kuin yliopiston henkilökunnalle kin,” kerrotaan Vivasta.
Kansainvälisyyskärjellä vaaleihin osallistuva International Representa tives Group puolestaan haluaa tuoda suomalaiset ja ulkomaalaiset opiske lijat lähemmäksi toisiaan.
"Our main theme is equal repre sentation in student affairs regard less of background, study field or language as well as holistic sustaina bility. This means improving social accessibility for internationals and lowering the threshold between in ternational and Finnish students, so that everyone can benefit from diver sity and internationalization."
Julia Jaakkola Proka
Mira Laurinantti Proka
Lilli Matveinen Proka
Olivia Ranta Proka
Samu Toivonen Proka
Inna Rokosa Proka
Neea Nikkinen Proka
Janne Majaniemi Proka
Veera Tervo Proka
Iiris Taubert Proka
Valpuri Erkkilä Kontakti
Alisa Hakkarainen Kontakti
Noora Hakulinen Kontakti
Teemu Juutilainen Kontakti
Ville Jäppinen Kontakti
Vilhelmiina Kivioja Kontakti
Mira Kokko Kontakti
Neea Nenonen Kontakti
Esko Nieminen Kontakti
Jemina Raukamo Kontakti
Inga Ryhänen Kontakti
Iida Seppänen Kontakti
Ville Silvennoinen Kontakti
Arttu Timonen Kontakti
Helena Ukkola Kontakti
Joonatan Laine Kesk.
Oliver Pietilä Kesk.
Joonas Immonen Kesk.
Tilda Karhumaa Kesk.
Pauli Haahti Oiko
Alli Vepsä Oiko
Eveliina Savolainen Oiko
Henriina Rantala Oiko
Mea Vähä-Jaakkola Oiko
Neea Loimuvirta Oiko
Niina Hämäläinen Oiko
Olivia Leino Oiko
Petra Pieskä Oiko
Riku Sutinen Oiko
Sofia Heikkilä Oiko
Tino Matikainen Oiko
Tuomas Karvonen Oiko
Janika Lehtola Oiko
Juhani Rantanen Oiko
Santeri Javio Oiko
Martta Pärssinen Oiko
Annu Jaakkola Oiko
Jutta Juomoja Oiko
Sara Uusi-Rauva Oiko
Emma Sjöholm Oiko
Reetamari Pesonen Oiko
Sami Leppänen Oiko
Paul Pellas Oiko
Sebastian Lohja Oiko
Anni Parviainen Oiko
Pinja Niinivuori Oiko
Mona Pyykkönen Oiko
Joona Gynther Oiko
Netta Tuomisto Oiko
Seán McLoughlin Oiko
Niko Husso Oiko
Ida Ylimylly Oiko
Lotta Ollila Oiko
Juuso Laitinen Oiko
Roosa Rapeli Oiko
Miikkael Lehtinen Oiko
Topi Suominen Oiko
Jesse Vuori Oiko
Jami Juutila Oiko
Valtteri Hakala Oiko
Leo Nykamb Oiko
Aapo Haataja Oiko
Henri Katajisto Oiko
Eero Haapalehto Oiko
Olli-Pekka Louniala Oiko
Anniina Hartikainen Oiko
Sampo Kurtelius Oiko
Ella Helenius Vihr.
Alina Heywood Vihr.
Hanna Hiltunen Vihr.
Onni Härkönen Vihr.
Anni Ilvonen Vihr.
Ilona Jäntti Vihr.
Vilma Järvisalo Vihr.
Katariina Kojo Vihr.
Mimi Korjus Vihr.
Brigita Krasniqi Vihr.
Senni Martikainen Vihr.
Matias Mena Vihr.
Anna Moilanen Vihr.
Julia Sangervo Vihr.
Karoliina Vaakanainen Vihr.
Iina Vahteri Vihr.
Vilma Virolainen Vihr.
Otto Absetz ViVa
Aino Halinen ViVa
Sauli Havu ViVa
Vilma Heino ViVa
Elsi Häkkinen ViVa
Ella Inkeröinen ViVa
Emmi Juolahti ViVa
Oula Juutilainen ViVa
Rafaella Kanelli ViVa
105 Emilia Karvonen ViVa
Jaakko Kemppainen ViVa
Otto Koppanen ViVa
Roosa Kuisma ViVa
Havu Kuusinen ViVa
Johanna Laine ViVa
Ilona Lehtonen ViVa
Emmi Liinalaakso ViVa
Lauri Lindén ViVa
Elina Mononen ViVa
Waltteri Nummelin ViVa
Maria Palmroos ViVa
Miska Puputti ViVa
Niki Rajalampi ViVa
Juho Rekola ViVa
Maiju Ridell ViVa
Mikael Turunen ViVa
Elina Lehtinen VB
Max Liikka VB
Juha Räsänen VB
Amanda Nurminen VB
Milla Jylhänkallio VB
Heli Mäki VB
Reetta Kiiveri VB
Eveliina Aakula VB
Jeremias Joutsensaari VB
Miika Hyyryläinen VB
Joonas Flink VB
Aaro Paljakka VB
Ilmari Rauhio VB
Petra Käki VB
Onerva Ristilä VB
Henri Rajamäki VB
Rasmus Örså VB
Annika Aurela VB 140 Suvi Pohjala VB 141 Ella Pekola VB 142 Karla Laakso VB 143 Markus Alajoki VB 144 Rosa Kakko VB 145 Jenni Koivula VB 146 Emma Veijalainen VB
147 Janette Tukonen VB 148 Roosa Uusitalo VB
149 Niko Kozmin VB 150 Nea Koskela MED
151 Milla Olshin MED
152 Ida Pellikka MED 153 Noora Toivonen MED
154 Antti Vuorisalo MED
155 Sami Harmaala KB 156 Atte Oja KB 157 Siiri Saalo KB 158 Joona Ronkainen KB 159 Väinö Korolainen KB 160 Matti Seppänen KB 161 Kaisa Vornanen KB 162 Hilja Aliranta KB 163 Laura Heino KB
Onni Havunen KB
Matias Rautanen KB
Eveliina Taimela KB
Tellu Korhonen KB
Emilia Jensén KB
Roope Horila KB
Ilari Hovi KB
Elina Hämäläinen KB
Eelis Roininen KB
Mikko Nevalainen KB
Laura Väntti KB
Karoliina Kanto KB
Riku Mykkänen KB
Niilo Santaharju KB
Lauri Kukkonen KB
Venla Vasama KB
Julius Tast KB
Oskari Kyrölä KB
Jenni Ilomäki KB
Helka Mähönen KB
Roope Salonen KB
Liina Laine KB
Eemil Soisalo KB
Tuomas Laatunen KB
Roope Rothovius KB
Aukusti Leipälä KB
Serafiina Kapanen KB
Veeti Piirainen KB
Mikko Hakala KB
Antti Ala-Heikkilä HALLI
Noa Heinonen HALLI
Magdalena Honkasalo HALLI
Ville Jaara HALLI
Aapo Johansson HALLI
Juho Katajamaa HALLI
Nea Kettunen HALLI
Eemeli Lahtinen HALLI
Eerika Lampén HALLI
Ella Lavaste HALLI
Artturi Lindeman HALLI
Julia Malvikko HALLI
Julianne Mäkelä HALLI
Selinä Nera HALLI
Aleksi Niemi HALLI
208 Väinö Nurminen HALLI
Hanna Pajala HALLI 210 Victoria Patshijew HALLI 211 Iivari Pylkkänen HALLI 212 Olli Ruotsalainen HALLI
213 Leanna Sorjamäki HALLI
214 Lauri Tuimala HALLI
215 Sanni Tyynismaa HALLI 216 Enni Uitamo HALLI
217 Aino Viljanen HALLI 218 Camilla Villman HALLI 219 Hanna Vähävuori HALLI
220 Riikka Yli-Rahnasto HALLI 221 Helmi Ylitalo HALLI 222 Paavo Keski-Orvola LP 223 Veeti Ahvonen LP 224 Juulia Kärki LP 225 Mirva Pekkola LP 226 Matias Selin LP 227 Aaro Huttunen LP 228 Mikko Rajakorpi LP 229 Kuura Ahola LP 230 Thomas Mikkonen LP 231 Oskari Kolehmainen LP 232 Santeri Virtanen LP 233 Otso Rouhiainen LP 234 Lauri Julius Ahlqvist KTT 235 Mika Pajala KTT 236 Anniina Honkasaari KTT 237 Kiti Suupohja KTT 238 Rudolf Võrk KTT 239 Niina Kosonen KTT 240 Saskia Saara Simisker KTT 241 Roni Korkeamäki KTT 242 Sampo Rautavaara KTT 243 Lassi Jokinen KTT 244 Jenni Halme KTT 245 Markus Juhani Salonen KTT 246 Jenna Tuominen KTT 247 Iiro Parhankangas KTT 248 Mikael Peltoketo KTT 249 Salla-Mari Palokari KTT 250 Ville Kumpulainen KTT 251 Aino Huujärvi IRG 252 Anastassiya Blazkho IRG 253 Atticus Russwurm IRG 254 Bakhtawar Khan IRG 255 Dang Trieu IRG 256 Dave McKee IRG 257 Dilnaz Zhumabayeva IRG 258 Elia Bibbeau IRG 259 Ester Väisänen IRG 260 Jaidev Sehgal IRG 261 Jani Patrakka IRG 262 Kieran Hegarty IRG 263 Miia Mäkinen IRG 264 Ousaamah Abidine IRG 265 Oxana Ivanova IRG 266 Reza Allahyarzadeh IRG 267 Veera Uusitalo IRG 268 Riku Breilin BS Alchemy 269 Ada Grundström BS Alchemy 270 Ronalds Janssons BS Alchemy
Kalle Karhapää BS Alchemy 272 Nina Kovanen BS Alchemy 273 Kalle Lehtola BS Alchemy 274 Pinja Lehtinen BS Alchemy
Hilla Mäkinen BS Alchemy 276 Joonatan Neva BS Alchemy
Jesse Savolainen BS Alchemy
Aada Surakka BS Alchemy
Paju Tella BS Alchemy 280 Valtteri Vuolanto BS Alchemy 281 Eetu Hartikainen KPS
Leevi Kukkonen KPS
Ture Wilkko KPS 284 Valtteri Huhdankoski KPS
Ella Aalto KPS
Olavi Latukka KPS
Daniel Lopez KPS
Niko Kangasniemi KPS
Janne Nousiainen KPS
Juho Jokinen RATTOISA
Katja Keitaanranta RATTOISA
Leevi Törölä RATTOISA
Ada Pietiläinen RATTOISA
Jenni Leskinen RATTOISA
Niklas Mäkelä RATTOISA
Isabella Salokivi RATTOISA
Matti Tiitola RATTOISA
Aino Angervo RATTOISA
Olli Pettersson RATTOISA
Joonas Yli-Huhtala RATTOISA
Juhani Koppinen RATTOISA
Valtteri Raivio RATTOISA
Camilla Heiskanen RATTOISA 304 Lotta Törnblom RATTOISA
Antti Sarjanen Anarkia (ei vaaliliitossa) 306 Tanapaksorn Vipavin TanaVipa (eivaaliliitossa)
Matias Rajalin MaRa (ei vaaliliitossa)
Brothers and Sisters of Alpha-Chemistry: Olemme Hiukkasen, Bionerin, Ykin ja Mikin opiskelijoista koostuva yhteisöhenkinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton lista.
Hallintotieteiden liitto:HALLI on perinteisesti ollut aktiivisin ryhmä. Meillä on vahva sisäinen demokratiakasvatus ja meillä on matala kynnys lähteä toimintaan. Olemme pääosin hallintotieteilijöistä koostuva ryhmä, mutta hallin ovet ovat perinteisesti olleet auki kaikille, jotka allekirjoittavat meidän arvot ja tavoitteet.
International Representatives Group: We are a multidisciplinary and diverse group of international and Finnish students. Because of this, the IRG has a unique perspective on student life from both a Finnish and an international point of view.
Kahden Tähden Teekkarit: Kahden Tähden Teekkarit on perinteisistä kiltalistoista poiketen yhteiselle arvopohjalle perustuva lista. Meille on tärkeää ylläpitää teekkarihenkeä sekä perehtyä hyvin asioihin ja pohtia niitä monelta eri kannalta. Arvostamme suuresti myös poikkitieteellisyyttä, sillä juuri eri taustoista tulevien ihmisten kohtaaminen mahdollistaa hyvin eri näkökulmien huomioimisen. Listaltamme löytyykin myös muita kuin teekkareita!
KeltainenPunainenSininen: Edustetaan Automaatio-, Kone- ja Sähkötekniikan opiskelijoita ja ajetaan näiden etua. Edustamme yhtiä suurimpia ja vanhimpia aloja Hervannassa. Edarissa olemme ajamassa niin oman alan etuja ja ajatuksia kuin ylipäätänsä teekkarikulttuuria.
Keskeiset: Poliittista listaa äänestämällä ylioppilaskunnan jäsen saa parempaa kuluttajansuojaa, koska poliittiset listat kertovat tavoitteistaan tarkemmin ja kantavat vastuun. Keskeisten lista eroaa kaikista muista listoista sillä, että kannatamme alueellista opintolainahyvitystä. Etenkin itäinen Suomi on kärsinyt pahasti pakotteista. Tietenkään tästä ei Treyn edustajistossa päätetä, mutta edustajiston kautta vaikutetaan ylioppilaskunnan hallitukseen ja täten esim. SYL:iin.
Kontakti: Kontakti on aidosti monitieteinen ja sitoutumaton lista. Kontakti yhdistää pieniä humanistisia, yhteiskuntatieteellisiä ja luonnontieteellisiä aloja, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle päätöksenteossa. Me kannattelemme ääntäsi, olit sitten fuksi tai jatkoopiskelija!
Kyltyrböndet: Olemme monialainen ryhmä harvinaisen fiksuja ja filmaattisia yksilöitä, joille järjestötoiminta, kulttuuri ja yhteisö on lähellä sydäntä
Luuppi_Puolue: Listamme eroaa muista siinä, että edustamme luuppilaisten asiaa edustajistossa.
Medaattorit: Medaattorit on lääkisopiskelijoista koostuva ja ainoa Kaupin kampukselta tuleva ryhmä.
Oikeisto-opiskelijat: Äänestämällä meitä, tiedät äänesi aidosti edustavan kantojasi. Oikeistoopiskelijat on poikkitieteellinen ryhmä, joka edustaa oikeita arvoja. Ehdokkaitamme yhdistää arvomaailma, jonka peruspilareita ovat usko vapauteen, demokratiaan, sivistykseen, sekä kestävään kehitykseen. Olemme rationaalisia vastuunkantajia ja seisomme suoraselkäisesti arvojemme takana. Listamme koostuu osaajista, joilla on vahvoja näkemyksiä ja kokemusta päätöksenteosta. Arvomme, tavoitteemme ja linjauksemme ovat selkeitä ja opiskelijan asialle omistettuja.
Pro Kasvatustieteilijät: Olemme kasvatustieteilijöitä ja tuomme kasvatustieteellistä asiantuntemusta edustajistoon. Kasvatustieteet antavat toimivan pohjan koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.
Rakennustekniikan, Arkkitehtuurin, Tuotantotalouden ja Tietojohtamisen opiskelijat(RATTOISA): Edustamme poikkitieteellistä puoluesitoutumatonta edunvalvontaa. Haluamme olla mahdollistamassa opiskelijoille matalan kynnyksen vaikuttamisen sekä keskustelun ylioppilaskunnan asioista.
Vapaaboomarit: Vapaaboomarit on ennen kaikkea ainejärjestöhenkisten ihmisten lista. Opiskelijakulttuurille tärkeät ainejärjestöt, harrastekerhot ja muut järjestöt ovat sydäntämme lähellä. Olemme monipuolinen joukko, josta löytyy talouden, kopon, sopon, tutoroinnin ja järjestöjen osaajia.
Emme ota edustajistotoimintaa liian vakavasti, sillä kyse on yhdessä tekemisestä. Me emme näe keinotekoisia rajoja eri ryhmien tai renkaiden välillä, vaan kyse on yhteisestä työstä ylioppilaskunnan parhaaksi. Kokemuksemme mukaan korostamme muita listoja enemmän taloudellista vastuullisuutta, sillä näemme että oikeus kerätä jäsenmaksua tuo mukanaan tavallista yhdistystä suuremman vastuun siitä, että käytämme jäsentemme rahoja tarkoituksenmukaisesti. Olemme siksi suhtautuneet varauksellisesti uusiin ja kalliisiin avauksiin, kuten Visiiri-lehden kotiinkuljetukseen.
Vihreä lista: Vihreä lista kokoaa yhteen Treyn edustajistovaalien vihreämieliset ehdokkaat. Listan keskeisiä arvoja ovat yhdenvertaisuus, ekologisuus sekä opiskelijoiden etujen ajaminen. Näihin arvoihin sitoutuvat kaikki listan ehdokkaat. Ylioppilaskunnan tulee olla aktiivinen vaikuttaja paitsi paikallisesti myös valtakunnallisesti. Kipukohtia, kuten elämiseen riittämätöntä opintotukea, mielenterveyskriisiä tai YTHS-
jonoja ei ratkaista paikallisesti. Ne vaativat valtakunnallista vaikuttamistyötä ja aktiivista edunvalvontaa. Tarvitaan elämiseen riittävä perustulo, terapiatakuu ja valtion lisärahoitusta YTHS:lle. Meille Trey ja opiskelijaliike ovat opiskelijoiden äänenkannattaja, olipa kyse sitten kampuskehityksen tilaleikkauksista, mielenterveyspalveluista tai ilmastokriisistä. Haluamme olla tekemässä vaikuttavampaa, kestävää ja jäsentensä näköistä ylioppilaskuntaa! Äänestäessään meitä voi olla varma saavansa arvojensa mukaisia edaattoreita.
