Visiiri 2/2020

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

2020

TÄMÄN NÄKÖISET TYYPIT TEKIVÄT LEHDEN

TOIMITUS

Aapo Pauliina Laakso Lindell Päätoimittaja AD

Eero Jauhiainen Harjoittelija

PÄÄKIRJOITUS A ap o Laakso l Päätoi mi ttaj a

TÄMÄN LEHDEN AVUSTAJAT

Maiju Manninen

Sakri Pölönen

Antti Kinnunen

Saara Tuominen

Henrik Laakkonen

Saara Nyystilä

Vilja Vainio

Siru Perälä

Silja-Riikka Seppälä

Arttu Timonen

Marjut Vuorimäki

Eero Lassila

Tommi Ollikainen

Sonja Haapala

Emmi Tilvis

Katri Keskitalo

2. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen ylioppilaskunta TOIMITUKSEN OSOITE Kalevantie 4, 33100 Tampere MEDIAMYYNTI helky.kouri@trey.fi mari.sillanpaa@trey.fi PAINOPAIKKA Printhaus Oy Pori

Haluatko lapsillesi ihan paskaa?

dustajistovaalit kolkuttavat oven takana. Siellä kuoriutumassa olevat poliittiset broilerit taas nostellaan uraränninsä alkupätkälle. Torven toisesta päästä molskahdetaan eduskuntaan tai hyvin palkattuun puolueen suojatyöpaikkaan. Päätepysäkkiä kohti lilluessa taputellaan toisia selkään niin että sulat pöllyävät ja varotaan kurkkaamasta reunan yli rahvaan pariin. Seis. Vaikka kirjoittaessa kieltämättä nauratti, yllä kuvailtu kesäteatteri ei ole totta. Ehdoton valtaosa edustajiston jäsenistä on aivan tavallisia opiskelijoita: Senni Sähköteekkareita ja Ylermi Yhteiskuntatieteilijöitä. Sennit ja Ylermit vaikuttavat muun muassa siihen, miten uudet opiskelijat valitaan ja kuinka paljon työaikaa kurssin opettajalla on käytettävissä luentojen valmisteluun. Lähtökohtaisesti jokaisella päätöksenteon tasolla kuunnellaan opiskelijoiden edustajia. Heidän työnsä vaikuttaa siihen, onko yliopisto opiskelijalle ihan kiva vai ihan paska paikka. Opiskelijaedustus ulottuu yliopiston sisälle lukemattomiin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja hallinnon tehtäviin. Niissä oleminen on vuosien työn tulosta, ei itsestäänselvyys. Säännöllisesti Sennien ja Ylermien täytyy hieman

jyrähtää, kun opiskelijoiden ääni meinataan sivuuttaa. Ja kun pitää jyrähdellä isommista asioista, kuten opintotuesta, opintopsykologien määrästä tai koulutuksen tasa-arvosta, voi kattojärjestö SYL jyräyttää kaikkien yliopisto-opiskelijoiden äänellä. Aihetta äänenkorotukselle annetaan valitettavan usein. Jotta ääntä kuunnellaan, on voitava näyttää, että Senneillä ja Ylermeillä on takanaan todellinen opiskelijoiden tuki. Helpoiten sen osoittaa äänestysprosentti. Viimeksi TREYn vaaleissa se oli 38,9 %. Lukema on valtakunnallisesti hyvä, mutta silti yli puolet opiskelijoista näytti, että ei kiinnosta. Totta puhuen äänestämisen ei tarvitse ihan hirveästi kiinnostaa. Verkossa siihen menee minuutti. Jos ehdokkaan valinta tuntuu vaikealta, voi äänestää jotakin saman alan opiskelijaa. Silloin ainakin oman alan näkemykset pääsevät edustetuiksi. Jos ei ihan oikeasti kiinnosta, voi äänestää tyhjää. Se on klassinen tapa sanoa, että systeemi on suolesta ja ympärilläni on idiootteja. Edustajisto tekee jatkuvasti työtä sen puolesta, että yliopistossa olisi myös tulevaisuudessa ihan kiva opiskella. Ethän halua, että lapsillesi, sisarustesi lapsille ja muille tuleville senneille ja ylermeille on tarjolla vain ihan paska yliopisto.

12 9

MISSÄ SAA PISSATA? Sukupuolineutraaleja vessoja on paikoin hyvin, paikoin ei yhtään. Selvitys on kesken ja merkinnät ontuvat.

LISÄÄ NUMEROITA, KIITOS! Tekniikan alan ammattilaisten kansanliike haluaa ilmastonmuutosta äidinmaitoon.

48 AINA SE ON MUKANA Neljä opiskelijaa kertoo, millaista on elämä ja opiskelu pitkäaikaissairauden kanssa.

34 KESTÄVÄÄ ROSKAA

Muovinkierrätys on kasvanut niin vauhdilla, että piti kysyä: Missä mennään? Entä mihin menee muovi?

TUSKAA USKOSTA Tiukan uskonnollinen ilmapiiri voi jättää jäljet ihmiseen, vaikka kyseessä ei olisi äärimmäinen lahkosuuntaus.

LIIKETTÄ NIVELIIN, VERTA PAKKIIN

Kokosimme listalle yliopiston sporttikerhot. Niitähän riittää TAKSista Mahtiin ja KeparDIsta Tekiilaan.

UUTISET 4

päätöstä "järkyttävänä avoimuuden ja yliopistodemokratian näkökulmasta" ja otti avoimesti kantaa nimityspäätösten korjaamiseksi. Kannanoton seurauksena TREY, Tampereen yliopiston tieteentekijöitä edustava TATTE ry ja Professoriliitto kävivät yliopiston johdon kanssa keskusteluja, joiden seurauksena työryhmää laajennettiin siten, että kaikki kolme tahoa saivat yhden lisäjäsenen ryhmään. "Tapaamisissa annoimme yliopistolle palautetta siitä, miltä nimitysprosessi on yhteisölle näyttänyt ja miten olisimme toivoneet heidän toimineen", kertoo TREYn puheenjohtaja Annika Nevanpää.

ampereen ylioppilaskunta TREY nimitti viisi opiskelijaedustajaa johtamisjärjestelmää ja johtosääntöä tarkastelevaan työryhmään. TREYn hallituksen kokouksessa 10. syyskuuta nimetyistä edustajista kolme ovat varsinaisia edustajia ja kaksi varajäseniä. TREYn tekemät nimitykset ovat yliopistodemokratian näkökulmasta merkittäviä, sillä alun perin Tampereen yliopiston hallitus päätti työryhmän jäsenet kuulematta yhteisöä. Yliopistolain mukaan opiskelijoilla on oikeus valita itse edustajansa. Ylioppilaskunta piti yliopiston hallituksen elokuussa tekemää

Yliopisto taipui johtosääntötyöryhmän nimityksissä Nevanpää sanoo saadun nimityspyynnön olevan merkittävä pikavoitto, mutta se ei korjaa koko nimityksiin liittyvää ongelmaa. "Yliopistollamme ei ole selkeitä periaatteita kolmikantaisiin toimielimiin nimittämisistä. Niin kauan kuin yhteisöryhmälle ei ole tiukasti kirjattu oikeutta nimittää itse omia edustajiaan, ei demokratia täysmääräisesti toteudu." Opiskelijaedustajiksi työryhmään nimitettiin Esko Nieminen, Katariina Kojo ja Tiina Mikkonen.Varajäseniksi nimettiin Suvi Parhankangas ja Eemeli Lahtinen. Lisää ryhmän toiminnasta sivulla 22.

KYSYTÄÄN TYHMIÄ

MILLÄ KAIKELLA ON OIKEASTI MITÄÄN MERKITYSTÄ?

"Ei millään muulla kuin matikalla ja fysiikalla."

"Ei millään."

"Sillä, miten on järjestänyt vaatekaappinsa."

"Muotoseikoilla ja esteettisillä arvoilla."

SOFIA KOLISOJA teknis-luonnontieteellinen, 1. vuosi

JOONA PENI rakennustekniikka, 2. vuosi

KAISA KORO ympäristötekniikka, 3. vuosi

VIHTORI VIITANEN saksan kielen tutkinto-ohjelma, 4. vuosi

OPISKELIJALOUNAAN HINTA LASKEE

Ensi vuoden alusta alkaen opiskelijalounaat halpenevat, ja tavallisin lounaan hinta laskee 2,70 euroon. Valtiovarainministeriön budjettineuvotteluissa 16. syyskuuta tehdyn päätöksen mukaan taannoista opiskelijaruoan hinnankorotusta kompensoidaan ateriatukea nostamalla. Valtiovarainministeriö päätti 4,2 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, jonka ansiosta opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 0,36 eurolla. Tammikuun alusta alkaen tuki on siis

2,30 euroa ateriaa kohden. Opiskelijaravintoloiden hinnat nousivat 1. elokuuta, kun tuettujen aterioiden enimmäishinta nostettiin viiteen euroon. Hinnannousun jälkeen lounas on maksanut opiskelijalle 3,06 euroa aiemman 2,60 euron sijaan. Toisin sanoen tuen korotuksen jälkeenkin 10 sentin hinnannousu jää opiskelijan maksettavaksi. Ateriatuen korotuksen puolesta on ottanut kantaa muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL.

UUTISET

EDUSTAJISTOVAALIEN EHDOKASMÄÄRÄ LASKI Tampereen ylioppilaskunnan TREYn edustajistovaaleihin asettui ehdolle yhteensä 369 ehdokasta. Ehdokasmäärä on pienempi kuin vuoden 2018 vaaleissa, jolloin ehdokkaita oli 423. Ehdokasyhdistelmä hyväksyttiin ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa 30. syyskuuta. Vaaleihin perustettiin kolme vaalirengasta. Renkaat ovat jo viime vaaleista tutut Silta, Tekijä ja Punavihreä kupla, joista Tekijä-rengas on selvästi suurin 243 ehdokkaallaan. Punavihreässä kuplassa ehdokkaita on 57 ja Silta-vaalirenkaassa 29. Vaaliliittoja perustettiin 19. Myös liittojen määrä laski, sillä edellisissä vaaleissa niitä oli 26. Vaaliliitoista vain Oikeisto-opiskelijat ja Keskeiset ovat vaalirenkaisiin kuulumattomia. TREYn edustajistovaalit pidetään marraskuun alussa. Varsinaiset äänestyspäivät ovat 2.11.–4.11. ja ennakkoäänestyspäivät 28.10.–30.10.

TAPIO KUJALASTA TAMK:N UUSI REHTORI Tampereen ammattikorkeakoulun uudeksi rehtori-toimitusjohtajaksi on valittu Tapio Kujala. Yhteiskuntatieteiden tohtori Kujala siirtyy TAMK:n johtoon Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Hän aloittaa tehtävässä 4.1.2021. Rehtorivalinnasta tehtiin yksimielinen päätös Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 24.9. Valinnan taustalla painoi Kujalan vahva ammattikorkeakoulukentän tuntemus ja kyky viedä läpi uudistuksia. Kujala on tunnettu organisaatiomuutosten toteuttaja. Ennen Diakonia-ammattikorkeakoulua Kujala on toiminut muun muassa Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajana ja Ylen opetuksen osaamiskeskuksen päällikkönä. Tampereen ammattikorkeakoulua 23 vuotta johtanut Markku Lahtinen jättää rehtori-toimitusjohtajan pestinsä kuluvan vuoden lopussa.

SEURAA VISIIRIÄ SOMESSA @visiirilehti

EDUSTAJISTOVAALIEN MUISTILISTA VISIIRI OIKAISEE Visiirin 1/2020 sivulla 30 kirjoitettiin, että Mari Hatavara erosi konsistorista saatuaan epäluottamuslauseen TTY:n edustajilta. Tekstissä on virhe. Hatavara ei eronnut konsistorista, vaan konsistorin varapuheenjohtajan tehtävästä. Näin Hatavara ei myöskään palannut myöhemmin konsistorin jäseneksi, kuten jutussa väitetään, vaan oli konsistorin jäsen koko ajan. Visiirin 1/2020 sivulla 58 oli käytetty ainejärjestö UDK:sta vanhentunutta nimeä. Ainejärjestön nimi on vuodesta 2019 alkaen ollut Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja mediatutkimuksen opiskelijat UDK.

