Visiiri 4/2022

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

4

2022

2 TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

Aapo Laakso Päätoimittaja

Pauliina Lindell AD

Kristiina Baltzar Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Ilari Hauhia

Siru Tirronen

Henrietta Soininen

Nikke Sillanpää

Arttu Timonen

Sakri Pölönen

Taneli Himanen

Heini Luotola

Anna Isotalo

Hanna Eskelinen

3. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI mari.sillanpaa@trey.fi helky.kouri@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

Kannen kuva: Henrietta Soininen

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a

Oman näköinen opiskelijaelämä

S

yksy koittaa ja lähes 30 000 tamperelaista korkeakouluopiskelijaa palaa kampuksille. Yliopistolla on akateemisen taipaleensa aloittanut jälleen noin 3500 uutta fuksia.

Opintojen alku on monelle uudelle opiskelijalle yksi elämän jännittävimmistä kokemuksista. Yhä useampi on aivan ensimmäistä kertaa kaukana kotoa, sillä kaikista nuorimpien fuksien määrä on kasvussa.

Toisaalta syksy voi jännittää montaa vanhempaakin opiskelijaa.

Viimeksi vuonna 2019 on päästy aloittamaan lukuvuotta täysin ilman koronarajoituksia. Monelle maisterivaiheen opinnot kesken koronan aloittaneelle kosketus yliopistoelämään on voinut jäädä hyvin ohueksi, ja kohta pitäisi jo valmistuakin.

Tähän lehteen on koottu joitakin elämää helpottavia juttuja yliopistomaailman pyörteisiin, mutta lisäksi alle voisi listata joitakin neuvoja syksyyn syöksyville uusille ja vanhoille opiskelijoille.

Ensiksi: Älä ahdistu, vaikka et ehtisikään olla kaikessa mukana.

Opiskelijabileiden kenttä tuntuu paitsi paisuneen, myös muuttuneen jonkin verran homogeenisemmäksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erilaisia haalaribailuja ja approja on suunnilleen joka viikko. Kaikissa niistä ei tarvitse käydä, ja jos ei yhtään sytytä, niin ihan kokonaan ilmankin pärjää.

Toiseksi: Yritä pitää asiat mittasuhteissa. Opiskelijoiden elämään liittyy monenlaisia hankaluuksia niin opintojen aiheuttaman stressin, kehnon toimeentulon kuin heikkojen lomamahdollisuuksien suhteen. Yleisesti opiskelijat eivät kuitenkaan ole huono-osaisia, vaikka opiskelijalle viritetty tukiverkko tuntuu usein olevan vähän solmussa. Hyvä nyrkkisääntö on, että apua kannattaa uskaltaa kysyä ajoissa. Se voi säästää paljon isommilta vaikeuksilta, kun ongelmat eivät pääse paisumaan ja kertautumaan.

Viimeiseksi: Löydä omat juttusi. Omaa identiteettiään ei tarvitse lähteä sorvaamaan uudestaan pelkästään opiskelijaelämän nimissä.

Monilta tuppaavat muun muassa vanhat harrastukset unohtumaan korkeakoulun penkille noustessa, vaikka sille ei ole syytä.Yliopistolta löytyy ihan kaikenlaisen marginaalipaskan harrastajia kerhoineen, ja kukaan ei kiellä opiskelijaa harrastamasta ihan muuallakin kuin opiskelijapiireissä. Tampere on iso kaupunki ja yliopiston ulkopuolellakin on elämää.

8

16

OVI AUKI EDARIIN

OHC KOLMOSEN KAUTTA NELOSEN OPINTOPUTKELLA

Yo-kunnan edustajistovaalien ehdokasasettelu alkaa. Kantsii mennä jos tuntuu siltä.

30

MÄREHDITÄÄN VANHOJA Mikä yliopistolla puhutti 10 tai 20 vuotta sitten?

3

34

40

PROFFALLE PÄÄRYNÄÄ

HARKKARI HALVALLA

Selvitimme yliopiston kultaiset käytöstavat ja vähän asiaakin.

Yliopistoilla ei ole yhdenmukaisia harjoittelutukikäytäntöjä.

52

BANG FOR THE BUCK

Efektiivinen altruismi optimoi hyväntekeväisyyden ja elämänvalinnat.

Opiskelutuunaus kuulostaa hurjalta ainakin nimensä puolesta.

UUTISET

4

Osa kv-opiskelijoista vapautuu kela-maksusta

J

Jatkossa korkeakouluopiskelijan ei tarvitse maksaa terveydenhoitomaksua Kelalle, jos hänen sosiaaliturvastaan vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Iso-Britannia. Tämä johtuu siitä, että EU:n sosiaaliturva-asetuksen tulkinta on muuttunut siten, että siinä otetaan huomioon myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto.

Kela-maksusta vapautettu opiskelija saa silti käyttää YTHS:n palveluita. Kela-maksusta va-

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA

pautetun opiskelijan on itse oltava yhteydessä Kelaan välttyäkseen maksun maksamiselta.

Kelan perimä terveydenhoitomaksu tulee maksaa 30. syyskuuta mennessä, mikäli opiskelija on siihen mennessä ilmoittautunut läsnä olevaksi.

Mikäli opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi syyslukukaudelle vasta 1. lokakuuta tai sen jälkeen, on maksun eräpäivä 31. joulukuuta. Terveydenhoitomaksu on määrältään 35,80 euroa ja se maksetaan Kelan verkkoasiointipalvelussa.

@visiirilehti

@visiirilehti

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MIKÄ OLISI YLIOPISTON TURVALLISIN PAIKKA ZOMBIE-MAAILMANLOPUN ISKIESSÄ?

"Tiedekuntien kirjallisuusarkistot."

"Kirjaston alakerran vessat."

"Pääkampuksen yläkerran opiskelukopit."

"Bommari. Siellä olisi varmaan hyvä meininki vähintään."

LAURI KORKEANIEMI Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 6. vuoden opiskelija

KREETTA VAAHERANTA Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 3. vuoden opiskelija

JING DING Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, tohtoriopintojen 2. vuosi

HANNA ESKOLA Johtamisen ja talouden tiedekunta, 7. vuoden opiskelija

UUTISET

PÄÄTALON JUVENES AUKEAA TAAS Keskustakampuksen päätalolla sijaitseva Juveneksen ravintola palaa toimintaan syyskuun aikana, kun keittiöremontti valmistuu. Ravintola on ollut kiinni huhtikuun lopusta lähtien. Ravintolapäällikko Tuija Anttilan mukaan lounasruoka- ja kahvilavalikoima lisääntyy asiakasmäärien mukaan.

OPINTORAHA NOUSI ELOKUUSTA ALKAEN Opintorahaan tuli elokuussa ylimääräinen indeksikorotus kasvaneen inflaation vuoksi.

Opintorahaa korotettiin 5,7 prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousi 253,69 eurosta 263,23 euroon kuukaudessa.

Myös opintorahan huoltajakorotus nousi 107,17 euroon kuukaudessa. Huoltajakorotus on tarkoitettu alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalle. Seuraava indeksitarkistus opintorahaan tulee elokuussa 2023.

Kela ottaa korotetut etuudet huomioon tulona, kun se tekee yleisen asumistuen tarkastuksia. Indeksikorotus koskee myös opintolainaa.

ALUEELLINEN OPINTOLAINAHYVITYSKOKEILU ETENEE Opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilu alueellisesta opintolainahyvityskokeilusta toteutuu. Kokeilulle on varattu tukea Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä.

Kokeilun tarkoituksena on saada valmistuneet korkeakouluopiskelijat muuttamaan harvaan asutuille alueille töihin, jotta osaavan työvoiman saatavuus alueilla parantuisi.

Kokeilun mukaan harvaan asutuille alueille muuttavat opiskelijat saisivat opintolainaansa anteeksi 2 600 euroa vuosittain.

Riittävän kauan kyseisellä paikkakunnalla asuvien opintolaina pyyhkiytyisi kokonaan pois. Lainan korot pitää kuitenkin maksaa itse.

Kokeilu on herättänyt laajaa vastustusta opiskelijaliikkeessä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on julkisesti asettunut vastustamaan kokeilua, ja kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen on kutsunut sitä "härskiksi siltarumpupolitiikaksi".

YTHS MUUTTAA KESKUSTASSA SYL VAATII MUUTOSTA PÄIHDEPOLITIIKKAAN Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL vaatii päättäjiltä ja yliopistolta toimia päihdepolitiikan muuttamiseksi. SYL:n mukaan rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka syventää sosiaalista eriarvoisuutta ja pahentaa sekä kansanterveysongelmia että sosiaalisia kustannuksia.

SYL ehdottaa, että huumeidenkäytön rangaistavuudesta luovutaan, matalan kynnyksen palveluita lisätään ja että opiskelijoille taataan maksuton päihdekuntoutus. Tämän lisäksi yliopistoille halutaan varhaisen tuen malli ja yliopistojen henkilöstöä on koulutettava opiskelijoiden päihdeongelmien tunnistamisessa.

Suomessa kuolee tällä hetkellä Euroopan eniten alle 25-vuotiaita nuoria huumeisiin.

Tampereen yliopisto YTHS:n yleisja mielenterveyden palvelut muuttavat keskustassa. Kalevantien toimipiste sulki ovensa 26.8. ja uusi toimipiste rautatieasemalla sijaitsevan S-Market Pendoliinon yläkerrassa on tarkoitus avata viikolla 37, eli syyskuun puolivälissä. Ylimenoajan palvelut toteutetaan etävastaanotolla. Uuden toimipisteen nimeksi tulee YTHS Tulli, ja sisäänkäynti on rakennuksen Tullikadun puolelta. Muutolla ei ole vaikutusta YTHS:n suunterveyden palveluihin, jotka kaikki toimivat Hervannassa nyt ja tulevaisuudessa.

5

TIEDE VITRIINI 6 commercial-, street ja broadwaytanssikursseja.

Kuluneen vuoden aikana olemme vihdoin päässeet esiintymään usean vuoden tauon jälkeen. Viime vuonna esiinnyimme muun muassa Särkänniemessä Karmivassa karnevaalissa ja keväällä Särkän Märässä sekä useampaan otteeseen Haalaribileissä Ilonassa.

Kevään lopussa edustus kävi myös kisaamassa PYÖRRE-tanssitapahtumassa. Vuosi on kulunut myös tietenkin perustreenien parissa.

Olemme itseohjautuva järjestö, jolloin ryhmän jäsenet osallistuvat vuorollaan treenien vetämiseen suunnitellen esimerkiksi lämmittely- ja tekniikkavuoroja sekä koreografioita niin esityksiin kuin tunneillekin.

Tanssiporukkamme on hyvin poikkitieteellinen ja uusia samanhenkisiä kavereita löytää tätä kaut-

ta helposti myös muilta aloilta.

UniDance järjestää jäsenistölleen säännöllisesti erilaisia virkistäytymistapahtumia kuten pikkujoulut ja tutustumisillan, joissa on mahdollisuus hengailla treeniporukan kanssa myös tanssisalin ulkopuolella. Yhteiset treenit ja erityisesti upeat yhteiset esiintymiskokemukset yhdistävät ja ryhmäyttävät myös eri tanssiryhmissä tanssivia.

UniDance tarjoaa tanssin iloa, uusia ystäviä sekä kokemuksia.

Haemme uusia jäseniä joukkoomme syksyllä, joten pistä korvan taakse hakupäivät 20.9 ja 21.9.

Kannattaa myös tsekata meidän Instagram @unidancetampere, josta löytää hakuinfoa sekä esimerkiksi meidän aiempaa treenisisältöä!

T A N S S I K U R S S E J A

T

anssiterveiset UniDancelta! UniDance Tampere on vuonna 2014 perustettu Tampereen korkeakoulujen yhteinen tanssijärjestö, joka koostuu noin neljästäkymmenestä tanssijasta. Järjestön toimintaan kuuluu tanssiharrastuksen mahdollistaminen korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle. UniDanceen kuuluu kolme ryhmää; show, street ja edustus, jotka treenaavat viikoittain. Kaikki ryhmät esiintyvät vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa, mutta edustusryhmä käy myös kisaamassa muiden tapahtumien ohella. UniDance järjestää tanssimahdollisuuksia myös jäsenistön ulkopuolelle järjestämällä tanssikursseja, joissa on mahdollisuus päästä kokeilemaan eri tanssilajeja edullisesti. Aiempina vuosina olemme järjestäneet esimerkiksi

E D U L L I S E S T I

@KERHOPOSTIA

Terveisin, Miina Ohra-aho UniDancen tiedotustoimari

UniDance:n logo

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

MIKSI PINNI B TULVI ELOKUUSSA?

Miten asia aiotaan korjata?

“Kun vuoto on havaittu, tilanteessa on ryhdytty välittö-

S U T I R S

U

O

Onko kyse viasta, joka tuli jo rakentaessa vai uudesta viasta?

“Kyseessä tosiaan ei ole rakennuksen vika vaan tapahtuma, jossa poikkeuksellisen suuri sademäärä on aiheuttanut vuosikorjaustyön yhteydessä kyseisen tapahtuman.”

T

Ä

V

Ä

Miten toimitte katon vuotaessa?

"Käynnistimme vahingon laajenemisen minimoivat toimenpiteet, selvitämme vuodon syyn ja mahdollisten vaurioiden laajuuden sekä korjaamme syntyneet vahingot."

L

T

Onko aikaisemmista vuodoista seurannut vaurioita rakennukselle?

“Meillä ei ole tiedossamme, että rakennukselle olisi aiheutunut vaurioita.”

Ä

SYK:n toimitusjohtaja Sanna Sianoja, minkä vuoksi Pinni B:n katto vuotaa vesisateella?

"2.8.2022 rakennuksessa on ollut suunnitelman mukainen vuosityökorjaus käynnissä koskien rakennuksen sadevesilinjaa. Työnaikaiset ohitukset oli urakoitsijan toimesta tehty asianmukaisesti, mutta valitettavasti kyseiselle päivälle osui hetkellisesti suuri sademäärä, jota ohitukset eivät kestäneet ja tästä aiheutui kohteen kolmanteen kerrokseen vesivahinko. Kyseessä on yksittäinen tapahtuma, eikä meidän tietomme mukaan kohteeseen liity jatkuvaa vesisateeseen liittyvää vuotoa."

miin toimenpiteisiin muun muassa imuroimalla vedet rakennuksen sisätiloista.Tilanteeseen liittyen on ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehty vauriokartoitus ja kirjattu tilanteen korjaamiseen liittyvät toimenpiteet. Korjaustoimenpiteet teemme saatujen kirjausten mukaisesti.”

V

K

attojen tehtävänä on suojata rakennuksia sateelta ja muilta luonnonvoimilta, mutta elokuun 2. päivänä pääkampuksen Pinni B -rakennuksen katto suoriutui tehtävästä vain välttävästi. Rankkasateen seurauksena vettä tuli vielä viisikerroksisen talon katosta läpi niin vuolaasti, että sitä riitti hämmästyttämään vielä toisessa kerroksessa sijaitsevan ravintola Minervan lounastajia. Kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt.

Kristiina Baltzar

OPISKELIJAN TEATTERILIPUT ALKAEN VAIN 15 €

Sulle ja ympäristölle parhaita palveluja verkossa

Opiskelijana saat teatteriliput -50 % peruslipun hinnasta. Alennushintaiset liput tulevat myyntiin teatterin Lippumyymälässä esityspäivänä. Etu ei koske vierailuesityksiä. Elävää teatteria leffalipun hinnalla!

Kuva: Visit Tampere, Laura Vanzo.

Lajittele.se – minkä jätteen haluat lajitella?

Lainaa.se

TE ATT ER

Korjaa.se

– ei tarvitse heittää pois.

pjhoy.fi ekokumppanit.fi

ttt-teatteri.fi • Hämeenpuisto 28-32, 33201 Tampere Lippumyymälä: lipunmyynti@ttt-teatteri • 0600 308 222

Mistä löydän Moodlen? Missä huominen luento olikaan? Mitähän vois opiskella kesällä?

Kato vaikka intrasta!

Intranet on Tampereen yliopiston sisäisen viestinnän pääkanava ja väylä sähköisiin palveluihin.

Where can I find Moodle? Where is my next lecture? What could I study during the summer months?

Check out the Intranet!

The Intranet is Tampere University’s main internal communications channel and your gateway to online services and more.

tuni.fi/intra

IL IP U T

-50%

– ei tarvitse ostaa uutta.

Edarivaalien

ehdokasasettelu alkaa – Edessä kolmannet poikkeukselliset vaalit Edustajistovaaleihin ehdokkaaksi lähteminen avaa enemmän ovia kuin sulkee, toteaa ylioppilaskunnan pääsihteeri Roope Tukia. Syksyn vaalien myötä koronaa edeltävältä ajalta tutut vaalitapahtumat palaavat kampuksille.

Teksti ARTTU TIMONEN

K

aksi vuotta on jälleen vierähtänyt Tampereen ylioppilaskunta Treyn edustajiston toiminnassa. Se tarkoittaa, että tulevana syksynä on aika valita uudet edustajat päättämään ylioppilaskunnan toiminnasta. Vaalien ehdokasasettelu avattiin elokuun puolivälissä, ja se kestää syyskuun 28. päivään saakka.

Edustajistovaaleissa ylioppilaskunnan jäsenet pääsevät vaikuttamaan suoraan siihen, millaiselta seuraavat kaksi vuotta Treyssä tulevat näyttämään. Treyn pääsihteeri Roope Tukia kertoo, että hallituksessa ja edustajistossa odotetaan tulevaa syksyä innolla.

