Visiiri 2/2022

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

2022

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a Aapo Laakso Päätoimittaja

Pauliina Hanna Lindell Eskelinen AD Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Antti Kinnunen

Henrik Laakkonen

Heini Luotola

Emilia Karvonen

Eli Harju

Saara Peltola

Emma Lillqvist

Kimmo Savilepo

Simu Perälä

Arttu Timonen

2. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi sami.harmaala@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

Kannen kuvitus: Pauliina Lindell

Virallisia totuuksia

aikella, mitä kirjoitan tähän, on mahdollisuus ikääntyä poikkeuksellisen huonosti. Mutta yritetään. Kun koronapandemia on viimein alkanut vaikuttaa taltutetulta, aloitti Venäjä sodan Ukrainassa. Euroopassa ehdittiin elää yli 20 vuotta ilman tämän mittakaavan sotatoimia. Jugoslavian hajoamissodat ja niiden jälkipyykki asettuivat osaksi oman ikäluokkani kollektiivista tajuntaa jossain siinä Estonian onnettomuuden ja syyskuun 11:nnen välissä. Tuossa parissakymmenessä vuodessa informaation määrä maailmassa on räjähtänyt. Pelkästään valokuvia otetaan joka vuosi enemmän kuin 1800- ja 1900-lukujen aikana yhteensä. Tämän vuoksi kuka tahansa voi seurata sotatapahtumia halutessaan vaikka ympäri vuorokauden. – Informaatiotulvassa on helppo tuntea itsensä asiantuntijaksi – ja helppo on myös ahdistua. Kun materiaalia on saatavilla jatkuvalla syötöllä, tuntuvat uutiset välillä laahaavan tuskastuttavan jäljessä. Uusimmat käänteet on jaettu Twitterissä ja kannat niiden perusteella sementoitu kauan ennen kuin samat asiat nousevat Hesarin ja Ylen etusivuille. Se johtuu siitä, että uutisia varten asioita pitää varmistaa ja tarkistaa, vertailla eri lähteitä ja välillä odottaa lisätietoja. Uutisia tuottaa journalistinen järjestelmä, jonka uskottavuus ottaa kolauksen joka kerta, kun vahvistamatonta ja myöhemmin vääräksi osoittautuvaa tietoa jaetaan. Varsinkin tällaisia aikoina informaatiovirrassa on poikkeuksellisen paljon paikkansapitämätöntä tauhkaa. Erityisesti sen levittämisessä on kunnostauduttu Venäjällä, jossa toimittajien työn systemaattinen häirintä aloitettiin pian Vladimir Putinin noustua valtaan 2000-luvun alussa. Kansan pääsyä muun kuin valtiojohtoisen median syöttämän "virallisen totuuden" äärelle on vaikeutettu jatkuvasti. Samanaikaisesti mielenilmauksiin osallistumisesta on tehty vaarallista toimintaa. On ymmärrettävää, että jossain kohtaa valtaosa ihmisistä lopettaa tiedonmurusista tappelun ja keskittyy arkielämäänsä. Kun mihinkään ei voi luottaa, kansalaisyhteiskunta tukahtuu. Tavallisia kansalaisia ei tulekaan syyllistää johtajiensa tekemisistä. Sillä on ollut historiassa hirvittäviä seurauksia. Nyt ajankohtainen kysymys on, miten muuttunut tilanne vaikuttaa meihin? Vaikka perusturvallisuuden tunne järkkyy, on syytä muistaa, millaisille arvoille oma yhteiskuntamme on rakennettu. Meillä valtiota ei ohjata häikäilemättömimmän oikeudella eikä kovaäänisimpien huutoäänestyksillä, vaan tietoon ja jaettuihin arvoihin pohjautuvalla demokraattisella prosessilla.Tällaisina aikoina siitä kiinni pitäminen on erityisen tärkeää. PS. Visiiri vastaanottaa juttuvinkkejä. Tämänkin lehden sisällöstä merkittävä osa on syntynyt aktiivisten lukijoiden aloitteesta.

22 ELOISA PELILABRA

Nokia-areenalta löytyy yliopiston tila, jossa on seksilelun mallisia nojatuoleja. Kävimme.

HÄRYHOMMIA

Niin oliko meillä sitä yhdenvertaisuussuunnitelmaa?

40 PUTIN H'UILO!

Ukrainan sodan myötä demokratia ja valtiosuvereniteetti on asetettu äärimmäiseen stressitestiin. Lähestymme ylätasolta.

LIHAVAT KURIIN

Toisen ihmisen lihavuus uhkaa kontrollin tunnetta.

TURHAA SELITELLÄ ETTEI SAA UNTA Puhelimet pois jne.

50 KOKEELLINEN KUUSKYMPPINEN

Tampereen ylioppilasteatterissa hävetään ja tapellaan.

lioppilaskunnan pääsihteeri vaihtuu jälleen. Tehtävässä 14. helmikuuta aloittanut Aleksi Murtojärvi irtisanoutui tehtävästä henkilökohtaisiin syihin vedoten 4. maaliskuuta. Ylioppilaskunnan hallitus on konsultoinut yllättävässä tilanteessa lainoppineita ja Suomen ylioppilaskuntien liittoa, joilta saatujen kommenttien perusteella pääsihteerin paikkaa pyritään tarjoamaan toiselle rekrytointiprosessissa viimeiseen vaiheeseen edenneelle hakijalle Roope Tukialle. Päätös vaatii ylioppilaskunnan edustajiston hyväksynnän. Edustajisto käsittelee asian lehden ollessa painossa. Visiiri kertoo aiheen uusimmat käänteet verkossa visiirilehti.fi.

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA

Treyn pääsihteeri vaihtuu – taas

@visiirilehti

UUTISET

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MITEN PARANNAT MAAILMAA?

"En tiedä."

"Kierrätän ja otan luonnon huomioon."

"Pidän huolta, että läheisilläni on hyvä olla."

"Tulevassa ammatissa pääsen vaikuttamaan lasten ajatteluun."

TOMMI POIKOLAINEN Tietojohtaminen, 2.vuoden opiskelija

HENNA MÄKINEN Automaatiotekniikka, 2.vuoden opiskelija

NIKO RINNE Englannin kieli, 2.vuoden opiskelija

SAKU KUOSMANEN Kasvatustieteet, 2.vuoden opiskelija

UUTISET

FRANK MYYTIIN RUOTSALAISILLE

UUSIA YHDISTYKSIÄ TREYN ALAISUUTEEN

Digitaalisesta opiskelijakortista Frankista parhaiten tunnettu Oy Frank Students Ab on myyty ruotsalaiselle holding-yhtiö Menecatille. Frank-sovelluksen käyttöön omistajanvaihdos ei vaikuta, vaan sovelluksen edut ja käyttäminen jatkuu entisellään. Myyntiä perustellaan sillä, että viimeisen 10 vuoden aikana opiskelijajärjestöjen toiminta on muuttunut ja myynnin jälkeen järjestöt voivat keskittyä päätehtäväänsä opiskelijoiden etujen ajamiseen. Frank perustettiin vuonna 2013 ja sen digitaalinen opiskelijakortti lanseerattiin vuonna 2016. Aiemmin Frankin omistivat Suomen lukiolaisten liitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK yhdessä matkailuyritys Kilroyn kanssa.

Tampereen ylioppilaskunta on myöntänyt kolmelle harrastekerholle yhdistysaseman. Ylioppilaskunnan hallitus myönsi kokouksessaan 3. maaliskuuta yhdistysaseman kahdelle harrastekerholle. Yhdistysasema myönnettiin Akateemiselle pöytäseurue Platinelle ja Tampere Enterpreneurship Societylle. Lisäksi Treyn hallitus myönsi 20. tammikuuta pidetyssä kokouksessaan yhdistysaseman Sitsien ja muiden akateemisten pöytäjuhlien edistämisliike Sapeli ry:lle.

JOUKKOLIIKENTEEN MAKSUIHIN MUUTOKSIA Helmikuu toi muutoksia Tampereen joukkoliikenteen lippuihin. Lähimaksuihin tuli voimaan hintakatto, joka käytännössä vastaa vaihto-oikeutta. Lähimaksulla voi siksi nykyään maksaa vain yhden henkilön matkan kerrallaan. Samaa maksuvälinettä käyttäessä jokainen leimaus kerryttää hintakattoa. Esimerkiksi kahden vyöhykkeen alueella matkustaessa lähimaksuja kertyy 90 minuutissa korkeintaan 2,70 euroa (vastaa yhtä normaalihintaista matkaa) ja vuorokaudessa maksimissaan seitsemän euroa (vastaa normaalihintaista vuorokausilippua). Yölisä poistui käytöstä kaikista matkakortille ladattavista kausilipuista. Yölisä oli jo aiemmin poistunut Nyssesovelluksen kautta ostettavista kausilipuista. Yölisän joutuu pulittamaan vielä, jos käyttää lähimaksua, mobiilikertalippua tai ostaa lipun käteisellä. Kolmen euron yölisä peritään klo 00.00–04.40 välisenä aikana. Yölisän maksaminen lähimaksulla kartuttaa vuorokauden hintakattoa.

LISÄÄ OPISKELUTILAA LINNAAN Keskustakampuksella sijaitsevaan Linna-kirjastoon tehdään maaliskuusta alkaen muutostöitä. Töiden tarkoitus on lisätä opiskelijoiden käytössä olevaa työskentelytilaa tiivistämällä kokoelmatiloja. Töitä tehdään Linnan aukioloaikoina, ja ne voivat aiheuttaa haittaa kirjaston käyttäjille.

LAPPU LUUKULLE ZIBERIASSA Juveneksen omistama Ziberia-ravintola on sulkenut ovensa vuodenvaihteessa. Ravintola toimi vuodesta 2001 Finlaysonin Siperia-rakennuksessa. Lounasravintolan lisäksi Ziberia toimi myös juhlaravintolana, ja siellä on järjestetty muun muassa järjestöjen vuosijuhlia. Sulkemisen syy on pidempään jatkunut huono kannattavuus, jota koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimet ovat pahentaneet. Juvenes on Tampereen ylioppilaskunnan omistama yhtiö.

YLIOPISTON OHJELMISTOJEN ETÄKÄYTTÖ MAHDOLLISTA Yliopisto otti tammikuussa käyttöön Tuni Virtual Desktop -palvelun, jolla voi käyttää omalla tietokoneella tietokoneluokissa saatavilla olevia ohjelmistoja. Palvelun kautta Windows-pohjaisia ohjelmia on mahdollista käyttää myös Macja Linux-koneilla. Palveluun kirjaudutaan Tuni-tunnuksella. Virtual Desktopia voi käyttää selaimen tai Remote Desktop -sovelluksen kautta.

VITRIINI 6

ennokkaat terveiset ilmailukerho Albatrossista! Ilmailukerho Albatross ei kenties ole korkeakouluyhteisömme suurin tai näkyvin kerho, mutta tärkeän roolin se täyttää – se yhdistää kaikesta ilmailusta kiinnostuneita. Mitä kaikkea Albatrossin toimintaan sitten kuuluu? Aikojen saatossa tämä on vähän vaihdellut aktiivien kiinnostusten mukaan. Joskus on ollut vilkasta laskuvarjohyppytoimintaa, sitten taas lentosimulaattorilennätystä, mutta nykyään eniten aktiivista meininkiä on RC-lennätyksessä. Omaa lentokalustoa taas ei valitet-

L A S K U V A R J O H Y P P Y J Ä

@KERHOPOSTIA

tavasti löydy. Ainakaan vielä. Albatrossin perinteiden mukaan nimittäin teemme toki avokätisen ostotarjouksen ilmavoimien Hornetista kaluston vaihtuessa, kuten aikoinaan on samaan tapaan yritetty ostaa esimerkiksi MiG-21:stä. Menestys on ollut tähän mennessä heikkoa, mutta luottoa on siihen, että sähkötalon parkkipaikalle yksi kone mahtuisi. Korona-aika on vaikeuttanut tapahtumien järjestämistä, ja esimerkiksi Tamppi Areenan sisälennätystapahtumat ovat olleet taas tauolla. Pian kuitenkin pitäisi taas onnistua, ja toivotammekin kaikki tervetulleiksi tutustumaan ja vaikka kokeilemaan kerhon kalustolla lennätystä. Ei sitä tiedä, jos kiinnostuu enem-

mänkin ja päättää rakentaa vaikka oman koneen, johon kerhohuoneelta löytyy kaikki työkalut ja materiaalit. Pitää myös vähän mainostaa samassa kerhohuoneessa toimivan Euroavia Tampereen Air Cargo Challenge -kisaprojektia, joka on siis vähän kuin Remmi-Team lennokeilla, ja tähänkin pääsee kiinnostuneet mukaan tulevinakin vuosina. Mikäli siis minkä sortin tahansa ilmailu kiinnostaa, tai miksei uuden harrastuksen aloittaminen, tervetuloa tutustumaan Albatrossin toimintaan! Sami Vapola Albatrossin puheenjohtaja

Ilmailukerho Albatrossin logo

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu, miksi ratikka ei enää kulje Tampereen yliopiston väreissä? "Ratikan mainoksesta tehtiin määräaikainen kuuden kuukauden sopimus elokuulta helmikuuhun." Ratikan mainosmyynnistä vastaava Punamusta kertoi Visiirille, että mainospaikka ratikassa maksaa ensimmäisenä kuukautena teippaustyön vuoksi 23 500 euroa ja sen jälkeen 11 500 euroa kuussa. Oliko näin? "Yliopisto sai tarjouksen ja kokonaisuudessaan ratikan mainoskustannukset olivat NOIN 60 000 EUROA. Siihen sisältyy ensimmäisen kuukauden teippaustyö ja teipit, sekä myös kerran vaihdetut teippaukset."

B R Ä N D I R A T I K K A

oni opiskelija on huomannut, että Tampereen yliopiston väreissä loppukesästä 2021 lipunut raitiovaunu, tuttavallisemmin tunikka, on kadonnut katukuvasta. Brändiratikka herätti olemassaolollaan tunteita, eikä vähiten siksi, että viime syksylle ajoittui myös yliopiston yt-neuvotteluja ja tilasäästöihin liittyviä päätöksiä.

T U N I K K A

MITÄ SE TUNIKKA MAKSOI? Mikä ratikan viestinnällinen tarkoitus oli? Tampereen yliopistohan on jo Suomen suosituin ainakin hakijamäärällä mitattuna. "Yliopisto on osa pirkanmaalaista yhteisöä ja ratikkamainos menee yliopiston kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen puolelle." Kannattiko Tampereen yliopiston mainostus Tampereella tamperelaisille? "Kyllä varmaan. Eihän yliopisto viestinnässä päätehtävä ole markkinointi. Ratikka oli Tampereelle iso investointi ja haluttiin olla tukemassa kaupungin pyrkimystä hiilineutraaliuteen. Ratikkaahan ei ole olemassa kuin täällä Tampereella ja Helsingissä." Eli seuraavaksi mainosteipataan Helsingin ratikat? (naurua) " Tätä ei ole kyllä suunniteltu."

Hanna Eskelinen

Täydennä opintojasi joustavasti JYU avoimessa Opiskele joustavasti etäopiskellen, sinulle sopivassa rytmissä esimerkiksi

OSAAMME. VAIKUTAMME.

• Psykologian perus- ja aineopinnot • Liikuntapsykologian perus- ja aineopinnot • Lasten ja nuorten liikunta -opintokokonaisuus • Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus • Nuorisotutkimuksen perusopinnot • Perheopinnot: perus- ja aineopinnot • Esi- ja alkuopetuksen perusopinnot • Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen • Vastuullisuus ja kestävä kehitys työelämässä -opinnot • Aineenopettajan kelpoisuuden tuovia opintoja Maksuttomissa mm. Planetaarinen hyvinvointi -opinnot Kansalaisen kyberturvallisuus -kurssi, Kehosta mitattava hyvinvointitieto -kurssi Opintojen hinta 15 e/opintopiste. Muista myös maksuttomat mahdollisuudet!

ILMOITTAUDU >> AVOIN.JYU.FI

Paluu kampuksille Nyssen kyydissä! Opiskelijan edullisin lippu löytyy Nysse Mobiilista Rajattoman määrän matkoja sisältävä 30 vrk mobiilikausilippu kelpaa valituilla vyöhykkeillä niin busseissa, ratikassa kuin Nysse-alueen junissakin. Lipun voivat ostaa 17 vuotta täyttäneet päätoimiset opiskelijat. Yölisää ei peritä ja yläikärajaa tai kotikuntarajoituksia lipun saamiselle ei ole. Opiskelijastatus osoitetaan jakamalla suoritustiedot Opintopolusta Nysse Mobiiliin. Tarkista, että tietosi ovat ajan tasalla. Lue lisää: nysse.fi/opiskelijat

Lataa Nysse Mobiili sovelluskaupasta

Teekkarisauna päivitetään nykyaikaan Teksti HANNA ESKELINEN Kuva MIKAEL PELTOKETO

olmenkymmenen vuoden taukoamaton saunominen on vaatinut veronsa ja Hervannassa sijaitseva Teekkarisauna on perusteellisen remontin tarpeessa. Saunaa hallinnoiva Tampereen teekkariyhdistys on jo jonkin aikaa kerännyt rahaa saunan kunnostukseen. Helmikuussa yhdistys järjesti rahankeräyksen jäsenilleen. Yhteistyökumppaneilta rahan ja lahjoitusten keruu jatkuu edelleen. Teekkarisaunan remonttiprojektissa mukana oleva Lauri Sahramaa kertoo, että sauna päivitetään nykyaikaan. "Teekkarisauna on rakennettu 1990-luvun opiskelijamäärille ja siksi se ei enää oikein sovi 2020-luvun tarpeisiin." Uusiksi lattiasta kattoon Tiedossa on kattava remontti. Talotekniikka ja ilmanvaihto uudistetaan ja terassia laajennetaan niin, että sisäpihalla on enemmän käyttöä. Remontti tulee muuttamaan myös sisätiloja. Keittiö vaihtaa paikkaa ja saunan löylyhuonetta laitetaan pintoja ja kiukaita myöten uusiksi. Vessoista tehdään aiempaa isommat ja samalla myös esteettömyysvaatimukset täyttävät. Pääsali pysyy pääosin entisellään, mutta vähäiselle käytölle jäänyt avotakka saa mennä. Kokonaisuudessaan remontin hintalapuksi tulee jopa puoli miljoonaa euroa. Remontin lopullinen ajankohta riippuu siitä, milloin rahaa on saatu riittävästi kasaan. Rakennusmateriaalien kohoavat hinnat ovat vaikeuttaneet projektin suunnittelua. "Toivottavasti kesällä päästäisiin remontoimaan, niin syksyllä fukseilla olisi käytössä entistä ehompi sauna", Lauri Sahramaa toteaa.