Viva: Viva on paljon enemmän kuin pelkästään edustajistossa toimiva lista. Viva on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija niin yliopiston sisällä kuin sen ulkopuolellakin, ja Vivan tarkoitus on muistuttaa, että politiikka on osa opiskelijatoimintaa, ja että opiskelijatoiminta on osa yhteiskuntaa. Vivan edustajistolistan taustalla toimii myös aktiivinen opiskelijajärjestö, joten Viva pystyy kokonaisuudessaan järjestämään tempauksia ja tapahtumia sekä ottamaan kantaa aktiivisesti aina kun tilanne sitä vaatii. Vivan lista on poikkitieteellinen, ja sen pyrkimys ei ole edistää pelkästään yhden oppialan opiskelijoiden asiaa, vaan Viva pyrkii edistämään ihan kaikkien opiskelijoiden asemaa sekä hyvinvointia yliopistossa ja yhteiskunnassa laajemmin.
Antti Sarjanen (Anarkia): Menen sinne minne oma nenä näyttää.
Matias Rajalin (MaRa): Minä tiedän mitä tulee tehdä.
Tanapaksorn Vipavin (TanaVipa): I see that the TREY student union holds a crucial role in the student life course. Not only it exercises the executive power as student representatives, but also a support unit to reinforce students to achieve the optimum potential. I grew up in the capital city of Thailand, lived in the USA and South Korea, and have accumulated more than 10 years with a professional business background in project management for the retails and service industry. I will promote the importance of diversity and bring the values of international environment development to Tampere University.
Brothers and Sisters of Alpha-Chemistry: Yhteisö- ja järjestölähtöisyydellä. Pyrimme myös tuomaan ylioppilaskuntaa lähemmäs opiskelijaa ja keskitymme opiskelijan arkea lähellä oleviin asioihin.
Hallintotieteiden liitto: Meidän kärkiä on 1. Yhteisöllisyys ja yhteistyö 2. Laadukas koulutus ja koulutuspolitiikka 3. Hyvä hallinto ja yhteiskuntavastuu.
HALLI:n arvoihin kuuluvat yhdenvertaisuus, järjestölähtöisyys sekä vahva ylioppilaskunta.
International Representatives Group: Our main theme is equal representation in student affairs regardless of background, study field or language as well as holistic sustainability. This means improving social accessibility for internationals and lowering the threshold between international and Finnish students, so that everyone can benefit from diversity and internationalization.
Kahden Tähden Teekkarit: Toivomme innostavamme erityisesti teekkareita, mutta myös muita opiskelijoita sankoin joukoin äänestämään. Teekkarien matala äänestysprosentti nousuun!
KeltainenPunainenSininen: Ollaan killoille tuttuja naamoja ja meidän äänestäminen on varma tapa saada killoille tärkeitä asioita ajavia ihmisiä edariin. Tutut naamat herättää luottamusta ja koemme olevamme helposti lähestyttävä porukka edariasioissa.
Keskeiset: Renkaassamme jaamme käsityksen siitä, mitä vastuullinen rahankäyttö on ylioppilaskunnassa. Voidaan kysyä, mitä ovat ylioppilaskunnan ydintehtävät ja miten voisimme ne paremmin hoitaa.
Kontakti: Pienet opintoalat esiin. Monenlaisten alojen porukkana tiedämme, miten muistuttaa pienten alojen olemassaolosta ja yliopistomme monialaisuuden tärkeydestä sekä rakentaa yhteistyötä edustajiston ja yliopiston sisällä. Meistä moni opiskelee aloilla, joiden osaajat ja opiskelijat ovat vain kapea puro suuren yliopistomme koskessa. Siksi haluammekin tuoda päätöksenteossa huomioon pienten alojen usein heikommat resurssit toteuttaa ylioppilaskunnan ja yliopiston toiveita.
Kyltyrböndet: Terävällä.
Luuppi_Puolue: Yhtenäisempi ja yhdenvertaisempi ylioppilaskunta 2022.
Medaattorit: Olemme Kaupin kampuksen ja järjestölähtöisen ylioppilaskunnan asialla.
Oikeisto-opiskelijat: Oikeistoopiskelijat haluaa edistää joustavampaa ja vapaampaa opiskelijaelämää. Uskomme yksilön vapauteen: jokaisella tulee olla mahdollisuus rakentaa opintopolustaan omanlaisensa. Tutkinnon suorittaminen ei voi olla kiinni turhista
läsnäolopakoista. Opiskelijoiden tulevaisuus tulee rakentaa kestävälle pohjalle ja huolehtia, että kaikki pysyvät mukana. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, eikä YTHS palvele opiskelijoita riittävällä tasolla. Tähän haluamme muutoksen. Ylioppilaskunnan ja yhteiskunnan varat pitää käyttää järkevästi ja harkiten, panostaen aidosti olennaisiin asioihin. Tahdomme purkaa päällekkäisyyksiä, jotta toimijat voisivat keskittyä ydintehtäviinsä.
Pro Kasvatustieteilijät: Lähdemme edistämään ylioppilaskunnan avointa ja näkyvää toimintaa, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Lisäksi kasvatustieteiden opiskelijoita puhututtaa erityisesti Virta-rakennuksesta luopuminen. Siksi haluamme edistää järjestöja opetustilojen turvaamista ja olemassaoloa. Lisää seiniä!
RATTOISA: Opiskelijajärjestöjen edun ajaminen muuttuvassa korkeakouluympäristössä.
Vapaaboomarit: Ainejärjestöissä on tehty koronan aikaan paljon töitä uusien opiskelijoiden kiinnittämiseksi opiskelijayhteisöön. Olemme huolissamme siitä, että ylioppilaskunta on jäänyt kaikesta huolimatta etäiseksi monelle opiskelijalle. Tämä todennäköisesti näkyy myös äänestysprosentissa. Pidämme edustuksellisuuden kannalta tärkeänä, että mahdollisimman moni ylioppilaskunnan jäsen käyttäisi äänioikeuttaan. Vain sillä tavalla saadaan oikeasti moniäänistä opiskelijakenttäämme edustava edustajisto. Me Vapaaboomarit uskomme, että puhumalla konkreettisista, opiskelijan arkea lähellä olevista asioista, kuten Treyn tarjoamista palveluista, neuvonnasta, koulutuksista ja tuesta järjestöille, autamme opiskelijoita ymmärtämään, miksi ylioppilaskunnan vaaleissa äänestäminen on tärkeää.
Vihreä lista: Yhdenvertainen ylioppilaskunta ja yliopistoyhteisö vaatii työtä. Trey on tehnyt hyvää työtä yhdenvertaisuuden periaatteiden jalkauttamisessa järjestöihin, mutta esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteet tulisi saada osaksi jokaisen järjestön toimintaa.
Yliopistoyhteisön tulee olla jokaiselle turvallinen, syrjinnästä, häirinnästä ja rasismista vapaa tila oppia uutta ja tehdä tiedettä. Yliopiston tulee kouluttaa henkilökuntaa yhdenvertaisuussuunnitelmasta ja saada kaikki yhteisön jäsenet aidosti sitoutumaan periaatteisiin. Trey voi näyttää yhdenvertaisuusasioissa mallia yliopistolle.
Osana yhdenvertaisuutta ovat myös riittävät tukipalvelut sekä toimivat ja saavutettavat tietojärjestelmät. Opiskelijoilla on oikeus saada apua yliopistolta opintoihin liittyviin ongelmiinsa oikea-aikaisesti ja yksilökohtaiset tarpeensa huomioiden. Opintopsykologeja on lisättävä, ja yhteistyön YTHS:n, kaupungin ja hyvinvointialueen välillä on toimittava.
Viva: Vivan tavoitteena on edistää yhdenvertaisempaa, solidaarisempaa ja demokraattisempaa yliopistoa sekä yhteiskuntaa, ja nämä ovat ylivuotisia teemoja, jotka ovat esillä myös tulevana edarivaalikautena.
Tänä vuonna kärkiteemojamme ovat turvallinen opiskelijuus, ilmastokatastrofi sekä poliittinen ja demokraattinen yliopistoyhteisö. Turvallisuuteen liittyy moni meitä jokaista koskettava teema, kuten opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toimentulon turvaaminen, turvallisemman tilan periaatteiden korostaminen yliopistolla ja opiskelijayhteisössä sekä opiskelijoiden tulevaisuuden näkymien turvaaminen. Toisena teemana on ilmastokatastrofi, sillä ilmastokriisi on jo edennyt liian pitkälle, ja ilmastoasiat koskettavat meitä jokaista opiskelijaa sekä tulevia opiskelijasukupolvia. Kolmantena kampanjakärkenä on yliopiston ja ylioppilaskunnan politisoiminen yhteisömme sisällä sekä ulkopuolella ja päätöksenteon avoimuus, läpinäkyvyys sekä demokraattisuus.
Antti Sarjanen (Anarkia): En tiedä mitä tässä kysytään.
Matias Rajalin (MaRa): Ei tarvitse teititellä, lähden kampanjoimaan konkreettisilla kehitysehdotuksilla, lupauksilla sekä aatteilla.
Tanapaksorn Vipavin (TanaVipa): The theme of my campaign is “Active Citizen.” My main objective is to encourage collaborations and participation across student, faculties and staff bodies. The Finland society is changing rapidly and even the city of Tampere is steering towards internationalization, and communication is the master key. I think all members of Tampere University are free to contribute their opinions and express their ideas to shape the future of our institution. The university should be a safe space and achieve a beacon of internationalization for the kind of future society we are heading to.
Brothers and Sisters of AlphaChemistry: Liittämällä äänestämisen tärkeys opiskelijan arkeen, sekä dänkeillä meemeillä.
Hallintotieteiden liitto: Tämä on kestoaihe. Vaalit ja vaikuttaminen pitää saada kokemuksena ja ajatuksena tärkeäksi kaikille opiskelijoille. Edustajiston ja ylioppilaskunnan toimintaa pitää tuoda näkyväksi yhä laajemmalle joukolle.
International Representatives Group: We can increase voting activity by bringing awareness to the international community about council elections and providing pertinent information in English. It is important to highlight the rights of all students in influencing and being part of decision making within the university.
Kahden Tähden Teekkarit: Tuodaan tempauksia ja pöhinää kampuksille! Korona-ajan jälkeen kampuksilla liikkuu taas paljon ihmisiä, joten mennään ja tehdään siellä. Yliopiston tuki edustajistovaaleista viestimisessä ei sekään haittaisi. Ja stikkerpäkit toimii aina. Tehdään edarivaalit Näkyväksi!
KeltainenPunainenSininen: Muistutellaan kiltojen jäsenistöjä siitä, että nyt on taas tosi iso ja helppo vaikuttamisen paikka käsillä.
Keskeiset: Viestimällä siitä, miten tällä hetkellä asiat hoidetaan ja miten asiat tulisi hoitaa.
Kontakti: Ihmislähtöisellä viestinnällä. Opiskelijalle voi usein jäädä epäselväksi, mistä asioista edustajistossa ja ylioppilaskunnassa päätetään. Ylioppilaskunnan neljä ensimmäistä vuotta ovat kuluneet toimintaa luodessa ja vakiinnuttaessa. Seuraavien kahden vuoden aikana meidän tärkein tehtävämme on rakentaa entistäkin yhteisöllisempää tamperelaista opiskelijakulttuuria. Ylioppilaskunnasta tulee kiinnostava silloin, kun se koetaan omaksi ja tärkeäksi.
Kyltyrböndet: Tehtäisiin tätä vähän rennommalla otteella.
Luuppi_Puolue: Koemme tämän olevan edustajistoryhmien vastuulla. Ryhmien tulisi tuoda viestinnällään edustajiston päätöksenteko lähemmäksi opiskelijoita. Koemme itse onnistuneemme tässä hyvin aikaisimpina vuosina.
Medaattorit: Ylioppilaskunnan ja edustajistotoiminnan näkyvyyttä tulisi parantaa.
Oikeisto-opiskelijat: Vastuu sujuvista ja kiinnostavista vaaleista on jokaisella yhteisön jäsenellä, mutta ennen kaikkea
meillä, jotka vaalityötä teemme. Listallamme on hyvä meininki ja matala kynnys lähteä mukaan. Asioista keskustellaan avoimesti, suoraan ja monipuolisesti kuunnellen kaikkia yhteisön jäseniä. Näitä periaatteita aiomme tuoda myös edustajistoon. Haluamme toiminnallamme kannustaa kaikkia lähtemään mukaan vaikuttamaan ylioppilaskunnassa ja äänestämään edustajistovaaleissa, sillä se on paras keino vaikuttaa juuri nyt! Opiskelijoilla on oikeus tietää, miten ylioppilaskunnan varoja käytetään ja minkälaisia päätöksiä edustajiston kokouksissa tehdään. Näin jokainen pystyy itse muodostamaan mielipiteitä ylioppilaskunnan toiminnasta. Hyödynnetään matalan kynnyksen viestintää ja tuodaan päätöksenteko lähemmäksi opiskelijan arkea.
Pro Kasvatustieteilijät: Ajankohtainen vaikuttaminen ja siitä viestiminen niin vaalien kuin edustajistokauden aikana. Läsnäolo kampuksilla ja tapahtumissa. Treyn tuki on myös tärkeässä asemassa edustajistoryhmien kampanjoinnin ja viestinnän edistämisessä.
RATTOISA: Kehittämällä tiedotusta edustajiston toiminnasta ja päätöksistä niin kampuksella kuin sosiaalisessa mediassa. Järjestämällä mahdollisuuksia opiskelijoille tutustua ja kuulla edustajiston toiminnasta.
Vapaaboomarit: Opiskelijat kiinnostuvat heille merkityksellisistä asioista. Edustajiston merkitys saattaa kuitenkin olla hämärä myös monelle pitkään järjestöissä toimineille. Olemme puhuneet paljon edunvalvonnan merkityksestä ainejärjestössämme, mutta se ei yksin riitä, vaan TREYn toimintaa tulee tehdä näkyvämmäksi, myös edustajiston tekemää työtä.
Esimerkiksi koordinoitu vaikuttaminen kampuskehitysasioissa on kerännyt kiitosta, ja konkretisoi yhteisen edunvalvonnan merkitystä. Paljon TREYn vaikuttamistyöstä tapahtuu riviopiskelijan näkökentän ulkopuolella. Ottamalla ainejärjestöissä toimivat vahvemmin mukaan, sitoutamme heitä ylioppilaskunnan toimintaan. Ja kun järjestöissä aktiiviset ovat sitoutuneita, he siirtävät tietoisuutta merkitykselliseksi katsomastaan ylioppilaskuntatoiminnasta eteenpäin.
Vihreä lista: Vaikuttaminen kiinnostaa opiskelijoita. Yhteisten, kaikkia opiskelijoita koskettavien asioiden hoito ei saisi tuntua kaukaiselta norsunluutornilta vaan lähestyttävältä ja ymmärrettävältä. Tässä on työnsarkaa paitsi Treyllä myös yliopistolla. Mikäli tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen sivistysyliopisto, on tarpeen lisätä demokraattista päätöksentekoa yhteisön sisällä. Yliopiston päätöksenteon kaukaisuus on omiaan etäännyttämään opiskelijat vaikuttamismahdollisuuksista. Päätöksenteon demokraattisuuden takaisi parhaiten
tasakolmikannan mukainen edustus hallinnon kaikilla tasoilla, sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan edustuksen tuominen yliopiston hallitukseen. Tulevalla edustajistokaudella edustajisto ja Trey tulee saada näkymään entistä paremmin opiskelijoiden arjessa myös vaalien ja Wapun ulkopuolella. Edustajisto päättää ylioppilaskunnan yhteisistä suurista linjoista, eikä niitä päätöksiä voi tehdä ilman opiskelijakunnan tukea.
Viva: Edarivaalit ja vaikuttamismahdollisuudet pitää tuoda mahdollisimman lähelle opiskelijoita ja heidän arkeansa, suoraan ruohonjuuritasolle. Monet lähtevät edarivaaleihin ehdolle vasta, jos joku tuttu heitä suoraan pyytää, sillä monilla on epävarmuutta omasta osaamisesta ja kokemus siitä, että edustajisto ja ylioppilaskunta olisivat kaukaisia. Edarivaalien ja muun vaikuttamismahdollisuuksien vieminen ruohonjuuritasolle tarkoittaa siis jalkautumista opiskelijoiden keskuuteen, suoraa yhteistyö ja mainontaa erilaisten opiskelijajärjestöjen kautta sekä toiminnan mainostamista esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Lisäksi on tärkeää korostaa, että edustajistossa ja ylioppilaskunnassa tehdään päätöksiä ja vaikuttamistyötä, jotka vaikuttavat kaikkien meidän opiskelijoiden arkipäiväisiinkin asioihin kuten vaikkapa tapahtumakulttuuriin, opintoihin sekä hyvinvointipalveluihin.
Antti Sarjanen (Anarkia) Vuorovaikuttamalla oppii ja opettaa muita.
Matias Rajalin (MaRa) Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on poistettava, jotta edustajisto voidaan hyväksyä legitiiminä vaikutuskanavana.
Tanapaksorn Vipavin (TanaVipa) We should promote voting and student political activities through email marketing and attractive copywriting. All students have their unique accounts and are habitually checking for what is mandatory or interesting. We might first have to shift the view of student political mundane to highlighting what concerns the student life and their personal benefits through appropriate communications and flexible locale of participation. With the empathetic mindset of the executive body, we might see more involvement in the student legislative decisions.
