Visiiri 1/2022

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

1

2022

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

2

TOIMITUS

Aapo Laakso Päätoimittaja

Pauliina Lindell AD

Hanna Eskelinen Harjoittelija

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a Sakri Pölönen

Silja-Riikka Seppälä

Antti Kinnunen

Maiju Talala

Siru Tirronen

Ilari Hauhia

Aleksandra Kunnas

Nikke Sillanpää

Eeva Valtokari

Heini Luotola

Eino Ansio

Taneli Himanen

2. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi sami.harmaala@trey.fi PAINOPAIKKA Punamusta Media Oyj

Kannen kuva: Silja-Riikka Seppälä

Olisiko se tässä?

K

ulttuurisivuillaan Helsingin Sanomat (HS 16.1.) elätteli jo toiveita, että edessä olisi festarien ja live-musiikin suhteen “kaikkien aikojen kesä”.

Tartuntojen jäljitystä ja perusterveiden koronatestausta on vähennetty tammikuussa ja moni seikka näyttää viittaavan siihen, että joulun alla leviämään lähtenyt omikron-aalto jäisi koronan viimeiseksi. Vähitellen luovuttaisiin myös koronarajoituksista.

Tammikuun puolivälissä THL arvioi, että huhtikuun alkuun mennessä noin 80 prosenttia 10–69-vuotiaista saisi joko oireellisen tai oireettoman koronatartunnan.

Mikäli laitoksen profetia pitää edes jossain määrin paikkansa, tulee kaikkien aikojen kesää edeltämään kaikkien aikojen kevät, jolloin korona on läheisten sairastumisen vuoksi elämässä läsnä useammalla kuin tähän asti on ollutkaan.

Tämän pääkirjoituksen myötä haluamme toivottaa jaksamista kurimuksen toivottavasti jo viimeisiin vaiheisiin. Jos vaikka lehtemme toisi teille muutakin ajateltavaa.

Sitä tarjoilee muun muassa visiittimme uudelle Tampereen kasinolle (sivu 32) ja sukellus Sauli Niinistön julkisuuskuvaan (sivu 20). Tervehenkinen ulkoilmatoimituksemme puolestaan kokosi napakat varustevinkit talviretkeilyyn (sivu 26).

Ylioppilaskunnassa puhaltavat myös muutoksen tuulet. Treyn pääsihteeri vaihtuu, kun Venla Monter jätti tehtävän kolmen vuoden jälkeen. Vähemmän skeneä tuntevalle tiedoksi: pääsihteeri on ylioppilaskunnassa hallintoa johtava tyyppi, äytännössä tehtävä vastaa yritysmaailman toimitusjohtajaa. Monterin viimeiset terveiset sivulla 8.

Antoisia lukuhetkiä ja valoisaa lopputalvea.

Ps. Visiirin haalarimerkit ovat tulleet painosta. Niitä saanee joskus jostakin.

20 8

EIKÄ OO TOISTA Presidentti Niinistö on huippusuosittu ja hänen julkisuuskuvansa on särötön.

VAIKUTTAMISROOLIN AKTIIVINEN KEHITTÄJÄ

3

Tehtävänsä jättävä pääsihteeri ei näe enää painajaisia.

42

KLUSTERI KUUMENEE

32

Energiasiirtymä mullistaa sähköntuotannon ja vähän kaiken muunkin.

RAHARYÖPYN TEMPPELI

26

Käytiin kasinolla.

PAKKASEN PURTAVAKSI Talvellakin voi retkeillä, kun kamat on kondiksessa.

48 ÄLÄ LÄTRÄÄ!

Juomattomuus yleistyy opiskelijaskenessäkin ja se on kuulkaas ihan ok.

UUTISET

4

Viides näyttöreitti yliopistoon

T

ämän kevään yhteishaussa 16.–30. maaliskuuta voi opiskelupaikkaa hakea Tampereen yliopistosta nyt viiden eri näyttöreitin kautta. Uutuutena näyttöreitti on avattu elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutusohjelmaan.

Näyttöreitit voivat korvata valintako-

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA

keen tai toimia yhtenä valintaväylänä.

Hakija suorittaa näyttöreitiksi opintojakson tai kurssin. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen lisäksi näyttöreitillä on mahdollista päästä matematiikan ja tilastollisen data-analyysin, tietojenkäsittelytieteiden, tietotekniikan ja yhteiskuntatutkimuksen opiskelijaksi.

@visiirilehti

@visiirilehti

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MINNE MENET VUONNA 2022?

"Kohti tulevaisuutta."

"Töihin."

"Toivottavasti opintojen toiselle vuodelle."

"Toivottavasti kohti hyvää vuotta ja jatkan opiskeluja."

PINJA VARIS Ympäristö-, energia- ja biotekniikka, 1. vuoden opiskelija

ANTTI NURMI Sähkötekniikka, 6. vuoden opiskelijia

PINJA KEMPPAINEN Politiikan tutkimus, 1. vuoden opiskelijia

MARTTA MUSTALAHTI Yhteiskuntatutkimus, 2. vuoden opiskelijia

UUTISET

ETÄOPETUS JATKUU KEVÄÄLLÄ Yliopisto on linjannut, että pääsääntöinen etäopetus jatkuu kolmannen periodin loppuun eli 6. maaliskuuta saakka. Välttämätöntä lähiopetusta voidaan järjestään, jos opetukseen osallistuu alle 50 henkilöä. Lähiopetuksessa on käytettävä kasvomaskeja, joita on tarjolla opetuksen yhteydessä ja yliopiston sisäänkäynneillä.

ATALPAN ULKO-OVET JATKOSSA LUKITTU

ENGLANNINKIELISET MAISTERIOHJELMAT SUOSITTUJA Syksyllä alkaviin kansainvälisiin maisteriohjelmiin haettiin viime vuonna viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, ja hakemuksia lähetettiin yhteensä 3 755.

Hakijat pystyivät hakemaan kolmeen eri hakukohteeseen kerralla, ja yksittäisiä hakijoita oli 2 199 yli sadasta eri kansalaisuudesta. Hakijoista 85 prosenttia oli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Suosituin hakukohde olivat tietojenkäsittelytieteet.

SUOSITUIN HAKUKOHDE OLIVAT TIETOJENKÄSITTELYTIETEET

5

Sportuni pitää keskustakampuksen liikuntapaikan Atalpan ulko-ovet jatkossa lukossa ympäri vuorokauden. Ovista pääsee kulkemaan opiskelija- tai henkilökuntakortilla, jos on maksanut liikuntamaksun. Muiden kampusten opiskelijoiden pitää käydä aktivoimassa kulkuoikeudet päätalon infossa.

OVISTA PÄÄSEE KULKEMAAN OPISKELIJA- TAI HENKILÖKUNTAKORTILLA, JOS ON MAKSANUT LIIKUNTAMAKSUN

UUTISET

KELA VAHVISTI UUDET YTHS-MAKSUT Korkeakouluopiskelijoiden YTHS-maksu on nyt maksettavissa Kelan asiointipalvelussa. Maksu on 35,80 euroa lukukaudelta ja koko kalenterivuoden maksut voi maksaa kerralla. Kevätlukukauden maksu tulee suorittaa viimeistään tammikuun 31. päivä.

Valmistuminen kesken lukukauden ei vapauta maksusta, mutta YTHS:n palveluita voi käyttää myös valmistumisen jälkeen lukukauden loppuun asti. Jos YTHS-maksun jättää maksamatta, voi Kela periä sen opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta.

HERVANNASSA ILMAISEKSI ROBOTTIBUSSIIN KYYTIIN Robottibussi liikennöi Hervannassa osana Tampereen seudun joukkoliikenteen kokeilua.

Bussi kulkee väliä Hervantakeskus–Opiskelijankatu 7 arkisin kello 8.30–15.30. Bussin vuoroväli on 10 minuuttia ja kyyti on ei maksa mitään. Noin 30 kilometrin tuntivauhtia huristelevaan robottibussiin voi nousta Sähkökadulta, Ahvenisraitilta ja Teekkarinkadulta.

Aiemmin robottibussiliikennettä on kokeiltu Hervannassa vuosina 2016–2017.

ROBOTTIBUSSIIN VOI NOUSTA SÄHKÖKADULTA, AHVENISRAITILTA JA TEEKKARINKADULTA.

KOLMANNEN ROKOTTEEN VÄLIKSI 4 KK Kolmannen koronarokoteen voi käydä hakemassa, kun toisesta annoksesta on kulunut neljä kuukautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päätti asiasta joulukuussa. Tampereella koronarokotuksia annetaan ilman ajanvarausta Hatanpään terveysaseman viereisissä yksikössä joka päivä klo 8–18. Samalla pisteellä voi ottaa myös ensimmäisen tai toisen rokotteen.

Alun perin toisen ja kolmannen rokotteen välillä edellytettiin viiden kuukauden väliä.

6

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Luettavaa lukutaitoisille ja kosketeltavaa kaikille 16.3.2022

7

Syvään hengittäen, eteenpäin kulkien Ylioppilaskuntaa edelliset kolme vuotta luotsannut pääsihteeri Venla Monter jättää tehtävän.

Seuraajalleen hän toivottaa tsemppiä.

Teksti AAPO LAAKSO Kuvat EINO ANSIO

8

V

ietät tänään perjantaina 14.1. viimeistä työpäivääsi Treyn pääsihteerinä. Söitkö juhlallisen aamiaisen?

Aamiaiseeni on perinteikkäästi kuulunut vain 1–4 kuppia kahvia. Sama traditio toistui tänään, join kaksi kuppia kahvia.

Olihan se kyllä ihan superjännittävä tilanne.

Muistan silloin ajatelleeni, että hitto soikoon, nyt on aikamoinen duuni edessä. En ollut aiemmin ollut tämän vastuutason töissä enkä esihenkilöroolissa ja sitten piti lähteä muotoilemaan uuden ylioppilaskunnan alkuvaiheita, niin oli kyllä todella jännittävä tilanne se.

Tultuasi valituksi tehtävään kolme vuotta sitten mainitsit Aviisin haastattelussa, että "pohjat ovat jo hienosti valmiina". Entä nyt viimeistä työpäivää päätellessäsi, onko pohjat valmiina?

Ajattelen, että kolmen vuoden aikana koko ylioppilaskunta on kehittynyt sellaiseksi, että seuraajalleni on aika mukava ja jollakin tapaa rajattu paketti, jonka voi ojentaa eteenpäin. Eli pohjat on valmiina. Nyt vain odotellaan, että seuraaja pääsee tarttumaan työhön ja tekemään pääsihteerin tehtävästä ja koko ylioppilaskunnasta oman näköisensä.

Samaisessa haastattelussa kerrot, että Treyn ”pitää ottaa vaikuttamisrooli paitsi Tampereen kaupungin kontekstissa, myös valtakunnallisella tasolla". Voitko hallintotieteilijänä suomentaa, mitä tämä tarkoittaa ja onko siihen päästy.

No, ajattelin silloin että meidän pitää… [seuraa pari minuuttia paasausta avainsanoilla: SYL, vaikuttamistyö, liikkeen kehittäminen, aktiivinen toimijuus, roolin ottaminen] …en tiedä oliko tämä suomennos vai asian selittäminen, mutta näin.

No voihan siihen noinkin vastata. Siirryt seuraavaksi Suomen partiolaisten hallintopäälliköksi. Pyritkö tietoisesti karttamaan niin sanotusti aikuisten maailmaa? [naurua] Kyllä, tota, joo. Nuorisojärjestöissä on silleen mun paikkani. Olen tykännyt just tämän tyyppisestä työympäristöstä. Tähän mennessä yhden harjoittelun olen ollut viestintätoimistossa, ja se on ollut ainoa yhtiömuotoinen työpaikka, joka mulla on ollut. Muut ovat olleet järjestöjä sekä säätiöitä ja sillä tiellä jatketaan. Jos yritysmaailma on se aikuisten maailma, niin ehkä sitten yritän mahdollisimman pitkään vältellä sitä.

Millaisia ammatillisia edunvalvontasaavutuksia jää mieleen kuluneilta kolmelta vuodelta?

Ainakin yliopiston johtoon on saatu luotua hyvät… tai sinänsä niinku… silleen… toimiva keskusteluyhteys. Yliopisto ottaa ylioppilaskunnan matalalla kynnyksellä mukaan kehittämistyöhön. Treyn rooli tässä kuviossa on saatu selkeäksi ja se on tärkeä juttu. Vuodelta 2021 tulee mieleen myös, että kaupungin ja yliopiston yhteistyö on tiivistynyt, ja Trey on mukana tekemässä edistämässä opiskelijalle sopivamman kaupungin kehitystä. Ehkä jos miettii vielä omia saavutuksia, niin ne liittyvät aika paljon siihen organisointiin, että millainen ylioppilaskunta Trey tällä hetkellä on.

Uuden pääsihteerin rekrytointi on hieman venynyt. Oletko nähnyt painajaisia siitä, että et pääse koskaan pois tästä pestistä?

Kun olin toimittanut irtisanoutumisilmoitukseni, niin se oli itselleni merkki siitä, että nyt aidosti lähden. Siihen loppuivat myös painajaiset. En kanna huolta siitä, miten alkuvuosi Treyn toimistolla sujuu ilman pääsihteeriä, siellä on kyllä homma hanskassa.

Et ollut pääsihteerinä aloittaessasi varsinaisesti ensimmäistä kertaa rodeossa, vaan takana oli jo jonkinmoinen ura ylioppilaskuntaskenessä niin Tamyn hallituksessa kuin Opiskelijan Tampereen työntekijänä ja Staabin puheenjohtajana. Mainitussa Aviisin jutussa kuvailtiin, että "Venla Monter aloittaa Treyn pääsihteerinä huippujännittävässä tilanteessa." Oliko jännittävää?

Entä muita kuin ammatillisia saavutuksia?

Tosi paljon uusia ystäviä on tullut tässä vuosien aikana. On tosi kiva, että on päässyt kaikkien näinä vuosina toimineiden hallitusten porukkaan mukaan. Kaikki sellaiset hauskat hetket, jotka toimiston kanssa on vietetty, jää kyllä mieleen tästä ajasta.

Miten on kitkerien epäonnistumisten laita?

Ne lukijoitamme tietysti eniten lämmittävät.

Monta asiaa olisi varmasti voinut selkeämmin tai paremmin tehdä, mutta ei ole mikään muisto jäänyt vaivaamaan, että aidosti epäonnistuin siinä. Sinänsä on melko lailla levollinen olo tämän oman kauden päättymisestä… "Perinteinen" pääsihteerin ammatillinen "tavoite" on tietysti joutua käymään hallinto-oikeudessa. Niihin hommiin en ole päässyt tässä tutustumaan.

9

Mikä on ollut mieleenpainuvin Trey-kokemuksesi?

Kyllä Treyn ensimmäiset vuosijuhlat lokakuussa 2019 ovat jääneet mieleen jotenkin sellaisena treyläisyyden ilmentymänä. Opiskelijakulttuuriin kuuluu erilaisia pitkiä perinteitä ja niitä lähdettiin yhdistelemään Treyn omiksi perinteiksi ja treyläiseksi tavaksi tehdä tapahtumia. Ensimmäisillä vuosijuhlilla se tuli jotenkin tosi konkreettisesti ja aika kivalla tavalla esiin. Mulle se on jäänyt mieleen sellaisena Treyn yhteisön alkutaipaleen yhtenä huippukohtana ja tosi kivana juttuna.