"Vaaleihin on valmistauduttu jo hyvän aikaa, ja pääajatus on keskittyä äänestämiseen kannustamiseen. Meillä on sitä varten kyllä hyvät eväät."

Edustajistovaalien lisäksi ylioppilaskunnalla on tähtäimessä myös seuraavan kevään eduskuntavaalit. Trey tekee vaikuttamistyötä yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa syksystä lähtien.

"Pohjatyötä ja vaikuttamista on Treyn puolesta tehty jo hyvän aikaa.

Eduskuntavaaleissa määritellään pitkälti se, mihin suuntaan suomalainen 8

koulutus ja koulutuspolitiikka tulevien vuosien aikana menee."

Edustajisto, eli tuttavallisemmin edari, koostuu 49 edustajasta eli edaattorista, jotka päättävät ylioppilaskunnan linjasta. Näihin kuuluvat muun muassa päätöksenteko Treyn hallituksen kokoonpanosta, ylioppilaskunnan strategiasta ja jäsenmaksun suuruudesta. Suurempien linjojen lisäksi edustajisto päättää suoraan jäseniä koskettavista asioista, kuten opiskelijakulttuurin kehittämisestä, jäsenpalveluista ja esimerkiksi tästä ylioppilaslehdestä, jota tällä hetkellä luet.

Lisäksi edustajiston keskuudesta lähtee vuosittain delegaatio Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Opiskelevien liikuntaliiton suuriin liittokokouksiin.

Edustajisto päättää suuret ja pienet linjat

E

dustajisto käy tiivistä keskustelua eri vaaliliittojen, eli edustajistoryhmien ja renkaiden välillä. Ryhmien jäsenet jakavat keskenään samat tavoitteet siitä, millaisia asioita he haluavat ajaa ylioppilaskunnassa.

Edustajistossa on lähtökohtaisesti kolmen tyyppisiä ryhmiä: ainejärjestöjen ja kiltojen ryhmiä, useampaa alaa yhdistäviä ryhmiä sekä poliittisia

ryhmiä. Ryhmät, jotka haluavat tehdä keskenään tiiviimpää yhteistyötä, muodostavat puolestaan vaalirenkaita. Nykyisessä edustajistossa on kolme rengasta: Tekijä, Silta ja Punavihreä kupla.

Edustajiston renkaista suurin on teekkari-, kilta- ja järjestöryhmiä sisältävä Tekijä-rengas 33 paikalla. Siltaja Punavihreä kupla -renkaat pitävät molemmat edustajistossa seitsemää paikkaa. Kahta paikkaa pitävä Kokoomus-oikeisto-opiskelijoiden ryhmä on ainoa nykyisten vaalirenkaiden ulkopuolinen ryhmä. Treyn edustajistossa voimasuhteet ovat pysyneet viime vuosina suurin piirtein samanlaisina. Silta ja Punavihreä kupla ovat pitäneet saman määrän paikkoja molemmissa vaaleissa. Vain Tekijä-rengas menetti viime vaaleissa yhden paikan.

Yksittäisissä ryhmissä paikkamäärien vaihtelu on ollut vilkkaampaa.

Pääsihteeri Roope Tukia ei lähde arvioimaan, miten tulevissa vaaleissa eri ryhmien ja renkaiden väliset voimasuhteet tulevat muuttumaan.

"Siihen vaikuttaa vielä niin paljon se, minkälaisia liittoja tulee ja miten renkaat muodostuvat. Keskustelut asiasta ovat vielä käsittääkseni edustajistoryhmillä käynnissä, joten on mahdoton sanoa, miten ne vaikuttavat voimasuhteisiin."

Tavoitteena nostaa äänestysaktiivisuutta

T

reyllä on historiansa aikana ollut nyt kahdet edustajistovaalit.

Ne ovat molemmat olleet poikkeuksellisia. Vuonna 2018 käytiin uuden ylioppilaskunnan ensimmäiset vaalit, jolloin äänestysaktiivisuus oli verrattain hyvä. Äänestysaktiivisuus nousi 38,9 prosenttiin, joka oli selvästi valtakunnallista keskiarvoa suurempi.

Seuraavat edustajistovaalit vuonna 2020 olivat poikkeukselliset puolestaan koronapandemian vuoksi. Kulkurajoitukset heikensivät vaalien näkyvyyttä opiskelijoille, ja esimerkiksi vaalimarkkinat ja -tentti järjestettiin etäyhteyksin. Äänestys suoritettiin täysin sähköisesti, eikä kampuksilla ollut edes epävirallisia äänestyspaikkoja. Äänestysprosentti vaaleissa putosi lähes kymmenen prosenttiyksikköä edellisiin verrattuna.

Pääsihteeri Roope Tukian mukaan Treyn tavoitteena on pitää äänestysaktiivisuus vähintään viime vaalien tasolla, joka vastaa suunnilleen valtakunnallista keskiarvoa. Toki töitä tehdään sen eteen, että vaalien äänestysprosentti saataisiin kasvuun. Trey viestii vaaleista aktiivisesti niin jäsenistölleen kuin järjestöille.

Syksyn vaalien myötä kampuksille palaavat vanhat tutut vaalitapahtumat, kuten vaalimarkkinat, missä ehdokkaat pääsevät keskustelemaan suoraan äänestäjien kanssa. Viestintää ehdokkaaksi lähtemisestä tehdään myös aktiivisesti. Treyn keväällä teettämän jäsenkyselyn perusteella jäsenten kiinnostus äänestämistä kohtaan on korkealla, mutta tietoa edustajistosta pitää lisätä, jotta myös innostus ehdokkaaksi asettumista kohtaan kasvaisi.

Vaalien viestinnästä vastaava Treyn viestintäasiantuntija Saana Hytönen kertoo, että vaalien järjestävä organisaatio voi tehdä kaikkensa viestinnän puolesta, mutta ei voi vaikuttaa suoraan opiskelijoihin.

"Viestinnällisestä näkökulmasta voimme vain tiettyyn pisteeseen asti lisätä tietoisuutta ehdokkaaksi lähtemisestä. Loppupeleissä päätös

ehdokkaaksi lähtemisestä on opiskelijalla itsellään."

Hytönen kertoo, että järjestäjän puolesta on mielenkiintoista rakentaa tulevia vaaleja, sillä jokaiset tähän mennessä käydyt Treyn edustajistovaalit ovat olleet erilaiset. Eikä tämä vuosi ole poikkeus. Menneistä vuosista opitaan ja sovelletaan, mutta mahdollisuudet luoda uusia toimintamalleja ovat hyvät.

Vaaleja markkinoidaan perinteisin tavoin esimerkiksi ylioppilaskunnan sosiaalisessa mediassa ja kampuksille ehdokasjulisteita levittämällä. Treyllä on myös uusia ideoita esimerkiksi siihen, miten opiskelijoita saadaan mukaan ehdolle vaaleihin.

Hytönen toivoo, että vaaleihin saadaan mukaan mahdollisimman paljon niin uusia kuin vanhojakin ehdokkaita. Hän on myös pääsihteeri Tukian kanssa samaa mieltä siitä, että ehdokasasettelun lopputulosta on vaikeaa ennakoida.

"Voi vain toivoa, että ehdokkaita lähtee paljon mukaan. Ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tuttuja ryhmiä lähtee vaaleihin, ja millä brändäyksellä he lähtevät markkinoimaan itseään."

Trey on tehnyt yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa edustajistovaalien viestinnässä. Järjestöille on avattu materiaalipankki, josta he voivat helposti ottaa omaan viestintäänsä sopivaa markkinointimateriaalia. Hytönen tiedostaa, että pelkästään viestintä Treyn omissa kanavissa ei välttämättä riitä.

"On selvää, että kaikki opiskelijat eivät seuraa Treyn kaikkia viestintäkanavia tai lue uutiskirjettä. On siis tärkeää, että järjestöt osallistuvat myös vaalien viestintään omissa kanavissaan."

Uusia mahdollisuuksia ja ovia

minnasta. Tavoitteena on, että tietopankkia tutkiva potentiaalinen ehdokas löytäisi lopulta itselleen sopivan ehdokaslistan.

Ehdokkaiden aktivoiminen ei ole suinkaan pelkästään Treyn vastuulla vaan myös edustajistoryhmät tekevät aktiivista ehdokkaiden rekrytointia. Vaaleihin mukaan lähtemistä miettivä voi itse myös olla yhteydessä ryhmiin ja vanhoihin edustajiin. Lisätietoa uudet opiskelijat voivat saada vaikka tuutoreiltaan.

Treyn pääsihteeri Roope Tukia nostaakin oman ainejärjestön ja kaverit merkittäväksi avuksi, mikäli pohtii ehdolle asettumista. Sen lisäksi, että omasta järjestöstä voi löytää yhteyksiä ryhmiin, sieltä saa myös tukea.

Tukia kannustaa jokaista opiskelijaa, joka vähänkin pohtii ehdokkaaksi lähtemistä.

"Tällaisille uusille asioille kannattaa aina sanoa kyllä. Se avaa paljon enemmän ovia kuin sulkee, sillä edustajistosta löytää niin paljon uusia ystäviä ja osaamista. Myös sellaisia mahdollisuuksia, joita ei etukäteen uskalla edes ajatella." III

MISTÄ LÖYTÄÄ LISÄÄ TIETOA EHDOKKAAKSI LÄHTEMISEEN? » Trey tarjoaa edustajistovaaleista tietoa nettisivuillaan » Oman järjestön hallitukselta tai tuutorilta saa varmasti lisätietoa » Ota yhteyttä suoraan ryhmään tai edaattoriin » Kysy kaverilta! Jos kaveri ei tiedä, niin todennäköisesti hän tietää toisen, joka tietää

T

äysin uusille edustajistovaaleista kiinnostuneille opiskelijoille Trey tarjoaa tietopankin edustajiston toiminnasta. Viestintäasiantuntija Saana Hytönen kertoo, että näin ehdokkuutta pohtiva voi tutustua edustajistoon ja oppia lisää sen toi9

TUTKIMUSTIETOA TODISTUSVALINNASTA Keväällä 2020 yliopistoissa tehty opiskelijavalintauudistus nosti todistusvalinnan osuuden suureksi. Uudistuksen seurauksia yliopistojen kannalta selvittänyt seurantatutkimus julkaistiin kesällä, ja nyt perataan todistusvalinnan vaikutuksia lukiolaisiin.

Teksti AAPO LAAKSO Kuvitus TANELI HIMANEN

10

K

evään 2022 yhteishaku oli jo kolmas kerta, kun yliopistojen opiskelijat valittiin laajasti ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella pääsykokeiden sijaan. Keväällä 2018 ammattikorkeakouluissa ja keväällä 2020 yliopistoissa tehdyllä valintatapauudistuksella on pyritty jouduttamaan opiskelijoiden siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin. Taustalla on ajatus siitä, että vaivan näkeminen ensin ylioppilaskirjoituksiin ja sitten korkeakoulujen pääsykokeisiin on kahteen kertaan tehtyä työtä.

Uudistuksen vaikutuksia yliopistojen opiskelijavalintaan on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tekemässä seurantatutkimuksessa, jonka loppuraportti julkaistiin kesällä 2022. Tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama.

Uudistuksen tavoitteiksi oli asetettu jatko-opintoihin siirtymisen nopeutuminen sekä opiskelupaikkojen suurempi kohdentuminen niille, jotka hakevat vasta ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Aiemmin korkeakoulujen hauissa suuri osa opiskelupaikoista on mennyt hakijoille,

jotka ovat jo korkeakoulussa opiskelemassa toisella alalla. Todistusvalinnan painottamisella ja ensikertalaisten suosimisella ensikertalaiskiintiöiden avulla pyrittiin vähentämään ilmiötä, jossa opiskelupaikka vastaanotetaan "varmuuden vuoksi", ja myöhemmin haetaan uudestaan itseä enemmän kiinnostavalle alalle. Valintatapauudistus ei näyttänyt suoraan kitkevän tätä ilmiötä, sillä todistusvalinnalla sisään päässeillä oli suuri todennäköisyys hakea uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Vielä ei kuitenkaan voida sanoa, viivästyttääkö uudelleen hakeminen valmistumista tilastollisesti merkittävällä tavalla.

SELVITYKSEN MUKAAN VALINTATAPAUUDISTUS SAAVUTTI ASETETUN TAVOITTEEN SIINÄ, ETTÄ KAIKISTA NUORIMPIEN ELI SAMAN KEVÄÄN YLIOPPILAIDEN OSUUS YLIOPISTOON SISÄÄN PÄÄSSEISTÄ KASVOI. VALINTATAPAUUDISTUKSEN MYÖTÄ HAKIJAT MYÖS INTOUTUIVAT HAKEMAAN JA VASTAANOTTAMAAN OPISKELUPAIKKOJA AIEMPAA KAUEMPAA ASUINPAIKALTAAN. Kun valintakokeisiin ei tarvitse enää

matkustaa, on opiskelupaikan hakeminen pidemmän matkan päästä realistisempaa. Kevään 2021 haussa opiskelupaikka löytyi keskimäärin 118 kilometrin päästä kotoa.

11

PAHIMMISSA UHKAKUVISSA TODISTUSVALINNASTA ON MAALATTU KUVAA, JOSSA LUKIOON SIIRTYVÄN OPPILAAN TÄYTYISI JO YLÄASTEEN PÄÄTTEEKSI TIETÄÄ, MIHIN JATKO-OPISKELUPAIKKAAN AIKOO PYRKIÄ, JA KÄYMÄÄN LUKIONSA SITTEN TODISTUSVALINNAN ASETTAMISSA RAAMEISSA. Todistusvalinnan painottamisen ei vaikuttanut opiskelijaksi valittujen sukupuoleen tai sosioekonomiseen taustaan. "Koulutus on edelleen Suomessa, kuten kaikissa teollistuneissa maissa, vahvasti periytyvää eikä opiskelijavalintauudistus ole tätä tilannetta muuttanut" seurantatutkimuksen loppuraportissa todetaan.

Lisätutkimus simuloi ja karsii huhuja

Y

ksi eniten todistuvalinnan yhteydessä puhuttaneista seikoista on sen vaikutus lukio-opiskeluun ja lukiolaisten tekemiin valintoihin. Pahimmissa uhkakuvissa todistusvalinnasta on maalattu kuvaa, jossa lukioon siirtyvän oppilaan täytyisi jo yläasteen päätteeksi tietää, mihin

12

jatko-opiskelupaikkaan aikoo pyrkiä, ja käymään lukionsa sitten todistusvalinnan asettamissa raameissa. Teknisesti tämä on toki mahdollista, sillä todistusvalintojen pisteytyksen päätetään aina kolmea vuotta etukäteen, jotta lukion aloittava tietää, mitä aineita mihinkin jatko-opintomahdollisuuteen täytyy lukea, mutta aivan näin raaka kuva tuskin vastaa todellisuutta valtaosan lukio-opiskelusta.

Valintatapauudistuksen vaikutuksia lukiolaisten ainevalintoihin selvittää kaksi tutkimushanketta.

Toinen tutkimushanke on jo aiemmin mainitussa seurantatutkimuksessa mukana olleiden Laboren ja VATT:n toteuttama, ja sen ovat tilanneet Suomen yliopistot. Tutkimuksen pohjalta yliopistot pyrkivät kehittämään valintatapojaan, ja sen tuloksilla on esimerkiksi vaikutusta ensi vuonna asetettaviin keväänä 2026 voimaan tuleviin todistusvalinnan pisteytyksiin.

Laboren tutkimus on pääasiassa rekisterianalyysiä, jossa yhdistellään opiskelijavalinnasta ja lukiolaisista kerättyä dataa.

"Katsomme, miten opintojen pituus, ainevalinnat ja vaikka ylioppilaskirjoitusten uusiminen on muuttunut.

Toki ei pystytä sanomaan suoraan, että muutokset johtuvat todistusvalinnasta, vaan kyseessä on enemmän viitteellistä evidenssiä", kertoo Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.

"Aineistosta voi katsoa myös, miten eri lukioaineiden

merkitys on muuttunut opiskelijavalinnassa, eli pääsevätkö vaikka pitkän matematiikan lukeneet aiempaa helpommin tiettyihin koulutusohjelmiin."

Aineistosta on myös mahdollista tietyin rajauksin simuloida muutoksia esimerkiksi todistusvalinnan pisteytyksessä, ja arvioida, miten se vaikuttaa opiskelija-ainekseen.

Laboren kanssa tutkimusta on toteuttamassa myös Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Säätiö on päävastuussa hankkeen toisesta puolesta, joka perehtyy valintakokeisiin. Tavoitteena on selvittää, mitä eri koulutusalojen valintakokeet mittaavat, ja miten kokeita voisi yhdistellä ilman merkittävän kokoisia muutoksia, jotta samalla kokeella pystyisi hakemaan useampaan kohteeseen.

Valintakoeaineistosta on myös mahdollista tutkia, voiko esimerkiksi hyvä menestys valintakokeissa ennustaa hyvää menestystä myös myöhemmissä opinnoissa.

Toinen lukiota ja lukiolaisia todistusvalinnan tuiskeessa tutkiva hanke on käynnissä Helsingin yliopistossa. Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

UUSVALU-lyhenteellä kutsuttu tutkimusprojekti noudattaa otsikkoa "Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin". Tutkimus pyrkii selvittämään paitsi lukiolaisten ainevalintoja, myös sitä, miten valintatapauudistus on vaikuttanut lukiolaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tutkimuksen painopiste on Labo-

ren tutkimuksesta poiketen muun muassa opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien haastatteluissa.