Choose one thing that you want to get done in the council.
Brothers and Sisters of AlphaChemistry: Jokaisella Treyn piirissä olevalla järjestöllä olisi edellytykset toteuttaa omannäköistä toimintaa jäsentensä parhaaksi.
Hallintotieteiden liitto: Näitä on monia. Mutta tärkein että tietoisuus ja kiinnostus ylioppilaskuntaa kohtaan saataisiin nousuun. Näin saadaan vahvempi pohja myös edustajistolle tehdä vaikuttavaa työtä myös tulevaisuudessa.
International Representative Group: If anything was possible, we would like to remove the language barrier in representation, such as faculty council and educational council representative roles.
Kahden Tähden Teekkarit: Haluamme edistää hyvää keskustelukulttuuria ja aktiivisuutta edustajistovaikuttamisessa. Perehdytään itse asioihin hyvin ja innostetaan muita, jotta voitaisiin tehdä laadukkaita päätöksiä yhdessä.
Opiskelijoiden mielenterveydestä puhuminen ja ylioppilaskunnan tuki niin rahallisesti kuin aattellisesti sidosryhmille, jotka työskentelevät aiheen parissa.
Keskeiset: Tällä hetkellä ylioppilaskunta tekee poliittisia kannanottoja, joita eivät voi kaikki jäsenet allekirjoittaa. Tämä enemmistön tyrannia aiheuttaa pahaa mieltä suurelle osalle ylioppilaskunnan pakkojäsenistä.
Kontakti: Välitön dialogi sekä edustajiston sisällä että edustajiston ja muun yhteisön välillä. Haluamme omalla toiminnallamme rakentaa avointa ja kannustavaa keskustelukulttuuria ylioppilaskunnassa mahdollistaen yhteisön äänen kuulumisen päätöksenteossa.
Kyltyrböndet: Opiskelijoiden parempi osallistaminen päätöksenteossa.
Luuppi_Puolue: Toivomme, että järjestölähtöinen toimintakulttuuri pidetään ylioppilaskunnan ytimessä.
Medaattorit: "Rivijäsenen" edun ajaminen ja näkökulman esiin tuominen päätöksenteossa
Oikeisto-opiskelijat: Tulevaisuudessa ylioppilaskunnan pitää keskittyä kaikista olennaisimpaan, eli opiskelijoiden etujen ajamiseen. Se on ylioppilaskunnan tärkein tehtävä. Me Oikeisto-opiskelijat haluamme tuoda opiskelijoita ja ylioppilaskuntaa lähemmäs toisiaan ja nostaa esiin mitä riviopiskelijoilla on sanottavana.
Pro Kasvatustieteilijät: Treyn toiminnan tuominen lähemmäksi opiskelijoita heti fuksisyksystä alkaen. Koronavuosien jälkeen yhteisöllisyys on yhä merkittävämmässä asemassa ja Treyllä on mahdollisuus vaikuttaa poikkeusajan jättämiin jälkiin.
RATTOISA: Haluamme saavuttaa hyvinvoivan ja yhtenäisen korkeakouluyhteisön, jossa kaikki otetaan yhdenvertaisesti huomioon.
Vapaaboomarit: Edustajistossa parasta on ollut yhteinen tekemisen meininki. Verrattuna moniin muihin ylioppilaskuntiinedarissa on tehty vaikeitakin päätöksiä esimerkiksi Juveneksen tulevaisuuteen liittyen hyvässä hengessä. Tätä yhdessä tekemisen henkeä haluamme vaalia, koska korona on syönyt tätä henkeä. Edustajisto ei ole käynyt vielä pitkän aikavälin talouskeskustelua siitä, mihin Treyn talouden suunta halutaan tuleville vuosille asettaa. Juveneksen tilanne ja heikentynyt sijoitusvarallisuuden tuotto haastavat niitä näkymiä, joiden varaan rakensimme edellisen talouden visiomme. Edustajisto on talouden arvotyössään linjannut, että jäsenmaksun tason tulisi olla 60 euroa tai alle (nykyisin 65 euroa), ja pidämme keskeisenä, että ensi kaudella meille muodostuu käsitys siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään.
Vihreä lista: Syrjinnän, häirinnän ja rasismin kitkeminen pois yliopistoyhteisöstä on tehtävä, johon ylioppilaskunnan tulee yliopistoa kirittää, ja tehdä yliopistoyhteisöstä kaikille aidosti turvallisempaa tilaa. Liian usein syrjivää käytöstä katsotaan sormien lävitse, eikä siihen uskalleta tai pystytä puuttumaan. Tähän tarvitaan koulutusta niin opiskelijakentän toimijoille kuin yliopiston henkilökunnallekin.
Olemme tehneet töitä feministisen ja antirasistisen Treyn eteen edustajistossa, ja kuluneella kaudella saimmekin nämä kirjaukset linjapaperiin. Feminismi ja antirasismi eivät kuitenkaan ole itseisarvoja. Niiden tarkoituksena on antaa työkaluja kohti yhdenvertaisuutta, jossa kaikilla on oikeus syrjinnästä, häirinnästä, seksismistä ja rasismista yliopistoyhteisöön sekä esteettömään opiskeluympäristöön.
Viva: Se että Trey ja opiskelijayhteisö eivät pelkäisi ottaa aktiivisesti kantaa aktiivisesti yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin. Edelleenkin joissakin opiskelijaporukoissa poliittisuus tuntuu kirosanalta, vaikka se ei sitä ole. Yhteiskunnalliset asiat, keskustelut ja ilmiöt kuten esimerkiksi ilmastonmuutos, inflaatio ja terveyspalvelut vaikuttavat jokaisen opiskelijan elämään nyt ja tulevaisuudessa. Trey ja edustajisto eivät ole ja elä tyhjiössä, vaan olemme osa laajempaa yhteiskuntaa. Tämän lisäksi yliopiston ja ylioppilaskunnan tehtävänä on kasvattaa opiskelijoista tulevaisuuden vaikuttajia ja päätöksentekijöitä, joten edustajisto on täydellinen paikka aloittaa tämän harjoittelu. Meidän opiskelijayhteisön ja siten myös edustajiston ja ylioppilaskunnan tulee olla siis valmiita vaikuttamaan ja kapinoimaan omien oikeuksien puolesta kovaan ääneen ja julkisesti.
Antti Sarjanen (Anarkia) Istun kokouksissa.
Matias Rajalin (MaRa)
Kampusnavigaattori, olen idealisti, mutta kampusnavigointi on realistinen tavoite.
Tanapaksorn Vipavin (TanaVipa)
The one thing I am looking to succeed if I am chosen to be a part of edustajisto is the “international integrations.” By this, I do not only mean for international students to integrate into the Finnish society, but also create means for Finnish students to integrate with the international students. I definitely promote traditional culture integrity and it should always remain visible regardless of how much internationalization the society would be. My intention is rather to bring diversity and equal opportunities to the table.
Brothers and Sisters of Alpha-Chemistry: Jäsenet ja järjestöt ovat tietoisia ylioppilaskunnan toiminnasta ja palveluista. Palvelut ovat mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia.
Hallintotieteiden liitto: Omien kärkien ja arvojen lisäksi opiskelijoiden yksinäisyyden ehkäiseminen ja mielenterveyden tukeminen on ollut HALLI:ssa puhututtava teema. Tukemalla meidän järjestöjä ja esim. laajentamalla ja kohdentamalla koulutuksia, siitä miten ottaa erilaisia ihmisiä huomioon ja miten tuetaan jaksamista yhteisössä, voidaan saada laajamittaista hyötyä koko opiskelijakenttään.
International Representatives Group: The IRG will prioritize sustainability in its holistic sense, from a social, political and environmental perspective. We will continue pushing for bilingual access to information and student activities within the university.
Kahden Tähden Teekkarit: Ensiksi, toimivat tilat opiskeluun ja yhdessäoloon kampuksilla. Hervannassa sähkötalon peruskorjauksen yhteydessä rakennetaan uusia opetustiloja ja peruskorjataan nykyisiä järjestötiloja, ja Treyn tulee varmistaa, että opiskelijoiden tarpeet huomioidaan tässä hankkeessa. Samalla keskustakampuksella yliopisto aikoo luopua Pinni A rakennuksesta, eikä kaikilla järjestöillä ole tälläkään hetkellä tiloja käytössä. Toiseksi, lisää vapaaehtoistoimintaa ylioppilaskunnalle.
Vapaaehtoistoimintaa lisäämällä voidaan osallistaa ja tuoda yhteen paljon opiskelijoita eri taustoista ja sitä tulisi lisätä niin laadullisesti kuin määrällisestikin.
KeltainenPunainenSininen: Edellisen kohdan lisäksi: Halutaan päätöksillä saada opiskelijat kokemaan Treyn omakseen sekä tuoda hallitusta ja päättäviä elimiä lähemmäksi opiskelijoita.
Opiskelijakulttuurin kehittäminen yhdenvertaisemmaksi ja sellaiseksi jonka jokainen ylioppilaskunnan jäsen tuntisi omakseen.
Keskeiset: Lisäisimme järjestöille jaettavia tukia. Trey on huomattavasti tehottomampi varojen käyttäjä, koska sen hankkeet toteutetaan työntekijöiden toimesta. Järjestöissä tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja motivaatioon, jolloin samalla rahalla saadaan järjestöissä enemmän aikaan. Toisena asiana painostaisimme yliopiston muuttamaan järjestelmiään siten, että NUM LOCK jäisi päälle kirjautumisen jälkeen.
Kontakti: Aiomme edistää joustavampaa opiskelua, jota voidaan edesauttaa muun muassa lisäämällä toimivia järjestö- ja opiskelutiloja sekä laajentamalla kulkuoikeuksia kaikilla
kampuksilla. Tavoitteemme on myös aidosti koko yhteisön huomioiva ja läpileikkaava kaksikielisyys, jonka myötä jokaiselle opiskelijalle avautuu mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskunnassa.
Kyltyrböndet: Leipää ja sirkushuveja sekä järjestötilojen tärkeyttä.
Luuppi_Puolue: Yhdenvertaisuustyössä digitaalisen saavutettavuuden huomiointia ja varsinkin keskustakampuksen tilapolitiikassa opiskelijatilojen määrän kasvattamista ja laadun kohottamista.
Medaattorit: Järjestöjen vahvempi tukeminen ja Kaupin kampuksen aseman edistäminen
Oikeisto-opiskelijat: Me Oikeisto-opiskelijoissa aiomme olla mukana helpottamassa opiskelijoiden jokapäiväistä elämää. Haluamme, että ylioppilaskunnan päätöksenteko näkyy opiskelijan arjessa, esimerkiksi erilaisten opiskelumahdollisuuksien aktiivisena edistämisenä. Tavoittelemme, että ylioppilaskunta keskittyy sen ydintehtävään, eli opiskelijoiden etujen valvontaan. Aiomme siis pitää huolta ylioppilaskunnan taloudesta keskittymällä olennaiseen ja tämän kautta alentaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua pitkällä aikavälillä.
Pro Kasvatustieteilijät: Järjestöja opiskelutilojen turvaaminen sekä Treyn toiminnan ja päätöksenteon näkyväksi tekeminen.
RATTOISA: Kampuksille tulee saada mahdollisuus iltaruokailuun sekä saatava ruokailu sujuvammaksi opiskelijoiden palatessa kampuksille. Turvataan opiskelijajärjestöjen tilat ja kehitetään yhteisiä tiloja opiskelua varten.
Vapaaboomarit: Olemme huolissamme Treyn talouden isosta kuvasta. Vuosittain perittävän jäsenmaksun trendi on ollut nouseva. Pidämme tärkeänä, että Treyn taloudellinen perusta on vakaa, sillä se on ainoa tapa toteuttaa toimintaa kestävästi. Siksi haluamme, että edustajisto toimiston ja talousvaliokunnan asiantuntijoiden tukena käy rehellisen keskustelun siitä, mitä Treyn ydintoiminnot ovat, ja millä rahoitamme niiden toteuttamisen. Mahdollinen ylijäämä voidaan käyttää jäsenmaksun laskemiseen. Toinen teemamme on järjestökeskeisyys. Tampereella ei olisi elinvoimaista opiskelijakulttuuria ilman vahvaa järjestökenttää. Ylioppilaskunnan ja järjestöjen suhdetta tulee vahvistaa, sillä toisen tekeminen ei ole toiselta pois. Ylioppilaskunta voi vahvistaa suhdettaan järjestöihin kehittämällä järjestöyhteistyötään.
Vihreä lista: Treyllä, ja laajemmin koko opiskelijaliikkeellä, on tärkeä rooli kirittämässä korkeakouluja ja valtiota ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa. Ilmastokriisi ja luontokato ovat aikamme suurin uhka, jonka torjumiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan osia. Opiskelijaliikkeellä ei ole varaa jättää toimimatta tämän kriisin
edessä, sillä ilmastokriisi on sukupolvikysymys. Me ja tulevat sukupolvet kantavat vastuun paitsi edellisten sukupolvien toimista myös nykyisten päättäjien toimimattomuudesta kriisin edessä. Vaadimme opiskelijaliikkeeltä entistä aktiivisempaa ilmastovaikuttamista. Haluamme edistää entistä moninaisempaa ja moniäänisempää yliopistoyhteisöä. Tämä edellyttää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien ja kuulemisen lisäämistä koko yhteisössä aina opiskelijan arjesta yliopiston hallitukseen saakka. Tavoitteenamme on tasakolmikanta kaikille yliopiston hallinnon tasoille sekä pysyvä opiskelija- ja henkilökuntaedustus yliopiston hallitukseen.
Viva: Turvallisemman tilan periaatteiden tietoisuuden lisääminen koko yliopistoyhteisössä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla tervetullut ja turvallinen olo osallistuessaan yliopistoopetukseen, opiskelijayhteisön tapahtumiin ja ylioppilaskunnan toimintaan. Turvallisemman tilan periaatteiden tulee olla jokaisen yliopistoyhteisöön kuuluvan henkilön tiedossa, ja on kouluttaa sekä opiskelijoita, opiskelija-aktiiveita että henkilökuntaa turvallisemman toimintakulttuurin edistämiseksi. Tamperelaisen yliopistoyhteisön ruokakulttuurin kehittäminen. Tällä hetkellä Tampereen yliopistolla ei saa ruokaa lainkaan esimerkiksi ilta-aikaan tai viikonloppuisin. Edullinen ja monipuolinen ravinto on yksi tärkeimmistä asioista, joka tukee opiskelijoiden hyvinvointia sekä opintojen etenemistä, ja tällä hetkellä ruokaa on tarjolla vain toimistoaikoihin, vaikka opiskelijuus ei näitä kellonaikoja seuraa. Lisäksi kasvis- ja vegaanipainotteisten ruokatarjoilujen määrää tulee lisätä entistä enemmän.
Antti Sarjanen (Anarkia): Päätöksissä otetaan kokonaiskuva huomioon ja käytännön huomiointi.
Matias Rajalin (MaRa): Kampusnavigaattorin käyttöönottoa sekä ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden perumista.
Tanapaksorn Vipavin (TanaVipa): First thing I will pursue is arranging “Student Open Stage” to promote various student interests, talents, or innovations, and connect students through networking. It shall be a kind of event where all students are eligible to sign up to showcase their presentation according to various categories or skillset. This event can either be held online or offline. The second thing will be “Campus Open House Week” where all students can visit all three campuses and learn what facilities, programs, accessibility that each campus has to offer.
How would you alter Trey's economy - where to invest, where to cut?
Brothers and Sisters of Alpha-Chemistry: Vähentäisimme kuluja tapahtumista ja palveluista, jotka ovat vähiten suosittuja, esimerkiksi lukuisat teemaviikot. Laskisimme jäsenmaksun suuruutta tai korottaisimme järjestöille myönnettäviä tukia. Yritysyhteistyötuottojen kasvattamiseen tulisi panostaa.
Hallintotieteiden liitto: Muuttuvasta maailmantilanteesta on kärsinyt myös Trey. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Tulevaisuudessa ylioppilaskunnan tulee laajentaa yhteistyö- ja rahoituspohjaa. Uusia avauksia voitaisiin saada esim. erilaisina projekti- ja hanketukina. Yksittäistä leikkauskohdetta on haastava osoittaa, sillä ylioppilaskunnankin talous on kokonaisuus ja leikkaukset ovat arvokysymyksiä. Ylioppilaskunnan talouden tulee olla tasapainossa.
International Representatives Group: For example, as a large part of the budget Visiiri, in printed and digital form, should include bilingual content for the students who pay student union fees but do not know Finnish yet as well as national students.
When thinking about potential cuts however, we want to emphasize the sustainability of the budget. For examp le, we could consider moving resources from branding products to services that directly benefit student wellbeing like mental health services.
Kahden Tähden Teekkarit: Yritysyhteistyöhön haluamme lisää paukkuja. Yritysten ja opiskelijoiden mahdollisuuksia verkostoitua keskenään voisi lisätä ja yhteistyön kautta voitaisiin saada myös lisää tuloja muuhun toimintaan. Järjestöjä tukemiseen voisi lisätä resursseja, esimerkiksi tarjoamalla enemmän koulutuksia ja tuomalla järjestöjä yhteen. Vapaaehtoistoiminnan lisääminen vaatii myös lisää resursseja.
KeltainenPunainenSininen: Kutos kohtaan ei saatu oikeen tällä aikataululla ideaa.
Keskeiset: Treyn hallituksen palkkioihin menee yli 110 000 € vuosittain. Ainakaan minulle ei ole selvää, mitä kaikkea tuolla rahalla saa.
