Visiiri 4/2022

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI 20224

LuotolaHeiniKristiinaBaltzarHarjoittelijaPäätoimittajaLaaksoAapo PauliinaLindellAD

3.JULKAISIJAvuosikerta Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI mari.sillanpaa@trey.fihelky.kouri@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN TÄMÄNTOIMITUSLEHDENAVUSTAJAT 2 HimanenIsotaloAnnaTaneliIlariHauhia TirronenPölönenSakriSiru Kannen kuva: Henrietta Soininen SillanpääNikke Oman opiskelijaelämänäköinen PÄÄKIRJOITUS Aapo Laakso l Päätoimittaja S yksy koittaa ja lähes 30 000 tamperelaista korkea kouluopiskelijaa palaa kampuksille. Yliopistolla on aka teemisen taipaleensa aloittanut jälleen noin 3500 uut ta Opintojenfuksia. alku on monelle uudelle opiskelijalle yksi elämän jännittävimmistä kokemuksista. Yhä useampi on aivan en simmäistä kertaa kaukana kotoa, sillä kaikista nuorimpien fuksien määrä on Toisaaltakasvussa.syksyvoi jännittää montaa vanhempaakin opiskelijaa. Viimeksi vuonna 2019 on päästy aloittamaan lukuvuotta täysin il man koronarajoituksia. Monelle maisterivaiheen opinnot kesken ko ronan aloittaneelle kosketus yliopistoelämään on voinut jäädä hyvin ohueksi, ja kohta pitäisi jo valmistuakin. Tähän lehteen on koottu joitakin elämää helpottavia juttuja yli opistomaailman pyörteisiin, mutta lisäksi alle voisi listata joitakin neuvoja syksyyn syöksyville uusille ja vanhoille opiskelijoille. Ensiksi: Älä ahdistu, vaikka et ehtisikään olla kaikessa mukana. Opiskelijabileiden kenttä tuntuu paitsi paisuneen, myös muuttuneen jonkin verran homogeenisemmäksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erilaisia haalaribailuja ja approja on suunnilleen joka viik ko. Kaikissa niistä ei tarvitse käydä, ja jos ei yhtään sytytä, niin ihan kokonaan ilmankin pärjää. Toiseksi: Yritä pitää asiat mittasuhteissa. Opiskelijoiden elämään liittyy monenlaisia hankaluuksia niin opintojen aiheuttaman stres sin, kehnon toimeentulon kuin heikkojen lomamahdollisuuksien suhteen. Yleisesti opiskelijat eivät kuitenkaan ole huono-osaisia, vaikka opiskelijalle viritetty tukiverkko tuntuu usein olevan vähän solmussa. Hyvä nyrkkisääntö on, että apua kannattaa uskaltaa kysyä ajoissa. Se voi säästää paljon isommilta vaikeuksilta, kun ongelmat eivät pääse paisumaan ja kertautumaan.

Viimeiseksi: Löydä omat juttusi. Omaa identiteettiään ei tarvitse lähteä sorvaamaan uudestaan pelkästään opiskelijaelämän nimissä. Monilta tuppaavat muun muassa vanhat harrastukset unohtumaan korkeakoulun penkille noustessa, vaikka sille ei ole syytä. Yliopistol ta löytyy ihan kaikenlaisen marginaalipaskan harrastajia kerhoineen, ja kukaan ei kiellä opiskelijaa harrastamasta ihan muuallakin kuin opiskelijapiireissä. Tampere on iso kaupunki ja yliopiston ulkopuo lellakin on elämää.

TimonenArttu EskelinenHanna HenriettaSoininen

528BANGFORTHEBUCK Efektiivinen altruismi hyväntekeväisyydenoptimoijaelämänvalinnat. OHC KOLMOSEN KAUTTA NELOSEN OPINTOPUTKELLA Opiskelutuunaus kuulostaa hurjalta ainakin puolesta.nimensä 40 16 MÄREHDITÄÄN30VANHOJA Mikä yliopistolla puhutti 10 tai 20 vuotta sitten? OVI AUKI EDARIIN Yo-kunnan ehdokasasetteluedustajistovaalienalkaa.Kantsiimennäjostuntuusiltä. PROFFALLE34PÄÄRYNÄÄ Selvitimme yliopiston kultaiset käytöstavat ja vähän asiaakin. HARKKARI HALVALLA Yliopistoilla ei ole harjoittelutukikäytäntöjä.yhdenmukaisia 3

SEURAA SOMESSAVISIIRIÄ J Jatkossa korkeakouluopiskelijan ei tar vitse maksaa terveydenhoitomaksua Kelalle, jos hänen sosiaaliturvastaan vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Iso-Britannia. Tämä johtuu siitä, että EU:n sosiaaliturva-asetuksen tulkinta on muuttu nut siten, että siinä otetaan huomioon myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveyden huolto.Kela-maksusta vapautettu opiskelija saa silti käyttää YTHS:n palveluita. Kela-maksusta va pautetun opiskelijan on itse oltava yhteydessä Kelaan välttyäkseen maksun maksamiselta. Kelan perimä terveydenhoitomaksu tulee maksaa 30. syyskuuta mennessä, mikäli opis kelija on siihen mennessä ilmoittautunut läs näMikäliolevaksi.opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi syyslukukaudelle vasta 1. lokakuuta tai sen jäl keen, on maksun eräpäivä 31. joulukuuta. Ter veydenhoitomaksu on määrältään 35,80 euroa ja se maksetaan Kelan verkkoasiointipalvelussa. MIKÄ OLISI YLIOPISTON TURVALLISIN PAIKKA ZOMBIE-MAAILMANLOPUN ISKIESSÄ? KYSYTÄÄN TYHMIÄ kirjallisuusarkistot.""Tiedekuntien LAURI YhteiskuntatieteidenKORKEANIEMItiedekunta,6.vuodenopiskelija "Bommari. Siellä olisi varmaan hyvä vähintään."meininki HANNA ESKOLA Johtamisen ja talouden tiedekunta, 7. vuoden opiskelija "Kirjastonvessat."alakerran KREETTA YhteiskuntatieteidenVAAHERANTAtiedekunta,3.vuodenopiskelija "Pääkampuksenyläkerranopiskelukopit." JING YhteiskuntatieteidenDINGtiedekunta,tohtoriopintojen2.vuosi Osavapautuukv-opiskelijoistakela-maksusta UUTISET 4 @visiirilehti @visiirilehti

Keskustakampuksen päätalolla sijaitseva Ju veneksen ravintola palaa toimintaan syyskuun aikana, kun keittiöremontti valmistuu. Ravintola on ollut kiinni huhtikuun lopusta lähtien. Ravin tolapäällikko Tuija Anttilan mukaan lounasruo ka- ja kahvilavalikoima lisääntyy asiakasmää rien mukaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL vaatii päättäjiltä ja yliopistolta toimia päihdepolitiikan muuttamiseksi. SYL:n mukaan rikoslainsää däntöön perustuva huumepolitiikka syven tää sosiaalista eriarvoisuutta ja pahentaa sekä kansanterveysongelmia että sosiaalisia kustan SYLnuksia.ehdottaa, että huumeidenkäytön rangais tavuudesta luovutaan, matalan kynnyksen palveluita lisätään ja että opiskelijoille taataan maksuton päihdekuntoutus. Tämän lisäksi yli opistoille halutaan varhaisen tuen malli ja yli opistojen henkilöstöä on koulutettava opiskeli joiden päihdeongelmien tunnistamisessa. Suomessa kuolee tällä hetkellä Euroopan eniten alle 25-vuotiaita nuoria huumeisiin.

ETENEEHYVITYSKOKEILUOPINTOLAINA-ALUEELLINEN

PÄÄTALON

Opintorahaan tuli elokuussa ylimääräinen indeksikorotus kasvaneen inflaation vuoksi. Opintorahaa korotettiin 5,7 prosenttia. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousi 253,69 eurosta 263,23 euroon kuukaudessa. Myös opintorahan huoltajakorotus nousi 107,17 euroon kuukaudessa. Huoltajakorotus on tarkoitettu alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalle. Seuraava indeksitarkistus opintorahaan tulee elokuussa 2023. Kela ottaa korotetut etuudet huomioon tulona, kun se tekee yleisen asumistuen tarkastuksia. Indeksikorotus koskee myös NOUSI ALKAEN Tampereen yliopisto YTHS:n yleisja mielenterveyden palvelut muutta vat keskustassa. Kalevantien toimipis te sulki ovensa 26.8. ja uusi toimipiste rautatieasemalla sijaitsevan S-Market Pendoliinon yläkerrassa on tarkoitus avata viikolla 37, eli syyskuun puoli välissä. Ylimenoajan palvelut toteute taan etävastaanotolla. Uuden toimi pisteen nimeksi tulee YTHS Tulli, ja sisäänkäynti on rakennuksen Tullika dun puolelta. Muutolla ei ole vaikutus ta YTHS:n suunterveyden palveluihin, jotka kaikki toimivat Hervannassa nyt ja

KESKUSTASSAYTHStulevaisuudessa.MUUTTAA JUVENES AUKEAA TAAS SYL VAATII

ELOKUUSTA

UUTISET

Opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilu alueellisesta opintolainahyvityskokeilusta toteutuu. Kokeilulle on varattu tukea Val tiovarainministeriön budjettiesityksessä. Kokeilun tarkoituksena on saada valmis tuneet korkeakouluopiskelijat muutta maan harvaan asutuille alueille töihin, jot ta osaavan työvoiman saatavuus alueilla Kokeilunparantuisi.mukaan harvaan asutuille alueil le muuttavat opiskelijat saisivat opintolai naansa anteeksi 2 600 euroa vuosittain. Riittävän kauan kyseisellä paikkakunnalla asuvien opintolaina pyyhkiytyisi kokonaan pois. Lainan korot pitää kuitenkin maksaa Kokeiluitse. on herättänyt laajaa vastustusta opiskelijaliikkeessä. Esimerkiksi Helsin gin yliopiston ylioppilaskunta on julkises ti asettunut vastustamaan kokeilua, ja ko koomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen on kutsunut sitä "härskiksi silta rumpupolitiikaksi". 5

PÄIHDEPOLITIIKKAANMUUTOSTA

opintolainaa.OPINTORAHA

Miten toimitte katon vuotaessa? "Käynnistimme vahingon laajenemisen minimoivat toi menpiteet, selvitämme vuodon syyn ja mahdollisten vauri oiden laajuuden sekä korjaamme syntyneet vahingot."

Miten asia aiotaan korjata? “Kun vuoto on havaittu, tilanteessa on ryhdytty välittö miin toimenpiteisiin muun muassa imuroimalla vedet ra kennuksen sisätiloista. Tilanteeseen liittyen on ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehty vauriokartoitus ja kirjattu tilan teen korjaamiseen liittyvät toimenpiteet. Korjaustoimenpi teet teemme saatujen kirjausten mukaisesti.”

TIEDE @KERHOPOSTIAMITÄ VITTUA? T anssiterveiset UniDancelta! UniDan ce Tampere on vuon na 2014 perustettu Tampereen korkeakoulujen yh teinen tanssijärjestö, joka koostuu noin neljästäkymmenestä tanssi jasta. Järjestön toimintaan kuuluu tanssiharrastuksen mahdollistami nen korkeakoulujen opiskelijoil le ja henkilökunnalle. UniDan ceen kuuluu kolme ryhmää; show, street ja edustus, jotka treenaavat viikoittain. Kaikki ryhmät esiinty vät vuoden aikana erilaisissa tapah tumissa, mutta edustusryhmä käy myös kisaamassa muiden tapah tumien ohella. UniDance järjes tää tanssimahdollisuuksia myös jä senistön ulkopuolelle järjestämällä tanssikursseja, joissa on mahdolli suus päästä kokeilemaan eri tans silajeja edullisesti. Aiempina vuosi na olemme järjestäneet esimerkiksi commercial-, street ja broadwaytanssikursseja.Kuluneenvuoden aikana olem me vihdoin päässeet esiintymään usean vuoden tauon jälkeen. Vii me vuonna esiinnyimme muun muassa Särkänniemessä Karmi vassa karnevaalissa ja keväällä Sär kän Märässä sekä useampaan ot teeseen Haalaribileissä Ilonassa. Kevään lopussa edustus kävi myös kisaamassa PYÖRRE-tanssitapah tumassa. Vuosi on kulunut myös tietenkin perustreenien parissa. Olemme itseohjautuva järjestö, jolloin ryhmän jäsenet osallistu vat vuorollaan treenien vetämiseen suunnitellen esimerkiksi lämmitte ly- ja tekniikkavuoroja sekä koreo grafioita niin esityksiin kuin tun neillekin.Tanssiporukkamme on hyvin poikkitieteellinen ja uusia saman henkisiä kavereita löytää tätä kaut ta helposti myös muilta aloilta. UniDance järjestää jäsenistölleen säännöllisesti erilaisia virkistäyty mistapahtumia kuten pikkujoulut ja tutustumisillan, joissa on mah dollisuus hengailla treeniporukan kanssa myös tanssisalin ulkopuo lella. Yhteiset treenit ja erityisesti upeat yhteiset esiintymiskokemuk set yhdistävät ja ryhmäyttävät myös eri tanssiryhmissä tanssivia. UniDance tarjoaa tanssin iloa, uusia ystäviä sekä kokemuksia. Haemme uusia jäseniä joukkoom me syksyllä, joten pistä korvan taakse hakupäivät 20.9 ja 21.9. Kannattaa myös tsekata meidän Instagram @unidancetampere, jos ta löytää hakuinfoa sekä esimerkik si meidän aiempaa treenisisältöä! Terveisin, Miina Ohra-aho UniDancen tiedotustoimari MIKSI PINNI B TULVI ELOKUUSSA? VITRIINI UniDance:n logo (jo vuodesta 2002) EDULLISESTITANSSIKURSSEJA

K attojen tehtävänä on suojata rakennuksia sateelta ja muilta luonnonvoimilta, mutta elokuun 2. päi vänä pääkampuksen Pinni B -rakennuksen katto suoriutui tehtävästä vain välttävästi. Rankkasa teen seurauksena vettä tuli vielä viisikerroksisen talon katos ta läpi niin vuolaasti, että sitä riitti hämmästyttämään vielä toisessa kerroksessa sijaitsevan ravintola Minervan lounas tajia. Kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt. SYK:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja, minkä vuoksi Pinni B:n katto vuotaa vesisateella? "2.8.2022 rakennuksessa on ollut suunnitelman mukainen vuosityökorjaus käynnissä koskien rakennuksen sadevesi linjaa. Työnaikaiset ohitukset oli urakoitsijan toimesta teh ty asianmukaisesti, mutta valitettavasti kyseiselle päivälle osui hetkellisesti suuri sademäärä, jota ohitukset eivät kes täneet ja tästä aiheutui kohteen kolmanteen kerrokseen ve sivahinko. Kyseessä on yksittäinen tapahtuma, eikä meidän tietomme mukaan kohteeseen liity jatkuvaa vesisateeseen liittyvää vuotoa."

Onko aikaisemmista vuodoista seurannut vaurioita rakennukselle? “Meillä ei ole tiedossamme, että rakennukselle olisi ai heutunut vaurioita.” Kristiina Baltzar

Onko kyse viasta, joka tuli jo rakentaessa vai uudesta viasta? “Kyseessä tosiaan ei ole rakennuksen vika vaan tapahtu ma, jossa poikkeuksellisen suuri sademäärä on aiheuttanut vuosikorjaustyön yhteydessä kyseisen tapahtuman.”

SUORITUSVÄLTTÄVÄ 6

Mistä löydän Moodlen? Missä huominen luento olikaan? Mitä hän vois opiskella kesällä? Kato intrasta!vaikka Intranet on Tampereen yliopiston sisäisen viestinnän pääkanava ja väylä sähköisiin palveluihin. Where can I find Moodle? Where is my next lecture? What could I study during the summer months? Check out the Intranet! The Intranet is Tampere University’s main internal communications channel and your gateway to online services and more. tuni.fi/intra Sulle ja parhaitaympäristöllepalvelujaverkossa ekokumppanit.fi pjhoy.fi Lajittele.se – minkä jätteen haluat lajitella? Lainaa.se – ei tarvitse ostaa uutta. Korjaa.se – ei tarvitse heittää pois.Vanzo.LauraTampere,VisitKuva: ttt-teatteri.fi • Hämeenpuisto28-32,33201Tampere Lippumyymälä: lipunmyynti@ttt-teatteri • 0600308222 Opiskelijana saat teatteriliput -50 % peruslipun hinnasta. Alennushintaiset liput tulevat myyntiin teatterin Lippumyymälässä esityspäivänä. Etu ei koske vierailuesityksiä. Elävää teatteria leffalipun hinnalla! OPISKELIJAN TEATTERILIPUT ALKAEN VAIN 15 € -TEATTERILIPUT50%

Edustajistovaalien lisäksi ylioppi laskunnalla on tähtäimessä myös seu raavan kevään eduskuntavaalit. Trey tekee vaikuttamistyötä yhdessä Suo men ylioppilaskuntien liiton kanssa syksystä"Pohjatyötälähtien.ja vaikuttamista on Treyn puolesta tehty jo hyvän aikaa. Eduskuntavaaleissa määritellään pit kälti se, mihin suuntaan suomalainen koulutus ja koulutuspolitiikka tule vien vuosien aikana menee." Edustajisto, eli tuttavallisemmin edari, koostuu 49 edustajasta eli edaattorista, jotka päättävät yliop pilaskunnan linjasta. Näihin kuu luvat muun muassa päätöksenteko Treyn hallituksen kokoonpanosta, ylioppilaskunnan strategiasta ja jä senmaksun suuruudesta. Suurempi en linjojen lisäksi edustajisto päättää suoraan jäseniä koskettavista asioista, kuten opiskelijakulttuurin kehittämi sestä, jäsenpalveluista ja esimerkiksi tästä ylioppilaslehdestä, jota tällä het kelläLisäksiluet.edustajiston keskuudesta läh tee vuosittain delegaatio Suomen yliop pilaskuntien liiton ja Opiskelevien lii kuntaliiton suuriin liittokokouksiin.

kolmannet poikkeukselliset vaalit Edustajistovaaleihin ehdokkaaksi lähteminen avaa enemmän ovia kuin sulkee, toteaa ylioppilaskunnan pääsihteeri Roope Tukia. Syksyn vaalien myötä koronaa edeltävältä ajalta tutut vaalitapahtumat palaavat Tekstikampuksille.