Seuraajaasi ei ole vielä nimetty. Oletko jättänyt hänelle jonkinlaisen testamentin tai esimerkiksi glitter-pommin työpöydän laatikkoon?

Tässä viime viikkoina olen yrittänyt jotenkin kirjalliseen muotoon hahmottaa sitä, mitä kaikkea pääsihteerin työhön kuuluu. Toimitin tuossa juuri hallituksen puheenjohtajalle Aleksille 15–20 sivua materiaalia siitä, että mitä pääsihteeri tekee ja mitä organisaatiossa pitäisi vuoden aikana tapahtua. Pitää jättää työpisteelle vielä joku "hauska yllätys", kun siellä viimeisen kerran käy.

Haluatko tähän väliin sanoa voimaannuttavia sanoja opiskelijoille näin kolmannen koronakevään kynnyksellä?

Sympatiani on opiskelijoiden puolella. Onhan tämä todella nihkeä tilanne: Monet opiskelijat ovat opiskelujensa alusta jo useita vuosia opiskelleet etänä. Siinä verkostot ja yhteisö ovat varmasti muodostuneet hyvin erilaisiksi.

Sanoisin sen, että yhteen hiileen puhaltamalla ja yhdessä tehden ja nimenomaan toisia tukien tästä päästää eteenpäin. Yhteisöllisyyden luominen etänä on tosi haasteellista, mutta kun käyttää siihen aikaa nyt, niin se varmasti kantaa koronan päättymisen jälkeenkin pitkälle. Vaikea paikkahan tämä on ja lämpimiä ajatuksia on opiskelijoita kohtaan.

Millaisia terveisiä haluaisit toivottaa seuraavalle pääsihteerille?

Tsemppiä. Ei voi muuta sanoa. Tää on maailman paras työ ja siitä kannattaa nauttia, mitä se tuo tullessaan.

Haastavia hetkiä tulee varmasti ja välillä voi tuntua, että tässä on valtameren kokoinen asia edessä, mutta kyllä kaikki aina selviää. Syvään hengittäen ja eteenpäin kulkien kaikesta kyllä selviää

10

Vielä partiolaiskysymys: Partiolaisen vyössä lukee "Ole valmis" Minun vyössäni lukee "Made in Italy". Mitä lukisi treyläisen vyössä? [naurua] "Me opiskelijat" varmaan [lisää naurua]. En mä tiiä. Sitä brändityötä on tehty niin paljon ja brändiä jalkautettu niin paljon ensimmäiset vuodet, että "me opiskelijat" siinä ihan varmasti kyllä lukisi. III

11

TIEDE VITRIINI 12

M

orot ja terveiset Humanistiintellektuellien Mansen osakunta, lyhyemmin HIMO ry:stä! Olemme kepeä opiskelijoiden vapaa-ajanviettoseura, joka on ollut toiminnassa syksystä 2020 alkaen.

Tavoitteenamme on järjestää erilaisia tapahtumia ja tuoda iloa ja valoa pimeisiinkin hetkiin opintojen varrella. Alun perin järjestön ideana oli yhdistää humanististen tieteiden opiskelijoita erilaisten tapahtumien merkeissä. Nykyisin jäsenistössämme on kuitenkin opiskelijoita laajasti eri korkeakoulualoilta, ja toivomme, että rivistömme pysyisi jatkossakin mahdollisimman moninaisena. Järjestönä olemme täysin poliittisesti sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja kaikille sopiva seura.

Vaihtelevan koronatilanteen vuoksi tapahtumien järjestäminen kulu-

neen vuoden aikana on ollut hieman haastavaa. Saimme kuitenkin syksyllä pidettyä ensimmäiset kaksi suurempaa tapahtumaamme, HIMOthlonin sekä HIMO:n pikkujoulut. Pikkujoulut järjestettiin kuluneen vuoden juhlistamiseksi ja jäsenistön rentoa ajanviettoa varten. Ohjelmaa kuitenkin oli, kuten Herwantapeli sekä beer pong -turnaus.

Nimikkotapahtuma HIMOthlon on beer pongin, kyykän sekä kyrpongin yhdistävä kolmiottelu ja kyseisestä tapahtumasta on tarkoitus tulla jokavuotinen. Molemmat edellä mainitut tapahtumat olivat osallistujamäärältään sekä tapahtumapalautteen perusteella suurmenestyksiä! HIMOthlonin palautekyselyssä erityisen paljon kehuja sai lajivalikoima, tapahtuman järjestely ja palkinnot. Kannattaa siis ehdottomasti liittyä jäseneksi ja tulla kavereiden (tai vaikka ihan

V A P A A - A J A N V I E T T O S E U R A

@KERHOPOSTIA

tuntemattomienkin) kanssa kokeilemaan pelitaitojaan seuraaviin kisoihin!

Toivotamme kaikki akateemiseen ikään tai alaan katsomatta tervetulleiksi osallistumaan monipuolisiin tapahtumiin ja toimintaamme tulevaisuudessa! Mieltä askarruttavia kysymyksiä tai terveisiä meille voi lähettää osoitteeseen humanisti.intellektuellit@gmail.com sekä sosiaalisesta mediasta meidät löytää niin Facebookista @Humanisti-intellektuellien Mansen osakunta ja Instagramin puolelta @himo.ry.

Nähkäämme HIMOkkaissa merkeissä!

Ystävällisin terveisin, tekstin kirjoittajat Helena Ukkola ja Luukas Keränen sekä muu HIMO:n hallitus

HIMO ry:n logo

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

IT-TUEN PALVELUPISTEET SULJETAAN

A

R

V

E

S

Ä

Ä

S

T

Ö

I

H

I

N

Eli koronan jälkeenkin yliopiston henkilöstö ja opiskelijat työskentelevät etänä?

Kyllä, jatkossa työskennellään ainakin osin etänä.

Palvelupisteiden ovet eivät ehtineet avautua tänä vuonna ollenkaan. Miksi palvelupisteiden sulkeminen tuli niin nopeasti?

Jouduimme miettimään, mikä on oikea hetki palvelupisteiden sulkemiselle. Siihen vaikutti myös yliopiston suunnalta tullut tarve säästöihin.

Kampuksille tulee palvelupisteiden tilalle päivystävä it-lähituki. Onko yliopistolla siis joku tyyppi, jonka luo voi marssia, kun koneen kanssa on jotain ongelmia??

Jokaisella kampuksella on jatkossakin it-tuen henkilöstöä paikalla, mutta heihin otetaan ensin yhteyttä esimerkiksi chatin kautta. It-tuen väki tulee tarvittaessa paikan päälle auttamaan. Jos luentosalissa on vaikka laite rikki, niin tuki tulee paikalle sen sijaan, että asiakas juoksee palvelupisteelle.

T

T

ampereen yliopisto tiedotti 10. tammikuuta intrassaan, että kampuksilla sijaitsevat it-palvelupisteet suljetaan ja apua tarvitsevat ohjataan jatkossa sähköisiin palvelukanaviin, kuten chattiin. Yliopisto lupaa, että jatkossa apua on saatavilla myös paikan päällä.

Tampereen yliopiston tietohallintojohtaja Pekka Kähkipuro, miksi palvelupisteet laitettiin kiinni?

Sulkemisen taustalla on oikeastaan kolme syytä. Ensimmäinen on se, että olemme jo vuosia kehittäneet erilaisia sähköisiä palvelukanavia, kuten it-helpdeskin chatbottia, ja tarkoitus on, että asiointi siirtyy niihin. Sähköinen palvelu on muuttunut myös muualla asioinnin valtaväylyksi.

Olemme saaneet koronaepidemian aikana käyttäjiltä hyvää palautetta etänä saatavaan tukeen.

Mitkä olivat muut vaikuttavat syyt?

Siihen vaikuttivat myös yliopistolla pidetyt yt-neuvottelut, jotka koskivat myös it-palveluiden henkilöstöä. Lisäksi syynä on tämä vallitseva koronaepidemia. Jouduimme kehittämään uudenlaisia toimintatapoja, koska henkilöstö siirtyi etätöihin. Etätyöskentely jatkuu myös epidemian jälkeen osana yliopiston hybridimallia.

Hanna Eskelinen

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS MAIJU TALALA Kirjoittaja on journalistiikan kolmannen vuoden opiskelija

T SAMPO PERUNKA Automaatiotekniikka, 1. vuoden opiskelijia

"Osaan morseaakkoset ulkoa."

LAURA LEHTO Ympäristöpolittiikka ja aluetiede, 5. vuoden opiskelijia

A R J E N H A L L I N T A

"Osaan peruuttaa autolla 40 km/h."

ammikuussa opinnot alkavat uudenvuodenlupausten puhtaaksi kiillottamalta pöydältä. Olen yli kaksi vuotta harjoitellut lukutekniikoita ja ajanhallintaa, jotta opiskelutahti pysyisi yllä ja vailla ikenien välistä tirskuvaa verenmakua. Treeni on kannattanut. Nyt minulla on enemmän vapaa-aikaa, joka kuluu sohvalla maatessa saamatta aikaan mitään järkevää.

Noheva ote opiskeluun ei nimittäin automaattisesti ulotu muiden asioiden hoitamiseen. Kun opiskelun päälle pitäisi hankkia uusi verokortti, palauttaa parit tukikuukaudet ja hakea kesäksi töitä, on monen kaverin suusta päässyt huokaus: aikuisuus on perseestä.

Aikaansaaminen tuntuu nollasummapeliltä. Jos esseet edistyvät, arjen askareet laahaavat. Tai jos hoitaa juoksevia asioita, leijonanosa opiskelutehtävistä jää seuraaville päiville. On saavutus siivota ja kokata samana päivänä. En voi käsittää tuttaviani, joilla on jo lapsia, mutta jotka siitä huolimatta ehtivät opiskella, käydä töissä ja harrastaa liikuntalajeja, eikä kotikaan näytä siivooja-Aurin videoiden kuvauspaikalta.

H A A L I V A

JULIANNA TOIKKA Ympäristö-, energia- ja biotekniikka, 1. vuoden opiskelijia

Olisinpa aikuispelin pistehai

A I K U I S P I S T E I T Ä

"Muistan melodian ensikuulemalta."

Koen olevani verrattain tarmokas ihminen. Olen kotonamme se, joka häätää hyönteiset, kokoaa huonekalut ja tiputtaa lumet katolta. Ongelmani on siinä, että en kerrassaan tapaa hahmottaa kaikkia asioita, jotka tulisi hoitaa jo ennen kuin ne osuvat tuulettimeen.

Omaatuntoa puristi, kun luin Eeva Jokisen kirjaa Aikuisten arki. Siinä kerrottiin käsitteestä pelin taju.

Termi juontuu taidosta ennakoida toisten pelaajien liikkeitä kentällä niin hyvin, että pelaaminen näyttää sujuvan helposti ja luontevasti. Kentäksi soveltuu myös muun muassa arjen hoitaminen. Jokisen mukaan ”arki koostuu mitättömistä ja elintärkeistä ennakoinneista, tulevaisuuteen suuntautumisista.”

Aikuispisteitä haaliva arjenhallintamestari osaa siis sujuvasti ennakoida vakuutusmaksut ja varata aikaa sähkösopparin kilpailuttamiseen.

Teoksessa Jokinen lohduttaa, että paremmaksi pelaajaksi oppii pelaamalla paljon. Googlesta löytyy enemmän opiskelutekniikoita kuin aikuistekniikoita, mutta toivoa on.

Löysin vuoden ensimmäisenä päivänä päästäni kymmenen vanhuksenvalkoista 13 hiusta. Tervetuloa kypsyys ja zen. III

TIEDE

14

VENÄJÄ

UKRAINA MONGOLIA

KIINA IRAN

SELVYYTTÄ KIELIOPINTOIHIN Syksyllä monilla opiskelijoilla oli vaikeuksia päästä kielikeskuksen kursseille, ja osa opiskelijoista on pelännyt, että valmistuminen jää kiinni yksittäisestä kielikurssista. Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola kuitenkin rauhoittelee opiskelijoita. Visiiri selvitti, miten Kielikeskuksen kurssien kanssa kannattaa toimia.

Y N N E M M Ä H

V

iime syksynä voimaan astuivat uudet opetussuunnitelmat, joissa eri tiedekuntien ja alojen kieli- ja viestintäopintojen määrä yhtenäistettiin. Uudessa opetussuunnitelmassa näitä opintoja on 10–15 opintopisteen edestä.

Viestinnän ja kielten opetuksessa vastaavassa kielikeskuksessa huomattiin, etteivät kaikki tiedekunnat tiedottaneet muutoksista tarpeeksi opiskelijoille, mikä aiheutti opiskelijoissa hämmennystä. Kielikeskukseen tuli syksyllä paljon yhteydenottoja hämmentyneiltä opiskelijoilta.

S

Teksti HANNA ESKELINEN, NIKKE SILLANPÄÄ Kuvitus PAULIINA LINDELL

Samalla kun opintosuunnitelmat uudistettiin, muutettiin monien kurssien nimet ja laajuudet. Vanhojen ja uusien kurssinimekkeiden ja -kokonaisuuksien yhteensopivuus aiheutti opiskelijoissa epätietoisuutta, joka näkyi myös Kielikeskukseen tulleiden kyselyiden määrässä.

"Uusi opintosuunnitelma koski syksyllä 2021 aloittaneita opiskelijoita, aikaisemmin opintonsa aloittaneet voivat suorittaa kieli- ja viestintäopinnot aiemman opetussuunnitelman rakenteen mukaan", kertoo kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola.

TIEDE

13

? op

? op 15

Sisu tuo haasteita Sisu-järjestelmään siirtyminen on jokin verran vaikeuttanut kielikeskuksen työtä. Kielikeskuksella on käytössä monille kursseilleen opintopisterajat, jolla pyritään priorisoimaan opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat. Aikana ennen Sisua opettaja pystyi nopeasti näkemään, kuinka monta opintopistettä opiskelija on suorittanut, mutta Sisussa tämä ei ole mahdollista. Nykyisin opiskelijoiden valinnassa kurssille käytetään pelkkää opintopistemäärää monimutkaisempia kriteerejä. Esimerkiksi tietylle kurssille saate-

TIEDE

140 op 120 op 140 op 16

taan ottaa kaikki 140 opintopistettä suorittaneet, mutta loput paikat arvotaan kaikkien 120 opintopistettä kasaan saaneiden kesken. Kursseille voi olla myös kiintiöpaikkoja tietyn koulutusohjelman tutkinto-opiskelijoille ja niin edelleen.

KIELIKESKUKSEN JOHTAJAN TAINA JUURAKKO-PAAVOLAN MUKAAN SISUN MYÖTÄ HANKALUUKSIA ON TUOTTANUT SE, ETTEI JÄRJESTELMÄSSÄ OLE OPISKELIJALLE NÄKYVILLÄ KOKO VUODEN OPETUSTARJONTAA. TÄLLÖIN OPISKELIJAT SAATTAVAT HÄTÄÄNTYNEENÄ ILMOITTAUTUA SYKSYN KURSSEILLE LUULLEN NIIDEN OLEVAN VUODEN AINOITA, VAIKKA ESIMERKIKSI PAKOLLISIA KIELIOPINTOJA JÄRJESTETÄÄN YMPÄRI LUKUVUODEN.