Jääkaappi tekee paluun, mutta vuohi jää saapumatta Alun perin löylyhuoneesta löytyi myös jääkaappi, joka mahdollisti saunajuomien nauttimisen ilman saunasta poistumista. Jääkaappi poistui yli 10 vuotta sitten. Toiveissa olisi, että jääkaappi voitaisiin remontin yhteydessä palauttaa löylyjen keskelle. "Kylmälaitteen ja kuuman tilan yhdistelmä ei ole kaikista helpoin ratkaistava ongelma. Joudumme miettimään, miten asia on järkevin toteuttaa. Ehdotuksia saa heittää tulemaan", Sahramaa kertoo. Saunan alkuperäisiin suunnitelmiin kuului myös turvekatolla kasvavan heinikon kurissa pitävä vuohi. Vaikka turvekatto jää paikalleen, ei sinne vieläkään saada asukkaita. "Turvekatolle ei eläinsuojelullisista syistä voida majoittaa eläimiä eikä täten vuohi kuulu suunnitelmiin."

TEEKKARISAUNA LYHYESTI Myös Mörrimöykkynä tunnettu Teekkarisauna valmistui vuonna 1992 Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan käyttöön. Saunan on suunnitellut Juha Mäki-Jyllilä. » Kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY yhdistyivät Treyksi, sauna siirtyi Tampereen Teekkarisäätiön haltuun. » Viimeksi Teekkarisaunaa kohennettiin vuonna 2002, jolloin tehdyssä perusparannuksessa saunalle asennettiin lattialämmitys ja ilmalämpöpumppu.

Pitäiskö tästä sanoa jollekin? Ylioppilaskunta kannustaa järjestöjä kohti yhdenvertaisuutta ja häirinnästä vapaita tapahtumia. Visiiri selvitti, miten häirintätapausten käsittelyä hoidetaan ainejärjestöissä ja minkälaista apua Trey tarjoaa.

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

hdenvertainen toiminta on yksi Tampereen ylioppilaskunta Treyn keskeisiä arvoja, ja siksi sitä kohti tulisi pyrkiä myös ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivissa järjestöissä. Ylioppilaskunta ei pysty – eikä halua – sanella, miten järjestöt toimintansa toimintaansa toteuttavat, mutta jonkin verran ohjausta haluttuun suuntaan voidaan antaa. "Järjestöt ovat kuitenkin itsenäisiä toimijoita, jotka päättävät omasta toiminnastaan. Trey pyrkii kannustamaan järjestöjä laadukkaaseen toimintaan", sanoo Treyn sosiaalipoliittinen asiantuntija ja häirintäyhdyshenkilö Laura Kaipia. Yhtenä keinona toimii Treyn järjestöille myöntämät toiminta-avustukset. Toiminta-avustuksien myöntämisperusteisiin kuuluu pisteytys, jossa arvioidaan järjestön toimintaa muun muassa viestinnän, kansainvälisen toiminnan ja tapahtumien järjestämisen laadukkuuden perusteella. Yksi kriteeri on myös yhdenvertaisuuden edistäminen, josta voi saada pisteitä esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisella. "Autamme avustuksia hakevia järjestöjä esimerkiksi kertomalla, miten yhdenvertaisuussuunnitelman voi laatia. Treyn nettisivujen materiaalipankista löytyy paljon tietoa

esimerkiksi kaikki huomioon ottavien tapahtumien järjestämisen tai yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisen tueksi. Kannustan järjestöjä hyödyntämään niitä rohkeasti", Kaipia kertoo. Häirintätapausten käsittely kuormittaa

rey ei edellytä ainejärjestöiltä omia häirintäyhdyshenkilöitä, eikä se ole yhdenvertaisuustoiminnan laatukriteeri, vaikka jossain vaiheessa tällainen käsitys järjestökentälle on voinut levitä. Treyn häirintäyhdyshenkilönä toimivan Laura Kaipian mukaan järjestön oman häirintäyhdyshenkilön pestin perustamista kannattaa pohtia erittäin kriittisesti. "Häirintäyhdyshenkilö voi joutua selvittämään asiaa, jossa osapuolena on vaikka oma kaveri, eli siinä voi joutua itse ikävään välikäteen. Häirintäyhdyshenkilöksi alkaminen on iso sitoumus." Ainejärjestöissä toiminta pohjautuu luottamustehtävissä toimivien opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen, eivätkä järjestön resurssit välttämättä riitä toiminnan pitkäaikaiseen suunnitteluun tai toimissa mukana olevien tukemiseen. Treyn omat häirintäyhdyshenkilöt saavat tilanteiden purkuun tarvittaessa tukea muun muassa työterveyshuollosta, mutta järjestötoimijoilla ei tätä tukea ole. "Luottamukselliset keskustelut täytyy pitää kahdenkeskisinä, eikä niiden purkamiseen ole välttämättä keinoa. Nämä voivat olla ahdistavia ja isoja juttuja." Joskus häirintäyhdyshenkilön tietoon tuleva asiat voivat

"HÄIRINTÄYHDYSHENKILÖ VOI JOUTUA SELVITTÄMÄÄN ASIAA, JOSSA OSAPUOLENA ON VAIKKA OMA KAVERI, ELI SIINÄ VOI JOUTUA ITSE IKÄVÄÄN VÄLIKÄTEEN. HÄIRINTÄYHDYSHENKILÖKSI ALKAMINEN ON ISO SITOUMUS." LAURA KAIPIA Treyn häirintäyhdyshenkilö

Näin toimit kohdatessasi epäasiallista kohtelua Mitään häirintää ei tarvitse tai kuulu sietää. Mikäli häirintää kuitenkin esiintyy, on hyvä toimia seuraavien ohjeiden mukaisesti: » Ilmaise häiritsijälle selvästi ja yksiselitteisesti, ettet pidä hänen sinuun tai johonkin muuhun kohdistamastaan toiminnasta. » Jos et uskalla yksin mennä häiritsijälle kertomaan, voit pyytää avuksesi ystävän tai esimerkiksi ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilön. Myös esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen on yksi vaihtoehto » Jatkuvan häirinnän tapauksissa ota ylös kaikki häirinnän tapahtumapaikat ja -ajat, sekä se, ketä on ollut läsnä tätä häirintää todistamassa. » Pidä tallessa myös muut todisteet häirinnästä, kuten tekstitai sähköpostiviestit. Näin autat asian jatkokäsittelyä. » Ota yhteys ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöön, joka auttaa sinua selvittämään tapausta täysin luottamuksellisesti Lähde: Trey – Apua häirintään, syrjintään ja kiusaamiseen

täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Silloin on tärkeää, että kokija saa oikeanlaista apua. On ihan viisasta tunnustaa, milloin oman osaamisen rajat tulevat vastaan. "Pahimmillaan asian hyväntahtoinen mutta taitamaton käsittely voi vaikeuttaa rikostutkintaa, tai jopa pilata sen", Kaipia muistuttaa. Järjestöissä tiedonjanoa

yössään Laura Kaipia auttaa sekä järjestöjä että yksittäisiä opiskelijoita. Järjestöjä Trey tukee muun muassa tarjoamalla koulutuksia ja antamalla vinkkejä siihen, miten yhdenvertaisuussuunnitelma tai häirinnän ehkäisevä toiminta järjestetään. "Koulutuksien tarve on kasvanut räjähdysmäisesti ja järjestöt haluavat selvästi saada tietoa asiasta. Trey järjestää koulutuksia esimerkiksi turvallisemman tilan perusteiden toteuttamisesta ja keväällä on tulossa useita koulutuksia." Häirintäyhdyshenkilönä Kaipia auttaa häirintää kohdanneita opiskelijoita. Tilanteen purkaminen aloitetaan kahdenkeskisellä keskustelulla, jossa Kaipia kartoittaa tilannetta. Jos ilmoittaja haluaa, Kaipia ottaa yhteyttä häirinnästä syytettyyn. Myös hänellä on oikeus tulla kuulluksi. "Käyn asian aina ilmoituksen tekijän kanssa läpi ja sovimme yhdessä, jos otan asiasta yhteyttä johonkin muuhun tahoon. Toimin aina yhteisymmärryksessä ilmoittajan kanssa ja kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Välillä asian käsittelyssä voi mennä pidemmän aikaa, koska nämä ovat monille vaikeita asioita." Jos tapaukseen liittyy opetustilanne tai yliopiston henkilökunta, Kaipia ottaa yhteyttä yliopiston omiin häirintätukihenkilöihin. Yliopistolla toimii kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi olla yhteydessä myös itsenäisesti ilman Treyn tukea. Lisäksi Kaipia ohjaa opiskelijaa tarvittaessa muiden auttavien tahojen puoleen, kuten rikosuhripäivystys Rikuun. Aina asiaa ei haluta viedä eteenpäin. Yhteydenoton syy voi olla se, että opiskelija haluaa vain kuulla ulkopuolisen näkemyksen siihen, että oma kokemus on validi. Kaipian mukaan häirintäyhdyshenkilöön saa olla aina yhteydessä, jos joku tilanne on jäänyt mietityttämään. Kaipian mielestä nykyisin opiskelijat tunnistavat epäasiallisen käytöksen paremmin kuin ennen. Tähän vaikuttaa yhteiskunnallinen keskustelu ja se, että rakenteelliset ongelmat tiedostetaan nykyään paremmin. Kaipia on huomannut, että julkinen keskustelu aiheesta saattaa saada ihmiset pohtimaan myös omaa mennyttä käytöstään. "Joskus saatetaan miettiä, että onko itse toiminut joskus vuosia sitten väärin ja esimerkiksi koskenut jotain vastoin tahtoa. Se on ihan luonnollista enkä ole jakamassa tuomioita kenellekään."

Ainejärjestöissä asia koetaan tärkeäksi

reyn ohella häirintään puuttumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää työtä tehdään myös ainejärjestöjen sisällä. Käytäntöjä on ajan saatossa muodostunut lukuisia, ja Visiiri kysyikin viideltä järjestöltä, miten heillä on asiat järjestetty. Kauppatieteiden ainejärjestö Boomilla on kaksi häirintätukihenkilöä sekä yhdenvertaisuusvastaava. Järjestön toisena häirintätukihenkilönä toimiva Inka Raitala kertoo, että häirintätukihenkilötoiminnalla on haluttu kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla on turvallinen olo järjestön toiminnassa ja tapahtumissa. Boomin häirintätukihenkilöt järjestön sisäisiä häirintäilmoituksia ja tekevät yhteistyötä järjestön yhdenvertaisuusvastaavan kanssa. "Haluamme, että kaikilla jäsenillä on turvallinen olo Boomissa ja järjestön tapahtumissa. Häirintätukihenkilö tarjoaa tukea myös vaikka opiskelujen aiheuttamaan stressiin, asian ei tarvitse koskea siis vain epäasiallista kohtelua", Raitala kertoo. Journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestö Vostok valitsee hallituksen jäsenten keskuudesta häirintäyhdyshenkilön. Erillistä häirintäyhdyshenkilöä ei järjestössä ole. Viime vuonna ainejärjestön yhdenvertaisuusministerinä toiminut Emma Lillqvist toivoo, että asiaan tulisi muutos. "Jos häirintäyhdyshenkilö olisi oma toiminimensä eikä vain hallituksen jäsenen niin sanottu lisäsalkku, voisi se entisestään parantaa tilannetta. Avoimessa haussa tehtävään voisi hakea enemmän ihmisiä ja myös silloin yhteydenottaminen voisi olla helpompaa. " Lillqvistin mukaan opiskelijat tunnistavat nykyään hyvin suostumuksellisuuden konseptin ja hänen mielestään Vostokin sisällä asioista keskustellaan avoimesti. Hallintotieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Staabi on hakemassa itselleen häirintätukihenkilöä, kertoo järjestön yhdenvertaisuusvastaava Ada Siikaluoma. "Suunnitelma on, että tukihenkilön toimenkuva olisi samankaltainen kuin häirintäyhdyshenkilön: tukihenkilöt toimivat matalan kynnyksen yhteyshenkilöinä jäsenistölle häirintätapauksissa. Haluamme madaltaa entisestään kynnystä ilmoittaa häirinnästä ja ylläpitää sekä edistää turvallista toimintaympäristöä jäsenistöllemme." Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestöllä Interaktiolla ei ole omaa häirintäyhdyshenkilöä, vaan järjestö ohjaa tarvittaessa opiskelijan Treyn häirintäyhdyshenkilön puoleen, kertoo järjestön sosiaalipoliittinen ja yhdenvertaisuusvastaava Noora Ikonen. "Osallistumme Interaktiosta mielellään Treyn tarjoamiin koulutuksiin ja ne on koettu hyödyllisiksi. Itse olen vapaa-ajallani osallistunut myös Treyn ulkopuolisiin yhdenvertaisuusteemaisiin koulutuksiin." Tampereen lääketieteen kandidaattiseuralla on kokonaisuudessaan kolme seuran yhteistä hyvinvointivastaavaa.

Lisäksi jokaisella vuosikurssilla toimii neljä kurssin omaa tukioppilastyyppistä hyvinvointivastaavaa, joita kutsutaan silmuiksi. "Kandiseuramme hyvinvointivastaaviin voi olla yhteyksissä kasvotusten, puhelimitse, sähköpostitse tai anonyymillä vastauslomakkeella netissä. Pyrimme viemään asian häirintää kokeneen suostumuksella Treyn häirintäyhdyshenkilöiden tietoon. Jatkoselvittelyt tapahtuvat pääosin heidän kauttaan", kertoo hyvinvointivastaava Iida-Elisa Launonen. Häirinnästä ilmoittaminen on tehty helpoksi

isiirin selvityksen perusteella monilla ainejärjestöillä on omia kanavia häirintää koskeville yhteydenotoille.Yleisimmin ainejärjestöillä on nettisivuillaan häirintäyhteydenotoille tarkoitettu lomake, jonka voi täyttää myös nimettömänä. Tyypillisimmin lomake ohjautuu järjestön yhdenvertaisuusvastaavalle tai erilliselle häirintätukihenkilölle. Boomissa häirintätukihenkilöiden yhteydenotot käsitellään ensin ilmoittajan kanssa yhdessä ja jos ilmoittaja haluaa, niin asiaa viedään eteenpäin ainejärjestössä ja tarvittaessa myös Treyn häirintäyhdyshenkilön kanssa. "Haluamme, että jäsenet tuntevat meidät, jotta meihin voidaan olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Olemme tapahtumissa mukana jo heti orientaatioviikolla, jotta uudet opiskelijat oppivat tuntemaan meidät heti", Boomin Inka Raitala kertoo. Interaktiossa on käytössä yhteydenottolomake järjestön nettisivuilla. Järjestön yhdenvertaisuusvastaava käsittelee asian itsenäisesti tai yhdessä ilmoittajan kanssa, mutta ohjaa opiskelijaa tarvittaessa eteenpäin. "Järjestämme vuosittain yhdenvertaisuuskyselyn, jotta ongelmat olisi helpompi tunnistaa ja kehittää toimintaa edelleen. Toivottavasti pystymme laskemaan yhteydenottokynnystä entisestään", Noora Ikonen kertoo. Treyn ohjaus saa ainejärjestöt suunnittelemaan toimintaa myös hallituskausia pidemmällä aikajänteellä. "Staabilla yhdenvertaisuustoimintaa ohjaa ohjesääntö, jossa on määritelty millä tavalla häirintätapauksissa käsitellään. Häirintälomakkeen kautta tiedot tulevat yhdenvertaisuusvastaavalle, joka käsittelee asian yhdessä palautetyöryhmän kanssa vain saatuaan luvan ilmoittajalta", kertoo yhdenvertaisuusvastaava Ada Siikaluoma. Vostokin Emma Lillqvistin mielestä lomakemenettely ei ole aina välttämättä tehokkain tapa toimia ja yhteydenottokanavia voisi olla useampia. "Joskus bileissä kuulee vitsailua, että teen sinusta häirintäilmoituksen." Käsittely on luottamuksellista