8 ehdokasasetteluEdarivaalienalkaa – Edessä

ARTTU TIMONEN K aksi vuotta on jäl leen minnassa.edustajistonpilaskuntaTampereenvierähtänytyliopTreyntoiSetar koittaa, että tulevana syksynä on ai ka valita uudet edustajat päättämään ylioppilaskunnan toiminnasta. Vaali en ehdokasasettelu avattiin elokuun puolivälissä, ja se kestää syyskuun 28. päiväänEdustajistovaaleissasaakka. ylioppilaskun nan jäsenet pääsevät vaikuttamaan suoraan siihen, millaiselta seuraavat kaksi vuotta Treyssä tulevat näyttä mään. Treyn pääsihteeri Roope Tu kia kertoo, että hallituksessa ja edus tajistossa odotetaan tulevaa syksyä innolla."Vaaleihin on valmistauduttu jo hy vän aikaa, ja pääajatus on keskittyä ää nestämiseen kannustamiseen. Meillä on sitä varten kyllä hyvät eväät."

Edustajisto päättää suuret ja pienet linjat Edustajisto käy tiivistä keskuste lua eri vaaliliittojen, eli edustajis toryhmien ja renkaiden välillä. Ryh mien jäsenet jakavat keskenään samat tavoitteet siitä, millaisia asioita he ha luavat ajaa Edustajistossaylioppilaskunnassa.onlähtökohtaises

ti kolmen tyyppisiä ryhmiä: ainejär jestöjen ja kiltojen ryhmiä, useampaa alaa yhdistäviä ryhmiä sekä poliittisia ryhmiä. Ryhmät, jotka haluavat teh dä keskenään tiiviimpää yhteistyötä, muodostavat puolestaan vaalirenkai ta. Nykyisessä edustajistossa on kol me rengasta: Tekijä, Silta ja Punavih reäEdustajistonkupla. renkaista suurin on teekkari-, kilta- ja järjestöryhmiä sisäl tävä Tekijä-rengas 33 paikalla. Siltaja Punavihreä kupla -renkaat pitävät molemmat edustajistossa seitsemää paikkaa. Kahta paikkaa pitävä Ko koomus-oikeisto-opiskelijoiden ryh mä on ainoa nykyisten vaalirenkaiden ulkopuolinen ryhmä. Treyn edustajis tossa voimasuhteet ovat pysyneet vii me vuosina suurin piirtein samanlai sina. Silta ja Punavihreä kupla ovat pitäneet saman määrän paikkoja mo lemmissa vaaleissa. Vain Tekijä-rengas menetti viime vaaleissa yhden paikan. Yksittäisissä ryhmissä paikkamäärien vaihtelu on ollut vilkkaampaa. Pääsihteeri Roope Tukia ei lähde ar vioimaan, miten tulevissa vaaleissa eri ryhmien ja renkaiden väliset voima suhteet tulevat muuttumaan. "Siihen vaikuttaa vielä niin paljon se, minkälaisia liittoja tulee ja miten ren kaat muodostuvat. Keskustelut asiasta ovat vielä käsittääkseni edustajistoryh millä käynnissä, joten on mahdoton sanoa, miten ne vaikuttavat voima suhteisiin."

Treyllä on historiansa aikana ol lut nyt kahdet edustajistovaalit. Ne ovat molemmat olleet poikkeuk sellisia. Vuonna 2018 käytiin uuden ylioppilaskunnan ensimmäiset vaalit, jolloin äänestysaktiivisuus oli verrat tain hyvä. Äänestysaktiivisuus nousi 38,9 prosenttiin, joka oli selvästi val takunnallista keskiarvoa suurempi. Seuraavat edustajistovaalit vuonna 2020 olivat poikkeukselliset puoles taan koronapandemian vuoksi. Kul kurajoitukset heikensivät vaalien nä kyvyyttä opiskelijoille, ja esimerkiksi vaalimarkkinat ja -tentti järjestettiin etäyhteyksin. Äänestys suoritettiin täysin sähköisesti, eikä kampuksilla ollut edes epävirallisia äänestyspaik koja. Äänestysprosentti vaaleissa pu tosi lähes kymmenen prosenttiyksik köä edellisiin verrattuna. Pääsihteeri Roope Tukian mukaan Treyn tavoitteena on pitää äänestys aktiivisuus vähintään viime vaalien tasolla, joka vastaa suunnilleen valta kunnallista keskiarvoa. Toki töitä teh dään sen eteen, että vaalien äänestys prosentti saataisiin kasvuun. Trey viestii vaaleista aktiivisesti niin jäse nistölleen kuin järjestöille. Syksyn vaalien myötä kampuksil le palaavat vanhat tutut vaalitapah tumat, kuten vaalimarkkinat, missä ehdokkaat pääsevät keskustelemaan suoraan äänestäjien kanssa. Viestin tää ehdokkaaksi lähtemisestä tehdään myös aktiivisesti. Treyn keväällä teet tämän jäsenkyselyn perusteella jäsen ten kiinnostus äänestämistä kohtaan on korkealla, mutta tietoa edustajis tosta pitää lisätä, jotta myös innostus ehdokkaaksi asettumista kohtaan kas vaisi.Vaalien viestinnästä vastaava Treyn viestintäasiantuntija Saana Hytönen kertoo, että vaalien järjestävä organi saatio voi tehdä kaikkensa viestinnän puolesta, mutta ei voi vaikuttaa suo raan"Viestinnällisestäopiskelijoihin. näkökulmas ta voimme vain tiettyyn pisteeseen asti lisätä tietoisuutta ehdokkaaksi lähtemisestä. Loppupeleissä päätös ehdokkaaksi lähtemisestä on opiske lijallaHytönenitsellään."kertoo, että järjestäjän puolesta on mielenkiintoista raken taa tulevia vaaleja, sillä jokaiset tähän mennessä käydyt Treyn edustajisto vaalit ovat olleet erilaiset. Eikä tämä vuosi ole poikkeus. Menneistä vuosis ta opitaan ja sovelletaan, mutta mah dollisuudet luoda uusia toimintamal leja ovat Vaalejahyvät.markkinoidaan perinteisin tavoin esimerkiksi ylioppilaskunnan sosiaalisessa mediassa ja kampuksille ehdokasjulisteita levittämällä. Treyllä on myös uusia ideoita esimerkiksi sii hen, miten opiskelijoita saadaan mu kaan ehdolle vaaleihin. Hytönen toivoo, että vaaleihin saa daan mukaan mahdollisimman pal jon niin uusia kuin vanhojakin eh dokkaita. Hän on myös pääsihteeri Tukian kanssa samaa mieltä siitä, et tä ehdokasasettelun lopputulosta on vaikeaa ennakoida. "Voi vain toivoa, että ehdokkaita lähtee paljon mukaan. Ja on mielen kiintoista nähdä, kuinka paljon tuttuja ryhmiä lähtee vaaleihin, ja millä brän däyksellä he lähtevät markkinoimaan itseään."Treyon tehnyt yhteistyötä opiskeli jajärjestöjen kanssa edustajistovaalien viestinnässä. Järjestöille on avattu ma teriaalipankki, josta he voivat helpos ti ottaa omaan viestintäänsä sopivaa markkinointimateriaalia. Hytönen tiedostaa, että pelkästään viestintä Treyn omissa kanavissa ei välttämät tä "Onriitä.selvää, että kaikki opiskelijat ei vät seuraa Treyn kaikkia viestintäka navia tai lue uutiskirjettä. On siis tär keää, että järjestöt osallistuvat myös vaalien viestintään omissa kanavis saan." Uusia mahdollisuuksia ja ovia Täysin uusille edustajistovaaleis ta kiinnostuneille opiskelijoille Trey tarjoaa tietopankin edustajis ton toiminnasta. Viestintäasiantunti ja Saana Hytönen kertoo, että näin ehdokkuutta pohtiva voi tutustua edustajistoon ja oppia lisää sen toi minnasta. Tavoitteena on, että tieto pankkia tutkiva potentiaalinen ehdo kas löytäisi lopulta itselleen sopivan ehdokaslistan.Ehdokkaiden aktivoiminen ei ole suinkaan pelkästään Treyn vastuul la vaan myös edustajistoryhmät te kevät aktiivista ehdokkaiden rekry tointia. Vaaleihin mukaan lähtemistä miettivä voi itse myös olla yhteydessä ryhmiin ja vanhoihin edustajiin. Lisä tietoa uudet opiskelijat voivat saada vaikkaTreyntuutoreiltaan.pääsihteeri Roope Tukia nostaakin oman ainejärjestön ja kave rit merkittäväksi avuksi, mikäli pohtii ehdolle asettumista. Sen lisäksi, että omasta järjestöstä voi löytää yhteyk siä ryhmiin, sieltä saa myös tukea. Tukia kannustaa jokaista opiskelijaa, joka vähänkin pohtii ehdokkaaksi läh temistä."Tällaisille uusille asioille kannat taa aina sanoa kyllä. Se avaa pal jon enemmän ovia kuin sulkee, sillä edustajistosta löytää niin paljon uu sia ystäviä ja osaamista. Myös sellai sia mahdollisuuksia, joita ei etukäteen uskalla edes ajatella." III MISTÄ LÖYTÄÄ LISÄÄ LÄHTEMISEEN?EHDOKKAAKSITIETOA » Trey tarjoaa edustajistovaaleista tietoa nettisivuillaan » Oman järjestön hallitukselta tai tuutorilta saa varmasti lisätietoa » Ota yhteyttä suoraan ryhmään tai edaattoriin » Kysy kaverilta! Jos kaveri ei tiedä, niin todennäköisesti hän tietää toisen, joka tietää

9 Tavoitteena äänestysaktiivisuuttanostaa

TODISTUSVALINNASTATUTKIMUSTIETOA Keväällä 2020 yliopistoissa tehty opiskelijavalintauudistus nosti todistusvalinnan osuuden suureksi. Uudistuksen seurauksia yliopistojen kannalta selvittänyt seurantatutkimus julkaistiin kesällä, ja nyt perataan todistusvalinnan vaikutuksia lukiolaisiin. Teksti AAPO LAAKSO Kuvitus TANELI HIMANEN 10

K evään 2022 yhteishaku oli jo kolmas kerta, kun yliopistojen opiskelijat va littiin laajasti ylioppilaskirjoitusten ar vosanojen perusteella pääsykokeiden sijaan. Keväällä 2018 ammattikorkea kouluissa ja keväällä 2020 yliopistoissa tehdyllä valintatapauudistuksella on pyritty jouduttamaan opiskelijoiden siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin. Taus talla on ajatus siitä, että vaivan näkeminen ensin ylioppi laskirjoituksiin ja sitten korkeakoulujen pääsykokeisiin on kahteen kertaan tehtyä työtä. Uudistuksen vaikutuksia yliopistojen opiskelijavalin taan on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren te kemässä seurantatutkimuksessa, jonka loppuraportti jul kaistiin kesällä 2022. Tutkimus on opetus- ja kulttuuri ministeriönUudistuksentilaama.tavoitteiksi oli asetettu jatko-opintoihin siirtymisen nopeutuminen sekä opiskelupaikkojen suu rempi kohdentuminen niille, jotka hakevat vasta ensim mäistä opiskelupaikkaansa. Aiemmin korkeakoulujen hauissa suuri osa opiskelupaikoista on mennyt hakijoille, jotka ovat jo korkeakoulussa opiskelemassa toisella alal la. Todistusvalinnan painottamisella ja ensikertalaisten suosimisella ensikertalaiskiintiöiden avulla pyrittiin vä hentämään ilmiötä, jossa opiskelupaikka vastaanotetaan "varmuuden vuoksi", ja myöhemmin haetaan uudestaan itseä enemmän kiinnostavalle alalle. Valintatapauudistus ei näyttänyt suoraan kitkevän tätä ilmiötä, sillä todistus valinnalla sisään päässeillä oli suuri todennäköisyys hakea uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Vielä ei kui tenkaan voida sanoa, viivästyttääkö uudelleen hakeminen valmistumista tilastollisesti merkittävällä tavalla. SELVITYKSEN MUKAAN VALINTATAPAUUDISTUS SAAVUTTI ASETETUN TAVOITTEEN SIINÄ, ETTÄ KAI KISTA NUORIMPIEN ELI SAMAN KEVÄÄN YLIOPPILAI DEN OSUUS YLIOPISTOON SISÄÄN PÄÄSSEISTÄ KAS VOI. VALINTATAPAUUDISTUKSEN MYÖTÄ HAKIJAT MYÖS INTOUTUIVAT HAKEMAAN JA VASTAANOT TAMAAN OPISKELUPAIKKOJA AIEMPAA KAUEMPAA ASUINPAIKALTAAN. Kun valintakokeisiin ei tarvitse enää matkustaa, on opiskelupaikan hakeminen pidemmän mat kan päästä realistisempaa. Kevään 2021 haussa opiskelu paikka löytyi keskimäärin 118 kilometrin päästä kotoa. 11

jatko-opiskelupaikkaan aikoo pyrkiä, ja käymään lukionsa sitten todistusvalinnan asettamissa raameissa. Teknises ti tämä on toki mahdollista, sillä todistusvalintojen pis teytyksen päätetään aina kolmea vuotta etukäteen, jotta lukion aloittava tietää, mitä aineita mihinkin jatko-opin tomahdollisuuteen täytyy lukea, mutta aivan näin raaka kuva tuskin vastaa todellisuutta valtaosan lukio-opiske lusta.Valintatapauudistuksen vaikutuksia lukiolaisten aineva lintoihin selvittää kaksi tutkimushanketta. Toinen tutkimushanke on jo aiemmin mainitussa seu rantatutkimuksessa mukana olleiden Laboren ja VATT:n toteuttama, ja sen ovat tilanneet Suomen yliopistot. Tut kimuksen pohjalta yliopistot pyrkivät kehittämään valin tatapojaan, ja sen tuloksilla on esimerkiksi vaikutusta ensi vuonna asetettaviin keväänä 2026 voimaan tuleviin todis tusvalinnan pisteytyksiin. Laboren tutkimus on pääasiassa rekisterianalyysiä, jos sa yhdistellään opiskelijavalinnasta ja lukiolaisista kerät tyä"Katsomme,dataa. miten opintojen pituus, ainevalinnat ja vaikka ylioppilaskirjoitusten uusiminen on muuttunut. Toki ei pystytä sanomaan suoraan, että muutokset joh tuvat todistusvalinnasta, vaan kyseessä on enemmän viit teellistä evidenssiä", kertoo Laboren tutkimusjohtaja Tuo mo"AineistostaSuhonen. voi katsoa myös, miten eri lukioaineiden

PAHIMMISSA

ASETTAMISSASITTENPYRKIÄ,JATKO-OPISKELUPAIKKAANPÄÄTTEEKSITÄYTYISILUKIOONMAALATTUTODISTUSVALINNASTAUHKAKUVISSAONKUVAA,JOSSASIIRTYVÄNOPPILAANJOYLÄASTEENTIETÄÄ,MIHINAIKOOJAKÄYMÄÄNLUKIONSATODISTUSVALINNANRAAMEISSA.