Tutkimushanketta koordinoiva erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen näkee, että yksi todistusvalintaan liittyvä ongelma on siihen liittyvät virheelliset näkemykset sen suhteen, mitä lukiolaisen kannattaa tehdä ja mikä on välttämätöntä. Kupiaisen mukaan julkisessa keskustelussa ylikorostuneita seikkoja ovat muun muassa pitkän matematiikan kirjoittamisen merkitys ja huipputuloksiin keskittyminen.

"Pitkän matematiikan merkitys pitää paikkansa niin kauan, kun puhutaan opiskelijasta, joka kirjoittaa viisi L:ää, jolloin se on tietysti painavaa valuuttaa. Mutta suurin osa yliopistoihin tulevista opiskelijoista ei kirjoita viittä L:ää.

Jo keskitason arvosanoissa yhden arvosanan parempi lyhyt matematiikka voi tuoda enemmän pisteitä kuin pitkä."

Kupiainen toivoo, että tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten korkeakoulujen uusi opiskelijavalinta oikeasti toimii, ja kaataa siihen liittyvää harhatietoa.

"Se, millaista kuvaa tästä on luotu, voi ahdistaa lukiolaisia. Odotan aika paljon tutkimuksen kyselyosalta, jos sieltä löytyisi tietoa, että onko opiskelijoilla, opettajilla, opoilla vai kenellä virheellinen kuva siitä, mitä korkeakouluun hakevan kannattaa tai ei kannata tehdä" UUSVALU-tutkimuksen on tarkoitus valmistua toukokuussa 2023, Yliopistojen tilaaman opiskelijavalintatutkimuksen tuloksia on odotettavissa kesällä 2023. III

13

LOPPUTYÖN SANKARIT

DIPPA » OTSIKKO: "Kohti hiilineutraalia ylioppilaskuntaa.

Asiantuntijaorganisaation hiilijalanjäljen laskenta." » MITTA: 46 sivua. » ALA: Ympäristötekniikka. » KAUAN KESTI? Kaiken kaikkiaan yhdeksän kuukautta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? "Ei. Kieltämättä tehokkaasti olen pyyhkinyt muististani."

Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvat HEINI LUOTOLA

"VAIKEINTA DIPLOMITYÖN TEKEMISESSÄ OLI KORONAN MUKANAAN TUOMA YKSINÄINEN PUURTAMINEN."

Petra Oksa

DIPPA

O

piskelija-aktiivi Petra Oksa yhdisti päättötyössään opinnot ja omat kiinnostuksen kohteensa, ja teki ympäristötekniikan diplomityönsä Tampereen ylioppilaskunnan hiilipäästöistä. Ylioppilaskunta Trey pyrkii toiminnassaan hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä.

Idea diplomityöhön lähti keskusteluista oman edustajistoryhmän kanssa.

"Vähän vitsillä laitoin silloiselle Treyn pääsihteerille Venla Monterille viestiä, että pitäisikö minun tulla teille tekemään vähän jotain asian eteen, ja hän sitten innostuikin aiheesta."

Tampereen ylioppilaskunnan hiilijalanjälki oli vuonna 2019 noin 37 300 kilogrammaa, ja vuonna 2020 noin 34 800 kiloa. Kokonaisuutena ylioppilaskunnan toiminta on melko vähähiilistä, sillä yhden suomalaisen vuodessa aiheuttamat hiilipäästöt ovat keskimäärin noin 10 000 kiloa.

Tämän laskelman ulkopuolelle jää esimerkiksi ylioppilaskunnan sijoitustoiminta sekä Treyn kokonaan omistama Juvenes-yhtiö, jolla on omat ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

"Mielenkiintoisinta aiheessa oli se, että Trey on voittoa tavoittelematon organisaatio ja yleishyödyllinen toimija, joka tekee paljon edunvalvontaa ja toisaalta järjestää paljon tapahtumia. Tällaisia laskelmia ei ylioppilasliikeskenessä ole aiemmin hirveästi tehty", kertoo Oksa.

Työn mukaan merkittävimmiksi päästökategorioiksi nousivat jäsenpalvelut, eli pakettiautojen vuokraustoiminta, painotuotteet ja erinäiset tapahtumat. Suurimman osan tapahtumien päästöistä tuotti alkoholi- ja kahvitarjoilu.

"Kyse ei ole siitä, että Treyssä juotaisiin liikaa, vaan siitä, että alkoholin tuotanto on päästöintensiivinen prosessi."

Alkoholitarjoilun lopettaminen tuskin vähentäisi päästöjä, kertoo Oksa. Tarjoilusta luopuminen kun johtaisi todennäköisimmin siihen, että ihmiset toisivat paikalle omat viinaksensa.

"Tosiasiallinen vaikutushan olisi silloin nolla, vaikka ylioppilaskunnan laskelmissa päästöt näyttäisivätkin paremmilta."

Vaikka korona teki Oksan työskentelystä melko yksinäistä puurtamista, löytyi onneksi Treyn hallitukselta ja toimiston työntekijöiltä ideoita esimerkiksi vähennystoimenpiteiden tunnistamiseen.

Oksan mukaan ryhmässä työskentely kannattaa, sillä pelkällä omien ideoiden pyörittämisellä päässä ei pääse yhtä pitkälle.

"Jollain toisella voi olla todella erilaisia ideoita ja näkökulmia ja hän voi keksiä jotain, mitä itse on ehkä ohittanut. Sillä saa kattavamman lopputuloksen." III

14

GRADU

LOPPUTYÖN SANKARIT

GRADU

M

atematiikan opiskelija Veeti Ahvosen gradussa kuvataan klassisia formaaleja kieliä, joille on sovelluksia esimerkiksi tietojenkäsittelytieteessä ohjelmointikielien kääntäjissä. Käytännössä Ahvonen rakensi pelejä, joilla voi selvittää, kuuluuko tietty sana tiettyyn kieleen. Jatkosovelluksia Ahvosen gradulle voi löytyä esimerkiksi matemaattisessa tai tietojenkäsittelytieteen tutkimuksessa.

"Opiskelutoveritkaan eivät välttämättä ymmärrä aihettani, elleivät ole siihen perehtyneet", sanoo Ahvonen.

Formaali kieli on tietojenkäsittelytieteessä, matematiikassa ja logiikassa käytetty termi, joka kuvaa äärellisten pituisten merkkijonojen joukkoa, ja se on muodostettu jostakin äärellisestä aakkostosta.

Ahvosen idea gradun aiheeksi lähti ajatustenvaihdosta graduohjaajan kanssa. Hän oli jo aiemmin opinnoissaan kiinnostunut formaaleista kielistä sekä vaativuusteoriasta, ja sattui mainitsemaan asiasta ohjaajalleen.

"Vähän pallottelimme siinä ohjaajan kanssa, että jotain logiikkaan, laskennan malleihin ja vaativuusteoriaan liittyvää se voisi olla. Osa ideoista tuli ohjaajalta, ja lopulta kasasin sitä itse pikkuhiljaa yhteen."

Ahvonen kirjoitti gradua omien sanojensa mukaan aika rauhassa. Aluksi gradun teko oli esitiedon hankkimista ja ongelman ymmärtämistä. Vaikeinta prosessissa oli se, kun ratkaisuja piti lähteä miettimään tarkemmin.

Paikoittain aiheesta ei löytynyt paljoakaan aikaisempaa tutkimusta.

"Joskus se oli sellaista pään hakkaamista seinään, jos jotain ideaa tai todistusta ei saanutkaan toimimaan."

Gradun teon Ahvonen aloitti keväällä 2021 ja lopulta se valmistui suunnitellussa aikataulussa vuotta myöhemmin. Osa työskentelystä oli itsenäistä, ja hän saikin vapaat kädet tutkia ja ideoida. Yksinään Ahvonen ei kuitenkaan gradunsa kanssa jäänyt missään vaiheessa, sillä uusien ongelmien ja ideoiden kanssa pystyi aina menemään graduohjaajan juttusille.

Hänen neuvonsa tuleville gradun tekijöille on, että mikäli aiheen valinta takkuaa, kannattaa miettiä sitä, mistä on aikaisemmin tykännyt. Myös loppurutistukseen kannattaa varata kunnolla aikaa, sillä siihen saattaa kulua yllättävän paljon työtunteja. III

15

» OTSIKKO: ”Formaalien kielten vaatimusteoriaa ja pelillistämistä.” » MITTA: 55 sivua. » ALA: Matematiikka ja tietojenkäsittelytiede . » KAUAN KESTI? Vuoden verran. » JÄIKÖ TRAUMOJA? "Ei."

"OPISKELUTOVERITKAAN EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ YMMÄRRÄ AIHETTANI, ELLEIVÄT OLE SIIHEN PEREHTYNEET."

Veeti Ahvonen

16

Opiskelutuunaus on keino, jolla omista opinnoistaan voi tehdä himpun verran hallittavampia.

Onnistuneiden muutosten ytimessä ovat maltilliset tavoitteet, joihin uskaltaa sitoutua.

T Teksti ILARI HAUHIA Kuvat HENRIETTA SOININEN

viimevuotinen suomalaisten korkea- vigaattorista voikin olla hyötyä vaikkouluopiskelijoiden hyvinvointitutki- kapa silloin, kun opintoihin liittyvä mus antoi viitteitä siitä, että opiske- byrokratia tai hallinnollinen epäsellijoiden keskimääräinen hyvinvointi vyys painaa mieltä. Lisäksi YTHS:n on koronapandemian ja muiden te- palveluiden ohella apua opiskelumokijöiden vuoksi heikentynyt. Jopa yli tivaation löytämiseen ja opinnoissa kolmannes korkeakouluopiskelijoista jaksamiseen voi saada nopeammin kärsii ahdistus- tai masennusoireista. ja matalammalla kynnyksellä esimerJotta opiskelutuunaukseen liittyviä kiksi yliopiston opintopsykologeilta hyötyjä voi ymmärtää, on hyvä tietää ja opinto-ohjaajilta. ensin seikka psykologiasta. Henkinen hyvinvointi ja pahoinvointi eivät Miten tuunataan yö- ja opintopsykologian termi opis- ole saman asian kaksi ääripäätä, vaan käytännössä kelutuunaus tarkoittaa tapoja, joilla kyseessä on kaksi erillistä janaa. Ihopiskelija voi muokata opiskelusta it- miset voivatkin kokea yhtä aikaa sekä mien opintojen tuunaamista selleen mielekkäämpää. Tarkemmin hyvin- että pahoinvointia. Opiskelumielekkäämmiksi voi psykomääriteltynä opiskelutuunaus on tuunauksella voi etenkin lisätä hyvinlogi Otto Laakson mukaan toimintaa, jolla opiskelija oma-aloit- vointia, mutta sillä voi olla samalla lähestyä monelta kantilta. teisesti muokkaa opiskeluaan halua- pieni vaikutus myös pahoinvoinnin “Opiskelutuunaus voi liittyä esimaansa suuntaan, toki yleensä kor- vähentämiseen. merkiksi opintojen sosiaaliseen ja keakoulun asettamissa raameissa. Teksti ILARI Lisäksi täytyy muistaa, että opiskevuorovaikutukselliseen puoleen, kuHAUHIA Kuvat HENRIETTA SOININEN Keväällä 2022 Tampereen yli- luun liittyvään hyvin- ja pahoinvoin- ten oma-aloitteiseen yhdessä opiskeopistosta psykologiksi valmistunut tiin kuuluu kaksi puolta. Vaikka tässä luun kavereiden kanssa. Kyse voi olla ja nykyään Ylöjärvellä perusopetuk- artikkelissa keskitytään lähinnä opis- suunnitelmallisuudesta, jossa opiskesen koulupsykologina työskentelevä kelutuunaukseen ja niihin asioihin, lija luo opiskelulle selkeämpiä raameOtto Laakso tutki sekä kandi- et- mihin opiskelijat voivat itse vaikut- ja ja aikatauluja, tai tuunaus voi liittyä tä pro gradu -työssään opiskelutuu- taa, ei kaikkea vastuuta voi psykologi opiskelutekniikoiden optimointiin. nausta.

Otto Laakson mukaan sälyttää opis- Näin opiskelija voi esimerkiksi pyr "Opiskelutuunaus ei sinällään ole kelijoiden hartioille. vaikeaa tai monimutkaista. Yksinker“Myös korkeakouluilla on suuri LAAKSON MUKAAN taisimmillaan kyse voi olla vaikkapa vastuu opiskelijoiden hyvinvoinnis- MONET HYVÄTKIN siitä, että huomaa nauttivansa esi- ta. Resursseja tulisi ohjata mielen- SUUNNITELMAT merkiksi opiskeltavaa aihetta käsitte- terveyttä tukevaan työhön. Korkea- KAATUVAT SIIHEN, levien videoiden katselusta enemmän koulujen tulisi satsata myös sopivaan ETTÄ TAVOITTEISTA kuin oppikirjan pänttäämisestä. Sil- joustavuuteen opinnoissa, jotta opisTEHDÄÄN LIIAN loin opiskelussa kannattaa keskittyä kelutuunaus olisi ylipäätään mahdolHAASTAVIA. videoiden katseluun, ja lukemista voi lista”, Laakso toteaa. vähentää", Laakso toteaa.

Olemassa on kuitenkin jo joitain palveluita, joita opiskelijoiden kanHyvinvointi ei ole pelkästään nattaa käyttää. Tampereen yliopisyksilöiden vastuulla ton Navigaattori-palvelu tarjoaa tukea niihin hetkiin, kun opiskelija ei pintoihin liittyvän henkisen tiedä, mistä etsitty tieto palveluista rasituksen keventämiselle oli- löytyy tai kenen puoleen opiskelijan si selvästi kysyntää. THL:n kannattaisi kääntyä tilanteessaan. Na-

O

O

17

Näin opiskelija voi esimerkiksi pyrkiä kiä kokeilemaan erilaisia muistiinpanotekniikoita luennolla keskittymisen helpottamiseksi, tai hän voi vaihtoehtoisesti pyrkiä kirjoittamaan jokaisesta luennosta vaikkapa 50 sanan tiivistelmän, mikä pakottaa hänet todella prosessoimaan kuulemaansa."

Tuunausprosessin voi jakaa viiteen askeleeseen: 1. Tunnista tarve 2. Tunnista mahdollisuutesi 3. Suunnittele ja valmistaudu 4. Toteuta 5. Arvioi ja mukauta

Laakso tekee käytännön esimerkin auttamalla jutun kirjoittajaa hitaasti edenneen diplomityön kanssa. Tuunausprosessin ensimmäinen vaihe on ytimekkäästi sen tarpeen tunnistaminen, että pitkään hitaasti edennyt diplomityö olisi nyt hyvä saada valmiiksi ja opinnot pakettiin.

Toisessa askeleessa mietimme yhdessä mahdollisuuksia. Diplomityön tekemiselle täytyisi varata aikaa. Teen täysipäiväisesti töitä diplomityön ohella. Lisäksi harrastukset täyttävät vapaa-aikani. En halua tinkiä kummastakaan liiaksi, eikä minun ole ylipäätään mahdollista käyttää diplomityön viimeistelyyn mahdottomasti aikaa joka viikko. Uskoisin kuitenkin, että pystyisin omistamaan jokaisesta viikosta ainakin pari tuntia päättötyötä varten.

18

Siirrymme siis kohtaan kolme, joka saattaa olla jopa viisivaiheisen prosessin tärkein. Laakson mukaan suunniteltujen tavoitteiden on hyvä noudattaa niin sanottua SMART-mallia.

Nimi tulee englannin kielestä: specific, measurable, attainable, relevant & time-bound. Tavoitteiden tulee siis olla tarkasti määriteltyjä, helposti ja konkreettisesti mitattavia, aidosti saavutettavissa sekä jollain tapaa aikaan sidottuja.

Tapojen ja rutiinien muodostaminen ei ole helppoa. Siksi on niiden tekeminen kannattaa sitoa tiettyyn aikaan tai tapahtumaan päivässä.

Vaikkapa kävelylenkille päivittäin haluava voi päättää, että hän käy kävelyllä aina aamupalan jälkeen.

SMART-mallin pohjalta suunnittelemme yhdessä, että kirjoitan jatkossa diplomityötä ainakin kahden tunnin ajan noin kello viidestä kello seitsemään joka tiistai. Tavoite on konkreettinen, helposti mitattavissa, eikä se ole liian kunnianhimoinen.

Laakson mukaan monet hyvätkin suunnitelmat kaatuvat siihen, että tavoitteista tehdään heti liian kunnianhimoisia.

Voisin vaikkapa päättää, että teen diplomityötä joka viikko 10 tuntia, mutta tiedän jo valmiiksi, ettei tavoite todennäköisesti toteudu. Uskon kuitenkin, että jo kahden tunnin viikkopanostuksella saan työni kohtuullisen pian valmiiksi. Seurantaa helpottaa, kun suorite on sidottu

kelloon ja kalenteriin.

Laakson mukaan kolmannessa kohdassa kannattaa miettiä, mitkä kaikki seikat saattavat tehdä suunnitelman toteuttamisesta vaikeaa tai mahdotonta. Tunnistamme riskin siitä, että työni ja harrastuksieni kalenterit ovat eläväisiä, jonka vuoksi aina silloin tällöin tiistaille voi tulla pakottavaa menoa.