äirintätapauksia käsitellessä luottamuksella on suuri merkitys, koska käsiteltävät asiat ovat usein arkaluontoisia ja voivat olla kokijalleen hyvin ahdistavia. Ainejärjestöissä asia

on sisäistetty. Vostokissa häirintäyhteydenotot käsitellään ensin yhteyttä ottaneen opiskelijan kanssa ja mahdollisesti myös ainejärjestön puheenjohtajan kanssa, kertoo Emma Lillqvist. Boomissa epäasiallisesta kohtelusta tehdyt yhteydenotot käsitellään ilmoittajan kanssa luottamuksellisesti, kertoo häirintätukihenkilö Inka Raitala. "Keskustelemme ensin ilmoittajan kanssa ja sitten ilmoittajan halutessa sitten tapauksen toisen osapuolen kanssa. Jos molemmat haluavat, voimme järjestää yhteisen keskustelutilaisuuden." Raitalan mukaan koskemattomuuden rajat tunnistetaan nykyään hyvin. Joskus tukihenkilöihin ollaan yhteydessä, koska halutaan ulkopuolisen näkökulma johonkin asiaan, joka on jäänyt mietityttämään. "Nykyopiskelijat tietävät, missä rajat menevät ja tilanteita osataan tarkkailla esimerkiksi bileissä", Raitala kertoo. Lääketieteen kandidaattiseuran hyvinvointivastaava Iida-Elisa Launonen kertoo, että asian käsittelyä pyritään viemään matalalla kynnyksellä ylioppilaskunnan suuntaan. "Kandiseurassamme hyvinvointivastaavat toimivat välikäsinä häirintätilanteissa, mutta pyrimme viemään tapaukset koulutetuille ammattilaisille, eli juuri Treyn häirintäyhdyshenkilöille. Jokaisella vuosikurssilla silmut eli epäviralliset hyvinvointivastaavat pyrkivät olemaan tukena opiskelijoiden hyvinvointia koskevissa asioissa, mutta järjestö pyrkii käyttämään Treyn tarjoamaa tukea." Ylioppilaskunnan tukea kiitellään

isiirin selvityksen perusteella ainejärjestöt suhtautuvat häirintätilanteisiin vakavasti ja asian käsittely etenee suunnitelmallisesti. Treyn tarjoamasta tuesta ollaan tietoisia ja se on koettu hyödylliseksi. Järjestöt kokevat, että ylioppilaskunnalta saa paljon apua häirintäasioiden käsittelyyn. Jokainen jutussa mukana ollut ainejärjestö on turvautunut Treyn apuun joko oman toiminnan kautta tai ohjaamalla opiskelijan olemaan yhteydessä. Interaktion Noora Ikonen kokee, että Treyn puoleen voi kääntyä helposti. "Treyltä voi kysyä vaikka jossain epämääräsäisestä tilanteesta, onko tämä häirintää. Koen, että ylioppilaskunnan häirintätukihenkilöihin voi aina turvautua." Järjestöt osallistuvat Treyn tarjoamaan koulutukseen ja pyytävät sitä tarvittaessa myös itse. "Treyn häirintäyhdyshenkilö Laura Kaipia on ollut isona apuna Staabin tukihenkilötoiminnan aloittamisessa ja toimenkuvan muotoilemisessa. Trey järjestää myös koulutuksen tuleville tukihenkilöille" kertoo Staabin Ada Siikaluoma. III

Tulorajoihin roima korotus - ja lisää rahaa YTHS:lle

Teksti HANNA ESKELINEN

piskelija voi ensi vuonna tienata entistä enemmän ennen kuin tulorajat paukkuvat. Suomen hallitus on päättänyt nostaa opintotukien tulorajoja ensi vuodesta alkaen pysyvästi 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta. Päätös tehtiin osana hallituksen työllistämistoimia, ja samassa paketissa luvattiin lisäystä myös YTHS:n rahoitukseen. "Tulorajojen korottamisella halutaan tukea opiskelijoiden kiinnittymistä työelämään opintojen aikana. Lisäksi opiskelijat myös tasaavat työmarkkinoiden kireää tilannetta, eli yksinkertaisesti tulevat apuun työvoimana" kertoi työministeri Tuula Haatainen helmikuussa hallituksen tiedotustilaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan tulorajojen korotus vähentää opintotuen takaisinperintää korkeakouluopiskelijoilta 20 miljoonalla eurolla. Takaisinperintä on koskenut vuosittain noin 40 000 opiskelijaa. Hallituksen laskelmien mukaan valtio jää silti myönnytyksestä plussalle. "Vaikka opintotukimenot kasvavatkin, niin hyödyt julkiseen talouteen tulevat työllisyyden kasvun myötä. Päätös vahvistaa julkista taloutta 12,7 miljoonalla eurolla ja työllisyysvaikutus on noin 2500 työllistä", totesi ministeri Haatainen. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan tulorajojen korotus vähentää opintotuen takaisinperintää korkeakouluopiskelijoilta 20 miljoonalla eurolla. Takaisinperintä on koskenut vuosittain noin 40 000 opiskelijaa. “Vaikka opintotukimenot kasvavatkin, niin hyödyt julkiseen talouteen tulevat työllisyyden kasvun myötä. Päätös vahvistaa julkista taloutta 12,7 miljoonalla eurolla ja työllisyysvaikutus on noin 2500 työllistä”, totesi ministeri Haatainen.

Väliaikaisesta pysyväksi Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva 50 prosentin korotus korvaa tällä hetkellä voimassa olevan 25 prosentin korotuksen. Kuluvana vuonna voimassa olevia tulorajoja korotettiin viime syksynä määräaikaisesti osana koronatoimia. Tuolloin Suomen ylioppilaskuntien liitto kritisoi vuodeksi luvattua määräaikaista korotusta ja piti myös korotuksen määrää liian pienenä. Tuolloin SYL:n vaatimus oli, että tulorajoja korotetaan 50 prosenttia ja korotus tehdään pysyvänä. Näin ollen SYL:n ehdotuksen voi katsoa nyt menneen läpi sellaisenaan. Ensi vuonna tavanomaiset yhdeksän kuukautta opintotukea nostava opiskelija voi tienata noin 18 700 euroa ennen kuin Kela alkaa kysellä maksettuja tukia takaisin. Tänä vuonna yhdeksän kuukautta opiskeleva saa väliaikaisen korotuksen vuoksi tienata 15 630 euroa. Edeltävinä vuosina tuloraja tuli vastaan jo 12 498 eurossa. SYL on tyytyväinen päätökseen, mutta huomauttaa, että opiskelijoiden aseman parantamisessa on vielä tehtävää, eivätkä kaikki opiskelijoiden toimeentulon ongelmat ratkea tulorajoja nostamalla. YTHS:lle miljoona mielenterveyteen Samanaikaisesti tulorajojen korotuksen kanssa ministeri Haatainen kertoi hallituksen panostuksesta opiskelijaterveydenhuoltoon. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalveluista vastaava Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS saa hallitukselta lisärahaa opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden parantamiseen. Hallitus lisää YTHS:n vuosittaista rahoitusta miljoonalla eurolla vuosina 2023—2026. Koronapandemia ja etäopetus on heikentänyt merkittävästi korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyttä, ja SYL:n mukaan jopa 60 prosenttia opiskelijoista oli viime vuonna uupumusriskissä. Ministeri Haataisen mukaan lisärahoituksella halutaan tukea opiskelijoiden jaksamista ja selviytymistä opinnoista. III

TIEDE

VARASTOA JA VUOKRATTAVAA Osa ainejärjestöistä hankkii omia tiloja yliopiston kampusten ulkopuolelta. Syyt ovat moninaisia. Päätalon kellariin saadaan ehkä järjestötiloja.

340

H A N K K I M I N E N

Teksti AAPO LAAKSO Kuvitus PAULIINA LINDELL

T I L O J E N

neliötä, juhlasali, sauna ja toimisto. Tietojenkäsittelytieteiden ainejärjestö Luuppi on alkukeväästä vuokrannut järjestölle tilat keskustakampusta vastapäätä sijaitsevalta Pienteollisuustalolta. "Ihan omaan arkikäyttöön, mutta myös bilekäyttöön nämä hankittiin." Lassi Halmisen mukaan tilojen hankkiminen on ollut Luupin asialistalla jo pitkään, vuodesta 2010 alkaen. Alkuun kiikarissa oli pelkät juhlatilat, mutta myöhemmin toivelistalle lisättiin myös toimistotilat. "Kun tiedettiin, että tässä tilanteessa emme tule yliopistolta saamaan parempaa toimistotilaa, niin näiden kyseisten tilojen valinnan kohdalla oli vahva positiivinen vaikutus sillä, että tänne mahtuu myös erillinen toimisto." Luupin nykyinen toimisto on noin 25 neliön suurui-

nen, mutta Halmisen mukaan tilan kokoa suurempi ongelma on sen epäkäytännöllinen muoto. "Vain pari metriä leveä, pitkulainen käytävä. Tosi rasittavan muotoinen tila käyttää." Luuppi on hakenut Treyn kautta toisenlaisia tiloja, mutta järjestössä on tiedostettu, että prioriteettilistassa se ei nouse kovin korkealle, koska järjestöllä on jo tilat käytössä. "Katsotaan, miten päätalon keissin kanssa käy. Toivotaan, ettei ollut tyhjiä lupauksia." Luuppi suunnittelee luopuvansa yliopistolla sijaitsevasta toimistostaan, kun uudet tilat saadaan kunnostettua. HALMISEN MUKAAN YLIOPISTON TILAPOLITIIKKA ON VAIKUTTANUT OMIEN TILOJEN HANKINTAPÄÄTÖKSEEN OSALTAAN PALJON. LISÄKSI KESKUSTELUISSA OLI MYÖS SE, MISSÄ LUUPPILAISET YLIPÄÄTÄÄN OPISKELEVAT TULEVAISUUDESSA.

TIEDE

Katsot a päätal an, miten on keis käy. To sin ka ollut tyivotaan, ettei nssa hjiä lup auksia LASSI HALMIN . EN

"Ollaanko me viiden vuoden päästä Hervannassa vai Keskustassa? Nykyisen tilan sijainti Yliopistonkadulla on kuitenkin niin hyvä, että tähän on helppo tulla ja joka tapauksessa ainakin osa opinnoista on aina keskustakampuksella. Vastaavanlaista juhlatilaa ei myöskään saisi Hervannassa ikinä vuokrattua kunnolla." "Toki tällainen projekti maksaa sen verran, että monella pienellä järjestöllä ei ole sitä irtofyffeä. Pelkästään vuokriin menee tässä 50 000 euroa vuodessa. Se vaatii pohjakassaa." Halminen uskoo, että ainakin kampusten ulkopuolisen varastotilan vuokraaminen luultavasti kasvattaa suosiotaan järjestöjen keskuudessa. "Yliopistolla varastotilan saaminen on kampuksesta riippumatta tällä hetkellä ihan todella vaikeaa. Niihin on Treyn kiintiöissä niin pitkät jonot ja tarvetta tulee koko ajan enemmän."

18 Ympärivuorokautista varastoa Yksi varastotilaa vuokranneista järjestöistä on hallintotieteiden ainejärjestö Staabi. Varasto hankittiin viime vuoden lopulla. "Helpottaa kummasti tapahtumajärjestäjien elämää, kun sinne saa vietyä tavaroita, jotka muuten on joutunut viemään omaan kotiin tai häkkivarastoon", kertoo Staabin puheenjohtaja Julia Malvikko. Hankinnassa tärkeä kriteeri oli, että varastoon pääsee viemään tavaraa ympäri vuorokauden, koska tapahtumat monesti loppuvat myöhään. Staabilla on myös yliopistolla varastotila, mutta Malvikon mukaan pienen kokonsa puolesta se kelpaa lähinnä arkistoksi, jossa säilytetään asiakirjoja ja ainejärjestölehden vuosikertoja. Staabin toimisto sijaitsee Pinni A:ssa, joka poistuu tilaleikkausten myötä yliopiston käytöstä vuonna 2024. On vielä arvoitus, mistä uudet toimistotilat lohkaistaan. "Ei ole meille päin ollut vielä minkäänlaista puhetta. Näyttää vähän siltä, että itse pitää alkaa ottaa yhteyttä, että mikä tässä on suunnitelmana." Malvikon mukaan Staabissa on ollut myös puhetta siitä, että järjestö hankkisi Luupin tapaan omat vuokratilat, joita voitaisiin jälleenvuokrata. Suunnittelu on vasta alkuvaiheessa ja menee luultavasti ensi vuodelle. Tänä vuonna järjestön aikaa ja kassaa kuluttavat kahdet vuosijuhlat, kun isot 55-vuotisjuhlat jouduttiin koronan takia siirtämään. "Kauheasti ei ole tila-asiaa vielä ehditty suunnittelemaan, mutta luulisin, että siihen vaikuttaa aika paljon se, että miten tuolle tämänhetkiselle toimistolle käy. Aika suunnitelmien tasolla tässä kaikki vielä on ja muuttuvia tekijöitä on monta." Indecsillä ylijäämää HERVANNASSA JÄRJESTÖJEN TILA-ASIAT OVAT PERINTEISESTI PAREMMALLA TOLALLA KUIN KESKUSTASSA. JOKAISELLE KILLALLE JA MYÖS USEILLE HARRASTEKERHOILLE LÖYTYY OMAT TILAT, JA KAMPUKSEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN KULKUOIKEUKSIEN VUOKSI MYÖS VARASTOTILAT OVAT PAREMMIN HYÖDYNNETTÄVISSÄ.

Tuotantotalouden kilta Indecs on jo jonkin aikaa valmistellut omien tilojen hankkimista. Taustalla on pari vuotta sitten tehty pitkän aikavälin varallisuudenkäyttösuunnitelma, jossa linjattiin, että varoja pitäisi suunnata nykyistä enemmän jäsenistön käyttöön. Killalle on kertynyt ylijäämää ja jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella toivotuin vaihtoehto oli juhla- ja sitsitilan hankkiminen. Indecsin tilatoimari Väino Korolainen kertoo, että kil-

lan toiveissa olisi löytää tila, johon mahtuuu sitsaamaan noin 100 hengen porukalla. Tilaprojekti aloitettiin viime vuonna ja suunnittelusta siirrytään toteutukseen mahdollisesti jo tänä vuonna. "Rahoitusta on nyt alettu katsoa kuntoon ja kartoittamaan tiloja aktiivisemmin, sekä suunnittelemaan, millainen tila palvelisi mahdollisimman hyvin sitsi- ja juhlakäytössä. Ihannetapauksessa jos ennen kesää saataisiin tila hankittua, niin se olisi valmiina vuokrauskäyttöön jo syksyn aikana", Korolainen kertoo. Pinni A työllistää Tampereen ylioppilaskunta Trey vastaa nykyään järjestöjen tilojen jakamisesta yliopiston sisällä. Treyn järjestöasiantuntija Tuulia Laakson mukaan tilanne on takavuosista selkiytynyt. Vanhojen yliopistojen aikana järjestöillä saattoi olla esimerkiksi sopimuksia suoraan eri tiedekuntien kanssa, nyt ylioppilaskunta ja yliopisto hoitavat tilajakoa yhdessä. "Nykyään on pyritty siihen, että Trey hallinnoi tiloja, jotta ne jaettaisiin selkeästi yhdestä paikasta. Treyltä haetaan tilat ja hallitus ne myöntää." Trey pyrkii siihen, että ainakin kaikilla sisäänotollisilla ainejärjestöillä olisi oma tila kampuksella. Tilojen kanssa noudatetaan myös periaatetta, että järjestöjen tilannetta ei huononneta, eli tiloja ei oteta pois ja anneta niitä enemmän tarvitseville. Muuttoilmoituksella jo tilan saanut järjestö voi jonottaa siirtoa esimerkiksi isompaan tilaan. "Varsinaisista kerho- ja ainejärjestötiloista on eniten pulaa, mutta toisaalta kaikkien tilojen tilanne yliopistolla on huono, ja meillä kuitenkin on jonkin verran tiloja, joita pystymme järjestelemään. Mutta eihän niitä lisää ole tulossa", toteaa Laakso. Varastotilojen suhteen tilanne on parempi varsinkin Hervannassa, jossa varastoneliöitä saadaan välillä tehtyä lisää yhdessä tilapalvelujen kanssa, mutta tyhjillään tiloja ei ole sielläkään. Laakson mukaan tällä hetkellä paljon resursseja menee siihen, että keskustakampuksen Pinni A:ssa majaileville järjestöille löydetään uudet tilat.Yliopisto on luopumassa Pinni A:sta vuoteen 2025 mennessä osana tilasäästöjään. "Yliopiston kanssa on tehty selvitystä, että päätalon kellariin saataisiin korvaavia tiloja. Se tosin vaatii vielä remonttia. Suunnitelmia ei ole vielä lyöty lukkoon, että voisi luvata sinne syntyvän jonkinlaisen järjestötaivaan." III

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON? SISÄTUNTEMUS SIMU PERÄLÄ Kirjoittaja on journalistiikasta valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri.

"Osaan tunnistaa kaktuksen kartasta." HELENA TAKALA Kasvatustieteiden maisteri, 2. vuoden opiskelija

ian on kulunut vuosi siitä, kun sain graduni palautettua. Lopputyöstressi laukesi ja sairastuin flunssaan, joka turvotti kaulani imusolmukkeet pingispalloiksi. Siinä ulkoisesti hamsteria muistuttavana mietin jatko-opintoja, mutta tuolloin pohdinnat sisälsivät aikamääreen "sitten joskus". Sittemmin pohdinnoista on tullut ajankohtaisempia ja jonkin aika sitten huomasin, että minua kiinnostavassa yliopistossa oli tullut tarjolle palkallinen tohtorikoulutettavan pesti. Haluaisin hakea sitä, mutta en vain yhtään tiedä, miten. siellä missä tehdään tutkimusta, myös kannustettaisiin tai ohjattaisiin hakeutumaan tutkimuksen tekemisen pariin. Itse törmäsin asiaan vasta viimeistä edeltävässä tapaamisessa graduohjaajani kanssa, kun hän kysyi, olenko pohtinut väitöskirjan tekoa. Huvittuneisuus oli halkaista minut kahtia. Tapaamisen jälkeen hoin itselleni, että näin niiden on varmaan neuvottu sanoa kaikille. Korkeakouluttamattomien vanhempien vesana jo maisterivaiheen opinnot tuntuivat pieneltä sankariteolta. En vieläkään tunne ketään, joka tekisi väitöskirjaa. Olenkin pitänyt tohtorisopintoja vain poikkeuksellisten yksilöiden mahdol-

LUUKAS KERÄNEN Englannin kieli, 2. vuoden opiskelija

U U S I ,

"Tunnistan kaikki itsenäisten valtioiden liput."

U L J A S

J A

VOISI kuvitella, että

Y L I O P I S T O M A A I L M A

RISTO HOIKKA Automaatiotekniikka, 1. vuoden opiskelija

T U N T E M A T O N

"Osaan seisoa käsillä."