12 Todistusvalinnan painottamisen ei vaikuttanut opiske lijaksi valittujen sukupuoleen tai sosioekonomiseen taus taan. "Koulutus on edelleen Suomessa, kuten kaikissa teollistuneissa maissa, vahvasti periytyvää eikä opiskeli javalintauudistus ole tätä tilannetta muuttanut" seuran tatutkimuksen loppuraportissa todetaan. Lisätutkimus simuloi ja karsii huhuja Y ksi eniten todistuvalinnan yhteydessä puhuttaneista seikoista on sen vaikutus lukio-opiskeluun ja lukio laisten tekemiin valintoihin. Pahimmissa uhkakuvissa to distusvalinnasta on maalattu kuvaa, jossa lukioon siirty vän oppilaan täytyisi jo yläasteen päätteeksi tietää, mihin

"Se, millaista kuvaa tästä on luotu, voi ahdistaa lukiolai sia. Odotan aika paljon tutkimuksen kyselyosalta, jos sieltä löytyisi tietoa, että onko opiskelijoilla, opettajilla, opoilla vai kenellä virheellinen kuva siitä, mitä korkeakouluun ha kevan kannattaa tai ei kannata tehdä"

13 merkitys on muuttunut opiskelijavalinnassa, eli pääsevät kö vaikka pitkän matematiikan lukeneet aiempaa helpom min tiettyihin koulutusohjelmiin." Aineistosta on myös mahdollista tietyin rajauksin si muloida muutoksia esimerkiksi todistusvalinnan pisteytyk sessä, ja arvioida, miten se vaikuttaa opiskelija-ainekseen. Laboren kanssa tutkimusta on toteuttamassa myös Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Säätiö on päävastuussa hankkeen toisesta puolesta, joka perehtyy valintakokeisiin. Tavoitteena on selvittää, mitä eri koulu tusalojen valintakokeet mittaavat, ja miten kokeita voisi yhdistellä ilman merkittävän kokoisia muutoksia, jotta sa malla kokeella pystyisi hakemaan useampaan kohteeseen. Valintakoeaineistosta on myös mahdollista tutkia, voiko esimerkiksi hyvä menestys valintakokeissa ennustaa hyvää menestystä myös myöhemmissä opinnoissa. Toinen lukiota ja lukiolaisia todistusvalinnan tuiskeessa tutkiva hanke on käynnissä Helsingin yliopistossa. Tutki mus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimin taa, jonka tarkoitus on tuottaa tutkimustietoa päätöksen teonUUSVALU-lyhenteellätueksi. kutsuttu tutkimusprojekti nou dattaa otsikkoa "Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lu kiolaisten silmin". Tutkimus pyrkii selvittämään paitsi lukiolaisten ainevalintoja, myös sitä, miten valintatapauu distus on vaikuttanut lukiolaisten hyvinvointiin ja tulevai suuden suunnitelmiin. Tutkimuksen painopiste on Labo ren tutkimuksesta poiketen muun muassa opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien Tutkimushankettahaastatteluissa.koordinoiva erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen näkee, että yksi todistusvalintaan liit tyvä ongelma on siihen liittyvät virheelliset näkemykset sen suhteen, mitä lukiolaisen kannattaa tehdä ja mikä on välttämätöntä. Kupiaisen mukaan julkisessa keskustelussa ylikorostuneita seikkoja ovat muun muassa pitkän mate matiikan kirjoittamisen merkitys ja huipputuloksiin kes kittyminen."Pitkänmatematiikan merkitys pitää paikkansa niin kauan, kun puhutaan opiskelijasta, joka kirjoittaa viisi L:ää, jolloin se on tietysti painavaa valuuttaa. Mutta suurin osa yliopistoihin tulevista opiskelijoista ei kirjoita viittä L:ää. Jo keskitason arvosanoissa yhden arvosanan parempi ly hyt matematiikka voi tuoda enemmän pisteitä kuin pitkä." Kupiainen toivoo, että tutkimus tuottaa tietoa siitä, mi ten korkeakoulujen uusi opiskelijavalinta oikeasti toimii, ja kaataa siihen liittyvää harhatietoa.

UUSVALU-tutkimuksen on tarkoitus valmistua touko kuussa 2023, Yliopistojen tilaaman opiskelijavalintatutki muksen tuloksia on odotettavissa kesällä 2023. III

"Kyse ei ole siitä, että Treyssä juotaisiin liikaa, vaan siitä, että alkoholin tuotanto on päästöintensiivinen prosessi." Alkoholitarjoilun lopettaminen tuskin vähentäisi pääs töjä, kertoo Oksa. Tarjoilusta luopuminen kun johtaisi to dennäköisimmin siihen, että ihmiset toisivat paikalle omat viinaksensa."Tosiasiallinen vaikutushan olisi silloin nolla, vaikka yliop pilaskunnan laskelmissa päästöt näyttäisivätkin paremmilta." Vaikka korona teki Oksan työskentelystä melko yksinäis tä puurtamista, löytyi onneksi Treyn hallitukselta ja toi miston työntekijöiltä ideoita esimerkiksi vähennystoimen piteiden tunnistamiseen. Oksan mukaan ryhmässä työskentely kannattaa, sillä pelkällä omien ideoiden pyörittämisellä päässä ei pääse yhtä"Jollainpitkälle.toisella voi olla todella erilaisia ideoita ja näkö kulmia ja hän voi keksiä jotain, mitä itse on ehkä ohitta nut. Sillä saa kattavamman lopputuloksen." III

Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvat HEINI LUOTOLA DIPPA LOPPUTYÖN SANKARIT DIPPA » OTSIKKO: "Kohti hiilineutraalia Asiantuntijaorganisaationylioppilaskuntaa.hiilijalanjäljenlaskenta." » MITTA: 46 sivua. » ALA: Ympäristötekniikka. » KAUAN KESTI? Kaiken kaikkiaan yhdeksän kuukautta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? "Ei. Kieltämättä tehokkaasti olen pyyhkinyt muististani." Petra Oksa TEKEMISESSÄDIPLOMITYÖN"VAIKEINTA OLI KORONAN MUKANAAN TUOMA PUURTAMINEN."YKSINÄINEN 14

O piskelija-aktiivi Petra Oksa yhdisti päät tötyössään opinnot ja omat kiinnostuksen kohteensa, ja teki ympäristötekniikan diplomityönsä Tampereen yliop pilaskunnan hiilipäästöistä. Ylioppilaskunta Trey pyrkii toiminnassaan hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Idea diplomityöhön lähti keskusteluista oman edustajis toryhmän kanssa. "Vähän vitsillä laitoin silloiselle Treyn pääsihteerille Venla Monterille viestiä, että pitäisikö minun tulla teille tekemään vähän jotain asian eteen, ja hän sitten innostuikin aiheesta." Tampereen ylioppilaskunnan hiilijalanjälki oli vuonna 2019 noin 37 300 kilogrammaa, ja vuonna 2020 noin 34 800 kiloa. Kokonaisuutena ylioppilaskunnan toiminta on melko vähähiilistä, sillä yhden suomalaisen vuodessa ai heuttamat hiilipäästöt ovat keskimäärin noin 10 000 kiloa. Tämän laskelman ulkopuolelle jää esimerkiksi ylioppi laskunnan sijoitustoiminta sekä Treyn kokonaan omista ma Juvenes-yhtiö, jolla on omat ilmasto- ja ympäristöta voitteet."Mielenkiintoisinta aiheessa oli se, että Trey on voittoa tavoittelematon organisaatio ja yleishyödyllinen toimija, joka tekee paljon edunvalvontaa ja toisaalta järjestää pal jon tapahtumia. Tällaisia laskelmia ei ylioppilasliikeske nessä ole aiemmin hirveästi tehty", kertoo Oksa. Työn mukaan merkittävimmiksi päästökategorioiksi nousivat jäsenpalvelut, eli pakettiautojen vuokraustoimin ta, painotuotteet ja erinäiset tapahtumat. Suurimman osan tapahtumien päästöistä tuotti alkoholi- ja kahvitarjoilu.

Ahvosen idea gradun aiheeksi lähti ajatustenvaihdosta graduohjaajan kanssa. Hän oli jo aiemmin opinnoissaan kiinnostunut formaaleista kielistä sekä vaativuusteoriasta, ja sattui mainitsemaan asiasta ohjaajalleen. "Vähän pallottelimme siinä ohjaajan kanssa, että jotain logiikkaan, laskennan malleihin ja vaativuusteoriaan liit tyvää se voisi olla. Osa ideoista tuli ohjaajalta, ja lopulta kasasin sitä itse pikkuhiljaa yhteen." Ahvonen kirjoitti gradua omien sanojensa mukaan ai ka rauhassa. Aluksi gradun teko oli esitiedon hankki mista ja ongelman ymmärtämistä. Vaikeinta prosessissa oli se, kun ratkaisuja piti lähteä miettimään tarkemmin. Paikoittain aiheesta ei löytynyt paljoakaan aikaisempaa tutkimusta."Joskusse oli sellaista pään hakkaamista seinään, jos jo tain ideaa tai todistusta ei saanutkaan toimimaan." Gradun teon Ahvonen aloitti keväällä 2021 ja lopulta se valmistui suunnitellussa aikataulussa vuotta myöhem min. Osa työskentelystä oli itsenäistä, ja hän saikin vapaat kädet tutkia ja ideoida. Yksinään Ahvonen ei kuitenkaan gradunsa kanssa jäänyt missään vaiheessa, sillä uusien on gelmien ja ideoiden kanssa pystyi aina menemään gra duohjaajan juttusille. Hänen neuvonsa tuleville gradun tekijöille on, että mikäli aiheen valinta takkuaa, kannattaa miettiä sitä, mistä on aikai semmin tykännyt. Myös loppurutistukseen kannattaa varata kunnolla aikaa, sillä siihen saattaa kulua yllättävän paljon työtunteja. III

M atematiikan opiskelija Veeti Ahvosen gradussa kuvataan klassisia formaaleja kieliä, joille on sovelluksia esimerkiksi tietojenkäsittelytieteessä ohjel mointikielien kääntäjissä. Käytännössä Ahvonen rakensi pelejä, joilla voi selvittää, kuuluuko tietty sana tiettyyn kieleen. Jatkosovelluksia Ahvosen gradulle voi löytyä esi merkiksi matemaattisessa tai tietojenkäsittelytieteen tut kimuksessa."Opiskelutoveritkaan eivät välttämättä ymmärrä aihet tani, elleivät ole siihen perehtyneet", sanoo Ahvonen. Formaali kieli on tietojenkäsittelytieteessä, matematii kassa ja logiikassa käytetty termi, joka kuvaa äärellisten pituisten merkkijonojen joukkoa, ja se on muodostettu jostakin äärellisestä aakkostosta.

LOPPUTYÖN SANKARIT

PEREHTYNEET."ELLEIVÄTYMMÄRRÄEIVÄT"OPISKELUTOVERITKAANVÄLTTÄMÄTTÄAIHETTANI,OLESIIHEN GRADU » OTSIKKO: ”Formaalien kielten vaatimusteoriaa ja pelillistämistä.” » MITTA: 55 sivua. » ALA: Matematiikka ja tietojenkäsittelytiede . » KAUAN KESTI? Vuoden verran. » JÄIKÖ TRAUMOJA? "Ei." Veeti Ahvonen GRADU 15

Teksti ILARI HAUHIA Kuvat HENRIETTA SOININEN 17

Opiskelutuunaus on keino, jolla omista opinnoistaan voi tehdä himpun verran hallittavampia. Onnistuneiden muutosten ytimessä ovat maltilliset tavoitteet, joihin uskaltaa sitoutua.

T yö- ja opintopsykologian termi opis kelutuunaus tarkoittaa tapoja, joilla opiskelija voi muokata opiskelusta it selleen mielekkäämpää. Tarkemmin määriteltynä opiskelutuunaus on toimintaa, jolla opiskelija oma-aloit teisesti muokkaa opiskeluaan halua maansa suuntaan, toki yleensä kor keakoulun asettamissa raameissa. Keväällä 2022 Tampereen yli opistosta psykologiksi valmistunut ja nykyään Ylöjärvellä perusopetuk sen koulupsykologina työskentelevä Otto Laakso tutki sekä kandi- et tä pro gradu -työssään opiskelutuu nausta."Opiskelutuunaus ei sinällään ole vaikeaa tai monimutkaista. Yksinker taisimmillaan kyse voi olla vaikkapa siitä, että huomaa nauttivansa esi merkiksi opiskeltavaa aihetta käsitte levien videoiden katselusta enemmän kuin oppikirjan pänttäämisestä. Sil loin opiskelussa kannattaa keskittyä videoiden katseluun, ja lukemista voi vähentää", Laakso toteaa. Hyvinvointi ei ole pelkästään yksilöiden vastuulla Opintoihin liittyvän henkisen rasituksen keventämiselle oli si selvästi kysyntää. THL:n viimevuotinen suomalaisten korkea kouluopiskelijoiden hyvinvointitutki mus antoi viitteitä siitä, että opiske lijoiden keskimääräinen hyvinvointi on koronapandemian ja muiden te kijöiden vuoksi heikentynyt. Jopa yli kolmannes korkeakouluopiskelijoista kärsii ahdistus- tai masennusoireista. Jotta opiskelutuunaukseen liittyviä hyötyjä voi ymmärtää, on hyvä tietää ensin seikka psykologiasta. Henki nen hyvinvointi ja pahoinvointi eivät ole saman asian kaksi ääripäätä, vaan kyseessä on kaksi erillistä janaa. Ih miset voivatkin kokea yhtä aikaa sekä hyvin- että pahoinvointia. Opiskelu tuunauksella voi etenkin lisätä hyvin vointia, mutta sillä voi olla samalla pieni vaikutus myös pahoinvoinnin vähentämiseen.Lisäksitäytyy muistaa, että opiske luun liittyvään hyvin- ja pahoinvoin tiin kuuluu kaksi puolta. Vaikka tässä artikkelissa keskitytään lähinnä opis kelutuunaukseen ja niihin asioihin, mihin opiskelijat voivat itse vaikut taa, ei kaikkea vastuuta voi psykologi Otto Laakson mukaan sälyttää opis kelijoiden hartioille. “Myös korkeakouluilla on suuri vastuu opiskelijoiden hyvinvoinnis ta. Resursseja tulisi ohjata mielen terveyttä tukevaan työhön. Korkea koulujen tulisi satsata myös sopivaan joustavuuteen opinnoissa, jotta opis kelutuunaus olisi ylipäätään mahdol lista”, Laakso toteaa. Olemassa on kuitenkin jo joitain palveluita, joita opiskelijoiden kan nattaa käyttää. Tampereen yliopis ton Navigaattori-palvelu tarjoaa tu kea niihin hetkiin, kun opiskelija ei tiedä, mistä etsitty tieto palveluista löytyy tai kenen puoleen opiskelijan kannattaisi kääntyä tilanteessaan. Na vigaattorista voikin olla hyötyä vaik kapa silloin, kun opintoihin liittyvä byrokratia tai hallinnollinen epäsel vyys painaa mieltä. Lisäksi YTHS:n palveluiden ohella apua opiskelumo tivaation löytämiseen ja opinnoissa jaksamiseen voi saada nopeammin ja matalammalla kynnyksellä esimer kiksi yliopiston opintopsykologeilta ja opinto-ohjaajilta. Miten käytännössätuunataan Omien opintojen

Teksti ILARI HAUHIA Kuvat HENRIETTA SOININEN

Näinopiskelutekniikoidenjalijasuunnitelmallisuudesta,luuntenvuorovaikutukselliseenmerkiksilähestyälogimielekkäämmiksituunaamistavoipsykoOttoLaaksonmukaanmoneltakantilta.“Opiskelutuunausvoiliittyäesiopintojensosiaaliseenjapuoleen,kuoma-aloitteiseenyhdessäopiskekavereidenkanssa.Kysevoiollajossaopiskeluoopiskelulleselkeämpiäraamejaaikatauluja,taituunausvoiliittyäoptimointiin.opiskelijavoiesimerkiksipyr

LAAKSON MUKAAN MONET HAASTAVIA.TEHDÄÄNETTÄKAATUVATSUUNNITELMATHYVÄTKINSIIHEN,TAVOITTEISTALIIAN

18 Näin opiskelija voi esimerkiksi pyrkiä kiä kokeilemaan erilaisia muistiinpa notekniikoita luennolla keskittymisen helpottamiseksi, tai hän voi vaihtoeh toisesti pyrkiä kirjoittamaan jokaises ta luennosta vaikkapa 50 sanan tiivis telmän, mikä pakottaa hänet todella prosessoimaan kuulemaansa." Tuunausprosessin voi jakaa viiteen askeleeseen: 1. Tunnista tarve 2. Tunnista mahdollisuutesi 3. Suunnittele ja valmistaudu 4. Toteuta 5. Arvioi ja mukauta Laakso tekee käytännön esimerkin auttamalla jutun kirjoittajaa hitaasti edenneen diplomityön kanssa. Tuu nausprosessin ensimmäinen vaihe on ytimekkäästi sen tarpeen tunnistami nen, että pitkään hitaasti edennyt dip lomityö olisi nyt hyvä saada valmiiksi ja opinnot pakettiin. Toisessa askeleessa mietimme yh dessä mahdollisuuksia. Diplomityön tekemiselle täytyisi varata aikaa. Teen täysipäiväisesti töitä diplomityön ohel la. Lisäksi harrastukset täyttävät va paa-aikani. En halua tinkiä kummasta kaan liiaksi, eikä minun ole ylipäätään mahdollista käyttää diplomityön vii meistelyyn mahdottomasti aikaa joka viikko. Uskoisin kuitenkin, että pystyi sin omistamaan jokaisesta viikosta ai nakin pari tuntia päättötyötä varten. Siirrymme siis kohtaan kolme, joka saattaa olla jopa viisivaiheisen proses sin tärkein. Laakson mukaan suun niteltujen tavoitteiden on hyvä nou dattaa niin sanottua SMART-mallia. Nimi tulee englannin kielestä: specific, measurable, attainable, relevant & time-bound. Tavoittei den tulee siis olla tarkasti määriteltyjä, helposti ja konkreettisesti mitattavia, aidosti saavutettavissa sekä jollain ta paa aikaan sidottuja. Tapojen ja rutiinien muodostami nen ei ole helppoa. Siksi on niiden tekeminen kannattaa sitoa tiettyyn aikaan tai tapahtumaan päivässä. Vaikkapa kävelylenkille päivittäin ha luava voi päättää, että hän käy käve lyllä aina aamupalan jälkeen. SMART-mallin pohjalta suunnit telemme yhdessä, että kirjoitan jat kossa diplomityötä ainakin kahden tunnin ajan noin kello viidestä kel lo seitsemään joka tiistai. Tavoite on konkreettinen, helposti mitattavissa, eikä se ole liian kunnianhimoinen. Laakson mukaan monet hyvätkin suunnitelmat kaatuvat siihen, että tavoitteista tehdään heti liian kun nianhimoisia.Voisinvaikkapa päättää, että teen diplomityötä joka viikko 10 tuntia, mutta tiedän jo valmiiksi, ettei ta voite todennäköisesti toteudu. Us kon kuitenkin, että jo kahden tun nin viikkopanostuksella saan työni kohtuullisen pian valmiiksi. Seuran taa helpottaa, kun suorite on sidottu kelloon ja Laaksonkalenteriin.mukaan kolmannessa kohdassa kannattaa miettiä, mitkä kaikki seikat saattavat tehdä suun nitelman toteuttamisesta vaikeaa tai mahdotonta. Tunnistamme riskin siitä, että työni ja harrastuksieni ka lenterit ovat eläväisiä, jonka vuoksi aina silloin tällöin tiistaille voi tulla pakottavaaVaraudummemenoa.tähän siten, että kahden tunnin työn voi tarvittaessa siirtää keskiviikolle, mutta viimeis tään siitä aikavarauksesta pyrin pitä mään kiinni kynsin ja hampain. Tällä varaudutaan toiseen riskiin - mikäli siirtelisin työtä yhä pidemmälle tu levaisuuteen, jäisi se todennäköisesti kokonaan tekemättä ja muiden asioi den jalkoihin. Suunnitelmat selviksi D iplomityöprojektini opiske lutuunauksen neljännessä vaiheessa alan jatkossa nou dattaa sovittua suunnitelmaa aina syyskuun loppuun saakka. Kyse on tarpeeksi lyhyestä aikavälistä, jotta tavoite ei ehdi unohtua, mutta se on tarpeeksi pitkä siihen, että näen, on ko suunnitelma ollut toimiva. Kun tuunausperiodi loppuu syys–lokakuun vaihteessa, arvioin synty neitä tuloksia: Etenikö diplomityö toivotulla tavalla, oliko kalenteriin sidottu kirjoitusaika hyödyllinen, tai haluaisinko muuttaa joitain toi