Varaudumme tähän siten, että kahden tunnin työn voi tarvittaessa siirtää keskiviikolle, mutta viimeistään siitä aikavarauksesta pyrin pitämään kiinni kynsin ja hampain. Tällä varaudutaan toiseen riskiin - mikäli siirtelisin työtä yhä pidemmälle tulevaisuuteen, jäisi se todennäköisesti kokonaan tekemättä ja muiden asioiden jalkoihin.

Suunnitelmat selviksi

D

iplomityöprojektini opiskelutuunauksen neljännessä vaiheessa alan jatkossa noudattaa sovittua suunnitelmaa aina syyskuun loppuun saakka. Kyse on tarpeeksi lyhyestä aikavälistä, jotta tavoite ei ehdi unohtua, mutta se on tarpeeksi pitkä siihen, että näen, onko suunnitelma ollut toimiva.

Kun tuunausperiodi loppuu syys– lokakuun vaihteessa, arvioin syntyneitä tuloksia: Etenikö diplomityö toivotulla tavalla, oliko kalenteriin sidottu kirjoitusaika hyödyllinen, tai haluaisinko muuttaa joitain toi-

19

IHMISET VOIVATKIN KOKEA YHTÄ AIKAA SEKÄ HYVIN- ETTÄ PAHOINVOINTIA.

20

mintatapoja. Tämän jälkeen voin joko jatkaa samalla mallilla eteenpäin, muuttaa sitä hieman tai keksiä kokonaan uuden tavan opiskelutuunaukselle.

“Samaa tuunausprosessia voi toki käyttää vaikkapa siihen, että pyrkii käymään kahdesti viikossa kampuksella pelkän kotona opiskelemisen sijaan, jos kokee saavansa esimerkiksi kirjastossa enemmän aikaan. On tärkeää, että jokainen opiskelija miettii itse niitä keinoja, joilla omasta opiskelustaan voisi tehdä itselleen sopivampaa”, Laakso toteaa.

Mikäli opiskeluarki tuntuu vain massiiviselta ja ahdistavalta vaatimusten, deadlinejen ja aikataulujen sekamelskalta, voi olla hyötyä purkaa kokonaisuutta pienempiin ja hallittavampiin osiin. Joskus vaihtoehtona voi olla myös tavoitteiden karsiminen. "Korkeakouluopiskelijat tuppaavat olemaan melko vaativia itseään kohtaan, ja hyvin moni opiskelija kokeekin runsasta kuormitusta opinnoissaan. Jokainen voikin miettiä, olisiko opiskeluarjen kokonaisuudessa osia, joita voisi jättää pois – tai voisiko vaikkapa tavoitetasosta joustaa?" III

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SOFIA KOJO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, jatko-opiskelija, 1. vuosi

I R I O L A V A A K K A H N A A L L A V H O S Ä I

"Varmaan vaikka mitä.

Olen aika lyhyt yleisesti, niin varmaan se on aika turha taito, että mahdun lentokoneessa pieneen istumatilaan."

R

MIKKO MALINEN Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, 3. vuoden maisteriopiskelija

esa-Matti Loiri kuoli keskiviikkona 10. elokuuta alkuvuodesta todettuihin ruokatorvi- ja maksasyöpiin. Jo ennen syöpädiagnoosejaan pitkään sairastellut Loiri oli kuollessaan 77-vuotias.

Loirin kuolema sai mediassa poikkeuksellisen vastaanoton: edes presidentti Mauno Koiviston kuolema vuonna 2017 ei aiheuttanut vastaavaa uutisoinnin aaltoa. Kaiketi lähin verrattava kulttuurialan menetys oli Jean Sibelius vuonna 1957, joka tosin tapahtui täysin erilaisessa media-ajassa.

Kun uutinen Loirin kuolemasta tuli julki, tarttuivat toimitukset kautta maan puhelimiin, ja alkoivat kysellä Loirin kollegoilta ja läheisiltä taiteilijaan liittyviä muistoja. Samalla puskettiin ulos muistelujuttuja, joita oli tehty etukäteen – mediassa täysin normaali, mutta ulkopuolelle erikoiselta näyttävä käytäntö, jota ihmeteltiin sosiaalisessa mediassa.

Niitä juttuja riitti.

Tämän kyseisen lehden päätoimittajan Twitterissä esittämän arvion mukaan Peak Loiri saavutettiin, kun Helsingin Sanomien mustaan suruväritykseen upotettu etusivu sisälsi huikeat kuusitoista perättäistä Loiria käsittelevää juttua. Muut uutiset alkoivat vasta niiden alta.

Ja mikäs siinä. Loiri oli todellakin elämää suurempi hahmo, jolta on suomalaisessa elämässä ollut mahdoton välttyä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Hän oli suurten ikäluokkien jättiläinen, suvereeni kaikessa mihin ryhtyi. Loiri teki satoja tunteja viihdettä ja samalla nautti, kärsi, joi, pani, urheili, tappeli, ylipää-

Ä

"Korvien heilutus."

V

Loirin kuolema

N

ELIAS PARKKARI Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 4. vuoden opiskelija

SAKRI PÖLÖNEN Kirjoittaja opiskelee kuudetta vuotta kirjallisuustiedettä

Ä

"Osaan tehdä Rubikin kuution 15 sekunnissa."

SISÄTUNTEMUS

tään eli meidän kaikkien puolesta.

Erikoisempaa olisi ollut, jos hänen poistumistaan ei olisi huomioitu tärkeänä uutisena!

Joidenkin mielestä Loirin kuoleman käynnistämä mediasirkus meni liian pitkälle. "Haluan nähdä sen päivän, kun nainen kuolee ja seuraavan päivän lööpit puhuu vain hänen kuolemastaan ja julistetaan valtiotason hautajaisten tarvetta", totesi Feminististen puolueen Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja Riikka Pöntinen.

Satiirinen Lehti-lehti julkaisi jutun otsikolla "Suomalaismies ahdistui, kun hänellä ei ollut jakaa omakohtaista kokemusta Loirista."

Niin. Jos ei omaa vahvaa Loiri-suhdetta, tuntuu Loirin ympärille kasvanut legenda ja hänen muistelemisensa uuvuttavalta. Etenkin viimeisen viidentoista vuoden aikana tuntui ärsyttävästi siltä, kuin kaikki Loirin tekemä ja sanoma olisi tullut vastaanottaa hiljaisella kunnioituksella, ja pohtia sen sisältämää karheaa viisautta.

Loiri-myyttiä voi ja pitääkin kritisoida. Hänen ikoninen statuksensa on turvattu, eikä romahda pienestä tökkimisestä. Ja jos hänen laajassa, mutta sanotaan vaikka epätasaisessa, tuotannossaan on jotain kestävää, kuten itsekin uskon, se jää kyllä elämään. Minua ilahduttaa viisauksia jakelevan legendan tai naisia kaatavan boomer-Übermenschin sijaan toisenlainen kuva Loirista. Hän kertoi useissa haastatteluissa intohimostaan pleikkariin ja etenkin urheilupeleihin. Änäriä sohvallaan hakkaava Loiri on se inhimillinen versio hänestä, jota mikään muistelujutuista 21 ei tuonut esille, mutta jonka päätän itse muistaa. III

Her ä tettiin ke s kus telua . To imit us pen äsi an o nyymi ä p al au tetta Jodel issa .

Va s t a uks ia e e m m e k ir jo it t a n eet t ä llä ker t aa i t se.

22

23

Mistä nipistää, mistä höllätä?

Huippuyksikkö tuottaa tietoa veroista Tampereen yliopistossa on aloittanut toimintansa verotutkimuksen huippuyksikkö, jonka julkistilaisuutta vietetään syyskuun alussa.

Rahoitus yksikölle tulee Suomen Akatemialta, ja se toimii yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen sekä Helsingin yliopiston kanssa. Huippuyksikössä keskitytään tutkimaan verojärjestelmää kokonaisuutena. Se kokoaa yhteen suuren osan suomalaisista verotutkimukseen perehtyneistä taloustieteen tutkijoista.

Rahoitus yksikölle on vuosiksi 2022–2029.

Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvitus PAULIINA LINDELL

S

uomen Akatemian huippuyksiköiden tarkoitus on kerätä yhteen alan asiantuntijoita sekä uudistaa ja kehittää tutkimusympäristöjä. Huippuyksiköt ovat oman alansa kansainvälistä kärkeä. Tällä kertaa Suomen Akatemia valitsi yhteensä 11 huippuyksikköä eri tieteenaloilta, joille kullekin myönnettiin miljoonien rahoitusavustukset tutkimuksen tekoon omalla kentällään. Yksi näistä huippuyksiköistä osui Tampereen yliopistoon, ja sitä johtaa taloustieteen ja julkistalouden professori Kaisa Kotakorpi.

24

25

"Läpäisyprosentti hakemuksissa oli kuusi. Kun näin tämän prosentin, niin vasta silloin ymmärsin kuinka poikkeuksellista se, on, että me saimme suhteellisen pienellä ryhmällämme yhden näistä yhdestätoista, kun miettii, kuinka paljon tässä maassa on yliopistoja ja tutkimusryhmiä", kertoo Kotakorpi.

Verotutkimuksen huippuyksikkö työllistää noin 30 tutkijaa, jotka työskentelevät joko Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, Helsingin yliopistossa tai Tampereen yliopistossa. Tutkimusprojekteja on monia, ja niiden tarkoituksena on tuottaa tuloksia, jotka voivat kertoa siitä, miten verojärjestelmää tulisi uudistaa.

"Yhtenä johtoajatuksena on se, että pyrimme mieltämään verojärjestelmän yhtenä isona kokonaisuutena. Emme siis pyri tutkimaan vain yksittäisten verojen vaikutusta, vaan monien eri verolajien ja sääntelyn vaikutuksia. Kolikon toisen puolena taas pyrimme tutkimaan eri tukien vaikutuksia", sanoo Kotakorpi.

Suurin vaikutus huippuyksiköksi pääsemisellä on tutkimuksen rahoitukseen. Kotakorven mukaan yliopistolla on aina vähemmän ja vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia tutkimuksen tekoon ja resurssit ovat niukassa. Verotutkimus vaatii kuitenkin pitkäjänteistä tutkimusta ja jatkuva

rahoituksen hakeminen on työläs prosessi.

"Onhan sillä rahoituksella ihan massiivinen vaikutus siihen, että pystymme keskittymään tutkimuksen tekoon", Kotakorpi toteaa.

Ei pelkkää taloustiedettä

V

erotus on julkisen talouden keskeisin asia ja verotutkimus on julkisen talouden tutkimusta. Kyse ei ole pelkästään verotuksesta, vaan myös siitä, mitä verotuksella tehdään. Yhteiskunnallisesti se on iso kysymys, sillä Suomessa kerätään veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja yhteensä noin 100 miljardia euroa vuodessa.

Verojärjestelmään liittyy paljon muutakin kuin pelkät verot, ja verotuksessa on omat hyötynsä ja haittansa.

Kummatkin tulisi tunnistaa voidaksemme luoda parempaa verojärjestelmää.

"Me osaamme tehdä sellaisia tutkimusasetelmia, joiden avulla pystytään luotettavasti arvioimaan syy–seuraussuhteita. Esimerkiksi jos veropolitiikkaa muutetaan ja sen seurauksena yritykset alkavat vähentää investointeja, niin se on silloin haittavaikutus. Mutta toisaalta yritysten investointikäyttäytymiseen vaikuttavat monet

Emme pyri tutkimaan vain yksittäisten verojen vaikutusta, vaan monien eri verolajien ja sääntelyn vaikutuksia. Kolikon toisen puolena taas pyrimme tutkimaan eri tukien vaikutuksia.

KAISA KOTAKORPI Taloustieteen ja julkistalouden professori

26

Verotus on paljon muutakin kuin pelkästään se rahallinen veroprosentti.

KAISA KOTAKORPI Taloustieteen ja julkistalouden professori

muutkin asiat, joita taloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuu, ja siksi meidän pitää pystyä erottamaan verotuksen vaikutukset kaikista niistä tuhannesta muusta asiasta", selittää Kotakorpi.

Kotakorven mukaan verojärjestelmään liittyy myös paljon erilaisia sääntöjä ja byrokratiaa. Puhutaan byrokratiakustannuksista, joiden vaikutukset saattavat olla isompi asia ihmisille ja yrityksille kuin rahallinen vero itsessään.

"Tällaisia tekijöitä pyritään tutkimuksessa ottamaan huomioon. Verotus on paljon muutakin kuin pelkästään se rahallinen veroprosentti."

Huippuyksikön tutkimus on jaettu neljään suureen kokonaisuuteen, jotka liittyvät verotuksen tavoitteisiin ja hyötyihin.

Ensimmäinen työpaketti käsittelee eriarvoisuutta, ja sen mittaamista, mikä on todellinen eriarvoisuuden taso tai määrä Suomessa tällä hetkellä. Lisäksi se käsittelee eriarvoisuuden lievittämistä sekä sitä, miten vero- ja tukijärjestelmämme vaikuttavat eriarvioisuuden kehittymiseen.

Toinen työpaketti käsittelee verotuksen suhdetta ympäristöön ja terveyteen, eli muun muassa sitä, miten verotuksella ja sääntelyllä voidaan ohjata päätöksiä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kaksi jälkimmäistä työpakettia puolestaan käsittelevät verotuksen haittavaikutuksia tutkimalla verotuksen kustannuksia ja sitä, miten verotus vaikuttaa yrityksiin ja yrittäjyyteen.

Jälkimmäisestä aiheesta on ollut paljonkin keskustelua poliittisella kentällä. Argumenttina on usein esitetty esimerkiksi väitettä siitä, että Suomen korkean verotuksen vuoksi hyvätuloiset muuttavat täältä edullisemman verotuksen maihin. Kotakorven mukaan väite ei kuitenkaan näyttäisi pitävän paikkaansa.

"Tästä ollaan julkaisemassa tutkimus, jonka mukaan verotus ei vaikuta kauheasti ihmisten muuttopäätöksiin.

Ihmisiä kyllä muuttaa pois, mutta heitä muuttaa sekä matalan että korkean verotuksen maihin. Verotuksella ei näytä olevan vaikutusta asiaan, mikä on linjassa myös aikaisempien kansainvälisten tutkimusten kanssa."

Verotuksessa pyritään oikeudenmukaisuuteen

K

lassisen utilitarismin mukaan poliittisten instituutioiden toiminta on oikeutettua vain siinä määrin, kun se edistää yhteiskunnan kansalaisten yhteenlaskettua hyvinvointia. Tämän mukaan verorasitus tulee jakaa niin, että siitä aiheutuisi mahdollisimman pieni uhraus kansalaiselle. Samasta syystä ansiotuloverotuksemme on progressiivinen, eli verot kasvavat tulojen kasvaessa. Verotuksella on Suomessa pyritty pääsääntöisesti tuloerojen tasaamiseen.

Yhden ongelman verotuksen oikeudenmukaisuudessa muodostavat verolakeihin muodostuneet porsaanreiät ja verokikkailu. Suomessa siirryttiin 1990-luvulla yhtenäisestä tuloverojärjestelmästä eriytettyyn tuloverojärjestelmään. Uudistuksessa tulot jaettiin ansio- ja pääomatuloi-

27

"Jos halutaan auttaa pelkästään pienituloisia, niin silloin on järkevämpää säätää tulonsiirtoja, jotka kohdistuvat pienituloisiin. Ansiotulo- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta on parempi hoitaa tulonjakoon liittyviä kysymyksiä", sanoo Kotakorpi.

Syntiverojen tarkoituksena terveyshaittojen ehkäiseminen

hin, joissa ensimmäisessä on progressiivinen verotus ja jälkimmäisessä suhteellinen verotus. Pääomatuloista joutuu maksamaan veroja enintään 34 prosenttia, kun taas ansiotuloverotus oli viime vuonna 0–31,25 prosenttia.

Tähän kun kuitenkin laskee päälle kunnallisveroprosentin, joka oli vuonna 2021 16,5–23,50 prosenttia, nousee ansiotuloverotus reilusti pääomaverotuksen yli riippuen henkilön tulotasosta. Yrittäjät voivat tietyin rajoittein muuntaa ansiotulojaan pääomatuloiksi ja näin veroprosentti voi jäädä ansiotuloverotusta pienemmäksi.

Ansiotulojen verotus pitää sisällään noin 30 prosenttia valtion kaikesta verotuksesta. Loput verot tulevat esimerkiksi pääoma-, osinko- ja yritysverojen lisäksi niin sanotuista kulutusveroista. Näihin kuuluvat esimerkiksi arvonlisävero sekä hyödykeverot, joita kaikki maksavat yhtä paljon tuloista riippumatta. Arvonlisäveron nähdään iskevän koviten juuri pienituloisten lompakkoon, sillä heidän rahoistaan prosentuaalisesti suurin osa menee kulutukseen.

"Varsinkin poliittisessa keskustelussa on paineita jatkuvasti sille, että verotusta ja varsinkin tuloverotusta pitäisi alentaa. Ja tuloverotusta onkin alennettu vuosien saatossa. Mutta uudistukset, joissa hyödykeverotusta korotetaan ja tuloveroa alennetaan, tuppaavat toimimaan siihen suuntaan, että tulonjakovaikutus on pienempi", kertoo Kotakorpi.