Minulle unohdettiin kertoa, miten tutkimusta pääsee tekemään lisuutena. Mielikuvaa ylläpitää se, ettei yliopistolla tunnuta ohjattavan opiskelijoita tieteenteon piiriin. Myönnän, että aloitin opinnot Tampereella hirveän kiusallisessa välivaiheessa. Oli syksy 2018 ja kaikkialla puhuttiin vielä Tampere 3:sta. Asiat olivat hajallaan ja hakusessa. Olin suorittanut alemman tutkintoni ammattikorkeakoulussa, joten yliopistomaailma oli minulle uusi ja uljas tuntematon. En tuntenut sen hallinnollisia koukeroita tai käytäntöjä. Huijarisyndrooman valelemana olin kiitollinen kaikesta, minkä viisaat yliopistoihmiset minulle soivat. Olin nolostuttavan helppo silmäänviilattava. jälkikäteen ajatellen on ihmeellistä, miten vähän omassa maisteriohjelmassani puhuttiin tutkimuksesta tai jatko-opinnoista. Urapolku oli jo valmiiksi tallattu: teistä tulee toimittajia tai viestinnän alan tekijöitä. Mutta jos ei akateeminen instituutio, niin kuka sitten opettaa, ohjaa ja kannustaa tieteentekoon? Nälkä jäi. Mutta opiskeltu mitä opiskeltu. Ainakin tutkinto jäi käteen. Ehkä elämä opettaa, miten niitä mittavia tutkimussuunnitelmia tehdään jatko19 opintohakemusten liitteeksi. III NÄIN

LOPPUTYÖN SANKARIT

DIPPA DIPPA

itä aikaisemmin tehtävien tekemisen aloittaa, sitä paremmin opiskelija pärjää. Se oli keskeinen johtopäätös Jaakko Saukkosen diplomityössä. Siinä Saukkonen tutki tekniikan alan kandidaattiopiskelijoiden minäpystyvyyden kokemusta, matematiikan tehtäviin käytettyä aikaa ja opintomenestystä. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan opiskelijan omaa tunnetta siitä, miten hyvin hän kykenee suoriutumaan tehtävistä. Dippatyön ideaa tarjottiin Saukkoselle, kun hän siirtyi tutkimusapulaiseksi Tampereen yliopiston teknologialla tuetun matematiikan opetuksen tutkimusryhmään (TTMOT). Työtään varten Saukkonen loi mittarin, jolla mitattiin opiskelijoiden ajankäyttöä matematiikan tehtävissä. Tutkimusta tehdessä merkittiin ylös, milloin opiskelija aloitti tehtävien tekemisen ja kuinka paljon opiskelijalta meni tehtävien tekemiseen aikaa. Lisäksi Saukkonen vertaili tehtävien aloitusaikaa tenttimenestykseen ja minäpystyvyyteen. Aineiston Saukkonen keräsi lukuvuoden 2020—2021 aikana järjestetyiltä kahdeksalta matematiikan kurssilta. Jokaiselta matematiikan kurssitoteutukselta tutkimukseen osallistui noin 200—300 opiskelijaa, joten tehtävien tekemisestä syntyi paljon aineistoa. "Sain paljon dataa opiskelijoiden Moodlen käytöstä ja tenttiarvosanoista. Sitä piti käsitellä paljon ennen kuin pääsin varsinaiseen analyysivaiheeseen." "Pääsin yhdistämään työssä opetuksellisen ulottuvuuden datan kanssa näpräilyyn. Ne ovat molemmat puolia, joista tykkään." Vaikeinta työssä oli aiheeseen relevantin aiemman tutkimuksen löytäminen ja työn viitekehyksen luominen. Myös opiskelijoiden suuri määrä työllisti. Vaikka työssä oli omat hankaluutensa, ei dippa kuitenkaan Saukkosta hätkäyttänyt. "Traumoja on tullut jo aikaisemmin joistain kursseista, niin dippatyöstä niitä ei enää syntynyt." Yksi keskeinen huomio Saukkosen työssä on, että opiskelumenestyksen ohella myös opiskelijoiden minäpystyvyys oli yhteydessä tehtävien aloitusajankohtaan. Korkean minäpystyvyyden opiskelijat aloittivat tehtävien teon aikaisemmin ja menestyivät tenteissä paremmin kuin muut. Tältä pohjalta Saukkosella on yksinkertainen ja varmatoiminen vinkki matematiikan opiskeluun. "Älkää skipatko harjoituksia. Tehkää ne ajoissa ajatuksen kanssa." III

» OTSIKKO: ”Tekniikan alan kandidaattiopiskelijoiden matematiikan tehtävien ajankäyttö, minäpystyvyys ja opintomenestys.” » MITTA: 55 sivua. » ALA: Teknis-luonnontieteellinen. » KAUAN KESTI? Ohjaussopimuksesta työn hyväksymiseen noin 7 kk. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Ei jäänyt, olen aiemmissa opinnoissa karaistunut.”

Tekstit HANNA ESKELINEN Kuvat HEINI LUOTOLA

"PÄÄSIN YHDISTÄMÄÄN TYÖSSÄ OPETUKSELLISEN ULOTTUVUUDEN DATAN KANSSA NÄPRÄILYYN."

Jaakko Saukkonen

LOPPUTYÖN SANKARIT

Katri Keränen

"HAASTATTELUT PITI TOTEUTTAA KORONAN VUOKSI ETÄNÄ, JOTEN HAASTEENA OLI ESIMERKIKSI NETTIYHTEYDEN KATKEAMINEN."

GRADU » OTSIKKO: Kokeileminen, erehdys, Google ja intra – opintojen suunnitteluun liittyvä tiedonhankinta Tampereen yliopiston Sisussa. » MITTA: 86 sivua. » ALA: Informaatiotutkimus. » KAUAN KESTI? Noin puolitoista vuotta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Joo kyllä siitä vähän jäi.”

GRADU

ykkeen nousua ja suuttumusta. Tältä opintosuunnitelman tekeminen Sisuun voi tuntua. Katri Keränen tutki gradussaan Sisun käyttöön liittyvää opiskelijoiden tiedonhankintaa. Idea graduun syntyi työn ohessa. Keränen työskenteli yliopistolla Sisu-opintojärjestelmän käyttöönottotiimissä ja luki opiskelijoiden Sisua koskevia yhteydenottoja. Keränen tiesi, että halusi käsitellä gradussaan Sisu-järjestelmää, mutta lopullinen näkökulma työlle syntyi myöhemmin. Graduaan varten Keränen haastatteli 11:tä opiskelijaa, jotka hän jakoi kolmeen ryhmään. Haastateltavat aloittivat opintonsa ennen Sisun käyttöönottoa, sen aikana tai sen jälkeen. Työssään Keränen vertaili, minkälaista tiedonhankintaa opiskelijat tekivät laatiessaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa Sisuun. Lisäksi Keränen keräsi tietoa siitä, millaisia tiedonlähteitä opiskelijat käyttivät. Keränen koki, että opiskelijoiden haastattelu oli haastavin osuus työssä, koska koronapandemia muutti suunnitelmia. "Haastattelut piti toteuttaa koronan vuoksi etänä, joten haasteena oli esimerkiksi nettiyhteyden katkeaminen. Lisäksi osa opiskelijoista oli aika kyrpiityneitä Sisuun. Haastattelujen litterointiinkin meni noin 60 tuntia." Gradun tekemisessä Keränen tykkäsi siitä, että työssä voi yhdistää tiedonhankinnan ja tietojärjestelmät. Työn aikana Keränen pääsi myös syventymään Sisun ja muiden verkkopalveluiden käyttökokemuksiin ja toivoo, että pystyi omalta osaltaan vaikuttaa Sisun lopulliseen muotoon. Osa Keräsen haastattelemista opiskelijoista kertoi, että vaikka he olisivat tarvinneet apua Sisun käytössä, he eivät halunneet kuormittaa yliopiston henkilökuntaa. “Opiskelijat olivat kuulleet, että henkilökunta on ollut koetuksella opiskelijoiden kysymystulvan vuoksi. Siksi opiskelijat turvautuivat muihin keinoihin.” Keräsen haastattelemat opiskelijat kokivat yliopiston omat järjestelmät hankaliksi käyttää ja tietoa haettiinkin Googlesta lisäämällä hakusanojen perään "tuni" tai "Tampereen yliopisto". Opiskelijat olisivat myös tarvinneet yliopiston puolelta selkeämpää ohjeistusta Sisun käyttämiseen. "Tiedonhankinta yliopiston omista palveluista koettiin niin hankalaksi, että opiskelijat turvautuivat Googleen tai johonkin muuhun tiedonhakuun.Tietoa haettiin esimerkiksi muilta opiskelijoilta, somesta tai Jodelista." Gradussaan Keränen havaitsi, että opiskelijat kokivat tiedonhankinnan raskaaksi ja kuormittavaksi.Tiedonhankintaan meni paljon aikaa, joka oli pois muusta tekemisestä ja lisäksi järjestelmän monimutkaisuus turhautti ja suututti. III

Yliopiston PELILUOLA Tampereen yliopisto hankki keskustakampuksen naapuriin nousseelta lätkäareenalta isot tilat. Visiiri kävi tarkastamassa, mistä on oikein kyse.

Teksti & kuvat HANNA ESKELINEN

un astuu Nokia-areenan pääovista sisään ja nousee kiiltävin kaitein kehystettyä portaikkoa, avautuu portaiden yläpäässä violetin sävyissä hehkuva lasiseinäinen tila. Lähes toimittajan korkuisena ikkunaan teipattu tuniukon naama kertoo, että täältä löytyy Tampereen yliopiston oma soppi. Se on nimeltään Paidia. Valtavalla näytöllä lukee Living lab of Play. Tilassa nököttää nojatuoleja ja pieniä kankaalla verhoiltuja mökkejä. Toistaiseksi purkamaton kasa pahvilaatikoita muistuttaa, että muutto on vielä vähän kesken. Toisen lasiseinän takana häämöttää kymmenien pelituolien ryhdikkäät siluetit. Mitäs täällä tehdään, Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Kirsi Viskari? "Paidia on pelillistämisen living lab, ja sen tavoite on tuoda uudenlainen ympäristö pelitutkimuksen, erilaisten asioiden pelillistämisen ja myös pelikulttuurin kehittämisen pariin." Elikkäs peremmälle. Konkreettisemmin tilaa esittelee Tampereen yliopiston tietohallintojohtaja Juha Eskelinen. Hänen mukaansa Paidian suunnittelu alkoi noin kaksi ja puoli vuotta sitten. "Keskustelin ITC-tiedekunnan dekaanin ja varadekaanin kanssa, että voisimme Tampereen yliopistollakin panostaa peleihin, pelillistämiseen ja e-sportiin, koska esimerkiksi Yhdysvalloissa monilla yliopistoilla on oma e-sport-joukkue. Tämä areena oli silloin rakenteilla ja heräsi ajatus, että jos tänne saisi jonkinlaisen pelaamisen areenan." Areenan toiminnasta vastaava yhtiö näytti vihreää valoa ja tilaa alettiin suunnitella yhdessä yliopiston pelitutkijoiden ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Noin 450-neliöiseen tilaan mahtuu 150 henkilöä ja tilassa voi pelata niin vr-, konsoli- kuin tietokonepelejä. Omia laitteita ei tarvita, sillä Paidiassa on parikymmentä kilpapelaamiseen soveltuvaa pc-konetta, 10 paria vr-laseja ja uusimman sukupolven konsolit. Aiemmin mainitut pienet mökit toimivat varsinaisesti konsolipelihuoneina. Eskelinen toteaa, että Paidia on tilana monipuolinen. Opiskelijat ovat tervetulleita ja tilan käyttö on maksutonta. "Toivottavasti opiskelijat innostuvat käyttämään tilaa,

kun tällainen mahdollisuus on tarjolla ja vielä maksutta." Opiskelija- ja ainejärjestöt voivat varata Paidiaa käyttöönsä. Varaustilanteen näkee yliopiston tilavarausjärjestelmä Resource Bookerista. Mukautettavassa tilassa voi järjestää muutakin kuin pelaamiseen liittyvää toimintaa. "Täällä voi järjestää vaikka opiskelijajärjestön tapahtumia hybridinä, eli osa porukasta on mukana videoyhteyden kautta. Suurimmassa tilassa voi raivata tuolit pois tieltä ja muuttaa tila VR-ympäristöksi, siinä pääsee kunnolla kokeilemaa virtuaalitodellisuutta ilman pelkoa seiniin törmäilystä." Jotta tilan käytöstä saa kaiken irti, kannattaa joku tapahtumien järjestämisessä mukana oleva lähettää niin sanotun Paidia-ajokortin koulutukseen. Siinä neuvotaan tilan ääni-, video- ja kuvajärjestelmien käyttöön ja kuinka areenan kulunvalvontajärjestelmää käytetään. Jatkossa Paidian käyttöä halutaan avata yhä useammalle ryhmälle. Esimerkiksi yritys voi sopia areenalla olevan keikan järjestäjän kanssa, että Paidiaa käytetään vaikka kokoustilana ennen varsinaisen tapahtuman alkua. "Paidia on osa yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Toimintaa ollaan vasta aloittamassa, mutta tulevaisuudessa tila voi olla avoinna esimerkiksi areenalla järjestettävien tapahtumien yleisölle. Paikkakin on tähän sopiva, heti pääovelta johtavien portaiden vieressä." Eskelinen toivoo, että Paidia kautta yliopiston toiminta näyttyisi helpommin lähestyttävänä ja tekisi Tampereen yliopiston entistä houkuttelevammaksi hakukohteeksi. "Tänne voi tuoda vaikka lukiolaisia tutustumaan yliopiston toimintaan. Areenan vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioidaan noin 1—1,5 miljoonaa vierailijaa, joten Paidia tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia yliopiston kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla." Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet Paidian käyttöönottoon, mutta Eskelinen kertoo, että nyt käyttäjät ovat jo löytäneet tilan. Maaliskuun varauskalenteri on lähes täynnä. "Tampereen ammattikorkeakoulu järjesti joulukuussa Popeda-konsertin etkot Paidiassa omille sidosryhmilleen. Tulevaisuudessa täällä voidaan järjestää vaikka tutkimustapahtumia, alumnitoimintaa ja avoimien ovien päiviä yliopiston näyteikkunana." Paidiaan voi käydä tutustumassa perjantaisin, kun yliopisto järjestää siellä Community Friday -teemapäiviä." III

Aamuvirkkujen tyrannia Nukkuminen on kokenut länsimaissa vuosisatojen saatossa hurjia muutoksia. Kahdeksan tunnin suosituksen juuret ovat vasta teollistumisen ajassa. Yhteiskunnan rytmi on rakennettu varhaisten aamuherätysten varaan. Toisinaan poikkeuksellisen aikainen sängystä nouseminen mielletään jopa tieksi valtaan ja vaurauteen. Teksti EMILIA KARVONEN Kuvitus KIMMO SAVILEPO

ahdeksan tuntia yössä. Vaikka sitä ei noudattaisi, niin varmasti jokainen meistä ainakin tietää, kuinka paljon yhtämittaista unta aikuisen ihmisen olisi hyvä saada yössä. Kyse ei kuitenkaan ole ikiaikaisesta luonnonjärjestyksestä. Vielä 1800-luvun alussa, ihmiskunnan historiassa vain silmänräpäys sitten, suuri osa eurooppalaisista nukkui yönsä kahdessa pätkässä. Bifaasinen eli kaksivaiheinen nukkuminen vaikuttaakin olevan ihmiselle luontainen rytmi. Unitutkija Thomas Wehr toteutti vuonna 1995 aiheeseen liittyvän kokeen. Siinä osallistujien altistuminen päivän- tai keinotekoiselle valolle rajattiin keskimääräisestä 16 tunnista 10 tuntiin. Kun koetta oli jatkettu nelisen viikkoa, alkoivat osallistujan herätä keskellä yötä parin tunnin ajaksi, jonka jälkeen he jatkoivat uniaan. Osallistujissa mitatut melatoniinin määrät osoittivat,

että heidän unirytminsä oli muuttunut biologisella tasolla. Rytmin luontaisuuden puolesta puhuu sekin, että sitä tavataan nykyäänkin esiteollisissa kulttuureissa, joissa ei käytetä keinovaloa. Pätkänukkumisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä on runsaasti viitteitä varhaismoderneissa, keskiaikaisissa ja antiikin aikaisissakin lähteissä. Aikalaisten laatimissa teksteissä vilahtelevat arkisesti käsitteet ensimmäinen uni ja toinen uni, joilla viitataan keskellä yötä tapahtuvaa heräämistä edeltävään ja sen jälkeiseen uneen. Pikkutuntien aikana oli yleistä esimerkiksi lukea tai tehdä vaatteiden parsimisen tai tulen kohentamisen kaltaisia askareita. Tiettyjä lääkkeitä suositeltiin yöllä otettavaksi. Monet eivät kuitenkaan nousseet sängystä, vaan käyttivät ajan muiden kanssa jutusteluun tai seksin harrastamiseen, kun raskaan työpäivän jälkeen oli saanut levätä ja jaksamista riitti jälleen. Yö oli myös otollista aikaa pohdiskelulle ja itsereflektiolle. Tutkimusten mukaan bifaasisten nukkujien yöherääminen sijoittuu heti REM-jakson jälkeen, jonka aikana unet ovat eloisimmillaan ja narratiivisimmillaan. Keski- ja varhaismodernina aikana moni kirjoittikin pik-

YÖN SUOJASSA JA SOSIAALISEN KONTROLLIN HÖLLENTYESSÄ HYLÄTTIIN LAPSIA, RYÖSTELTIIN HAUTOJA JA SALAKULJETETTIIN TAVAROITA.

kutunteina uniaan muistiin, sillä niiden nähtiin tarjoavan näkymän omaan sielunelämään jo ennen Freudin teorioita. Kristillisissä opetuksissa yötä pidettiin oivallisena ajankohtana rukoilemiseen ja kontemplaatioon, ja esimerkiksi mystikko Pyhän Ristin Johannes oli yörukoilun kannattaja. Öinen rauha tarjosi paremman mahdollisuuden hiljaiseen pohdiskeluun kuin aamu, jolloin unilla on tapana hälvetä nopeasti päivän askareiden ja muiden maallisten asioiden tieltä. Yöllä oli myös kirjaimellisen pimeä puolensa: Koska yksityisyyttä ei ollut tarjolla samalla tavalla kuin nykyään, yön pimeys tarjosi ennen keinotekoisten valonlähteiden yleistymistä suojan synneille, jotka eivät kestäneet päivänvaloa.Yön suojassa ja sosiaalisen kontrollin höllentyessä hylättiin lapsia, ryösteltiin hautoja ja salakuljetettiin tavaroita. Lisäksi yö oli oivallista aikaa niin esiaviollisen ja avioliiton ulkopuolisen seksin harrastamiseen kuin noituudenkin harjoittamiseen. Yön yhdistäminen syntiin ja paheeseen ei siis ole tuulesta temmattu assosiaatio, vaan tosielämän seikoista syntynyt käsitys.