"Suunnittelemme kyllä koko vuoden opetustarjonnan kerralla valmiiksi, mutta koko vuoden kurssit eivät näy Sisussa. Tulevaisuudessa koko tarjonnan olisi tarkoitus näkyä opiskelijan käsikirjassa, mikä toivottavasti helpottaa opintojen suunnittelua", toteaa Juurakko-Paavola.

Peruminen unohtuu monelta Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola kertoo, että kielikeskusta työllistävät myös myöhässä kurssi-ilmoittautumiseen heränneet opiskelijat.

"Kielikeskuksen kurssi-ilmoittautuminen päättyy aikaisemmin kuin muiden kurssien, jotta pystymme tekemään opetukseen vielä muutoksia. Saatamme lisätä tai

TIEDE

17

den ttautua elijoi i Opiskattaa ilmo rsseille u n k kan a, ettei jiä ajoiss rhaan tyh u jää t oja.

OLA paikk PAAV ORAKK A JUU TAIN

poistaa ryhmiä osallistujamäärien mukaan. Opiskelijoiden kannattaa ilmoittautua ajoissa, ettei kursseille jää turhaan tyhjiä paikkoja."

Juurakko-Paavola toivoo, että opiskelijat myös peruisivat ilmoittautumisen kurssille hyvissä ajoin, jos osallistuminen ei onnistu. Jokainen peruminen, josta ei ilmoiteta, vie paikan toiselta opiskelijalta. Tässä on opiskelijoilla ryhdistymisen paikka.

"Jos esimerkiksi jokaisesta keskimäärin 22 opiskelijan ryhmästä kaksi jättäytyy pois ilmoittamatta, aiheuttaa se vuodessa noin 200 paikan 'tyhjäkäynnin' opetukseen pelkästään englannissa."

Kursseilla olevia tyhjiä paikkoja pyritään täyttämään jälki-ilmoittautumisella, joka on yleensä voimassa ensimmäisen opetusviikon ajan. Juurakko-Paavola kehottaakin opiskelijoita hyödyntämään jälki-ilmoittautumista mahdollisuuksien mukaan.

"MONISSA TUTKINTO-OHJELMISSA ENGLANNIN PAKOLLINEN OPINTOJAKSO ON SUUNNITELTU SUORITETTAVAKSI ENSIMMÄISEN VUODEN AIKANA, KOSKA SILLOIN SIITÄ ON APUA MUIDENKIN OPINTOJEN KANSSA. RUOTSIN OPINTOJAKSO ON PUOLESTAAN USEIN SIJOITETTU TOISEEN VUOREEN. SILLOIN ON PÄÄSSYT JO VÄHÄN SISÄLLE OMAAN ALAAN, EIKÄ AMMATTISANASTO TULE UUTENA."

Akateemisen kirjoittamisen kurssi on puolestaan tarkoitettu tukemaan kandityön kirjoittamista. Moni haluaa akateemisen kirjoittamisen kurssille kolmannen vuoden syksyllä, eivätkä kaikki halukkaat pääse tällöin kurssille. Juurakko-Paavola kehottaakin suunnittelemaan omia opintoja rauhassa pitkällä tähtäimellä. III

Älä lykkää turhaan Kielikeskus on suunnitellut kurssitarjontansa siten, että mahdollisimman moni opiskelija mahtuisi kurssille mukaan silloin, kun sitä suositellaan suorittavaksi. Näin teoriassa jokaisella opiskelijalla olisi paikka kurssilla.

Käytännössä tämä ei aina toteudu, joten ilmoittautuneita saattaa olla enemmän kuin kurssilla paikkoja.

Kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola suosittelee muutenkin noudattamaan opintojen suorittamiseen suositeltua aikataulua, sillä kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tukemaan myös muita opintoja.

VIISI VINKKIÄ KIELIOPINTOIHIN » Pyri noudattamaan kieliopintojen suositeltua suoritusajankohtaa. » Tarkasta kielikeskuksen ilmoittautumisajat. » Älä hätäänny, jos syksyllä ei löydy kevään opintotarjontaa. » Jos sinut on jo hyväksytty kurssille, mutta et aiokaan suorittaa sitä, peru ilmoittautuminen. » Hyödynnä jälki-ilmoittautumista.

LOPPUTYÖN SANKARIT

DIPPA DIPPA

» OTSIKKO: ”Talo kuuhun.” » MITTA: 101 sivua. » ALA: Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma. » KAUAN KESTI? Noin vuoden yhteensä, puolisen vuotta idean hauduttelua ja puolisen vuotta kirjoittelua. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Ei jäänyt. En kadu mitään.”

K

uinka suojautua jopa 100 asteen kuumuudelta, auringon säteilyltä ja mikrometeoriiteilta? Millaista olisi rakentaa talo Kuuhun ja mitä kaikkea rakentamisessa pitää ottaa huomioon? Näitä kysymyksiä Leo Nuutinen käsittelee arkkitehtuurin diplomityössään. Siinä Nuutinen analysoi Kuun rakennusolosuhteita, sen erityispiirteitä ja luo oman konseptinsa Kuuhun rakennettavalle talolle ja Kuun etelänavalle perustettavalle kuuhotellille.

Idea diplomityöhön syntyi vuonna 2019 ensimmäisen Apollo-kuulennon juhlavuotena kun Nuutinen jäi miettimään, miksi Kuu ei enää kiinnosta. Idean kypsyminen aiheeksi vei puolisen vuotta. Scifi-kirjallisuuteen perehtyneelle Nuutiselle aihe tuntui luontevalta, ja kaikki muut aiheet tuntuivat Nuutisesta tylsiltä.

Nuutinen teki diplomityötään samalla, kun kävi päivisin töissä. Diplomityö täyttikin lähes kaikki arki-illat. Jälkiviisaana Nuutinen ottaisi opintovapaata työn tekemiseen, mutta muuten ei kadu mitään.

Mukavinta diplomityön tekemisessä oli visualisointi ja kuvien tekeminen.

"Kuuhun sijoittuvien kuvien tekeminen oli kivaa. Kuussa valaisuolosuhteet ovat niin erilaiset, siellä on kaunista valon ja varjon leikkiä."

Vaikeinta diplomityössä oli Kuun olosuhteiden huomioiminen.

Rakennusten on kestettävä Kuun pintaa pommittavien mikrometeoriittien osumat ja oltava täysin ilmatiiviitä. Jokainen rakentamisen vaihe pitää miettiä tarkkaan ja Kuun olosuhteet vaikuttavat kaikkeen.

"Jouduin menemään jonkun verran omien arkkitehtuuriopintojeni ulkopuolelle ja miettimään, onko tämä seikka nyt arkkitehtuurin kannalta merkittävää."

Koska Nuutinen joutui ottamaan huomioon niin monta asiaa, on hänen työnsä vasta pintaraapaisu aiheeseen. Jokaisesta Kuun olosuhteesta voisi kirjoittaa oman opinnäytetyönsä.

Nuutisen työn keskeisin lopputulos oli, että Kuuhun voisi rakentaa talon jo nykyisellä teknologialla, joten Kuun asuttaminen olisi periaatteessa mahdollista. Rakentaminen olisi kuitenkin kallista ja hankalaa, koska kaikki rakentamiseen tarvittavat materiaalit pitäisi joko kuljettaa paikalle maasta tai valmistaa Kuussa.

"Kuu pitäisi ehdottomasti asuttaa. Sen olisi jo nyt mahdollista ja olisihan se siistiä. Kuussa olisi mahdollista tehdä myös sellaista tutkimusta, mitä maassa ei voi. Sinne voisi asentaa vaikka avaruusteleskoopin."

Nuutinen itse ei olisi kuitenkaan haikaile Kuuhun, ainakaan vielä.

"Voisin olla työssäni suunnittelemani hotellin sadas vieras, ensimmäisenä en ole lähdössä Kuuhun asumaan." III

18

Teksti HANNA ESKELINEN Kuvat HEINI LUOTOLA

"MUKAVINTA DIPLOMITYÖN TEKEMISESSÄ OLI VISUALISOINTI JA KUVIEN TEKEMINEN."

Leo Nuutinen

LOPPUTYÖN SANKARIT

Samuli Niinivuo

GRADU

N "ULKOPUOLELTA ANNETTU NIMITYS, JOLLA LEIMATAAN KOKONAISIA IHMISRYHMIÄ ILMAN, ETTÄ NÄMÄ IHMISET PÄÄSEVÄT ITSE ÄÄNEEN."

GRADU » OTSIKKO: ”Paikka nimeltä alamaailma. Mikä se on ja missä se sijaitsee?” » MITTA: 107 sivua. » ALA: Journalistiikka. » KAUAN KESTI? Noin 3–4 vuotta, lopun aktiivinen vaihe noin puoli vuotta. » JÄIKÖ TRAUMOJA? ”Ehkä niitä jossain määrin jäi.”

ykyaikana termi alamaailma tarkoittaa kuvainnollista paikkaa, jossa rikolliset ja muu epäilyttävä aines harjoittavat hämärähommiaan lain kouran ja yhteiskunnan kahleiden ulottumattomissa. Journalistiikasta valmistunut Samuli Niinivuo tutki gradussaan alamaailma-käsitteen käyttöä mediassa. Työn keskeisimpiä teesejä on, että alamaailmaa ei tosiasiassa ole edes olemassa.

Lopputyössään Niinivuo kartoittaa alamaailman historiaa 1800-luvun teollisesta vallankumouksesta nykypäivään. Alamaailman kehitys ja määritelmät kytkeytyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin ja taloudelliseen eriarvoistumiseen. Puhumalla alamaailmasta tai alaluokasta pystytään sivuuttamaan syyt, jotka johtavat rikollisuuteen tai köyhyyteen.

"Kielenkäytöllä suljetaan pois yhteiskunnan ja marginaaliryhmien välinen selityssuhde, eli se, mitkä yhteiskunnan ilmiöt esimerkiksi lisäävät rikollisuutta. Alamaailma on ulkopuolelta annettu nimitys, jolla leimataan kokonaisia ihmisryhmiä ilman, että nämä ihmiset pääsevät itse ääneen."

Gradun idea syntyi, kun Niinivuo huomaisi, miten lehdistössä alamaailmaa käsiteltiin yhteiskunnasta erillisenä todellisuutena.

Media kuvaa alamaailman muuta yhteiskuntaa uhkaavana voimana, joka sijaitsee yhteiskunnan ulkopuolella.

"Ei ole olemassa yhteiskunnan ulkopuolisia alueita. Alamaailmaan liitetyt asiat ja ilmiöt eivät tapahdu missään erillisessä tilassa tai paikassa, ne voivat tapahtua vaikka sinun naapurissasi."

Niinivuo aloitti gradun tekemisen vuonna 2018 ja kirjoitti sitä työmatkoilla sekä viikonloppuisin. Työ eteni hitaasti. Keväällä 2020 oli todettava, ettei gradun tekeminen onnistunut töiden kanssa ja hän keskittyi pelkästään gradun tekemiseen. Lopulta gradun aktiivinen kirjoittaminen kesti noin puoli vuotta, vuoden 2020 syksystä viime kevääseen. Viimeistelyjä myöten valmiiksi työ tuli loppuvuodesta 2021.

Graduaan Niinivuo joutui kirjoittamaan kotona, koska korona sulki yliopiston ja kirjaston. Kotona työskentely vaati itsekuria ja keskittymistä. Rakenteeltaan Niinivuon lopputyö on tavanomaista gradua tietokirjamaisempi kokonaisuus, joten tekstin tyyliin piti kiinnittää huomiota.

"Poljennon rakentaminen vei aikaa. Välillä tuijotin tyhjää sivua ja pää löi tyhjää, mutta kun tekstiä syntyi, tuli voittajaolo: minähän osaan kirjoittaa."

Vaikka gradun kirjoittaminen kotona vaati kuria, muuttui tutkimuksen tekeminen kiinnostavaksi.

"Gradun kautta pystyin uppoutumaan siihen, miten tutkimusta tehdään ja miten eri lähteitä käytetään. Työn aikana syntyi halu tutkia asiaa lisää."

Seuraavaksi Niinivuo aikoo pohtia, jatkaako toimittajana työskentelyä vai palaako aiheen pariin vielä jatko-opinnoissa. III

19

Kuningas voittamaton Presidentti Sauli Niinistön julkisuuskuva on pysynyt lähes virheettömänä ja kansansuosio keikkuu 90 prosentin paremmalla puolella.

Pitäisikö siitä huolestua?

Teksti SAKRI PÖLÖNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

V

"

20

astakkainasettelun aika on ohi", julisti syksyllä 2005 Sauli Niinistön (kok.) presidenttikampanjan slogan.

Julisteessa neuvottelevasti elehtivä Niinistö lähestyy potentiaalista äänestäjää kuin elokuvan hidastetussa kohtauksessa.

Sittemmin on käyty kahdet presidentinvaalit ja vastakkainasettelu on kuopattu ainakin yhden asian suhteen.

Kaikki nimittäin tuntuvat rakastavan vuonna 2012 presidentiksi valittua Sauli Niinistöä.

Helsingin Sanomien Saska Saarikoski ihmetteli marraskuussa 2019 Niinistön poikkeuksellista kansansuosiota. Tuolloin 91 prosenttia kansasta oli lehden teettämässä kyselyssä Niinistöön tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. ”Sellaista suosiota ei monella maailman johtajalla ole, ei ainakaan demokraattisissa maissa”, Saarikoski arvioi Kuukausiliitteen artikkelissa.

Prosenttiluvuilla tarkasteltuna arvostetumpia maanjohtajia Saarikoski löysikin vain neljä.

MTV:n lokakuussa 2021 julkaisema kysely puolestaan asetti Niinistön parhaiten koronapandemiasta selvinneeksi poliitikoksi tai virkamieheksi ohi pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja THL:n johtaja Mika Salmisen – näin siitäkin huolimatta, että Niinistön osallistuminen koronakriisiä koskevaan politiikkaan on ollut vähäistä.

Mistä oikein on kyse? Onko Suomen kansa joutunut hypnoosin alaiseksi?

Tässä jutussa selvitämme Niinistön hämmästyttävän suosion taustoja – vastakkainasettelun uhallakin.

21

22

SUOMALAISET LUOTTAVAT TUTKITUSTI PRESIDENTTIIN ENEMMÄN KUIN MUIHIN VALTIOELIMIIN, KUTEN HALLITUKSEEN TAI PÄÄMINISTERIIN.

24

Vahvan johtajan kaipuu

S

uomalaiset luottavat tutkitusti presidenttiin enemmän kuin muihin valtioelimiin, kuten hallitukseen tai pääministeriin. ”Vahvan ja oikeudenmukaisen presidentin kaipuu elää syvällä Suomen kansan psyykessä”, väittää toimittaja Risto Uimonen kirjassaan Sauli Niinistö – tasavallan presidentti.