Hän ei kuitenkaan usko, että arvonlisäveron alennus hyödyttäisi pienituloisia pidemmän päälle, sillä veronalennuksesta suurin rahallinen hyöty menisi suurituloisille, jotka käyttävät määrällisesti enemmän rahaa kulutukseen. Erityisesti keskustelu on ollut aktiivista ruoan arvonlisäveroon liittyen, jotta ruoka olisi halvempaa, mutta siinäkin suurin hyöty tulisi isotuloisille ja samalla valtion verotulot pienenisivät.

28

K

ulutusverojen alle kuuluvat myös haittaverot, joiden tarkoituksena on vähentää tuotteesta yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Näitä ovat esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja makeisvero. Alkoholijuomavero tuotti Suomen valtiolle 1,5 miljardia euroa verotuloja vuonna 2021.

Yleinen myös syntiveroiksi kutsuttuja haittaveroja vastustava argumentti on, että ne ovat tulonjaollisesti epäoikeudenmukaista. Esimerkiksi alkoholivero kohdistuu eniten ihmisiin, jotka ovat pienituloisia ja kuluttavat alkoholia paljon. Pahimmassa tapauksessa ihminen ei lakkaa juomasta, vaikka alkoholi on kallista, vaan juo sitten vaikka asunnon altaan. Kotakorven mielessä tähänkin pitäisi vaikuttaa muilla keinoilla kuin veroja alentamalla.

"Oikea reitti tai tapa auttaa ei ole varmasti se, että tarjotaan tällaiselle ihmiselle halvempaa alkoholia."

Polttoainevero on puhuttanut suomalaisia viime aikoina bensan hinnan noustua huippulukemiin. Polttoainevero on ympäristöveron muoto, jonka tarkoituksena on ympäristöongelmien pienentäminen ja ehkäiseminen.

Vaatimukset julkisuudessa veron alentamiselle ovat olleet suuret, mutta senkin kohdalla Kotakorpi noudattaa samaa logiikkaa. On parempi kohdentaa ihmisille tukia muussa muodossa kuin alentamalla verotusta, jonka tarkoituksena on suojella ympäristöä.

Loppujen lopuksi verotuspäätökset ovat arvokysymyksinä poliittisia päätöksiä, johon verotutkijoilla ei ole vaikutusvaltaa. Se, millainen tulonjako yhteiskunnassamme on, päätetään vaaleissa äänestämällä, muistuttaa Kotakorpi.

"Tutkijat voivat vain pyrkiä kertomaan erilaisten politiikkatoimenpiteiden hyvistä ja huonoista puolista joidenkin tavoitteiden saavuttamisessa. Se on sitten tietenkin eri kysymys, että otetaanko ne huomioon vai ei." III

ANSIOTULOJEN VEROTUS PITÄÄ SISÄLLÄÄN NOIN 30 PROSENTTIA VALTION KAIKESTA VEROTUKSESTA.

29

NE ON NÄÄ SAMAT JUTUT VUODESTA TOISEEN Välillä on hyvä kääntyä ympäri ja katsoa, miten tähän on tultu.

Visiirin toimitus tonkaisi vaihteeksi toimituksen takaseinältä löytyvää arkistokaappia ja katsoi, millaiset aiheet opiskelijoita puhuttivat kymmenen ja kaksikymmentä vuotta sitten. Jotta homma ei jäisi pelkäksi nostalgiassa piehtaroinniksi niin selvitimme myös, miten ne asiat oikeasti nykyään ovat.

Opintotuen riittävyys puhutti jo 20 vuotta sitten "On pelkona, ettei opintotuki enää takaa tasaveroisia mahdollisuuksia hakeutua korkeakoulutukseen eikä takaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista."

Näin sanoi 20 vuotta sitten silloisen ylioppilaskunta Tamyn puheenjohtaja Sonja Montonen Aviisi-lehden jutussa. Vuonna 2002 oli kulunut kymmenen vuotta siitä, kun opintotuki oli muuttunut lainapainotteisesta opintorahapainotteiseksi. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha oli tuona vuonna 259 euroa kuukaudessa, asumislisä enintään 172 euroa ja opintolaina 220 euroa.

Millainen on asian laita nyt?

Opiskelijoiden toimeentulo ei ole 20 vuodessa ainakaan helpottunut, sillä tuki on muuttunut enemmän lainapainotteiseksi. Tällä hetkellä opintorahan enimmäismäärä yli 18-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle lapsettomalle korkeakouluopiskelijalle on 268,23 euroa. Tähän saa päälle vielä asumistuen, jonka enimmäismäärä on noin 330 euroa kuukaudessa. Opintolainan määrä on noussut huimasti, sillä lainaa voi nykyään nostaa 650 euroa kuukaudessa. Kun täyden lainan, asumistuen ja opintorahan ynnäilee yhteen, jäävät opiskelijan kuukausiansiot silti noin kolmekymppiä alle köyhyysrajan.

30

Millainen on asian laita nyt?

Nykyään naiset ovat ohittaneet miehet tällä saralla, sillä naisia pääsi vuonna 2022 sisälle yliopistoon enemmän kuin miehiä. Opetushallituksen tilastojen mukaan opiskelupaikan vastaanottaneita naisia oli yhteensä 14 649, kun miesten määrä paikan vastaanottaneista oli 9 594.

Tampereen yliopiston kohdalla sukupuolijakauma oli tasaisempi, sillä viime kevään yhteishaun myötä paikan vastaanottaneista naisia oli yhteensä 1866 ja miehiä 1407. Ero on tasoittunut Tampereen yliopistojen yhdistyttyä vuoden 2019 alusta, mutta tekniikan alat ovat yhä selkeän miesvaltaisia.Tampereen yliopiston tekniikan aloilla paikan vastaanotti alkavalle lukuvuodelle 666 miestä ja 345 naista.

Tänä vuonna Suomen suosituimman yliopiston paikan vei hakijamäärän perusteella Turun yliopisto,Tampereen yliopiston jäädessä sijalle 3.

Mt-palveluita jonotettu jo 20 vuotta Visiirin edeltäjä Aviisi uutisoi vuonna 2002, että Tampereen YTHS:n mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä ja jonotusaika on pitkä.

Miten on asian laita nyt?

31

Naiset ohittaneet miehet yliopistoon pääsyssä Edesmennyt ylioppilaslehti Aviisi kirjoitti vuonna 2002, että naisten on suhteellisesti vaikeampi päästä yliopistoon kuin miesten.

Erot olivat joillain aloilla jopa kahdenkymmenen prosentin luokkaa. Tampereen silloisessa yliopistossa tilanne oli kuitenkin erilainen, sillä vuonna 2002 Tampereelle hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista kaksi kolmasosaa oli naisia. Tampereen yliopisto oli samana vuonna myös Suomen suosituin hakukohde.

Keskustelu opiskelijoiden mielenterveyspalveluista nostaa päätään aina tasaisin väliajoin.

Aiheet ovat pysyneet samana todistettavasti ainakin 20 vuotta. Hoitoon pääsyn vaikeus ja pitkät jonot YTHS:lle ovat yhä arkipäivää. YTHS:n mielenterveyden alueylilääkäri Vivian Maunun mukaan odotusajat hoitoon vaihtelevat palvelupisteittäin ja hoitomuodoittain. Jonotusajat voivat silti olla valitettavan pitkiä. Osalle ammattilaisista, kuten yleislääkäreille ja psykiatreille on ruuhkaa. Myös neuropsykiatrisiin tutkimuksiin eli ADHD-selvittelyihin on jonoa. Psykiatrian vastaanottoa saa odottaa useamman kuukauden.

"Kaiken kaikkiaan tarvitsisimmeYTHS:lle lisärahoitusta valtiolta kyetäksemme vastaamaan opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kysyntään optimaalisesti viiveettä.". toteaa Maunu.

Töitä löytyy edelleen Aviisi teki vuonna 2012 jutun Tampereen yliopistosta valmistuneiden työtilanteesta. Juttu perustui tilastoihin, joiden mukaan työttöminä oli vain kolme prosenttia vuonna 2010 valmistuneista. Suurin osa kertoi työskentelevänsä vaatimustasoltaan koulutustaan vastaavassa tehtävässä.

Miten on asian laita nyt?

Tampereen yliopiston viimeisimmässä Maisterien uraseuranta -raportissa esitellään vuosien 2018–2021 uraseurantakyselyjen vastaukset.

Vastaukset on annettu 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Raporttiin vastanneista vakituisessa kokopäivätyössä oli 71 prosenttia vastaajista ja määräaikaisessa kokopäivätyössä 12 prosenttia vastaajista. Työttömänä työnhakijana vuosina 2018–2021 oli vain 2 prosenttia Tampereen yliopistosta valmistuneista.

Maksullisuus on edennyt…

Kymmenen vuotta sitten Aviisissa kerrottiin, kuinka koulutuksen maksullisuus nytkähti taas piirun verran eteenpäin, kun Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun johtokunta esitti kolmea uutta tutkinto-ohjelmaa lisättäväksi väliaikaisesti maksullisiin englanninkielisiin maisteriohjelmiin. Johtokuntakunnan opiskelijajäsenet ja osa henkilökunnasta vastustivat ohjelmien lisäämistä. Tällöin kaikkien EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden ei pitänyt vielä maksaa opinnoistaan Suomessa.

Millainen on asian laita nyt?

Yliopisto- ja korkeakoululain uudistuksen myötä yliopistot ja korkeakoulut saivat vuodesta 2016 lähtien periä lukuvuosimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukuvuosimaksuja peritään vain vieraskielisistä koulutuksista. Näyttää siltä, että muutos on tullut jäädäkseen. Myös suomenkielisiin koulutuksiin on ajoittain vaadittu lukuvuosimaksuja, mutta niitä ei ole ainakaan vielä tulossa.

… ja vähän se jo tuottaakin

Millainen on asian laita nyt?

Aviisin juttu vuodelta 2012 kertoi EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tarkoitetun lukuvuosimaksukokeilun ensimmäisistä vuosista. Jutun mukaan kokeilu on sujunut huonosti ja vain muutamat kansainväliset opiskelijat maksavat lukuvuosimaksua. Tämä johtui yliopistojen apurahajärjestelmästä, jonka kautta yliopisto maksaa lukuvuosimaksun joko kokonaan tai osittain opiskelijalle. Sen takia vain muutama opiskelija oli velvollinen maksamaan opinnoistaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on seurannut ja arvioinut korkeakoulujen lukuvuosimaksuja vuosien 2017–2021 ajalta. Seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportin mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ei ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Vaikka kansainvälisten opiskelijoiden määrä putosi maksujen käyttöönoton jälkeen, niin nykyään ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on ylittänyt maksujen käyttöönottoa edeltävän ta-

32

Tuutorointi tökki Vuonna 2012 huolena ja valituksen aiheena oli tuutoroinnin laatu ja vähyys Tampereen yliopistossa. Silloisen Tamyn hallituksen jäsen Jarkko Louhelainen kirjoitti, että yliopisto viittaa kintaalla sille, että muiden yliopistojen vertausohjauskäytäntöjä vertailtaisiin ja otettaisiin käyttöön.

Miten on asian laita nyt?

Nyt murheet tuutoroinnista tuntuvat kaukaiselta historialta. Jokaiselle aloittavalle perustutkinto-opiskelijalle nimetään opintojen alkuvaiheessa opiskelijatuutori. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Treyn mukaan yliopisto vastaa tuutoroinnista yhteistyössä Tampereen ylioppilaskunnan kanssa. Trey:n hallituksen jäsenen Anniina Honkasaaren mukaan ylioppilaskunta on saanut pääasiallisesti hyvää palautetta. Tuutoreilta saatu palaute on kertonut, että heitä on riittävästi ja perehdytys tehtävään on riittävää.

"Yleisesti meidän nähdäksemme on ollut niin, että uudet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä tuutorointiin. On kuitenkin yksittäisiä opiskelijoita, jotka eivät koe tuutorointia omakseen tai eivät ole saaneet siitä riittävästi omaan tarpeeseensa nähden. Korona-aikana on tietysti ollut hankalaa monestakin syystä."

Valmistuneet vain vanhenevat

33

son. Korkeakoulut ovat keränneet vuosina 2019–2020 noin 42 miljoonan euron edestä lukuvuosimaksuja, mutta merkittävä osa tuotosta on mennyt opiskelijoiden apurahoihin. Apurahojen maksamisen jälkeen tuottoa jäi 14 miljoonan euroa. Loppuraportin tehneen työryhmän mukaan yliopistojen tulisi kiinnittää huomiota siihen, että lukuvuosimaksujen ja apurahojen kokonaisuus toimisi siten, että lukuvuosimaksuilla saadaan katettua koulutuksen kustannukset sekä luotua laajempaa rahoituspohjaa korkeakoulujen käyttöön.

Suomessa halutaan tulevina vuosina lyhentää korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytettyä aikaa vuodella, kertoi Aviisi vuonna 2012.

Jutun ilmestymisvuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä oli 27 vuotta ja se haluttiin vuoteen 2020 mennessä pudottaa 26 vuoteen.

Miten on asian laita nyt?

Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin mukaan tutkinnon suorittaneiden mediaani-iässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2010-luvulla. Vuonna 2019 tehdystä raportista käy ilmi, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä on 26 vuotta ja yliopiston suorittaneiden 28 vuotta. III

24

34

PIKAOPAS yliopistoelämään Kaikkien yhteisöjen tapaan myös korkeakouluissa perimätietona leviää monenlaista hiljaista tietoa ja sanattomia sääntöjä. Visiiri kertoo sen, minkä muut unohtavat.

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvitus SIRU TIRRONEN

35

K

un uudet opiskelijat ovat luovineet itsensä korkeakoulun ovista sisään, yritetään heidän aivoihinsa runnoa kaikki opiskeluun liittyvä informaatio orientaatioviikoksi kutsutulla luentosulkeisilla. Samalla tuutorit paimentavat fuksiryhmiään pitkin kampusta ja yrittävät opettaa, miten löytää luentosaliin, kirjastoon tai ruokalalinjaston äärelle.

Kampuksella navigointi käy opintojen alussa työstä.

Hervannan kampuksella rakennukset yhdistyvät käytävien kautta monimutkaiseksi labyrintiksi, eikä keskustakampuksen päätalon siipien järjestys avaudu välttämättä ennen maisterivaihetta, jos silloinkaan. Visiirin vinkki: Tilanumeron ensimmäinen numero kertoo, missä kerroksessa tila sijaitsee.

Jätä päärynät kotiin Jotkut vääräleuat väittävät, että luennon aluksi professorille kiikutetaan päärynä, luentosalin vierustovereita tervehditään kohteliaasti kumartamalla ja yliopiston tiloissa

hipsitään sisätossuilla. Todellisuudessa luennoista selviää käyttämällä tervettä järkeä ja yleistä kohteliaisuutta. Luennot alkavat akateemista varttia mukaillen tyypillisimmillään 15 minuuttia tasatunnin jälkeen.

Luennolle myöhässä tuleminen ja sieltä ennen loppua lähteminen kannattaa suorittaa ripeästi ja huomaamattomasti. Kokeneimmat karkaajat istuvat penkkirivin päädyssä, josta voi nopeasti livahtaa ovelle.

Vaikka kahvimukit ja limpparipullot ovat luentojen vakiokamaa, kannattaa rapisevat ja varsinkin voimakkaasti tuoksuvat eväät nauttia luentosalin ulkopuolella. Harva haluaa viettää seuraavaa kahta tuntia valkosipulin tai homejuuston löyhkässä. Myös opiskelijabileiden jälkeiselle aamuluennolle kannattaa tulla suihkun tai ainakin hampaiden pesun kautta välttääkseen kanssaopiskelijoiden pahat katseet.

Opiskelijaravintolat ovat ruuhkaisimmillaan puolen päivän aikaan, jolloin istumapaikoista voi olla pulaa. Omalle seurueelle paikan varaaminen repuilla ja ulkotakeilla saa todennäköisesti ainakin käytöstavoiltaan edistyneet kanssaopiskelijat mulkoilemaan vihaisesti.

Kirjastossa ei tarvitse olla hiljaa

T

ampereen yliopiston kirjastonjohtaja Riitta Lähdemäki kertoo, että suurin kirjastojen käytössä ilmenevä väärinkäsitys on se, että kaikkialla kirjastossa pitää olla hiljaa.

"Opiskelijat eivät aina tiedä, että tiloissa saa jutella eikä kirjastossa tarvitse olla hiljaa. Hiljaiseen työskentelyyn tarkoitetut tila on erikseen merkitty, kuten Linna-kirjaston hiljainen lukusali."

Välillä kirjastoa käyttävät opiskelijat toivovat, että henkilökunta puuttuisi opiskelijoiden äänenkäyttöön enemmän.

"Ei meillä henkilökunta voi alkaa vahtia käyttäjien äänenvoimakkuuksia. Ja joskus palautetta tulee myös kirjaston henkilökunnalle, että olkaa hiljempaa."

Kirjaston hiljaisen lukusalin etiketti puhuttaa säännöllisesti Jodelissa. Yleisesti oman paikan varaamista repulla tai takilla ei katsota hyvällä, jos paikaltaan poistuu pidem-

36

mäksi aikaa esimerkiksi syömään mennessään. Lähdemäki ei suoraan tuomitse tapaa.

"Kannattaa enemmänkin miettiä, tohditko jättää repun tai takin valvomatta paikalleen."

Lähdemäki pyytää huomioimaan myös muut käyttäjät, etenkin ruuhka-aikaan.