20 mintatapoja. Tämän jälkeen voin jo ko jatkaa samalla mallilla eteenpäin, muuttaa sitä hieman tai keksiä ko konaan uuden tavan opiskelutuu naukselle.“Samaa tuunausprosessia voi toki käyttää vaikkapa siihen, että pyrkii käymään kahdesti viikossa kampuk sella pelkän kotona opiskelemisen si jaan, jos kokee saavansa esimerkiksi kirjastossa enemmän aikaan. On tär keää, että jokainen opiskelija miettii itse niitä keinoja, joilla omasta opis kelustaan voisi tehdä itselleen sopi vampaa”, Laakso toteaa. Mikäli opiskeluarki tuntuu vain massiiviselta ja ahdistavalta vaati musten, deadlinejen ja aikataulujen sekamelskalta, voi olla hyötyä purkaa kokonaisuutta pienempiin ja hallit tavampiin osiin. Joskus vaihtoehto na voi olla myös tavoitteiden kar siminen. "Korkeakouluopiskelijat tuppaavat olemaan melko vaativia itseään kohtaan, ja hyvin moni opis kelija kokeekin runsasta kuormitusta opinnoissaan. Jokainen voikin miet tiä, olisiko opiskeluarjen kokonai suudessa osia, joita voisi jättää pois – tai voisiko vaikkapa tavoitetasosta joustaa?" III IHMISET VOIVATKIN KOKEA YHTÄ AIKAA SEKÄ HYVINPAHOINVOINTIA.ETTÄ

Kun uutinen Loirin kuolemasta tuli julki, tarttuivat toimitukset kaut ta maan puhelimiin, ja alkoivat kysel lä Loirin kollegoilta ja läheisiltä tai teilijaan liittyviä muistoja. Samalla puskettiin ulos muistelujuttuja, joita oli tehty etukäteen – mediassa täysin normaali, mutta ulkopuolelle erikoi selta näyttävä käytäntö, jota ihmetel tiin sosiaalisessa mediassa. Niitä juttuja riitti. Tämän kyseisen lehden päätoimit tajan Twitterissä esittämän arvion mukaan Peak Loiri saavutettiin, kun Helsingin Sanomien mustaan suru väritykseen upotettu etusivu sisälsi huikeat kuusitoista perättäistä Loiria käsittelevää juttua. Muut uutiset al koivat vasta niiden alta. Ja mikäs siinä. Loiri oli todellakin elämää suurempi hahmo, jolta on suomalaisessa elämässä ollut mah doton välttyä viimeisen viidenkym menen vuoden aikana. Hän oli suur ten ikäluokkien jättiläinen, suvereeni kaikessa mihin ryhtyi. Loiri teki sato ja tunteja viihdettä ja samalla nautti, kärsi, joi, pani, urheili, tappeli, ylipää tään eli meidän kaikkien puolesta. Erikoisempaa olisi ollut, jos hänen poistumistaan ei olisi huomioitu tär keänäJoidenkinuutisena!mielestä Loirin kuoleman käynnistämä mediasirkus meni liian pitkälle. "Haluan nähdä sen päivän, kun nainen kuolee ja seuraavan päi vän lööpit puhuu vain hänen kuole mastaan ja julistetaan valtiotason hau tajaisten tarvetta", totesi Feminististen puolueen Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja Riikka Pöntinen Satiirinen Lehti-lehti julkaisi jutun otsikolla "Suomalaismies ahdistui, kun hänellä ei ollut jakaa omakoh taista kokemusta Loirista." Niin. Jos ei omaa vahvaa Loiri-suh detta, tuntuu Loirin ympärille kasva nut legenda ja hänen muistelemisensa uuvuttavalta. Etenkin viimeisen vii dentoista vuoden aikana tuntui ärsyt tävästi siltä, kuin kaikki Loirin tekemä ja sanoma olisi tullut vastaanottaa hil jaisella kunnioituksella, ja pohtia sen sisältämää karheaa viisautta. Loiri-myyttiä voi ja pitääkin kriti soida. Hänen ikoninen statuksensa on turvattu, eikä romahda pienestä tök kimisestä. Ja jos hänen laajassa, mutta sanotaan vaikka epätasaisessa, tuotan nossaan on jotain kestävää, kuten itse kin uskon, se jää kyllä elämään. Minua ilahduttaa viisauksia jakelevan legen dan tai naisia kaatavan boomer-Über menschin sijaan toisenlainen kuva Loirista. Hän kertoi useissa haastat teluissa intohimostaan pleikkariin ja etenkin urheilupeleihin. Änäriä soh vallaan hakkaava Loiri on se inhimil linen versio hänestä, jota mikään muistelujutuista ei tuonut esille, mutta jon ka päätän itse muistaa. III

"Varmaan vaikka mitä. Olen aika lyhyt yleisesti, niin varmaan se on aika turha taito, että mahdun lentokoneessaistumatilaan."pieneen SOFIA KOJO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, jatko-opiskelija, 1. vuosi

Loirin kuolema LOIRIHAKKAAVASOHVALLAANÄNÄRIÄ 21 "Osaan tehdä Rubikin kuution 15 sekunnissa." PARKKARI Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 4. vuoden opiskelija

V esa-Matti Loiri kuoli keskiviikkona 10. elokuuta alku vuodesta todettui hin ruokatorvi- ja maksasyöpiin. Jo ennen syöpädiag noosejaan pitkään sairastellut Loiri oli kuollessaan 77-vuotias. Loirin kuolema sai mediassa poik keuksellisen vastaanoton: edes pre sidentti Mauno Koiviston kuolema vuonna 2017 ei aiheuttanut vastaavaa uutisoinnin aaltoa. Kaiketi lähin ver rattava kulttuurialan menetys oli Jean Sibelius vuonna 1957, joka tosin ta pahtui täysin erilaisessa media-ajassa.

SISÄTUNTEMUSSAKRIPÖLÖNEN

Kirjoittaja opiskelee kuudetta vuotta kirjallisuustiedettä

MITÄ SINULLATAITOJATURHIAON? TURHAT TAIDOT

MIKKO MALINEN Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, 3. vuoden maisteriopiskelija

ELIAS

"Korvien heilutus."

itse.kertaatälläkirjoittaneeteemmeVastauksia

22 keskustelua.erätettiinH

Jodelissa.palautettaanonyymiäpenäsiToimitus

Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvitus PAULIINA LINDELL S uomen Akatemian huippuyksi köiden tarkoitus on kerätä yhteen alan asiantuntijoita sekä uudis taa ja kehittää tutkimusympäristö jä. Huippuyksiköt ovat oman alan sa kansainvälistä kärkeä. Tällä kertaa Suomen Akatemia valitsi yhteen sä 11 huippuyksikköä eri tieteenaloilta, joille kulle kin myönnettiin miljoonien rahoitusavustukset tut kimuksen tekoon omalla kentällään. Yksi näistä huippuyksiköistä osui Tampereen yliopistoon, ja sitä johtaa taloustieteen ja julkistalouden professori Kaisa Kotakorpi 24

Mistä nipistää, mistä höllätä?

Huippuyksikkö tuottaa tietoa veroista Tampereen yliopistossa on aloittanut toimintansa verotutkimuksen huippuyksikkö, jonka julkistilaisuutta vietetään syyskuun alussa. Rahoitus yksikölle tulee Suomen Akatemialta, ja se toimii yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston kanssa. Huippuyksikössä keskitytään tutkimaan verojärjestelmää kokonaisuutena. Se kokoaa yhteen suuren osan suomalaisista verotutkimukseen perehtyneistä taloustieteen tutkijoista. Rahoitus yksikölle on vuosiksi 2022–2029.

"Onhan sillä rahoituksella ihan massiivinen vaikutus sii hen, että pystymme keskittymään tutkimuksen tekoon", Kotakorpi toteaa. Ei pelkkää taloustiedettä V erotus on julkisen talouden keskeisin asia ja verotut kimus on julkisen talouden tutkimusta. Kyse ei ole pelkästään verotuksesta, vaan myös siitä, mitä verotuksella tehdään. Yhteiskunnallisesti se on iso kysymys, sillä Suo messa kerätään veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja yhteensä noin 100 miljardia euroa vuodessa. Verojärjestelmään liittyy paljon muutakin kuin pel kät verot, ja verotuksessa on omat hyötynsä ja haittansa. Kummatkin tulisi tunnistaa voidaksemme luoda parem paa"Meverojärjestelmää.osaammetehdä sellaisia tutkimusasetelmia, joi den avulla pystytään luotettavasti arvioimaan syy–seu raussuhteita. Esimerkiksi jos veropolitiikkaa muutetaan ja sen seurauksena yritykset alkavat vähentää investoin teja, niin se on silloin haittavaikutus. Mutta toisaalta yri tysten investointikäyttäytymiseen vaikuttavat monet Emme pyri tutkimaan vain yksittäisten verojen vaikutusta, vaan monien eri verolajien ja sääntelyn vaikutuksia. Kolikon toisen puolena taas pyrimme tutkimaan eri vaikutuksia.tukien KAISA KOTAKORPI Taloustieteen ja julkistalouden professori

"Läpäisyprosentti hakemuksissa oli kuusi. Kun näin tä män prosentin, niin vasta silloin ymmärsin kuinka poik keuksellista se, on, että me saimme suhteellisen pienel lä ryhmällämme yhden näistä yhdestätoista, kun miettii, kuinka paljon tässä maassa on yliopistoja ja tutkimusryh miä", kertoo VerotutkimuksenKotakorpi.huippuyksikkö työllistää noin 30 tut kijaa, jotka työskentelevät joko Valtion taloudellisessa tut kimuskeskuksessa, Helsingin yliopistossa tai Tampereen yliopistossa. Tutkimusprojekteja on monia, ja niiden tar koituksena on tuottaa tuloksia, jotka voivat kertoa siitä, miten verojärjestelmää tulisi uudistaa. "Yhtenä johtoajatuksena on se, että pyrimme mieltä mään verojärjestelmän yhtenä isona kokonaisuutena. Em me siis pyri tutkimaan vain yksittäisten verojen vaikutusta, vaan monien eri verolajien ja sääntelyn vaikutuksia. Ko likon toisen puolena taas pyrimme tutkimaan eri tukien vaikutuksia", sanoo Kotakorpi. Suurin vaikutus huippuyksiköksi pääsemisellä on tut kimuksen rahoitukseen. Kotakorven mukaan yliopistolla on aina vähemmän ja vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia tutkimuksen tekoon ja resurssit ovat niukassa. Verotutki mus vaatii kuitenkin pitkäjänteistä tutkimusta ja jatkuva

rahoituksen hakeminen on työläs prosessi.

27 Verotus on pelkästäänmuutakinpaljonkuinserahallinenveroprosentti.

KAISA KOTAKORPI Taloustieteen ja julkistalouden professori muutkin asiat, joita taloudessa ja yhteiskunnassa tapah tuu, ja siksi meidän pitää pystyä erottamaan verotuksen vaikutukset kaikista niistä tuhannesta muusta asiasta", selittääKotakorvenKotakorpi.mukaan verojärjestelmään liittyy myös paljon erilaisia sääntöjä ja byrokratiaa. Puhutaan byro kratiakustannuksista, joiden vaikutukset saattavat olla isompi asia ihmisille ja yrityksille kuin rahallinen vero itsessään."Tällaisia tekijöitä pyritään tutkimuksessa ottamaan huomioon. Verotus on paljon muutakin kuin pelkästään se rahallinen Huippuyksikönveroprosentti."tutkimus on jaettu neljään suureen kokonaisuuteen, jotka liittyvät verotuksen tavoitteisiin ja Ensimmäinenhyötyihin. työpaketti käsittelee eriarvoisuutta, ja sen mittaamista, mikä on todellinen eriarvoisuuden ta so tai määrä Suomessa tällä hetkellä. Lisäksi se käsitte lee eriarvoisuuden lievittämistä sekä sitä, miten veroja tukijärjestelmämme vaikuttavat eriarvioisuuden kehitty miseen.Toinen työpaketti käsittelee verotuksen suhdetta ym päristöön ja terveyteen, eli muun muassa sitä, miten ve rotuksella ja sääntelyllä voidaan ohjata päätöksiä ympä ristöystävällisempään suuntaan. Kaksi jälkimmäistä työpakettia puolestaan käsittele vät verotuksen haittavaikutuksia tutkimalla verotuksen kustannuksia ja sitä, miten verotus vaikuttaa yrityksiin ja yrittäjyyteen. Jälkimmäisestä aiheesta on ollut paljonkin keskustelua poliittisella kentällä. Argumenttina on usein esitetty esi merkiksi väitettä siitä, että Suomen korkean verotuksen vuoksi hyvätuloiset muuttavat täältä edullisemman vero tuksen maihin. Kotakorven mukaan väite ei kuitenkaan näyttäisi pitävän paikkaansa. "Tästä ollaan julkaisemassa tutkimus, jonka mukaan verotus ei vaikuta kauheasti ihmisten muuttopäätöksiin. Ihmisiä kyllä muuttaa pois, mutta heitä muuttaa sekä matalan että korkean verotuksen maihin. Verotuksella ei näytä olevan vaikutusta asiaan, mikä on linjassa myös ai kaisempien kansainvälisten tutkimusten kanssa." Verotuksessa pyritään oikeudenmukaisuuteen K lassisen utilitarismin mukaan poliittisten instituu tioiden toiminta on oikeutettua vain siinä määrin, kun se edistää yhteiskunnan kansalaisten yhteenlasket tua hyvinvointia. Tämän mukaan verorasitus tulee jakaa niin, että siitä aiheutuisi mahdollisimman pieni uhraus kansalaiselle. Samasta syystä ansiotuloverotuksemme on progressiivinen, eli verot kasvavat tulojen kasvaessa. Ve rotuksella on Suomessa pyritty pääsääntöisesti tuloero jenYhdentasaamiseen.ongelman verotuksen oikeudenmukaisuudessa muodostavat verolakeihin muodostuneet porsaanreiät ja verokikkailu. Suomessa siirryttiin 1990-luvulla yhtenäi sestä tuloverojärjestelmästä eriytettyyn tuloverojärjestel mään. Uudistuksessa tulot jaettiin ansio- ja pääomatuloi