Kuten mainittua: lisäisimme merkittävästi rahaa järjestöille. Järjestöt ovat hyvin epätasaarvoisessa asemassa keskenään, koska markkinaorientoituneet alat saavat kymmeniä kertoja enemmän rahaa sponsoreita kuin vähiten saavat. Tätä epäkohtaa pitäisi ylioppilaskunnan tasoittaa.
Kontakti: Emme halua ajatella ylioppilaskunnan taloutta nollasummapelinä, sillä se on kokonaisvaltaista tarkastelua vaativa kokonaisuus, jonka tärkein tehtävä on mahdollistaa kattavat jäsenpalvelut sekä vaikuttavaa edunvalvontaa. Tärkein kysymys on, mistä ylioppilaskunta voisi saada uusia tulonlähteitä, ei niinkään se, mistä supistetaan.
Kyltyrböndet: Järjestöille lisää rahallista tukea, eikä jäsenmaksuihin saa tulla korotuksia. Tarkasteltaisiin Visiirin kulurakennatta uudestaan.
Luuppi_Puolue: Nykyinen talouden hallinta on hyvällä tolalla, mutta toivomme, että hyviä toimintatapoja ja yleistä toimintaa vakiinnuttamalla löytäisimme keinoja tasapainottaa ylioppilaskunnan taloutta.
Medaattorit: Jäsenmaksua ei tule ainakaan nostaa, pikemminkin laskea. Nipistää voisi palveluista, jotka eivät hyödytä opiskelijoita. Lisää rahaa järjestöjen tukemiseen.
Oikeisto-opiskelijat: Tahdomme edistää vastuullista taloudenpitoa. Ylioppilaskunnan varoja tulee käyttää harkiten ja tärkeimpiä kohteita priorisoiden. Jäsenmaksujen yleisen linjan tulee olla vakaasti laskeva, toisin kuin kehityssuunta on viime vuosina ollut. Jäsenmaksun myöskään ei pidä jojoilla vuodesta toiseenennustettavuuden ja pitkäjänteisyyden pitää kulkea edellä. Oikeistoopiskelijat haluaa priorisoida perustoiminnan edellytyksiä ja korostaa järjestölähtöisyyttä ylioppilasyhteisössä. Monille järjestöille jo pelkkä yhteen saattaminen ja viestinnällisten työkalujen antaminen voisi tuottaa merkittävää lisäarvoa toiminnalle ja koko ylioppilaskunnalle. Lukuisat ylioppilaskunnan ydintoiminnan ulkopuoliset projektit vievät resursseja ja kuormittavat koko toimistoa. Fokuksen tulee olla vakaudessa ja perusasioiden toimivuudessa.
Pro Kasvatustieteilijät: Laadukas edunvalvonta vaatii riittävän rahoituksen ja olemme Prokassa tyytyväisiä Treyn luomaan tämänhetkiseen talousarvioon. Kuuntelemme kuitenkin herkällä korvalla jäsenistöä ja järjestöjä muuttuvien tarpeiden varalta. Tulevalla kaudella olemme valmistautuneet esimerkiksi keskusteluihin kaksikielisen työskentelyn mahdollistamisesta Treyssä.
RATTOISA: Yliopiston tukipalveluiden näkyvyyteen ja saavutettavuuteen tulisi panostaa enemmän varoja. Visiirin digiversion suosiminen painetun lehden sijaan, ja näiden varojen vapauttaminen järjestöja tutortoimintaan sekä niiden kehittämiseen.
Vapaaboomarit: Ylioppilaskunnan toiminnan lähtökohdan pitää olla taloudellisesti kestävä. Toiminnan laajuus tulee suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. Treyn ydintoimintaa on opiskelijoiden edunvalvonta, kouluttaminen ja yhteisöllisyyden edistäminen.
Treyn suurin yksittäinen menoerä on henkilöstö, mutta henkilöstö toteuttaa Treyn päivittäistä toimintaa. Lisäisimme resursseja
Treyn ja järjestöjen yhteistyöhön, jotta yhä useampi opiskelija pääsisi toiminnan piiriin. Tarkastelisimme kriittisesti Visiiri-lehden jatkoa. Lehden mainosmyynti ei kata lehden painatuskustannuksia. On tärkeää tarkastella kyselyn kautta sen tavoitettavuutta ja opiskelijoiden mielikuvaa siitä. Lehden ylläpito ei ole itseisarvoista, jos se ei tavoita jäseniä ja on kohtuuttoman kallis osa talouden kokonaisuutta.
Vihreä lista: Ylioppilaskunnan ydin on edunvalvonnassa ja yhteisöllisyydessä. Niistä leikkaamisen tulisi olla viimesijaisia keinoja ylioppilaskunnan taloustilanteen parantamiseksi. Suhtaudumme kielteisesti jäsenmaksun korottamiseen. Opiskelijan budjettiin syksyttäinen jäsenmaksu tuntuu suurelta, eikä sen merkittävään korotukseen ole varaa. Jäsenmaksun kehityksen tulisi tulevaisuudessa olla entistä ennakoitavampi, eikä sitä tulisi kevein perustein korottaa nykyisestä. Ylioppilaskunnan on tunnistettava sen toiminnan ydin, ja panostettava määrän sijaan laadukkaaseen toimintaan kaikilla Tampereen kampuksilla. Näin voidaan saada aikaan myös säästöjä.
Viva: Yhtenä asiana on varmistaa, että ylioppilaskunnan jäsenmaksun hinta ei jatka nousemista lainkaan, kuten muutamana aikaisempana vuotena. Olisi suotavaa saada jäsenmaksun hinta käännettyä laskuun hiljalleen. Jäsenmaksun tulot ovat Treyn toiminnan kannalta äärimmäisen tärkeä tulonlähde, joten tätä tulee tarkastella realistisesti.
Treyn talouden kohdalla voisi tarkastella esimerkiksi tapahtumia ja tapahtumakustannuksia. Onko kaikki Treyn järjestämät tapahtumat tarpeellisia? Monet Treyn järjestämät tapahtuvat ovat kalliita järjestää lähtökohtaisesti, ja ne vievät myös Treyn henkilökunnan ajallisia resursseja, mikä myös lisää tapahtumien kustannuksia epäsuorasti. Treyn järjestämien tapahtumien vähentäminen mahdollistaisi asiantuntijoiden keskittyvän opiskelijoiden edunvalvontatyöhön. Tampereella opiskelijajärjestöt järjestävät vuosittain satoja mahtavia tapahtumia, joten muutaman tapahtuman vähentäminen ei tätä tarjontaa juurikaan supistaisi.
Antti Sarjanen (Anarkia): En tiedä.
Matias Rajalin (MaRa): Lisäisin hyvinvointipalveluja leikkaamalla pahoinvointipalveluista. Yksittäisen opiskelijan kuluja leikkaisin tarjoamalla ehkäisyvälineitä maksutta yliopiston jokaisella toimipisteellä.
Tanapaksorn Vipavin (TanaVipa): I think the magazine print costs should be cut and moved to online publication, through university platforms. The print version can be handled economically with a paid membership subscription which could also increase sentimental value to the prints. On the other hand, I would put more money into the online communication and student united experience. For example, if a homecoming ice hockey game should be arranged at Nokia Arena where special discount tickets are sold for university members only, the online communication should reach work to ensure the offer is reaching all students, faculties and staff.
Opintolaina tuli, mutta niin myös syyslomareissu, sähkölasku ja karhukirje terveydenhoitomaksusta, lemmikki sairastui ja läppäri piti onkia satama-altaasta. Visiiri vinkkaa mitä tehdä, kun horisontissa häämöttävät mieron tie, keppikerjäläisyys ja nälkäkuolema.
Teksti & kuvat MAIJU TALALA Grafiikka PAULIINA LINDELLpintorahaa nos tettiin elokuun alusta ruhti naalliset 14,54 euroa. Ruoan ja ihan kaiken hintojen nous tessa sillä saa pyöreästi kaksi kaalin päätä.
Jollei ole säästöjä, avuliaita sukulai sia tai töitä opintojen ohella, voi yl lättävien menojen iskiessä kaalisop pa alkaa käydä hyvin laihaksi. Silloin
Okannattaa selvittää oikeutensa toi meentulotukeen.
Opiskelijoiden tilanteet toki vaihte levat. Näistä neuvoista on hyötyä, jos olet säästötön korkeakouluopiskelija, jonka ensisijaiset etuudet ovat opinto raha, valtion takaama opintolaina se kä yleinen asumistuki.
Perustoimeentulotuki on viimesijai nen etuus. Se tarkoittaa, että toimeen
tulotukea voi saada, jos ensisijaisten etuuksien jälkeen ei jää käteen riittä västi rahaa välttämättömien arjen me nojen kattamiseen.
Välttämätön on Kela-sana. Sillä tarkoitetaan muiden muassa ruokaa, bussilippuja ja nettiliittymää. "Riittä västi rahaa" on suomeksi 532,97 eu roa kuukaudessa. Kela-kielessä si tä nimitetään perustoimeentulotuen perusosaksi.
Tavanomaisesti Tampereella yk sin vuokralla asuvalle säästöttömälle
Opintoraha 268,23 € Yleinen asumistuki 330,40 € + opintolainan
Opintolaina huomioidaan perustoimeentulossa opiskelijalle tulona, nosti hän sitä tai ei.
Sähkön hinnannousun takia Kelassa katsotaan nyt kohtuullisen sähkölaskun sijaan kohtuullista käytetyn sähkön määrää per talous, joten vaikka summa olisi yli 45 €/kk, ei ole hätää.
Oltava julkisen terveydenhuollon palvelu, yksityistä ei korvata. Liitä hakemukseen kopio laskusta.
MENOJA PERUSTILANTEESSA
Vuokra 572 € Sähkö 45 € Vesi 22,80 € Kotivakuutus 11 € + perusosa 532,97 €
Yhteensä 1183,77 € 1248,63 – 1183,77 € = 64,86 €
Laskelma on ylijäämäinen. Oikeutta perustoimeentulotukeen ei synny eikä tukea makseta.
TAVALLISTA ENEMMÄN (perustoimeentulotuessa huomioitavia) MENOJA
Vuokra 572 € 3 kk:n sähkölasku, eräpäivä marraskuussa 135 € Vesi 22,80 € Kotivakuutus 11 € + perusosa 532,97 € Poliklinikkamaksu 41,20 € Reseptilääke 20 €
Yhteensä 1334,97 €
1248,63 1334,97 € = 86,34 €
Laskelma on alijäämäinen. Sinulle maksetaan tukea 86,34 €
Kela on määritellyt paikkakuntakohtaiset kohtuullisten asumismenojen rajat. Tampereella ne ovat nämä: Jos omasi ovat suurempia, katso lisätietoja kela.fi/toimeentulotuki/ asuntomenot
Liitä hakemukseen kopio lääkemääräyksestä ja kuitista.
Tampereella on viljalti paikkoja, jois ta saa apua oman taloustilanteen pohtimiseen, budjettien laatimi seen ja rahahuoliin omasta varalli suustilanteesta riippumatta. Matalan kynnyksen talousapua tarjoaviin paikkoihin voi vain mars sia sisään tai soittaa annettuna ai kana. Tampereen kaupungin Talo usneuvola on viranomaisvetoinen, joten siellä on kolmannen sektorin paikkoja laajempi keinokirjo myös hankaliksi ehtineiden talousvai keuksien ratkomiseksi.
• Talousneuvola palvelee ilman ajanvarausta perjantaisin kello 9–14 puhelimitse (044 486 3826) tai paikan päällä Tipotien ja Tesoman hyvinvointikeskuksissa ja Hervannan L8-yhteisökeskuksessa.
• Talous- ja velkaneuvonta auttaa arjen talousasioissa ja velkahuolissa puhelimitse (029 566 0715) ma–pe kello 10–12, sähköpostitse osoitteessa pirkanmaa.velkaneuvonta@ oikeus.fi tai sähköisessä asiointipalvelussa.
• Takuusäätiön Velkalinjapuhelinneuvonta (0800 980 09) arkisin kello 10–14 ja chatissa ma–to kello 12.30–15.
• A-killan vertaistalousneuvonta puhelimitse (040 323 9596) torstaisin kello 12–15.
• Raha-asianeuvonta Rarin tapaamiseen voi varata ajan puhelimitse (040 804 8132) tai sähköpostitse rari.tampere@evl.fi
opiskelijalle ei synny oikeutta perus toimeentulotukeen.
Tilanne kuitenkin muuttuu jok seenkin helposti, jos joutuu vaikka pa ostamaan reseptilääkkeitä tai saa jättimäisen kolmen kuukauden säh kölaskun.
Oikeuden syntyminen kuulostaa ylevältä. Kyse on yhteen- ja vähen nyslaskusta: Jos tämänhetkisistä tu loistasi vähennetään perustoimeentu lotuessa huomioitavat menot, syntyy oikeus perustoimeentulotukeen. Oi keus ja saatujen lanttien määrä ovat eri asioita. Rahaa saa yhteenlaskun alijäämän verran.
Lisäksi perustoimeentulotuen muodostuessa annetaan maksusi toumus apteekkiin. Myönnetyn tu kikuukauden aikana apteekista omat reseptilääkkeensä saa täysin Kelan piikkiin.
Jos ymmärtää, miten oikeus tukeen muodostuu, voi koettaa saada Kelan maksumieheksi vielä postissa olevil le laskuille.
Perustoimeentulotuki lasketaan ni mittäin kuukausikohtaisesti, eli jo kaisen kuukauden tuki päätetään kyseisen kuun tulojen ja menojen pe rusteella. Niinpä esimerkiksi sähköso pimuksestaan on hyvä olla tietoinen.
Jos osaa odottaa kolmen kuukauden sähkölaskua marraskuulle, kannat taa marraskuulle hakea tukea jo hy vissä ajoin. Vaikka ensin saisi kieltei sen päätöksen, siihen voi helpommin hakea tarkistusta, eli toimittaa Kelaan kopion sähkölaskusta sen saatuaan.
Jos laskelma muuttuu ylijäämäises tä alijäämäiseksi, saa erotuksen ver ran rahulia tililleen. Sama pätee myös julkisen terveydenhuollon menoihin,
joiden laskujen eräpäivä osuu haetulle tukikuukaudelle, samoin muihin pe rustoimeentulotuessa huomioitaviin menoihin.
Myös myönteiseen päätökseen voi hakea tarkistusta. Jos tukea myönne tään vaikkapa joulukuulle, voi lähet tää Kelan maksettavaksi kaikki sellai set laskut, jotka huomioidaan menona perustoimeentulotuessa, ja joiden eräpäivä on joulukuussa.
Kelan lomakkeessa kysytään myös, haluaako hakea kunnasta täydentä vää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Sillä tarkoitetaan tukea esimerkik si vuokrarästeihin, peruuttamatto miin terveydenhoidon käynteihin tai sähköjen katkaisu- ja uudelleena vausmaksuihin. Liitteiksi tarvitaan kopio laskuista. Vaikka Kelasta tulisi kielteinen perustoimeentulotukipää tös, se voi siirtää asian kunnan so siaalitoimeen, josta voi saada apua menoeriin.
Hakemukset marinoituvat Kelas sa jonkin aikaa, joten ne on hyvä lä hettää ajoissa. Jos hakee tukea joulu kuulle, kannattaa hakemus lähettää jo marraskuun alussa. Silloin jää aikaa reagoida mahdollisiin selvityspyyn töihin eli esimerkiksi lähettää unoh tunut tiliote.
Tiliotteet tulee muuten lähettää viimeisen kahden kuukauden ajalta. Visiiri ei kannusta järjestelmän hyö dyntämiseen, mutta huomauttaa, että jos haluaa varautua ydinsotaan rea lisoimalla säästönsä ja sijoituksensa, kahden kuukauden jälkeen… no, voi syntyä oikeus perustoimeentulotu keen.
Lähteenä on käytetty Kelan perustoi meentulotuen etuusohjetta. Kelan sivuil la on laskurit perustoimeentulotuelle ja tarkemmat tiedot tuessa huomioitavista menoista. III
loitin opintoni ai van liian kauan ai kaa sitten ja suurin osa tuosta ajasta on kulunut järjestö kuplassa. Fuksina minua ei juurikaan kiinnostanut "vaikuttaa" asioihin, ja järjestötoimintaan lähdin mukaan lähinnä hyvän CV-merkinnän peräs sä opintojen toisena vuonna. Samoi hin aikoihin päädyin töihin toimitus harjoittelijaksi Visiiriä edeltäneeseen Aviisiin, jota kustansi Tampereen yli opiston ylioppilaskunta Tamy.
Elettiin aikaa, jolloin yliopis toja sekä ylioppilaskuntia yhdis tettiin täydellä tohinalla. Tamyn toimisto oli eturivin paikka yli oppilaskuntien maailmaan. Pää sin näkemään, kuinka yo-aktii vit pitivät opiskelijoiden puolta. Aiemmin kaukaiselta tuntuneen ylioppilaskunnan toiminta konkre tisoitui.
Ylioppilaskunta on kuitenkin vain yksi paikka vaikuttaa. Monen yo-ak tiivin taustalla on oma ainejärjestö tai kilta, jossa kipinä vaikuttamiseen on syttynyt. Järjestötoiminta tarjoaa CV-merkinnän lisäksi mahdollisuu den vaikuttaa siihen, miltä opiskeli jaelämä näyttää. Toisille se on sitsien järjestämistä, toisille koulutuspoliit
tista työtä oman tutkinto-ohjelman parissa.
Omalla kohdallani järjestötoiminta on johdattanut muun muassa poik kitieteelliseen hauskanpitoon, tämän lehden talousarvioiden laatimiseen ja avannut ovia työelämässä.