Historiallisesti suomalaiset presidentit ovat käyttäneet huomattavaa sisä- ja ulkopoliittista valtaa. Suomea kylmän sodan läpi itsevaltiasmaisesti luotsanneen Urho Kekkosen jälkeen presidentin valtaoikeuksia on vähennetty perustuslaissa. Presidentillä ei ole enää esimerkiksi valtaa hallituksen hajottamiseen tai hallituksen eroamaan pakottamiseen kuten vielä Kekkosen aikaan.

Suomessa ollaan näin pikkuhiljaa siirrytty parlamentaarisempaan johtamiseen.

Poliittinen kulttuuri muuttuu kuitenkin politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan lainsäädäntöä hitaammin. Niinistö itse vastusti pitkään presidentin valtaoikeuksien vähentämistä ja on kipuillut perustuslakiuudistuksien tuomien rajoitusten kanssa koko presidenttikautensa ajan.

Niinistöä edeltänyt presidentti Tarja Halonenkin (sd.) on todennut valtaoikeuksien poistamisen muuttavan presidentin lähinnä kuninkaallisen kaltaiseksi valtionpääksi. ”NIINISTÖ SELVÄSTI OTTAA KAIKEN SEN TILAN, MITÄ HÄNELLÄ ON KÄYTETTÄVISSÄ, JA JOISSAKIN KYSYMYKSISSÄ HÄN ON EHKÄ MENNYT MYÖS SIITÄ PIDEMMÄLLE. SE ON UUSIEN POLIITTISTEN KÄYTÄNTÖJEN LUOMISTA JA NIINISTÖLLE SE ON OLLUT MAHDOLLISTA, KOSKA HÄNELLÄ ON NIIN VAHVA KANNATUS JA HÄNTÄ KUUNNELLAAN TARKKAAN MYÖS POLIITTISELLA KENTÄLLÄ”, VUORELMA SANOO.

Hän mainitsee esimerkkinä Niinistön keväällä 2020 Marinin hallitukselle tekemän ehdotuksen ”koronanyrkistä”. Vaikka hallitus ei tuolloin

nyrkkiehdotukseen tarttunutkaan, vakiintui nyrkki vallitsevaksi korona-ajan poliittiseksi metaforaksi.

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Maarika Kujanen on mukana Taming the presidents? -nimisessä tutkimushankkeessa, joka tutkii presidenttien käyttämää lainsäädännöllistä valtaa. Hänen mukaansa presidentin kannatus muodostuu monista eri tekijöistä, mutta erityisesti rajatuista valtaoikeuksista ja asettumisesta puoluepolitiikan ulkopuolelle. ”Kun presidentillä ei ole käytännössä mitään todellista valtaa ulkopolitiikan ulkopuolella, hän voi rauhassa toimia poissa päivänpolitiikan turbulenssista hallituksen ollessa vastuussa päätöksistä. Toisin sanoen presidenttiä ei voida pitää vastuussa niin sanotusti 'ikävistä päätöksistä', jolloin kritiikki kohdistuu hallitukseen ja pääministeriin”, sanoo Kujanen sähköpostissa.

Kujasesta ei näytä siltä, että ainakaan nykyvalossa pelkkä symbolinen johtaja riittäisi suomalaisille. ”Kysymys kuuluu, haluaako kansa lisää valtaa Suomen presidentti-instituutiolle vai Sauli Niinistölle? Tällaisissa kannatusta mittaavissa kyselyissä vastaajat todennäköisesti katsovat asiaa ennen kaikkea istuvan presidentin, eivätkä presidentti-instituution näkökulmasta.”

Ulkopoliittista valtaa

K

ansainvälisellä areenalla maltillisena esiintyvä Niinistö on kerännyt mediahuomiota eräänlaisena suurvaltiokuiskaajana. Syyskuussa 2020 amerikkalainen Foreign Policy -lehti kutsui Niinistöä peräti ainoaksi länsimaiseksi valtionjohtajaksi, jolla on hyvät välit sekä Yhdysvaltojen tuolloiseen presidentti Donald Trumpiin kuin Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä perustuslaki antaa poliittisen vastuun pääministerille, muu ulkopolitiikka puolestaan kuuluu presidentille yhteistoiminnassa val-

23

tioneuvoston kanssa.

Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntijana toimiva politiikan tutkija Henri Vanhasen mukaan järjestely on käytännössä tarkoittanut sitä, että presidentti on hoitanut Suomen suhteita Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisiin suurvaltoihin.

Vanhanen muistuttaa, etteivät presidentille kuuluvan turvallisuuspoliittisen päätäntävallan määritelmät ole kovin tarkkoja. Näin presidentille jää tulkinnanvaraa toimintansa suhteen.

24

”EU ON RUVENNUT KÄSITTELEMÄÄN YHÄ ENEMMÄN SELLAISIA TEEMOJA, JOILLA VOIDAAN TULKITA OLEVAN SUKULAISUUTTA PRESIDENTIN PERUSTUSLAILLISTEN TEHTÄVIEN KANSSA. VOIDAANKIN TODETA, ETTÄ TÄSSÄ SUHTEESSA PERUSTUSLAISSA ON PIENI SOLMUKOHTA NIIDEN EU-ASIOIDEN OSALTA, JOTKA KOSKETTAVAT MYÖS PRESIDENTIN TEHTÄVIÄ”, VANHANEN ARVIOI SÄHKÖPOSTISSA.

Vuorelman mukaan Niinistö on ottanut varsin suorasukaisestikin kantaa EU-poliittisiin kysymyksiin, kuten elvytyspolitiikkaan ja turvapaikanhakijoihin, jotka periaatteessa eivät presidentille kuuluisi. ”Nykymaailmassa ei kuitenkaan oikein voi vetää rajaa sisä- ja ulkopolitiikan välille. Monissa sisäpoliittissakin kysymyksissä, varsinkin EU:n suhteen, on myös ulkopoliittinen ulottuvuus”, Vuorelma toteaa.

Poliittinen mediaeläin

J

uristi, ministeri, puolueen puheenjohtaja, pankinjohtaja ja eduskunnan puhemies. Niinistöllä on ollut useita rooleja jo ennen presidenttiyttä. Julkisuudessa Niinistö on ollut pitkään.

Paavo Lipposen (sd.) hallitusten valtiovarainministerinä Niinistö

näyttäytyi kovana talousoikeistolaisena, joka saattoi läksyttää myös puoluetovereitaan valtionvarojen tuhlaamisesta. 2000-luvun alkuvuosina puolivallattoman leskimiehen viriiliä ihmissuhde-elämää seurattiin tarkasti mediassa. Poliittinen satiirisarja Itse valtiaat tarttui Niinistön urheiluharrastukseen, ja hänet nähtiin ohjelmassa aina rullaluistimet jalassa.

Vapaa toimittaja ja viestintäasiantuntija Pasi Kivioja on seurannut Niinistön imagon muutoksia 1990-luvulta lähtien. Äijämäiseen ja äreään porvariin on vuosien aikana tullut pehmeämpiä piirteitä. ”Niinistön yksityiselämässä on tapahtunut menetyksiä ja traagisia tapahtumia, kuten hänen vaimonsa kuolema ja Thaimaan tsunamiin joutuminen. Ikääntyminenkin voi karsia persoonan särmiä. Hän on selvästi myös halunnut viestiä ulospäin muuttuneensa”, Kivioja sanoo. ”Moni poliitikko ei samalla tavalla osaa luoda itsestään eheää kuvaa, jossa on monia rinnakkaisia elementtejä”, analysoi puolestaan politiikan tutkija Johanna Vuorelma. ”Niinistö on yhtäältä maanläheinen ja helposti samaistuttava, mutta pystyy kuitenkin olemaan luontevasti myös tilanteissa, joissa vaaditaan laajaa sivistyneisyyttä ja lukeneisuutta.”

Kiinnostustaan kulttuuriin presidentti Niinistö on esitellyt esimerkiksi haastattelemalla kirjailija Paul Austeria ja tapaamalla Francis Ford Coppolan ja Spike Leen kaltaisia elokuvaohjaajia heidän Suomen vierailuillaan.

JULKISUUTEEN PRESIDENTTI JA HÄNEN PUOLISONSA JENNI HAUKIO OVAT ANTANEET KUVAN ARKISUUDESTA LUMITÖINEEN JA SIENESTYSREISSUINEEN. Lemmik-

kikuvat ja perhe-elämän esittely voivat kertoa aidosti Niinistön pehmentymisestä, mutta Kiviojan mukaan presidenttipari ei kerro julkisuuteen mitään ilman harkintaa. ”En osaa sanoa, minkälaista taktikointia siinä on taustalla, mutta vaikkapa koirakuvat vetoavat kaikkiin ja siitä tulee inhimillistä kulmaa muuten vaikeasti tavoitettavaan persoonaan. Koirasta on harva media kirjoittamassa ilkeästi.”

Kritiikkiä tarvitaan

N

iinistö on ollut aina tarkka siitä, mitä hänestä kirjoitetaan. Puoluepolitiikassa toimiessaan hän ei kaihtanut jyrkkää kielenkäyttöä ja myös soitteli toimittajille antaakseen suoraa palautetta artikkeleista. Myös presidenttinä Niinistö on puolustanut itseään epäreiluksi kokemaansa kirjoittelua vastaan. Toimittaja Matti Mörttisen kanssa Niinistöstä kirjan kirjoittaneelle toimittaja Lauri Nurmelle presidentti suositteli ammatinvaihtoa, minkä keskustelutilaisuutta seurannut kirjamessuyleisö otti vastaan aplodein.

Tammikuun 4. päivä 2022 Niinistö julkaisi lyhyen tekstin uudenvuodenpuheensa vastaanotosta. Niinistön mukaan puheesta ja sen mahdollisesta Suomen Nato-jäsenyyttä koskevasta sisällöstä oli tehty mediassa liian nopeita johtopäätöksiä. ”Siis nyt selvä ja vakaa. Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi”, lopettaa tekstin Niinistö, jonka lausuntoja on usein pidetty moniselitteisinä ja jopa kryptisinä. Juristi asettelee sanansa tarkasti.

Niinistön mediakritiikissä toimittajat esitetään usein epärehellisinä ja politisoituneina. Tutkija Johanna Vuorelma näkee tavassa populismia, joka ei ole kovin kaukana perussuomalaisten harrastamasta vastaavasta.

Nurmen ja Mörttisen kirjaan Niinistö kohdisti epäsuoraa pilkkaa julkaisemalla Facebook-sivuillaan runon yhä suuremmaksi kasvavasta kalavaleesta.

Niinistö on käyttänyt mediavaltaansa myös hyväksymiensä juttujen nostamiseen. Ilmaisu ”tolkun ihminen” vakiintui osaksi suomalaista kielenkäyttöä juuri Niinistön somessa jakaman kolumnin ansiosta.

Yleisesti ottaen presidentti Niinistön haastaminen on ollut kovin vaikeaa politiikan toimittajille. Pasi Kiviojan mukaan Niinistö on onnistunut uransa aikana luomaan hyvät suhteet ja välit toimitusten johtohenkilöihin.

Näin syntynyt verkosto suojelee häntä edelleen. III

Media on ottanut Niinistöön kunnioittavan etäisyyden. Ehkä liiankin kunnioittavan. ”Kritiikitön mediakäsittely ei ole ihan tervettä. Demokratiaan kuuluu myös presidentin tasoisen toimijan kriittinen käsittely. Sillä täysin vallaton hän ei ole”, Kivioja sanoo.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään vuonna 2024. Aikaa presidenttipelin alkamiseen on vielä, mutta tulevaa voidaan silti spekuloida. Kuka voisi seurata Niinistön kaltaista supersuosittua johtajaa? ”Täytyy muistaa, että vaikka presi-

dentti-instituution voi nähdä edustavan tietynlaista jatkuvuutta, ei korkea kannatus kuitenkaan automaattisesti periydy. Presidentti-instituutio muokkautuu kunkin presidentin mukaisesti”, sanoo väitöskirjatutkija Maarika Kujanen.

Valtaoikeuksiltaan rajoitetun presidentin korkeissa kannatusluvissa Kivioja ei näe mitään sinänsä huolestuttavaa. ”Suomi on kaikilla mittapuilla maailman johtavia demokratioita, eikä meillä ei ole vallassa despoottia, joka tekisi omia hurjapäisiä ratkaisu-

jaan”, hän sanoo. ”Mutta silloin kyllä huolestuisin, jos mikä tahansa hallitus saisi pohjoiskorealaiset kannatusluvut.”

Artikkelissa on käytetty lähteinä teoksia Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi), Sauli Niinistö: tasavallan presidentti (Risto Uimonen), Mannerheimista Mariniin ja Niinistöön: vallan verkostot ja neuvonantajat 1944–2021 (Seppo Tiihonen) sekä 130 päivää: Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan tarina (Juha-Pekka Tikka). III 25

27

26

KEVÄTHANGET HALTUUN Pandemian aika on vilkastuttanut retkeilykohteet ja kansallispuistot, kun ulkomaanmatkailun pysähtyminen on saanut ihmiset sammuttamaan seikkailunjanoaan retkeily- ja vaellusharrastuksen kautta. Kun kevät-, kesä- ja syysretket ovat jo tuttuja, on hyvä aika perehtyä talven mahdollisuuksiin.

Teksti & Kuvat ILARI HAUHIA

27

28

29

T

alvella vaeltamisesta voi monen mielessä olla edelleen kylmä, pimeä ja vaikea. Todellisuudessa hyvin varustautunut ja muutaman näppärän tempun osaava retkeilijä palkitaan upealla ympäristöllä, jossa luonto näyttäytyy aivan uudessa valossa jään ja lumen peittäessä metsiä, kallioita ja järviä.

Talviretkeilijää eivät myöskään vaivaa luonnon kiusankappaleet eli hyttyset, paarmat, hirvikärpäset ja punkit.

Kuten kesävaelluksien kohdalla, kannattaa uutta lajia kokeilevan retkeilijän aloittaa talvivaellukset päiväretkillä. Päiväretkille voi lähteä ilman sen suurempia varustehankintoja, sillä säähän sopivien ulkoiluvaatteiden lisäksi mukaan ei välttämättä tarvitse mitään muuta. Jotta retkellä ei tulisi kylmä, kannattaa pukeutumiseen kuitenkin panostaa.

Opettele kerrostamaan

T

alvisissa olosuhteissa kerrospukeutumisen merkitys kasvaa. Onnistunut kerrospukeutuminen muodostuu ihonmyötäisestä aluskerrastosta, joka voi muodostua esimerkiksi merinovillasta tai polyesteristä.

Vaatetusta voi täydentää esimerkiksi välikerrosfleecellä tai villapaidalla ja tuuli- tai kuoritakilla. Kylmemmällä kelillä päälle voi laittaa myös liikkumisen ajaksi toppatakin.

Pääsääntöisesti vaatetta on päällä sopivasti, kun liikkeelle lähtiessä tuntuu hieman kolealta. Liikkuminen lämmittää kehoa, ja pieni koleus muuttuu nopeasti mukavaksi lämmöksi. Talviretkillä kannattaakin välttää varsin yleinen virhe, jossa liikkeelle lähde-

tään pahasti ylipukeutuneena. Silloin hiki yllättää retkeilijän ja olo muuttuu nopeasti tuskaisaksi.