tuu maksamaan veroja enintään 34 prosenttia, kun taas ansiotuloverotus oli viime vuonna 0–31,25 prosenttia. Tähän kun kuitenkin laskee päälle kunnallisveroprosen tin, joka oli vuonna 2021 16,5–23,50 prosenttia, nousee ansiotuloverotus reilusti pääomaverotuksen yli riippu en henkilön tulotasosta. Yrittäjät voivat tietyin rajoittein muuntaa ansiotulojaan pääomatuloiksi ja näin veropro sentti voi jäädä ansiotuloverotusta pienemmäksi. Ansiotulojen verotus pitää sisällään noin 30 prosent tia valtion kaikesta verotuksesta. Loput verot tulevat esi merkiksi pääoma-, osinko- ja yritysverojen lisäksi niin sanotuista kulutusveroista. Näihin kuuluvat esimerkiksi arvonlisävero sekä hyödykeverot, joita kaikki maksavat yhtä paljon tuloista riippumatta. Arvonlisäveron näh dään iskevän koviten juuri pienituloisten lompakkoon, sillä heidän rahoistaan prosentuaalisesti suurin osa me nee"Varsinkinkulutukseen.poliittisessa keskustelussa on paineita jat kuvasti sille, että verotusta ja varsinkin tuloverotusta pi täisi alentaa. Ja tuloverotusta onkin alennettu vuosien saatossa. Mutta uudistukset, joissa hyödykeverotusta ko rotetaan ja tuloveroa alennetaan, tuppaavat toimimaan siihen suuntaan, että tulonjakovaikutus on pienempi", kertoo Kotakorpi. Hän ei kuitenkaan usko, että arvonlisäveron alennus hyödyttäisi pienituloisia pidemmän päälle, sillä vero nalennuksesta suurin rahallinen hyöty menisi suuritu loisille, jotka käyttävät määrällisesti enemmän rahaa ku lutukseen. Erityisesti keskustelu on ollut aktiivista ruoan arvonlisäveroon liittyen, jotta ruoka olisi halvempaa, mutta siinäkin suurin hyöty tulisi isotuloisille ja samalla valtion verotulot pienenisivät. "Jos halutaan auttaa pelkästään pienituloisia, niin sil loin on järkevämpää säätää tulonsiirtoja, jotka kohdis tuvat pienituloisiin. Ansiotulo- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta on parempi hoitaa tulonjakoon liittyviä kysymyk siä", sanoo Kotakorpi. Syntiverojen terveyshaittojentarkoituksenaehkäiseminen ulutusverojen alle kuuluvat myös haittaverot, joi den tarkoituksena on vähentää tuotteesta yhteis kunnalle aiheutuvia haittoja. Näitä ovat esimerkiksi tu pakka-, alkoholi- ja makeisvero. Alkoholijuomavero tuotti Suomen valtiolle 1,5 miljardia euroa verotuloja vuonnaYleinen2021.myös syntiveroiksi kutsuttuja haittaveroja vas tustava argumentti on, että ne ovat tulonjaollisesti epä oikeudenmukaista. Esimerkiksi alkoholivero kohdistuu eniten ihmisiin, jotka ovat pienituloisia ja kuluttavat al koholia paljon. Pahimmassa tapauksessa ihminen ei lak kaa juomasta, vaikka alkoholi on kallista, vaan juo sitten vaikka asunnon altaan. Kotakorven mielessä tähänkin pitäisi vaikuttaa muilla keinoilla kuin veroja alentamalla. "Oikea reitti tai tapa auttaa ei ole varmasti se, että tar jotaan tällaiselle ihmiselle halvempaa alkoholia."

Polttoainevero on puhuttanut suomalaisia viime aikoi na bensan hinnan noustua huippulukemiin. Polttoaine vero on ympäristöveron muoto, jonka tarkoituksena on ympäristöongelmien pienentäminen ja ehkäiseminen. Vaatimukset julkisuudessa veron alentamiselle ovat ol leet suuret, mutta senkin kohdalla Kotakorpi noudattaa samaa logiikkaa. On parempi kohdentaa ihmisille tukia muussa muodossa kuin alentamalla verotusta, jonka tar koituksena on suojella ympäristöä. Loppujen lopuksi verotuspäätökset ovat arvokysymyk sinä poliittisia päätöksiä, johon verotutkijoilla ei ole vai kutusvaltaa. Se, millainen tulonjako yhteiskunnassamme on, päätetään vaaleissa äänestämällä, muistuttaa Kota korpi."Tutkijat voivat vain pyrkiä kertomaan erilaisten po litiikkatoimenpiteiden hyvistä ja huonoista puolis ta joidenkin tavoitteiden saavuttamisessa. Se on sitten tietenkin eri kysymys, että otetaanko ne huomioon vai ei." III 28

NOINPITÄÄANSIOTULOJENVEROTUSSISÄLLÄÄN30PROSENTTIAVALTIONKAIKESTAVEROTUKSESTA.

TOISEENVUODESTAJUTUTSAMATNÄÄ

Välillä on hyvä kääntyä ympäri ja katsoa, miten tähän on tultu. Visiirin toimitus tonkaisi vaihteeksi

Opiskelijoiden toimeentulo ei ole 20 vuodessa ainakaan helpottunut, sillä tuki on muuttunut enemmän lainapainotteiseksi. Tällä hetkellä opintorahan enimmäismäärä yli 18-vuotiaal le itsenäisesti asuvalle lapsettomalle korkea kouluopiskelijalle on 268,23 euroa. Tähän saa päälle vielä asumistuen, jonka enimmäismäärä on noin 330 euroa kuukaudessa. Opintolai nan määrä on noussut huimasti, sillä lainaa voi nykyään nostaa 650 euroa kuukaudessa. Kun täyden lainan, asumistuen ja opintorahan yn näilee yhteen, jäävät opiskelijan kuukausian siot silti noin kolmekymppiä alle köyhyysrajan. 30

NE ON

Opintotuen riittävyys puhutti jo 20 vuotta sitten "On pelkona, ettei opintotuki enää takaa ta saveroisia mahdollisuuksia hakeutua korkea koulutukseen eikä takaa koulutuksellisen ta sa-arvon toteutumista." Näin sanoi 20 vuotta sitten silloisen yli oppilaskunta Tamyn puheenjohtaja Sonja Montonen Aviisi-lehden jutussa. Vuonna 2002 oli kulunut kymmenen vuotta siitä, kun opintotuki oli muuttunut lainapainotteisesta opintorahapainotteiseksi. Korkeakouluopis kelijoiden opintoraha oli tuona vuonna 259 euroa kuukaudessa, asumislisä enintään 172 euroa ja opintolaina 220 euroa.

Millainen on asian laita nyt?

asiatselvitimmepiehtaroinniksijäisisitten.kaksikymmentäpuhuttivatmillaisetarkistokaappiatakaseinältätoimituksenlöytyvääjakatsoi,aiheetopiskelijoitakymmenenjavuottaJottahommaeipelkäksinostalgiassaniinmyös,mitenneoikeastinykyäänovat.

Aviisi teki vuonna 2012 jutun Tampereen yli opistosta valmistuneiden työtilanteesta. Juttu perustui tilastoihin, joiden mukaan työttömi nä oli vain kolme prosenttia vuonna 2010 val mistuneista. Suurin osa kertoi työskentelevän sä vaatimustasoltaan koulutustaan vastaavassa tehtävässä.

Naiset ohittaneet miehet yliopistoon pääsyssä Edesmennyt ylioppilaslehti Aviisi kirjoit ti vuonna 2002, että naisten on suhteellises ti vaikeampi päästä yliopistoon kuin miesten. Erot olivat joillain aloilla jopa kahdenkymme nen prosentin luokkaa. Tampereen silloisessa yliopistossa tilanne oli kuitenkin erilainen, sil lä vuonna 2002 Tampereelle hakeneista ja hy väksytyistä opiskelijoista kaksi kolmasosaa oli naisia. Tampereen yliopisto oli samana vuon na myös Suomen suosituin hakukohde.

Töitä löytyy edelleen

Millainen on asian laita nyt? Nykyään naiset ovat ohittaneet miehet tällä saral la, sillä naisia pääsi vuonna 2022 sisälle yliopis toon enemmän kuin miehiä. Opetushallituksen tilastojen mukaan opiskelupaikan vastaanotta neita naisia oli yhteensä 14 649, kun miesten määrä paikan vastaanottaneista oli 9 594. Tampereen yliopiston kohdalla sukupuolija kauma oli tasaisempi, sillä viime kevään yhteis haun myötä paikan vastaanottaneista naisia oli yhteensä 1866 ja miehiä 1407. Ero on tasoittu nut Tampereen yliopistojen yhdistyttyä vuoden 2019 alusta, mutta tekniikan alat ovat yhä selke än miesvaltaisia.Tampereen yliopiston tekniikan aloilla paikan vastaanotti alkavalle lukuvuodelle 666 miestä ja 345 naista. Tänä vuonna Suomen suosituimman yliopis ton paikan vei hakijamäärän perusteella Turun yliopisto,Tampereen yliopiston jäädessä sijalle 3.

jonotettuMt-palveluitajo20 vuotta Visiirin edeltäjä Aviisi uutisoi vuonna 2002, että Tampereen YTHS:n mielenterveyspalve luihin on vaikea päästä ja jonotusaika on pitkä. Miten on asian laita nyt? Keskustelu opiskelijoiden mielenterveyspal veluista nostaa päätään aina tasaisin väliajoin. Aiheet ovat pysyneet samana todistettavas ti ainakin 20 vuotta. Hoitoon pääsyn vaikeus ja pitkät jonot YTHS:lle ovat yhä arkipäi vää. YTHS:n mielenterveyden alueylilääkäri Vivian Maunun mukaan odotusajat hoitoon vaihtelevat palvelupisteittäin ja hoitomuodoit tain. Jonotusajat voivat silti olla valitettavan pitkiä. Osalle ammattilaisista, kuten yleislää käreille ja psykiatreille on ruuhkaa. Myös neu ropsykiatrisiin tutkimuksiin eli ADHD-selvit telyihin on jonoa. Psykiatrian vastaanottoa saa odottaa useamman kuukauden. "Kaiken kaikkiaan tarvitsisimmeYTHS:lle li särahoitusta valtiolta kyetäksemme vastaamaan opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kysyn tään optimaalisesti viiveettä.". toteaa Maunu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on seuran nut ja arvioinut korkeakoulujen lukuvuo simaksuja vuosien 2017–2021 ajalta. Seu ranta- ja arviointityöryhmän loppuraportin mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ei ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Vaikka kansainvälisten opiskelijoiden määrä putosi maksujen käyttöönoton jälkeen, niin nykyään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on ylit tänyt maksujen käyttöönottoa edeltävän ta

2018–2021

Tampereen

32 Miten on asian laita nyt? yliopiston viimeisimmässä Maiste rien uraseuranta -raportissa esitellään vuosien uraseurantakyselyjen vastaukset. on annettu 5 vuotta valmistumi sen jälkeen. Raporttiin vastanneista vakitui sessa kokopäivätyössä oli 71 prosenttia vas taajista ja määräaikaisessa kokopäivätyössä 12 prosenttia vastaajista. Työttömänä työnhakija na vuosina 2018–2021 oli vain 2 prosenttia yliopistosta valmistuneista. Maksullisuus on edennyt… Kymmenen vuotta sitten Aviisissa kerrot tiin, kuinka koulutuksen maksullisuus nytkähti taas piirun verran eteenpäin, kun Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun johtokunta esitti kolmea uutta tutkinto-ohjelmaa lisättä väksi väliaikaisesti maksullisiin englanninkie lisiin maisteriohjelmiin. Johtokuntakunnan opiskelijajäsenet ja osa henkilökunnasta vas tustivat ohjelmien lisäämistä. Tällöin kaikkien EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden ei pitänyt vielä maksaa opin noistaan Suomessa. Millainen on asian laita nyt? Yliopisto- ja korkeakoululain uudistuksen myötä yliopistot ja korkeakoulut saivat vuo desta 2016 lähtien periä lukuvuosimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoil ta. Lukuvuosimaksuja peritään vain vieraskie lisistä koulutuksista. Näyttää siltä, että muu tos on tullut jäädäkseen. Myös suomenkielisiin koulutuksiin on ajoittain vaadittu lukuvuosi maksuja, mutta niitä ei ole ainakaan vielä tu lossa. … ja vähän se jo tuottaakin Aviisin juttu vuodelta 2012 kertoi EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tar koitetun lukuvuosimaksukokeilun ensimmäi sistä vuosista. Jutun mukaan kokeilu on suju nut huonosti ja vain muutamat kansainväliset opiskelijat maksavat lukuvuosimaksua. Tämä johtui yliopistojen apurahajärjestelmästä, jon ka kautta yliopisto maksaa lukuvuosimaksun joko kokonaan tai osittain opiskelijalle. Sen takia vain muutama opiskelija oli velvollinen maksamaan opinnoistaan. Millainen on asian laita nyt?

Tampereen

Vastaukset

Anniina Honkasaaren mukaan ylioppilas kunta on saanut pääasiallisesti hyvää palautet ta. Tuutoreilta saatu palaute on kertonut, että heitä on riittävästi ja perehdytys tehtävään on riittävää."Yleisesti meidän nähdäksemme on ollut niin, että uudet opiskelijat ovat olleet tyytyväi siä tuutorointiin. On kuitenkin yksittäisiä opis kelijoita, jotka eivät koe tuutorointia omakseen tai eivät ole saaneet siitä riittävästi omaan tar peeseensa nähden. Korona-aikana on tietysti ollut hankalaa monestakin syystä."

Tuutorointi tökki Vuonna 2012 huolena ja valituksen aiheena oli tuutoroinnin laatu ja vähyys Tampereen yli opistossa. Silloisen Tamyn hallituksen jäsen Jarkko Louhelainen kirjoitti, että yliopisto viittaa kintaalla sille, että muiden yliopistojen vertausohjauskäytäntöjä vertailtaisiin ja otet taisiin käyttöön. Miten on asian laita nyt? Nyt murheet tuutoroinnista tuntuvat kaukai selta historialta. Jokaiselle aloittavalle perustut kinto-opiskelijalle nimetään opintojen alkuvai heessa opiskelijatuutori. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Treyn mukaan yliopisto vastaa tuutoroinnista yhteistyössä Tampereen yliop pilaskunnan kanssa. Trey:n hallituksen jäsenen

Valmistuneet vain vanhenevat Suomessa halutaan tulevina vuosina lyhentää korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytet tyä aikaa vuodella, kertoi Aviisi vuonna 2012. Jutun ilmestymisvuonna ylemmän korkea koulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä oli 27 vuotta ja se haluttiin vuoteen 2020 men nessä pudottaa 26 vuoteen. Miten on asian laita nyt? Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin mu kaan tutkinnon suorittaneiden mediaani-iässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2010-lu vulla. Vuonna 2019 tehdystä raportista käy il mi, että ammattikorkeakoulututkinnon suo rittaneiden mediaani-ikä on 26 vuotta ja yliopiston suorittaneiden 28 vuotta. III

33 son. Korkeakoulut ovat keränneet vuosina 2019–2020 noin 42 miljoonan euron edes tä lukuvuosimaksuja, mutta merkittävä osa tuotosta on mennyt opiskelijoiden apura hoihin. Apurahojen maksamisen jälkeen tuottoa jäi 14 miljoonan euroa. Loppura portin tehneen työryhmän mukaan yliopis tojen tulisi kiinnittää huomiota siihen, että lukuvuosimaksujen ja apurahojen kokonai suus toimisi siten, että lukuvuosimaksuilla saadaan katettua koulutuksen kustannuk set sekä luotua laajempaa rahoituspohjaa korkeakoulujen käyttöön.

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvitus SIRU TIRRONEN K un uudet opiskelijat ovat luovineet it sensä korkeakoulun ovista sisään, yri tetään heidän aivoihinsa runnoa kaikki opiskeluun liittyvä informaatio orien taatioviikoksi kutsutulla luentosulkei silla. Samalla tuutorit paimentavat fuk siryhmiään pitkin kampusta ja yrittävät opettaa, miten löytää luentosaliin, kirjastoon tai ruokalalinjaston äärelle. Kampuksella navigointi käy opintojen alussa työstä. Hervannan kampuksella rakennukset yhdistyvät käytä vien kautta monimutkaiseksi labyrintiksi, eikä keskusta kampuksen päätalon siipien järjestys avaudu välttämät tä ennen maisterivaihetta, jos silloinkaan. Visiirin vinkki: Tilanumeron ensimmäinen numero kertoo, missä ker roksessa tila sijaitsee. Jätä päärynät kotiin Jotkut vääräleuat väittävät, että luennon aluksi professo rille kiikutetaan päärynä, luentosalin vierustovereita ter vehditään kohteliaasti kumartamalla ja yliopiston tiloissa hipsitään sisätossuilla. Todellisuudessa luennoista selviää käyttämällä tervettä järkeä ja yleistä kohteliaisuutta. Luen not alkavat akateemista varttia mukaillen tyypillisimmil lään 15 minuuttia tasatunnin jälkeen. Luennolle myöhässä tuleminen ja sieltä ennen loppua lähteminen kannattaa suorittaa ripeästi ja huomaamatto masti. Kokeneimmat karkaajat istuvat penkkirivin pää dyssä, josta voi nopeasti livahtaa ovelle. Vaikka kahvimukit ja limpparipullot ovat luentojen va kiokamaa, kannattaa rapisevat ja varsinkin voimakkaasti tuoksuvat eväät nauttia luentosalin ulkopuolella. Harva haluaa viettää seuraavaa kahta tuntia valkosipulin tai ho mejuuston löyhkässä. Myös opiskelijabileiden jälkeiselle aamuluennolle kannattaa tulla suihkun tai ainakin ham paiden pesun kautta välttääkseen kanssaopiskelijoiden pa hatOpiskelijaravintolatkatseet. ovat ruuhkaisimmillaan puolen päi vän aikaan, jolloin istumapaikoista voi olla pulaa. Omalle seurueelle paikan varaaminen repuilla ja ulkotakeilla saa todennäköisesti ainakin käytöstavoiltaan edistyneet kans saopiskelijat mulkoilemaan vihaisesti.