Helpoin tapa vaikuttaa vie kuiten kin vain hetken.
Marraskuussa järjestettävissä edustajistovaaleissa valitaan edusta jisto päättämään ylioppilaskunnan toiminnasta vuosina 2023–2024.
Kertauksen vuoksi: edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Edustajisto päättää esimerkiksi yli oppilaskunnan strategiasta ja jäsen maksun suuruudesta. Ehdokkaita on niin ainejärjestöistä, killoista kuin po liittisista ryhmittymistäkin.
Äänestäminen verkossa vie noin minuutin. Ennen äänestyksen alkua Trey järjestää kampuksilla vaalita pahtumia, joissa pääsee keskustele maan ehdokkaiden kanssa ja tutus tumaan vaalilistoihin.
Edustajistovaalien äänestysprosent ti on perinteisesti hyvin matala, vaikka valituilla edaattoreilla on ylin päätös valta ylioppilaskunnassa. Viime vaa leissa äänestysprosentti oli noin 30.
Minä pääsin varaedaattoriksi vii dellä äänellä. III
"Osaan imitoida Putouksen alkuaikojen hahmoja."
EMILIA JANTOLA Viestintä, 1. vuoden opiskelija
"Kavereiden imitointi."
ABDALAZIZ BARKOUMI Automaatiotekniikka, 1. vuoden opiskelijaPETRA VIITANEN Kirjoittaja on Visiirin toimitusneuvoston puheenjohtaja.
Opiskelijatkaan eivät ole turvassa nousevilta sähkön hinnoilta. Opiskelijaasuntosäätiöillä korotukset kuitenkin pysynevät maltillisina.
Teksti EMMA LILLQVIST Kuvitus PAULIINA LINDELL
hinnannousu vaikuttaa yhteiskun nan joka osa-alueeseen. Ukrainan sodan myötä käynnistyneen energiakriisin vai kutuksilta eivät säästy opiskelija-asun tosäätiöiden asunnoissa asuvat, joilla sähkö on kuulunut vuokraan.
"Energian hinnan nousu toki aiheuttaa pai netta vuokrankorotuksille", kertoo Tampe reen opiskelija- asuntosäätiön toimitusjohtaja Kirsi Koski
Tarkalleen Koski ei osaa vielä arvioida, minkä suuruisia korotuksia on luvassa, mutta painot taa, että Toasin talous on vakaalla pohjalla, ei kä äkillisiä ylimääräisiä korotuksia ole tiedossa.
Turussa opiskelija-asuntoja tarjoavan Tu run ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Risto Siilos kertoo, että säätiön ensi vuoden budjetti on vielä tekeillä, eikä tulevien vuokran korotusten suuruutta pysty siksi vielä arvioimaan.
Vuokrankorotuksia on varmasti tiedossa aina kin Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiössä ja Pirkan Opiskelija-asuntoyhtiössä.
Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio arvioi, että energiakriisin todellinen vaikutus vuokriin olisi viiden prosentin korotus, mutta kustannuk sia ei aiota viedä suoraan hintoihin. Tarhion mu kaan säätiön kulurakenteet joustavat sen verran, että vuokrankorotus vuodelle 2023 jää noin kol meen prosenttiin. Asuntoja opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille Pirkanmaalla tarjoavan Poasin toi mitusjohtaja Timo Jokinen arvioi heidän asun noissaan vuokrankorotuksen asettuvan 4–5 pro sentin väliin. Kasvu on huomattava, sillä viime
vuosina korotukset ovat olleet noin 1–2 prosenttia.
"Korotus ei tosin johdu pelkästään sähköstä, myös palvelut ja kaukolämmön kustannukset ovat nousseet", Jokinen kertoo.
Opiskelija-asuntoja tarjoavat toimijat tekevät sähköstä hintasuojattuja sopimuksia, eli käytän nössä sähköä ostetaan kiinteällä hinnalla noin vuodeksi etukäteen. Energian hinnan nousu on tuonut poikkeuksia myös tähän vakiintuneeseen menettelyyn. Poasin toimitusjohtaja Timo Joki nen kertoo, että vuoden 2023 loppupuolen säh köä ei vielä ole epävarmojen markkinoiden ta kia ostettu.
Säästäminen kannattaa silti Vaikka valtavia korotuksia vuokriin ei ole tulos sa, kannustavat opiskelija-asuntoja tarjoavat toi mijat jokaista oman sähkönkäytön miettimiseen.
"Kaikki pienetkin sähköä säästävät keinot ovat hyödyksi, jottei isompiin sähkönkulutusta leik kaaviin toimenpiteisiin jouduttaisi alkuunkaan", sanoo Toasin Kirsi Koski.
Vuonna 2021 sähkön markkinahinta oli kes kimäärin 8,97 senttiä kilowattitunnilta, ja vuon na 2020 vaivaiset 3,47 senttiä. Kuluvan vuoden keskihinta oli lehden painoon mennessä jo noin 20 senttiä kilowattitunnilta, ja tammi-helmi kuun keskihinnan on arvioitu käyvän jopa 50 sentissä kilowattitunnulta. Tuleva talvi voi siis ol la varsin hintava sähkönsä reaaliaikaisen hinnan mukaan elävällä pörssisähkösopimuksella osta valle. III
Esimerkiksi näin voi säästää sähköä ja rahaa
Kokkaa ruoka uunia mieluummin liedellä, ja lämmitä mikrossa mieluummin kuin liedellä. Jos kuitenkin lämmität uunin, tee yhdellä lämmityksellä toinenkin ruoka. Inspiraatiota voi hakea esimerkiksi tämän lehden ruokajutuista. Käytä valoja harkiten.
Älä makuuta akullisia sähkölaitteita jatkuvasti laturissa.
Pese astian- ja pyykinpesukoneissa mahdollisimman täysiä lasteja.
Jos pakastimessasi majailee kilokaupalla jäätä, sulata se.
Mikäli sähkölaskusi on aina ollut hieman kummallisen suuri, syy voi olla ikääntyneissä kylmälaitteissa. Soita vuokranantajalle ja kysy, olisiko jo aika uusia vehkeet.
Mikäli sinulla on pörssisähkösopimus, voit säästää huomattavasti rahaa käyttämällä sähköä silloin, kun muut eivät sitä käytä. Kalleinta sähkö on yleensä noin aamu- ja iltayhdeksän välillä. Päivän korkeimman hinnan piikki tilastoissa tavallisesti kello 19 aikaan.
Pörssisähkön hinnat ilmoitetaan aina seuraavaksi päiväksi etukäteen, joten kulutustaan voi ennakoida sen mukaan. Sähkön hintatiedot löytyvät esimerkiksi osoitteesta https://sahko.tk
Auto. Tuo länsimaisen yhteiskunnan turmion ja hurmion vehje.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2021 päättyessä noin neljä ja puoli miljoonaa autoa. Nykyisellään Suomessa on noin 130 000 yliopisto-opiskelijaa. Osalla heistäkin on auto.
Visiirin autotoimitus lähestyi neljää autoilevaa opiskelijaa ja kysyi: paljonko kuluttaa, paljonko kulkee.
Teksti VILLE JÄPPINEN Kuvat HEINI LUOTOLA
Kuinka paljon parkki tilaa Peugeot 207:lla saa kaapattua? Ku vausten yhteydessä VILI RIUTTANEN onnis tuu huolellisesti asettelemalla täyttämään neljä ruutua. Erinomainen suoritus kie lii kuljettajan ja auton saumattomasta yh teistyöstä. Riuttanen ja Peugeot ovat olleet yhteisellä matkalla jo viitisen vuotta.
"Mummo oli aikoinaan halunnut jät tää tämän auton minulle ja veljelleni. Ve li ei autoa tarvinnut, ja kun sain kesätöitä Ikeasta, hain auton porukoilta Lahdesta. Ja no. Sitten auto jäi minulle ja minä jäin Ikeaan."
Tampereen yliopistossa viestintää opis kelevan Riuttasen mielestä "vihreässä sammakossa" parasta on koko. Kompak ti auto on näppärä kaupungissa, joskin suuri kääntösäde tekee autosta kokoonsa nähden kömpelön. Työmatka-ajossa pie niruokainen ja toimintavarma Peugeot esiintyy edukseen.
"Neljältä aamuyöstä ei Ikealle pääse kuin autolla. Toki voisihan sitä pyöräillä tai kävellä. Siihen kuitenkin menisi paljon ai kaa ja aamuyön tunneilla jokainen nukut tu minuutti on tärkeä. Prismaan on myös
mukava ajella ostamaan viikon ruoat." Musiikki on Riuttaselle olennainen osa autoilua. Autossa kulkee mukana huomat tavan suuri kokoelma cd-levyjä. Ovitas kuihin mahdutetusta jytäkirjastosta löy tyy niin Steven Wilsonia ja Toolia kuin Porcupine Treetä. Riuttanen kertoo fii listelevänsä musiikkia ajaessaan, mutta ei myönnä ajelevansa ympyrää popit soiden.
"Fiilistelen levyjä tosi paljon ja varsin kin täällä autossa. Ajamisella on kuiten kin aina jokin syy. Pelkkä ajelu olisi minun mielestäni vähän hölmöä. Tosin kuuntelen paljon progea, eikä ne 6–15 minuuttiset biisit aina ehdi loppua ennen kuin ker keän kotipihaan. Silloin kun on jokin to della hyvä biisi kesken, minä en voi nous ta autosta."
Ranskalainen progesammakko täyttää Riuttasen autotarpeen hyvin. Mikäli hän joutuisi hankkimaan nykyisen autonsa ti lalle toisen, valikoituisi alle jokin mahdol lisimman halpa ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Toinen vaihtoehto olisi autos ta luopuminen.
”Jos minulla olisi työpaikka, jossa oli si ihan toimistotyöajat, niin varmaankin myisin auton. En minä tätä niin paljoa tarvitse."
» Malli: 207, vm. 2008
» Käyttövoima: Bensiini
» Kulutus: 6.3 l/100 km
» Huippunopeus: 170 km/h
» Kuinka kovaa itse olet ajanut: 160 km/h
» Kuvaile neljällä sanalla: Kompakti, luotettava, vihreä ja sammakkomainen.
Kun MIRA LAURINANTTI kaartaa yliopiston Virta rakennuksen kulmalta so vitulle haastattelupaikal le, kiinnittyy toimittajan huomio ensimmäisenä auton pitämään julmettuun pörinään. Suomen katukäy tössä olevista rakentelemattomista Toyo ta Auriksista kyseinen yksilö lienee paha äänisimpiä.
"Tuo helvetin pörinä johtuu siitä, että autosta puuttuu äänenvaimennin. Joku oli ilmeisesti yrittänyt varastaa katalysaatto ria, mutta ei tiennyt mitä on tekemässä."
Jos kaikista maailman automerkeistä tulisi valita varmin ja arkisin, olisi Toyota listan kärkipäässä. Kasvatustieteitä opis kelevalle Laurinantille Auris onkin ensisi jaisesti käyttöauto. Sillä on hyvä kuljettaa niin ihmisiä kuin tavaroita.
"Autosta on todella iso apu elämässäni. Pääsen tällä töihin Lempäälään, järjestö hommissa on aina valtavasti kaikkea rou dattavaa ja tuonne taakse mahtuu myös kaksi golfbägiä. Tämä on minulle ennen kaikkea käyttöauto, joka ei juurikaan sei so pihassa."
Laurinantti ei osaa nimetä autosta huo noja piirteitä. Auto on yksinkertaises
ti niin varmatoiminen ja hyvä ajettava. Pörinä tietysti ärsyttää, mutta opettajana työskentelevä Laurinantti on myös saa vuttanut huomattavaa katu-uskottavuutta äänekkäällä kiesillään.
"Lapsista on hirveän siistiä, että mulla on tällainen ralliauto! Oppilaiden mieles tä auto kuulostaa siltä, että olisin lähdössä Kymiringille. Haltioituneimmat oppilaat ovat myös halunneet ostaa tämän auton."
Ammattinsa puolesta Laurinantti tör mää myös kysymyksiin autoilun eettisyy destä ja kestävyydestä. Opettajana hän toi mii lapsille esimerkkinä. Laurinantti pohtii, miten samaan aikaan voi opettaa ilmaston muutoksesta ja ajaa bensa-autolla.
"On minulla välillä omantunnon tus kia autoilusta. Olen kuitenkin lasten kanssa puhunut autoilusta ja olemme yh dessä miettineet autoilun ongelmia. Toi saalta oppilaille autoileva opettaja on normaali asia, sillä lähes kaikki opettajat autoilevat."
Laurinantin taloyhtiöön on hiljat tain asennettu sähköauton lataustolppa. Mikäli uuden auton hankinta olisi nyt ajankohtaista tai mahdollista, vaihtaisi Laurinantti mielellään hybridi- tai säh köautoon.
» Malli: Auris, vm. 2015
» Käyttövoima: Bensiini
» Kulutus: 4,8 l/100 km
» Huippunopeus: 200 km/h
» Kuinka kovaa itse olet ajanut: Ei tällä yli 160 uskalla ees yrittää
:D
» Kuvaile neljällä sanalla: Näppärä, kaupunkikirppu, ralliauto, kaverikiesi
Konetekniikkaa opiske levan JUHO JAATISEN Volkswagen Transpor terissa vuosikymmenet leijuvat vanhan auton pysähtyneessä ilmassa. Ikkunoissa roik kuvat rusehtavan hailakat ruutuverhot toisintavat suomalaisten mummoloiden 1970-luvulle jämähtänyttä tunnelmaa. Kojelaudalla vehreyttä tuovat muoviset viherkasvit. Jaatinen sanoo nauttivansa auton luonteesta.
"Fiilistelen tällaisia vanhoja autoja. En näe sitä mitenkään negatiivisena asiana, et tä auto on vanha. Mielestäni se luo luon netta autoon ja myös semmoista harras tusmeininkiä. Ainoa vanhan auton miinus tosin on ruoste. Hiukan parempaa yksilöä olin aluksi ajatellut, mutta niin oli uskoma ton tarjous, että tähän oli pakko tarttua."
Viidelläsadalla eurolla on tosiaan saa tu paljon autoa. Avarasta ohjaamosta au keaa esteetön näköala jokaiseen suun taan. Auto on selvästi suunniteltu tien päälle. Retkille. Reissuun. Kun takati lan penkit poistaa, mahtuu avaraan ti laan hyvin sekä patja että matkatavarat. Jaatinen onkin hankkinut auton retkeily käyttöön.
”Autolla matkailu on mielestäni hyvä välimuoto. Kun vaeltaessa näet läheltä pienen alueen, voi autolla nähdä laajem pia alueita. Lentämiseen verrattuna autol la ajaessa maisema myös vaihtuu eri taval la ja voi saada paremmin kokonaiskuvaa koko maasta tai alueesta, jolla matkustaa.”
Jaatinen kehuu Transporterin yksin kertaisuutta. Volkkariin on saatavilla hy vin varaosia ja huoltaminen on helppoa. Tekniikkansa puolesta kohtuu yksinker taisen auton korjaaminen onnistuu tarvit taessa myös tien päällä, mistä on etua ret keilykäytössä.
”Kävimme Lofooteilla kesällä ja reis sun ainoa ongelma oli löystynyt kaasuvai jeri. Auto alkoi hyytymään, eikä sillä pääs syt enää mäkiä ylös. Korjaus oli kuitenkin vain puolen tunnin homma, ja pelkkä ki ristäminen riitti.”
Pakettiautokuskit ovat vuosikymme niä vääntäneet kättä monikäyttöisimmän kuormajuhdan tittelistä Transporterin ja Toyota Hiacen välillä. Myös Jaatinen ko rostaa autonsa monikäyttöisyyttä. Vaikka auto on pääasiassa varusteltu retkeilyau toksi, on Transporterilla tehty niin muut toa kuin kuskattu ystäviä. Kuten aidolla monikäyttöautolla kuuluukin.
» Malli: Transporter, vm. 1992
» Käyttövoima: Diesel
» Kulutus: 8 l/100 km
» Huippunopeus: 132 km/h
» Kuinka kovaa itse olet ajanut: Täysiä!
» Kuvaile neljällä sanalla: Simppeli, rento, hidas, mutta monipuolinen
Harmaan Volkswagen Golfin kylkiä korista vat sponsoriteippauk set ja tussilla kirjoitettu Instagram-käyttäjänimi.
Takapuskuriin liimatussa sydäntarrassa lukee äiti ja isä. Turvakaarilla ja kuppi penkeillä varustetun auton moottori mu rahtelee kaipuutaan sorateille. Konetek niikkaa opiskelevan VEETI ROSSIN Golf on eittämättä ehta rallipeli.
”Tätä autoa on vaikea kuvailla. Tämä tuntuu tosi kodikkaalta, istuu käteen hy vin ja on hiottu just minulle sopivaksi. Ajamisessa kiehtoo vauhti. Se on hienoa hommaa, kun soratiellä mennään puiden välissä parhaillaan sataa kuuttakymmen tä. Se vaatii kanttia, mutta on palkitsevaa.”
Toistaiseksi Rossi on ajanut lähinnä yk sittäisiä rallikilpailuja kohtuullisen matkan päässä Iittalassa sijaitsevalta tallilta. Sar jaan hän on aikeissa osallistua ensi vuon na. Haaveena Rossilla on päästä ajamaan Jyväskylän MM-ralliin.
"Vielä toistaiseksi olemme keskittyneet hakemaan ajokokemusta ja kilometre jä. MM-kilpailuun osallistuminen myös maksaa useita tuhansia euroja. Osallistu mismaksun lisäksi rallin ajaminen on kal
lista, sillä kilometrien kasvaessa kustan nuksetkin nousevat."