Unen mekanisoituminen

änsimaalaisten nukkumistottumukset ja suhde yöaikaan alkoivat muuttua tieteellisen vallankumouksen ja teollistumisen myötä. Tieteellisen rationalismin nousu ja yöhön liittyvien maagisten uskomusten väistyminen riisuivat yön mystiikkaa ja tekivät siitä vähemmän pelottavan. Suurin vaikutus oli kuitenkin keinovalaistuksen yleistymisellä, jonka myötä asioiden tekemiseen käytettävä aika piteni ja yhteiskunnan toiminnot saattoivat rullata ympäri vuorokauden. Myös aikakäsityksen muutos vaikutti ihmisten nukkumiseen. Ennen mekaanisia kelloja kullakin kaupungilla oli oma aikansa, joka perustui auringon kulkuun taivaalla. Iso-Britannia omaksui ensimmäisenä valtiona koko

TEOLLISTUMISEN MYÖTÄ IHMISTEN ELÄMÄNRYTMIKIN MEKANISOITUI JA STANDARDISOITUI. UNEN MERKITYS VÄHENI TEHOKKUUSAJATTELUN MYÖTÄ.

maan kattavan standardiajan vuonna 1880. Yhdysvallat ja Kanada seurasivat vuonna 1918. Ihmisen biologinen aika alkoi sopeutua luonnon rytmeihin perustuva ajan sijasta sosiaalisesti rakentuneeseen rytmiin. Teollistumisen myötä ihmisten elämänrytmikin mekanisoitui ja standardisoitui. Unen merkitys väheni tehokkuusajattelun myötä. Ajan standardisoitumisen, yhteiskunnan järjestäytymisen ja vuorokausirytmiä muokkaavan keinovalon myötä ihmisten nukkuminen alkoi tiivistyä monofaasiseksi eli yksivaiheiseksi. Samalla yksilön suhde uniinsa heikkeni, sillä niiden muistelemiseen ja pohdiskelemiseen ei enää ollut yhtä otollista aikaa kuin yön hiljaisuus. Vaikka vuorokausirytmi koki merkittävän muutoksen, ei voi kuitenkaan väittää, että ihminen olisi siirtynyt luonnollisesta rytmistä luonnottomaan. Ihmisten keskinäisissä nukkumistottumuksissa on kautta aikojen ollut eroja, eikä viitteitä kaksivaiheiseen nukkumiseen löydy joka kulttuurista. Lisäksi ihminen on tunnetusti sopeutuvainen eläin, ja harva asia elämässämme on enää samoin kuin 300 vuotta sitten. Moraaliton uni

aikka keinovalaistus on puskuroinut yön salamyhkäisen ja syntisen verhon tiehensä, varhain aamulla heräämistä pidetään yhä hyveellisenä

ja myöhään kukkumista paheellisena. Vaikka unirytmin on esimerkiksi todettu siirtyvän murrosiässä parilla tunnilla eteenpäin ja lääkkeeksi ehdotettu kouluaamujen myöhäistämistä, kansan keskuudessa myöhäisempää heräämistä pidetään yhä monesti merkkinä laiskuudesta. Käsitys elää vahvana verkon keskustelupalstoilla, joiden viesteistä välittyy myös huoli iltavirkkujen nuorten työelämään kelpaamisesta. "Opettakaa pentunne menemään nukkuun oikeaan aikaan, että jaksaa herätä aamulla", tykitteli anonyymi kommentoija Vauva-lehden foorumeilla vuonna 2018. "Ajoissa nukkumaan niin kyllä sitä vaan jaksaa, turhaa selitellä ettei saa unta, puhelimet pois jne., kyllä alkaa uni maistumaan", jatkoi toinen nimetön samassa viestiketjussa. Jokainen meistä tunnistaa tällaiset mielipiteet, mutta miksi ihmisen tehokkuuden katsotaan olevan niin vahvasti sidoksissa aikaiseen heräämiseen, jos se on osalle luontaisesti tuskaista? Ajatukseen varhain heräämisen suotavuudesta voi törmätä teollistumisen ihanteiden lisäksi jo Aristoteleen Taloudenhoidosta-tutkielmassa, jossa ennen auringonnousua heräämisen todetaan olevan terveellinen tapa. Brittiläinen teologi John Trusler kirjoitti vuonna 1775 julkaistussa teoksessa An Easy Way to Prolong Life neuvotaan menemään nukkumaan varhain, jotta

VARHAIN AAMULLA HERÄÄMISTÄ PIDETÄÄN YHÄ HYVEELLISENÄ JA MYÖHÄÄN KUKKUMISTA PAHEELLISENA.

voisi herätä virkistyneenä, eloisana ja toimeliaana. Ihannetta voidaan jäljittää myös vahvasti 1500- ja 1600-lukujen protestanttien kirjoituksiin, joissa nukkuminen nähdään välttämättömänä pahana ja tehokkaan työajan haaskauksena. Varhaisia aamuja ihannoidaan nykyäänkin esimerkiksi 4AM Club -yhteisössä, jonka idea on nimensä mukaan herätä aamuneljältä, jotta elämässä ehtisi menestyä paremmin kuin yönsä nukkumiseen käyttävät laiskimukset. Samasta laarista ammentaa myös pöhinäkonsulttien viljelemä voittajatunti, joka tarkoittaa aamuviiden- ja kuuden välisen ajan käyttämistä itsensä kehittämiseen. Antropologi Carol Worthman kirjoittaa artikkelissaan Developmental Cultural Ecology of Sleep nukkumisen toiminnallisesta ja moraalisesta ulottuvuudesta. Hä-

nen mukaansa länsimaisessa kulttuurissa on läsnä jännite "hyvin" ja "oikein" nukkumisen välillä. Kaikki tietävät ja lääketiede on osoittanut, että unta tulisi saada riittävästi, mutta samalla ylenpalttinen nukkuminen nähdään merkkinä laiskuudesta tai epäjärjestyksestä. Moraalinen ulottuvuus tuppaa ajamaan toiminnallisen ohi, kun unen määrän rajoittamista velvollisuuksien edessä katsotaan hyveenä. Ihanne kaikuu monen huippusuorittajan ja toimitusjohtajan puheissa. Esimerkiksi Elon Musk kertoo nipistävänsä yöunensa vain kuuteen tuntiin.

ka eivät siis kulje käsi kädessä. Kun ne ovat keskenään hyvin epäsynkronisia, puhutaan sosiaalisesta jetlagista. Sen aiheuttaa useimmiten poikkeavan myöhäinen kronotyyppi, jonka vuoksi ihmisen on vaikea pysyä mukana yhteiskunnan varhaisessa päivärytmissä. Sosiaalista jetlagia voivat saada aikaan myös esimerkiksi kellojen siirtely kesä- ja talviaikaan, jolloin kehon vuorokausirytmi häiriintyy hetkellisesti, sekä biologisen vuorokausirytmin myöhästyminen murrosiässä. Kaikista näistä koituu useimmiten yksilölle univelkaa.

Aamun torkku on illan virkku

hmisten välillä on unikulttuurista riippumatta suurta vaihtelua vuorokausirytmissä. Joillekin uni tulee jo kymmeneltä ja he nousevat pirteinä aamukuudelta, toiset saavat unen päästä kiinni vasta pikkutunteina ja nukkuisivat puolille päivin, jos saisivat. Kyse ei ole aina pelkistä tottumuksista, vaan ihmiselle luontaisesta kronotyypistä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, miten ihmisen tehokas aika ajoittuu vuorokauteen. Kronotyypin uskotaan selittyvän noin 50-prosenttisesti perimällä. Suomalaisista aikuisista 47 prosentin arvellaan olevan aamuvirkkuja, 41 prosentin päivävirkkuja ja 12 prosentin iltavirkkuja. Ihmisen vuorokausirytmi kulkee itsekseen biologian säätelemänä noin 24 tunnin sykleissä. Valtaosalla ihmisistä rytmi on noin puoli tuntia pitempi tai lyhyempi. Kronotyypin vaikutusta liikkumistottumuksiin tutkiva Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Laura Nauha Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköstä kertoo, että tämän vuoksi sisäinen kello tarvitsee päivittäin myös ulkoisen tahdistuksen pysyäkseen rytmissä. Tärkein tahdistaja on valo, mutta myös stressi, fyysinen aktiivisuus ja ruokailu vaikuttavat yksilön vuorokausirytmiin. Ihmisen biologinen vuorokausirytmi ja sosiaalinen ai-

IHMISEN BIOLOGINEN VUOROKAUSIRYTMI JA SOSIAALINEN AIKA EIVÄT SIIS KULJE KÄSI KÄDESSÄ. KUN NE OVAT KESKENÄÄN HYVIN EPÄSYNKRONISIA, PUHUTAAN SOSIAALISESTA JETLAGISTA.

Sairaat iltavirkut uomen Lääkärilehdessä vuonna 2015 julkaistussa artikkelissa luetellaan liuta sairauksia, joille iltavirkut ovat muita alttiimpia: univaikeudet, hengitystieoireet, masennus, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes ja monia muita. Iltavirkkujen todennäköisempää sairastamista voidaan selittää osittain univajeella, mutta sitäkin terveyttä haitallisemmaksi katsotaan iltavirkkujen sisäisen kellon poikkeava toiminta, joka voi artikkelin mukaan johtua sisäsyntyisestä kronotyypistä, omaksutuista elintavoista tai yhteiskunnan elämänrytmistä, tai todennäköisesti näiden yhdistelmästä. Lisäksi iltavirkkujen on havaittu olevan keskimääräistä pitkärytmisempiä ja kaipaavan enemmän unta. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sportsissa julkaistun tutkimuksen mukaan iltavirkut liikkuvat keskimäärin noin puoli tuntia vähemmän kuin aamuja päivävirkut. Myös päivittäinen istumisaika on pidempi. Oulun yliopistossa tehdyssä kohorttitutkimuksessa puolestaan käy ilmi, että iltavirkut arvioivat työkykynsä huonoksi noin kaksi kertaa niin usein kuin aamuvirkut. Seurannan aikana iltavirkut jäivät myös työkyvyttömyyseläkkeelle muita kronotyyppejä useammin. Tutkimuksessa seurattiin 46-vuotiaita eli työuransa keskivaiheilla olevia ihmisiä.

Tutkimusten valossa tuntuu kohtuuttomalta vaatia iltavirkkuja sopeutumaan heille täysin luonnottomaan rytmiin, ja monen tutkimuksen johtopäätöksissä puolletaankin joustavuuden lisäämistä ja koulu- ja työaikataulujen mukauttamista eri kronotyypeille sopiviksi mahdollisuuksien mukaan. Näennäisesti tehokas kahdeksasta neljään-aikataulu ei todellisuudessa ole ollenkaan tehokas iltavirkulle. Tutkija Laura Nauhan mukaan onkin viitteitä siitä, että liukuvilla työajoilla saadaan aikaan parempaa tulosta yritykselle. Nauhan mukaan sekin olisi tärkeää, että yhteiskunta tekisi liikunnan harrastamisen mahdollisimman helpoksi myös illalla. Yhteiskunta onkin viime vuosina muuttunut jossain määrin joustavammaksi etätöiden lisääntyessä ja vuorokauden ympäri auki olevien kauppojen ja kuntosalien yleistyessä. Nauha kuitenkin huomauttaa, että iltavirkunkin täytyy osata johtaa omaa toimintaansa, jotta muistaisi levätä ja palautua eikä päätyisi suorittamaan elämäänsä ympärivuorokautisesti. Hän toteaa, että samalla kun joustavuus on lisääntynyt, myös yksilön vastuu omasta ajankäytöstään on kasvanut. Nauhan mukaan hyvän unen kannalta olisi tärkeää säilyttää tasainen rytmi, mutta hän arvelee keinovalon ja

NÄENNÄISESTI TEHOKAS KAHDEKSASTA NELJÄÄN-AIKATAULU EI TODELLISUUDESSA OLE OLLENKAAN TEHOKAS ILTAVIRKULLE.

erilaisten aamusta iltaan jatkuvien ärsykkeiden sekä kiireisen päivärytmin vaikeuttavan oman sisäisen rytmin tunnistamista. Riittävän unen saamiseen voi siis vaikuttaa itse, mutta myös yhteiskunnan olisi hyvä huomioida eri rytmiset nukkujat. Kenties ensimmäinen askel siihen on uniasenteidemme tiedostaminen sekä sen ymmärtäminen, etteivät nykyaikaiset nukkumiskäytäntömme ole ikuisia ja kiveen hakattuja totuuksia, vaan pitkälti kulttuurisen kehityskulun tuotetta. Artikkelissa on käytetty lähteenä lisäksi Roger Ekrichin teosta At a Day’s Close: A History of Nighttime. III

HYVÄSTI KALEVANTIE 3 Teksti ja kuva AAPO LAAKSO

Keskustan YTHS on vihdoin muuttamassa uusiin tiloihin. Lähtöä on tehty jo luvattoman pitkään. 32

ikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, muuttaa YTHS:n terveysasema keskustassa uusiin tiloihin tänä kesänä. Tähän asti Linna-kirjaston naapurissa sijaitsevassa tiilirakennuksessa toimineille palveluille on etsitty uusia tiloja jo pitkään. Tiloissa sijaitsevat nykyäänYTHS:n yleis- ja mielenterveyden palvelut. Lähellä muuttoa oltiin jo 2018, mutta suunnitelmat kaatuivat maalisuoralla. Sopan ytimessä on rakennuksen omistava yhdistys Ylioppilasterveys ry. Se hallinnoi useita YTHS:n toimitiloja ympäri Suomen. "Heidän intressinsä olisi, että nykyinen kiinteistö purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi, johon me muuttaisimme takaisin", kertoo YTHS:n keskisen alueen aluejohtaja Anna Arola-Järvi. "Tämä on viivyttänyt asian ratkaisua suuntaan ja toiseen." YTHS:ää tilanteessa on sitonut Ylioppilasterveys-yhdistyksen kanssa tehty sopimus, jossa YTHS sitoutuisi palaamaan uusiin tiloihin, jotka yhdistys rakennuttaisi. Sopimus on erääntynyt useaan otteeseen, kun asia ei ole edennyt. Nyt sopimusta ei ole enää voimassa, joten YTHS on vapaa lähtemään. Ylioppilasterveys ry:n asiamies Pauli Kivipensas kertoo, että keskustelut uudisrakentamisesta aloitettiin Tampereen kaupungin kanssa jo vuonna 2014. Rakennushankkeen etenemistä viivästytti kuitenkin sote-uudistuksen sisään leivottu uusi YTHS-laki. Ennen lain yksityiskohtien ratkeamista ei uutta terveysasemaa ollut mielekästä lähteä rakentamaan, koska vaadittu palvelujen laajuus eikä asiakaskunnan koko ollut tiedossa. Uusi YTHS-laki tuli voimaan lopulta vuoden 2021 alusta. Lain myötä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opiskelijat tulivat YTHS:n palvelujen piiriin.

Tilat tiensä päässä

uonna 1976 tapahtui mullistavia asioita. Concorde-suihkukoneiden liikennöinti aloitettiin, rollikkaliikenne lopetettiin Tampereella ja Richard Dawkins keksi termin meemi. Samana vuonna myös YTHS:n toiminnot siirrettiin Kalevantie 3:een, johon terveysasemalle oli remontoitu tilat. Aiemmin YTHS:n käytössä oli tiloja yliopiston sisällä, mutta ne kävivät opiskelijamäärien kasvaessa auttamattoman pieniksi. Nykypäivään tullessa aika on ajanut Kalevantie 3:n ohi. "Ne eivät ole esteettömät, eivätkä ne nykyaikana enää käyttötarkoitukseensa sovellu", toteaa aluejohtaja Anna Arola-Järvi. Vielä akuutimpi ongelma ovat tilaa jo pitkään vaivanneet sisäilmaongelmat. Arola-Järven mukaan aluehallintovirasto on asettanut rakennuksen alimman kerroksen terveydenhuollon osalta kokonaan käyttökieltoon. "Talo on käsitykseni mukaan käyttöikänsä päässä ja meillä on paljon työntekijöitä, jotka eivät voi enää tulla sinne töihin. Työterveyshuolto on kieltänyt heitä tulemasta töihin ja he ovat käytännössä sataprosenttisissa etätöissä." "Henkilökunnan terveyden ja rekrytointien mahdollistamisen vuoksi olen hirvittävän iloinen, että pääsemme muuttamaan toisiin tiloihin. Opiskelijathan siellä vain käyvät, mutta meidän henkilökunta on siellä koko ajan", Arola-Järvi sanoo. Kolmessa vartissa hoitoon

ehden mennessä painoon uusien tilojen sijainti pysyy vielä salaisuutena, sillä kaikissa papereissa ei ole nimiä. Sen verran voi mysteerin verhoa kuitenkin raottaa, että rautatieasemalle uudesta sijainnista ei ole pitkä matka. "Me haimme tilaa, joka on kohtuullisen lähellä meidän nykyistä sijaintia. Se on sijaintina aika optimaalinen, koska paikalle pääsee paitsi paikallisliikenteellä, myös junalla."