35 PIKAOPAS yliopistoelämään Kaikkien yhteisöjen tapaan myös korkeakouluissa perimätietona leviää monenlaista hiljaista tietoa ja sanattomia sääntöjä. Visiiri kertoo sen, minkä muut unohtavat.

Kirjastossa ei tarvitse olla hiljaa T ampereen yliopiston kirjastonjohtaja Riitta Lähdemäki kertoo, että suurin kirjastojen käy tössä ilmenevä väärinkäsitys on se, että kaikkialla kirjastossa pitää olla hiljaa. "Opiskelijat eivät aina tiedä, että tiloissa saa jutella ei kä kirjastossa tarvitse olla hiljaa. Hiljaiseen työskentelyyn tarkoitetut tila on erikseen merkitty, kuten Linna-kirjas ton hiljainen lukusali." Välillä kirjastoa käyttävät opiskelijat toivovat, että henki lökunta puuttuisi opiskelijoiden äänenkäyttöön enemmän. "Ei meillä henkilökunta voi alkaa vahtia käyttäjien ää nenvoimakkuuksia. Ja joskus palautetta tulee myös kirjas ton henkilökunnalle, että olkaa hiljempaa." Kirjaston hiljaisen lukusalin etiketti puhuttaa säännöl lisesti Jodelissa. Yleisesti oman paikan varaamista repulla tai takilla ei katsota hyvällä, jos paikaltaan poistuu pidem mäksi aikaa esimerkiksi syömään mennessään. Lähdemäki ei suoraan tuomitse tapaa. "Kannattaa enemmänkin miettiä, tohditko jättää repun tai takin valvomatta paikalleen." Lähdemäki pyytää huomioimaan myös muut käyttäjät, etenkin"Lounaallaruuhka-aikaan.voihelposti vierähtää tuntikin, jos jää vaikka kaverin kanssa juttelemaan, ja toinen opiskelija olisi voinut sillä aikaa käyttää varattua paikkaa tehokkaasti opiskeluun." Kirjastot pyrkivät palvelemaan opiskelijoita parhaansa mukaan, ja siksi asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöl lisesti kyselyillä. Yksi yleinen palautteen aihe on painet tujen kurssikirjojen määrä. Kirjastoilla ei ole mahdollista hankkia kaikille lainattavaa kappaletta, mutta sähköisessä muodossa kurssikirjoja on aiempaa enemmän saatavilla. "Suurin osa uudesta aineistosta alkaakin olla sähköistä", Lähdemäki kertoo. Kesän aikana yliopiston pääkirjasto Linnaan tehtiin

terveydenhuollon tarjoaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS. YTHS:n ra jalliset resurssit ovat jokavuotinen puheenaihe ja mur heenkryyni. Opiskelijan kannattaa muistaa, että opiskelijan kotikunta on aina velvollinen tarjoamaan terveydenhuol lon palveluita, eikä opiskelijan hoitoa voi estää sillä veruk keella, että ensisijainen hoitotaho on YTHS. Epävirallista apuakin on saatavilla. Nopat.me -sivus to listaa helposti suoritettavia kursseja niin Tampereel ta kuin muualtakin Suomesta. Aina rimaa ei tarvitse vi rittää itselleen uusiin ennätyskorkeuksiin. Muista myös Jodel-kanava @helpotnopat. Ravintoloiden ruokalistat löytyvät kootusti Unisafka-sivuilta. Realistisia referenssi 37

150 uuttaa opiskelupaikkaa, joka vaati entisestään kirjas ton kokoelman tiivistämistä. Uudelle opiskelijalle Lähdemäki antaa vinkiksi hyödyn tää kirjaston tarjoamia koulutuksia. "Helposti ajatellaan, että kaikkihan nyt tiedonhaun osaa. Korkeakoulussa ei kuitenkaan riitä pelkkä googlettami nen." Kuka auttaa ja missä? A kateemisen vapauden lisäksi opiskelijalle lan keaa myös akateeminen vastuu. Ensimmäisenä vuonna yhdessä vastuuopettajan kanssa laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma toimii korkeintaan hahmotelmana sille, miten haluaa opinnoissaan etenevän. Jokainen opiskelija on lopulta vastuussa omista opinnois taan.Jos huomaa tutkinnon koostamisessa vaikeuksia, kan nattaa kolkutella oman tutkinnon koulutusasiantuntijan ovea. Koulutusasiantuntijat tietävät, miten aikaisempia opintoja voi hyväksi lukea, mikä kielikeskuksen kurssi kannattaa valita ja miten runtata yhteistyökyvytön Sisu ojennukseen.Korkeakouluopiskelijoiden

RIITTA

AJATELLAAN,"HELPOSTI

"Yllättävän usein haetaan apua opiskelutaitoihin. Tar vittaessa ohjaamme esimerkiksi opintopsykologien luok se, mistä on saatavilla konkreettisia neuvoja esimerkiksi opiskelutekniikoiden kehittämiseen ja työstämiseen."

keskity arvosanoihin tai kurssi en suorittamisen käytäntöihin, vaan opiskeli jan elämäntilannetta ja opiskeluja pohditaan yksilöllisesti." Rantanen vinkkaa, että opinto-ohjaajat ovat keränneet yliopiston intraan (intra.tuni.fi) "usein kysyttyä ohjauk sesta"-kokonaisuuden, jossa on neuvoja ja vinkkejä aina kaverisuhteiden solmimisesta opiskelijan hyvinvoinnin tu kemiseen ja opiskelumotivaation löytämiseen. Kulkuluvat kyselytyttävät K aikilla kolmella Tampereen yliopiston kampuk sella toimiva Sportuni tarjoaa liikuntapalveluja kaikille opiskelijoille. Sportunin liikuntapäälli kön Kirsi Männyn mukaan eniten opiskelijoita ihmetyt tävät liikuntapaikkojen kulkulupa-asiat. Keskustan ja Hervannan kampuksilla opiskelevilla kul kuoikeudet aktivoituvat automaattisesti, kun Sportu ni-maksun suorittaa. Kaupin kampuksella opiskelevat joutuvat piipahtamaan liikuntakeskuksen asiakaspalve lussa ensimmäisellä Liikuntamaksullakerralla.voivapaasti käyttää kaikkien kampusten palveluita, mutta kulkulupa pitää hoitaa kun toon."Jokaisella kampuksella on omat erilliset kulunvalvon tajärjestelmät, joten siksi kulkuoikeudet pitää rekisteröi dä jokaisessa liikuntakeskuksessa erikseen", Kirsi Mänty selittää.Korona-aikana liikuntakeskusten asiakasmääriä rajoi tettiin, mutta Mänty uskoo syksyn tuovat paljon uusia opiskelijoita kuntoilemaan. Ruuhkaisinta liikuntakeskuk sissa on arki-iltaisin kello 16 jälkeen. "Jos haluaa treenata rauhassa, kannattaa liikuntakeskuk seen suunnata aamulla, puolenpäivän jälkeen ja viikon loppuisin." III ETTÄ KAIKKIHAN GOOGLETTAMINEN."RIITÄEIKORKEAKOULUSSATIEDONHAUNNYTOSAA.KUITENKAANPELKKÄ YliopistonLÄHDEMÄKIkirjastonhoitaja

Opintojen ohjauksen ja suorittamisen pääpaino on tie dekunnissa, mutta yhteisten ohjauspalveluiden ohjaajat ovat neutraaleja lisätuen tahoja, joille voi avautua omasta elämäntilanteestaan."Ohjaajateivät

kuvia opiskelijaravintoloiden tarjonnasta kaipaava suun taa Jodelissa @tampereunifood-kanavalle. Ohjauksesta apua opintojumeihin T ampereen yliopisto tarjoaa myös opinto-ohjaajan palveluja. Keskustakampuksella opinto-ohjaaja na työskentelevä Jasmin Rantanen kertoo, että yleisimpiä syitä opinto-ohjaajan luokse hakeutumisen on oman elämäntilanteen pohtiminen.

"Opiskelija haluaa pohtia omaa elämäntilannettaan ja opiskeluiden yhdistämistä siihen. Erilaisten valintojen tekemiseen saatetaan tarvita tukea tai muuten mietitään opiskeluissa onnistumista." Aina ongelma ei olekaan itse ala tai opiskelu "Joskus opiskelut tuntuvat jumittavan ja syy voi löytyä muualta kuin Ensimmäisenopiskeluista."vuodenopiskelijat hakeutuvat ohjauk seen yleensä ensimmäisen tenttiviikon tai suuremman opiskelu-urakan jälkeen.

40 KUKA SAA JAANNETAANKENELLE Yliopistojen harjoittelukäytännöt vaihtelevat keskenään suuresti. Suurimmassa osassa Suomen yliopistoja maksetaan harjoittelutukea 1300–1800 euroa kolmen kuukauden harjoittelujaksoa kohden, mutta osassa yliopistoista tukea ei irtoa lainkaan. Osalle työnantajista harjoittelutuki on kuitenkin palkkauksen ehto, joten eriävät käytännöt asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan opintojen suorittamisen ja työelämään siirtymisen näkökulmasta. Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvitus PAULIINA LINDELL

T yöharjoittelu osana opintoja on pakol lista useille yliopisto-opiskelijoille. Se on myös hyvä mahdollisuus kerryt tää työkokemusta ja saada jalkaansa oven väliin. Yliopistot maksavat työn antajille harjoittelutukea tarkoitukse naan tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia laadukkaiden ja monipuolisten harjoittelupaikkojen löytämiseen. Tuki on työnantajalle kannuste opiskelijan palkkaamiseen, ja usein sillä katetaan harjoittelun ohjauksesta mahdollises ti syntyvät kulut. "Ne opiskelijat, jotka saavat yliopistoltaan helpommin harjoittelutukea, ovat monesti etulyöntiasemassa hakies saan harjoittelupaikkaa", kertoo Suomen ylioppilaskun tien liiton hallituksen jäsen Elina Kuula Harjoittelutukikäytänteet vaihtelevat yliopistoittain ja alakohtaisesti. Joissain yliopistoissa tukea tarjotaan kai kille opiskelijoille, mutta useimmiten yliopistolla on vain tietty könttäsumma jaettavana vuosittain. Kilpailu tuen saamisesta on suurta ja jako tapahtuu usein nopeusjärjes tyksessä. Hakukriteerit vaihtelevat tai tuen saajat voidaan jopa arpoa, tulee ilmi SYL:n selvityksestä. Joissain tapauksissa osa harjoittelutuista saattaa olla jäänyt jakamatta vähäisen hakijamäärän vuoksi. Tämä voi johtua tuen hakemisen monimutkaisuudesta. Myös hakujärjestelyt voivat asettaa opiskelijat eri asemaan, sillä

"Tavoitteena kehittämistyössä esimerkiksi on, että opiskelija voisi hakea tukea joustavasti vuo den ympäri siinä vaiheessa, kun hän sitä tarvit see." Samaa alaa opiskelevilla erilaiset harjoittelutukikäytännöt E rilaiset harjoittelutukikäytännöt voivat myös luoda kinkkisiä tilanteita työmark kinoille. Tampereen yliopiston journalis tiikan opiskelijat saavat opintoihin kuuluvaa nel jän kuukauden harjoittelua varten 1300 euron harjoittelutuen, mutta Jyväskylän yliopistossa samaa alaa opiskelevat eivät saa tukea lainkaan. Jyväskylän yliopiston journalistiikan har joittelusta vastaavan yliopisto-opettajan Panu Uotilan mukaan periaatteellisella tasolla Tampe reen ja Jyväskylän toimittajaopiskelijoiden har joittelujärjestelmät eivät ole tasapuoliset. Käytän nössä kuitenkaan harjoittelutuen puuttuminen ei ole näkynyt siinä, miten Jyväskylässä opiskelevat saavat toimitusharjoittelupaikkoja.

tu yleensä vain kotimaan harjoittelua varten, ja se maksetaan suoraan työnantajalle harjoittelun loputtua."Harjoittelutuen käytäntöjä on kehitetty vuo sien varrella. Esimerkiksi joitain vuosia sitten yh teen harjoitteluun myönnettävän harjoittelutuen summaa yhtenäistettiin koko yliopiston tasolla niin, että nykyään se on yhtenevä kaikkien opis kelijoiden harjoitteluiden osalta, eli enimmäk seen 1800 euroa harjoittelulta.", kertoo Leh musoksa.Harjoittelutukien lisäksi eroja löytyy harjoit telukäytännöistä, sillä harjoittelut ovat osa tut kinto-ohjelmien opetussuunnitelmaa. Lehmus oksan mukaan harjoittelutuen myöntämisen käytäntöjä pyritään kehittämään tasapuolisem miksi ja selkeämmiksi koko yliopiston tasolla.

III 44

» Helsingin yliopisto: 1800 e 2–3 kk » Itä-Suomen yliopisto: 1800 e vähintään 2–3 kuukauden harjoittelusta » Jyväskylän yliopisto: Kaikilla laitoksilla ei tuettua harjoittelua, tuen laajuus ja suuruus laitoksittain » Oulun yliopisto: 1600 e vähintään 2 kk harjoittelusta » Tampereen yliopisto: enintään 1800 e per harjoittelija, kaikki perustutkinto-opiskelijat oikeutettuja tukeen kerran opintojen aikana » Aalto yliopisto, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, Aalto yliopiston tekniikan korkeakoulu. Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu: 1800 euroa 3 kk harjoittelusta ja 1200 euroa 2 kk harjoittelusta » Hanken Svenska handelshögskolan: Kandidaatin tutkintoa suorittaville 2000 e ja maisterin tutkintoa suorittaville 1060-1770 e, annetaan vain ulkomaanharjoittelua varten » Åbo Akademi: 1300 e 3 kk harjoittelusta tai 900 e 2 kk harjoittelusta (valtiotyönantajille vastaavasti 1800 ja 1200 e) Lähde: Yliopistojen työ- ja urapalveluverkosto Aarresaari Uotila silti myöntää, että pienten toimitusten kohdalla Tampereen ja Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat olla eriarvoisessa asemassa, mikäli samaan paikkaa tavoittelee kaksi yhtä pä tevää hakijaa. Hänen näkemyksensä kuitenkin on, että yleensä noin tuhannen euron harjoitte lutuki on sen verran pieni raha, että isojen toi mitusten ei kannata pienentää hakijapohjaansa pelkän harjoittelutuen vuoksi. "Kokemuksemme on, että opiskelijoiden työ panos kompensoi harjoittelutuen puuttumisen, eikä se ole vaikuttanut rekrytointiin."

"Opiskelija hyötyy enemmän tuosta rahasta monipuolisten vierailijaluentojen kautta kuin mediayrityksille maksettuina erillisinä palkki oina", hän summaa.

Syynä harjoittelutuen uupumiseen Jyväsky lästä Uotila mainitsee yliopistojen pienenevän rahoituspohjan ja sen, että oppiaineen opetuk seen saama rahamäärä ei ole mahdollistanut tuen maksamista. Harjoittelutuen sijaan rahat käytetään esimerkiksi vierailijaluentoihin.

Ministeriö ei näe aiheelliseksi puuttua yliopistojen käytäntöihin S YL toivoo, että harjoittelukäytännöt ja -kriteerit yhdenmukaistettaisiin valta kunnallisesti. Heidän suosituksenansa harjoittelutukikäytäntöjen muuttamiseksi pi tää sisällään sen, että jokainen opiskelija oli si oikeutettu tukeen ja että se voitaisiin myön tää, vaikka opintoihin ei kuuluisikaan pakollista harjoitteluaSYLtoivoo myös, että harjoittelutukien ha keminen helpottuisi keskittämällä haku yhteen ja samaan paikkaan yliopistossa, ja että tukea voisi hakea joustavasti opintojen eri vaiheissa. Opiskelijan tulisi myös saada itse valita harjoit telupaikkansa, johon tukea myönnetään. Opetusneuvos Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo sähköpostitse, et tä yliopistot päättävät itsenäisesti harjoittelun tukemisesta. Palosen mukaan asia on yliopisto jen sisäiseen päätöksentekoon liittyvä, eikä sii hen puuttumista nähdä aiheelliseksi. "Olennaista on, että yliopistoilla on halukkuus tukea harjoittelupaikkojen löytymistä opiskeli joille, ja tätä kautta tukea opintoja edistävää ja niihin soveltuvaa harjoittelua", Palonen kertoo.

YLIOPISTOITTAINHARJOITTELUTUKI

Tampereen yliopiston asiantuntijan Reeta Lehmusoksan mukaan harjoittelutuesta käy dään keskustelua myös valtakunnallisesti eri yliopistojen välillä. Esimerkiksi harjoittelutuen suuruus on pyritty saamaan samalle tasolla kaikkien yliopistojen kesken, jotta erilaiset tuki summat eivät asettaisi opiskelijoita epätasa-ar voiseen"Opiskelijoidenasemaan. yhdenvertaisuuden mahdol listaminen myös harjoittelutuen osalta on yk si tärkeä lähtökohta tukikäytäntöjen kehittämi seen."

Howy Jacobs Jos olet opiskellut tai työskennellyt Tampereen yliopistossa tai sen edeltäjissä, olet alumni. Yksi meistä – tietääkseni. Tutustu osoitteessaalumnitoimintaamme tuni.fi/alumni ja löydä oma tapasi olla mukana. OP Tampere Mukana opiskelijan arjessa, myös Instagramissa @optampere Uuden edessä elämä voi yllättää, siksi sijoittaminen kannattaa. Lue lisää op.fi/sijoita jonkaOP-rahastojakympilläSäästäjäksikuussa?hallinnoiOP-RahastoyhtiöOy,asiamiehenäosuuspankkitoimii.