Vaikka ralliautoilussa huomio kiinnittyy usein kuljettajaan, on kyseessä pohjim miltaan joukkuelaji. Rossin isä on olen naisessa osassa tukemassa ja auttamas sa auton ylläpidossa. Lisäksi hänellä on kartturinaan perhetuttu, jonka vastuulla on koko kisan ajan aikataulussa ja mää rätyllä reitillä pysyminen.
"Yhdessä tätä on tehty. Aluksi jäimme kärjestä puolta minuuttia per erikoiskoe, mutta pikkuhiljaa on saavutettu kärjen vauhtia. Huippuhetki koettiin muutama viikko sitten, kun Lammilla ensimmäisen kerran saavutettiin luokkavoitto."
Kolmisen vuotta kestäneen kilpa-ajou ran aikana sekä Rossi että auto ovat toistaiseksi säilyneet ilman suurempia vaurioita. Suurin ruttu löytyy Golfin etu kulmasta. Rossin ensimmäisessä rallissa oli satanut koko viikon ja keli reitillä oli vaikea. Mutaiset tiet veivät lopulta ojan pohjalle.
”Lajin luonne on sellainen, että yrite tään ajaa täysillä ja joskus ajaessa käy inhi millisiä virheitä. On olemassa kuljettajia, jotka ovat kaataneet auton ja kuljettajia, jotka tulevat kaatamaan.” III
» Malli: Golf IV vm. 2001
» Käyttövoima: Bensiini
» Kulutus: Siirtymällä n. 10 l/100km ja erikoiskokeella kaasu pohjassa n. 20 l/100km
» Huippunopeus: 175 km/h
» Kuinka kovaa itse olet ajanut: n. 160 km/h
» Kuvaile neljällä sanalla: Luotettava, turvallinen, henkilökohtainen ja karismaattinen.
Lemmikit tuovat elämään seuraa ja mukavaa tekemistä, mutta niissä on myös vastuunsa. Millaisia nelijalkaisia elämänkumppaneita opiskelijoilta löytyy ja millaista opiskelijoiden ja lemmikkien yhteiselo on.
Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvat HEINI LUOTOLAhädin tuskin ehtinyt kätellä Halin omista ja EERIKA ANTOLAA, kun ulkotakkini hiha on jo kuolattu aivan lä peensä. Syyllinen on vasta viisikuukautinen Hali, joka on ikäisekseen julmetun kokoinen koira. Naaraspuoliset landseerit voivat kasvaa jopa 60 kiloisiksi ja yli 70 senttiä kor keiksi. Sellaista ei ihan heti syliinsä ota.
"Landseerit ovat aika rauhallisia koi ria, jotka tykkäävät puuhastella ja har rastaa paljon. Jotkut saattavat olla vähän itsepäisiä, eli koiran kanssa pitää luoda pienestä asti hyvä suhde, jotta se pysyy miellyttämisen haluisena, eikä siitä tu le itsepäistä jättikoiraa", kertoo Antola.
Landseerit ovat alun perin vesipelas tuskoiria, joten tämä nelijalkainen david hasselhoff on päässyt viime kesänä pu likoimaan järven aalloissa kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Lisäksi Hali
harrastaa jäljestämistä, jossa koiran teh tävänä on seurata esimerkiksi kadon neen ihmisraukan hajujälkeä luonnossa. Jonakin päivänä Hali saattaa olla sanka rikoiran roolissa löytämässä marjamet sään eksyneen anoppisi.
Opiskelu ja koiran harrastukset vie vät kovasti aikaa. Siinä välissä ei juuri bilettää ehdi. Onneksi Hervannassa on opiskelijoille useita koiraystävällisiä ul koilmatapahtumia, jonne Hali on omis tajansa kanssa päässyt.
Rahaa isoon koiraan kuluu ja paljon. Halin kitaan katoaa koiranruokaa noin sadan euron arvosta kuukaudessa. Mui takin kuluja koira osaa aiheuttaa. Kesäl lä kyykäärme puri Halia ja eläinlääkäri maksu paisui 800 euroon.
"Meillä ei käydä hienoilla illallisilla tai ulkomaanmatkoilla. Koira on itsel leni ykkösprioriteetti. Kaikesta muusta voi säästää, mutta koirasta ei", sanoo An tola.
» Nimi: Hali
» Rotu: Landseer
» Ikä: 5 kuukautta
» Lempiruoka: Nakki ja lihapullat
» Lempilelu: Ihmisten kengät
» Lempipuuha: Treenaaminen ja yhdessä tekeminen sekä sohvalla löhöily
Jos Julle ei pääse olemaan huomion keskipisteenä, se luultavasti tuijottaa sinut kumoon.
“Kun olen täällä järjestänyt etkoja, niin Jullesta on tul lut niiden päätähti. Se kier tää sylistä syliin. Jos satumme vaikka ompelemaan haalarimerkkejä, niin Julle on kaikkien haalareiden päällä. Karvaa löytyy sitten ompeleiden välistä”, kertoo Jullen omistaja OLIVIA TAKKINEN, joka toimii aktiivisesti tuutorina Tampereen yliopistossa.
Takkinen asuu yhdessä kämppiksensä kanssa isossa opiskelija-asunnossa, jossa Jullella on tilaa juosta ja leikkiä.
“Rakastan Jullen persoonaa. Se on tosi hauska. Paras esimerkki siitä on se,
että me leikimme kuurupiiloa yhdessä. Se tykkää todella paljon juoksennella ja piileskellä, niin lopulta juoksentelemme ympäri asuntoa yhdessä.”
Julle on 11-vuotias maatiaispoika. Se tuli Takkisen lapsuudenkotiin, kun hän oli vielä nuori.
“Julle tuli perheeseemme, mutta oli oi keasti alun perin selkeästi minun kissani. Kun muutin omilleni, niin Julle muutti perässä.”
Ennen lemmikin ottamista Takkinen suosittelee miettimään kunnolla lop puun asti, mihin sitoutuu. Kesäheilasta pääsee eroon, mutta kesäkissasta ei niin helposti.
“Lemmikki on todella pitkäaikainen hankinta. Se on oikeasti elävä olento, joka on oikeasti sinulla todella pitkään."
» Nimi: Julle
» Rotu: Maatiaiskissa
» Ikä: 11 vuotta
» Lempiruoka: Tonnikala
» Lempilelu: Ihmiset
» Lempi puuha: Sylissä nukkuminen
Tätä nelijalkaista ystä vää ei mielellään ot taisi isoonkaan opis kelija-asuntoon, sillä Jackie on hevonen. Jackien omistaja KRISTA MOISIO sai Jackien 7 vuotta sit ten ratsastusharrastustaan varten. Iso lemmikki vaatii paljon aikaa. Ai kaisemmin Moisio kävi kotiseudullaan hoitamassa Jackieta päivittäin, mutta nykyään ainoastaan noin neljänä päi vänä viikossa. Seitsemän vuoden aika na parivaljakolle on muodostunut syvä yhteys.
“Se on ollut minulla niin kauan, että tunnen sen todella hyvin. Huomaan heti, jos sillä on esimerkiksi jokin hätänä. Tie dän kaikki sen tavat. Se luottaa minuun
ja minä luotan siihen.”
Hevosesta saa pitkäaikaisen elämän kumppanin, sillä ne elävät tavallisesti 20–30-vuotiaiksi.
Moisio on alun perin kotoisin Hy vinkäältä. Kun hän muutti Tampereel le opiskelemaan, ei Jackie valitettavasti voinut muuttaa mukana. Tällä hetkellä hepo saa kuitenkin täyshoidon hevostal lilla, jonka vuokra nousee jopa 700 eu roon kuukaudessa.
“Hintaan sisältyvät hevosen ruoat, asuminen, sähköt ja vesi. Samoja asioita, mitä itselläkin asuntoon kuuluu. Lisäksi varusteet ja kengitys maksavat ekstraa.”
Moision opiskelijabudjetti särkyisi si ruiksi moisista summista, mutta onnek si tällä hetkellä perhe kustantaa suurim man osan hevosen kuluista.
» Nimi: Jackie
» Rotu: Tanskalainen puoliverinen
» Ikä: 15 vuotta
» Lempiruoka: Banaani
» Lempilelu: Perhe antoi Jackielle nallen, mutta tämä ei oikein arvostanut elettä.
» Lempipuuha: Kun ihminen tulee ja antaa herkkuja ja rapsutuksia
35 Kuva: Krista Moision kotialbumiSosiaalinen bilekoira Vanu on ollut pelivälinee nä jalkapalloturnaukses sa. Laske luuri, mitään ei sattunut. Jalkapallona saksanpystykorvaa ei her raisä käytetty, vaan opiskelijoiden futis turnaus Kivescupin erillissarjan lajissa Vanu piti saada houkuteltua juoksemaan maaliin tennispallon avulla.
"Vanu nautti pelistä aivan hirveäs ti, kun se juoksi innoissaan siellä pit kin jalkapallokenttää. Se oli ehkä Vanun lempipäivä tähän mennessä", sanoo ELLINOORA TOIVONEN, joka omistaa Vanun yhdessä avomiehensä NUUTTI NISSISEN kanssa.
Vanu on iältään jo melkein vuoden ja luonteeltaan se on enemmän kuin ener ginen. Haastattelun aikana koira ei pysy hetkeäkään paikallaan. Ohikulkijoille on kiva räksyttää.
Pöyhkeä karvapallo on rodultaan mit
telspitz. Omsitajat hankkivat sen toisil leen joululahjaksi viime vuonna. Aivan ilmainen lahja Vanu ei ollut, sillä mittels pitzin pennut maksavat noin 1600 euroa.
"Halusimme mahdollisimman terveen ja pitkäikäisen koiran, ja sellaiset maksa vat.Vanu on rotukoira ja terve koira", ker too Nissinen.
Pentuikäinen Vanu osaa olla toisi naan aikamoinen täystuho. Kotona se on muun muassa onnistunut järsimään reiän keskelle lattiaa. Tällä hetkellä Vanu käy läpi murrosikää. Kyllä, koirillekin tu lee sellainen.
“Se tekee saman, mitä ihmisellekin, eli ei halua totella enää vanhempiaan. Sel lainen oma tahto ja kyseenalaistaminen tulee ehkä vahvemmin esiin”, kertoo Toi vonen.
Onneksi koiran murrosikä kes tää enimmillään vain muutaman kuukauden eikä vuositolkulla, kuten ihmi sillä.
» Nimi: Vanu
» Rotu: Mittelspitz
» Ikä: 11 kuukautta
» Lempiruoka: Raaka liha
» Lempilelu: Melkein Vanun kokoinen Majava-pehmolelu
» Lempipuuha: Leluilla leikkiminen tai yleinen hepuli
Taskukokoiset karva pallerot ovat cambel linkääpiöhamsterei ta. Veljekset Armas ja Ihanus ovat tois tensa parhaat kaverit.
Omistajiensa SUVI SAIKKALAN ja ILONA LEHTOSEN luona hamsterit ovat majailleet vasta viitisen päivää. Ennen veljeksiä he omistivat myös syyrianhams teri Nupun, joka oli aikamoinen pakoek spertti. Nuppu onnistui järsimään ter raarionsa puuosiin reiän ja vaelsi ympäri asuntoa yöt läpeensä. Eräänä aamuna pariskunta heräsi ja löysi löysivät vanan kukan terälehtiä, jotka johtavan takaisin häkkiin. Yön turvin hamsteri oli kiiven nyt sohvan kautta pöydälle mussutta maan kukkia.
Armas ja Ihanus eivät ole vielä ehtineet tehdä pahojaan.
"Hamsterit ovat sekasyöjiä", sanoo
Saikkala ja näyttää minulle pussillisen kuolleita jauhomatoja. Niillä hamsterit herkuttelevat.
"Meille ja veljeksille on yhteistä se, et tä me rakastamme kaikki ruokaa", kertoo Lehtonen.
Taloutta nämä pienet jyrsijät eivät pal joa nakerra. Ruokiin menee kuukaudes sa vain parikymmentä euroa. Hankinta hinnaltaan hamsterit olivat 35 euroa per nenä. Lisäksi terraarioon ja varusteisiin uppoaa noin sata euroa. Opiskelijaystä vällisiä hintoja.
"Ennen hamsterin hankkimista kannat taa miettiä, minkä lajin valitsee. Esimer kiksi kääpiöhamsterit eivät paljoa tilaa vie, mutta jotkut lajit vaativat enemmän virikettä ja neliöitä. Kyllähän se 20 neli ön opiskelija-asunnosta aika ison palan lohkaisee, jos joutuu hankkimaan vaikka parin metrin kokoisen terraarion", sanoo Saikkala. III
» Nimi: Armas ja Ihanus
» Rotu: Cambellinkääpiöhamsteri
» Ikä: 1 kuukausi
» Lempiruoka: Erilaiset kukat
» Lempilelu: Juoksulautanen
» Lempipuuha: Ihmettely ja toistensa kanssa halailu
Samalla kun virallinen Suomi töräyttelee ilmoille kauniita ajatuksia ja korulauseita Suomesta yhdenvertaisuuden tyyssijana, saa Suomi kuitenkin toistuvasti moitteita ihmis- ja perusoikeuksien rikkomisesta.
Teksti HANNA ESKELINEN Kuvitus EEVA MÄKELÄon jokseenkin onnistuneesti laseerannut maailmalle Muumit, Marimekon Unikko-kuo sin, käsitteen kalsarikänneistä ja kuvan Suomes ta ihmisoikeuksien ja tasa-arvon onnelana. Maa brändiä kiillotetaan toistuvasti kertomalla kuin ka pieni Suomi antoi naisväelle ensimmäisenä maailmassa ”täydet poliittiset oikeudet”. Naisten äänioikeudellahan Suomen yli kiilaa Uusi-See lanti, missä naisten äänioikeus toteutui jo vuon na 1893, ja Australia, missä äänioikeus ja vaali kelpoisuus annettiin naisille vuonna 1902, tosin uurnille oli asiaa vain valkoihoisilla naisilla.
Suomi on allekirjoittanut aikamoisen tukun erilaisia ihmisoikeussopimuksia. Keskeisimmät näistä ovatYhdistyneiden kansakuntien ja Euroo pan neuvoston ihmisoikeussopimukset. Molem mat sopimukset kieltävät esimerkiksi syrjinnän ja orjatyön sekä takaavat oikeuden muun muassa sananvapauteen, koskemattomuuteen ja koske mattomuuteen.
Yleismaailmallisten ihmisoikeuksien lisäksi on olemassa Suomen perustuslakiin kirjattuja pe rusoikeuksia. Monet niistä ovat yhdenmukaiset YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi musten kanssa.
Ihmisoikeuksia tulkitaan usein niin sanottu jen kansallisten ja poliittisten oikeuksien kautta. Näitä niin sanottuja KP-oikeuksia ovat esimer kiksi sananvapaus, uskonnonvapaus ja äänioi keus. KP-oikeuksien rinnalla on olemassa TSSoikeudet. Lyhenne tulee sanoista taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.
YK:n alainen kansainvälinen TSSsopimus on solmittu vuonna 1966 ja Suomessa sopimus on tullut voi maan vuonna 1975. TSS-sopimus kattaa muun muassa työoloihin, työhön, asumi seen, kulttuuriin sekä terveyteen ja hyvinvoin tiin liittyvä oikeuksia. TSS-sopimukseen sisältyy myös oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elinta soon. Sopimukseen kuuluvien oikeuksien toteu tumista valvoo TSS-komitea. Valvonnan lisäksi komitea käsittelee valtioiden määräaikaisraport teja ja yksittäisten ihmisten valituksia.
Komitealla ei ole varsinaista tuomiovaltaa ja se joutuukin tyytymään jäsenmailleen antamiin sa suosituksiin. Sen lisäksi, että Suomi on saanut suosituksia, on TSS-komitea joutunut huomaut tamaan, että Suomi saa suosituksia toistuvasti samoista asioista. Se ei erityisesti imartele tasaarvon mallimaan kuvaa.
Suomea on esimerkiksi suositeltu vuodesta 2000 saakka ratifioimaan YK:n alkuperäiskansojen oi keuksia koskeva ILO 169 -sopimus. Saamelais ten asiaa ajava Saamelaisneuvosto on patistellut valtiota ratifiointipöytään. ILO 169 -sopimuksen käsittely on jumittanut eduskunnassa vuosikausia: Alexander Stubbin hallitus jätti asian pöydälle vuonna 2014 ja Juha Sipilän luotsaama hallitus veti esityksen pois käsittelystä 2019.
Viimeisin Suomen määräaikaisraportti TSSkomitealle toimitettiin komitealle keväällä 2020, juuri ennen kuin koronapandemia myllersi maa ilman uusiksi. Saman vuoden syksyllä 24 suo malaista kansalaisjärjestöä toimitti oman varora porttinsa komitealle. Varjoraportissa mukana oli muuna muassa Mannerheimin lastensuojeluliit to, Vammaisfoorumi, Ihmisoikeusliitto, Naisliit to Unioni ja Mieli ry. Varjoraportin tarkoituksena oli selvittää komitealle, mitkä TSS-oikeudet eivät Suomessa toteudu.
TSS-komitea on antanut Suomelle toistuvasti suosituksia muun muassa syrjinnän ja rasismin vähentämisestä, sukupuolittuneiden työmark kinoiden ja sukupuolten välisen palkkaeron vä hentämiseksi sekä suositellut Suomea lisäämään resursseja esimerkiksi mielenterveyspalveluihin, asunnottomien yömajapaikkoihin ja vanhusten hoitoon.