"Lounaalla voi helposti vierähtää tuntikin, jos jää vaikka kaverin kanssa juttelemaan, ja toinen opiskelija olisi voinut sillä aikaa käyttää varattua paikkaa tehokkaasti opiskeluun."

Kirjastot pyrkivät palvelemaan opiskelijoita parhaansa mukaan, ja siksi asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti kyselyillä. Yksi yleinen palautteen aihe on painettujen kurssikirjojen määrä. Kirjastoilla ei ole mahdollista hankkia kaikille lainattavaa kappaletta, mutta sähköisessä muodossa kurssikirjoja on aiempaa enemmän saatavilla.

"Suurin osa uudesta aineistosta alkaakin olla sähköistä", Lähdemäki kertoo.

Kesän aikana yliopiston pääkirjasto Linnaan tehtiin

150 uuttaa opiskelupaikkaa, joka vaati entisestään kirjaston kokoelman tiivistämistä.

Uudelle opiskelijalle Lähdemäki antaa vinkiksi hyödyntää kirjaston tarjoamia koulutuksia.

"Helposti ajatellaan, että kaikkihan nyt tiedonhaun osaa.

Korkeakoulussa ei kuitenkaan riitä pelkkä googlettaminen."

Kuka auttaa ja missä?

A

kateemisen vapauden lisäksi opiskelijalle lankeaa myös akateeminen vastuu. Ensimmäisenä vuonna yhdessä vastuuopettajan kanssa laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma toimii korkeintaan hahmotelmana sille, miten haluaa opinnoissaan etenevän.

Jokainen opiskelija on lopulta vastuussa omista opinnoistaan.

Jos huomaa tutkinnon koostamisessa vaikeuksia, kan-

nattaa kolkutella oman tutkinnon koulutusasiantuntijan ovea. Koulutusasiantuntijat tietävät, miten aikaisempia opintoja voi hyväksi lukea, mikä kielikeskuksen kurssi kannattaa valita ja miten runtata yhteistyökyvytön Sisu ojennukseen.

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tarjoaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS. YTHS:n rajalliset resurssit ovat jokavuotinen puheenaihe ja murheenkryyni. Opiskelijan kannattaa muistaa, että opiskelijan kotikunta on aina velvollinen tarjoamaan terveydenhuollon palveluita, eikä opiskelijan hoitoa voi estää sillä verukkeella, että ensisijainen hoitotaho on YTHS. Epävirallista apuakin on saatavilla. Nopat.me -sivusto listaa helposti suoritettavia kursseja niin Tampereelta kuin muualtakin Suomesta. Aina rimaa ei tarvitse virittää itselleen uusiin ennätyskorkeuksiin. Muista myös Jodel-kanava @helpotnopat. Ravintoloiden ruokalistat löytyvät kootusti Unisafka-sivuilta. Realistisia referenssi-

37

"HELPOSTI AJATELLAAN, ETTÄ KAIKKIHAN NYT TIEDONHAUN OSAA. KORKEAKOULUSSA EI KUITENKAAN RIITÄ PELKKÄ GOOGLETTAMINEN." RIITTA LÄHDEMÄKI Yliopiston kirjastonhoitaja

kuvia opiskelijaravintoloiden tarjonnasta kaipaava suuntaa Jodelissa @tampereunifood-kanavalle.

Ohjauksesta apua opintojumeihin

T

ampereen yliopisto tarjoaa myös opinto-ohjaajan palveluja. Keskustakampuksella opinto-ohjaajana työskentelevä Jasmin Rantanen kertoo, että yleisimpiä syitä opinto-ohjaajan luokse hakeutumisen on oman elämäntilanteen pohtiminen.

"Opiskelija haluaa pohtia omaa elämäntilannettaan ja opiskeluiden yhdistämistä siihen. Erilaisten valintojen tekemiseen saatetaan tarvita tukea tai muuten mietitään opiskeluissa onnistumista."

Aina ongelma ei olekaan itse ala tai opiskelu "Joskus opiskelut tuntuvat jumittavan ja syy voi löytyä muualta kuin opiskeluista."

Ensimmäisen vuoden opiskelijat hakeutuvat ohjaukseen yleensä ensimmäisen tenttiviikon tai suuremman opiskelu-urakan jälkeen.

"Yllättävän usein haetaan apua opiskelutaitoihin. Tarvittaessa ohjaamme esimerkiksi opintopsykologien luokse, mistä on saatavilla konkreettisia neuvoja esimerkiksi opiskelutekniikoiden kehittämiseen ja työstämiseen."

Opintojen ohjauksen ja suorittamisen pääpaino on tiedekunnissa, mutta yhteisten ohjauspalveluiden ohjaajat ovat neutraaleja lisätuen tahoja, joille voi avautua omasta elämäntilanteestaan.

"Ohjaajat eivät keskity arvosanoihin tai kurssien suorittamisen käytäntöihin, vaan opiskelijan elämäntilannetta ja opiskeluja pohditaan 38 yksilöllisesti."

Rantanen vinkkaa, että opinto-ohjaajat ovat keränneet yliopiston intraan (intra.tuni.fi) "usein kysyttyä ohjauksesta"-kokonaisuuden, jossa on neuvoja ja vinkkejä aina kaverisuhteiden solmimisesta opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseen ja opiskelumotivaation löytämiseen.

Kulkuluvat kyselytyttävät

K

aikilla kolmella Tampereen yliopiston kampuksella toimiva Sportuni tarjoaa liikuntapalveluja kaikille opiskelijoille. Sportunin liikuntapäällikön Kirsi Männyn mukaan eniten opiskelijoita ihmetyttävät liikuntapaikkojen kulkulupa-asiat.

Keskustan ja Hervannan kampuksilla opiskelevilla kulkuoikeudet aktivoituvat automaattisesti, kun Sportuni-maksun suorittaa. Kaupin kampuksella opiskelevat joutuvat piipahtamaan liikuntakeskuksen asiakaspalvelussa ensimmäisellä kerralla.

Liikuntamaksulla voi vapaasti käyttää kaikkien kampusten palveluita, mutta kulkulupa pitää hoitaa kuntoon.

"Jokaisella kampuksella on omat erilliset kulunvalvontajärjestelmät, joten siksi kulkuoikeudet pitää rekisteröidä jokaisessa liikuntakeskuksessa erikseen", Kirsi Mänty selittää.

Korona-aikana liikuntakeskusten asiakasmääriä rajoitettiin, mutta Mänty uskoo syksyn tuovat paljon uusia opiskelijoita kuntoilemaan. Ruuhkaisinta liikuntakeskuksissa on arki-iltaisin kello 16 jälkeen.

"Jos haluaa treenata rauhassa, kannattaa liikuntakeskukseen suunnata aamulla, puolenpäivän jälkeen ja viikonloppuisin." III

39

KUKA SAA JA KENELLE ANNETAAN 40

Yliopistojen harjoittelukäytännöt vaihtelevat keskenään suuresti. Suurimmassa osassa Suomen yliopistoja maksetaan harjoittelutukea 1300–1800 euroa kolmen kuukauden harjoittelujaksoa kohden, mutta osassa yliopistoista tukea ei irtoa lainkaan. Osalle työnantajista harjoittelutuki on kuitenkin palkkauksen ehto, joten eriävät käytännöt asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan opintojen suorittamisen ja työelämään siirtymisen näkökulmasta.

Teksti KRISTIINA BALTZAR Kuvitus PAULIINA LINDELL

T

yöharjoittelu osana opintoja on pakollista useille yliopisto-opiskelijoille. Se on myös hyvä mahdollisuus kerryttää työkokemusta ja saada jalkaansa oven väliin. Yliopistot maksavat työnantajille harjoittelutukea tarkoituksenaan tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia laadukkaiden ja monipuolisten harjoittelupaikkojen löytämiseen. Tuki on työnantajalle kannuste opiskelijan palkkaamiseen, ja usein sillä katetaan harjoittelun ohjauksesta mahdollisesti syntyvät kulut.

"Ne opiskelijat, jotka saavat yliopistoltaan helpommin harjoittelutukea, ovat monesti etulyöntiasemassa hakiessaan harjoittelupaikkaa", kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Elina Kuula.

Harjoittelutukikäytänteet vaihtelevat yliopistoittain ja alakohtaisesti. Joissain yliopistoissa tukea tarjotaan kaikille opiskelijoille, mutta useimmiten yliopistolla on vain tietty könttäsumma jaettavana vuosittain. Kilpailu tuen saamisesta on suurta ja jako tapahtuu usein nopeusjärjestyksessä. Hakukriteerit vaihtelevat tai tuen saajat voidaan jopa arpoa, tulee ilmi SYL:n selvityksestä.

Joissain tapauksissa osa harjoittelutuista saattaa olla jäänyt jakamatta vähäisen hakijamäärän vuoksi. Tämä voi johtua tuen hakemisen monimutkaisuudesta. Myös hakujärjestelyt voivat asettaa opiskelijat eri asemaan, sillä

41

jossain yliopistossa tukea haetaan ennen harjoittelupaikan etsimistä, ja jossain taas vasta harjoittelupaikan varmistuttua.

"Ensinnäkin tutkinto-ohjelmittain on eroja, kuuluuko opintoihin pakollista harjoittelua vai ei. Toisaalta useat harjoittelupaikat edellyttävät valituksi tulemiselle jo olemassa olevaa takausta yliopiston myöntämästä harjoittelutuesta", kertoo Tampereen ylioppilaskunta Treyn hallituksen jäsen Mirva Pekkola.

Treyn mielestä yliopistojen olisi syytä tarkastella harjoittelukäytäntöjä uudelleen. He näkevät eriävissä harjoittelutukikäytännöissä ongelmia tasa-arvon kannalta.

Tampereella harjoittelutuki kuuluu kaikille

T

ampereen yliopistossa kaikki perustutkinto-opiskelijat ovat oikeutettuja harjoittelutukeen kerran perusopintojensa aikana. Harjoittelutukia on varattu vuosittain koko yliopiston tasolla noin 500 opiskelijan harjoitteluihin.

42

Tuen määrä puolestaan riippuu tutkinto-ohjelmasta, mutta se on pääsääntöisesti 1800 euroa per harjoittelu, paitsi journalistiikan toimitusharjoittelussa, jossa tuki on noin 1300 euroa.

Yliopiston tukeman harjoittelun yleisten ehtojen mukaan harjoittelutuki on tarkoitettu vain niille opiskelijoille, joilla ei ole vielä ollut mahdollisuutta kerryttää opiskelemaansa alaan liittyvää työkokemusta.

"Kaikki harjoittelupaikat eivät tarvitse tukea, mutta osalle työnantajista harjoittelutuki on tärkeä ja yksittäiselle opiskelijalle harjoittelupaikan saannissa tuki voi olla hyvin suuri asia", kertoo Tampereen yliopiston opettajien ja ohjauksen palvelujen asiantuntija Reeta Lehmusoksa.

Kotimaan harjoittelutukien edellytyksenä on, että työnantaja maksaa harjoittelijalle vähintään Kelan työssäoloehdon täyttävää vähimmäispalkkaa harjoittelun ajalta, joka on tällä hetkellä 1283 euroa kuukaudelta. Harjoittelutuki on tarkoitet-

tu yleensä vain kotimaan harjoittelua varten, ja se maksetaan suoraan työnantajalle harjoittelun loputtua.

"Harjoittelutuen käytäntöjä on kehitetty vuosien varrella. Esimerkiksi joitain vuosia sitten yhteen harjoitteluun myönnettävän harjoittelutuen summaa yhtenäistettiin koko yliopiston tasolla niin, että nykyään se on yhtenevä kaikkien opiskelijoiden harjoitteluiden osalta, eli enimmäkseen 1800 euroa harjoittelulta.", kertoo Lehmusoksa.

Harjoittelutukien lisäksi eroja löytyy harjoittelukäytännöistä, sillä harjoittelut ovat osa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmaa. Lehmusoksan mukaan harjoittelutuen myöntämisen käytäntöjä pyritään kehittämään tasapuolisemmiksi ja selkeämmiksi koko yliopiston tasolla.

"Tavoitteena kehittämistyössä esimerkiksi on, että opiskelija voisi hakea tukea joustavasti vuoden ympäri siinä vaiheessa, kun hän sitä tarvitsee."

Samaa alaa opiskelevilla erilaiset harjoittelutukikäytännöt

E

rilaiset harjoittelutukikäytännöt voivat myös luoda kinkkisiä tilanteita työmarkkinoille. Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat saavat opintoihin kuuluvaa neljän kuukauden harjoittelua varten 1300 euron harjoittelutuen, mutta Jyväskylän yliopistossa samaa alaa opiskelevat eivät saa tukea lainkaan.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan harjoittelusta vastaavan yliopisto-opettajan Panu Uotilan mukaan periaatteellisella tasolla Tampereen ja Jyväskylän toimittajaopiskelijoiden harjoittelujärjestelmät eivät ole tasapuoliset. Käytännössä kuitenkaan harjoittelutuen puuttuminen ei ole näkynyt siinä, miten Jyväskylässä opiskelevat saavat toimitusharjoittelupaikkoja.

43

HARJOITTELUTUKI YLIOPISTOITTAIN » Helsingin yliopisto: 1800 e 2–3 kk » Itä-Suomen yliopisto: 1800 e vähintään 2–3 kuukauden harjoittelusta » Jyväskylän yliopisto: Kaikilla laitoksilla ei tuettua harjoittelua, tuen laajuus ja suuruus laitoksittain » Oulun yliopisto: 1600 e vähintään 2 kk harjoittelusta » Tampereen yliopisto: enintään 1800 e per harjoittelija, kaikki perustutkinto-opiskelijat oikeutettuja tukeen kerran opintojen aikana » Aalto yliopisto, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, Aalto yliopiston tekniikan korkeakoulu. Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu: 1800 euroa 3 kk harjoittelusta ja 1200 euroa 2 kk harjoittelusta » Hanken Svenska handelshögskolan: Kandidaatin tutkintoa suorittaville 2000 e ja maisterin tutkintoa suorittaville 1060-1770 e, annetaan vain ulkomaanharjoittelua varten » Åbo Akademi: 1300 e 3 kk harjoittelusta tai 900 e 2 kk harjoittelusta (valtiotyönantajille vastaavasti 1800 ja 1200 e) Lähde: Yliopistojen työ- ja urapalveluverkosto Aarresaari

Uotila silti myöntää, että pienten toimitusten kohdalla Tampereen ja Jyväskylän yliopiston opiskelijat voivat olla eriarvoisessa asemassa, mikäli samaan paikkaa tavoittelee kaksi yhtä pätevää hakijaa. Hänen näkemyksensä kuitenkin on, että yleensä noin tuhannen euron harjoittelutuki on sen verran pieni raha, että isojen toimitusten ei kannata pienentää hakijapohjaansa pelkän harjoittelutuen vuoksi.

"Kokemuksemme on, että opiskelijoiden työpanos kompensoi harjoittelutuen puuttumisen, eikä se ole vaikuttanut rekrytointiin."

Syynä harjoittelutuen uupumiseen Jyväskylästä Uotila mainitsee yliopistojen pienenevän rahoituspohjan ja sen, että oppiaineen opetukseen saama rahamäärä ei ole mahdollistanut tuen maksamista. Harjoittelutuen sijaan rahat käytetään esimerkiksi vierailijaluentoihin.

"Opiskelija hyötyy enemmän tuosta rahasta monipuolisten vierailijaluentojen kautta kuin mediayrityksille maksettuina erillisinä palkkioina", hän summaa.

Ministeriö ei näe aiheelliseksi puuttua yliopistojen käytäntöihin

S

YL toivoo, että harjoittelukäytännöt ja -kriteerit yhdenmukaistettaisiin valtakunnallisesti. Heidän suosituksenansa harjoittelutukikäytäntöjen muuttamiseksi pitää sisällään sen, että jokainen opiskelija oli-

44

si oikeutettu tukeen ja että se voitaisiin myöntää, vaikka opintoihin ei kuuluisikaan pakollista harjoittelua SYL toivoo myös, että harjoittelutukien hakeminen helpottuisi keskittämällä haku yhteen ja samaan paikkaan yliopistossa, ja että tukea voisi hakea joustavasti opintojen eri vaiheissa.

Opiskelijan tulisi myös saada itse valita harjoittelupaikkansa, johon tukea myönnetään.

Opetusneuvos Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo sähköpostitse, että yliopistot päättävät itsenäisesti harjoittelun tukemisesta. Palosen mukaan asia on yliopistojen sisäiseen päätöksentekoon liittyvä, eikä siihen puuttumista nähdä aiheelliseksi.

"Olennaista on, että yliopistoilla on halukkuus tukea harjoittelupaikkojen löytymistä opiskelijoille, ja tätä kautta tukea opintoja edistävää ja niihin soveltuvaa harjoittelua", Palonen kertoo.

Tampereen yliopiston asiantuntijan Reeta Lehmusoksan mukaan harjoittelutuesta käydään keskustelua myös valtakunnallisesti eri yliopistojen välillä. Esimerkiksi harjoittelutuen suuruus on pyritty saamaan samalle tasolla kaikkien yliopistojen kesken, jotta erilaiset tukisummat eivät asettaisi opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan.

"Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden mahdollistaminen myös harjoittelutuen osalta on yksi tärkeä lähtökohta tukikäytäntöjen kehittämiseen." III

Säästäjäksi kympillä kuussa?

Uuden edessä elämä voi yllättää, siksi sijoittaminen kannattaa.