Muutto ei ole kevyt prosessi, koska terveydenhuollon tarpeisiin sopivia tiloja ei juurikaan ole valmiina, ja siksi niitä täytyy remontoida merkittävästi. Erikoistarpeista aluejohtaja Anna Arola-Järvi mainitsee muun muassa vesien ja viemäröinnin vetämisen lähes jokaiseen huoneeseen. Tilojen valintaan vaikuttavat myös YTHS:n palveluiden saavutettavuuteen liittyvät kriteerit. Niiden mukaan yleisterveydenhoidon kohdalla omalta oppilaitokselta YTHS:lle pitäisi päästä julkisilla kulkuneuvoilla 45 minuutissa. Koska Tampereella hoidetaan myös Valkeakoskella opiskelevia Hamkin opiskelijoita, rajautuvat mahdolliset sijainnit jo matkusajan vuoksi keskustan alueelle. Hammashoidon kohdalla matkustuksen aikaraja puolestaan on asetettu 60 minuuttiin, jonka turvin tilat voivat sijaita Hervannassa. Tilalle asuntoja

o alkuperäisissä keskusteluissa Kalevantie 3:n uudisrakentamisesta kaupungin kanta oli, että tontin tehokkuutta pitäisi nostaa, eli terveysaseman oheen tulisi rakentaa myös asuntoja. Nyt kun terveysasemasuunnitelma on kuopattu, pyrkii Ylioppilasterveys ry rakentamaan paikalle asuntoja ja mahdollisesti katutason liiketilaa. Ylioppilasterveyden asiamiehen Pauli Kivipensaan mukaan yhdistys on jättänyt kesällä 2020 kaupungille asemakaavan muutoshakemuksen. Hän arvioi, että kaupunginhallitus ottaa asiaan kantaa tänä keväänä, ja uudisrakennuksen suunnittelu lähtee etenemään. Mikäli asiat etenevät nopeassa aikataulussa, olisi uudisrakennus käytössä jo loppuvuodesta 2024. Kalevantie 3:n alimmassa kerroksessa sijaitsee myös YTHS:n saunaksi kutsuttu saunatila, jossa on järjestetty paljon opiskelijatapahtumia. Tilojen vuokraajana toimii teekkarien urheilu- ja voimailukerho Turvoke. Kivipensaan mukaan vuokraustoiminta voinee jatkua rakennuksen purkamiseen saakka. III

Mä en oo kelvannut kaikkina näinä vuosina, koska oon lihava ja mielenterveyspotilas. 26

CINDARELLA SANTONEN

LÄSKIN LEIMA

Lihavat saavat osakseen pilkkaa ja vähättelyä, joka altistaa mielenterveysongelmille. Mikä toisen ihmisen lihavuudessa oikein menee tunteisiin?

Teksti & kuvat EMMA LILLQVIST & SAARA PELTOLA

loinen ihminen. Sellaiseksi 41-vuotias tamperelainen Cindarella Santonen kuvailee itseään. Huumori ja lämpö huokuu Santosesta jo kättelyssä, ja hän nauraa paljon. Santonen on iloinen, vaikka on kärsinyt läskivihasta koko elämänsä. Kiusaaminen alkoi peruskoulun ensimmäisellä luokalla ja jatkui lukioon asti, kunnes lukion toisena vuonna Santonen sairastui psykoosiin. Kiusaamisesta johtunut psykoosi vei Santosen Pitkäniemen psykiatriseen sairaalaan kahdeksaksi kuukaudeksi. Lihavuus on yhteiskunnassa stigmatisoitu ominaisuus. Ilman sitä asiat voisivat olla toisin. "Stigma on häpeäleima, joka tarkoittaa negatiivista käsitystä lihavista ihmisistä", toteaa lihavuustutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta. Lihavuusstigman perusteella tehdään pitkälle meneviä oletuksia ihmisten kyvyistä, älystä ja moraalista. Se johtaa syrjintään. "Kaupasta tullessa on pyydetty näyttämään, mitä minul-

la on ostoskassissa. Usein kiroillaan ja huudetaan ulkona päin naamaa että 'hyi'." Santosen mielestä pahinta on, kun tuntemattomat alkavat neuvoa. "Kuulen ventovierailta kehotuksia liikkua enemmän ja syödä vähemmän. Minulla on kuitenkin selkä huonona, enkä enää voi liikkua samoin kuin ennen. Tosin silloinkin, kun vielä kävin aktiivisesti kuntosalilla, minua osoiteltiin sormella ja naurettiin päin naamaa", kertoo Cinderella Santonen. Ihannointia vai ihmisarvoa?

iime vuosina esiin nousseet kehopositiivisuusliike ja läskiaktivismi ovat tuoneet mukanaan keskustelun myös siitä, onko niiden tarkoitus kääntää ilmapiiri suorastaan ihannoimaan lihavuutta. Se on tutkija Hannele Harjusen mukaan yleinen väärinymmärrys. Liikehdinnän tarkoitus on muuttaa tapoja, joilla lihavista ihmisistä puhutaan ja joilla heidät esitetään julkisuudessa. Pitkään valloilla olleen esitystavan mukaan lihava ihminen on viallinen kehonsa takia ja hänen täytyy haluta

muuttua. Siksi kehoonsa tyytyväinen lihava ihminen herättää muissa ihmisissä usein suuria tunteita. "Kehotan miettimään sitä, että mitä kohtaa itsessä se koskettaa, jos laajasti syrjitty ihmisryhmä ei jatkuvasti vihaa itseään. Ketä se uhkaa, että me kohtelemme lihavia ihmisiä kunnioituksella ja ajattelemme, että heillä on ihmisarvo", kysyy Harjunen. Lihavat ihmiset saavat kiusaamiseen verrattavissa olevaa palautetta niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnallisellakin tasolla, mediaa unohtamatta. Rovaniemeläinen 33-vuotias opiskelija Piri Huhtanen on omien sanojensa mukaan läski. Hän kuulee tuntemattomilta ihmisiltä jatkuvasti herjauksia omasta kehostaan, ja on kuullut niitä koko elämänsä ajan. "Kerran kun oli hyvä fiilis lähteä kavereiden kanssa ulos, niin joku huusi bussipysäkillä, että sinun kaltaisesi läskit olisi tapettu Neuvostoliitossa", Huhtanen kertoo. Miksi joku katsoo oikeudekseen solvata toista kadulla? Hannele Harjusen mukaan lihavuus uhkaa muiden ihmisten kontrollin tunnetta. Ihmiset usein tiedostamattaan ajattelevat, että itsekuri urheilun tai ruokavalion suhteen tekee heistä moraalisesti hyveellisempiä kuin lihavat ihmiset, jotka nähdään stereotyyppisesti kurittomina. Hyväksynnän kaipuu

ontrollin tahtoa ja erilaisten kehojen hyväksymisen vaikeutta selittää nyky-yhteiskunnan rakenne. Hedonistista mässäilyä on toki pidetty perisyntinä jo varhaiskristillisellä ajalla, mutta lihavuuden stigma alkoi kasvaa nykyiseen mittaansa vasta 1900-luvun puolivälissä, kun länsimainen kulttuuri muuttui yksilökeskeisemmäksi. Samalla kun rankan fyysisen työn määrä yhteiskunnassa väheni, tuli liikuntaharrastuksista ja linjojen vahtimisesta keinoja kehittää itseään. "Muodostui käsitys siitä, että jokaisen oma keho on eräänlainen henkilökohtainen projekti. Siitä on syntynyt harhainen näkemys, että ihmiset voivat kontrolloida omaa terveyttään paljon enemmän kuin se onkaan mahdollista", kertoo Harjunen. Harjunen nostaa esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheen ilmiön, jolloin ihmetystä herättivät perusterveiden ihmisten vakavat sairastumiset. Monen oli vaikeaa hyväksyä, että ihminen on tehnyt niin sanotusti kaiken oikein, eikä siltikään pystynyt vaikuttamaan omaan kohtaloonsa

taudin kourissa. "Terveys ei ole sellainen asia, jota yksilö voisi kaikin tavoin kontrolloida." Ravitsemuksen ja liikunnan suhteen voi toki tutkitusti tehdä valintoja oman terveyden edistämiseksi, tiettyyn pisteeseen asti. Esimerkiksi ruoan suhteen kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä valmiuksia valita terveellistä vaihtoehtoa, joka on usein kalliimpi tai ainakin enemmän aikaa vaativa kuin pikaruoka. Säännöllinen liikuntakaan ei ole kaikille itsestäänselvyys, jos esimerkiksi ammatti tai perhe-elämä ei mahdollista sitä. "Lihavuuskeskustelussa unohtuu usein, ettei pelikenttä ole tasainen. Tiettyjä valintoja voi tehdä vain riippuen omasta sosioekonomisesta asemasta", Harjunen sanoo. Tutkija Harjunen toteaa, että monilla ihmisillä on traumoja omaan painoon ja kokoon liittyen, mikä saattaa aiheuttaa ylemmyydentunnetta suhteessa lihaviin ihmisiin. Voi olla vaikeaa nähdä eri kokoisten kehojen tasavertaisuutta, jos hyväksyntää ei ole itsekään saanut. Asennemaailma alkaa kiertää kehää. "Stigma ei koske vain lihavia ihmisiä. Läpitunkeva laihdutuskulttuuri ja se, että ihan tavallisen näköiset ihmiset tuntevat olevansa väärän kokoisia, liittyvät kaikki pelkoon siitä, että tulee huonosti kohdelluksi, jos keho muuttuu toisenlaiseksi." Kaikki eivät välttämättä tietoisesti ajattele laihduttavansa hyväksynnän vuoksi. "Usein laihdutuksen taustalta löytyy kuitenkin toive siitä, että haluaa tulla kohdelluksi hyvin. Ja sehän on tietysti kovin inhimillinen toive", Harjunen sanoo. Lihavan identiteetti

airaanhoitajana työskentelevä Johanna Järvi on 36-vuotias kahden lapsen äiti. Koulukiusaaminen on jättänyt jälkensä myös Järveen. Hän on käsitellyt kokemuksiaan vasta aikuisiällä, mutta tuntenut häpeäleiman taakan lapsesta asti. Toisin kuin Huhtaselle, läski on Järvelle ei-toivottu termi. "Itse sanon useimmiten isokokoinen tai pyöreä, läski on semmoinen mistä tulee heti negatiivinen fiilis sillä koulussa minua haukuttiin läskiksi", Järvi kertoo ja lisää, että sanavalinta tuntuu määrittävän hänet ihmisenä. Sanavalinnat ovat monimutkainen osa stigman pur-

Tarpeeksi usein sitä saa lääkärissä kuulla, kuinka elämä menee ohi ja olen kohta haudassa. JOHANNA JÄRVI

PIRI HUHTANEN

Kuva: Huhtasen kotialbumi

Kerran kun oli hyvä fiilis lähteä kavereiden kanssa ulos, niin joku huusi bussipysäkillä, että sinun kaltaisesi läskit olisi tapettu Neuvostoliitossa.

kamista. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Tutkija Harjusen mukaan sitä kuitenkin edesauttaisi lihava-sanan neutralisointi. Kiusaaminen on tehnyt Järvelle omien sanojensa mukaan lihavan ihmisen identiteetin. Hänestä tuntuu, ettei ole koskaan riittänyt omana itsenään. "Lihavan ihmisen pitää aina yrittää vähän muita enemmän", Järvi tiivistää. Lihavan ihmisen identiteetti myös rajoittaa elämää. Piri Huhtanen kertoo aina kokeneensa, ettei voi tehdä tiettyjä asioita, koska on lihava. Mielenkiintoisiin ihmisiin tutustuminen, harrastaminen ja juhlissa käyminen on tuntunut ajoittain ylitsepääsemättömän vaikealta. Kiusaaminen laukaisi hänelle masennuksen ja sosiaalisten tilanteiden pelon. Huhtanen kuvailee laittaneensa elämänsä pitkäksi aikaa paussille ja lopettaneensa hänelle rakkaan uintiharrastuksen. "Mietin, että miksi haluaisin altistaa itseäni vihalle enää yhtään enempää", hän kertoo. Lihava ja terve

uiden ihmisten äänekkäät mielipiteet omasta kehosta ovat lihaville ihmisille valitettavasti arkipäivää. Röyhkeimmätkin kommentit voidaan naamioida terveyshuolien taakse, vaikka lihavuuden ja sairastumisen välillä ei ole yksiselitteistä syy-seuraus-suhdetta. "Toisen ulkomuodosta ja painosta ei voi päätellä paljoa hänen terveydestään", tutkija Hannele Harjunen sanoo. Piri Huhtasen kiusaamiskokemukset eivät ole jääneet ainoastaan kouluun ja vapaa-ajalle, vaan kerrottavaa riittää myös terveydenhuollosta. Toisiin terveyshuoliin liittyvät lääkärikäynnit kääntyvät toistuvasti keskusteluksi vaarallisesta ylipainosta ja sairastumisriskistä. Eräs lääkäri on ottanut Huhtasen kanssa useita kertoja puheeksi muun muassa suuren riskin sairastua diabetekseen ja verenpainetautiin. Monia verikokeita on otettu. Ne Huhtanen on läpäissyt puhtain paperein.

Nykyiset tutkimustulokset lihavuuden ja sairauksien yhteydestä eivät ole niin yksiselitteisiä kuin vaikkapa terveystiedon tunneilla tai kouluterveydenhoitajalla on annettu ymmärtää. Ihminen voi olla samaan aikaan mittareiden mukaan lihava ja aineenvaihdunnaltaan terve. Terveystarkastuksiin kuuluu säännöllinen painon mittaus syntymästä saakka ja painoa tulkitaan vieläkin painoindeksin avulla. Painoindeksin rooli terveyden arvioimisessa on saanut osakseen kritiikkiä viime vuosina, sillä se ei ota huomioon lihasmassan ja rasvan massan eroja. Sen vuoksi moni ei-lihava ihminen voi painoindeksin mukaan olla ylipainoinen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kuitenkin suosittelee painoindeksiä painontarkkailun ykköstyökaluksi niin koulu- kuin perusterveydenhuollonkin parissa. Painoindeksissä tarkastellaan yksilön painoa suhteessa tämän pituuteen. Suhdeluku asettaa mittauksen kohteena olevan henkilön johonkin seuraavista kategorioista: alipaino, normaali paino, ylipaino ja lihavuus. Lihavuustutkija Harjunen kertoo, että on kuitenkin tehty huomattava määrä tutkimuksia, joissa kategorioiden viitearvoja kritisoidaan. "Toistuvasti esiin nousee se, että ylipainon kategoriassa ei ole vielä juuri minkäänlaista kohonnutta riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin." Lihavuuden stigmaa sen sijaan ei yleensä nähdä terveydellisenä haittana. Kiusaamisesta aiheutuvat rankat mielenterveysongelmat voivat kuitenkin olla haitallisempia kuin ylipainon aiheuttamat fysiologiset vaivat. Kiusaamiseen ratkaisu ei ole laihduttaminen, vaan yhteiskunnan asenteiden pitää muuttua. Johanna Järvi on perusterve, mutta haluaa puhua myös terveydestä – omilla ehdoillaan. Hänelle työn lisäksi tärkeintä on voida liikkua luonnossa ja jaksaa leikkiä lastensa kanssa. Vastikään Järvi ilahtui lääkärin vastaanotolla. "Lääkäri oli ensimmäinen, jonka suusta ei tullut kauheaa laihdutuspuhetta. Tarpeeksi usein sitä saa kuulla, kuinka elämä menee ohi ja olen kohta haudassa." III

Kansanvallan vaaranaika Demokratiaan kuuluu, että sen terveydentilaa kyseenalaistetaan jatkuvasti niin sen vastustajien kuin kannattajienkin puolelta. Kansanvaltaiset yhteiskunnat ja sopimuspohjainen kansainvälinen järjestelmä kulkevat jatkuvasti stressitestistä toiseen. Teksti ANTTI KINNUNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

emokratia on monitasoinen tapa- ja aatekokonaisuus. Sitä kuvaavat määreet usein vaihtelevat sen mukaan, minkä nähdään tai toivotaan olevan kaikkein tärkeintä demokratian toiminnan kannalta. Liberaalien demo-

kratioiden ylimpinä yhteisinä nimittäjinä ovat avoimet ja vapaat vaalit sekä riippumaton oikeusjärjestelmä. Niistä koostuvan tapakokonaisuuden lisäksi demokratialla tulee olla ehdoton aatteellinen perusta, johon kuuluvat ainakin vapaus, tasa-arvo ja vastuullisuus. Vastuullisuus tarkoittaa, että päätöksentekijät toimivat moraalisesti ja äänestäjät ovat perillä päätettävistä asioista. Kansan valtiolle luovuttamaa valtaa on käytettävä kansan hyväksi. Äänestäjien tulee kyetä tulkitsemaan politiikan tuotoksia ja tarvittaessa muuttamaan järjestystä. Tällä tasol-

la demokratia tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että jokaisissa vaaleissa joku on häviäjä. Onko demokratia kriisissä? Kysymykseltä ei ole voinut välttyä viimeisten vuosien aikana. Kysymys herää demokratian kannattajissa eritoten silloin, kun vapaus tai tasa-arvo vaikuttavat heikkenevän. Tällainen kehitys asettaa senhetkisen systeemin oikeutuksen ja tarkoituksen kyseenalaisiksi. Jos perustavanlaatuiset arvot eivät toteudu, on nykyisessä tilanteessa oltava jotain varsin epädemokraattista. Demokratiaa vierastavat nostavat

kysymyksen pöydälle mielellään samassa yhteydessä turvallisuuden kanssa. On jokin ulkoinen uhka, joko todellinen tai kuviteltu, jolta suojautuminen ajaa muiden arvojen edelle. Kun valtaa sitten keskitetään turvallisuuden takaamiseksi, sen palauttaminen voi olla tiukassa. Mitä on hyvä elämä?

emokratiaa on usein pidetty länsimaiden näkökulmasta tuotteena, joka myy itse itseään. Ja mikäli tavara ei tee kauppaansa, on pakkomyyntikeinojenkin katsottu

lopulta olevan asiakkaan parhaaksi. Toki usein näissä tapauksissa varsinainen myyntiartikkeli on todellisuudessa ollut jotakin muuta kuin demokratiaa. Demokratiaa väkisin edistettäessä on kantapään kautta opittu, että tasavalta ei toimi plug-and-play -ratkaisuna. Se tarvitsee orgaanisen ideologisen kasvualustan. Demokratia vaatii ennen kaikkea luottamusta sitä kohtaan, että jaettua valtaa käytetään tarkoituksenmukaisesti ja yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Luottamus vallankäyttöön on kulttuurihistorian syvärakenteista riip-

puva asia. Eri hallintojärjestelmät rakentuvat erilaisten poliittisten filosofioiden varaan. Edustuksellinen demokratia nojaa vahvimmin liberalismiin, jonka mukaan hyvä elämä edellyttää oikeudenmukaisuuden ja itsemääräämisoikeuden ensisijaisuutta sekä tasa-arvoa. Tältä pohjalta syntyy sekä tarve että edellytykset demokraattiseen hallintotapaan. Syvällisen aatehimmelin varassa toimiva demokratia on ennen kaikkea jatkumo. Siihen on sisäänrakennettu katkeamaton taistelu vallan liiallista keskittymistä ja sen korruptoi-

ESIMERKIKSI SOSIAALISTEN SUHTEIDEN OIKEUDENMUKAISUUS ON VAIN YKSI HYVÄN ELÄMÄN TEKIJÄ MUIDEN JOUKOSSA, EIKÄ SE OLE ITSEARVOISESTI SEN TÄRKEÄMPÄÄ KUIN VAIKKAPA HYVÄ TERVEYS TAI TURVALLISUUS.

vaa luonnetta vastaan. Demokratia voidaan nähdä ikään kuin lukittuna ikuiseen kamppailuun sen vastinparia eli autoritarismia kohtaan. Autoritarismin eri muotoja yhdistää harvainvaltaa suosiva poliittinen konservatismi. Filosofian professorin ja kirjailijan John Christmanin mukaan konservatismissa edellä mainitut arvot eivät ole hyvän elämän ainoat mahdollistajat. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden oikeudenmukaisuus on vain yksi hyvän elämän tekijä muiden joukossa, eikä se ole itsearvoisesti sen tärkeämpää kuin vaikkapa hyvä terveys tai turvallisuus. Jos oletettu yhteisön etu sitä vaatii, kuuliaisuus ja auktoriteetti voivat ajaa yksilön autonomian edelle.

tuntee esimerkkejä myös liberaaleista autokratioista ja konservatiivisista demokratioista. Erityisenä dogmina äärikonservatismi on kuitenkin demokratiaa vastustavien voimien merkittävin ominaispiirre.