SUOMI ON SAANUT TOISTUVASTI HUOMAUTUKSIA PERUSTURVAN LIIAN MATALASTA TASOSTA. IHMISOIKEUKSIA AJAVAT JÄRJESTÖT, KUTEN IHMISOIKEUSLIITTO JA AMNESTY, OVAT HUOMAUTTANEET, ETTÄ PERUSTURVA ON MYÖS IHMISOIKEUSKYSYMYS.
Suomen perustuslakiin on myös kirjat tu oikeus saada ihmisarvoisen elämään edellyttämää turvaa. Perusturvalla tar koitetaan oikeutta välttämättömään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Suomessa perus turvan piiriin katsotaan kuuluvaksi, jos henkilö ei ole työelämässä tai ei saa ansiosidonnaista työttö myysetuutta. Perusturvaa saavat siis esimerkiksi eläkeläiset tai työttömyysturvaa saavat työttömät.
Suomessa perusturvana toimii käytännössä Kelan maksama perustoimeentulotuki. Toimeen tulotuki on viime sijainen etuus, mutta siitä on kehittynyt eräänlainen muiden tukien täydennys tuki. Kelan mukaan noin puolet työttömyystur van saajista joutuu hakemaan myös toimeentu lotukea.
Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia pe rusturvan liian matalasta tasosta. Ihmisoikeuk sia ajavat järjestöt, kuten Ihmisoikeusliitto ja Amnesty, ovat huomauttaneet, että perusturva on myös ihmisoikeuskysymys. Suomen perus tuslaissa mainitaan oikeus välttämättömään toi meentuloon, jos ihminen ei onnistu itse hank kimaan ihmisarvoisen elämän takaamaa turvaa. Euroopan ihmisoikeustilannetta tarkkaileva Eu roopan neuvosto totesi vuonna 2017, että Suo men työttömyysturvan määrä ei takaa riittävää toimeentuloa.
Perusturvan tasoa seurataan sosiaali- ja ter veysministeriössä. Se teettää joka neljäs vuo si Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella rapor tin perusturvan tasosta. Viimeisimmässä vuosia 2015–2019 käsitelleessä THL:n raportissa kat sotaan, että Juha Sipilän hallituksen leikkaukset ja erityisesti työttömiin kohdistunut aktiivimalli ovat heikentäneen perusturvan tasoa. Raportin mukaan perusturvan taso on kuitenkin kohtuulli sella tasolla, mutta perusturvan taso ei ole riittävä täyttämään kohtuullista kulutusta, jos henkilö saa alle 3-vuotiaan lapsen kotihoitoa tukevaa kotihoi don tukea, työttömyysetuutta tai vähimmäismää räistä vanhempainpäivärahaa.
Raportissa vertailukohtana riittävälle kulutuk selle raportissa on käytetty Kuluttajatutkimus keskuksen kohtuullisen minimin viitebudjetteja. Kuluttajatutkimuslaitos on vuodesta 2010 laa tinut erilaisille kotitalouksille kohtuullisen ku luttamisen budjetit. Niihin vertaamalla voidaan tarkastella, riittääkö yksittäisen ihmisryhmän saa mat tulot hänen kohdallaan kohtuulliseen kulu tukseen. Esimerkiksi alle 45-vuotiaalle yksinasu jalle kohtuullisen kulutuksen budjetti on noin 1 350 euroa, josta ruokaan menee noin 300 euroa. Kahden vanhemmat ja kahden lapsen perheen
kohtuullinen budjetti on noin 3600 euroa. Näi den laskelmien perusteella esimerkiksi korkea kouluopiskelijan perusturvan takaama opintoja asumistuen yhdistelmä ei ole riittävä.
Yksi Suomelle toistuvasti moitteita tuo va asia on transihmisten sukupuolen korjausprosessia säätelevä translaki. Moitteita nykyisessä laissa saa erityi sesti vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä en nen kuin henkilön sukupuolimerkintä henkilöre kistereissä voidaan muuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uutta passia tai henkilökorttia ei saa hankittua ennen kuin saa todistuksen li sääntymiskyvyttömyydestä.
Translain uudistus kirjattiin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, mutta asian edus kuntakäsittelyä lykättiin toistuvasti. Lokakuun alussa lakia käsiteltiin viimein eduskunnan lähe tekeskustelussa, mutta sukupuoli- ja seksuaalivä hemmistöjen asiaa ajavat järjestöt ovat moittineet toistuvasti hallitusta vitkastelusta.
Sukupuolivähemmistöjen asiaa ajava Trans ry:n puheenjohtajan Valo Vesikauriin mukaan
YKSI SUOMELLE TOISTUVASTI MOITTEITA TUOVA ASIA ON TRANSIHMISTEN SUKUPUOLEN KORJAUSPROSESSIA SÄÄTELEVÄ TRANSLAKI.
lakiuudistuksessa on mennyt kohtuuttoman kauan ja sen lisäksi translain uudistamisesta on tiedotettu huonosti.
"Translakiuudistusta ollaan toteuttamassa vas ta aivan viime tipassa, vaalikauden lopulla. Trans yhteisöissä ja eri ihmisoikeusjärjestöissä on oltu huolissaan, ehditäänkö translain uudistus toteut taa lainkaan tämän vaalikauden aikana."
Valokauriin mukaan hallitus on tälläkin vaa likaudella osoittanut, että lakeja pystytään tar vittaessa muuttamaan nopeasti, mutta translain uudistus on junnannut yli kolme vuotta paikal laan.
"Mielestäni se, ettei lakiuudistusta toteutet tu heti vaalikauden alussa, osoittaa yksinomaan piittaamattomuutta transukupuolisia sekä heidän oikeuksiaan ja hyvinvointiaan kohtaan."
Lakiuudistuksessa sukupuolen juridisen vahvistamisen ikärajaksi asetetaan 18 vuot ta. Valokauriin mukaan väärä juridinen suku puolimerkintä altistaa transnuoria syrjinnälle, vaaratilanteille ja oman transtaustan paljastumi selle. Oikeus sukupuolen itsemäärittelyyn on ih misoikeuskysymys myös nuorten kohdalla.
"Translasten ja -nuorten hyvinvointia tuetaan parhaiten antamalla heille mahdollisuus oman sukupuolensa mukaisessa sosiaalisessa roolissa. Jopa hallituksen lakiesitysluonnoksen ohessa jul kaistussa selvityksessä lakiuudistuksen, ettei eh dotonta täysi-ikäisyyteen asetettavaa ikärajaa ei voida pitää lapsen oikeuksien mukaisena."
Valtioiden välisissä skaboissa Suo men sopii röyhistellä rintaansa.
Suomi oli vuonna 2022 viidettä vuotta peräkkäin maailman onnel lisin maa. Viimeisen 10 vuoden aikana Suomea on tituleerattu ainakin maailman vakaimmak si, turvallisimmaksi ja vapaimmaksi valtioksi, ja pistesijoja on ropissut myös, kun kisataan par haasta hallinnosta, sisäisestä turvallisuudesta, hy vinvoinnista, vähäisestä korruptiosta tai järjestäy tyneestä rikollisuudesta ja riippumattomimmasta oikeuslaitoksesta.
Vaikka Suomella löytyy pitkä lista komeita saavutuksia, voi ylenmääräinen ylpeänä pörhis tely saada unohtamaan, että hommat ovat vielä kesken. Kansainväliset sopimuksen velvoittavat Suomea, mutta toimenpiteiden kanssa ei ole ai na niin kiire, koska sopimusten laiminlyönnistä ei seuraa kansalaisjärjestöjen sormen heristelyä suurempia sanktioita.
Moni Suomelle huomautuksia keräävä asia olisi korjattavissa lisäresursseilla. Rahalla saa yöpaikkoja asunnottomille, kotona asuville vanhuksille hoivaa ja lisää hoitavia ammattilaisia terveyskeskukseen.
Perusturvan kohentamiseen ei tarvita pikku näppäriä projekteja tai työttömien aktivointia, vaan perusturvan tasoa kohentaa tehokkaasti tukiin laitettava raha. Työttömän tai eläkeläisen pienituloisuus vähennee suhteessa pankkitilille kilahtavaan rahamäärään.
Eduskuntavaalit häämöttävät energiakriisin ja inflaation kylmettämän talven jälkeen horisontis sa. Vaalikojuilla kahvikupin ja soijamakkaran kyl keen tyrkätään vaaliesite ja lupaus vähän parem masta huomisesta. III
Kiireinen arki, vähäiset varat ja pimeät illat eivät varsinaisesti motivoi kokkaamaan. Testasimme kolme reseptiä, jotka voivat kuitenkin saada skeptisimmänkin kotikokin kaivamaan kauhansa naftaliinista. Nämä reseptit ovat edullisia, nopeita valmistaa, täyttäviä ja ennen kaikkea herkullisia! Kokeile ja ihastu.
Teksti & kuvat EMMA LILLQVISTJuttua varten koekeittiössämme on loihdittu kolme eri ruokaa, joista riittää syötävää moneksi päiväksi. Bonuksena myös syksyinen jälkkäri, joka maistuu kivasti kahvin kyytipoikana opiskelun lomaan.
Hintavertailun perusteella ainekset näihin ruokiin kannattaa ehdottomasti hankkia Lidlistä. Saksalainen myy esimerkiksi tofut, maitotuotteet ja monet kasvikset heittämällä muita kauppoja halvemmalla. Testikeittiön kauppareissu kustansi 50 euroa. Halvemmallakin voi päästä, sillä kaappien perältä löytyy monelta valmiiksi joitakin ainesosia, kuten valkosipulia, fariinisokeria, öljyä ja mausteita.
Reseptit ovat kasvisruokia, sillä ne ovat edullisia, ilmasto- sekä eläinystävällisiä ja säilyvät hyvin. Voit kuitenkin muokata joka reseptin proteiininlähdettä helposti oman makusi mukaan!
Tämän tofuannoksen erilaisia variaatioita lienee tuhansia, mutta alla oleva on Visiirin koekeittiön suosikki. Parhaimmillaan annos on nautittuna aromikkaan limeriisin kanssa.
600 g maustamatonta kiinteää tofua n. 5 cm pala inkivääriä
6 valkosipulinkynttä chiliä oman maun mukaan ripaus suolaa ja mustapippuria
1 dl fariinisokeria
1 dl soijakastiketta
1 rkl perunajauhoa 1 dl vettä
2,5dl basmatiriisiä 1 lime suolaa korianteria tai ruohosipulia
Paloittele tofu varovaisesti käsin murtaen noin kananugetin kokoisiksi paloiksi. Ripottele palojen päälle suolaa, jotta neste poistuu tofusta. Paista kuivalla pannulla keskilämmöllä välillä käännellen vähintään 10 minuutin ajan niin, että jokainen pala saa kullanruskeaa pintaa. Mitä pidempään jaksat tofua paistaa, sitä rapeampaa siitä tulee. Ole kuitenkin tarkka lämpötilan kanssa, sillä tofun saa poltettua melko helposti.
Harjaantumattomammalle pannuttajalle suosittelemme keskilämmöllä pysyttelyä.
Kun tofu paistuu, laita riisi kiehumaan reilulla 1:2-mittasuhteella, eli 2,5 desilitraan riisiä lisätään reilu puoli litraa vettä. Keitä riisiä kuumalla levyllä 10 minuuttia
ilman kantta, vähentäen lieden tehoa kiehumisen aikana. Jätä kattila 10 minuutin kiehumisen jälkeen liedelle ja anna riisin hautua kannen alla toiset 10 minuuttia.
Riisin vielä kiehuessa voit valmistella limen, jolla pelkästä riisistä saadaan limeriisiä. Raasta hedelmän kuori hienoksi ja purista mehut ulos. Sekoita kuori ja mehu riisiin hautumisen jälkeen ja mausta ripauksella suolaa. Jos olet korianterin ystävä, lisää sitä riisiin. Saippuasuut voivat korvata korianterin ruohosipulilla tai lehtipersiljalla.
Kun tofu on kullanruskeaa, siirrä se pannulta sivuun isolle lautaselle. Valmista kastike kuullottamalla hienonnettu valkosipuli ja raastettu inkivääri keskilämmöllä öljyssä, ja kun huomaat niiden tuoksuvan, lisää pannulle kuiva tai tuore chili, desi fariinisokeria ja desi soijakastiketta. Sekoita huolellisesti, ja anna sokerin alkaa poreilla pannulla.
Anna kastikkeen kuplia 3 minuuttia. Sillä aikaa sekoita ruokalusikallinen perunajauhoa vajaaseen desiin kylmää vettä. Siirrä pannu sivuun kuumalta liedeltä, ja valuta perunajauholiemi ohuena norona pannulle ja sekoita samalla. Jos holautat kaiken kerralla, on lopputuloksena ikävä hyytelöklimppi.
Rauhallisesti kaatamalla perunajauho saostaa kastikkeen pehmeäksi kiilteeksi tofun pinnalle. Eli kaada tofut kastikkeen sekaan ja siirrä pannu takaisin levylle. Anna pulpahtaa kerran-pari, mutta älä enää keitä.
Valmista tuli, nauti limeriisin kanssa!
Yhden annoksen tiedot
Hinta n. 3 e
Energiaa n. 450 kcal
Proteiinia 19 g
Hiilihydraatteja 67 g
Rasvaa 19,5 g
Tämä resepti on brittiläisen ruokabloggaaja Gaz Oakleyn käsialaa. Kasviproteiinia pullollaan oleva annos pitää kylläisenä tuntikaupalla. Meksikolaisesta keittiöstä inspiraationsa saava pata maustetaan timjamilla ja tummalla suklaalla. Ruoka sopii hyvin myös hävikin vähentämiseen, sillä pataan voi heittää mukaan kaikki jääkaapin perällä nahkoittuvat vihannekset.
Ainekset (5 annosta)
2 rkl öljyä
2 punasipulia
4 valkosipulinkynttä chiliä, kuivattu tai tuore suolaa ja pippuria
1 tl jauhettua korianteria
2 tl juustokuminaa
0,5 tl kanelia
2 tl kuivattua oreganoa
2 tl kuivattua timjamia
2 tlk mustapapuja
1 tlk kikherneitä
4 dl vettä
2 rkl tomaattipyreetä
2 rkl soijakastiketta
1 limen mehu
30 g tummaa suklaata tuoretta korianteria/timjamia
+ jämäkasviksia oman maun mukaan, esim. porkkanaa ja paprikaa
Hienonna sipuli, valkosipuli ja chili. Kuumenna öljy isossa kattilassa, ja kuullota sipuleita ja chiliä, kunnes sipulit pehmenevät hiukan. Mausta suolalla ja pippurilla.
Lisää kuivatut yrtit ja mausteet. Kypsennä välillä sekoitellen 3 minuuttia.
Lisää kattilaan huuhdotut pavut, vesi, tomaattipyree, soijakastike ja limen mehu. Anna porista kannen alla keskilämmöllä n. 15 minuuttia. Kun kastike on paksuuntunut, lisää sekaan tumma suklaa ja tuoreita yrttejä.
Tarjoile juustoraasteen ja limeriisin kanssa. Ekstraproteiinia saat myös vaihtamalla riisin kvinoaan.
Yhden annoksen tiedot Hinta n. 2 e Energiaa n. 600 kcal Proteiinia 33 g Hiilihydraatteja 103 g
Rasvaa 15 g
Uunivuoka on ihana ateria sellaisenaan, tai toisen ruoan lisukkeena. Ihanan syksyinen makumaailma syntyy tuoreista sesongin antimista.
1 kg sesongissa olevaa kurpitsaa, esim. myskikurpitsa on tuoretta lokakuussa!
200 g juureksia, esim. palsternakkaa 500 g sieniä
2 punasipulia
6 valkosipulinkynttä timjamia
100 g pekaanipähkinöitä, voi korvata myös siemenillä/ tofulla oliiviöljyä suolaa pippuria savupaprikaa
200 g kaura/soijajugurttia
2 rkl dijonsinappia
1 appelsiinin kuori ja puolikkaan mehu suolaa ja pippuria oman maun mukaan
Pilko uunivuoan ainekset ronskisti isoiksi paloiksi, heitä kaikki pähkinöitä lukuunottamatta pellille ja lisää mausteet päälle. Sekoita ja paista 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia, ripottele sitten pekaanipähkinät joukkoon ja paista vielä 20 minuuttia, tai kunnes kurpitsat ovat kypsiä. Sekoita kastike paiston aikana, nauti.
Yhden annoksen tiedot Hinta n. 4 e riippuen vihannesten hinnasta
Energiaa n. 400 kcal
Proteiinia 15 g
Hiilihydraatteja 58 g Rasvaa 17 g
Pimenevä syysilta kaipaa teekupin kaveriksi palanpainiketta. Tässä oiva ja puolivalmis resepti, jossa hyödynnetään valmistaikinaa.
500 g paketti lehtitaikinalevyjä
3–4 omenaa
10 cm pala inkivääriä raastettuna
1 tl kardemummaa
2 rkl fariinisokeria
sitruunanmehua
2 tl kanelia
ripaus suolaa
Sulata lehtitaikinalevyt huoneenlämmössä paketin ohjeen mukaan. Valmista omena-inkivääritäyte kiehauttamalla kaikki ainekset yhteen kattilassa, anna jäähtyä ja rullaa levyjen sisään omenatäytettä. Leikkaa rullat halki ja asettele kranssin muotoon pyöreään kakku- tai piirakkavuokaan. Paista 180 asteessa noin 35 minuuttia, tai kunnes taikina on kranssin keskeltä asti kypsää. Päälle voit ripotella vielä fariinisokeria ja inkivääriä oman maun mukaan. III
Tampereen yliopiston hallitus käsitteli kokouksessaan 23. elokuuta sisäisen tarkastuksen raporttia, jossa arvioi tiin yliopiston johtamisjärjestelmän menettelytapoja ja toimintaperiaat teita.