Vaalikone: Vuoden 2020 edustajistovaaleissa on käytössä vaalikone, joka aukesi äänestäjille 13.10. Kone löytyy osoitteesta https://trey.fi/ edustajistovaalit/vaalikone Vaalimarkkinat: Järjestetään ulkotiloissa kaikilla kolmella kampuksella viikolla 43. Vaalipaneeli: Järjestetään 26.10. Paneelissa on mukana edustaja jokaisesta vaalirenkaasta ja kaikista vaalirenkaaseen kuulumattomista vaaliliitoista. Vaalipäivät: Edustajistovaalien ennakkoäänestys on 28.–30.10. Ennakkoäänestyspäivinä voi äänestää klo 9.00–20.00. Vaalien varsinaiset vaalipäivät ovat 2.11.–4.11. Vaalipäivinä äänestäminen on mahdollista klo 9.00–18.00. Äänestys on sähköinen. Epäviralliset vaalipisteet ovat auki kampuksilla 2.11. klo 10–16, 3.11. klo 10–16 ja 4.11. klo 9–17. Vaalivalvojaiset:  Edustajistovaalien vaalivalvojaiset järjestetään 4.11. klo 18.00. Ylioppilaskunta tiedottaa edustajistovaaleista ja vaaleihin liittyvistä tapahtumista tarkemmin TREYn somekanavissa, vaalien nettisivuilla trey.fi/edustajistovaalit sekä vaalien Facebook-tapahtumassa.

@visiirilehti

@visiirilehti 5

EDUSTAJISTOVAALIT

VAALIASIANTUNTIJA:

NYKYINEN ÄÄNESTYSPROSENTTI EI UHKAA LEGITIMITEETTIÄ Teksti AAPO LAAKSO Kuvitus PAULIINA LINDELL

Sami Borgin vinkit äänestysprosentin nostamiseen » Määrällisesti riittävä ehdokasasettelu: "Ihmiset käy äänestämässä, kun tuttuja on ehdolla." » Poliittisesti sitouttumattomia ryhmiä: "Jos puoluepoliittiset ryhmät saavat vain neljänneksen äänistä, olisi äänestysprosentti huomattavasti matalampi ilman sitoutumattomia ehdokkaita." » Kampanjointi sosiaalisessa mediassa: "Kustannustehokas kampanjointi on varmasti kasvattanut äänestysintoa. Asiansa saa helposti eteenpäin, kunhan jaksaa tehdä somessa kampanjaa."

dustajistovaalien yhteydessä esiin nousee vuodesta toiseen yksi puheenaihe: Äänestysprosentti. Äänestysintoa pidetään yleisesti laimeana, ehkä jopa laimeampana kuin se todellisuudessa on. Visiiri otti äänestysprosentin puheeksi Suomen tunnetuimman äänestys- ja vaalitutkijan Sami Borgin kanssa. Borgin virallinen olemus ja hillityllä tampereen kielellä esitetyt tulosanalyysit ovat tuttuja likimain jokaisesta Ylen vaalilähetyksestä 1990-luvun lopulta alkaen. Television ulkopuolella Borg työskentelee politiikan tutkijana ja yliopistonlehtorina Tampereella. Monien tapaan vaalitutkijan ensiarvaus edustajistovaalien äänestysaktiivisuudesta on "parikymmentä prosenttia". Lyhyellä perehtymisellä synkähkö ensikäsitys kuitenkin kirkastuu. "Vuoden 2019 edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli korkein koko 2000-luvulla. Siellähän

on suunta ihan mukavassa mallissa." Edustajistovaalien äänestysprosenteista laskettu valtakunnallinen keskiarvo on ollut nousussa jo neljissä peräkkäisissä vaaleissa. Kun vuonna 2013 se oli 26,9 prosenttia, oltiin viime vuoden laskennassa jo 32,4 prosentissa. BORG HUOMAUTTAA, ETTÄ PUOLUEPOLIITTISET RYHMÄT SAIVAT KOKO MAASSA EDELLISISSÄ EDUSTAJISTOVAALEISSA VAIN 27 PROSENTTIA ÄÄNISTÄ. SE ON MELKO VÄHÄN, VAIKKA OSUUS ON OLLUT KASVUSSA.

"Puoluepolitiikka ei ole vuosikymmeniin ollut nuorison, josko kenenkään suosiossa. Kun eduskuntavaaleissa äänestysprosentit olivat kaikkein korkeimmillaan 1960-1970 -luvuilla, niin edustajistovaalienkin äänestysprosentit olivat vähintään 50:ssä. Siitä ollaan tultu aika paljon alas, mutta niin ollaan valtakunnallisissakin vaaleissa." Tampereella edellisten TREYn edustajistovaalien äänestysaktiivisuus kohosi jo 38,9 prosenttiin. Se on lähes eurovaalien tasoa. Borgin mukaan äänestysprosentti on sellaisella tasolla,

EDUSTAJISTOVAALIT

että siihen ei voi vedota perusteluna legitimiteetin puutokselle. "Meillä on kuntavaaleissakin ollut kuntia, joissa äänestysprosentti on ollut alle 50. Toiminnallisesta näkökulmasta ei se toiminnan hyväksyttävyys siitä paljoa kummallisemmaksi muutu, oli äänestysprosentti kymmenen prosenttiyksikköä matalampi tai korkeampi." Vaalitutkijan kokemuksella Borg osaa myös arvioida, olisiko äänestysprosentilla vaikutusta ryhmien voimasuhteisiin. "Perinteiset kysymykset liittyvät ehkä siihen, että jos äänestysprosentti olisi esimerkiksi 60, niin olisiko edustajiston kokoonpano kuinka erilainen? Itse asiassa luulen, ettei se olisi kauhean erilainen. Suurin piirtein samat ryhmittymät saisivat samanlaisia ääniosuuksia, ja luultavasti suunnilleen samat ehdokkaatkin pääsisivät läpi." Borgin mukaan legitimiteetti muodostuu muustakin kuin vaalien äänestysprosentista. "Siihen liittyy esimerkiksi se, että millä muilla keinoin kuin vaaleilla edustajisto pyrkii saamaan tietoonsa, mitä opiskelijat haluavat ja miten ylioppilaskunnan toimintaa halutaan kehittää. Siihen on leegio erilaisia toimintoja." Miksi äänioikeus sitten jää useammalta kuin joka toiselta käyttämättä? Sami Borg näkee, että syy on sama kuin valtakunnallisissakin vaaleissa: Kuten valtioon tai kuntaan, on ylioppilaskuntaan pakko kuulua. Äänestämään ei kuitenkaan ketään pakoteta, eikä kaikilla siihen ole mielenkiintoa. "Intuitiivisesti on aika selvää, että äänestämättä jättäminen johtuu yleensä kiinnostuksen puutteesta ja osittain ihan välinpitämättömyydestä, josta ei tarvitse kauhean paljon huolestua." Vaalitutkija uskoo, että taustalla on myös sama ilmiö kuin vanhemmilla lasten urheiluharrastuksissa. Osa ihmisistä toivoisi, että jäsenmaksun maksaminen riittää osallistumiseksi, eikä toiminnassa tarvitsisi muuten ol-

la mukana. "Se on ihan tyypillinen tapa ihmisille hoitaa asioita, eli ajatellaan, etteikö tästä jo pelkällä rahalla selviäisi, vai pitääkö tähän käyttää omaa aikaakin." Vielä yksi näkökulma äänestysprosenttiin on se, voisiko äänestämättä jättämisen nähdä protestina, jolla halutaan kritisoida ylioppilaskunnan toimintaa? Borgin mukaan ilman tutkimusnäyttöä tällaista argumenttia ei voi pitää uskottavana. "Vaikea kuvitella. Olen tutkinut ää-

nestämättä jättämistä eduskuntavaaleissa ja tutkimuksessa ilmeni, että protestiksi äänestämättä jättämistä tekevät ihmiset ovat lähinnä sellaisia, joilla on vakiintunut puoluekanta ja he haluavat teolla rankaista omaa puoluettaan, mutta eivät vaihtaa puoluetta." Perinteisesti tyytymättömyyttään on voinut osoittaa myös äänestämällä tyhjää. Ainakaan viime edustajistovaaleissa ilmiö ei noussut juuri esiin, tyhjiä oli ainoastaan 12 kappaletta annetuista 6867 äänestä.

Puoluepolitiikka ei ole vuosikymmeniin ollut nuorison, josko kenenkään suosiossa. Kun eduskuntavaaleissa äänestysprosentit olivat kaikkein korkeimmillaan 1960-1970 -luvuilla, niin edustajistovaalienkin äänestysprosentit olivat vähintään 50:ssä. Siitä ollaan tultu aika paljon alas, mutta niin ollaan valtakunnallisissakin vaaleissa. SAMI BORG äänestys- ja vaalitutkija

23.Tanssi virtaa Ta m p e r e e l l a -nykytanssifestivaali

20.-25.10.2020 EDULLISET OPISKELIJALIPUT

10€

Katri Naukkarinen

Tampere Dance Current Contemporary Dance Festival

www.tanssivirtaa.net TA

EN YLIOPPILAS

Visiirin kangasmerkki tulossa ehkä joskus.

vie lä e h dit

Hommaa S-Etukortti lokakuun aikana! Saat 20 € etusetelin, jonka voit käyttää myymälässämme tai ravintolassamme. Varaa aika liittymiselle Prisma Kalevan, Prisma Lielahden tai Sokoksen S-Pankki-pisteelle osoitteessa s-pankki.fi/ajanvaraus ja pääset nauttimaan eduistamme! Etusetelin saat liittyessäsi uudeksi jäseneksi S-Pankki-pisteellä 31.10.2020 mennessä opiskelijakorttia näyttämällä.

kissmys.fi

Voit hypätä mukaan opiskelijalähettilästoimintaan milloin vain! tuni.fi/opiskelijanopas

> Tampereen yliopiston opiskelijan opas > Opiskelijalähettilääksi

LISÄÄ NUMEROITA KESKUSTELUUN Insinöörien ilmastorintama pyrkii luomaan ilmastokeskusteluun mukavuusaluetta tekniikan alan ihmisille. Teksti AAPO LAAKSO

nsinöörit eivät ole niitä, jotka ovat ensimmäisenä laittamassa pystyyn mielenilmausta, eivätkä ehkä mielellään sellaisiin osallistu. Itsellenikään ne eivät ole mukavuusaluetta", toteaa ykskantaan Jussi-Pekka Teini. Teini on yksi kesällä alkunsa saaneen Insinöörien ilmastorintaman aktiiveista. Ryhmää hän kuvailee "orgaaniseksi liikkeeksi, ei mitenkään kauhean formaaliksi porukaksi". Sen tavoitteena on löytää keinoja, joilla insinöörit saadaan paitsi mukaan ilmastonmuutoksesta käytävään julkiseen keskusteluun, myös nykyistä paremmin osallisiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sointuvasta nimestään huolimatta rintama edustaa kaikkia tekniikan alan korkeakoulutettuja: Niin diplomi-insinöörejä, insinöörejä, arkkitehteja kuin luonnontieteellisen puolen maistereitakin. Teini itse on TTY:ltä valmistunut sähkötekniikan diplomi-insinööri ja työskentelee asiantuntijatehtävissä TEK:llä.

politiikkaa ja aktiivista vaikuttamistyötä.Ymmärrys tästä jää ehkä ammattikunnan koulutuksen äidinmaidossa tulematta." Siksi manifestissa peräänkuulutetaan insinöörien roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä nykyistä monitieteellisempää, muun muassa tekniikan etiikan esiin tuovaa koulutusta. Teinin mukaan tärkeässä osassa on myös opetushenkilökunnan koulutus. "Opetushenkilökunta voi kokea ilmastoasiat araksi aiheeksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa nämä eivät olisi mitään tabuja koulutuksessa."

ensimmäinen varsinainen toimi on syyskuussa julkaistu koulutuspoliittinen manifesti. Manifestissa rintama esittää kuusikohtaisen listan toimenpiteistä, joilla tekniikan alan koulutusta pitäisi uudistaa. Jussi-Pekka Teinin mukaan juuri koulutus on väylä, jonka kautta tekniikan aloille voi tuoda uusia tuulia. Ilmastokeskustelu saattaa monille tekniikan alan ihmisille näyttäytyä turhan sidoksiselta puoluepolitiikan kanssa, joka perinteisesti on kiinnostanut tekniikan alan ihmisiä sangen vähänlaisesti. "Tekniikan ammattilaisten maailmankuvaan kuuluu, että kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa teknologialla. Itsekin uskon näin, mutta toisaalta ratkaiseva teknologia ei synny tyhjiössä. Se vaatii

Koulutusmanifesti on ensimmäinen Insinöörien ilmastorintaman kolmesta julkaisusta, joita ryhmä kutsuu "palveluiksi". Seuraavana vuorossa on opas ilmastoystävällisemmän työpaikan edistämiseksi ja loppuvuodesta on luvassa vielä insinöörimäistä kansalaisvaikuttamista käsittelevä paketti. Jussi-Pekka Teini toteaa, että Insinöörien ilmastorintama on avoin ja epähierarkkinen alusta, jonka kautta voi toteuttaa myös omia ilmastoprojektejaan. Myös yritysyhteistyö on lähitulevaisuuden tähtäimessä. "Firmojen mukaan saaminen on ihan avainkysymys. Kestävä kehitys on jo yritysten juhlapuheissa ja strategioissa, mutta haluamme, että se näkyisi aidosti myös toiminnassa", Teini summaa.