Demokratian eroosio

Eteenpäin jyskyttävä kone

onservatismin ytimessä on jo nimensä mukaisesti perinteiden vaaliminen. Tämä tiivistyy siihen, että edistysmielisiä uudistuksia kohtaan suhtaudutaan epäilevästi, sillä vaarana on perinteiden tuhoutuminen. Konservatiivisessa eetoksessa muutos tuo harvemmin hyvää kuin pahaa. On huomionarvoista, että vaikka epäoikeudenmukaisuus yleisesti ottaen vähenee yhteiskunnan progressiivisuuden myötä, se yleensä tarkoittaa myös ongelmien haarautumista. Christman on todennut, että konservatismissa pelätään enemmän sitä, että mahdollisesti tuhotaan jotain, mikä yhteiskunnassa on hyvää, kuin sitä mitä tapahtuu, jos vika jätetään korjaamatta. Konservatismin kannattaminen ei tietenkään tarkoita automaattisesti luisumista diktatuuriin. Sillä on merkittävä oma roolinsa poliittisessa järjestäytymisessä ja poliittisen päätöksenteon eri konteksteissa. Historia

ansainvälisen politiikan teoreetikot Ty Solomon ja Brent Steele huomauttavat, että 2000-luvun äärimmäiset maailmantapahtumat ovat saaneet teollistuneiden maiden ihmisiä epäilemään "länsimaista järkeä". Liberalismin taustalla vaikuttava lupaus moraalisesta edistyksestä on tuottanut pettymyksen. Solomonin ja Steelen mukaan tämä on lopulta tarkoittanut kollektiivisessa tietoisuudessa sijaitsevan käsityksen kyseenalaistamista, jonka mukaan "alati eteenpäin jyskyttävää konetta ohjattaisi jotain tiettyä päämäärää kohti". Christman esittääkin, että pääkritiikki liberalismia kohtaan liittyy sen erityisyyden hämärtymiseen. Konservatiivisuuteen verrattuna sen voidaan ajatella jättäneen yhteisölliset arvot ja yhteiskunnallisen vakauden vaille niiden ansaitsemaa huomiota. Ennakko-oletus liberaalin näkökulman neutraalista universaaliudesta ei näin ollen päde ja se nähdään yhtenä

nurkkakuntaisena arvojärjestelmänä muiden joukossa. Tähän asetelmaan perustuu paljolti se mitä nykyään kutsutaan demokratian kriisiksi. Demokratian vaarantuminen voi siis alkaa liberalismin periaatteiden heikkenemisestä. Tyytymättömyys liberaaleihin demokraattisiin arvoihin hyvän elämän takeena on kasvattanut autoritaaristen populistien suosiota. Pahimmassa tapauksessa äärikonservatiivisuus alkaa tiivistyä illiberalismiksi, joka etenee yleensä asteittain ja vaivihkaa – usein ainakin aluksi hiljaisen hyväksynnän siivittämänä. Demokratian murentamisella tarkoitetaan sitä, että jo demokraattisena pidettyjen valtioiden valtaapitävät alkavat heikentämään kansanvaltaisia instituutioita kuitenkaan lakkauttamatta niitä täysin. Hienovarainen prosessi ei ole tahatonta toimintaa. Tutkijat Steven Levitsky ja Daniel Ziblatt käyttävät ilmiöstä jalkapallovertausta. Ensin "alistetaan erotuomarit" rajoittamalla oikeuslaitoksen ja virkamiehistön riippumattomuutta. Sen jälkeen "heikennetään vastustajia" eli tukahdutetaan oppositio. Lopulta "muutetaan pelin sääntöjä" eli esimerkiksi vaalitapaa tai perustuslakia toisen osapuolen eduksi. Malliesimerkkeinä viitataan usein nykyiseen tilanteeseen Unkarissa tai Puolassa. Alan merkittävimpänä

uranuurtajana on kuitenkin pidettävä Vladimir Putinia ja niin kutsuttua venäläistä näennäisdemokratiaa. Vaikeudet kasautuvat

kateemikkokirjailija David Runciman on sanonut, että demokratian historia on samalla sen kriisien historiaa. Demokratiat ovat hyviä toipumaan kriiseistä, mutta huonoja välttämään niitä. Aina kun vaikuttaa siltä, että asiat sujuvat melko hyvin, alkavatkin ne pian jo mennä taas huonompaan suuntaan. Globaali demokratisoitumi-

IKÄÄN KUIN SYNKKÄNÄ MUISTUTUKSENA ON NYT LOPULTA NÄHTY, MIHIN DEMOKRATIAN MURENEMINEN VOI OIKEASTI PAHIMMILLAAN JOHTAA – SOTAAN.

nen on kuitenkin edennyt aaltoliikkeen omaisesti toinen toistaan pahemmista vaikeuksista huolimatta. Runcimanin mukaan silloin tällöin yllättävältäkin tuntuneet voitot ovat saaneet aikaan itseluottamuksen ansan. Helposti kuvitellaan, että demokratia voi selviytyä mistä tahansa. Mitä uhkaavamman tilanteen demokraattinen järjestelmä pystyy torjumaan ja voittamaan, sitä pätevämpänä sitä pidetään. Vaarallinen ajatusharha voi lopulta johtaa kriisiin, joka on liian iso voitettavaksi. Vielä ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan monet länsimaissa pitivät koronarajoituksia demokratian suurena uhkana. Pandemiaan liittyvistä mielenilmauksista äärimmäisin nähtiin Ottawassa, jossa muualta Kanadasta paikalle kokoontunut Convoy-liike otti pääkaupungin keskustan panttivangiksi tukkimalla tiet ajoneuvoyhdistelmillä ja soittamalla äänitorvia ympäri vuorokauden. Noin kolme viikkoa kestäneen protestin purkamiseksi julistettiin lopulta hätätila, ja muun muassa sen rahoitukseen puuttuminen nähtiin joissain paikoissa syvästi demokraattista mielipiteen- ja sananvapautta loukkaavana toimenpiteenä. Kyse ei kuitenkaan ollut sensuurista tai kansalaisoikeuksien polkemisesta, vaan kaupungin palauttamisesta sen asukkaille. Torstaina 24. helmikuuta asiat asettuivat perspektiiviin. Demokraattisesta itsemääräämisoikeudesta taistellaan tällä hetkellä Euroo-

passa asein. Ei ole enää epäselvyyttä siitä, mikä uhkaa eniten demokraattista yhteiskuntajärjestystä. Putinilaista autoritarismia jotenkuten jopa siedettiin tähän asti, ja sitä on jäljitelty laajasti muualla. Ikään kuin synkkänä muistutuksena on nyt lopulta nähty, mihin demokratian mureneminen voi oikeasti pahimmillaan johtaa – sotaan. Odotusten punnitseminen

aikka Ukraina ei ole esimerkiksi pahan korruptio-ongelmansa takia ollut mikään demokratian mallimaa, on kyse siitä mitä ukrainalainen kansakunta laajemmin edustaa. Ukrainalaiset käyvät sotaa tällä hetkellä paitsi maansa puolesta, myös demokratian ja siihen olennaisesti kuuluvan valtiosuvereniteetin asemasta maailmanjärjestyksessä tulevina vuosikymmeninä. Tilanne on lievästi ilmaistuna vaikea. Ukrainan tukijoiden on pyrittävä kaikin puolin estämään Putinin tavoitteiden toteutuminen ilman, että kriisi eskaloituu. Ennennäkemättömän laajamittaisilla pakotteilla on tarkoitus myös iskeä tavallisten venäläisten itsetuntoon. Taustalla piilee varovainen toive siitä, että Putin saataisiin ajettua myös sisäpoliittiseen nurkkaan. Vaikka Putinin sota ei ole ensisijaisesti sota demokratiaa vaan Ukrainaa vastaan, kyseessä on silti demokratian modernin ajan vakavin mahdollinen stressitesti. Toimiiko demokratia?

i tulisi kuitenkaan olettaa, että kaikkien valtioiden tulee olla demokraattisia. On syitä, joista johtuen demokratia ei ole jokaiselle yhteiskunnalle istuva patenttiratkaisu. Sodan ja kärsimyksen minimoimiseksi kansainvälisen toiminnan tulee kuitenkin nojata monenkeskiseen vuorovaikutukseen ja sopimusperusteisuuteen, eli luottamukseen ja vastuullisuuteen. Christman on teksteissään toden-

nut, että pohjimmiltaan liberalismia ja konservatismia yhdistää niiden pluralistinen arvonäkökulma. Molemmat filosofiat voivat omasta puolestaan hyväksyä, että hyvän määritelmät saattavat vaihdella yhteiskunnasta toiseen sen sijaan, että olisi olemassa vain yksi kaiken peittoava hyvän teoria. Demokratian toimivuutta voidaan tarkastella lukemattomista eri näkökulmista, eikä mittareiden valitseminen käy arvovapaasti. Onko demokratia kriisissä, jos taloudellinen tai sosiaalinen epätasa-arvo kasvavat, mutta joka vaaleissa on eri voittajat? Onko valtion epäonnistunut ulkopolitiikka tai yksilön kaventuneet uramahdollisuudet toimimattoman demokratian vika? Tulisi kysyä, johtuuko tyytymättömyys demokratiaan sen varsinaisista omista puutteista, vai siitä, että sen toimintaa pidetään itsestään selvänä? Muuttuneen maailmantilanteen myötä suomalainen demokratia on kohtaamassa yhden sen historian suurimmista ulkopoliittista valinnoista. Kantaa Nato-jäsenyyteen on pidetty auki yli 30 vuotta. Suurimmaksi osin siksi, että päätös on voitu jättää tekemättä. Yksiäkään vaaleja ei olisi voitettu olemalla aiheesta jyrkästi kumpaakaan mieltä, mutta strategisen päättämättömyyden aika uhkaa nyt olla ohi. Huolimatta siitä, päätyykö maa lopulta sotilasliittoumaan vai ei, on ensiarvoisen tärkeää että prosessi on viimeisen päälle demokraattinen. Jännittävin piirre päätöksenteossa on kansanäänestyksen rooli. Aiemmin kansanäänestyksen järjestämisen puolesta ovat pääosin puhuneet Natoon liittymisen vastustajat, mutta nyt vaikuttaa siltä, että kansanäänestys on saanut uutta tukea liittoumaan haluavista. Aikanaan suomalaisille on jo ehditty luvata, että lopullista päätöstä edeltää kansanäänestys, mutta tosiasiassa se ei ole välttämätön. On mielenkiintoista seurata, mitkä seikat vielä vaikuttavat siihen, uskalletaanko asiaa kansalta kysyä. III

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Kaikkien pakotteiden ulkopuolella Seuraava numero ilmestyy 27.4.

HURAA, MAAILMA AUKEAA! Nyt on aika ottaa kaikki ilo irti opiskelijakortista. Teksti SIMU PERÄLÄ Kuvitus TOIMITUS

hdoin opiskelijakorttia pääsevät vilauttelemaan nekin, jotka ovat viettäneet opiskelujensa alkutaipaleen vain läppärin kelmeän ruudun tarjotessa ikkunan ulkomaailmaan. Visiirin toimittaja keräsi mielivaltaisesti luetelman eduista, joita opiskelijakortilla voi Tampereella lunastaa. Lista ei missään nimessä ole kattava, mutta kyllä näillä alkuun pääsee. TSEKKAA PARHAAT EDUT SEURAAVALTA AUKEAMALTA.

Kulttuurin ja viihteen nälkään

Hikoilun ja liikunnan hinkuun

» Museoiden pääsyliput opiskelijakortilla: Tampereen taidemuseoon 5 euroa (norm. 12 €), Muumimuseoon 9 euroa (norm. 13 e) ja Sara Hildénin taidemuseoon 5 euroa (norm. 13 e). » Liput Tampereen Työväen Teatterin näytöksiin puoleen hintaan tuntia ennen esityksen alkua. » Tampere Filharmonian sinfoniakonserttiliput etukäteen ostettuna 15 euroa (norm. 28 e). Konserttipäivänä ostettuna lipun hinta on 5 euroa. Lisäksi opiskelijalippu ennakkoon tai konserttipäivänä Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonserttiin 5 euroa. » Korkeakouluopiskelijoille Storytel Unlimited -tilaus puoleen hintaan, eli 8,49 e/kk.

» Aamu- ja päivävuorot (klo 6-15) El Padelissa opiskelijalle arkisin etuhintaan padel 20 e/h ja sulkapallo 10 e/h. » Kuntosalijäsenyys Well Gymissä opiskelijalle hintaan 29,90 e/kk (12 kk määräaikainen sopimus, -50% normaalihinnasta). Jäsenyys sisältää ryhmäliikuntatunnit Well Gym Tampereella ja oikeuttaa kaikkien Well Gym -kuntosalien käyttöön. » Elixian jäsenyys opiskelijakortilla -20% » Kuntosali Steelbody, opiskelija-alennuksia kaikista hinnoista, esimerkiksi kertakäynti 5 euroa, kuukausikortti 34 euroa.

Terveyden edistämiseen

» Fysioavaimesta -10 % alennus kaikista normaalihintaisista palveluista, kuten fysioterapista ja (urheilu)hieronnasta. » Tullintorin Apteekista 10 % alennus kaikista lääkkeettömistä tuotteista, kuten vitamiineista, perusvoiteista ja kosmetiikasta. Lisäksi kuponkietuna Pivo-opiskelijakortilla 25 % alennus vapaavalintaisesta vitamiinivalmisteesta.

Nälkään ja janoon

Yhdistys etujen takana

» Zarillosta klassikkoburgerateria 6,70 euroa. Tarjous ei ole voimassa lauantaisin Otavalankadun ja Puutarhakadun ravintoloissa. » Pella`s Cafe, kaikista tuotteista –10%, Fazer Cafe –10% kaikista tuotteista » Hanko Sushissa -15 % kaikesta. Alennuksen saa myös lounasaikaan. » Il Posto -pizzerian à la carte -hinnoista -10 %, myös take away -tilauksista. Alennusta ei saa lounashinnoista. » King Kebab Näsilinnankatu tarjoaa opiskelijoille 10 % alennuksen kaikista normaalihintaisista annoksista, virvoitusjuomista sekä hanaoluista. » Social Burgerjointissa saa 15 % alennuksen kaikista tuotteista joka päivä. » Brittipubi The Red Lionista talon viinipullo hintaan 18 euroa. » Aleksanterin Tuopissa ja Pub Kujakollissa talon viinipullo 18 euroa ja happy hour -hinnat valikoiduista tuotteista. » Sticky Wingersistä normaalihintaisesta ruoasta ja alkoholittomasta juomasta 20 % alennus, ja Siipiweikkojen keskustan ja Tampellan toimipisteistä 10 % alennus ruoka-annoksista sekä 1 euron alennus kaikista juomista. » Classic American Dinerissa normaalihintaiset ruoat ja alkoholittomat juomat -20 %. Etu ei koske lounasta. » Ravintola Frenckell & Pihassa take away -kahvi tai -tee lounaan yhteydessä opiskelijalle hintaan 0,20 euroa. Ateriatuettu opiskelijaruokailu ma-to klo 11-15 hintaan 2,70 euroa. Lisäksi muista ruokatuotteista opiskelija-alennus -20 %. » Tullikamarilla lukuisia opiskelijaetuja: ma-to kaikista juomatuotteista -20 % ja pe-la kaikista hanatuotteista -20 %. Lisäksi Klubin brunssista -10 % alennus ja ilmainen sisäänpääsy yökerhoon ke-pe (pois lukien tapahtumaillat).

tuja opiskelijoille neuvottelee yhdistys nimeltä Opiskelijan Tampere. Se on 15 vuotta sitten silloisten ylioppilaskuntien sekä Tamkin opiskelijakunnan perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden viihtyvyyttä Tampereella ja neuvotella opiskelijoille etuja. Eduista hyötyvää populaa Tampereella riittää: kaupungissa on 35 000 korkeakouluopiskelijaa ja siihen päälle vielä 25 000 toisen asteen opiskelijaa. ”Yhdistyksen pääpointtina on nimenomaan opiskelijaedut. Neuvottelemme yritysten kanssa uusia etuja ja markkinoimme niitä opiskelijoille”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Aleksi Aaltonen sanoo. Nyt kun maailma alkaa taas aueta ja myös opiskelijaetujen hyödyntämisestä tulee mahdollista, Aaltosella on opiskelijaelämän noviiseille tärkeä neuvo. ”Missä tahansa meneekin, aina kannattaa kysyä opiskelija-alennuksia. Se on yleinen maneeri, joka opiskelijan kannattaa osata, kun liikkuu Pirkanmaalla.” Koronapandemia vaikutti myös opiskelijaetuihin

Arkea helpottamaan » Resetestä tietokoneiden ja puhelinten huoltotöistä -10 % (pois lukien Apple-huollot). » Korkeakouluopiskelijana OP:lta voi hakea credit-ominaisuudella varustettua korttia 2 000 euron luottorajalla. Kortti voidaan myöntää heti opintojen alkaessa. Alle 26-vuotiaalle maksuton. » Tampereen Sähkölaitokselta sähkösopimus opiskelijalle kuudeksi kuukaudeksi ilman perusmaksua (norm. 1,98 e/kk). » Ammattiliitot tarjoavat monesti opiskelijoille ilmaista jäsenyttä. Jäsenyyteen kuuluvat jäsenedut, joihin lukeutuu yleensä esimerkiksi oikeus varata liiton loma-asuntoja, ja muun muassa maksuttomia matka- ja tapaturmavakuutuksia. Jos käyt välillä töissä ja haluat kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa, pitää opiskelijajäsenyyden lisäksi yleensä liittyä erikseen työttömyyskassaan.