Lue lisää op.fi/sijoita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jonka asiamiehenä osuuspankki toimii.

OP Tampere Mukana opiskelijan arjessa, myös Instagramissa @optampere

Yksi meistä – tietääkseni.

Jos olet opiskellut tai työskennellyt Tampereen yliopistossa tai sen edeltäjissä, olet alumni.

Tutustu alumnitoimintaamme osoitteessa tuni.fi/alumni ja löydä oma tapasi olla mukana.

Howy Jacobs

46

ONKO MESTAT KUNNOSSA? Teksti & kuvat NIKKE SILLANPÄÄ

Visiirin urbaanikulttuurin toimitus teki väliselvityksen Tampereen skeittipaikkojen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Näillä vinkeillä pääset rullalajien pariin syksyn saapuessa.

Vanhan kirjastotalon eli Laikun skeitti-plaza Keskustorilla sai viime kesänä uuden erikoisen betonikaaren.

Tanskalainen rullalautailija Ginger Bunger näytti ollien mallia Manserama-skeittifestivaaleilla elokuussa.

47

R

Yksi manseramaskeittifestivaalin tapahtumista järjestettiin elokuussa Kenneli Diy:n sisäpoolilla Hiedanrannassa.

ullien päällä kulkevien harrastusten suosio on kasvanut viime vuosina, ja samassa hötäkässä esimerkiksi skeittaamisesta tehtiin uusi olympialaji. Rullalautailun harrastajamääristä on lajin järjestäytymättömän luonteen vuoksi lähes mahdoton saada tarkkaa tietoa, mutta kesäkuussa Suomen rullalautaliitto arvioi Yleisradiolle, että aktiivisia skeittaajia olisi Suomessa noin 50 000.

Skeittauksen lisäksi pinnalla on nyt kaikenlaisten muidenkin rullavehkeiden kanssa räveltäminen: esimerkiksi paripyörälliset quad-rullaluistimet ja lasten suosiossa olevat temppupotkulaudat eli skuutit ovat tulleet osaksi kaupunkikuvaa.

Tampere on jo vuosia mainostanut itseään Visit Tampere -turismisivuilla "skeittaajan taivaaksi", mutta kuinka lähellä totuutta tämä väite oikeasti on?

EDELLISEN VUOSIKYMMENEN TAITTEESSA TAMPERELAISILLE SKEITTAAJILLE LUVATTIIN UUSIA HARRASTUSPAIKKOJA KAUPUNGIN SKEITTISUUNNITELMAN MYÖTÄ, MUTTA NIITÄ EI RAKENNETTUKAAN 2010-LUVUN KULUESSA. HARRASTUSPAIKKOJEN MÄÄRÄ JOPA VÄHENI, KUN VANHOJA SKEITTIPARKKEJA PURETTIIN POIS.

Aktiivisten harrastajien turhautumisesta tyhjiksi puheiksi jääneeseen skeittisuunnitelmaan syntyi viime vuosikymmenen alussa DIY-tyylinen skeittipaikka Tulitikkutehtaan alueelle Santalahteen, joka sai väistyä vuonna 2018 kerrostalojen tieltä. Skeittiparkin rakentajat perustivat Pirkanmaan Kaarikoirat -yhdistyksen, joka on edistänyt skeittaajien asemaa ja skeittikulttuuria Tampereen alueella kymmenen vuoden ajan.

48

Kuluvan vuoden alussa Tampereelle perustettiin myös toinen rullalautailuyhdistys Tampereen Rullalautailijat ry.

Isoa poolia ja keskusta-aukiota

K

aupungin ylpeytenä on monen vuoden ajan toiminut Kaukajärvellä sijaitseva laaja betoniparkki, Iso-Vilusen skeittipuisto. Kukkulan päällä sijaitsevalta alueelta löytyy yksi Suomen suurimmista betonipooleista sekä BMX- ja trial-pyöräradat. Länsi-Tampereella harrastajia on palvellut jo 15 vuoden ajan Tesoman jäähallin pihassa sijaitseva skeittipaikka, ja keskustan alueella skeitattavaa on entistä enemmän.

Kulttuuritalo Laikun edestä Keskustorilta löytyy skeitattava aukio, ja viime vuonna alueelle rakentui betoninen miniramppi. Skeittaajien keskuudessa Rennona tunnetulta aukiolta löytyy myös tamperelaisen ammattiskeittaaja Jaakko Ojasen kunniaksi pystytetty skeitattava Jaske-patsas, joka on replika aaltoa muistuttavasta barcelonalaisesta katutaideteoksesta.

Ratinan suvannon suulla Tampereen valtatien sillan alla sijaitsee myös suurikokoinen puinen miniramppi, joka sai tänä kesänä viereensä betonista valmistetun lisäosan. Sijaintinsa vuoksi Ratinan fasiliteetit ovat käytössä myös vesisateella.

Kolinaa koulujen pihoilla

U

usien harrastuspaikkojen syntyyn ovat vaikuttaneet niin aktiiviset harrastajat ja yhdistyksetkuin myös kaupungin aloitteesta syntyneet hankkeet. Vuonna 2020 Tampereen kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa osallistuvan budjetoinnin äänestyksen, jossa kaupunkilaiset saivat ehdottaa erilaisia lasten ja nuorten hyvinvointia parantavia hankkeita.

Rullalautailun suosiosta ja harrastajien aktiivisuudesta kertoo se, että voittajien joukkoon äänestettiin peräti kolme skeittaukseen liittyvää projektia. Tämän seurauksena Nekalan opetuskäytöstä poistetun koulun pihaan valmistui uusi skeittipaikka.

Kaksi muuta projektia koskivat monipuolista skeittauksen harrastamista keskusta-alueella ja uutta skeittiparkkia länsi-Tampereella.

Nekalan koulu ei ole ainoa opinahjo, joka on saanut uuden käyttötarkoituksen opetuksen hiljennyttyä.

Kuluneen vuoden kevään ja kesän aikana aktiiviset harrastajat rakensivat uuden skeittaukseen sopivan alueen Saukonpuiston koulun pihal-

Keskustorilla Vanhan kirjastotalon edustalla sijaitseva skeittiplaza on harrastajien keskeisiä ajanviettopaikkoja.

le. DIY-asenteella rakennettu skeittipaikka on kerännyt paljon harrastajia kesän aikana, ja alueen toivotaan säilyvän kunnossa talven yli.

Uuden rakentaminen seisoo

H

arrastajamäärien kasvuun on reagoitu myös kaupungin puolella. Armonkallion ja Ranta-Tampellan väliin sijoittuvaan Soukkapuistoon piti valmistua uusi kokonaan betonista rakennettu skeittiparkki kuluneen kesän aikana, mutta projektia on lykätty ensi vuoteen. Tam-

pereen kaupunginpuutarhuri Timo Kosken mukaan rakentamista ei voitu aloittaa tänä kesänä, sillä vallitseva maailmantilanne on nostanut materiaalien kuten betonin ja teräksen hintaa. Tämä vaikutti hankkeen kustannuksiin huomattavasti.

"Tavoittelemme nyt vuotta 2023.

Meillä on suunnitelmat valmiina ja haemme hankkeelle lähiliikuntapaikka-avustusta loppuvuoden aikana", Koski kommentoi.

Länsi-Tampereella sijaitsevan Raholan urheilukentän kupeeseen rakennetaan myös uusi skeittiparkki,

Muovitehtaan skeittihallilla on suomen ainoa täysikokoinen sisäverttiramppi.

Kuva: Aapo Laakso

49

joka on osa osallistuvan budjetoinnin hankkeita. Projektille suunnattu 70 000 euroa ei ole kuitenkaan riittänyt alueen viimeistelyyn. Hanke on herättänyt harrastajissa närkästystä, sillä käytännössä paikalle on saatu valettua tasainen betonialusta ilman mitään kalusteita.

Raholan parkin loppuunsaattaminen ei ole tämän vuoden budjetissa ja projekti etsii nyt lisärahoitusta.

Raholan harrastuspaikan on määrä korvata Tesoman skeittiparkki, joka poistuu muutaman vuoden päästä asuintalojen tieltä. ”Käsittääkseni uusi asemakaava on vahva ja rakentaminen Tesoman skeittiparkin alueella alkaa pikkuhiljaa, mutta en osaa sanoa ihan tarkkaa aikataulua”, Koski kertoo.

Kurvailua tehdasrakennuksissa ja pommisuojissa

L

oppusyksyn sateiden koittaessa Tampereella pääsee myös skeittaamaan kokonaan uuteen muovitehtaan sisähalliin Hiedanrannassa.

Skeittihallin rakentamisesta ja toiminnasta vastaa Pirkanmaan Kaarikoirat ry. Yhdistyksellä on alueella myös toinen sisäskeittihalli, kunnioitusta herättävän sisäbetonipoolin ympärille rakentunut Kenneli DIY. Vanhaan teollisuuskiinteistöön rakennettu uusi halli korvaa keväällä ratikan länsilaajennuksen tieltä puretun Kuivaamon skeittihallin, jossa ehdittiin järjestää muun muassa parit street-skeittauksen SM-kilpailut.

Muovitehtaalla on street-kamppeiden lisäksi myös täysikokoinen verttiramppi.

Tampereella korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilöstöä on vuosia ilahduttanut Hervannan kampukselta löytyvä skeittihalli. Bommarin uumenissa sijaitsevassa hallissa on muun muassa miniramppi ja pienehkö street -puoli.

Hervannan halli on käytettävissä Sportunin liikuntamaksulla, mutta suosittelemme myös liittymään mukaan opiskelijoiden lautailulajiharrastuksista enimmän vetovastuun ottaneen TTHP ry:n toimintaan, mikäli olet kiinnostunut hallin kehittämisestä ja akateemisen harrastusseuran löytämisestä.

50

Kenneli DIY:n sisäpooli on tunnetusti riittävän haastava jopa kansainvälisen tason rullalautailijoille.

Olitpa sitten Tampereelle vasta muuttanut opiskelija, uusi rullalajin harrastaja tai kokenut konkari, Tampereelta löytyy varmasti paikka, jossa hommat lähtevät rullaamaan. Yhdistykset ja aktiivinen harrastajajoukko helpottavat myös vauhtiin pääsemistä. ROLL ON! III

TULEVIA KEIKKAELÄMYKSIÄ TAMPERE-TALOSSA! Ke 7.9. klo 19.30 Pieni sali JESSE KAIKURANTA 10-VUOTISTAITEILIJAKONSERTTI

Valovoimaisen esiintyjän juhlakonsertissa kuullaan suurimpien hittien lisäksi läpileikkaus artistin urasta.

Liput 32 €

Pe 16.9. klo 19.30 Pieni sali MATHIAS SANDBERG TRIO: THE DOCTOR

Yksi maamme aktiivisimmista jazzmusiikoista on amerikkalaisessa musiikkilehdessä Jazziz Magazinessä kutsuttu “yhdeksi Suomen parhaiten varjelluista salaisuuksista”.

To 6.10. klo 19 Iso sali MAX RAABE & PALAST ORCHESTER (GER): SWEET AND LOVELY

Yli 20 vuotta yhdessä soittanut Palast Orchester hallitsee Max Raaben luotsaamana 20- ja 30-lukujen hillityn musiikillisen tyylikkyyden.

Liput 79/69/56 €

Liput 29 €, opiskelijat 24 €

Ke 14.9. klo 19 Iso sali YONA & TAMPERE FILHARMONIA: UNI JOHON HERÄÄN Taianomaisessa yhteiskonsertissa kuullaan myös muutamia valittuja paloja artistin muusta tuotannosta.

Kapellimestarina Jonas Rannila.

Liput 59 €

Ti 20.9. klo 19 Iso sali LEAD! -SINFONIAORKESTERI

TUULENSUUN PALATSISSA

Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Alban Gerhardt, sello Nuorten energiaa ja mentoreiden tyylitietoisuutta yhdistävää musisointia Sibeliuksesta Tšaikovskin suurimpaan sinfoniaan.

Liput 30 €, opiskelijat 15 €

La 8.10. klo 19 Tuulensuun Palatsi TAMPERE BURLESQUE HORROR & TEASE

Halloweenin ystäville burleskia kauhutwistillä ja lukuisia yllätyksiä.

Liput 45 €, opiskelijat 40 €, Show & Dinner 74,50 €/69,50 €

TUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista.

Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm)

Sattumalta ajankohtainen.

Seuraavan kerran syksyllä 2022.

@TAMPERETALO

Optimoitua hyväntekeväisyyttä Puhe taloudellisuudesta ja tehokkuudesta saattaa kuulostaa hyvän tekemiseen pyrkivän korvaan luotaantyöntävältä. Maailmassa roihuaa kuitenkin niin monta roskispaloa, että voi olla loogista aloittaa niistä, jotka ovat helpoimmin sammutettavia.

Teksti ANNA ISOTALO Kuvitus PAULIINA LINDELL

52

H

yväntekeväisyysjärjestöjen tehokkuuksissa voi olla tuhatkertaisia eroja.

Näin laski vuonna 2013 australialainen filosofi Toby Ord. Hän julkaisi esseen, jossa vertaili, millaisia tuloksia erilaiset globaalin terveydenhuollon menetelmät saavuttavat samalla rahasummalla. Esimerkiksi HI-viruksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon keskittyvien menetelmien välillä ero oli katsauksen mukaan resurssitehokkuudessa parhaimpien ja heikoimpien toimien välillä tuhatkertainen. Toisin sanoen, jos tuloksia yleistää järjestöihin: euron lahjoitus yhteen järjestöön saa aikaiseksi yhtä paljon kuin tuhannen euron lahjoitus toiseen.

Sijoittaessa rahaa useimmat ihmiset pyrkivät siihen, että sijoitus tuottaa joko mahdollisimman varmasti tai mahdollisimman paljon. Hyväntekeväisyyteen lahjoittaessa seula on kuitenkin monesti lepsumpi, eikä toiminnalle aseteta samalla tavalla vaatimuksia tai tavoitteita.

Tehokkuuden ja tulosvaatimusten määrittely hyvää tehdessä voi kuitenkin olla perusteltua.

Tehokkaamman hyvän tekemisen muotoja tutkii efektiivinen altruismi.

Se on tutkimussuuntaus ja elämäntapaliike, joka syntyi 2000-luvun alussa Oxfordin yliopiston jatko-opiskelijoiden keskuudessa. Liike oli alkujaan eräänlainen filosofien ja taloustieteilijöiden rakkauslapsi, ja Toby Ord on yksi liikettä perustaneista filosofeista.

Suuret erot lahjoitusten vaikutuksissa selittyvät osaltaan järjestöjen toimintamalleilla, mutta myös sillä, että sama euro riittää pidemmälle köyhemmissä maissa. Siksi tavallisesti

53

avustussummaan verrattuna vaikuttavimmat toimenpiteet tapahtuvatkin kaukana, esimerkiksi pikkulasten A-vitamiinilisinä tai malariaverkkoina kehitysmaissa.

Rajallisten resurssien maailmassa tehokkuuden selvittäminen on tärkeää. Rahalahjoitusten kohdalla tehokkuus on myös utilitaristisen etiikan näkökulmasta oikein, kun pyrkimyksenä on auttaa mahdollisimman montaa avun tarvitsijaa.

Eräs toinen efektiivisen altruismin perustajahahmo William MacAskill on käyttänyt seuraavaa vertausta: jos voi pelastaa joko yhden ihmisen hukkumiselta tai kymmenen ihmistä tulipalolta, on moraalisesti kestämätöntä perustella hukkuvan auttamista sillä, että sattuu itse suhtautumaan erityisen intohimoisesti nimenomaan hukkumiskuolemien estämiseen.

Sijoittamisen ilmeisenä tavoitteena on tuottaa rahalle tuottoa, mutta hyväntekeväisyyden tavoitteena on tuottaa hyvää. Hyvä on kuitenkin rahaa vaikeammin mitattava asia. Hyvää voi hahmotella esimerkiksi pienempänä nälkää näkevien määränä, vähentyneenä hiilidioksidina ilmakehässä tai vältettynä katastrofina.

Rahan lisäksi on toinenkin rajallinen resurssi, jota voi käyttää hyvän tekemiseen. Unohdetaan hetkeksi siis raha ja sijoittamisvertaukset, ja puhutaan sen sijaan ajasta.

Etsitään matalimmat hedelmät

J

os ihminen opiskelee tai tekee töitä kahdeksan tuntia päivässä ja 228 päivää vuodessa 43 vuoden ajan, kertyy tästä 78 432 työtuntia. Työuraan kuluva noin 80 000 tunnin työpanos on valtava resurssi, joka on mahdollista kohdistaa hyvään. Ja kuten rahalahjoitusten tapauksessa, myös ajankäytön vaikutusten ero voi olla valtava riippuen siitä, mihin aikansa kohdistaa.

Tässä kohtaa on aiheellista mainita taloustieteestä tuttu käsite, joka on myös efektiivisten altruistien hyvin omaksuma: laskeva rajahyöty.

Laskeva rajahyöty määritellään siten, että jokaisesta uudesta yksiköstä saatava hyödyn lisäys on pienempi edelliseen yksikköön nähden. Usein käytetty havainnollistava esimerkki liittyy voileipiin: jos on nälkä, ensimmäisestä voileivästä saatava hyöty on suuri. Kymmenen voileivän jälkeen yhdestoista voileipä tuottaa enää vähän lisähyötyä, kun nälkä on kadonnut jo aikaa sitten.