MANIFESTI EI OLE JÄÄNYT HUOMIOTTA, SILLÄ SEN OVAT ALLEKIRJOITTANEET MUUN MUASSA TEK, INSINÖÖRILIITTO, SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO, KAIKKIEN SUOMENKIELISTÄ DI-KOULUTUSTA TARJOAVIEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAT SEKÄ USEAT JÄSENMÄÄRÄLTÄÄN SUURET TEEKKARIKILLAT OTANIEMESTÄ JA HERVANNASTA.

RINTAMAN

VITRIINI

V U O D E S S A

jentämällä kaikki Suomen Alkot Gambinasta – yksikään pullo ei saanut jäädä yksin. Aktiivinen yhteisömme toteutti sen, että kaikki Alkot toden totta tyhjenivät. Uuden Gambinan maku on erilainen, mutta ainakin hinta pysyi samana! VAIKKA alkoholia

vuoksi perinteiset tapahtumat, kuten sitsit, on jätetty pitämättä ja Gambina-kokoukset eli Gokoukset ahtaissa tiloissa ovat jääneet toistaiseksi historiaan. Mutta kiirettä on silti pitänyt! Kesällä tietoomme tuli järkyttävä uutinen: Gambinan reseptiä oltiin muuttamassa. Perinteinen omenaviinipohja oli vaihtumassa valkoviiniin. Tiedotimme yhteisöä muutoksesta ja kunnioitimme vanhan reseptin Gambinaa viimeisen kerran tyhPANDEMIATILANTEEN

MITÄ VITTUA? (jo vuodesta 2002)

S O V E L L U S

Miksi verkosta ostetun lipun latautuminen kestää vielä niin kauan, Tampereen kaupungin joukkoliikenne -yksikön suunnittelija Mika Julkunen? "Se johtuu nykyisestä korttipohjaisesta järjestelmästä, joka tarkoittaa, että matkakortin lipputieto latautuu suoraan matkakorttiin. Bussissa oleva latauslaite taas tarvii tiedon siitä, että kortille on odottamassa ostettu lippu. Uudet lipputiedot siirtyvät autoon aina, kun auto käy päätepysäkillä tai kuljettaja vaihtuu. Auton laite tekee näissä tilanteissa niin sanotun linjakäännön, jossa se toimittaa meille kaikkea dataa ja me toimitamme laitteeseen muun muassa lipputiedot. Kahden tunnin aika tulee tästä, eli voimme luvata, että siinä ajassa kaikki autot ehtivät ajaa linjan päästä päähän."

U U S I

ampereen bussikorttien Nella-nettilatausta on palvelun alkuhämäristä asti leimannut rasittava piirre. Maksettujen matkojen latautumisessa kortille saattaa kestää jopa kaksi tuntia. Sen sijaan esimerkiksi R-Kioskilta ostettu lippu näkyy kortilla heti. 2020-luvulla nettioston viive tuntuu muumion henkäykseltä.

T U L O S S A

MIKSI BUSSIKORTIN LATAAMISESSA KESTÄÄ KAKSI TUNTIA

et nauttisikaan, toivotamme sinut mukaan Gokouksiin sekä toimintaamme! Jos joskus kuulet juhlissa kokouskutsun, käy vilkaisemassa ja ihmettelemässä! Kokousohjeet löydät osoitteesta gambina.fi. Muistutamme myös turvavälien tärkeydestä sekä omista gokousmukeista!

N O P P A A

on meille tärkeää. Tuomme yhteen opiskelijoita sekä kaikilla Tampereen kampuksilla että ympäri Suomea. Tämä näkyy kerhon toiminnassa erityisesti yli 2000 jäsenen Poikkitieteellisessä Gambina-ryhmässä Telegramissa. Ryhmän laaja jäsenistö on kuitenkin vain murto-osa kannatusjäsenistämme, POIKKITIETEELLISYYS

joihin kuuluu jokainen Gambina-kokoukseen osallistunut henkilö. Tampereelta lähtenyt tapa on levinnyt joka puolelle Suomea ja ympäri maailmaa. Jännityksellä odotamme, kuka korkkaa jäljellä olevien maanosien ensimmäiset Gambinat. Oletko sinä Oseanian tai Antarktiksen valloittaja?

3 5

erveisiä Tampereen Akateemisesti Sivistyneistä Gambinan Ystävistä! Ensimmäisenä mieleesi voi herätä kysymys “Siis juotteko te vaan Gambinaa?” Tarkoituksenamme on kuitenkin kasvattaa poikkitieteellisyyttä ja yhteisöllisyyttä rennolla tavalla! Ohessa luonnollisesti huolehdimme valtakunnallisesta Gambina-edunvalvonnasta.

P O I K K I T I E T E E L L I S Y Y S

@KERHOPOSTIA

T Ä R K E Ä Ä

Rubiininpunaista syksyä!  Miska Rantala & Petra Viitanen, TAkSiGaYs:n puheenjohtajisto

Tampereen akateemisesti Sivistyneiden Gambinan ystävien logo.

Kioskilla ladatessa viivettä ei ole, koska tieto siirtyy kortille heti. Aiotaanko nettilatauksen viiveelle tehdä jotain, Tampereen seudun joukkoliikenteen asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen? ”Aiomme parin vuoden sisällä siirtyä vaiheittain uuteen ID-pohjaiseen järjestelmään. Tässä järjestelmässä lipun siirtymistä matkakortille ei tarvitsisi enää odottaa, sillä ID-tunnisteen avulla voitaisiin selvittää heti, onko lippua ostettu. Ennen tätä meillä on kuitenkin tulossa uudistuksia nimenomaan opiskelijalippuihin.” Millaisia uudistuksia? ”Opiskelijoille suunnatusta 30 päivän mobiililipusta, jonka voi ostaa Nyssen sovelluksesta. Ensimmäisen oston yhteydessä opiskelija tekee tunnistautumisen Opintopolku-verkkosivun kautta, jonka jälkeen hän saa kuukausilipun suoraan puhelimeensa. Ei siis tarvitse enää käydä asiakaspalvelussa näyttämässä opiskelijakorttia. Palvelusta kerätään tällä hetkellä kokemuksia opiskelijoilta. " Katri Keskitalo

SYKSYN KEIKKAELÄMYKSIÄ TAMPERE-TALOSSA! 14.10.

Costello Hautamäki & rock´n´roll boys

3.11.

Liput 29 €, opiskelijahintaan 24 €

4.11.

20.10. Club For Five – 20 vuotta! Liput 44 €

24.10. Egotrippi & Turun filharmoninen orkesteri Liput 49 €, opiskelijahintaan 45 €

31.10.

2.12.

Dumari ja Luupäät Liput 32 €

Frigg 20-vuotisjuhlakeikka

9.12.

Liput 32 €, opiskelijahintaan 27 €

11.11.

Samuli Putro: Putro 50 Liput 39 €, opiskelijahintaan 34 €

27.11.

Irina Brjörklund & Pauanne: Barely Ann-Mari

Mokoma akustisena Liput 29,50 €

Tanssi, musiikki, elämä – Balettimusiikin klassikoita Liput 34 €, opiskelijahintaan 20 €

Aron & Cool Company: Blue Hawaii Liput 32 €, opiskelijahintaan 29 €

11.12.

Jesse Markin Liput 29 €, opiskelijahintaan 24 €

17.12.

Maustetytöt Liput 29,50 €

Liput 32 €

@TAMPERETALO

TUTUSTU KOKO OHJELMISTOON: TAMPERE-TALO.FI/SYKSY2020 Osta liput Tampere-talosta tai Lippu.fi:n myyntikanavista.

Turvallisuutesi on meille tärkeää: tampere-talo.fi/turvallisuus-talossa

Tampereen yliopiston KIRJASTO

Tiedolla vaikuttavuutta vastuullisesti ja rohkeasti

www.tuni.fi/kirjasto

Tampere University LIBRARY LIBRA

Using information boldly and responsibly to make an impact

www.tuni.fi/en/library

Osallistu asiakaskyselyyn ja vaikuta palveluihimme! Participate in a customer survey and influence our services!

SUKUPUOLINEUTRAALIT WC-TILAT JAKAUTUNEET EPÄTASAISESTI Laki ei suoraan velvoita tarjoamaan sukupuolineutraaleja vessoja. Kaikista yliopiston rakennuksista niitä ei löydy, ja merkintätavoissakin on ongelmia. Teksti SIRU PERÄLÄ Kuva SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ

hdenvertaisuuslaissa julkisia toimijoita velvoitetaan toiminnassaan edistämään yhdenvertaisuutta. Tasa-arvolaki taas kieltää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän. Suoraa velvoitetta sukupuolineutraalien wc-tilojen tarjoamiseen ei laeista kuitenkaan löydy. "Yhdenvertaisuuden edistäminen on TREYssä jatkuvaa toimintaa. Linjapaperissa on asetettu tavoitteeksi, että joka rakennuksessa olisi sukupuolineutraaleja wc-tiloja", TREYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Kaipia kertoo. VIELÄ tavoitetta ei ole saavutettu. Sukupuolineutraalit toiletit

puuttuvat ainakin Linna-rakennuksesta. Yliopiston uudemmissa rakennuksissa sukupuolineutraalit tilat on otettu jo suunnittelussa huomioon. Vanhempien rakennusten suunnitteluratkaisut taas hankaloittavat muutoksia. Esimerkiksi pisuaarillisia wc-tiloja ei voida muuttaa sukupuolineutraaliksi ilman isoja remontteja. Syyskuussa yliopisto julkaisi intrassa listan sukupuolineutraaleista wc-tiloista korkeakouluyhteisön kampuksilla. Vessat ovat jakautuneet hyvinkin epätasaisesti, osassa rakennuksia wc-tiloja löytyy vain yksi tai muutama, mutta esimerkiksi Kaupissa puolestaan Arvo 2 -rakennuksen kaikki wc-tilat

ovat sukupuolineutraaleja. Hervannassa selvitys on vielä kesken. VUONNA 2017 KESKUSTAKAMPUKSEN YLEISTEN TILOJEN KAIKKI SOVELTUVAT WC-TILAT MERKITTIIN SUKUPUOLINEUTRAALEIKSI SILLOISEN YLIOPPILASKUNTA TAMYN JA YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSTYÖRYHMÄN PYYNNÖSTÄ. TÄMÄN JÄLKEEN SUKUPUOLINEUTRAALEJA WC-TILOJA EI OLE KESKUSTAAN RAKENNETTU LISÄÄ.

Yliopiston tila- ja kiinteistöpalveluiden kehittämispäällikkö Taina Vimparin mukaan sukupuolineutraalit wc:t tunnistaa merkistä, jossa on sekä nais- että mieshenkilön symboli. Asiantuntijoita ei konsultoitu, kun merkintätapaa mietittiin. Vimpari kertoo päätyneensä nais- ja miessymbolit sisältävään merkkiin, koska sukupuolineutraalia wc:tä symboloiva merkki ei ole hänen mielestään kansainvälisesti kyllin tunnettu. "Olemme kuitenkin kansainvälinen yhteisö." TAMPEREEN ylioppilaskunnan

sosiaalipoliittiselle asiantuntijalle Laura Kaipialle sukupuolineutraalien wc-tilojen merkintätapa tulee yllätyksenä. Päätös merkintätavasta on tehty yksin tila- ja kiinteistöpalveluissa. Ylioppilaskunnassa luvataan ottaa asia välittömästi työn alle. Kun otan asiasta uudelleen yhteyttä kehittämispäällikkö Taina Vimpariin, on TREYstä on jo ehditty olla häneen yhteydessä. Vimpari sanoo, että hänen mielestään nais- ja miessymbolit wc:n ovessa eivät sulje ketään pois, vaan jättävät tilaa myös muille sukupuolille. THL:n tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikkö Reetta Siukola on eri mieltä. "Wc ei ole sukupuolineutraali, jos se on merkitty näin. Sen voi tulkita niin, että se sulkee ulos muunsukupuoliset, sukupuolettomat ja ei-binääriset." Nyt viimeisin tieto on, että tilapalvelut on alkanut etsiä wc-tilojen merkintätavalle vaihtoehtoja yhteistyössä TREYn kanssa. Esimerkiksi osassa yliopiston henkilökunnan vessoista asia on ratkaistu merkitsemällä tilat pelkällä wc-tekstillä ilman symboleita.

Isojen vanhanaikaisten wc-tilojen muuttaminen sukupuolineutraaliksi vaatii remontointia. Yksitt채isiss채 vessoissa riitt채isi merkint채tavan muutos.