KUNNOSSA?MESTATONKO Teksti & kuvat NIKKE SILLANPÄÄ 47 Visiirin urbaanikulttuurin toimitus teki väliselvityksen Tampereen skeittipaikkojen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Näillä vinkeillä pääset rullalajien pariin syksyn saapuessa. Vanhan kirjastotalon eli Laikun skeitti-plaza Keskustorilla sai viime kesänä uuden erikoisen betonikaaren. Tanskalainen rullalautailija Ginger Bunger näytti ollien elokuussa.Manserama-skeittifestivaaleillamallia

syntyi viime

alussa DIY-tyylinen

Kuluvan vuoden alussa Tampe reelle perustettiin myös toinen rul lalautailuyhdistys Tampereen Rulla lautailijat ry. Isoa poolia ja keskusta-aukiota Kaupungin ylpeytenä on monen vuoden ajan toiminut Kauka järvellä sijaitseva laaja betonipark ki, Iso-Vilusen skeittipuisto. Kuk kulan päällä sijaitsevalta alueelta löytyy yksi Suomen suurimmis ta betonipooleista sekä BMX- ja trial-pyöräradat. Länsi-Tampereella harrastajia on palvellut jo 15 vuoden ajan Tesoman jäähallin pihassa sijait seva skeittipaikka, ja keskustan alueel la skeitattavaa on entistä enemmän. Kulttuuritalo Laikun edestä Kes kustorilta löytyy skeitattava aukio, ja viime vuonna alueelle rakentui betoninen miniramppi. Skeittaaji en keskuudessa Rennona tunnetulta aukiolta löytyy myös tamperelaisen ammattiskeittaaja Jaakko Ojasen kunniaksi pystytetty skeitattava Jaske-patsas, joka on replika aaltoa muistuttavasta barcelonalaisesta ka tutaideteoksesta.Ratinansuvannon suulla Tam pereen valtatien sillan alla sijait see myös suurikokoinen puinen miniramppi, joka sai tänä kesänä viereensä betonista valmistetun li säosan. Sijaintinsa vuoksi Ratinan fasiliteetit ovat käytössä myös vesisateella. Yksi skeittifestivaalinmanserama- tapahtumista järjestettiin elokuussa Kenneli Diy:n Hiedanrannassa.sisäpoolilla

turhautu misesta tyhjiksi puheiksi jääneeseen

Aktiivisten

EDELLISEN VUOSIKYMMENEN TAITTEESSA SKEITTAAJILLETAMPERELAISILLELUVATTIINUUSIAHARRASTUSPAIKKOJAKAUPUNGINSKEITTISUUNNITELMANMYÖTÄ,MUTTANIITÄEIRAKENNETTUKAAN2010-LUVUNKULUESSA.HARRASTUSPAIKKOJENMÄÄRÄJOPAVÄHENI,KUNVANHOJASKEITTIPARK-KEJAPURETTIINPOIS. harrastajien skeittisuunnitelmaan vuosikymmenen skeittipaikka Santalahteen, väistyä vuonna 2018 kerrostalojen tieltä. Skeittipar kin rakentajat perustivat Pirkanmaan Kaarikoirat -yhdistyksen, joka on edistänyt skeittaajien asemaa ja skeit tikulttuuria Tampereen alueella kym menen vuoden ajan.

R ullien päällä kulkevien harrastusten suosio on kasvanut viime vuosina, ja samassa hötäkässä esimerkiksi skeit taamisesta tehtiin uusi olympiala ji. Rullalautailun harrastajamääristä on lajin järjestäytymättömän luon teen vuoksi lähes mahdoton saa da tarkkaa tietoa, mutta kesäkuussa Suomen rullalautaliitto arvioi Yleis radiolle, että aktiivisia skeittaajia olisi Suomessa noin 50 000.

Tulitikkutehtaan alueelle

joka sai

Skeittauksen lisäksi pinnalla on nyt kaikenlaisten muidenkin rullavehkei den kanssa räveltäminen: esimerkik si paripyörälliset quad-rullaluistimet ja lasten suosiossa olevat temppupot kulaudat eli skuutit ovat tulleet osak si Tamperekaupunkikuvaa.onjo vuosia mainosta nut itseään Visit Tampere -turismi sivuilla "skeittaajan taivaaksi", mut ta kuinka lähellä totuutta tämä väite oikeasti on?

Kolinaa koulujen pihoilla Uusien harrastuspaikkojen syn tyyn ovat vaikuttaneet niin ak tiiviset harrastajat ja yhdistykset kuin myös kaupungin aloitteesta syntyneet hankkeet. Vuonna 2020 Tampereen kaupunki järjesti ensim mäistä kertaa osallistuvan budjetoin nin äänestyksen, jossa kaupunkilai set saivat ehdottaa erilaisia lasten ja nuorten hyvinvointia parantavia hankkeita.Rullalautailun suosiosta ja harras tajien aktiivisuudesta kertoo se, et tä voittajien joukkoon äänestettiin peräti kolme skeittaukseen liittyvää projektia. Tämän seurauksena Neka lan opetuskäytöstä poistetun koulun pihaan valmistui uusi skeittipaikka. Kaksi muuta projektia koskivat mo nipuolista skeittauksen harrastamis ta keskusta-alueella ja uutta skeitti parkkiaNekalanlänsi-Tampereella.koulueioleainoa opi nahjo, joka on saanut uuden käyttö tarkoituksen opetuksen hiljennyttyä. Kuluneen vuoden kevään ja kesän aikana aktiiviset harrastajat raken sivat uuden skeittaukseen sopivan alueen Saukonpuiston koulun pihal le. DIY-asenteella rakennettu skeitti paikka on kerännyt paljon harrastajia kesän aikana, ja alueen toivotaan säi lyvän kunnossa talven yli. Uuden rakentaminen seisoo Harrastajamäärien kasvuun on reagoitu myös kaupungin puo lella. Armonkallion ja Ranta-Tam pellan väliin sijoittuvaan Soukkapuis toon piti valmistua uusi kokonaan betonista rakennettu skeittiparkki kuluneen kesän aikana, mutta pro jektia on lykätty ensi vuoteen. Tam pereen kaupunginpuutarhuri Timo Kosken mukaan rakentamista ei voitu aloittaa tänä kesänä, sillä val litseva maailmantilanne on nostanut materiaalien kuten betonin ja te räksen hintaa. Tämä vaikutti hank keen kustannuksiin huomattavasti. "Tavoittelemme nyt vuotta 2023. Meillä on suunnitelmat valmiina ja haemme hankkeelle lähiliikuntapaik ka-avustusta loppuvuoden aikana", KoskiLänsi-Tampereellakommentoi. sijaitsevan Ra holan urheilukentän kupeeseen ra kennetaan myös uusi skeittiparkki, 49 skeittihallillaMuovitehtaan on suomen ainoa Kuva:sisäverttiramppi.täysikokoinenAapoLaaksoKeskustorilla Vanhan kirjastotalon edustalla sijaitseva skeittiplaza on harrastajien keskeisiä ajanviettopaikkoja.

50 joka on osa osallistuvan budjetoin nin hankkeita. Projektille suunnattu 70 000 euroa ei ole kuitenkaan riit tänyt alueen viimeistelyyn. Hanke on herättänyt harrastajissa närkästystä, sillä käytännössä paikalle on saatu valettua tasainen betonialusta ilman mitäänRaholankalusteita.parkin loppuunsaattami nen ei ole tämän vuoden budjetis sa ja projekti etsii nyt lisärahoitusta. Raholan harrastuspaikan on määrä korvata Tesoman skeittiparkki, joka poistuu muutaman vuoden päästä asuintalojen”Käsittääksenitieltä.uusi asemakaava on vahva ja rakentaminen Tesoman skeittiparkin alueella alkaa pikkuhil jaa, mutta en osaa sanoa ihan tarkkaa aikataulua”, Koski kertoo. tehdasrakennuksissaKurvailua ja pommisuojissa Loppusyksyn sateiden koittaessa Tampereella pääsee myös skeit taamaan kokonaan uuteen muovi tehtaan sisähalliin Hiedanrannassa. Skeittihallin rakentamisesta ja toi minnasta vastaa Pirkanmaan Kaa rikoirat ry. Yhdistyksellä on alueella myös toinen sisäskeittihalli, kunnioi tusta herättävän sisäbetonipoolin ympärille rakentunut Kenneli DIY. Vanhaan teollisuuskiinteistöön ra kennettu uusi halli korvaa keväällä ratikan länsilaajennuksen tieltä pu retun Kuivaamon skeittihallin, jossa ehdittiin järjestää muun muassa pa rit street-skeittauksen SM-kilpailut. Muovitehtaalla on street-kamppei den lisäksi myös täysikokoinen vert tiramppi.Tampereella korkeakoulujen opis kelijoita ja henkilöstöä on vuosia ilah duttanut Hervannan kampukselta löytyvä skeittihalli. Bommarin uume nissa sijaitsevassa hallissa on muun muassa miniramppi ja pienehkö street -puoli.Hervannan halli on käytettävissä Sportunin liikuntamaksulla, mutta suosittelemme myös liittymään mu kaan opiskelijoiden lautailulajihar rastuksista enimmän vetovastuun ottaneen TTHP ry:n toimintaan, mi käli olet kiinnostunut hallin kehittä misestä ja akateemisen harrastusseu ran löytämisestä. Olitpa sitten Tampereelle vasta muuttanut opiskelija, uusi rullalajin harrastaja tai kokenut konkari, Tam pereelta löytyy varmasti paikka, jossa hommat lähtevät rullaamaan. Yhdis tykset ja aktiivinen harrastajajoukko helpottavat myös vauhtiin pääsemis tä. ROLL ON! III Kenneli DIY:n sisäpooli on tunnetusti riittävän haastava jopa kansainvälisen rullalautailijoille.tason

@TAMPERETALOTUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI TULEVIA KEIKKAELÄMYKSIÄ TAMPERE-TALOSSA! La 8.10. klo 19 Tuulensuun Palatsi TAMPERE BURLESQUE HORROR & TEASE Halloweenin ystäville burleskia kauhutwistillä ja lukuisia yllätyksiä. Liput 45 €, opiskelijat 40 €, Show & Dinner 74,50 €/69,50 € PALATSISSATUULENSUUN Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista. Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm) Pe 16.9. klo 19.30 Pieni sali MATHIAS SANDBERG TRIO: THE DOCTOR Yksi maamme aktiivisimmista jazzmusiikoista on amerikkalaisessa musiikkilehdessä Jazziz Magazinessä kutsuttu “yhdeksi Suomen parhaiten varjelluista salaisuuksista”. Liput 29 €, opiskelijat 24 € Ti 20.9. klo 19 Iso sali LEAD! Jukka-Pekka-SINFONIAORKESTERISaraste , kapellimestari Alban Gerhardt, sello Nuorten energiaa ja mentoreiden tyyli tietoisuutta yhdistävää musisointia Sibeliuksesta Tšaikovskin suurimpaan sinfoniaan. Liput 30 €, opiskelijat 15 € To 6.10. klo 19 Iso sali MAX RAABE & PALAST ORCHESTER (GER): SWEET AND LOVELY Yli 20 vuotta yhdessä soittanut Palast Orchester hallitsee Max Raaben luotsaamana 20- ja 30-lukujen hillityn musiikillisen tyylikkyyden. Liput 79/69/56 € Ke 7.9. klo 19.30 Pieni sali JESSE 10-VUOTISTAITEILIJAKONSERTTIKAIKURANTA Valovoimaisen esiintyjän juhlakonsertissa kuullaan suurimpien hittien lisäksi läpileikkaus artistin urasta. Liput 32 € Ke 14.9. klo 19 Iso sali YONA & TAMPERE FILHARMONIA: UNI JOHON HERÄÄN Taianomaisessa yhteiskonsertissa kuullaan myös muutamia valittuja paloja artistin muusta Kapellimestarinatuotannosta. Jonas Rannila Liput 59 € Seuraavanajankohtainen.Sattumaltakerransyksyllä2022.

Optimoitua hyväntekeväisyyttä Puhe taloudellisuudesta ja tehokkuudesta saattaa kuulostaa hyvän tekemiseen pyrkivän korvaan luotaantyöntävältä. Maailmassa roihuaa kuitenkin niin monta roskispaloa, että voi olla loogista aloittaa niistä, jotka ovat helpoimmin sammutettavia. Teksti ANNA ISOTALO Kuvitus PAULIINA LINDELL 52

ihmi set pyrkivät siihen, että sijoitus tuot taa joko mahdollisimman varmasti tai mahdollisimman paljon. Hyvän tekeväisyyteen lahjoittaessa seula on kuitenkin monesti lepsumpi, eikä toi minnalle aseteta samalla tavalla vaati muksia tai hemmissäsamamintamalleilla,sissayksilijöideneräänlainenjoidensapaliike,SemuotojakinmäärittelyTehokkuudentavoitteita.jatulosvaatimustenhyväätehdessävoikuitenollaperusteltua.Tehokkaammanhyväntekemisentutkiiefektiivinenaltruismi.ontutkimussuuntausjaelämäntajokasyntyi2000-luvunalusOxfordinyliopistonjatko-opiskelikeskuudessa.Liikeolialkujaanfilosofienjataloustieteirakkauslapsi,jaTobyOrdonliikettäperustaneistafilosofeista.Suureterotlahjoitustenvaikutukselittyvätosaltaanjärjestöjentoimuttamyössillä,ettäeuroriittääpidemmälleköymaissa.Siksitavallisesti

Jos ihminen opiskelee tai tekee töitä kahdeksan tuntia päivässä ja 228 päivää vuodessa 43 vuo den ajan, kertyy tästä 78 432 työtun tia. Työuraan kuluva noin 80 000 tun nin työpanos on valtava resurssi, joka on mahdollista kohdistaa hyvään. Ja kuten rahalahjoitusten tapauksessa, myös ajankäytön vaikutusten ero voi olla valtava riippuen siitä, mihin ai kansaTässäkohdistaa.kohtaaon aiheellista maini ta taloustieteestä tuttu käsite, joka on myös efektiivisten altruistien hyvin omaksuma: laskeva rajahyöty.

yväntekeväisyysjärjestöjen tehok kuuksissa voi olla tuhatkertaisia eroja. Näin laski vuonna 2013 australia lainen filosofi Toby Ord. Hän julkaisi esseen, jossa vertaili, millaisia tuloksia erilaiset globaalin terveydenhuollon menetelmät saavuttavat samalla raha summalla. Esimerkiksi HI-viruksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon keskitty vien menetelmien välillä ero oli katsa uksen mukaan resurssitehokkuudessa parhaimpien ja heikoimpien toimien välillä tuhatkertainen. Toisin sanoen, jos tuloksia yleistää järjestöihin: euron lahjoitus yhteen järjestöön saa aikai seksi yhtä paljon kuin tuhannen eu ron lahjoitus Sijoittaessatoiseen.rahaauseimmat

53 H

avustussummaan verrattuna vaikut tavimmat toimenpiteet tapahtuvat kin kaukana, esimerkiksi pikkulasten A-vitamiinilisinä tai malariaverkkoina kehitysmaissa.Rajallistenresurssien maailmas sa tehokkuuden selvittäminen on tärkeää. Rahalahjoitusten kohdal la tehokkuus on myös utilitaristisen etiikan näkökulmasta oikein, kun pyr kimyksenä on auttaa mahdollisim man montaa avun tarvitsijaa. Eräs toinen efektiivisen altruismin perustajahahmo William MacAskill on käyttänyt seuraavaa vertausta: jos voi pelastaa joko yhden ihmisen huk kumiselta tai kymmenen ihmistä tuli palolta, on moraalisesti kestämätöntä perustella hukkuvan auttamista sillä, että sattuu itse suhtautumaan erityi sen intohimoisesti nimenomaan huk kumiskuolemien estämiseen. Sijoittamisen ilmeisenä tavoittee na on tuottaa rahalle tuottoa, mutta hyväntekeväisyyden tavoitteena on tuottaa hyvää. Hyvä on kuitenkin ra haa vaikeammin mitattava asia. Hy vää voi hahmotella esimerkiksi pie nempänä nälkää näkevien määränä, vähentyneenä hiilidioksidina ilmake hässä tai vältettynä katastrofina. Rahan lisäksi on toinenkin rajalli nen resurssi, jota voi käyttää hyvän tekemiseen. Unohdetaan hetkeksi siis raha ja sijoittamisvertaukset, ja puhu taan sen sijaan ajasta. Etsitään matalimmat hedelmät

Laskeva rajahyöty määritellään si ten, että jokaisesta uudesta yksikös tä saatava hyödyn lisäys on pienempi edelliseen yksikköön nähden. Usein käytetty havainnollistava esimerkki liittyy voileipiin: jos on nälkä, ensim mäisestä voileivästä saatava hyöty on suuri. Kymmenen voileivän jälkeen yhdestoista voileipä tuottaa enää vä hän lisähyötyä, kun nälkä on kadon nut jo aikaa Uravalinnoissasitten.tätä voi soveltaa esi merkiksi siten, että on helpompaa olla suureksi hyödyksi, jos tekee töitä sel laisen asian parissa, johon liittyviä on gelmia moni ei vielä ratko. Yksi efek tiivisen altruismin tutkimuskohteita on tunnistaa tällaisia niin sanottuja matalalla roikkuvia hedelmiä eli on gelmia, joissa pieni panostus saa pal jonHelppoaikaan. tapa työnsä rajahyödyn hahmottamiseen on pohtia, että jos minä en tekisi jotakin asiaa, niin teki sikö sen joku muu. Jos vastaus on, et tä aivan varmasti tekisi, on saavutettu rajahyötyEsimerkiksivähäinen.lääkärin työllä länsi maissa on alhainen rajahyöty, sillä lääkärin opintoihin pyrkii monin ver roin enemmän hakijoita kuin niihin on aloituspaikkoja. Lääkäreitä ei jäi si kouluttamatta, vaikka hakijoita olisi vähemmän.Lääkärivoi kuitenkin kasvattaa työnsä rajahyötyä esimerkiksi tar joamalla osaamistaan maassa, jossa lääkäreistä on pulaa tai tekemällä tut kimusta joka voisi muuten jäädä teke mättä. Lääkärinä voi myös lahjoittaa hyväntekeväisyyteen keskimääräistä enemmän, sillä lääkäreillä on varsin hyvätYksitulot.tapa lähestyä työuransa suun nittelua efektiivisen altruismin nä kökulmasta on laaja-alaisuus. Yhden ongelman valitsemisen ja siihen kes kittymisen sijaan voi myös keskittyä kerryttämään taitoja, jotka ovat hyö dyllisiä monia ongelmia ratkottaessa. Vaikka taitojen keräämiseen ja ongel mien pohtimiseen käyttäisi 10 vuot ta, jää silti valtava määrä aikaa käytet täväksi ongelmien ratkomiseen. Siksi

malla sammalia olen selvästi lisännyt omaa vaikutustani ja työpanokseni tär keyttä lyhyessä ajassa. Vapaata aikaa, vapautta valita Hyvää ei ole pakko tuottaa päi vätyökseen. Hyvää voi teh dä työuransa sijaan myös vapaa-ajallaan, esimerkiksi harras tamalla vapaaehtoistöitä. Myös va paaehtoistyön kohdalla efektiivinen altruisti pohtii tehokkuuskysymyksiä.