Monessa tapauksessa tilannetta aloittelevat vaeltajat pahentavat tilannetta entisestään riisumalla kuumat vaatteet pois päältä, kun pysähdytään esimerkiksi evästauolle.

Paikalleen pysähdyttäessä tulisi päin vastoin lisätä vaatetusta. Talvivaelluksen varusteisiin kuuluu yleensä taukotakki, jolla tarkoitetaan kevyttä ja lämmintä takkia, joka vedetään päälle nimenomaisesti taukojen ajaksi.

Mikäli retkeilijä huomaa ylipukeutuneensa, kannattaa pysähtyä keventämään vaatetusta mahdollisimman nopeasti, eikä vasta evästauolla. Ylipäätään talviretkeilyssä olo pysyy mukavimpana, kun vaatetta pitää päällä vain juuri sen verran kuin on pakko, eikä ala hikoilla.

Suosituimmissa retkeilykohteissa on yleensä myös talvisin tamppautuneita polkuja, joita voi kävellä pelkillä kengillä. Poluilta poistuminen lumikenkien tai retkisuksien avulla voi kuitenkin tarjoa mahtavan elämyksen koskemattoman luonnon rauhassa.

Retkisukset ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti ja markkinoille on tullut myös lyhyttä pitopohjaista suksea muistuttava lumikengän ja suksen välimalli liukulumikenkä. Kaikkia näitä saa vuokrattua.

Majoitus talviretkellä

K

un kipinä talviretkeilyä kohtaan pääsee roihahtamaan kunnolla, tekee helposti mieli viettää metsässä yötä. Kun pakkasessa yöpyminen luonnistuu, aukeaa myös useamman vuorokauden yhtäjaksoisten vaellusten maailma.

Jotta yöpyminen lumisessa maastossa olisi mahdollista, kannattaa mukaan ottaa talviretkeilyyn soveltuva teltta, jossa on tilaa sekä yöpyjille että varusteille. Teltan soveltuvuus talviretkeilyyn mainitaan yleensä tuotekuvauksessa kertomalla, että kyse on neljän vuodenajan teltasta.

Mikäli arktisissa olosuhteissa telttailu kuulostaa liian isolta harppaukselta, kannattaa suunnata kansallispuistoihin. Kohteista löytyy varaus- ja vuokratupia, jotka voi varata maksua vastaan omaan käyttöön jo etukä-

Kirjoittajan talvisetti: lumikengät, makuupussi, retkipatja ja -tyyny, teltta, vaihtovaatteet, retkikeitin, puukko, kattila, lusikka ja untuvatakki.

30

PAKKASASTEISIIN KANNATTAA SUHTAUTUA KUNNIOITTAVASTI, JOTTA RETKEILY PYSYY TURVALLISENA.

teen. Lähimmät vuokrattavat tuvat löytyvät Pirkanmaan Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoista. Tuvissa on yleensä puulämmitys, josta täytyy huolehtia itse.

Erityisesti pohjoisen isoissa kansallispuistoissa on runsaasti myös autiotupia. Niissä majoittuminen on ilmaista. Autiotuvissa majoittuessa ei kuitenkaan voi sataprosenttisesti luottaa yöpaikkaan sisätiloissa. Tupa voi olla täynnä. Vaelluksella matkanteko saattaa hidastua myös esimerkiksi huonontuvan kelin vuoksi, joten monipäiväisillä vaelluksilla teltta kannattaa ottaa mukaan kaiken varalta.

Muut varusteet pakkasvaelluksella

K

ylmässä kelissä yöpyminen vaatii jo jonkin verran panostamista varusteisiin. Kyse ei ole edes pelkästä mukavuustekijästä, vaan pakkasasteisiin kannattaa suhtautua kunnioittavasti, jotta retkeily pysyy turvallisena.

Talvisissa olosuhteissa majoittuminen vaatii tarpeeksi paksua makuupussia. Monien valmistajien käyttämä EN 13537 -standardi antaa viitteellistä tietoa siitä, millaisessa lämpötilassa makuupussia sopii käyttää.

Standardimerkinnässä on kolme lukua: mukavuuslämpötilat keskimääräisen kokoiselle miehelle ja naiselle sekä extreme-arvo.

Comfort- eli mukavuusarvot kertovat, missä lämpötilassa makuupussissa on varmasti mukava nukkua. Extreme-luku kertoo, kuinka kylmässä makuupussi suojaa käyttäjäänsä hypotermialta.

Mukavuus on suhteellista ja joku voi nukkua hyvin vielä lämpötilan lähestyessä extreme-lukemia, kun toiselle kylmyys alkaa olla jo sietämätöntä.

Makuupussi kannattaa silti mieluummin mitoittaa lämpimäksi kuin juuri ja juuri riittäväksi. Myös autio- tai vuokratuvassa yöpyjän kannattaa panostaa talvimakuupussiin, sillä kamiinan sammuessa yöllä lämpötila laskee nopeasti.

Makuupussin ohella on tärkeää käyttää eristävää makuualustaa. Satojen eurojen talvimakuupussikin muuttuu turhakkeeksi huonon makuualustan kanssa, kun kylmä yllättää nukkujan alapuolelta.

Makuualustat on luokiteltu eristävyydestä kertovalla R-arvolla, ja talviretkeilyyn sopivalla patjalla sen tulisi olla vitosen luokkaa.

Kaikki nykyaikaiset talvimakuualustat ovat ilmatäytteisiä.

Ruokaa talvivaelluksella voi mahdollisuuksien mukaan lämmittää nuotiopaikoilla tai vaikkapa autiotuvan kamiinan avulla. Vettä saa sulattamalla puhdasta lunta.

Retkikeittimien käyttöön talvi tuo omat kommervenkkinsä. Sprii- ja kaasukeittimet toimivat hyvin vielä pikkupakkasilla, mutta erityisesti kaasukeittimien kohdalla kannattaa ottaa käyttöön kylmää kestävä talvikaasu. Sprii ei myöskään tykkää syttyä enää kovissa pakkasissa. Siksi erittäin kylmissä olosuhteissa paras valinta on monipolttoainekeitin, jossa voi käyttää polttoaineena bensiiniä ja muita rajumpia aineita.

Talvivaellukselle lähtevän kannattaa muistaa, että kehon energiantarve kasvaa kylmässä huomattavasti. Siksi ruokaa tulee ottaa mukaan tavallista enemmän. Veden juomiseen tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Liikkuva keho vaatii nestettä myös talvella, mutta kylmässä janon tunne ei tule yhtä helposti. III

31

Autiotuvissa yöpyminen on ilmaista. Tuvat lämmitetään yleensä kamiinalla.

Valmiiksi tampattua reittiä kulkee myös ilman suksia tai lumikenkiä.

32

Manse Carlo Joulukuussa 2021 Tampereelle avattiin Suomen toinen kasino vain kivenheiton päässä keskustakampukselta. Pitihän siellä käydä.

Teksti ALEKSANDRA KUNNAS Kuvat EEVA VALTOKARI Kuvitus TANELI HIMANEN

33

K AKSITUHATTA NELIÖMETRIÄ, 136 PELIKONETTA. NELJÄ RULETTIA JA KYMMENEN KORTTIPELIPÖYTÄÄ.

34

I

talian sana casa tarkoittaa taloa tai kotia, casino puolestaan kääntyy suoraan pikkutaloksi. Se tarkoitti 1800-luvulle asti mökkiä, huvilaa tai muuta vapaa-ajanviettoon tarkoitettua torppaa.

“Kyseessä on uudenlainen areenakasino: moderni, valoisa ja vehreä täysi-ikäisten viihtymispaikka“, Casino Tampereen verkkosivuilla kuvaillaan.

Nykyään italian kielen casinò merkitsee pelikasinoa, casino taas tarkoittaa ilotaloa.

Joulukuisena perjantaina nousimme valoisaan saliin selvittämään, kuinka paheellinen tupa areenan kylkeen on avattu.

Tupla tai kuitti

E

n ole koskaan aiemmin elämässäni ollut kasinolla.

Vuosia sitten Monacossa tutkailin maailmankuulua Monte Carlon kasinoa ulkoa päin, mutta en tiukan ja tarkan pukukoodin pelossa uskaltautunut edes yrittää sisään. Tyydyin seurailemaan ulkona kalleimpien koskaan näkemieni autojen kunniakierroksia.

Rakastan perinteisiä korttipelejä ja iloitsen satunnaisesti vapaapeleistä Kulta-Jaskassa. Olen tapalottoaja, jo-

ka haaveilee miljoonapoteista, mutta peliautomaateilla hurvittelen harvoin. Olen uhkapelaajien määräenemmistöä, eli satunnaispelaaja, jolle pelaaminen ei ole koitunut ongelmaksi.

Hieman kyllä rahat polttavat taskua ja voitto kiiluu silmissä, kun tiedän lähteväni koettamaan onneani oikealle kasinolle.

Suomalainen voittaa aina

I

llan budjettia varten päätoimittaja on rikkonut oman säästöpossunsa. Pelikassaa on mielettömät 27 euroa, joka vastaa kahden viikon opiskelijalounaita.

Luotan onneeni järkähtämättä. Kohta hukun hilloon muulloinkin kuin torstaisin Juveneksen pannukakun ääressä.

Kasino sijaitsee Nokia-areenalla. Sinne on keskustakampukselta matkaa kävellen 500 metriä. Rennosti löntystämällä matka taittuu noin kuudessa minuutissa. Hervannan kampukselta menee julkisilla kasinolle vähän yli puoli tuntia ja Kaupin kampukselta noin 20 minuuttia.

Casino Tampere on Suomen toinen kasino. Ensimmäinen avattiin Helsinkiin vuonna 1991 Ray Casinon nimellä. Kasino toimi Hotelli Presidentin tiloissa vuoteen 2004, jolloin Casino Helsinki avattiin Rautatientorille.

35

Kuten muutakin kansallista uhkapelitoimintaa, pyörittää Suomen kasinoita valtion oma Veikkaus.

Antaa palaa

K

aksituhatta neliömetriä, 136 pelikonetta. Neljä rulettia ja kymmenen korttipelipöytää.

Sormeni ovat syyhynneet syntien ääreen siitä asti, kun Tampereen kasino avattiin ensi kertaa vain kaksi päivää aikaisemmin. Valtavalle monitoimiareenalle asteleminen Raskasta joulua -konsertin aikaan tuntuu kuitenkin rahapelaamiseen yhdistetyn mystiikan, glamourin ja paheellisuuden irvikuvalta. Suomalainen nuukuus ja ”ei tehdä tästä numeroa”-mieliala kun eivät rohkaise turhuuksiin saati riskinottoon.

Kasinolle on kaksi sisäänkäyntiä, joko suoraan ulkoa tai Nokia-areenan aulan kautta. Ovilla ei näy Ferrareita ja sisään pääsee tavallisesti pukeutuneena. Pukukoodista kerrotaan erikseen kasinon nettisivuilla, joilla vakuutetaan siistin vaatetuksen riittävän. Hatut on kielletty, koska päähineet ja aurinkolasit vaikeuttavat pelaajan tunnistamista kasinolla. Jätän nuristen pipon narikkaan.

Koska olemme kuvaajan kanssa kasinolla ensimmäistä kertaa, meille luodaan maksutta Veikkauksen Casino

ID -kasinokortit. Sen avulla todennetaan henkilöllisyys kasinon peliautomaateissa ja -pöydissä. Kortti käy myös Helsingin kasinolla.

Korttiin on mahdollista asettaa myös rajoitteita omalle pelaamiselleen. Casino ID:tä mainostetaan kasinolla ruuduilla sanoin “Avain vastuulliseen pelimaailmaan”.

Kultainen neliapila

K

uten monella muullakin, perustuvat mielikuvani kasinoista enimmäkseen James Bond –elokuviin: punaista verhoilua, nahkaa, kullan kimallusta, sikarin savua ja hohtavan valkoisten hammasrivien hymyjä. Salaperäisyyttä, mystiikkaa, bluffaamista ja silmäniskuja.

Tampereen kasino on muodoltaan pitkulainen. Sen poikki kulkee puupaneelein ja värivaloin koristettu kulkuväylä Virta. Kasinosta tulee käytävän vaalean estetiikan ja pelialueiden hämäryyden vuoksi mieleen Helsinki-Vantaan lentokenttä yhdistettynä entisen yökerho Fat Ladyn pelinurkkaukseen.

Pelialueiden nimet vievät mieleni suomalaisuuden ytimeen: Kimalle, Louhos, Kivikko ja Loiste. Luonnonmukaista ja jämäkkää.

36

Valtavat näytöt puolestaan mainostavat kasinon ruokatarjontaa. Hidastetuissa kuvissa viipaloidaan mehevää paistia ja kuohuviini lentää pullosta pirskahdellen ajasta ikuisuuteen. Vessojen ovissa lukee nokkelasti queens ja jacks, kuningattaret ja jätkät. Kasinon logo on kultainen neliapila, hyvän onnen symboli.

Tuntuu kuin olisimme tulleet laajennetulle Pelaamolle, joka on konseptoitu kuvitteelliselle live, love laugh-seinätarroja ja Ikean mallikeittiöitä rakastavalle suomalaisille. Tunnelmassa on hakemista ja suurin osa asiakkaista tuntuu olevan yhtä pihalla kuin mekin. Vähän kuin joutuisi ulkomailla lääkäriasemalle tai eksyisi aikuisena huvipuiston peilitaloon.

Vaikka henkilökuntaa on juhlailtana luultavasti yksi jokaista asiakasta kohden, tuntuu kuin kaikki puhuisivat eri kieltä.

Virta-väylän ilmastointilaitteisiin on kytketty tuoksukoneita, jotka löyhyttävät ilmaan kasinolle suunniteltuja erikoistuoksuja. Valokuvaaja erottaa ilmassa häivähdyksen eukalyptusta, kasinon baarimikko ehdottaa tuoksuksi metsää. Pelialueille tuoksuja ei pumpata, vaan ilma vaihtuu kymmeniä kertoja tunnin aikana.

Pelailun taustalla soi musiikki, joka on nimenomaisesti taustamusiikkia. Pimputtelu tuo mieleen sekä Sims 2:n että Disney-elokuvat. Korot kopisevat vasten kovaa vaaleaa lattiaa. Joku tilaa vieressäni lapparia ja karpalolonkeroa.

Riskei on otettava, sehän nyt on selvää

A

stun Kimalle-pelisaliin. Täällä ei muuten kolikoilla tai kortilla pelata, vaan koneet nielevät vain paperirahaa. Siksi joudun heti alkajaisiksi lihottamaan päätoimittajan antamaa pelikassaa kolmella eurolla omia rahojani tasan kolmeenkymppiin.

Kuulostaa ison rahan meiningiltä, mutta kasinon peliautomaattien pienin panos on kaksi senttiä.

Kasinon koneet ovat kauppojen peliautomaatteja kookkaampia, värikkäämpiä ja äänekkäämpiä. Automaatin “kojelaudalla” on juomateline – ja usb-latausportti puhelimelle.