TIEDE

HOIDON HARMAA ALUE Keskustelu lääketieteen ulkopuolisista hoitomuodoista käy ehkä kuumempana kuin koskaan, vaikka tilastollisesti hoitojen käyttö on vähentynyt. Lääkäreiden koulutuksessa opetetaan kohtaamaan myös vaihtoehtohoitoihin turvautuvia potilaita.

V A I H T O E H T O I S E T

uoskarointi ja terveyshuuhaa ovat jo pitkään nostattaneet ärhäkkää keskustelua. Huolta herättävät epätavalliset keinot, joilla yritetään päästä eroon oireista. Lokakuun alkuun asti oli vireillä "puoskarilakia" ajava kansalaisaloite, jossa vaadittiin Valviralta nykyistä tiukempaa valvontaa rajoittamaan uskomus- ja vaihtoehtohoitoja sekä niiden katteetonta markkinointia. Aloite ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta. Myös luontaishoitojen käytön turvaamisen puolesta tehtiin tammikuussa umpeutunut kansalaisaloite, joka sekin jäi allekirjoitusmäärältään selvästi vajaaksi. Puoskarilakia on kaavailtu Suomeen jo 12 vuotta, mutta toistaiseksi viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään kuulumattomien parantajien puuhastelua ei valvota juuri mitenkään. Lääketieteen ulkopuolisten hoitojen käyttöä tutkinut Tampereen yliopiston tutkija Pia Vuolanto ei halua ottaa kantaa siihen, olisiko lainsäädäntö ratkaisu

H O I D O T

Teksti EERO JAUHIAINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

ilmiön rajoittamiseksi. Tutkijan roolissa Vuolanto itse puhuu hoidoista joko vaihtoehtoisina tai täydentävinä. Hänen mukaansa juuri puoskaroinnin ja huuhaan kaltaisten latautuneiden termien käyttö kärjistää julkista keskustelua, mikä hankaloittaa aiheen käsittelyä. Vuolanto sanoo vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytön olevan tärkeä tutkimuskohde, sillä kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, jota on tutkittu vain vähän. Lisäksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vaihtoehtohoitojen käyttö on huomattavan yleistä. "Eurooppalaisen kyselyaineiston mukaan 35 prosenttia suomalaisista oli käyttänyt jotain täydentävää hoitoa viimeisen 12 kuukauden aikana", Vuolanto kertoo. Hänen mukaansa vaihtoehtoisiin hoitoihin turvautumisen taustalla vaikuttaa ihmisten halu olla oman itsensä asiantuntijoita ja ottaa vastuuta omasta hoidostaan. "Yksi yleisimmistä syistä täydentävien hoitojen käytölle on, että ollaan pettyneitä lääkärin toimintaan ja hoitohenkilökunnan ohjeisiin."

TIEDE

TOISIN kuin

julkisesta keskustelusta voisi päätellä, vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttö ei ole lisääntynyt, vaan vähentynyt. Vuoden 2019 tiedebarometrin mukaan ihmisten luottamus homeopatiaan, kansanparantajiin ja luontaishoitoihin on laskenut tasaisesti. Lisäksi suomalaisten luotto tieteeseen on korkealla tasolla. Myös Vuolanto oli mukana tekemässä kyselyaineiston analyysiin perustuvaa tutkimusta, jonka mukaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttäminen on vähentynyt kymmenen vuoden tutkimusjakson aikana. "Väite, että vaihtoehtohoitojen käyttö olisi lisääntynyt, ei perustu mihinkään tutkimukseen", Vuolanto huomauttaa. HOITOJEN KÄYTÖN TUTKIMISTA VAIKEUTTAA SE, ETTÄ AINA EI OLE SELVÄÄ, MITÄ VAIHTOEHTOHOIDOIKSI LUETAAN.

"Tämä on monimutkainen tutkimusaihe, koska hoitojen kirjo on todella laaja", Vuolanto toteaa. Toden totta. Saman kattokäsitteen alle lasketaan niin uskonnoista ammentavat energiahoidot ja hopeavedellä kurluttaminen kuin osa vakiintuneemmista manuaalisen terapian muodoista. Jälkimmäisistä esimerkiksi osteopaatti ja kiropraktikko ovat suojattuja ammattinimikkeitä, joiden käyttöä valvoo Valvira. Samoin akupunktiota sovelletaan joiltain osin lääketieteen piirissä. Myös valvottuihin manuaalisen terapian muotoihin liittyy kuitenkin myös uskomushoidollisia ulottuvuuksia, joiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu. Vaihtoehtohoitoihin on perusteltua suhtautua kriittisesti, koska pahimmillaan tutkimattomat tai osaamattomasti tehdyt hoidot voivat olla vaarallisia.

TIEDE

Useat vaihtoehtohoidot on kuitenkin todettu yhtä harmittomiksi kuin tehottomiksi. VUOLANNON MUKAAN VAIN HYVIN PIENI OSA IHMISISTÄ TURVAUTUU SAIRAUKSIEN HOIDOSSA PELKÄSTÄÄN VAIHTOEHTOHOITOIHIN. YLEENSÄ NIITÄ KÄYTETÄÄN LÄÄKETIETEELLISEN HOIDON RINNALLA.

"Jos potilas käyttää näitä hoitoja, se ei tarkoita, että hän hylkäisi lääketieteen totaalisesti", Vuolanto muistuttaa. Hän toivookin lääkärin ja potilaan välisiin kohtaamisiin ennen kaikkea ymmärrystä ja molemminpuolista avoimuutta. "Lääkärien olisi hyvä osata ottaa huomioon, että monilla vastaanotolle tulevilla ihmisillä on näitä vaihtoehtoja mielessään. Jo terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa olisi hyvä jakaa tietoa näiden hoitojen käytön syistä."

TAMPEREEN yliopiston lääketieteen ja terveysteknolo-

gian tiedekunnassa vaihtoehtohoitoihin perehtyminen on osa opintoja. Viidennen vuoden lääketieteen opiskelija Elisa Jääskeläisen mukaan opintoihin sisältyy kaikille pakollinen, joskin suppea, kolmetuntinen aiheeseen pureutuva seminaari. "Kaikkea ei tietenkään ehditä käydä läpi. Seminaarissa perehdytään esimerkiksi akupunktioon ja rohdoksiin sekä yleisimpiin sairauksiin, joihin ihmiset käyttävät näitä hoitoja", Jääskeläinen kertaa. "Tehottomia hoitomuotoja, kuten homeopatiaa ja energiahoitoja, ei juurikaan käsitellä, sillä niistä ei ole suoraa haittaa", hän jatkaa. Opetuksessa keskitytään ennen kaikkea niihin hoitoihin, joilla voi olla vaikutusta lääkehoitoon tai haittaa potilaalle. Erityisesti luontaistuotteista puhutaan paljon, sillä niillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia lääkeaineiden kanssa. "Potilaiden pitäisi ehdottomasti uskaltaa kertoa käyttämistään hoidoista, jotta lääkäri pystyy ottamaan ne huomioon. Esimerkiksi syövän hoidossa hierontakin voi olla haitaksi", Jääskeläinen kertoo. Jääskeläisen mielestä tärkeintä lääketieteen opetuksessa on sopiva kriittisyys ja näyttöön perustuvan lääketieteen korostaminen. Opinnoissa kuitenkin painotetaan avarakatseisuutta potilasta kohtaan, sillä potilaan omakohtaisen kokemuksen huomioiminen on yksi onnistuneen hoidon kulmakivistä. "Tuomitseminen ei hyödytä ketään. Vaihtoehtohoitojen käyttö ei määritä potilasta." LÄÄKETIETEEN ulkopuolisten

hoitojen käytön väheneminen ja korkea luottamus tiedettä kohtaan ovat positiivisia merkkejä, mutta vaihtoehtohoitoihin turvautuvia on Suomessa silti huomattava määrä ja äänenpainot tuntuvat kärjistyvän. Tutkimukselle on siis sijaa myös tulevaisuudessa. Tutkija Pia Vuolannon mielestä mielenkiintoinen tulevaisuuden tutkimuskohde on se, miten juuri terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat vaihtoehtoisiin hoitoihin. Hän uskoo, että tutkimustieto voisi helpottaa lääkärien ja potilaiden välistä vuorovaikutusta ja madaltaa kynnystä ottaa asia puheeksi vastaanotolla. "Lääkärien olisi tärkeä osata kysyä potilailta muiden hoitomuotojen käytöstä, kertoa mahdollisista haitoista ja käsitellä niitä sillä tavalla, että potilas ymmärtää."

TURHAT TAIDOT

MITÄ TURHIA TAITOJA SINULLA ON?

SISÄTUNTEMUS MARJUT VUORIMÄKI opiskelee toista vuotta suomen kieltä.

Toinen todellisuus

"Keitän yleensä kuusi kuppia kahvia ja osaan arvioida kannuun tasan oikean määrän vettä" SOFIA KESKI-NISULA TIETOJENKÄSITTELYTIEDE, 2. VUOSI

"Osaan tiirikoida käsiraudat. Joskus vain päätettiin harjoitella sitä" HEIDI HIRMUKALLIO SUOMEN KIELI, 2. VUOSI

V A S T E N I K K U N A A

OLIN juuri saanut

otteen yliopistomaailmasta ensimmäisien fuksikuukausieni aikana. Syksyn mittaan kerkesin luomaan itselleni opiskelijaidentiteetin, oppimaan luentosalien sijainnit sekä löytämään päivän parhaimmat lounaat. Näin myös päivittäin opiskelutovereita niin luennoilla kuin rullalaudan päällä Hervannan Bommarin syvyyksissä. Olennainen osa opiskelijaelämääni oli olemista itse yliopistorakennuksen sisällä. Silloin tunsin tekeväni jotakin hyödyllistä ja kuuluvani muiden kaltaisteni joukkoon. Se kaikki kuitenkin vietiin pois silmänräpäyksessä. Aloin vieraantumaan koko opiskelukulttuurista. Aluksi en edes ymmärtänyt, kuinka erkaantumiseni akateemisesta maailmasta alkoi. Kevät toi tullessaan uutisen vapun siirtymisestä syksylle. Hyväksyin sen ilman suurempaa kärsimystä. En edes tiennyt mitä siinä menetin, joten en osannut surrakaan muiden tavoin. Tässä vaiheessa olin

H A K K A A V A T

ANTTI OJALA FILOSOFIA, 2. VUOSI

V E S I P I S A R A T

"Jojottaminen ja varmaan musiikin teoria, koska en tee musiikkia"

uolen päivän aikaan makaan edelleen peiton alle kääriytyneenä samalla, kun luento pyörii yksinään huoneen toisella puolella ja kevättalven vesipisarat hakkaavat ikkunaa vasten kaiken harmauden ympäröiminä. Viikonpäivät ja vuorokaudenajat ovat menettäneet lähes merkityksensä. Kampus on suljettu, opiskelijalounaat ovat menetettyjä ja elämän toinen puolisko on muuttunut kokonaan etätyöksi.

ajautumassa jo entistäkin syvemmälle toisen todellisuuteni lumoihin, kun aikaa oli riittämiin pyöriä pitkin kaupunkia skeittilaudan kanssa. Kurssit olivat ohitse, eikä kesätöistä kuulunut merkkiäkään, joten sain elää kaikki vuorokauden valoisat tunnit vain skeittaukselle vailla velvollisuuden taakkaa. olemassaoloon havahduin uudelleen vasta kesän vehreyden käännyttyä tummempiin sävyihin, kun linja-auton reitti kulki keskustakampuksen ohitse. Tuntui oudolta yhtäkkiä muistaa elämästäni kadonnut palanen. Silti aloin odottamaan tulevia tuutorointeja. Harmikseni jouduin kuitenkin orientaatioviikon ajaksi karanteeniin, ja ulkopuolisuus nousi väistämättä esille muiden vetäessä tutustumisleikkejä. Kesältä päälle jäänyt rullalautailun huuma on kuitenkin lievittänyt kärsimystä, joten etäopintojen suorittaminen tuntuu nykyään vapauttavalta. Yliopisto vaikuttaa yhä kaukaiselta ajatukselta, vaikka sisätiloihin pääseekin kulkemaan korttien avuin. Luentotallenteiden katsominen kotisohvalta on uusi rutiini, johon joudun käyttämään suurta tahdonvoimaa, jotta viitsin hypätä pois laudan päältä ja asettua hetkeksi aloilleni. Ehkä vielä tulevaisuudessa tulen saamaan yhden kunnollisen vuoden, jolloin voin sulautua jälleen kiinni opiskelumaailmaan ja opetella 17 uudestaan liikkumaan kampuksen käytävillä. YLIOPISTON