Uravalinnoissa tätä voi soveltaa esimerkiksi siten, että on helpompaa olla suureksi hyödyksi, jos tekee töitä sellaisen asian parissa, johon liittyviä ongelmia moni ei vielä ratko. Yksi efektiivisen altruismin tutkimuskohteita on tunnistaa tällaisia niin sanottuja matalalla roikkuvia hedelmiä eli ongelmia, joissa pieni panostus saa paljon aikaan.

Helppo tapa työnsä rajahyödyn hahmottamiseen on pohtia, että jos minä en tekisi jotakin asiaa, niin tekisikö sen joku muu. Jos vastaus on, että aivan varmasti tekisi, on saavutettu rajahyöty vähäinen.

Esimerkiksi lääkärin työllä länsimaissa on alhainen rajahyöty, sillä lääkärin opintoihin pyrkii monin verroin enemmän hakijoita kuin niihin on aloituspaikkoja. Lääkäreitä ei jäisi kouluttamatta, vaikka hakijoita olisi vähemmän.

Lääkäri voi kuitenkin kasvattaa työnsä rajahyötyä esimerkiksi tarjoamalla osaamistaan maassa, jossa lääkäreistä on pulaa tai tekemällä tutkimusta joka voisi muuten jäädä tekemättä. Lääkärinä voi myös lahjoittaa hyväntekeväisyyteen keskimääräistä enemmän, sillä lääkäreillä on varsin hyvät tulot.

Yksi tapa lähestyä työuransa suunnittelua efektiivisen altruismin näkökulmasta on laaja-alaisuus. Yhden ongelman valitsemisen ja siihen keskittymisen sijaan voi myös keskittyä kerryttämään taitoja, jotka ovat hyödyllisiä monia ongelmia ratkottaessa.

Vaikka taitojen keräämiseen ja ongelmien pohtimiseen käyttäisi 10 vuotta, jää silti valtava määrä aikaa käytettäväksi ongelmien ratkomiseen. Siksi

54

asiaa kannattaa pohtia rauhassa, eikä ainoastaan kerran.

Uraa suunnitellessa kannattaa muistaa myös sunk cost fallacy, eli uponneiden kustannusten harhakuvitelma.

Uponneiden kustannusten ongelman voi hahmottaa parisuhteiden kautta – huonosta suhteesta kannattaa irrottautua ja aloittaa uudelleen alusta muualla, vaikka suhteeseen olisi jo satsannut paljon. Urankaan kohdalla ei kannata jatkaa samalla polulla, jos se ei lisäpanoksista huolimatta vie toivottuun lopputulokseen. Vaikka johonkin olisi käyttänyt jo 10 000 tuntia, kannattaa silti miettiä puhtaalta pöydältä sitä, mihin työuransa loput 70 000 tuntia haluaa kohdistaa.

HYVÄÄ VOI TEHDÄ TYÖURANSA SIJAAN MYÖS VAPAA-AJALLAAN, ESIMERKIKSI HARRASTAMALLA VAPAAEHTOISTÖITÄ.

Työuran rakentamista voi hahmotella optimointiongelmana. Käytän optimointiongelman tapausesimerkkinä itseäni.

Minun arvomaailmassani erityisen tärkeä asia on mahdollisimman monimuotoinen luonto, ja haluan käyttää aikani sen edistämiseen. Keinojen suhteen olen melko avoin.

Vaikka on olemassa matalammalla roikkuvia hedelmiä kuin globaali monimuotoisuuskato, uskon että minun panokseni tulee parhaaseen käyttöön.

Uskon näin siksi, että olen aivan erityisen kiinnostunut luonnosta. Olen itseasiassa niin kiinnostunut luonnosta, että pelkään että jos työni ei liittyisi luontoon, suoriutuisin siitä selkeästi huonommin.

Riippumatta siitä, työskentelisinkö luontoteemojen parissa, käyttäisin niihin luultavasti ison osan vapaa-ajastani. Uskon myös jaksavani jatkaa luontoteemojen parissa pitkään. Jos urallani pystyn tuottamaan huomattavan panoksen jollekin alalle, niin pidän selvästi todennäköisimpänä sitä, että tuo panos liittyisi

luonnon monimuotoisuuteen. Minun panokseni jäisi muualla luultavasti vajanaiseksi suhteessa kykyihini.

Monimuotoisuuskadon tutkimus ei ole efektiivisen altruismin parissa yleisesti kannustettu urapolku, sillä siihen kohdistetaan jo nyt paljon aikaa ja rahaa. Yksilön henkilökohtainen panos ei kuitenkaan ole joka alalla välttämättä samansuuruinen.

Tärkeintä on löytää optimaalinen balanssi kiinnostuksenkohteidensa, taitojensa ja edistettävän hyvän välillä. Jos työstään ei jaksa innostua, voi oma panos jäädä olemattomaksi.

Olen miettinyt rajahyödyn käsitettä oman alani sisällä.

Luontoalalla karismaattiset ja suloiset lajit saavat osakseen selvästi eniten kiinnostusta. Siksi luontojärjestötkin ottavat symboleikseen norppia ja pandoja, eivätkä esimerkiksi uhanalaisia hyönteisiä.

Tämä näkyy myös asiantuntemuksen jakautumisessa. Suomen suosituin luontoharrastus on lintuharrastus, ja Suomessa onkin paljon todella asiantuntevia ja ahkeria lintututkijoita. Lintujen tutkimuksessa taso on maailman kärkeä. Suurin osa lintualan huipuista Suomessa on perehtynyt lintuihin jo lapsesta pitäen. Itse en ole, joten jos kohdistaisin työpanokseni lintuihin, jäisi vaikutukseni alan kokonaisuuteen luultavasti melko pieneksi.

Sen sijaan suuremman hyödyn saan aikaiseksi sillä, että keskityn johonkin vähemmän karismaattiseen, mutta silti tärkeään lajiryhmään.

Olenkin viimeisen vuoden ajan opiskellut sammalia.

Sammalilla on valtavasti arvoa bioindikaattoreina. Tällä hetkellä töissäni luokittelen kasvupaikkojen ravinteisuutta tutkimalla kenttäkerroksessa kasvavia sammalia. Sammalet toimivat apuna monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpien kasvupaikkojen tunnistamisessa. Lisäksi ympäristönmuutosten kohdalla herkimmät sammallajit myös katoavat taantuvilta kasvupaikoilta, jolloin niiden esiintyvyyttä tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä elinympäristön tilasta. Sammalosaamisesta on siis välitöntä käytännön hyötyä, ja lisäksi sammalista kiinnostuneita ei ole pilvin pimein. Opiskele-

malla sammalia olen selvästi lisännyt omaa vaikutustani ja työpanokseni tärkeyttä lyhyessä ajassa.

Vapaata aikaa, vapautta valita

H

yvää ei ole pakko tuottaa päivätyökseen. Hyvää voi tehdä työuransa sijaan myös vapaa-ajallaan, esimerkiksi harrastamalla vapaaehtoistöitä. Myös vapaaehtoistyön kohdalla efektiivinen altruisti pohtii tehokkuuskysymyksiä.

On olemassa monia vapaaehtoistöitä, jotka eivät vaadi erityisasiantuntemusta, kuten vaikkapa roskien kerääminen. Kuvitellaan tilanne, jossa hyväpalkkainen juristi kerää vapaa-ajallaan roskia. Tunnin työpanoksella saadaan aikaan suunnilleen samoja tuloksia riippumatta siitä, onko roskia keräämässä juristi vaiko joku muu. Sen sijaan jos juristi käyttäisi työssään tunnissa tienaamansa palkan siihen, että palkkaisi muita ihmisiä keräämään roskia, olisi juristin tunnin työn tulos moninkertainen.

Asia ei tietysti ole aina ihan näin yksinkertainen. Roskien keruu juristina voi nimittäin tuottaa valtavasti hyvää, jos roskien keruu motivoi hyvän tekemiseen. Voi nimittäin olla, että esimerkkimme juristi ei ilman roskien keräämisen kokemusta koe hyvän tekemistä tarpeelliseksi. Silti oman asiantuntemuksen hyödyntäminen hyväntekemisessä joko työpanoksena tai rahana tuottaa yleensä enemmän hyvää kuin työ, joka ei vaadi erityisosaamista.

Pahimmillaan osaamaton vapaaehtoistyö voi olla turhaa tai jopa haitallista. Niin sanotulla vapaaehtoisturismilla on varjopuolensa.

Yksi suosittu vapaaehtoisturismin muoto on työskentely orpokodissa kehitysmaassa. Turismin myötä jatkuvasti vaihtuvien aikuisten on havaittu aiheuttavan lapsille esimerkiksi kiintymyssuhdeongelmia. Myöskin lyhyen aikaa vierailevien turistien tuottama työpanos saattaa sitoa turisteja ohjaavan henkilökunnan resursseja enemmän kuin turistien työ tuottaa lisäarvoa. Vapaaehtoisturistit ovat kuitenkin yleensä tervetulleita, koska tuovat mukanaan rahaa. Mutta jos lentolippuihin käytetyn rahan

55

Effective Altruism Finland » www.altruismi.fi » Effective Altruism Finland on julkaissut lahjoitusoppaan opiskelijajärjestöille: altruismi.fi/lahjoitusopas

Toiminta Tampereella » Effective Altruism Tampere järjestää syksyllä johdantokursseja efektiiviseen altruismiin sekä kerran viikossa kokoontuvia lukupiirejä. Järjestö sai Tampereen ylioppilaskunta Treyn yhdistysaseman elokuussa 2022. » Lisätietoja: eatampere@altruismi.fi

56

12 11

1 2

10 9

3

8 7

6

5

4

57

olisi lahjoittanut suoraan kohteeseen, olisi rahalla saatu enemmän aikaan.

Palataan siis takaisin rahan lahjoittamiseen. Sama Toby Ord Oxfordista, joka laski vuonna 2013 erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen resurssitehokkuuksia, on julistanut julkisesti, että lahjoittaa lopun elämästään vähintään 10 prosenttia nettotuloistaan hyväntekeväisyyteen.

Ord, yhdessä myös jo mainitun MacAskillin kanssa, haastoi samaan myös muut efektiivisen altruismin nimeen vannovat, minkä seurauksena vuonna 2009 syntyi Giving What We Can -aloite. Aloitteen on tähän mennessä julkisesti allekirjoittanut noin 7700 ihmistä, mutta kokonaisvaikutus on ollut tätä määrää laajempi. Aloite on luonut ympärilleen kunnianhimoisemman lahjoittamisen kulttuuria.

Osallistun tällä hetkellä myös itse näihin talkoisiin, ja lahjoitan 10 prosenttia kuukausittaisista nettotuloistani. Voin tehdä niin, koska juuri nyt minulla on siihen varaa. Olen kuitenkin Toby Ordia ja William MacAskillia epävarmempi tulevasta työllisyydestäni ja varallisuudestani. Siksi ajattelen, että jos elämäni kävisi selvästi taloudellisesti tiukemmaksi, voisin myös vähentää lahjoitusosuutta.

Entä miksi olen niin varma siitä, että rahalla voi saada aikaan hyvää? Siksi, että tehokkaista lahjoituskohteista löytyy tutkimustuloksia. Varmasti joku lukija on päässyt tähän asti pohtien, että hyväntekeväisyys on kyllä keskimäärin tehotonta, niin ähäkutti.

Esimerkiksi organisaatio nimeltään Give Well vertailee humanitäärisen avun järjestöjä juuri resurssien käytön tehokkuuden osalta.

Give Wellin perustajat Holden Karnofsky ja Elie Hassenfeld ovat tehneet uraa finanssialalla, jossa kerrytettyä osaamista he ovat käyttäneet järjestön perustamisessa. Give Well on suosituksia antava taho, joka julkaisee vuosittain lyhyen listan järjestöistä, joiden kautta lahjoitetulle rahalle saa erityisen hyvää vastinetta.

Listan lyhyys johtuu siitä, että Give Well suosittelee vain sellaisia järjestöjä, joiden kohdalla se on vakuuttunut erityisen hyvästä ja näyttöön perustuvasta resurssitehokkuudesta. Gi-

ve Well on myös avoin menetelmistä, joiden perusteella se on päätynyt suositustensa tuloksiin.

Sijoitusmaailmaan verrattuna Give Wellin voi nähdä toimijana, joka tuottaa listauksen laatuosakkeista.

Hyväntekeväisyyslahjoittamisen ja sijoittamisen väliltä voi etsiä monia yhtäläisyyksiä, mutta mielestäni tärkein on jokaisesta sijoitusoppaastakin löytyvä lause "kaikkein tärkeintä on aloittaminen".

LIIAN PITKÄLLE VIETY OPTIMOINTI VOI PAHIMMILLAAN JOHTAA SIIHEN, ETTEI JAKSA OPTIMOIDA ENÄÄ MITÄÄN. Ajan ja rahan lisäksi myös oma jaksaminen on rajallinen resurssi. Aina on mahdollista optimoida paremmin ja tehdä enemmän. Liian pitkälle viety optimointi voi kuitenkin pahimmillaan johtaa siihen, ettei jaksa optimoida enää mitään. Siksi on tärkeää tehdä asioita myös epätehokkaasti. Intuitiivisuus, spontaanius ja epätehokkuus ovat inhimillisyyttä.

Lahjoitan itse rahaa hyväntekeväisyyteen myös epätehokkaasti: maksan esimerkiksi sisarusteni lapsille Luonto-liiton jäsenmaksua. Jäsenmaksun myötä lapset saavat kotiinsa Sieppo-lehden, ja Luonto-liitto saa rahaa lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen.

En oikeastaan ajattele tätä lahjoituksena hyväntekeväisyyteen, vaan henkilökohtaisena rahankäyttönäni ja rakkaudenosoituksena lapsille, jotka ovat tärkeitä juuri minulle. Minusta on ihanaa kuulla, kun he kertovat osallistuneensa Luonto-liiton kevätseurantaan, tai kun he lähettävät kuvan kevään ensimmäisestä leppäkertusta.

Ajattelen tätä myös lahjoituksena itselleni tärkeälle järjestölle, jolta olen saanut paljon. Minusta Suomi on mukavampi maa asua, kun Luonto-Liitto on olemassa.

Luonto-Liiton kannatusmaksuilla en toimi tehokkaan altruistisesti, vaan ostan mukavampaa elinympäristöä erityisesti itselleni ja läheisille-

ni. Hyvät teot lähellä pitävät meidät ihmisinä, ja haluan olla elämässäni muutakin kuin tehokas altruisti – esimerkiksi hyvä täti. Kuitenkin, silloin kun haluan toimia mahdollisimman altruistisesti ja laittaa kaikkien maailman ihmisten tarpeet samalle viivalle, lahjoitan kauemmas ja tehokkaammin.

Aina löytyy esimerkkejä ihmisitä, joiden rinnalla oma työ tuntuu pisaroilta meressä. David Attenborough on saanut ihmiset välittämään luonnonelinympäristöistä, ja Bill Gates on lahjoittanut tähän mennessä yli 50 miljardia dollaria hyväntekeväisyyteen. Minä tuskin koskaan yllän saman mittakaavan saavutuksiin hyvän tekemisen saralla. Silti lahjoittamalla rahaa mahdollisimman tehokkaasti, sekä aktiivisesti optimoimalla askel askeleelta urasuunnitelmiani, voin selvästi lisätä elämän aikana tuottamaani hyvää.

Tiesin jo lukiossa, että haluaisin tehdä työurallani hyvää.Tähän mennessä saamani uraneuvonta hyvän tekemiseen liittyen on kuitenkin ollut keskimäärin kehnoa. Efektiivinen altruismi on tarjonnut tähän virkistävän poikkeuksen. Olen oppinut lahjoittamaan tehokkaammin, minkä lisäksi urasuunnitteluni ei ole enää yhtä hapuilua kuin vielä vaikkapa vuosi sitten.

En ole valmistunut, ja tulen tuskin omistamaan koko uraani ainoastaan sammalille. Haluan opiskella taitoja, jotka ovat monikäyttöisiä tai paikkaavat jotakin olemassa olevaa osaamisvajetta, ettei panokseni huku laskevaan rajahyötyyn. Jos hyvin käy, voin tulevaisuudessa laajentaa osaamistani esimerkiksi viestinnän, tutkimuksen tai yrittäjyyden keinoin. Mitä tapahtuukin, yritän pitää mielessä, että parhaan vaikutuksen saan aikaan tekemällä asioita, jotka muuten jäisivät tekemättä.

Entä oliko tämän jutun kirjoittaminen tehokasta aikaresurssin käyttöä?

Kuvitellaan, että tämän jutun luettuaan yksi ihminen innostuisi myös lahjoittamaan 10 prosenttia nettotuloistaan hyväntekeväisyyteen. Jos lahjoittajan tulot olisivat suunnilleen samalla tasolla kuin omani, olisi omien lahjoitusteni summa jutun kirjoittamisen seurauksena tuplaantunut. Se olisi toteutuessaan jo varsin hyvää vastinetta käytetylle ajalle. III

YHTEINEN YSÄRI

ANTURI 5/1992

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ.

58

ANTURI 6/1992

ANTURI 6/1992

ANTURI 6/1992

YHTEINEN YSÄRI

AVIISI 10/1992

59

AVIISI 10/1992

AVIISI 11/1992

AVIISI 12/1992

AVIISI 11/1992

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Lisää luettavaa lukutaitoisille ja kosketeltavaa kaikille seuraavan kerran

19.10.2022