Tarkastuksen ja raportin on tehnyt tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö KPMG. Yliopisto tilaa sil tä muutkin toimintansa säännölliset sisäiset tarkastukset.
Raportissa tarkastellaan lähemmin kahta yliopiston hal linnollista prosessia: johtosäännön kehittämistä vuosina 2020–2021 ja kampuskehityshanketta vuosina 2019–2021.
Yliopisto pyrkii sisäisillä tarkastuksilla valvomaan sitä, miten hyvin se toimii omien tavoitteidensa, päämääriensä ja sääntöjensä mukaan. Johtamisjärjestelmään kohdistuvan tarkastuksen tavoitteeksi oli mainittu järjestelmän tarkaste lu "yliopiston sääntöjen, hyvän hallintotavan periaatteiden ja yleisten hyvien käytänteiden näkökulmasta".
Johtamisjärjestelmä tarkoittaa käytännössä sitä, kuka päättää mistäkin asioista, kuka valmistelee päätökset mil lekin päättävälle elimelle, miten päätöksenteon osat aset
tuvat toisiinsa hierarkkisesti, ja keitä ihmisiä näihin osasiin ylipäätään kuuluu.
Sisäinen tarkastus löysi merkittäviä ongelmia yliopiston johtamisjärjestelmästä.
Tarkastus teki yliopiston johtamisjärjestelmästä neljä keskeistä havaintoa. Niistä kolme on nos tettu kriittisyytensä puolesta neliportaisen ar viointiasteikon toiseksi korkeimpaan luokkaan "erittäin merkittävä". Yksi havainto on kaikkein korkeimmassa "kriittinen"-luokassa.Yhtäkään havaintoa ei ole kirjattu as teikon kahdelle alemmalle, vähemmän kriittiselle portaalle.
Raportissa käytetyn asteikon mukaan erittäin merkittä vät havainnot edellyttävät mahdollisimman pikaisia, kriit tiset viipymättömiä korjaavia toimenpiteitä.
Kolme "erittäin merkittäväksi" luokiteltua ongelmaa liit tyivät hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamiseen päätöksenteossa ja valmistelussa, strategian toimeenpa
Yliopiston johtamisjärjestelmän sisäinen tarkastus paljastaa merkittäviä ongelmia, jotka ovat olleet hyvin tiedossa jo pitkän aikaa.
noon ja seurantaan hallituksessa sekä konsistorin, halli tuksen ja rehtorin väliseen yhteistyöhön.
Hyvään hallintotapaan liittyvät havainnot kytkeytyvät erityisesti puutteellisesti esiteltyihin päätösesityksiin. Yli opiston hallitukselle päätösesitykset esittelee yliopiston rehtori Mari Walls, joka viime kädessä vastaa niiden val mistelusta.
Tarkastuksessa todetaan, että kampuskehityshankkeen ja johtosäännön kehitysprojektin osana toteutetut laajat yh teisön kuulemiset ovat kaikuneet enimmäkseen kuuroille korville, sillä kuulemisten tulokset ovat matkalla hallituk sen pöydälle karisseet esityksistä.
Johtosääntöprojektin osalta raportissa todetaan, että "Kirjallisia perusteluita merkittävimpien ehdotusten to teuttamatta jättämisestä ei hallituksen liiteaineistossa ole todennettavissa."
Yliopiston johtamisjärjestelmää tarkastelemaan asetet tiin syksyllä 2020 siviili- ja kauppaoikeuden emerituspro fessori Thomas Wilhelmssonin johtama työryhmä, joka koostui yliopiston professoreista, henkilökunnasta ja opis kelijoiden edustajista.
Merkittävimmät näistä koskivat yliopiston konsistorin tehtäviä, mutta ne sivuutettiin päätöksenteossa.
Yliopiston tilakustannusten vähentämiseen pyrkineen kampuskehityshankkeen kohdalla yliopiston hallitus pää tyi palauttamaan valmistellut päätöksen uudelleen käsit telyyn ja keräämään yhteisöltä lisää näkemyksiä. Tapahtu maan vaikutti voimakas yhteisön reaktio, joka näkyi niin mielenosoituksina kuin Helsingin Sanomissa käytynä ylei sönosastodebattina.
Kun yliopiston hallituksen oli lopulta tarkoitus päättää kampuskehityksen toimenpiteistä marraskuussa 2021, se päätti suunnitelmien hyväksymisen sijaan järjestää ylimää räisen yhteisön kuulemisen kierroksen, koska yhteisön ää nen ei katsottu päässeen kuuluviin valmistelussa. Lopulta
tilavähennysten toteutustapa ja määrä muuttuivat huomat tavasti maltillisemmiksi.
Raporttiin on kirjattu: "Tiedekuntien kirjallisissa lausun noissa esitetään asioita, joiden olisi tullut olla selvillä yh teisökuulemisten pohjalta jo kampuskehitykseen lähdet täessä. – – Kommenttien perusteella on havaittavissa, että kampuskehityshankkeen tavoitteet ja viestintä yliopistoyh teisölle eivät olleet riittäviä tai oikein kohdistettuja."
KPMG on kirjannut raporttiin tähän kohtaan toimin tasuosituksen: "Suositellaan, että merkittävien päätös asioiden valmistelun aikaisen osallistamisen ja kuulemi sen ohella myös päätösesitykset viestitään ja perustellaan yliopistoyhteisölle. Päätösesityksen viestinnässä on suo siteltavaa kuvata esitykseen keskeisesti vaikuttaneet asiat mahdollisimman avoimesti, jotta yhteisölle välittyy konk reettinen viesti päätösesityksen taustasta ja sisällöstä."
Yliopiston strategian toimeenpanoa koskeva havainto kiteytyy sekin valmistelutyöhön. Raportissa todetaan, että yliopiston strategiaa on kyllä käsitelty hallituksen kokouk sissa ja muun muassa rehtoraatin ja hallituksen työpajassa. Hallituksen päätöksenteon tueksi toimitetuista esittelyai neistoista ei kuitenkaan käy ilmi esimerkiksi se, mitä konk reettisia asioita on tehty koulutuksen kehittämisen saralla, jolle on strategiassa asetettu selkeitä tavoitteita.
"On mahdollista, että hallitukselle ei ole välittynyt riit tävää tilannekuvaa strategisen päätöksenteon tueksi", ra portissa todetaan.
Konsistorin, hallituksen ja rehtorin välistä yhteistyö tä käsittelevä osuus puolestaan nostaa keskeisimpänä havaintona esiin sen, että nämä yliopiston kolme mer kittävintä toimijaa eivät ole näyttäneet muulle yhteisöl le esimerkkiä keskinäisen luottamuksen rakentamisessa. Ongelmat keskittyvät enimmäkseen konsistorin ja rehto rin väleihin. Rehtoraattia konsistorissa edustaa provosti, ja rehtoria itseään ei esimerkiksi kutsuta konsistorin il takouluihin. Raportissa suositetaankin, että hallituksen, rehtorin ja konsistorin kesken järjestetään säännöllisiä ko koontumisia.
Kaikkein korkein, KPMG:n tarkastajien "kriittiseksi" luokittelema havainto oli epäonnistuminen yhteisen toi mintakulttuurin luomisessa uuteen yliopistoon. Havainto on oikeastaan yllä mainittujen seikkojen summa ja kitey tyy siihen, että päätöksentekojärjestelmää ja sen toimin nan logiikkaa on hankala hahmottaa pääasiassa puutteel lisen viestinnän vuoksi.
Lisäksi osana ongelmaa nähdään myös se, että johto sääntöprojektin työryhmäraporttia kommentoitaessa yli opistoyhteisön edustajien ja korkeinta akateemista pää täntävaltaa käyttävän konsistorin jäsenten kommentit heijastelivat puhujan taustaa ja aiempaa kokemusta yli opiston toimintakulttuurista. Käytännössä kahtiajako asettuu vanhan Tampereen yliopiston ja Tampereen tek nillisen yliopiston välille. Visiiri-lehti kirjoitti konsistorin kahnauksista vuosi sitten artikkelissa "Matopurkki auki" (Visiiri 6/2021). Uuden yliopiston konsistorin surkea työ kulttuuri on ollut suoraa perua tästä kahtiajaosta.
Yliopiston johtamisjärjes telmän sisäisen tarkas tuksen raporttia lukiessa päällimmäinen huomio oli, että kaikki esiin nostetut asiat vai kuttivat hyvinkin tutuilta. Nyt on sa nottu myös ulkopuolisen tarkastajan suulla, tässä tapauksessa tilintarkas tus- ja konsulttiyhtiön KPMG:n, et tä yliopiston johtamisjärjestelmässä on suuria tiedonkulkuun ja päätösten valmisteluun liittyviä ongelmia. Uuti nen tuskin on jymypaljastus kenelle kään asioita läheltä tai edes teatterikii kareilla matkan päästä seuranneelle.
Valmistelun läpinäkymättömyys on tullut julki ehkä kaikkein selvimmin kampuskehityshankkeessa, joka käy tännössä paisui yhden lauseen stra tegiamaininnasta konkreettisiksi leik kauslistoiksi ennen kuin juuri kukaan yhteisössä edes tiesi, että tällaista on työn alla.
Yksi päätöksenteossa huomio ta kiinnittävä asia on yliopiston ta pa salata asiakirjoja. Tämän uutisen taustalla olleen sisäisen tarkastuk sen raportin yliopiston hallitus päät ti saattaa julkisuuteen. Esimerkiksi kaikki muut KPMG:n sisäisen tarkas tuksen raportit ennen tätä on halli tuksen pöytäkirjoissa merkitty salatta viksi vaihtelevin julkisuuslain pykälin.
Yksi useimmin käytetty pykälä liit tyy liikesalaisuuteen. Menemättä yk sityiskohtaisemmin julkisuuslain so veltamiskäytäntöihin, on hieman kummallista, kuinka hanakasti yli opisto on tähän asti turvannut "liike salaisuuksiaan" ja vältellyt saattamasta julkisuuteen toimintansa yksityiskoh tia. Tätä on havaittavissa muissakin käytännöissä kuin asiakirjojen varsi naisessa salaiseksi julistamisessa. Esi merkiksi hallituksen pöytäkirjoja ei edelleenkään ole saatavilla julkisessa
internetissä, vaan yhteisön jäsenten pitää ne itse osata kaivella kirjautu mista vaativasta Tampere3-hankkeen aikaisesta Tamk Wikistä.
Yliopiston on tarkoitus tuottaa laadukasta tutkimusta ja koulutusta maailmaan, eikä yliopistojen tule olla mustasukkaisessa kilpailuasetelmas sa toisiinsa nähden. Rahoituksen tai hakijamäärien ykköspaikan tavoit telu ei saa olla yliopiston olemassa olon tarkoitus. Se ei palvele kenen kään etua.
Hyvinvoivassa yhteisössä sen jäse net tietävät, mitä ympärillä tapahtuu ja millaisten ongelmien kanssa kul loinkin painitaan, eikä heillä jatku vasti ole tunnetta, että jokainen tie donmuru täytyy nyhtää pinseteillä jostakin raosta. Jos päätöksen taus talla oleva logiikka herättää kysymyk siä, tulisi se voida itse todentaa asia kirjoista. Se tuo luottamusta. III
lauluntekijän
Liput
Julia -klassikko tarjoaa upeita lavastuksia
pukuja, Tampere Filharmonian tulkitsemaa henkeäsalpaavaa musiikkia
Latvian kansallisbaletin huipputanssijoiden maailmanluokan balettia. Liput
Tänä vuonna pyöreitä täyttänyt laulujalauluntekijä on julkaissut uutta musiikkia ja suuntaa konserttikiertueelle. Liput 36 €
Tampereen kimaltavimmat pikkujoulut vietetään Tampere-talossa burleskiartistien kera! Illan aikana luvassa säihkettä ja glamouria kansainvälisten esiintyjien ja kotimaisen burleskikerman toimesta. Liput 49/39 €
Tampereen Kirjafestarit kokoaa vuoden kärki kirjailijat ja muut kotimaiset tähdet Tamperetaloon joulukuun alussa. Liput 15 €, eläkeläiset, työttömät, varushenkilöt, opiskelijat ja lapset (7-15v.) 12 €, kahden päivän lippu 20 €, perhelippu (2+3) 35 €
Illallinen saa odottamattoman käänteen, kun ravintolaan saapuu yksinäinen vieras. Show & Dinner liput- 59 €
@TAMPERETALO
Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista. Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm)
TUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FITUULENSUUN PALATSISSA
Ensikertalaisella Pakkahuoneen kadun YTHS:n tiloihin voi olla vaikea löytää. Ul ko-ovessa on vain pieni sininen lap pu, ainoa asia täl lä hetkellä, mikä kertoo YTHS:n ole massaolosta rakennuksessa. Uudelle toimipisteelle saavutaan Tullinkadun puolelta. S-marketia kohti laskeutu vat portaat väistetään vasemmalle, mennään ovesta sisään ja noustaan neljänteen kerrokseen.
Ylhäällä odottaa YTHS:n yleis- ja mielenterveyspalveluiden uudet ti lat. Vierailun aikaan syyskuun lo pulla remontti on vielä viimeistelyä vaille valmis.
"Kuten huomaatte, täällä on vie lä hieman keskenräistä. Tarroi tukset puuttuvat vielä ovista, eikä opasteita ole laitettu. On myös sit ten näitä sähkötolppia ja muuta", sanoo Tampereen YTHS:n yleister veyden alueosastonhoitaja Maare Ruokola
YTHS:n vanha toimipiste ehti vas taanottaa opiskelijoita Kalevantiellä vuodesta 1976 asti. Uusiin tiloihin muutosta oli haaveiltu jo pitkään, mutta palapeli kasautui hitaasti. Syy nä oli, että rakennuksen omistava Yli oppilasterveys-yhdistys aikoi purkaa Kalevantien kiinteistön ja rakentaa sen tilalle uuden terveysaseman, jo hon sitten YTHS muuttaisi. Suunni telmat eivät kuitenkaan toteutuneet, ja nyt Kalevantien toimipisteen tilal le suunnitellaan asuinrakentamista ja mahdollisesti liiketiloja.
Syyt terveysaseman muuttoon oli
vat painavat. Opiskelijamäärän kas vaessa tilat jäivät auttamattoman pie niksi eivätkä ne olleet esteettömät.
Pahinta oli, että rakennus kärsi vakavista sisäilmaongelmista. Alue hallintavirasto oli asettanut raken nuksen alimman kerroksen täyteen käyttökieltoon terveydenhuollon osalta. Useat YTHS:n työntekijät ei vät voineet sisäilmaongelmien vuoksi työskennellä ollenkaan toimipisteel lä, joten he olivat kokonaan etätöis sä.
"Nyt työntekijät ovat pystyneet palaamaan lähityöhön. On todella hienoa, että saamme olla terveissä tiloissa. Siistit, asianmukaiset ja ny kyaikaiset tilat tuovat viihtyvyyttä ja helpottavat arkea", Ruokola kertoo.
Uusien tilojen etsintä ja myös tila jaon teko lähti liikkeelle työntekijöi den tarpeista käsin.
"Kliininen työ laitettiin etusijalle. Esihenkilöt tulivat sitten siinä sivussa,
eli otimme ne tilat, mitä jäi jäljelle."
YTHS:n uusi toimipiste on todella tilava ja valoisa. Suuri osa huoneka luista on uusittu. Kaikissa huoneis sa on sähköpöydät, sillä työergono miasta haluttiin pitää huolta. Mitään huonokuntoista ei vanhasta raken nuksesta otettu mukaan sisäilmaon gelmien vuoksi. Kaikki mikä tuli mu kaan onkin tarvittaessa puhdistettu kemiallisesti.
Odotusauloja löytyy kaksi isoa ja useampi pieni. Alueosastonhoitaja Ruokola neuvoo tarkastamaan aina, mihin huoneeseen aika on varattu, jotta löytää oikeaan paikkaan odot tamaan vuoroaan.
"Meillä on täällä monta tällaista sokkeloa, josta pääsee kiertämään ympäri. Jos on oikein eksymiseen taipuvainen, niin täällä on siihen hyvät mahdollisuudet. Kun opas teet tulevat, täällä oppii kyllä liikku maan."
Henkilökunnalta tullut palau te uudesta toimipisteestä on ollut myönteistä. Samassa kerroksessa työn tekeminen ja yhteinen tauko huone ovat tuoneet mukanaan uu denlaista yhdessäoloa.
Mutta entä jonotusajat? Niihin ei ikävä kyllä ole uusien tilojen myötä tulossa helpotusta. Tampereen toi mipiste on ollut valtakunnallisesti katsottuna yksi YTHS:n ruuhkaisim mista. Lääkäriaikoja on vaikea saada, kertoo Maare Ruokola.
“Nyt kun etäopiskelu on loppunut, on kysyntä ollut kovempaa kuin sa maan aikaan viime vuonna. Kasvua on ollut monta kymmentä prosent tia. Ja meillähän ei resurssitilanne kuitenkaan ole muuttunut.” III
"Sijainti on aivan loistava, kunhan vain opiskelijat oppivat löytämään tänne. Onhan tämä aivan loistavaa, kun täällä on kaikki uutta. Niin kauan jouduttiin odottamaan tuolla vanhoissa tiloissa muuttoa", kertoo palvelusihteeri Taina Eränen, jonka löytää heti ovista oikealle kääntyessä YTHS:n palvelutiskin takaa.
ANTURI
AVIISI