KANSANNOUSU 1 000 KILOMETRIÄ TAMPEREELTA

n ilmeistä, että valtio ei ole taistelutta taipumassa mielenosoittajien vaatimuksiin. Noin 10 miljoonan asukkaan maassa on kahdessa kuukaudessa nähty 14 000 pidätystä. Pidätettyihin kohdistunut väkivalta ja kidutus ovat nousseet otsikoihin. Turvallisuuskoneiston käsittelyssä ihmisiä kuolee ja katoaa. Naamioituneet miehet kaappaavat kansalaisia tunnuksettomiin autoihin keskellä päivää. Keinot ovat tuttuja. Jo vuosia opposition edustajia, toimittajia ja aktivisteja on hiljennetty, tuomittu vankilaan tai karkotettu maasta. Internetin käytön sekä julkisen liikenteen rajoittaminen on säännöllistä. Miliisin Omon-erikoisjoukot ja epäviralliset tituški-kovanaamat ovat kuitenkin olleet usein avuttomia protestoijien valtavan määrän edessä. Pelottelu ja väkivalta ovat jatkuvasti voimistuneet, mutta eskaloitumista selvästi varotaan. Ukrainan Euromaidan-liikkeen vallankumous vuonna 2014 syttyi ilmiliekkeihin erikoisjoukkojen hyökätessä aseettomia mielenosoittajia vastaan. Lopulta tappavan voiman käyttö romahdutti Viktor Janukovytšin tuen myös hänen hallintonsa sisällä. Vastarintaliike esitti uhkavaatimuksen aseisiin tarttumisesta ja Janukovytš joutui pakenemaan maasta. Vallankumous vaati yli 120 mielenosoittajan hengen. Ukrainassa vaikuttaneet venäläisvastaisuus ja eurooppamyönteisyys eivät

kuitenkaan vastaa Valko-Venäjällä vallitsevaa mielialaa. Venäläisvastaisuus on tosin kasvussa, mutta länteen ei haluta nojata liikaa. Se voi provosoida Putinia lujittamaan otettaan. Tukea valkovenäläiset ovat saaneet muualta Itä-Euroopasta, kuten Puolasta ja Baltian maista. Entisen itäblokin maiden keskinäinen yhteenkuuluvuuden tunne on osa 2000-luvun demokratiakehitystä.

Kansanliike ei kuitenkaan koe EU:ta pelastajana, vaan uskoo, että kriisi ratkaistaan Minskin kaduilla. Lopputuloksen kannalta merkittävintä on heidän motivaationsa ja kykynsä järjestäytyä. Joidenkin arvioiden mukaan opposition mahdollisuus vallan vaihtamiseen on jo mennyt, jos sellaista ikinä oli. ValSORRON vastustus on henkilöitynyt pre- kovenäläiset eivät selvästi näitä arvioita sidentti Aljaksandr Lukašenkaan, ole kuulleet ja vastoin kaikkia odotuksia mutta kohteena ovat myös häntä tuke- protestit eivät osoita laantumisen merkvat tahot. Myös Euroopan unioni on kejä. Kiistettyjen elokuun presidentinasettanut heitä vastaan pakotteita ja an- vaalien jälkeen kymmenet tuhannet tanut tukensa oppositiolle koettaen pai- ihmiset ovat marssineet joka viikko. kata aikaisempia tekemättä jättämisiään. Erityisesti sunnuntait ovat vakiintuneet

Latvia Venäjä Liettua Kaliningrad (Venäjä)

VALKO-VENÄJÄ Puola

Ukraina

Euroopan viimeinen diktatuuri vapisee, mutta emme tiedä siitä juuri mitään. Visiiri yritti selvittää, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu.

sotilaallinen väliintulo ei ole todennäköistä. Tällä hetkellä Putin kiristää Lukašenkalta maiden välille vuonna 1999 solmitun valtioliiton syventämistä vastineeksi taloudellisesta avusta. Vaikka alueen geopolitiikka muistuttaa ulkoisesti Krimin miehitykseen johtanutta tilannetta, niin luonnolVENÄJÄN

H E N K I L Ö I T Y N Y T

A L J A K S A N D R

lisen liittolaisen kuristaminen asettaisi Putinin historian väärälle puolelle ja tuhoaisi kansojen väliset muuten lämpimät suhteet. Valko-Venäjän suvereniteetti ei ole pikkuasia. Tällä hetkellä Valko-Venäjän hallinnon tavoitteena on pelata aikaa, kieltäytyä vuoropuhelusta ja toivoa, että protestiliike ei pysty järjestäytymään, ja ajan myötä lannistuu. Voimaantunut kansalaisyhteiskunta on kuitenkin jo sijoittanut tulevaisuuteensa osoittamalla, että muutokset ovat väistämättömiä. Tilanne alkaa lähestyä kärjistymispistettä, jossa kansa joko taipuu vanhan vallan alle vielä toistaiseksi tai kieltäytyy luovuttamasta menehtymättä. vielä tapahtua. Lopullisina tavoitteina ovat vapaat vaalit ja uusi perustuslaki. Kansannousun mahdollinen tie vallankumoukseen voi olla jotain ennennäkemätöntä. Matka on kuitenkin pitkä ja kivinen. Sillä aikaa vastarinnan tukahduttamisen tarkoituksena on luoda toivottomuutta. Alistaminen myös kasvattaa vihaa hallintoa kohtaan. Murtoraja tulee vastaan ennen pitkää ja silloin nähdään, kumpi kansaa pelottaa enemmän: taistelun jatkaminen vai lopettaminen. Kirjoittaja on maailmanpolitiikan opiskelija.

O N

PALJON voi

V A S T U S T U S

voimakkaampia otteita hallinto käyttää, sitä enemmän vastarintamieliala ja solidaarisuus kasvaa. Ruohonjuuritoiminta, internet-aktivismi sekä kansainvälinen yhteistyö kehittyvät koko ajan. Tietovuodot, graffitit ja lakkoilu ovat vastavoimia viralliselle propagandalle. Kansanliikkeen modernia erityisyyttä kuvaa myös sen naisvaltaisuus. Tärkeimmät opposition keulahahmot ovat naisia. Dramaattiset tapahtumat ovat suomalaisille etäisiä. Tampereelta Minskiin on saman verran matkaa kuin Inariin, noin 1000 kilometriä. Mielikuvissa Valko-Venäjä asettuu helposti kauas itään, mutta todellisuudessa se on suoraan Suomen eteläpuolella. Tietämyksen triviaaliutta kuvaa ehkä se, että monelle ensimmäinen Valko-Venäjästä mieleen tuleva asia on maitodrinkki, jolla nimensä lisäksi ei ole mitään tekemistä maan kanssa. Jotkut saattavat muistaa Valko-Venäjän isännöimät jääkiekon MM-kisat vuonna 2014. Suomi hävisi finaalissa Venäjälle, jonka päävalmentaja oli pelikiellossa näytettyään välierissä kurkunleikkauseleen. Loppuottelusta jäi mieleen vain surkea tuomarityöskentely. Esimerkiksi Jevgeni Malkin mursi Erik Haulan leuan poikittaisella mailalla saamatta rangaistusta. Lukašenkan aitiossa istui myös Vladimir Putin kannustamassa omansa kultamitaleille. MITÄ

Itä-Euroopan ja Euraasian neuvostotasavalloissa on usein turvauduttu autoritaarisuuteen. Yksi sen tärkeimmistä metodeista on ennakointi, eli kilpailevien puolueiden ja muiden toimijoiden kaataminen niiden ollessa vielä heikkoja. Se luo kielteistä kuvaa ulkomaille, mutta samalla taataan vaalivoittoja kotimaassa. Lukašenka kampesi itsensä valtaan toimittuaan ensin maan korruption vastaisen komitean puheenjohtajana. Ylemmät saivat väistyä, kun koreista löytyi mätiä omenoita. Lukašenka valittiin maan johtoon vaaleilla vuonna 1994 ja vallankahvasta hän ei sen jälkeen ole irrottanut. "Lukašenka on myös onnistunut luomaan maahansa jonkinlaisen neuvostoaikoja muistuttavan näennäishyvinvoinnin, mihin suuri osa kansasta näyttää tyytyvän", kirjoitti Ilta-Sanomat uutisessaan vuonna 2008 jälleen yksien vilpillisten vaalien jälkeen. Ei tyydy enää. Neuvostoliiton ja sitä seuranneen ajan kuluttamana valkovenäläiset vaativat nyt vapautta merkittävästi voimakkaammin ja laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Epävakautta lisää rajusti heikkenevä talous. ENTISISSÄ

Tekstissä on käytetty lähteenä muun muassa Vitali Silitsin kirjaa Preempting Democracy: The Case of Belarus, Voices From Belarus -kanavan ja journalisti Hanna Liubakovan Twitter-raportointia sekä lehdistölähteitä.

S O R R O N

mielenosoituspäiviksi. Mielenosoittajien tunnuksena on protestilipuksi noussut Valko-Venäjän vanha punavalkoinen kansallislippu.

L U K A Š E N K A A N

Teksti ANTTI KINNUNEN Grafiikka PAULIINA LINDELL

LOPPUTYÖN SANKARIT 20

GRADU GRADU Teksti EERO JAUHIAINEN Kuva HENRIK LAAKKONEN

etra Noeskoskea on aina kiinnostanut, miten ihmisestä tulee sellainen kuin on. Siksi hän syventyi pro gradu -tutkielmassaan ikääntyneiden alkoholinkäytön syihin ja merkityksiin. Noeskosken tutkielman taustalla vaikutti vahva ajatus siitä, että ihmisen toiminnan syitä ei voida selittää pelkästään biologialla tai sillä, että alkoholinkäyttö on sairaus. "Minua kiinnosti se, miksi ihminen juo. Mitä sille ihmiselle on tapahtunut?" Jo kandissa aihetta tutkinut Noeskoski osasi odottaa kuulevansa erilaisia elämäntarinoita. "Osa haastateltavista oli raitistunut ja sain kuulla mukavia tulevaisuuden suunnitelmia, mutta ihmisille on sattunut myös tosi ikäviä asioita. Niiden tarinoiden kuuntelu oli joskus vaikeaa." Gradua varten Noeskoski teki kuusi teemahaastattelua. Haastateltavien löytäminen oli vaikeaa, sillä aihe on tabu. Hän otti useasti yhteyttä Pirkanmaan päihteidenkäyttäjien asumisyksiköihin ja pääkaupunkiseudulla alkoholinkäyttäjille järjestettäviin ammatillisiin ryhmiin ennen kuin sopivat haastateltavat löytyivät. "Aluksi kuvittelin saavani haastateltavat soittamalla yhteen paikkaan." Gradun tekemisen Noeskoski aloitti jo vuoden 2017 syksyllä, mutta työelämän takia projekti venyi viime kevääseen. Aktiivista työskentelyä tutkielman parissa kertyi reilun vuoden verran. Työtahti vaihteli paljon, mutta loppuvaiheessa työ saattoi jatkua kellon ympäri. Välillä piti kuitenkin osata antaa itselleen aikaa. "Kun piti pari päivää taukoa, sai tosi hyviä ideoita. Välillä saatoin herätä keskellä yötä, kun tajusin, mitä minun kannattaa tehdä." Noeskosken mukaan hänen tutkimuksessaan keskeistä on se, että alkoholinkäytön syitä ymmärtääkseen tulee ottaa huomioon ihmisen koko elämänhistoria. Ihmisen toiminnan taustalla on aina jokin merkitys. Hän sanoo tuntevansa suurta empatiaa haastattelemiaan ihmisiä kohtaan. "Toivon, ettei alkoholinkäyttäjiin suhtauduttaisi niin, että he ovat vain päättäneet pilata elämäänsä. Eihän kukaan päätä sellaista."

» OTSIKKO: ”Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni.” Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus ikääntyneiden alkoholinkäytön syistä ja merkityksistä. » MITTA: 82 sivua. » KAUAN KESTI? 2,5 vuotta. Välissä työelämän aiheuttama tauko. » JÄIKÖ TRAUMOJA? Ei jäänyt traumoja, mutta litterointi oli välillä todella työlästä.