Asetan takapuoleni peliautomaatin jakkaralle, lasken yhdeksän euron vodka martinin telineeseen ja sujautan kymmenen euron setelin koneeseen. Minun ei tarvitse nousta tästä enää ikinä.

Pelien määrä sekoittaa pääni saman tien: valinnanvaraa on ihan liikaa. Aloitan huvittavan nimen perusteella pelistä Hot Hit. Huomaan pian, että pelin toimintaan ja kertoimiin täytyy perehtyä paljon tarkemmin kuin markettien koneista löytyvissä peleissä. Pelaan kolme kierrosta puolen euron panoksella. Häviän jokaisen.

Vaihdan peliä Majestetic Gorillaan. Koneessa on jäljellä 7,5 euroa. Häviän taas sukkana kaikki kierrokset, vaikka nostan panoksen ensin kolmin- ja lopuksi kahdeksankertaiseksi.

Peliautomaatin kaiuttimet pumppaavat ulos musiikkia, penkki tärisee ja valot vilkkuvat. Kaikki aistit ovat stimuloituna, mutta rahat silti hupenevat, kunnes vihdoin tunnen dopamiinin ryöpsähdyksen – Lucky Buddha antaa minun vihdoin voittaa 60 sentin panoksella 20 senttiä!

Heti seuraavalla kierroksella saan jopa kierroksen verran omiani takaisin, voitan 60 senttiä.

Sivuutan pelivalikosta Italian Journeyn ja valitsen pistäväni viimeiset 1,75 euroa aivan upeasti nimettyyn Temple of Cash Eruptioniin. Kaikki pelit vaikuttavat pohjimmiltaan samanlaisilta virityksiltä eri nimillä, voittojen tuoma adrenaliini saa minut tekemään nopeita päätöksiä.

Viimeiset rovot hupenevat sekoillessa painikkeiden ja kertoimien kanssa. Suussa maistuu häviön ja vodka martinin katkeruus, kun rahaa katoaa painallus painallukselta. Kaipaisin peleihin tuplausmahdollisuutta, jolla saisin pikkuvoitoistani edes pientä lisäjännitystä irti.

Pelaaminen on jo puuduttavaa, kunnes havahdun ihmettelemään, mihin viimeiset 35 senttiä edes katosivat.

Ei riemunkiljahduksia

H

äviäminen harmittaa lyhyen hetken. Ja jos rahaa olisi jäänytkin jäljelle, antavat vehkeet sen ulos vain kuponkeina, jotka voi muuttaa käteiseksi kassalla. Ei edes kolikoita, vain tulostettuja numeroita. Antiklimaattista.

37

Lähdemme valokuvaajan kanssa Louhokseen tsekkaamaan, millainen tunnelma Tampereen ainoassa virallisessa pokerihuoneessa vallitsee.

Peli on täydessä käynnissä viidessä pokerihuoneen kuudesta pöydästä. Seinien tv-ruuduilla pyörii Ilveksen lätkämatsi ja lista nimiä tiskin yllä olevalla näytöllä kertoo, että seuraavat pelaajat odottavat jo jonossa. Ässähain urani kariutuu heti, sillä käteispokerin avausmaksu on 50 euroa, eli parikymppiä enemmän kuin koko pelikassani.

Suurin osa pelaajista näyttää keskittyvän peliin tuimalla otteella, kuulen lähinnä tomeraa hiljaisuutta ja pelimerkkien kalinaa. Näiden pöytien voittajat lounastavat varmaan muualla kuin Juveneksessa.

Number of the Beast

P

okerista viis, lähden rulettipöytään. Kasinolla rulettia voi pelata myös automaattiversiona, mutta valitsen tietysti perinteisen mallin. Ruletin avauspanos on viisi euroa.

Vaikka olen ainoa pelaaja, pelinhoitaja selittää jokaisen liikkeensä ääneen kuin kuninkaallisille, eikä ota setelei-

38

40

tämme suoraan kädestä vaan sipaisee ne tyylikkäästi talteen pelipöydältä. Pöydän verka on uutuuden karheaa ja särmään kankaaseen painettu Veikkauksen logo muistuttaa, kuka täällä määrää.

Pelinhoitaja pyytää meitä laskemaan pöydän numerot yhteen – oma matemaattinen hahmotuskykyni tulee nopeasti vastaan, mutta kyvykkäämpi valokuvaaja laskee nopeasti tulokseksi 666. Se on paholaisen luku.

Viiden euron pelimerkki asetetaan punaisen 14:n, mustan 15:n, punaisen 18:n ja mustan 17:n risteyskohtaan, corneriin. Jos pallo osuu johonkin näistä numeroista, saan rahat takaisin kahdeksankertaisena.

Rulettipallo pyörii kourussa ikuisuuden, se tuntuu jyrsivän kiertämälleen kehälle uraa ja nostattaa otsalleni tuskanhien. Päidemme yllä kimaltavat ketjuista muodostetut koristeet, kristallikruunumaiset revontulet. Pidätän hengitystä, kuulen 40 euron kahinan jo korvissani ja haaveilen Frenckellin Juveneksen merisuolatuista leivistä.

Pallo tekee spiraalin ja pysähtyy numerolle. Se ei ole 14, 15, 17 eikä 18. Leipä kuivuu ja muuttuu murusiksi silmieni edessä. Joudun epätoivoisen näytönhalun valtaan ja uhkarohkeuden huumassa vannon pistäväni pian rahaa haisemaan yli budjetin jos onnemme ei käänny.

Yritys kymmenen, toteutus nolla

B

ackjack-pöydät ovat kasinolla rivissä valon ja hämärän rajamailla. Valitsen sattumalta free bet -pöydän. Rahasta on tässä kohtaa kulunut puo-

let.

Minimipanos pöydässä on 10 euroa per peli. Olen laittamassa epätoivon ja haaveiden vallassa kaikki loput rahat kertariskillä panokseksi, kunnes avulias pelinhoitaja toteaa, että ehei, voitte jakaa paukut kahtia. Hän kurkottaa pitkillä sormillaan pelimerkkien seasta kultakolikkoa muistuttavan poletin. Free bet -versiossa saatte yhden tällaisen ilmaisen pelimerkin, tällä yhdellä kierroksella siis, pelinhoitaja selventää. Panos vastaa yhtä pöytään viskaamistani viiden euron arvoisista pelimerkeistä.

Saatte siis kaksi 10 euron panosta yhden viidentoista sijaan.

Innostun aivan kohtuuttomasti tästä lähes henkilökohtaiselta tuntuvasta myönnytyksestä. Vaikka tähän mennessä olen hävinnyt melkein kaikki pelit ja menettänyt kaiken mitä olen pelannut, sivuutan turhautumisen ja kuuntelen mielenkiinnolla pelinhoitajan kauniita sanoja.

Veikkauksen nykyinen iskulause on ytimekäs: ”Mahdollisuuksia.”

Aloitamme pelin.

Blackjackia pelataan pelinohjaajaa vastaan. Hän lyö kortteja pöytään, koitamme päästä lähelle numero 21:tä.

Kymppi, kahdeksan. Kuvaaja pysäyttää kierroksensa kahdeksaantoista. Pelinhoitaja kiskoo kortteja toisensa jälkeen, ja ylittää itse 21:n reippaasti.

Toinen kierros, minun vuoroni. Kasi, ysi. Lopetan pelin itsevarmasti 17:ään.

Pelinhoitajan vuoro. Vikat pelissä, kaikki on tästä kiinni. Sykkeeni kovenee, ja ennen kuin ehdin edes tajuta mitä tapahtuu, olen voittanut pelin – pelinohjaaja lyö pöytään kunkun ja kasin ja osuu niillä dramaattisesti numeroon 22.

Hurraamme, juhlimme ja riemuitsemme. Otetaanko taksi Helsingin kasinolle, isketäänkö voittorahat suoraan baaritiskiin, jatketaanko vai lopetaanko tähän. Hetki jossa olemme tuntuu loppumattomalta. Voitto on juuri nyt ikuista, täyteläistä ja hämäävää.

Kai me nyt yhdet pelit vielä pelataan.

Käymme takaisin rulettipöytään ja häviämme kaikki loput rahat.

39

40

Vastuullista jännitystä

U

hkapelatessa syntyy vastuuttomuuden illuusio, jonka huomasin jopa turhauttavan itseäni.Vapaus siitä, mitä omille rahoille tapahtuu, on pelaajalla itsellään. Tilanteessa minut valtasi kuitenkin tunne, kuin jollain muulla olisi valta päättää, mitä rahalla oikeasti saa tehdä. Kirosin onneni kääntyneen, kun voittamisen jälkeen itse tähtäsin vielä tuottojen moninkertaistamiseen ja hävisin loputkin. Ajattelin kaikkivoipuuteni tai kyvyttömyyteni riippuvan rahasta, isommalla panoksella saisi suuremman voiton. Pääsin kiinni riskinoton viehätykseen ja siihen ajatukseen, että pelin voittaja ei ole se, joka lopettaa pelaamisen.

Vuonna 2019 Suomessa riskipelattiin eniten Pirkanmaalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koko maassa on yhteensä noin 52 000 rahapeliriippuvaista. Tutkimukset tekee THL ja ne kustantaa lakisääteisesti Veikkaus.

Suomalaisten uhkapelaaminen on myös kansainvälistä

huipputasoa, väestön kokoon suhteutettuna me törsäämme onnettarelle neljänneksi tai viidenneksi eniten koko maailmassa.

Mikä kielletyssä hedelmässä meitä viehättää? Ihminen on uhkapelannut aina. Pelaaminen ja riskinotto tuovat ihmiselle jännitystä ja mielihyvää. Kaiken takana meitä ohjaa biologia.

Vasta, kun uhkapelaamisen riskit yhteiskuntaa ja yksilöä kohtaan tunnistettiin, leimattiin toiminta myös paheelliseksi. Suomessa ratkaisuna on ollut myös rahapelien valtionmonopoli, jolla pelaamisen haittoja väitetään voitavan hallita.

Vaikka en tunne erityistä vetoa markettiaulojen peliautomaatteihin, havaitsin kasinoympäristössä olevan jotakin viettelevää. Sattumalle pyhitetyssä tilassa tunsin tunteiden kirjon, ahneuden, tietämättömyyden, häpeän ja halun voittaa. Kaikille aisteilleni tarjottiin ärsykkeitä erilaisilla äänillä, väreillä ja tuoksuilla, joka kulminoitui rahan tuomaan jännitykseen. Samalla koin olevani myös turvassa niin, ettei minun tarvitsisi poistua minnekään saadakseni

vettä tai ravintoa.

Ulkomaailma oli jossain hämäränä ikkunoiden takana ja laadukas sisäilma oli kevyttä hengittää.

Vaikka kasinoympäristössä kaikki on mietitty prikulleen asiakkaan tarpeiden mukaan, ei Suomessa laillisesti saa korostaa inhimillistä kaihoa jännityksen tielle. Rahapelitoiminta on esitettävä hyväksyttävänä ja vastuullisena, jotta sen olemassaolo on oikeutettua.Varsin toimivaa kasinokonseptin lokalisointia suomalaiseen ajattelumaailmaan.

Kasinolta mukaan saan vain oman piponi narikasta.

Lähdemme kotiin kiskomaan huomattavasti edullisempia gin toniceja.

Mahdollisuuksia.

Jutun teossa on käytetty THL:n aineistoja, Rahapeliopas.fi -verkkosivua ja Casino Tampereen kasinopäällikkö Outi Tikkasen haastattelua. III

41

ENERGIASIIRTYMÄ JÄRJESTÄÄ MAAILMAA UUDELLEEN Ihmiskunnan uusimmalla energiasiirtymällä voi olla merkittäviä vaikutuksia maailmanvallan voimasuhteiden kehitykseen. Uuden aikakauden eturintamassa on liikenteen sähköistäminen.

Teksti ANTTI KINNUNEN Kuvitus SIRU TIRRONEN

42

E

nergiasiirtymä tarkoittaa asteittaista vapautumista fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta tuotannosta ja kulutuksesta. Sen teoretisointi alkoi 1970-luvun kansainvälisen öljykriisin yhteydessä, kun länsimaat huomasivat olevansa pahasti riippuvaisia arabimaiden öljystä.

Samaan aikaan alkoi levitä tieteellinen tieto koskien fossiilisten polttoaineiden rajallisuutta ja niiden käytöstä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Vaihtoehtoisten energialähteiden vakavamielinen selvitystyö alkoi. Tultaessa 1990-luvulle Yhdistyneet kansakunnat käynnisti ilmastokokouksien sarjan ja ilmastotoimien monikansallinen hallinta sai perustansa. Uusiutuvan energian osuus kokonaistuotannosta alkoi vähitellen kasvaa pian 2000-luvun alun jälkeen.

Energiasiirtymän keskiössä on edelleen uusiutuvan energian lopullinen läpimurto globaaleille markkinoille.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Marco Siddin joulukuisen raportin mukaan prosessia määrittää nykyisin kolme päätekijää: 1) Energiajärjestelmän monipuolistuminen, eli riippuvaisuuden väheneminen yksittäisistä lähteistä tai toimijoista. 2) Sähköistymisen megatrendi, jossa sähkön kysyntää kasvattaa liikenteen lisäksi myös teollisuus sekä yhä etenevä ihmisten, asioiden ja datan verkottuminen. 3) Energian varastointimenetelmien kehitys.

Planetaarinen voima

V

oidaan varovaisesti todeta, että hiilipäästöjen neutralisointi vuoteen 2050 mennessä on alkanut näyttää mahdolliselta. Tarkoituksena on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu korkeintaan puoleentoista asteeseen. Lämpötilan nousun vertailukohta on esiteollinen aika.

Vaikka tavoitteeseen päästäisiin, ovat ilmastonmuutoksen seuraukset kuitenkin ennustamattomia. Silti puolentoista asteen nousu pallon keskilämpötilassa on merkittävästi parempi vaihtoehto kuin kaksi astetta tai enemmän.

Puhumattakaan siitä, että olisi tekemättä mitään.

Yhä useammat valtiot julistavat hiilineutraaliin tavoitteeseen sitoutumista. Ilmastolakeja kirjataan ylös ja verotusta ohjataan niin valtakunnallisesti kuin liittotasollakin.

Hallintoaan vaihtanut Yhdysvallat liittyi lupaukseen vihdoin viime vuonna. Kiina on vannonut olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä ja Intia 2070.

Varmuutta onnistumisesta tai valtiovaltojen ilmastotoimien riittävyydestä ei tietenkään ole. Lämpötilan rajoittaminen edellyttää, että hiilineutraaliuden tulisi olla 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mutta vähemmän kehittyneet valtiot globaalissa etelässä tulevat vielä kasvattamaan fossiilisten polttoaineiden kulutustaan ainakin kuluvan vuosikymmenen ajan. Tavallaan molempiin talousryhmiin luokiteltavan Kiinan päästöjen esimerkiksi

43

44

odotetaan huipentuvan 2020-luvun jälkipuoliskolla ennen kääntymistään laskuun.