54 HYVÄÄ VOI

VAPAAEHTOISTÖITÄ.HARRASTAMALLAESIMERKIKSIVAPAA-AJALLAAN,SIJAANTYÖURANSATEHDÄMYÖS

asiaa kannattaa pohtia rauhassa, eikä ainoastaan kerran. Uraa suunnitellessa kannattaa muistaa myös sunk cost fallacy, eli uponneiden kustannusten harhaku vitelma.Uponneiden kustannusten ongel man voi hahmottaa parisuhteiden kautta – huonosta suhteesta kannat taa irrottautua ja aloittaa uudelleen alusta muualla, vaikka suhteeseen oli si jo satsannut paljon. Urankaan koh dalla ei kannata jatkaa samalla polul la, jos se ei lisäpanoksista huolimatta vie toivottuun lopputulokseen. Vaik ka johonkin olisi käyttänyt jo 10 000 tuntia, kannattaa silti miettiä puhtaal ta pöydältä sitä, mihin työuransa lo put 70 000 tuntia haluaa kohdistaa. Työuran rakentamista voi hahmo tella optimointiongelmana. Käytän optimointiongelman tapausesimerk kinäMinunitseäni.arvomaailmassani erityisen tärkeä asia on mahdollisimman mo nimuotoinen luonto, ja haluan käyt tää aikani sen edistämiseen. Keinojen suhteen olen melko avoin. Vaikka on olemassa matalammalla roikkuvia hedelmiä kuin globaali mo nimuotoisuuskato, uskon että minun panokseni tulee parhaaseen käyttöön. Uskon näin siksi, että olen aivan eri tyisen kiinnostunut luonnosta. Olen itseasiassa niin kiinnostunut luonnos ta, että pelkään että jos työni ei liittyisi luontoon, suoriutuisin siitä selkeästi huonommin.Riippumatta siitä, työskentelisin kö luontoteemojen parissa, käyttäi sin niihin luultavasti ison osan va paa-ajastani. Uskon myös jaksavani jatkaa luontoteemojen parissa pit kään. Jos urallani pystyn tuottamaan huomattavan panoksen jollekin alal le, niin pidän selvästi todennäköi simpänä sitä, että tuo panos liittyisi luonnon monimuotoisuuteen. Mi nun panokseni jäisi muualla luulta vasti vajanaiseksi suhteessa kykyihini. Monimuotoisuuskadon tutkimus ei ole efektiivisen altruismin parissa yleisesti kannustettu urapolku, sillä siihen kohdistetaan jo nyt paljon ai kaa ja rahaa. Yksilön henkilökohtai nen panos ei kuitenkaan ole joka alal la välttämättä samansuuruinen. Tärkeintä on löytää optimaalinen balanssi tuneitahyötyä,misestaelinympäristöntutkimallavupaikoilta,mallajitmuutostentunnistamisessa.naltavatkasvaviateisuuttasänibioindikaattoreina.kellutOlenkinmuttahonkinsaankoalannoksenientynyttualanonjoita.asiantunteviatus,tuinsenalaisiapandoja,kintensetomanomalä.taitojensakiinnostuksenkohteidensa,jaedistettävänhyvänvälilJostyöstääneijaksainnostua,voipanosjäädäolemattomaksi.Olenmiettinytrajahyödynkäsitettäalanisisällä.Luontoalallakarismaattisetjasuloilajitsaavatosakseenselvästienikiinnostusta.Siksiluontojärjestötottavatsymboleikseennorppiajaeivätkäesimerkiksiuhanhyönteisiä.Tämänäkyymyösasiantuntemukjakautumisessa.SuomensuosiluontoharrastusonlintuharrasjaSuomessaonkinpaljontodellajaahkerialintututkiLintujentutkimuksessatasomaailmankärkeä.SuurinosalinhuipuistaSuomessaonperehlintuihinjolapsestapitäen.Itseole,jotenjoskohdistaisintyöpalintuihin,jäisivaikutuksenikokonaisuuteenluultavastimelpieneksi.Sensijaansuuremmanhyödynaikaiseksisillä,ettäkeskitynjovähemmänkarismaattiseen,siltitärkeäänlajiryhmään.viimeisenvuodenajanopissammalia.SammalillaonvaltavastiarvoaTällähetkellätöisluokittelenkasvupaikkojenravintutkimallakenttäkerroksessasammalia.SammalettoimiapunamonimuotoisuudenkanarvokkaimpienkasvupaikkojenLisäksiympäristönkohdallaherkimmätsammyöskatoavattaantuviltakasjolloinniidenesiintyvyyttävoidaantehdäpäätelmiätilasta.Sammalosaaonsiisvälitöntäkäytännönjalisäksisammalistakiinnoseiolepilvinpimein.Opiskele

On olemassa monia vapaaehtois töitä, jotka eivät vaadi erityisasian tuntemusta, kuten vaikkapa roskien kerääminen. Kuvitellaan tilanne, jos sa hyväpalkkainen juristi kerää va paa-ajallaan roskia. Tunnin työpa noksella saadaan aikaan suunnilleen samoja tuloksia riippumatta siitä, on ko roskia keräämässä juristi vaiko jo ku muu. Sen sijaan jos juristi käyt täisi työssään tunnissa tienaamansa palkan siihen, että palkkaisi muita ih misiä keräämään roskia, olisi juristin tunnin työn tulos moninkertainen. Asia ei tietysti ole aina ihan näin yk sinkertainen. Roskien keruu juristina voi nimittäin tuottaa valtavasti hyvää, jos roskien keruu motivoi hyvän te kemiseen. Voi nimittäin olla, että esi merkkimme juristi ei ilman roskien keräämisen kokemusta koe hyvän tekemistä tarpeelliseksi. Silti oman asiantuntemuksen hyödyntäminen hyväntekemisessä joko työpanokse na tai rahana tuottaa yleensä enem män hyvää kuin työ, joka ei vaadi eri tyisosaamista.Pahimmillaan osaamaton vapaaeh toistyö voi olla turhaa tai jopa haital lista. Niin sanotulla vapaaehtoisturis milla on varjopuolensa. Yksi suosittu vapaaehtoisturismin muoto on työskentely orpokodissa kehitysmaassa. Turismin myötä jat kuvasti vaihtuvien aikuisten on ha vaittu aiheuttavan lapsille esimerkik si kiintymyssuhdeongelmia. Myöskin lyhyen aikaa vierailevien turistien tuottama työpanos saattaa sitoa tu risteja ohjaavan henkilökunnan re sursseja enemmän kuin turistien työ tuottaa lisäarvoa. Vapaaehtoisturistit ovat kuitenkin yleensä tervetulleita, koska tuovat mukanaan rahaa. Mut ta jos lentolippuihin käytetyn rahan

1 423 567 9810 11 12 Effective Altruism Finland » www.altruismi.fi » Effective Altruism Finland on julkaissut lahjoitusoppaan opiskelijajärjestöille: altruismi.fi/lahjoitusopas Toiminta Tampereella » Effective Altruism Tampere järjestää syksyllä johdantokursseja efektiiviseen altruismiin sekä kerran viikossa kokoontuvia lukupiirejä. Järjestö sai Tampereen ylioppilaskunta Treyn yhdistysaseman elokuussa 2022. » Lisätietoja: eatampere@altruismi.fi 56

Gi ve Well on myös avoin menetelmis tä, joiden perusteella se on päätynyt suositustensaSijoitusmaailmaantuloksiin.verrattuna Give Wellin voi nähdä toimijana, joka tuot taa listauksen Hyväntekeväisyyslahjoittamisenlaatuosakkeista. ja sijoittamisen väliltä voi etsiä monia yhtäläisyyksiä, mutta mielestäni tär kein on jokaisesta sijoitusoppaasta kin löytyvä lause "kaikkein tärkeintä onAjanaloittaminen".jarahanlisäksi myös oma jak saminen on rajallinen resurssi. Aina on mahdollista optimoida paremmin ja tehdä enemmän. Liian pitkälle vie ty optimointi voi kuitenkin pahimmil laan johtaa siihen, ettei jaksa optimoi da enää mitään. Siksi on tärkeää tehdä asioita myös epätehokkaasti. Intuitii visuus, spontaanius ja epätehokkuus ovatLahjoitaninhimillisyyttä.itserahaa hyväntekeväisyy teen myös epätehokkaasti: maksan esi merkiksi sisarusteni lapsille Luonto-lii ton jäsenmaksua. Jäsenmaksun myötä lapset saavat kotiinsa Sieppo-lehden, ja Luonto-liitto saa rahaa lasten ja nuor tenEnympäristökasvatukseen.oikeastaanajatteletätä lahjoituk sena hyväntekeväisyyteen, vaan hen kilökohtaisena rahankäyttönäni ja rak kaudenosoituksena lapsille, jotka ovat tärkeitä juuri minulle. Minusta on ihanaa kuulla, kun he kertovat osal listuneensa Luonto-liiton kevätseu rantaan, tai kun he lähettävät kuvan kevään ensimmäisestä leppäkertusta. Ajattelen tätä myös lahjoituksena it selleni tärkeälle järjestölle, jolta olen saanut paljon. Minusta Suomi on mu kavampi maa asua, kun Luonto-Liitto onLuonto-Liitonolemassa. kannatusmaksuil la en toimi tehokkaan altruistisesti, vaan ostan mukavampaa elinympä ristöä erityisesti itselleni ja läheisille ni. Hyvät teot lähellä pitävät meidät ihmisinä, ja haluan olla elämässäni muutakin kuin tehokas altruisti – esi merkiksi hyvä täti. Kuitenkin, silloin kun haluan toimia mahdollisimman altruistisesti ja laittaa kaikkien maail man ihmisten tarpeet samalle viivalle, lahjoitan kauemmas ja tehokkaam min.Aina löytyy esimerkkejä ihmisitä, joiden rinnalla oma työ tuntuu pisa roilta meressä. David Attenborough on saanut ihmiset välittämään luon nonelinympäristöistä, ja Bill Gates on lahjoittanut tähän mennessä yli 50 miljardia dollaria hyväntekeväisyy teen. Minä tuskin koskaan yllän saman mittakaavan saavutuksiin hyvän teke misen saralla. Silti lahjoittamalla rahaa mahdollisimman tehokkaasti, sekä ak tiivisesti optimoimalla askel askeleelta urasuunnitelmiani, voin selvästi lisätä elämän aikana tuottamaani hyvää. Tiesin jo lukiossa, että haluaisin teh dä työurallani hyvää. Tähän mennessä saamani uraneuvonta hyvän tekemi seen liittyen on kuitenkin ollut keski määrin kehnoa. Efektiivinen altruismi on tarjonnut tähän virkistävän poikke uksen. Olen oppinut lahjoittamaan te hokkaammin, minkä lisäksi urasuun nitteluni ei ole enää yhtä hapuilua kuin vielä vaikkapa vuosi sitten. En ole valmistunut, ja tulen tuskin omistamaan koko uraani ainoastaan sammalille. Haluan opiskella taitoja, jotka ovat monikäyttöisiä tai paikkaa vat jotakin olemassa olevaa osaamis vajetta, ettei panokseni huku laskevaan rajahyötyyn. Jos hyvin käy, voin tule vaisuudessa laajentaa osaamistani esi merkiksi viestinnän, tutkimuksen tai yrittäjyyden keinoin. Mitä tapahtuukin, yritän pitää mielessä, että parhaan vai kutuksen saan aikaan tekemällä asioita, jotka muuten jäisivät tekemättä. Entä oliko tämän jutun kirjoittami nen tehokasta aikaresurssin käyttöä? Kuvitellaan, että tämän jutun luet tuaan yksi ihminen innostuisi myös lahjoittamaan 10 prosenttia nettotu loistaan hyväntekeväisyyteen. Jos lah joittajan tulot olisivat suunnilleen sa malla tasolla kuin omani, olisi omien lahjoitusteni summa jutun kirjoittami sen seurauksena tuplaantunut. Se oli si toteutuessaan jo varsin hyvää vasti netta käytetylle ajalle. III

Holden Karnofsky ja Elie Hassenfeld ovat tehneet uraa finanssialalla, jossa ker rytettyä osaamista he ovat käyttäneet järjestön perustamisessa. Give Well on suosituksia antava taho, joka jul kaisee vuosittain lyhyen listan järjes töistä, joiden kautta lahjoitetulle ra halle saa erityisen hyvää vastinetta.

olisi lahjoittanut suoraan kohteeseen, olisi rahalla saatu enemmän aikaan. Palataan siis takaisin rahan lahjoit tamiseen. Sama Toby Ord Oxfordis ta, joka laski vuonna 2013 erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen resurssi tehokkuuksia, on julistanut julkisesti, että lahjoittaa lopun elämästään vä hintään 10 prosenttia nettotuloistaan hyväntekeväisyyteen.Ord,yhdessämyös

jo mainitun MacAskillin kanssa, haastoi sa maan myös muut efektiivisen alt ruismin nimeen vannovat, min kä seurauksena vuonna 2009 syntyi Giving What We Can -aloite. Aloit teen on tähän mennessä julkises ti allekirjoittanut noin 7700 ihmistä, mutta kokonaisvaikutus on ollut tä tä määrää laajempi. Aloite on luonut ympärilleen tönavunGiveEsimerkiksikeskimäärintien,kulöytyysi,täsinvästiajattelen,syydestänikilliakinminullatani.senttianäihinlahjoittamisenkunnianhimoisemmankulttuuria.Osallistuntällähetkellämyösitsetalkoisiin,jalahjoitan10prokuukausittaisistanettotuloisVointehdäniin,koskajuurinytonsiihenvaraa.OlenkuitenTobyOrdiajaWilliamMacAsepävarmempitulevastatyöllijavarallisuudestani.Siksiettäjoselämänikävisiseltaloudellisestitiukemmaksi,voimyösvähentäälahjoitusosuutta.Entämiksiolenniinvarmasiitä,etrahallavoisaadaaikaanhyvää?Sikettätehokkaistalahjoituskohteistatutkimustuloksia.Varmastijolukijaonpäässyttähänastipohettähyväntekeväisyysonkyllätehotonta,niinähäkutti.organisaationimeltäänWellvertaileehumanitäärisenjärjestöjäjuuriresurssienkäytehokkuudenosalta.GiveWellinperustajat

Listan lyhyys johtuu siitä, että Give Well suosittelee vain sellaisia järjestö jä, joiden kohdalla se on vakuuttunut erityisen hyvästä ja näyttöön perus tuvasta

resurssitehokkuudesta.

LIIAN ENÄÄJAKSAJOHTAAVOIVIETYPITKÄLLEOPTIMOINTIPAHIMMILLAANSIIHEN,ETTEIOPTIMOIDAMITÄÄN.

YHTEINEN YSÄRI ANTURI 6/1992 ANTURI 6/1992 ANTURI 6/1992 YHTEINEN YSÄRI ESITTELEEESIVANHEMPIENVISIIRINJÄLKIÄ.58

YHTEINEN YSÄRI AVIISI 11/1992 AVIISI 12/1992 AVIISI 10/1992 59

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI Lisää kosketeltavaalukutaitoisilleluettavaajakaikilleseuraavankerran19.10.2022