"MINUA KIINNOSTI SE, MIKSI IHMINEN JUO"

Petra Noeskoski

LOPPUTYÖN SANKARIT 21

Kirsi Järvi

DIPPA Teksti EERO JAUHIAINEN Kuva HENRIK LAAKKONEN

"HÄMMENNYS ON TYYPILLISTÄ BIOLOGISTEN PROSESSIEN PARISSA"

DIPPA » OTSIKKO: Ravinteiden talteenotto ihmisvirtsasta mikrolevien avulla: Hivenaineiden ja glukoosin vaikutus. » MITTA: 81 sivua. » KAUAN KESTI? Noin vuoden. » JÄIKÖ TRAUMOJA? Välillä oli rankkaa, mutta en traumatisoitunut.

irsi Järven diplomityön tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä jätevesien puhdistukseen. Tutkielma keskittyi ravinteiden talteenottoon ihmisvirtsasta mikrolevien avulla. Tavallisesti jätevesistä vain poistetaan vesistöjä rehevöittävät ravinteet. "Trendi on menossa siihen suuntaan, että halutaan ottaa ravinteet talteen, koska ne ovat arvokkaita." Lisäksi tavoitteena on, että tulevaisuudessa prosessissa syntyvää mikroleväbiomassaa voidaan käyttää esimerkiksi biopolttoaineiden valmistuksessa. Järvi kuitenkin painottaa, että menetelmä on vasta tutkimusasteella. Diplomityön aihe valikoitui osittain sattuman kautta. Järven ollessa tutkimusapulaisena hän piti biologisia prosesseja mielenkiintoisina, joten aihetta tarjottiin hänelle. Tutkielman alussa laboratoriokokeet olivat kokopäivätyötä, koska Järvi halusi tehdä ne huolella. Kesän 2019 hän vietti lähes kokonaan Tampereen Hiedanrannan koekentällä ja tekemällä laboratoriossa näytteistä ravinneanalytiikkaa. "Tutkimusnäytteet olivat peräisin Hiedanrannan erottelevista käymälöistä. Se oli ihan paikallista tamperelaista virtsaa." Intensiivisen laboratoriokesän jälkeen Järvi aloitti kirjoitustyön tosissaan vasta kuluvan vuoden alussa. Hän sanookin työssä vaikeinta olleen juuri kirjoittamisen aloittamisen, kun kaikki aineisto oli vielä levällään. Lisäksi tutkimustulokset olivat paikoin odottamattomia. "Hämmennys on tyypillistä biologisten prosessien parissa. Mikrolevät ovat kuitenkin eläviä olentoja, eikä prosessi aina mene juuri niin kuin on odotettu." Diplomityön valmistumisesta Järvi antaa kiitosta molemmille ohjaajilleen, jotka antoivat palautetta, eivätkä päästäneet häntä helpolla missään vaiheessa. Tutkielmaansa hän pitää onnistuneena. "Olen tyytyväinen, että tutkimukseni toi uutta tietoa tähän maailmaan ja samalla myös kysymyksiä, joihin pitäisi tulevaisuudessa hakea vastauksia."

Osallistumista, ei osallistamista Yliopiston johtamisjärjestelmää tutkivan ryhmän opiskelijaedustus toivoo, että tulevaisuudessa vaikuttamisen paikkoja tarvitse enää erikseen etsiä. Teksti AAPO LAAKSO

lokuun alussa yliopiston hallitus päätti perustaa työryhmän tarkastelemaan yliopiston johtamisjärjestelmää. Lähtökitkalta ei vältytty, koska alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti ryhmä olisi koottu suoraan tiedekuntaneuvostojen jäsenistä, ja täten opiskelijat ja yliopiston henkilökunta eivät voisi vaikuttaa siihen, kuka heitä ryhmässä edustaa. Yliopisto kuitenkin reagoi TREYn kannanottoon ja sekä ryhmän kokoonpanoa että jäsenten valintatapaa muutettiin. Nyt ryhmä on kasattu ja aloittanut toimintansa. Hihat on laitettava heilumaan heti, sillä ryhmän pitäisi jo kuluvan vuoden marraskuussa esitellä raportti löytämistään kehityskohteista. Ryhmän opiskelijajäsen Tiina Mikkonen, mikä on ryhmän varsinanen tehtävä? "Ryhmä tarkastelee johtamisjärjestelmää sekä johtosääntöä, ja etsii niihin liittyviä kehittämiskohteita. Meillä on todella vapaat kädet tunnistaa itse ne teemat, joita yliopistoyhteisön mielestä ehdottomasti pitäisi käsitellä." "Mehän emme lyö mitään vaihtoehtoja lukkoon, vaan tarkastelemme vaihtoehtoja ja teemme niistä suosituksia. Varsinainen keskustelu yliopistoyhteisön, hallituksen ja yliopiston perustajien välillä alkaa oikeasti vasta sitten, kun raportti on julki." Onko tarkastelussa esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt konsistorin kokoonpano?ano? "Toivoisin, että se on. Yleisesti tarkastelemme sitä, miten eri toimielimet on koostettu, ja mikä niiden rooli johtamisjärjestelmässä on. Minusta se kaipaa selkeyttämistä." Onko opiskelijapuolella pyrkimystä kolmikantaiseen kokoonpanoon konsistorissa? (Eli että professorikunta, henkilökunta ja opiskelijat saavat saman verran edustajia.) "Opiskelijat ovat tuoneet tasakolmikantaa esiin jo koko yhdistymisvaiheen ajan. Uskon, että tuomme

sen esiin myös tässä. Pyrkimykset sen suhteen eivät ole muuttuneet." Onko tasakolmikannalla henkilökunnan tuki? "Tätä keskustelua ei vielä ole käyty, asiakysymyksiin pääsemme käsiksi tarkemmin ensimmäisten kokousten jälkeen. Nyt olemme enemmän skannanneet sitä, millaisia asioita ylipäätään pitää käsitellä." Onko keskusteluissa noussut esiin se mahdollisuus, että Opetus- ja kulttuuriministeriö avaisi yliopistolakia säätiöyliopistojen hallinnon osalta? (Tampereen yliopistoa muodostettaessa yliopistolaki todettiin puutteelliseksi säätiöyliopiston hallinnon osalta. OKM:n selvittäjäryhmä alkoi kartoittaa yliopistojen autonomian tilaa kesäkuussa. Raportin pitäisi valmistua helmikuussa.) "Ihmettelisin, jos johtamisjärjestelmäryhmässä joku ei olisi tietoinen tästä, mutta toisaalta ryhmässä tarkastellaan nyt vain tätä yhden yliopiston johtamisjärjestelmää ja koitetaan saada jotakin selvyyttä siihen." Millaisia tavoitteita sinulla on johtamisjärjestelmäryhmälle? "Haluan, että ryhmä toimii avoimesti ja läpinäkyvästi. Minusta työn tärkein osa on se, että yhteisö saisi enemmän luottamusta yliopistoon. Meidän työ on siinä ratkaisevassa roolissa. Toivon, että rapotti itsessään on sellaisessa muodossa, että kuka tahansa voi siitä arvioida esimerkiksi sitä, millaisia vaihtoehtoja on punnittu ja miksi jokin toimintatapa on ryhmän suosittelema." Mitä toivoisit yliopiston puolelta tällä hetkellä? "Toivon, että ylipäätään tämän työn myötä saataisiin vaihdettua puhe osallistamisesta siihen, että yhteisö aidosti osallistuu. Ettei vaikuttamisen paikkoja tarvitse enää lähteä etsimään, vaan vaikuttamisesta tulisi arkipäiväistä, eikä se olisi niinkään teennäistä ja nimellistä."

UHRISTA TUEKSI

UHRISTA TUEKSI, 24

Teksti SAARA NYYSTILÄ Kuvat SAARA TUOMINEN

Erno Vanhalan usko hiipui lopullisesti, kun hengellisyydestä ei löytynytkään apua ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Aikuisiällä uskonnosta tuli perheelle uusi tabu. Tutkijan mukaan uskonnon piirissä tapahtuvasta väkivallasta puhutaan edelleen ajoittain vähättelevästi.

un Erno Vanhala aloitti koulutaipaleensa 90-luvun alussa, hän tunsi itsensä erilaiseksi kuin muut lapset. Uskonnontunneilla Raamatun opit ja kertomukset tulivat täysin uutena tietona monelle koulukaverille. Vanhalalle ne olivat kaikki jo tuttuja, sillä hänen isänsä oli lukenut lapsille Raamatun kertomuksia iltasaduiksi jo monet kerrat. Vanhala ei muista, että kukaan koulukaveri olisi koskaan puhunut mistään uskonnosta – ainakaan positiiviseen sävyyn. Hänelle uskonto oli kuitenkin läsnä lähes päivittäisessä elämässä. ”Nykypäivänä ajattelen, että oli se aika isossa roolissa, vaikka lapsena se oli ihan normaalia”, sanoo Vanhala. Hän erosi kirkosta kuusi vuotta sitten, mutta kamppailee uskonnon kanssa edelleen. Sekä omassa elämässään että työssään Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n vertaistukiryhmän vetäjänä. Uskonto toi tyyneyttä perheeseen Vanhala varttui entisen Anjalankosken seudulla. Sekä äidin että isän puolella isovanhemmat olivat aktiivisia kristittyjä. Kotiseudulla vaikutti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) piiriosasto, jossa etenkin äidin äiti oli hyvin suuressa roolissa. ”Olen kasvanut uskonnolliseen maailmaan, joka ei edusta tapakristillisyyttä, mutta ei myöskään täysin fundamentalistista uskoa, kuten vanhoillislestadiolaisuutta. Vaan jotain siltä väliltä.” Perheeseen kuului isä, äiti ja pikkuveli. He asuivat vanhassa maalaistalossa, jossa elivät myös äidin vanhemmat. Tilalla oli tuolloin vielä lehmiä ja pari hevosta. ”Uskonto näkyi siten, että isä luki iltasatuja, jotka päättyivät aina iltarukoukseen. Sunnuntaisin ei koskaan tehty töitä eläinten ruokintaa lukuun ottamatta.” Jos kirkkoon ei päästy viikoittain, Vanhalan isä kuunteli jumalanpalvelusta sunnuntaisin radiosta. ”Silloin ei voinut mennä olohuoneeseen mölyämään, koska se oli isälle sellainen rutiini.” Uskonnollisuus toi hyvät arvot Vanhalan perheeseen. Pienelle lapselle jumala ja rukous toi turvallisuuden tunnetta.

”Isän ja äidin avioliitto ei ollut kovin onnistunut, mutta siihenkin suhteeseen uskonto toi tyyneyttä. Me emme käyttäneet alkoholia, eikä ollut mitään riehumista. Kunnioitimme kaikkia ihmisiä.” Homogeeninen kansa Lapin yliopistossa uskontoa ja fundamentalismia tutkiva yliopistonlehtori Aini Linjakumpu kertoo, että luterilainen kirkko on edelleen monella eri tavalla läsnä Suomessa. Uskonto näkyy muun muassa tunnustuksellisena uskonnon opetuksena ja uskonnollisina symboleina ja juhlina. Noin vajaat 70 prosenttia kansasta kuuluu edelleen evankelisluterilaiseen kirkkoon, mikä tarkoittaa liki 4 miljoonaa jäsentä. Kirkko on Linjakummun mukaan edelleen Suomen suurimpia organisaatioita, vaikka suurin osa sen jäsenistä ei koe itseään uskonnolliseksi tai käy edes kirkon tilaisuuksissa. Toisin sanoen suurin osa on tapauskovaisia. Linjakummun mukaan Suomi on maallistunut, mutta rituaalit kuten vihkimiset, hautajaiset ja kasteet koetaan edelleen tärkeiksi. ”Suomessa kirkkoon kuuluu edelleen valtava määrä ihmisiä, kun vertaa muihin maihin, joissa on tällainen valtakirkko. Suomen kansa on aika homogeenistä”, sanoo Linjakumpu. Linjakummun mukaan kaste on yksi iso tekijä, jonka vuoksi kirkolla on edelleen suuri jäsenmäärä. Toinen tekijä on verotus. ”Nykyinen systeemi, jossa kirkollisveromaksu menee suoraan seurakunnalle, on järjestelmänä kätevä. Tilanne voisi olla erilainen, jos lasku tulisi vuosittain postiluukusta könttäsummana maksettavaksi.” Masturbointi oli syntiä Uskonnon opit vaikuttivat myös Vanhalan omaan tapaan käsitellä asioita. Yläkoulun alussa hän sai päähänsä, että masturbointi oli syntiä. Puolen vuoden ajan Vanhala kävi jumalan kanssa keskustelua itsetyydytyksestä ja rankaisi itseään sen harrastamisesta. ”Meillä oli yksi tietokone, jolla saimme pelata pikkuveljen kanssa. Eräs kaveri sanoi, että olen peliselibaatissa, kun en pelannut. Se oli minulle rankaisu siitä, että olin masturboinut.” Kohti aikuisuutta kasvaessa oman ajattelun ja uskonnon ristiriidat alkoivat nousta esiin. Vanhalan huone oli erillisessä rakennuksessa, ulkosaunan yläkerrassa, joka oli remontoitu asumiskelpoiseen kuntoon. Siellä pyöri lukiovuosina myös tyttöystävä. Yhtenä aamuna, kun tyttöystävä oli jo lähtenyt kotiin, Vanhala saapui taloon aamiaiselle. Silloin Vanhalan isoäiti totesi, että seksi kuuluu avioliittoon. ”Tuollaiset tilanteet olivat kiusallisia, enkä halunnut kuunnella tuollaista. En jakanut samanlaisia arvoja ja olin eri mieltä asioista.” Seksi ylipäätään oli perheessä täysin tabu. Siitä ei puhuttu koskaan muuten yhtään mitään.