Jokaisella teolla joko puolesta tai vastaan on siis merkitystä. Vielä muutama vuosi sitten utopistiselta ajatukselta vaikuttanut energiasiirtymä on nyt todellisuutta ja käynnissä. Ihmisiä on kaikesta huolimatta herännyt ymmärtämään, että yhdessä olemme planetaarinen voima ja paljon vartija.

Ottamatta huomioon sitä, pystytäänkö lämpötilan nousua hillitsemään tarpeeksi, taloudellinen muutostyö on mittaluokaltaan harvinaista maailmanhistoriassa. Energiasiirtymä olisi väistämätön myös muista kuin ilmastollisista syistä. Öljystä tulisi lopulta liian kallista verrattuna muihin vaihtoehtoihin, jo ennen kuin sen lähteet tyrehtyisivät lopullisesti. Nykykehityksen myötä öljyn kysyntä kuitenkin laskee nopeammin kuin öljyvarat ehtyvät, ja vielä vuosituhannen alussa voimissaan ollut keskustelu öljyn tuotantohuipun, eli peak oilin, saavuttamisesta on hiljennyt.

Autokaupat tulikuumina

E

nergiasiirtymän painopiste on tällä hetkellä tieliikenteen sähköistämisessä, ja se on myös kuluttajalle näkyvimpiä ilmastopolitiikan osa-alueita. Autojen päästörajoja on kiristetty lainsäädännöllä vuosia. Kun bensa- ja dieselmoottoreiden päästöjä ei äärettömiin pysty vähentämään, on autokehityksen painopiste siirtynyt viime vuosikymmenellä ensin hybrideihin ja nyt täyssähkömalleihin.

Matkustus- ja tavaraliikenne vastaa noin neljännestä kaikesta maailman energiankulutuksesta. Tieliikenteen osuus taasen on kolme neljäsosaa kaikesta liikenteestä.

Autojen sähköistämisessä on merkittävää, että kehitys tapahtuu automerkkien keskinäisen kilpailun kautta. Raamit tuotteille on päästörajojen ja autoverotuksen kautta asetettu lainsäädännöllä, loput hoitaa pyrkimys ottaa haltuun muuttunut markkinatilanne. Kyse on talouskasvun ja globaalin vallan ehdoilla tapahtuvasta siirtymästä.

Autoteollisuus on valtava bisnes. Pelkästään kahden eniten autoja valmistavan yhtiön – Volkswagenin ja Toyotan – yhteenlasketut voitot olivat vuonna 2020 noin 500 miljardia euroa. Teslan osakekurssi puolestaan on ampaissut parissa vuodessa 50 dollarista yli 1000:een dollariin.

Kehityksen vauhti on melkoinen. Vielä nelisen vuotta sitten sähköautoa haluavalle ei Teslan ja muutaman törkykalliin pikkuauton lisäksi ollut vaihtoehtoja. Nyt niitä on jo lähes jokaisella automerkillä ja lisää ilmestyy kiihtyvällä tahdilla. Joulukuussa 2021 Toyota julkaisi kerralla 15 sähköautomallia. Moinen mallistouudistus hakee vertaistaan koko teollisen autotuotannon historiassa.

Yleisesti ottaen sähköauto on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin polttomoottorimalli. Vaikka sen valmistamisella on korkeampi hiilijalanjälki, päästöjä ei ajaessa juurikaan synny ja elinkaarensa aikana sähköauto kirii polttomoottoriauton päästöt kiinni.

Parhaimmillaan sähköauton päästöt alittavat polttomoottoriauton jo 20 000 ajetun kilometrin jälkeen, pahimmassa tapauksessa tulee mittariin saada yli 100 000 kilometriä. Tarkka lukema riippuu akkumateriaalien alkuperästä, akkusarjoja valmistavan tehtaan voimanlähteestä ja siitä, miten lataukseen käytettävä sähkö on tuotettu.

Suurin ongelma on kysynnän räjähdysmäinen kasvu.

Pelkästään henkilöautojen määrän odotetaan kasvavan yli kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalius edellyttää, että selkeä enemmistö niistä kulkee sähköllä. Lisäksi akuilla varustetaan teollisuutta, julkista liikennettä, älylaitteita, pyöriä ja sähköpotkulautoja

45

ynnä muuta. Tämä tietää aika montaa litiumioniakkua, joiden valmistamisessa tietyillä metalleilla ja mineraaleilla on kriittinen rooli.

Saatavilla olevat resurssit eivät pysty tyydyttämään jatkuvaa kysynnän kasvua. Ennusteissa esimerkiksi koboltin kysyntä tulee ylittämään tiedetyt varannot vuoteen 2050 mennessä. Saatavilla olevasta litiumista on tuolloin käytetty 86 prosenttia. Pian raaka-aineita on alettava kaivaa yhä herkemmiltä alueilta, mutta sekään ei tule riittämään.

Yleensäkin ottaen jakamis- ja kiertotalous on ihmiskunnan selviytymisen paras mahdollisuus. Sähköautoista ei ole varaa tehdä jälleen uutta hehkulamppuhuijausta, vaan niiden akkusarjoille on luvattava pitkää käyttöikää ja kierrättämisen tulee olla korkeatasoista.

Akkuklusteri Suomessa

A

frikan, Australian, Latinalaisen Amerikan ja Kiinan ohella myös Euroopassa esiintyy merkittäviä akkumateriaalien varantoja. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa on Euroopan merkittävimmät kobolttiesiintymät sekä runsaasti nikkeliä. Suomella on maaperänsä ja yhteiskuntajärjestyksensä ansiosta potentiaalia kasvaa kokoaan suuremmaksi tekijäksi. Suomeen onkin muodostumassa akkuklusteri, jolla tarkoitetaan akkumetallien kaivamiseen, jatkojalostukseen, akkutuotantoon, tuotekehitykseen ja kierrättämiseen kuuluvien toimialojen yhteenliittymää.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansallisessa akkustrategiassa raaka-aineiden hyödyntäminen vaikuttaa saavan ensisijaisen huomion. Vaikka strategiapaperissa painotetaan, että ollakseen akkualan kärkimaita tulee Suomen kyetä edistyksellisen teknologian ja kierrätyksen kehittämiseen, sen korostama päätavoite on silti mahdollistaa kasvu houkuttelemalla investointeja. Tässä yhteydessä strategian painotukset ovat hieman vinoutuneita.

Raaka-aineiden vienti ulkomaisten yhtiöiden toimesta on yleensä kuvaavaa matalan tulotason maille. Korkean tulotason maat sen sijaan panostavat inhimilliseen pääomaan. Suomen tilanteen kannalta kasvun esteenä ei olekaan suorien investointien vaan osaavan työvoiman puute.

Esimerkiksi Suomen Malmijalostus rakentaa Haminaan 200–300 miljoonan euron akkumateriaalitehdasta yhdessä kiinalaisen kumppaninsa kanssa, ja Valmet Automotive on käynnistänyt 1000 uuden työntekijän rekrytoinnin akunvalmistukseen ja sen tukitoimintoihin.

46

Voittajat sopeutuvat

A

skkutalous voi tarkoittaa massiivisia voittoja ja merkittävää taloudellis-poliittista valtaa niiden valmistusmateriaaleja hallitseville toimijoille. Ulkopoliittisen instituutin Siddin mukaan esimerkiksi Kiina on pystynyt käyttämään valta-asemaansa edukseen kansainvälisissä suhteissa. Se muun muassa asetti Japanin harvinaisten maametallien vientiboikottiin vuosiksi 2010–2015 johtuen kiistanalaisista saarista kohonneista jännitteistä. Lisäksi Donald Trump ei kauppasodassa pystynyt piikittämään Kiinaa harvinaisia maametalleja koskevilla tullimaksuilla, sillä se olisi ollut liian haitallista Yhdysvaltojen omalle teknologiateollisuudelle.

Suurvaltojen välistä kilpailua kiihdyttääkin Kiinan vahvistuva asema ja sen proaktiiviset pyrkimykset maailmantalouden johtavaksi maaksi. Toisaalta teknologian ja kansainvälisen yhteistyön edistyessä on kuitenkin mahdollista, että pitkällä tähtäimellä energiantuotanto – ja sen myötä valta kansainvälisessä järjestelmässä – hajaantuu.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Marco Siddin mukaan energiasiirtymän eteneminen tulee jakamaan tuottajamaita voittajiin ja häviäjiin perustuen niiden kykyyn sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Murros tapahtuu eri tahtiin eri puolilla maailmaa rikkaimpien talouksien näyttäessä tietä. Historioitsijoiden mukaan yleensä energiasiirtymiä vastustavat maat ottavat riskin jäämisestä jälkeen ainakin yhden sukupolven verran.

Teknologinen osaaminen on uuden maailmanjärjestyksen avain. Kun fossiilisten polttoaineiden kysyntä heikkenee ja niiden verotus nousee, voittajamaihin kuuluminen edellyttää energiajärjestelmän monipuolistamista. Tämä voi tapahtua valjastamalla uusia energianlähteitä ja varastointimenetelmiä, tai integroimalla uusiutuvaa energiaa fossiilisen energian tuotantoprosesseihin niiden hiili-intensiteetin vähentämiseksi.

Kiina jaYhdysvallat tuottavat määrällisesti eniten uusiutuvaa energiaa, johtaen myös siihen liittyvää teknologista kehitystä haettujen patenttien muodossa. Kiinalla – kuten Venäjälläkin – on etulyöntiasema mittavien luonnonvarojensa ja matalien tuotantokustannustensa ansiosta. Kiinalle tämä tarkoittaa uuden teknologian kaupallistamisen kelpo edellytyksiä ja Venäjälle kilpailukyvyn säilymistä öljyn- ja kaasunviennin osalta.

Vastapainona Kiinan pyrkimyksille kasvattaa globaalia valtaansa, pyritään länsimaissa turvautumaan yhteistyö-

HISTORIOITSIJOIDEN MUKAAN YLEENSÄ ENERGIASIIRTYMIÄ VASTUSTAVAT MAAT OTTAVAT RISKIN JÄÄMISESTÄ JÄLKEEN AINAKIN YHDEN SUKUPOLVEN VERRAN.

hön ja strategisiin valintoihin, jotta kriittisten mineraalien saanti voidaan taata. Euroopalle on tärkeintä vähentää riippuvuutta akuissa tarvittavien raaka-aineiden tuonnista. Siksi Suomenkin akkuklusteri on maailmanpoliittisesti merkityksellinen.

Panokset kovenevat

G

eopolitiikka on maantieteeseen ja realistisen tulkinnan mukaan luonnonvarojen niukkuuteen perustuvaa kansainvälistä kilpailua. Mitä pidemmälle energiasiirtymä etenee, sitä enemmän sen geopoliittinen merkitys kasvaa. Tulevaisuuden kannalta erityisin asema on teknologisella kehityksellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä.

Sähköautojen jälkeen seuraava tulevaisuusvisiosta todellisuudeksi muuttuva asia lienee vedyn käyttäminen energian varastoinnissa. Sähköä voidaan varastoida muut-

tamalla se vedyksi esimerkiksi voimakkaan tuulen aikana, kun tuulivoimalat tuottavat enemmän sähköä kuin sille on kysyntää. Tällä hetkellä tällaisena kulutushuippuja tasaavana säätövoimana käytetään vielä paljon fossiilisia polttoaineita, sillä voimaloiden sähköntuotantoa on helppo mukauttaa vastaamaan hetkellistä kulutusta.

Vetyteknologia voi jopa heikentää suurvaltojen geopoliittista painoarvoa, mikäli mineraaleista riippuvaisen akkuteollisuuden kasvu taittuu.

Vallan hajautuminen edellyttää kuitenkin taloudellista ja teknologista yhteistyötä hyvä- ja huono-osaisten maiden välillä. Panosten kovetessa tulee lisäksi yhä selkeämmäksi, että kestävä ja oikeudenmukainen energiasiirtymä edellyttää myös systeemitason muutoksia siihen, miten ihmiskunta on tottunut kuluttamaan. Maapallon resurssit kun ovat rajalliset myös energiasiirtymän jälkeen.” III

47

48

Hauskaa ilmankin Onko aika kypsä raittiille opiskelijalle? Vaikka alkoholittoman vaihtoehdon puolesta on puhuttu viime vuosina runsaasti, on korkin kiinni laittaminen välillä silti turkasen vaikea aihe. Kolme haastateltavaa kertoo opiskelijaelämästään – selvinpäin.

Teksti & Kuvat SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ

49

O

"

torioinnin merkitystä. ”Muistan, kuinka he kannustivat lähtemään mukaan tapahtumaan kuin tapahtumaan. Ja oli mukavaa, että tapahtumaan mennessä tiesi aina, että on ainakin se yksi tuttu ohjaaja tukena ja turvana.” ammattikorkeakoulussa opiskelleelle Esa Laaksoselle juomisen vähentäminen ja lopulta kokonaan lopettaminen syntyi monen vuoden juomisen jälkeen. Laaksonen opiskeli konetekniikkaa ja on nykyään työelämässä. Alkoholinkäyttö liittyi moneen sosiaaliseen tapahtumaan, sillä Laaksonen oli aktiivinen ainekerhotoiminnassa ja tuttu näky saunailloissa. Siksi päätös vähentää juomista aiheutti monessa reaktioita. ”Kun vähensin juomista ja juhlimista, sain ainekerhotoiminnassa paljon osakseni naureskelua ja muun muassa liikanimen Vesi-Esa. Se tuntui ikävältä, koska en ymmärtänyt, miksei joku kannustaisi, kun halusin tehdä omasta mielestäni hyvän muutoksen elämässäni. Olen näin jälkikäteen miettinyt, oliko siinä jonkinlaista miehisyyden haastamista. Juomista tuputeltiin ja moneen otteeseen varmisteltiin, onko minulla varmasti kivaa.”

Vaikka suoranaista painostamista juomiseen esiintyy, syntyy paine usein epäsuorasti. Alkoholi auttaa luomaan yhteyttä vieraisiin ihmisiin. Yhteistä todellisuutta ikään kuin rakennetaan alkoholin avulla. Alkoholi voi myös toimia eräänlaisena symbolina nauttimiselle, sosiaalisuudelle ja vapaa-ajalle etenkin, jos yhdessäolo ei keskity selkeästi minkään tavoitteen tai toiminnan ympärille. Humaltuminen laskee itsetietoisuutta ja estoja. Ajatukset rientävät, puhe sorisee, vitsit lentävät ja yhteisiä juttuja löytyy.

TAMPEREEN

pintojen aloittaminen jännitti kamalasti. Entinen jännittäjä-minä olisi juonut. Mutta sitten ajattelin, että otan kaiken irti tästä elämänvaiheesta, kun olen kerta yliopistoon päässyt”, sanoo Laura Wathén, joka ja viimeistelee sosiologian opintojaan Helsingin yliopistossa.

Hän on myös Darravapaa-verkkomedian toinen perustaja ja toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana.

Wathén aloitti alkoholin käytön lukiossa 17-vuotiaana, mutta koki kahden vuoden jälkeen, ettei se sopinut hänelle. Juomiskertojen määrä ja juhliminen oli vain lisääntynyt ja hän koki luisuvansa kohti oman jaksamisensa rajoja. Samanaikaisesti Wathén sai keskivaikean masennuksen diagnoosin. Päätös jättää juominen syntyi porrastaen, kun Laura huomasi juomattomuuden parantavan tunteiden säätelyä ja ylipäätänsä omaa jaksamista ja hyvinvointia.