Huomioi myös nämä » Kauppakeskus Ratinassa opiskelijaetuja yli 20 liikkeestä. Esimerkiksi Silmäasemalta silmälasit -50 % ja käyttötarvikkeet, kuten piilolinssit ja piilolinssinesteet -10 %. » Kauppakeskus Duossa opiskelijaetuja useissa eri liikkeissä, kuten Hervannan Apteekissa (-10 % kaikista itsehoitotuotteista) sekä Subwayssa (-10 % kaikista normaalihinnoista). » Red Lights -erotiikkaliikkeestä -10 % kaikista tuotteista (ei koske tarjoustuotteita).

”Yritykset kokivat taloudellista ahdinkoa. Silloin leikataan ensimmäisenä markkinointibudjetista ja opiskelijamarkkinoinnista. Moni luopui opiskelijaeduista. Etuja ei myöskään voi hyödyntää, jos paikat eivät ole auki.” Nyt tilanne on Aaltosen mukaan kuitenkin elpymässä ja yritykset panostavat jälleen opiskelijamarkkinointiin. Yhdistyksen nettisivuille on Aaltosen mukaan pyritty keräämään kaikki tieto, mitä opiskelija saattaa arjessaan Tampereella tarvita, aina yleisten saunojen aukioloista lähtien. Sivuilla on myös tapahtumakalenteri, johon voi ilmaiseksi ilmoittaa opiskelijoille järjestytyt tapahtumat. Eduista hyötyäkseen ei tarvitse liittyä yhdistyksen jäseneksi, vaan olemalla Treyn, Tamkon, Hamkon tai Osky ry:n jäsen saa kaikki yhdistyksen palvelut ilmaiseksi. Kevään tapahtumatarjonnasta Aaltonen vinkkaa maaliskuun 31. päivänä Tullikamarilla järjestettävän TR3festin, joka kerää yhteen Tampereen korkeakouluopiskelijat. III

VIRUS VÄISTYY, väkivaltaa näyttämölle Tampereen ylioppilasteatteri heräilee koronahorroksesta parin vaikean vuoden jälkeen. Vanhassa elokuvateatterissa Itsenäisyydenkadun varrella toimii intohimoinen luova yhteisö, jonka tarinalla on mittaa jo yli 60 vuotta. Teksti ELI HARJU Kuvat HENRIK LAAKKONEN

VASTANÄYTTELIJÄN TURVALLISTA KURISTAMISTA ON VAIKEA HARJOITELLA VIDEOPUHELUSSA.

"Ihanaa, että täällä on taas ihmisiä", toteaa Tampereen ylioppilasteatterin teatterisihteeri Jessica Leino. Kauttaaltaan mustaksi maalatussa salissa harjoitellaan voimankäyttöä ja otteita lavataisteluita varten. Ylioppilasteatterin työryhmä treenaa näytelmää, joka kantaa nimeä Väkivaltakunta. Väkivaltakuntaa harjoitellaan vasta toista kertaa paikan päällä. Muutamat tekstitreenit on ehditty pitää etänä, mutta vastanäyttelijän turvallista kuristamista on vaikea harjoitella videopuhelussa. Sitä opettamassa paikalla on Väkivaltakunnan ohjaaja, tanssia ja näyttämötaistelua opiskellut Arvo Jean-Michael Saarinen. Väkivaltakunnassa käsitellään vaihtoehtoista historiaa, jossa päätökset presidentinvaaleista lasten päivähoitopaikkoihin ratkaistaan organisoidulla väkivallalla. Saarisen sen mukaan se on lajityypiltään musta komedia. Väkivaltakunta tulee ensi-iltaan 25. maaliskuuta. Näytelmän käsikirjoitus syntyy devising-menetelmällä. Se on teatterintekemisen metodi, jossa työryhmä itse osallistuu tarinan kehittämiseen. "Olen suunnitellut näytelmän kaaren, mutta kohtaukset kirjoitetaan yhdessä tehdyistä draa-

maimprovisaatioista, jotka sitten kasaan koherentiksi kokonaisuudeksi", Saarinen kertoo. "Tykkään yleensäkin luoda esityksen sisällön tekijöiden kautta." Idea Väkivaltakunnasta oli lojunut Saarisen pöytälaatikossa jo jonkin aikaa. Hän kuitenkin tiesi jo aloittaessaan, että se sopisi ylioppilasteatteriin. Täältä löytyy sekä kyllin iso työryhmä että sopivaa henkeä. "Jos joku teatteri haluaa tällaisen kreisin mustan komedian, niin ylioppilasteatteri." Kovat otteet, rento meno

lioppilasteatterissa on siis tilaa hullutella ja tutkia. Yleisesti Suomen ylioppilasteatterit ovat harrastajateattereita, joissa tekijöille ei makseta palkkaa, eikä toiminnasta varsinaisesti valmistu esimerkiksi ammattiin. Toiminta perustuu taiteelliselle kunnianhimolle ja monipuoliselle osallistumiselle. Tampereen ylioppilasteatteri on vanhempi kuin Tampereen yliopisto, sillä se on perustettu lokakuussa 1960. Se aloitti toimintansa samana vuonna Helsingistä Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun opiskelijateatterina. Nimestään huolimatta ylioppilasteatterin jäseneksi voi nykyään pyrkiä kuka tahansa täysi-ikäinen koulutustaustaan katsomatta. Pääsykokeet järjestetään kerran vuodessa syksyisin, ja niillä etsitään näyttelijöiden lisäksi myös muita tekijöitä, kuten tuottajia ja puvustajia. Valinnat tekee

Teatterisihteeri Jessica Leino on Tampereen ylioppilasteatterin ainoa vakituinen palkattu työntekijä.

Väkivaltakunnan ohjaaja Arvo Jean-Michael Saarinen on opiskellut tanssia ja näyttämötaistelua.

Häpeän ohjaaja Kaisa Eräpuron mukaan näytelmä on ollut ajatuksia herättävä. Takahuoneessa Senja Kota-Aho, Sannimari Kokkinen ja Sini-Tuulia Norrbacka. Takana Juuso Lindberg.

Ylioppilasteatterit Suomessa toimii 15 ylioppilasteatteria, joiden kattojärjestönä toimii Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry. » Helsinki: Ilves-Teatteri, Ylioppilasteatteri, Kellariteatteri, Studentteatern » Joensuun ylioppilasteatteri » Jyväskylän ylioppilasteatteri » Kuopion ylioppilasteatteri » Lapin ylioppilasteatteri » Lappeenrannan ylioppilasteatteri Acti » Oulun ylioppilasteatteri » Porin ylioppilasteatteri » Turku: Turun ylioppilasteatteri, Studentteatern i Åbo » Tampereen ylioppilasteatteri » Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi

teatterin hallituksesta ja taiteellisesta johdosta koostuva raati. Taiteellinen johto ehdottaa myös ohjelmistoon otettavia näytelmiä hallitukselle, joka tekee virallisen päätöksen. Taiteellinen johto vaihtuu sekin vuosittain, ja hallitus valitaan joka vuosi kaikille jäsenille avoimessa kokouksessa. Jäsenistön vastuulla on paljon teatterin arkisia asioita. Heidän joukostaan nimetään teatterin turvallisuusvastaava, tekniikkavastaava ja siivousvastaava. Kaikki esitykset järjestetään talkooperiaatteella ja jäsenet huolehtivat itse esimerkiksi niiden lipunmyynnistä, väliajan kahvilatoiminnasta ja siitä, että tilat pysyvät kunnossa – kaikki tämä päivätyön tai opiskeluiden ohella. Tampereen ylioppilasteatterin ainoa vakituinen palkattu työntekijä on teatterisihteeri, jonka vastuulla ovat hallinnolliset asiat ja viestintä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jessica Leino on toiminut teatterisihteerinä syksystä 2021 lähtien. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja ja on opiskellut myös näyttelijäntyötä.Ylioppilasteatterista Leinolla ei ollut omaa aikaisempaa kokemusta, mutta hän on viihtynyt täällä erittäin hyvin. "Täällä on hyvä yhteisöllisyys ja kaikki tehdään suurella intohimolla. Tosissaan, mutta

rennolla otteella." Isojen näytelmäprojektien lisäksi teatterilla toteutetaan monenlaisia muitakin tapahtumia, kuten klubi-iltoja ja keikkoja. "Jäsenistöä kannustetaan ideoimaan vapaasti. Täällä ollaan avoimia ihan kaikille ideoille", Leino kertoo. Kulissit pystyssä kampanjointia

orona-ajan rajoitukset ovat iskeneet Tampereen ylioppilasteatteriin kovaa. Harjoituksia on jouduttu pitämään etänä, esityksiä on siirretty. Syksyllä Cabaret Macabre-näytelmän kaikki esitykset jouduttiin perumaan yleisötilaisuuksien rajoittamisen takia. Ylioppilasteatteri on ollut vuokralla nykyisissä tiloissaan Itsenäisyydenkadulla vuodesta 1998. Koska esitysten lipputulot ovat teatterin tärkein tulonlähde, uhkasi vuokranmaksukyky vuodenvaihteessa loppua kokonaan. Valtion korona-avustuksia ei ole pienille harrastajateattereille juuri valunut. Tammikuun lopussa ylioppilasteatteri aloitti Kulisseista kadulle? -nimisen pienkeräyksen toiminnan pelastamiseksi. Keräykseen liittyy somekampanja, jossa jäsenet ja kävijät saavat julkaista tärkeimpiä muistojaan ylioppilasteatterista. Keräys on käynnissä 20. huhtikuuta asti ja markkinoinnista vastaavan Maria Koivukarin mukaan se on lähtenyt hyvin käyntiin. Rajoituksista ja talousvaikeuksista huolimatta harjoituksia pidetään taas innolla ja keväällä on tulossa sekä näytelmiä että klubi-iltoja. Väkivaltakunta-näytelmä saa ensi-iltansa maaliskuussa. Toukokuussa nähdään Kusiyön unelma, joka perustuu löyhästi Shakespearen Kesäyön unelmaan. Itsensä haastamista

oulukuusta helmikuulle Tampereen ylioppilasteatterissa esitettiin näytelmää nimeltä Häpeä. Sen harjoituskausi lokakuusta joulukuuhun sujui melko normaalisti, mutta itse esityksiä piti perua ja siirtää sekä sairastapauksien että kokoontumisrajoituksien

vuoksi. Helmikuussa viimeiset esitykset olivatkin loppuunmyytyjä. Ohjaaja Kaisa Eräpuro kuvailee Häpeää monitasoiseksi näytelmäksi, jossa ei ole ainoastaan yhtä kerronnan tapaa. Sen kanssa saa välillä nauraa ja välillä itkeä. "Toivon, että se on lisäksi puhutteleva. Ainakin katsojapalautteen mukaan se on ollut ajatuksia herättävä." Myös Häpeän käsikirjoitus on syntynyt yhteistyön kautta, tekijöiden omista ajatuksista ja kokemuksista. Kaikilla näyttelijöillä on siinä useampia rooleja. "Se voi olla sellaista mukavaa haastetta. Työryhmäläiset saavat harjoitella, miten otetaan vaikka seuraavaan kohtaukseen kuin sormia napsauttamalla ihan eri rooli." Eräpuro on itse taustaltaan draamapedagogi. Hän toimii produktiossa palkattuna ohjaajan, eikä hänellä ollut omaa kokemusta Tampereen ylioppilasteatterista tätä ennen. Projekti on ollut hänelle "huippuhomma". "Täällä on tosi upeat tilat, hyvä teatterisali ja hyvät tekniset mahdollisuudet. Ja ylioppilasteatterin yhteisöllisyys on ollut tukena. Jäsenet ovat sitoutuneita ja todella lahjakkaita. Olen päässyt sekä toteuttamaan omaa visiotani että olemaan tukena työryhmälle, kun he toteuttavat omaansa." Tuotantoa ja kotonaan olemista

hjaaja Kaisa Eräpuron mukaan ylioppilasteatterista hehkuvat innokkuus ja yhdessä tekemisen meininki. Sama toistuu jäsenten kertomuksissa. Iris Mikkonen pääsi ylioppilasteatterin jäseneksi viime syksynä. Häpeä-näytelmässä hän oli mukana sekä näyttelijänä että sen toisena tuottajana. Näyttelemisestä Mikkosella on useamman vuoden kokemus, mutta tuottajana hän oli nyt ensimmäistä kertaa. "Joku muotoili hienosti, että on näytelmä ja on yleisö, ja sitten tuottaja yhdistää ne. On ihanaa, että annettiin tällainen mahdollisuus." Näytelmän tuottajan tehtäviin ylioppilasteatterissa kuuluvat esimerkiksi markkinointi, lippuvarausten hoitaminen, sosiaalisen median julkaisut, budjetista huolehtiminen ja tiedottaminen. Työtä on siis paljon, mutta Mikkonen on tarvittaessa saanut apua sekä tuottajapariltaan, muulta näytelmän työryhmältä että vanhemmilta teatterin jäseniltä, jotka tarvittaessa muistuttivat, mitä

kaikkea tuotannossa pitää ottaa huomioon. "Olen oppinut ihan älyttömästi kaikkea uutta, markkinoinnista ja somesta ja kaikenlaisesta, mikä on kiinnostanut aina. Siihen ei ole ollut tilaisuutta ennen kuin nyt." Mikkonen aikoo jatkaa sekä näyttelemistä että tuottamista harrastuspohjalta, mutta todennäköisesti päivätyö tulee olemaan jossain muualla. "Vaikka kuka nyt ei haluaisi olla ammatiltaan näyttelijä, jos rehellisiä ollaan. Minua kuitenkin kiinnostaa myös niin moni muu asia." Teatteria ja muutakin

aikka ylioppilasteatterista ei saa varsinaista virallista pätevyyttä, monelle jäsenelle se on etappi kohti työelämää. Useat heistä tähtäävät ammattinäyttelijöiksi. Sekä Häpeän että Väkivaltakunnan työryhmässä mukana oleva Elina Harju kertoo katsoneensa pienenä Salattuja Elämiä ja ajatelleensa, että haluaa televisioon töihin. Myöhemmin hän on alkanut arvostaa teatterissa näyttelemistä entistä enemmän. "Teatterissa näyttelijä laittaa itsensä siihen samaan tilanteeseen monta kertaa näytöskauden aikana. Siinä näkee panostuksen eri tavalla." Harjulla on aikaisempaa näyttelykokemusta kesäteattereista, mutta hänen mukaansa Tampereen ylioppilasteatterissa pääsee tekemään ja kokeilemaan monella uudella tavalla. "Tämä on varmasti sellainen paikka, josta avautuu ovia eteenpäin." Niin ikään sekä Häpeässä että Väkivaltakunnassa näyttelevälle Ida Pajuselle ylioppilasteatterista on tullut toinen koti. Hänkin tähtää näyttelijän ammattiin. "Tänne on aina tervetullut olo. Olin pyhittänyt koko vuoden vain tälle teatterille ja töissä käymiselle, ja kun toimintaa koronan takia jouduttiin perumaan, niin kyllä se otti päähän." Teatterisihteeri Jessica Leinon mielestä yhteisön lisäksi tärkeää ylioppilasteatterissa on, että siellä on tilaa oppimiselle. "Kerran joku hyvin kuvaili, että ylioppilasteatteri on ajatushautomo nuorille taiteentekijöille", Leino sanoo. "Ja kun tulee talkoilemaan vaikka kahvilan puolelle, oppii asiakaspalvelutaitoja. Totta kai teatteri on pääpointti, mutta samalla täällä oppii kaikkea muutakin." III

Häpeä-näytelmän työryhmään kuuluvat muun muassa Juuso Lindberg, Sini-Tuulia Norrbacka, Ida Pajunen ja Tuomas Pirilä. Elina Harju on mukana sekä Häpeän, että Väkivaltakunnan työryhmässä.

YHTEINEN YSÄRI

AVIISI 6/1992

AVIISI 5/1992

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ.

AVIISI 6/1992

AVIISI 5/1992

AVIISI 7/1992

AVIISI 6/1992

YHTEINEN YSÄRI

ANTURI 3/1992

visiirilehti.fi/mediatiedot Seuraava Visiiri 27.4.2022