UHRISTA TUEKSI, 25

Erno Vanhala tajusi vasta aikuisena, kuinka merkittĂ¤vĂ¤ rooli uskonnolla oli lapsuudenkodissa ollut.

UHRISTA TUEKSI, 26

UHRISTA TUEKSI, 27

Seksi on aina tabu Tutkija Aini Linjakummun mukaan seksuaalisuus on uskonnollisissa perheissä hyvin varjeltu ja normien avulla ympäröity asia. Jos lapselle sanotaan, että ainoa oikea seksi on avioliitossa aviopuolisoiden välillä, fiksu lapsi ymmärtää helposti, että kaikki muu on syntiä. Aikuisuuteen siirtyessä nuorelle käy helposti selväksi perheen suhtautuminen seksiin ja seksuaalisuuteen. Jos siitä ei puhuta, siitä tulee outoa ja ahdistavaa. ”Ja jos kuitenkin on joitain määrityksiä, kuten avioliitto, ne varmasti saavat aika ison roolin. Myös puhumisen tapa vaikuttaa. Vaikka seksistä ei kauheasti puhuttaisi, puhetapa antaa ymmärtää, minkälaisesta asiasta on kyse”, sanoo Linjakumpu. Seksi on ollut hänen mukaansa tabuluonteista aina. ”Seksi on hyvin olennainen asia hengellisyyden kannalta. Siihen liittyy lasten saaminen ja ihmiskunnan jatkuminen”. Uskonto ei parantanut ahdistusta Opiskeluaikoina uskonnolliset menot eivät enää kiinnostaneet Erno Vanhalaa, mutta tapakristillinen toiminta jäi. Hän rukoili iltaisin ja kantoi kaulassaan rippiristiä. Usko alkoi horjua lopullisesti syksyllä 2013, kun Vanhala alkoi kärsiä ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista. Olo helpottui vasta psykologin vastaanotolla. ”Uskonto ei selvästikään pystynyt parantamaan minua ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista, mutta lääketiede pystyi”, kertoo Vanhala. Joulun jälkeen vointi oli jo parempi. Uskonto jäi hiljalleen pois. ”Kirkosta eroaminen on ollut pitkä prosessi. Omalla tavallaan se jatkuu edelleen – varmaan koko loppuelämän.” Vanhalan suku on yhä hyvin uskonnollinen. Kun Vanhalan ja hänen puolisonsa lapsi syntyi puolitoista vuotta sitten, sukulaiset kävivät katsomassa lasta. ”Jotkut kommentit lapsestamme ja hänen roolistaan jumalan suunnitelmissa olivat aika raamatullisia. Kuuntelin sivukorvalla, että nyt on kyllä diippiä kamaa. Olemme niin eri maailmoista.” Omia päätöksiään joutuu myös selittelemään ainoalle jäljellä olevalle isovanhemmalle. Kun Vanhalan lapsi syntyi, isoäiti soitti pariinkin otteeseen ja tivasi, miksei lasta ole vielä kastettu. Uskonnosta on tullut perheelle uusi tabu, josta ei puhuta. Vanhala ei ole esimerkiksi suoraan kertonut vanhemmilleen tai isovanhemmilleen, että on eronnut kirkosta. ”Se on ahdistavaa. En halua puhua uskonnosta ja pahoittaa toisten mieltä, kun heillä on omat näkemyksensä.” Hengellinen väkivalta Lapin yliopiston lehtori Aini Linjankumpu on tutkinut hengellistä väkivaltaa. Se on Linjakummun mukaan hen-

kistä tai fyysistä väkivaltaa, jota perusteluna käytetään tavalla tai toisella uskontoa. Se voi rajoittaa ihmisen oikeuksia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään. Se on esimerkiksi painostamista, pelottelua ja rajoittamista. Siinä pelataan muun muassa sanoilla, pakotuksilla ja voimakkailla ohjaamisilla. ”Hengellisestä väkivallasta on keskusteltu paljon viime vuosina, mutta usein myös väheksyvästi. Minä ja monet muut kuitenkin näemme, että kyseessä on vakava asia. Se ei ole mielipahaa tai harmitusta tuottavaa, vaan sillä on vakavia seurauksia ihmisen elämään”, sanoo Linjakumpu. Linjakummun omissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että hengellinen väkivalta aiheuttaa ahdistusta, pelkotiloja ja muita erilaisia henkisen epätasapainon muotoja. Äärimmillään jopa itsemurhia. Evankelis-luterilaisen kirkon piirissä tapahtuvasta hengellisestä väkivallasta puhutaan kuitenkin vähemmän verrattuna esimerkiksi uskonnollisiin liikkeisiin ja lahkoihin. Linjakummun mukaan siihen on kaksi keskeistä syytä. Ensinnäkin luterilaisen kirkon sisällä henkistä väkivaltaa tapahtuu mahdollisesti vähemmän, koska uskonto on luonteeltaan hyvin erilaista kuin vaikkapa tiiviissä yhteisöissä, joissa väkivaltaa yleensä on. Toinen syy on, että kiinnostus on kohdistunut Suomessa esimerkiksi vanhoillislestadiolaisiin ja Jehovan todistajiin. ”Ihmisten on helpompi leimata joku tietty ryhmä, että tuolla on väkivaltaa, jolloin jää huomioimatta se, että väkivallan syntyminen ei ole automaattista näissä ryhmissä. Se ei myöskään tarkoita, etteikö sitä voisi olla muuallakin.” Turvaa ilman uskoa Joulukuussa 2014 Erno Vanhala erosi kirkosta. ”Ei se ole mikään iso asia käydä eroakirkosta.fi:ssä, mutta kai siinä tavallaan jännitti, tuleeko salamat taivaalta niskaan. Ei se ollut tien lopetus tai päätepiste, mutta yksi etappi.” Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n Vanhala löysi sattumalta netistä. Vanhala ajautui Tampereelle töiden perässä ja huomasi, että UUT hakee vertaistukiryhmän vetäjää. ”Ehdotin itseäni ja sille tielle jäin.” UUT:n mukaan uskonnon uhri voi olla kuka tahansa, joka kokee olevansa uhri. Sitä ei määritellä yhdistyksessä tiukasti. ”Lähdin vetäjäksi, koska halusin auttaa muita, mutta vertaistuen kautta huomasin, että olen itsekin uhri. Olen tapakristillisyyttä pykälän verran kovemman kristillisyyden uhri.” Vanhala ja hänen puolisonsa eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, joten on selvää, ettei heidän lastaan kasteta kirkkoon. ”Koen, ettei uskonto ole antanut juurikaan mitään hyvää, joten en halua pakottaa lastamme liittymään kirkkoon. Turvallisuuden tunne, jonka uskonto voi tuoda, voidaan antaa perheessä myös ilman uskontoa.”

PÄÄSTÄ MINUT LUOKSESI, MATIKKA! Matematiikkaa on kuvattu ovena tieteeseen. Tässä jutussa toimittaja yrittää kurkkia tuon lukitun oven avaimenreiästä. Teksti SAKRI PÖLÖNEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

un ensimmäistä kertaa luin Kurt Gödelin epätäydellisyyslauseista, tunsin vahingoniloista riemua. Yksinkertaistetusti vuonna 1931 julkaistussa artikkelissa Gödel todisti, että aksiomaattisissa järjestelmissä voi olla tosia lauseita, joita ei kuitenkaan voida todistaa itse järjestelmän aksioomien avulla. Siinäs kuulitte, matematiikassa on aukkoja! Kohtuuton ja täysin väärä ensitulkintani tuntui katarttiselta. Jos kerran täydellistä järjestelmää ei voida luoda ilman sisäisiä ristiriitoja, voin kuitata kaiken matematiikan huijauksena. Viime vuosisadan suurimpiin neroihin kuuluneen Kurt Gödelin pyöriminen haudassaan ei vähentänyt voittoa vihollisestani. Suhteeni matematiikkaan on varsin tulehtunut, mutta tuskin poikkeuksellinen. Vaikeaa, en osaa, erityisopetusta, itkun partaal-

la tuherrettuja vastauksia, hylättyjä kursseja, ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeessa, ei enää ikinä, kiitos. Lähes kaikki peruskoulutasoa korkealentoisempi matematiikka kiitää minulta yli hilseen. Laskin on keksitty ja olen siitä joka päivä kiitollinen. Haluan nähdä taivaalliset rattaat Jotain erikoista kuitenkin tapahtui paettuani pakkomatikkaa yliopiston humanismiin. Törmäsin matematiikkaan filosofian kursseilla ja ahmiessani Carlo Rovellin poptiedekirjoja. Quentin Meillassoux’n kohuttu Äärellisyyden jälkeen pakotti miettimään matematiikkaa tapana saada tietoa kokemuksemme ulkopuolelle jäävistä ilmiöistä. Tunsin ujon kiinnostuksen heräilevän entiseen viholliseeni.

Sain myös toistuvasti kuulla väitteen, joka olisi järkyttänyt minua koulumatematiikan kanssa painiessani. Matematiikka voi olla kaunista. Sitä on verrattu musiikkiin, arkkitehtuuriin, runouteen ja muihin yleviin taidemuotoihin. Tieteen yleistajuistaja Samuli Siltanen kertoo kirjassaan Astu matematiikan maailmaan korkeamman matematiikan tuoneen hänelle näkyviin ”tietomassoja, joissa suuret kristallivuoret ja taivaalliset hammasratastot liittyvät toisiinsa kuin sisäavaruudessa leijailevat palapelin palat”. Katson matemaattisia kaavoja, enkä näe niissä mitään. Yhtä hyvin voisin tuijottaa pimeyteen. Harmittaa. Tahdon Siltasen tavoin kokea välähdyksiä jostain itseäni suuremmasta, mutta se ei tunnu mahdolliselta. Jos matematiikan ovi on kerran sulkeutunut, voiko sitä enää avata? Kysytään asiantuntijalta. Inhosta innostukseen Tapaan matematiikan yliopistonlehtori Riikka Kangaslammen hänen työhuoneessaan Hervannan kampuksella. Kangaslammen erikoisalaa on geometria, jonka lisäksi hän on tutkinut verkkoteoriaa

sekä erilaisten verkostojen kaareutumista. Kangaslampi itse kiinnostui matematiikasta vasta lukion viimeisinä vuosina, joita ennen se oli vain yksi oppiaine muiden joukossa. Innostavan opettajan ja Venäjällä järjestetyn matematiikkaleirin ansiosta hän löysi koulumatematiikkaa jännittävimmille poluille.

luksi leirissä kiinnosti enemmän reissu Venäjälle. Siellä sain kuitenkin tutustua uudenlaiseen matematiikkaan, kuten geometriseen intuitioon”, Kangaslampi muistelee. Muodot ja mallit alkoivat kiehtoa enemmän kuin pelkkä algebrallinen laskeminen. Toisin sanoen asiasta innostumisella on merkitystä. Kangaslammen mukaan myös viehätys abstraktiin ajatteluun auttaa etenemään. Silloin matemaattinen tapa ajatella maailmaa tuntuu luontevalta ja työskentelyyn löytyy motivaatiota. Hän kuitenkin muistuttaa, että innostuksen ei tarvitse olla sisäsyntyistä, vaan sen voi laukaista ulkopuolinen tekijä, kuten hänen tapauksessaan. Innostus saattaa herätä vasta silloin, kun on vapautunut pakollisesta matematiikan opiskelusta. 29

Rajoittunut koulumatematiikka Koulumatematiikka on Riikka Kangaslammen mukaan verrattavissa koululiikuntaan. Molemmat voivat pahimmillaan saada vihaamaan opetettavaa asiaa. Aikaa on vain rajallisesti, eikä innostuneinkaan opettaja ehdi välttämättä opettaa kuin perusasioita. Matematiikkaa ja liikuntaa yhdistää myös se, että sopivin tapa toimia niiden parissa voi löytyä vasta vuosia myöhemmin. Jos matematiikka käsiteltäisiin monipuolisemmin, voisi kiinnostavien aiheiden löytäminen olla helpompaa. ”Kyseessä on niin laaja aihepiiri, että olisi hienoa saada siitä enemmän ihmisten tietoon", Kangaslampi sanoo. Matematiikan oppiminen tapahtuu hierarkkisesti, eli peruskäsitteet- ja taidot opittuaan lapsi voi siirtyä monimutkaisempiin tehtäviin. Harjoittelun myötä perustaitojen olisi tarkoitus automatisoitua, jolloin niiden käyttö vie muistilta vähemmän resursseja. ”Matikkapään” kehittyminen alkaa varhaisessa vaiheessa. Minkäänlaista taikaratkaisua koulumatematiikan uudistamiseen ei ole. Usein ongelmaksi muodostuu se, että tehtävien sisältö ei ole kiinnostavaa, vaikka ne pukisi lapsille sopivaan muotoon.