OPISKELIJAELÄMÄÄN ja

keskelle kosteita opiskelijabileitä tupsahdetaan yleensä herkässä elämänvaiheessa. Moni on muuttanut vieraalle paikkakunnalle opiskelujen perässä ja esimerkiksi tarve löytää kavereita ja kuulua porukkaan on kova. Samaan aikaan kaikki jännittää.

Miriam Putula ei ole juonnut rippikoulun ehtoollisviinejä tai vappusimoja enempää alkoholia elämänsä aikana. Putulan vanhemmat ovat absolutisteja, ja kotoa saatu malli on seurannut häntä aikuisuuteen saakka. Putula kertoo kokeneensa ulkopuolisuuden tunnetta etenkin lukioaikana, eikä juurikaan käynyt juhlimassa. Aloitettuaan logopedian opinnot Oulun yliopistossa Putula huomasi ihmisten reaktioiden hänen juomattomuuttaan kohtaan muuttuneen. ”Enää ei sanota tylsäksi tai mälsäksi, vaan pikemminkin ihmiset eivät kommentoi ollenkaan, tai ovat aidosti kiinnostuneita valinnastani.”

Putulaa on omasta mielestään suojannut oma ekstroverttiys ja luonteenomainen rohkeus. Hän ei ole koskaan tuntenut kynnystä heittäytyä tilanteisiin. Kuitenkin hän muistaa jännittäneensä uudelle paikkakunnalle muuttoa ja porukkaan pääsemistä fuksivuonnaan ja korostaa tuu-

50

ALKOHOLIN nauttiminen

on ikivanhaa tapakulttuuria. Alkoholitarjoilu sopii monenlaiseen tilanteeseen ja erilaisten tunteiden nostattajaksi. Mutta alkoholista voi tulla myös huomaamatta ainoa keino rentoutua sosiaalisissa tilanteissa tai väline käsitellä omia tunteita.

TERVEYSKIRJASTO DUODECIMIN MUKAAN ALKOHOLI ON KESKUSHERMOSTOA LAMAUTTAVA, MYRKYKSI LUOKITELTAVA AINE, JOKA AKTIVOI AIVOJEN MESOLIMBISEN DOPAMIINIRADAN ELI NIIN SANOTUN MIELIHYVÄRADAN. ALKOHOLI VAIKUTTAA USEISIIN ERI AIVOJEN VÄLITTÄJÄAINEISIIN KUTEN DOPAMIINIIN, SEROTONIINIIN, ENDORFIINIIN, GABA:HAN ELI GAMMA-AMINOVOIHAPPOON, JA GLUTAMAATTIIN.

Vaikka moni tietää alkoholin vaikutuksesta vaikkapa uneen, mielialaan ja vireystilaan, voi tätä vaikutusta olla hankala huomata arjessa, jos juominen on säännöllinen tapa. Alkoholin vaikutukset kun myllertävät aivoja vielä krapulan haihduttuakin.

Laura Wathén on Darravapaan ja sosiologian opintojen myötä tarkastellut, millaisiin sosiaalisiin normeihin ja todellisuuksiin juominen kiinnittyy.

51

”NAISILLE JUOMINEN OLI AIKOINAAN VAPAUTUMISEN SYMBOLI, SE RIKKOI PIDÄTTÄYTYVÄISEN JA SIIVON NAISEN MYYTTIÄ.

ONNEKSI TÄMÄ ON KUITENKIN MURTUMASSA, EIKÄ SITÄ PIDETÄ ENÄÄ FEMINISTISENÄ, ETTÄ NAINEN JUO” MIRIAM PUTULA

52

”Kulttuuriin on juurtunut ajatus, että humalassa puhutaan ne kaikista syvällisimmät ja tunteellisimmat keskustelut. Nuorille taas juominen on usein eräänlainen aikuistumisriitti, ikään kuin initiaatio aikuisuuteen.”

Juominen on myös sukupuolittunutta.

"Miehillä esimerkiksi fyysinen kosketus usein rajoittuu aika vahvasti ainoastaan humalassa olemiseen tai urheiluun", Wathén toteaa.

Myös Esa Laaksonen on pohtinut sukupuolen ja alkoholinkäytön yhteyttä. ”Miehet on opetettu puhumaan tunteista vähemmän ja eri tavalla kuin naiset, ja se näkyy toisinaan alkoholinkäytössä.”

Sukupuolten välisen tasa-arvon kasvu on näkynyt alkoholitilastoissa. Naisten alkoholinkäyttö kuusinkertaistui 1960-luvulta 2000-luvulle, vaikka on yhä vähäisempää kuin miehillä. ”Naisille juominen oli aikoinaan vapautumisen symboli, se rikkoi pidättäytyväisen ja siivon naisen myyttiä. Onneksi tämä on kuitenkin murtumassa, eikä sitä pidetä enää feministisenä, että nainen juo”, kertoo Miriam Putula.

MAAILMALLA levinnyt, alun perin kirjailija Ruby Warringtonin keksimä sober curious -termi tarkoittaa vapaasti käännettynä uteliaisuutta alkoholitonta elämää kohtaan. Uteliaan tavoitteena ei välttämättä ole täysraittius, vaan itsetutkiskelu ja juomattomuuden normalisoiminen.

PARIN VIIME VUODEN AIKANA ALKOHOLITTOMUUS ONKIN NOUSSUT VARSINAISEKSI TRENDIKSI, JA RANTAUTUNUT MYÖS SUOMEEN. Panimoteollisuus on hy-

pännyt ilmiön kelkkaan sen verran näkyvästi, että harva on siltä välttynyt. Alkoholittomien oluiden ja mocktailien määrä kaupoissa ja ravintoloissa on moninkertaistunut hyvin nopeasti. Alkonkin valikoimista löytyy nykyään yli 200 alkoholitonta tuotetta.

Raittiuden markkinoista kertoo myös Darravapaan kasvu viime vuoden aikana. Maaliskuussa 2021 perustettu Instagram-tili kasvoi nopeasti isoksi yhteisöksi ja nykyään seuraajille järjestetään muun muassa alkoholittomia bileitä. Toiminta on osakeyhtiömuotoista.

Perustajakaksikko Laura Wathén ja Katri Ylinen alkoivat syksyllä tuottaa myös samannimistä podcastia Yleisradiolle.

JUOMATTOMUUDEN myötä

Esa Laaksonen huomasi osan kaverisuhteista jääneen juhliin tai saunanlauteille, mutta uusia kaveriporukoita on syntynyt uusien harrastusten ja omannäköisemmän arjen myötä. Laaksonen kertoo olleensa itse aktiivinen ja ehdottaneensa kavereilleen tekemistä, joka ei sisällä juomista. ”Itsevarmuus syntyy siitä, että tiedän olevani hauska myös ilman alkoholia. Voin mennä eri tilanteisiin, enkä tarvitse alkoholia.”

Myös Laura Wathénille itseluottamuksella on merkitystä.

53

”Otin kaverin turvaksi mukaan, jos jännitti mennä juomatta juhliin. Aika usein sai vähän pakottaa itseään lähtemään. Varsinainen oivallus oli sen ymmärtäminen, mitä juomisella oikeastaan hain. En humalaa itsessään, vaan sosiaalisuutta, rohkeutta, yhteisöllisyyden tunnetta ja porukkaan kuulumista.”

MITEN korkeakoulukulttuuria

ja opiskelijatapahtumia voisi kehittää kaikille avoimiksi ja mukaviksi? Yksi keino on nostaa jo tapahtumakutsuissa alkoholiton ja alkoholillinen tarjoilu tasa-arvoisiksi. Miriam Putula muistaa tilanteita, joissa alkoholitonta tervetuliaismaljaa on haettu takahuoneesta ja koko tapahtuman ohjelman kulku on pysähtynyt.

Sellaiset tilanteet ovat kiusallisia.

Myös itse tapahtumien muodolla on merkitystä. ”Liian usein luotetaan siihen, että ihmiset juovat itsensä hauskoiksi ja mukaviksi. Nyrkkisääntönä mielestäni onnistuneelle tapahtumalle on, että tapahtuman pitäisi toimia ilmankin alkoholia. Ei tarjoilun määrä, vaan sisällön laatu", kuvailee Laura Wathén.

Myös Miriam Putula kokee yhteisen tekemisen olevan runko tapahtumalle.

"Ryhmäytymisen tulisi tapahtua muun kuin juomisen kautta, rakentua yhteisen kokemisen ympärille. Esimerkiksi erilaiset tutustumis- ja ryhmäleikit ovat klassikoita, mutta toimivia yhteishengen luojia."

Alkoholi tuntuu olevan eräänlainen identiteetin rakennuspalikka, josta kielivät myös monet juomattomuuteen liitetyt stereotypiat. Esa Laaksonen kuvailee, kuinka viihtyy edelleen hyvin juhlissa, eikä häntä haittaa muiden juominen. Putula tykkää tanssia usein aamuyöhön asti, Wathén puolestaan rakastaa käydä sitseissä. Raittiit ovat aivan yhtä lailla osa opiskelijakulttuuria. ”Sitkeä ennakkoluulo on varmaan se, että jos ei juo niin ei juhli ja on tylsä ja tuomitsee tanssilattian reunalta muita”, Wathen toteaa.

Saman on huomannut Putula. ”Usein myös ajatellaan, ettei jotenkaan anna itsestään kaikkea, tai salailee jotain, koska ei koe alkoholin tuomaa estottomuutta.”

Laaksonen on kohdannut myös toisenlaisen stereotypian, jossa juomattomuus liitetään heti osaksi terveellistä, urheilullista elämäntapaa. Kategorisoiva mieli yhdistää ihmiset helposti tiettyyn luokkaan, toimintaan ja identiteettiin.

Opiskelijahaalari ei suojaa alkoholiongelmalta, mutta alkoholiongelma ei aina ole juomattomuuden taustalla. Syyt voivat olla moninaisia, ja osa niistä voi olla hyvin henkilökohtaisia.

Muuttui humaltumiskulttuuri tai ei, olisi opiskelijakulttuurille hyväksi tarkastella omia perinteitään ja tapojaan.

Ryhmähengen luominen opiskelijayhteisössä ei todellakaan ole mikään helppo nakki. Mutta rohkaisuryyppyä se ei vaadi. III

KOMMENTTI AAPO LAAKSO Kirjoittaja on Visiirin päätoimittaja

Miellyttävä ihmiskoe

E

i ole mitenkään radikaalia todeta, että osa opiskelijakulttuurista keskittyy napakasti ryyppäämisen ympärille. Sitsilauluista osaa ei voi edes kuvailla humala-, vaan ennemminkin oksentamisja sammumishakuiseksi lyriikaksi.

Kaverini totesi jokin aikaa sitten, että vuosijuhliin usein kuuluva sillis on jo konseptina niin perverssi, että sitä voi olla mahdoton selittää ymmärrettävästi opiskelijaelämää tuntemattomalle. Kaikelle kansalle näkyvimpiä opiskelijatapahtumia ovat approt, joissa "haalaripellet" toikkaroivat elämöimässä ympäri kaupunkikeskustoja.

Minusta ryyppääminen on parhaimmillaan aivan mahtavaa. Tiedostan kuitenkin, että aina, kaikille ja etenkään pidemmän päälle se ei sitä ole.

Olen ottanut jokatalviseksi tavaksi puhdistella kehoani ja mieltäni parin-kolmen kuukauden tipattomalla. Valon vähetessä ja vireyden kaikotessa jo muutama olut riittää aiheuttamaan usvaisen ja vetämättömän olon vähintään pariksi päiväksi.

Opiskelijatapahtumiin en ve-

siselvänä ole juuri osallistunut, mutta joulun alla tämä vanha rataraato teki ihmiskokeen: Läksin kuivin suin Tampereen akateemisesti sivistyneiden Gambinan ystävien 10-vuotisjuhlaan.

Jälkikäteen tuntuu nololta myöntää, mutta huomasin ennen juhlia jännittäväni, kuinka muut juhlijat suuntautuisivat päätökseeni. Listasin tekosyitä ja podin jopa epämääräistä syyllisyyden tunnetta.

Kerhon toiminnan keskiössä kun on ystävyyssuhteiden luominen viston makuisen kyykky-cocktailin äärellä. Mitä minä sinne selvänä menisin tirkistelemään?

Juhlissa pelkoni osoittautuvat turhiksi. Alkoholittomuuteni ei kiinnostanut ketään millään tavalla ja alkoholittoman vaihtoehdon oli valinnut parikymmentä muutakin juhlijaa. Alkujännityksen hiivuttua huomasin, että minulla on ihan rehellisesti hauskaa.

Hyvässä pöytäseurassa lasin sisällöllä ei ole suurta merkitystä.

Jonkinlaista uutuudenviehätystä liittyi kanssajuhlijoiden illan mittaan hupenevan älykkyyden seuraamiseen, mutta missään kohtaa en tuntenut selväpäisyyden haittaavan porukkaan kuu-

54

lumista.

Illan päättävillä baarijatkoilla tie nousi osaltani pystyyn. Alppiteemaisesssa yöravintolassa kun ei kuullut yhtään mitään, eikä keskustelu huutamalla kolmesanaisia lauseita ei ole selväpäisen hommaa. Ei harmittanut yhtään lähteä kotiin, ilta tuntui muutenkin jo täydeltä.

Seuraavana päivänä jaksoin vielä sillikselle syömään ja ottamaan muutamat kunnon löylyt. Ja toisin kuin krapulapäivänä, riitti senkin jälkeen vielä virtaa ja keskittymiskykyä käydä keilahallilla heittämässä henkilökohtainen ennätystulos.

Varmasti en ollut juhlia edeltävien ennakkoluulojeni kanssa yksin. Olettaisin, että kaksi yleisintä kysymystä ihmisten mielessä ovat "mitä muut ajattelevat" ja "voiko minulla olla hauskaa". Vastaukseni ovat: "ketään tuskin kiinnostaa" ja "voi, mikäli tapahtuma ei ole muutenkin ihan perseestä".

Lähtökohtaisesti kerhojen ja järjestöjen isojen tapahtumien tulisi olla siedettäviä myös ilman alkoholia. Järjestäjille hyvä ohjenuora on miettiä, jaksaisitko itse olla paikalla selvinpäin. III

55

55

YHTEINEN YSÄRI

AVIISI 3/1992

YHTEINEN YSÄRI ESITTELEE VISIIRIN ESIVANHEMPIEN JÄLKIÄ.

56

AVIISI 3/1992

AVIISI 3/1992

AVIISI 3/1992

YHTEINEN YSÄRI

AVIISI 4/1992

AVIISI 4/1992

AVIISI 4/1992

AVIISI 4/1992

57

YHTEINEN YSÄRI

ANTURI 1/1992

58 ANTURI 1/1992

ANTURI 1/1992

YHTEINEN YSÄRI

ANTURI 2/1992

59

ANTURI 2/1992

ANTURI 2/1992

ANTURI 2/1992

visiirilehti.fi/mediatiedot

Seuraava Visiiri 16.3.2022