Kangaslammen kirjahyllyissä on värikkäitä muovisia esineitä, joiden on tarkoitus tehdä matemaattisista konsepteista ymmärrettävämpiä. ”Matematiikkaa voi opettaa monella tavalla. Numeroita ei välttämättä edes tarvita. Havainnollistavien härpäkkeiden avulla lapset voivat oppia lähes huomaamatta”, kertoo Kangaslampi. Palkitsevaa puurtamista FILOSOFI ALAIN BADIOU ON VERRANNUT MATEMATIIKKAA VUORELLE NOUSEMISEEN. RASKAAN REISSUN PALKINTONA ON HUIPULTA AVAUTUVA HÄTKÄHDYTTÄVÄN KAUNIS NÄKYMÄ. BADIOUN MUKAAN JUURI MATEMATIIKAN VAATIMA TYÖ, KÄSITTEIDEN METSÄN LÄPI TARPOMINEN, KUULUU OLENNAISESTI SEN TARJOAMAAN NAUTINTOON. MYÖS RIIKKA KANGASLAMMEN MUKAAN MATEMATIIKASSA ON ENSISIJAISESTI KYSE TYÖNTEOSTA. PUURTAMINEN VOI KUITENKIN OLLA ITSESSÄÄN PALKITSEVAA.

”Viime talvena olin suorastaan innosta piukeana, kun tutkin kollegani kanssa hyperverkkojen kaarevuuksia. Parin viikon ajan oivalluksia tuli kuin liukuhihnalta kun paiskimme töitä uuden aiheen parissa”, Kangaslampi kertoo.

”PIDÄN KAUNIINA SITÄ, MITEN MATEMAATTISISSA KAAVOISSA MONIMUTKAISEN ASIAN VOI ESITTÄÄ YKSINKERTAISELLA JA ELEGANTILLA TAVALLA. SE ON KAUNEUTTA AJATTELUN TASOLLA.” RIIKKA KANGASLAMPI matematiikan yliopistonlehtori

Mitä alan ammattilainen sitten suosittelee humanistille, joka haluaa ensimmäistä kertaa oikeasti tutustua matematiikan maailmaan? ”Mikäli on kiinnostunut enemmän ilmiöistä kuin taustalta löytyvistä yksityiskohdista, voi matematiikkaa lukea kuin romaania. Matemaattisista ilmiöistä pystyy viehättymään, vaikka ei pääsisikään kiinni teknisiin yksityiskohtiin. Tietenkin, jos niistä yksityiskohdista haluaa tietää lisää, täytynee avata oppikirja tai esimerkiksi käydä avoimen yliopiston kurssi”, Kangaslampi arvioi.

Entä mikä on matematiikassa kauneinta, Riikka Kangaslampi? ”Pidän kauniina sitä, miten matemaattisissa kaavoissa monimutkaisen asian voi esittää yksinkertaisella ja elegantilla tavalla. Se on kauneutta ajattelun tasolla.” Lukittu ovi narahtelee. Valoa pääsee jo ulos. Valituksia jutun mahdollisista matemaattisista virheistä on turha lähettää kirjoittajalle. Hän niitä tuskin ymmärtää.

46 SENTIN KYSYMYS Teksti & Kuva EERO LASSILA

aks kuuskyt. Siihen ehti jo tottua, että opiskelijalounaan hinta on asia, joka pysyy. Kunnes tuli tämä syksy. Tilalle on tullut huonommin suusta rullaava kolmenollakuus. Hassu hinta syntyi, kun valtioneuvosto korotti opiskelijaruokien enimmäihintaa 46:lla sentillä tasan viiteen euroon. Kelan ateriatuki pysyi kuitenkin toistaiseksi ennallaan. Korotuksen jälkeen aloin miettiä, mitä se pitää sisällään. Yliopiston kampuksilla toimii kolme eri opiskelijalounaita valmistavaa ravintolaketjua. Linnasta ja Hertsistä vastaa Sodexo, Minervaa ja Reaktoria pyörittää Fazerin lounastoiminnot ostanut Compass Group. Opiskelijoiden omistama Juvenes-yhtiö puolestaan huolehtii Medica Arvosta, Newtonista ja "päätalon Juveneksesta", eli viralliselta nimeltäänYliopiston ravintolasta. Näistä kolmesta Juvenes on ainut kotimainen yritys. Juveneksen toimitusjohtaja Päivi Lindénin

mukaan hinnannosto näkyy kotimaisuusasteen kasvamisessa ja raaka-aineiden laadun paranemisessa. "Välittömiä lisäyksiä tarjontaan ovat muun muassa erilaiset kasviproteiinit sekä paljon toivotut kirjolohiruoat, joihin ei aikaisemmin ollut varaa. Opiskelijalounaan hintaa ei olla nostettu kahdeksaan vuoteen, joten toki osa hinnankorotuksesta menee korotusvelan paikkaamiseen". KAIKKI yliopiston ravintolat painottavat raaka-ainehankinnoissaan kotimaisuutta. Juveneksen kehityspäällikkö Nina Lyytinen kertoo Juveneksen kotimaisuusasteen olevan lihassa ja kasviksissa noin 80 prosenttia. Lisäksi muun muassa maitotuotteet ja kasviproteiinit sekä pakastekasvikset ovat kotimaisia. Ravintolatoimenpäällikkö Anu Oksasen mukaan Sodexon raaka-aineiden kotimaisuusasteet vaihtelevat sesongeittain, mutta keskimäärin lihatuotteista lähes 90 prosenttia on kotimaisia ja kasviksista 75 prosenttia. Leivontaan käytetyt viljat ovat aina pääosin kotimaista luomua.

aterioivia opiskelijoita hinnannousu ei tunnu haittaavan.  "Hinnankorotus on jotain isoissa kulisseissa tapahtuvaa, johon en voi itse vaikuttaa. En kokenut sitä tunnetasolla merkittäväksi asiaksi", toteOPISKELIJARAVINTOLASSA

K O T I M A I S I A

"Yhteiskuntavastuuohjelmamme mukaisesti tuemme paikallisia tuottajia ja yhteisöjä. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että käyttämämme raaka-aineet ovat turvallisia ja toimitusketju on jäljitettävissä. Ostamme aina kotimaista, kun se on mahdollista", Oksanen vakuuttaa. Compass Groupilla kotimaisten raaka-aineiden osuus on asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirezin mukaan 60–70 prosenttia, johon vaikuttaa volyymituotteiden, kuten kausivihannesten ja hedelmien, saatavuus Suomessa. Merkittävä osa aineksista on tuote- tai tuoteryhmätasolla lähes yksinomaan kotimaisia. "Ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden osalta edellytämme tavarantoimittajilta tietoa niiden alkuperästä ja tuotanto-oloista läpi koko tuotantoketjun", Ramirez toteaa.

R A A K A - A I N E I T A

Häveliäisyyssyistä kuvan linjasto toivoo pysyvänsä nimettömänä.

aa Matias Välimäki kalastellessaan kalapuikkoja haarukkaansa. "Voisin maksaa tästä vielä euron enemmän", Arttu Söderblom tuumaa. Opiskelijoiden mukaan ruoka on vielä hinnannousun jälkeenkin hinta-laatusuhteeltaan perin kelvollista murkinaa, mutta lounaalta on turha odottaa mykistäviä makuelämyksiä. "Kouluruoassa ei ole sinällään hehkuttamista makunsa puolesta, mutta ravintoarvoiltaan se on tosi monipuolista. Kouluruokaa on vaikeaa inhota, mutta toisaalta olisi myös tosi absurdia rakastaa sitä", Välimäki pohtii. Kohtuuhintainen opiskelijalounas on tärkeä ja usein välttämätön osa monen opiskelijan päivää. Juveneksen toimitusjohtaja Päivi Lindénin mielestä lounas on nousseesta hinnasta huolimatta etuoikeus, josta on syytä pitää kiinni. "Koululounas on mahtava etu ja siitä on hyötyä niin ravitsemuksellisesti kuin sosiaalisestikin. Toivottavasti opiskelijat käyttävät sen hyväksi myös poikkeusaikana ja taistelevat sen säilyttämisestä myös tulevaisuudessa".

VUODENVAIHTEESSA OPISKELIJALOUNASHINTA LASKEE. LUE LISÄÄ S. 4

TAMPEREEN JA LUNDIN YLIOPISTOT KERÄÄVÄT YHDESSÄ PÄIVÄKIRJA-AINEISTOA IHMISTEN KORONA-AJAN KOKEMUKSISTA. TUTKIMUKSEN SIVUT LÖYTYVÄT ESIMERKIKSI HAKUSANALLA 'LUND UNIVERSITY CORONA DIARIES'.

35 35

Teksti VILJA VAINIO Kuvitus PAULIINA LINDELL

arisuhteen löytäminen ei ole aiemminkaan ollut helppoa, mutta erityisen haastavaksi se on muuttunut koronapandemian aikana. Visiiri kysyi Tampereen yliopistossa parisuhteettomuudesta väitöskirjaa tekevältä Anu Kinnuselta, miten sinkkuus koetaan ja millaisia ulottuvuuksia siihen on koronan myötä tullut. KINNUSEN MUKAAN SINKUT NÄKEVÄT PARISUHTEEN USEIN OLETUSARVONA: SINKKUUS ON TILA, JONKA PITÄISI OLLA TOISIN.

"Nuorena sinkkuus ei välttämättä aiheuta ahdistusta, kun suhteet ovat lyhempiä ja muita sinkkuja löytyy kaveripiiristä. 25 ikävuoden jälkeen se usein konkretisoituu, kun ihmiset ympärillä alkavat pariutua. Toisaalta sinkkuus voi ahdistaa myös nuorempana ja toisia taas voi ahdistaa parisuhde", Kinnunen toteaa. "Usein ne, joilla ei ole ollut pidempää parisuhdetta, liittävät sen löytämiseen odotuksia ja siitä tulee onnellisuusobjekti. Eronneilla tällaisia mielikuvia on vähemmän." Sinkkuuden kokemukseen vaikuttaa myös siitä julkisuudessa luotu kuva. Tästä Kinnunen kirjoittaa tuoreimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (4/2020) yhdessä Marjo Kolehmaisen ja Annukka Lahden kanssa. "Lehdistöaineistossa korostuivat 'sinkkuuden selviytymistarinat', usein valkoisen naisen kokemukset siitä, miten sinkkuus on mahdollistanut itsetutkiskelun ja kehittymisen ihmisenä. Miehiä artikkeleissa käsiteltiin aika vähän. Sinkkuutta kuvattiin myös ylikorostuneen seksuaalisena ja Tinderiin liittyvien artikkelien kautta", Kinnunen kertoo. "Jutuissa käsiteltiin myös kaikkiaan yhdeksää eri televisiosarjaa, joissa etsitään sinkuille puolisoa aina

Napakympistä Unelmien poikamieheen ja Temppareihin. Median viesti siitä, että sinkun tulee löytää kumppani, on selvä." Korona-aikana uusien ihmisten tapaaminen on siirtynyt vahvemmin verkkoon ja sovelluksiin, nuorten kohdalla erityisesti Tinderiin. Facebookiin on myös syntynyt epidemian aikana noin 6 500 jäsenen Korona-ajan sinkut eli KoSi-ryhmä, jossa etsitään vertaistuen ohella myös seuraa. Kinnusen mukaan deittipalvelujen korostuneen roolin ohella myös koronaan suhtautuminen on uusi elementti deittailussa. "Jotkut voivat olla koronan suhteen huolettomampia, toiset taas noudattavat rajoituksia tiukemmin, mistä voi seurata ristiriitoja. Koronan takia myös henkilön tapahtumahistoria korostuu nyt deittailussa", Kinnunen toteaa. KORONA-AIKA ON KINNUSEN MUKAAN PAKOTTANUT SINKUT MYÖS ARVIOIMAAN OMIA LÄHISUHTEITAAN JA SITÄ, KUKA TAI KETKÄ OVAT ”KORONAPERHE”.

"Osa pitää läheisesti yhteyttä vanhempiinsa, osa taas on luonut perheen ystävistään. Toisin kuin parisuhteessa oleville, sinkuille perhe ei ole yhtä itsestäänselvä, vaan heillä on vapaus määritellä se." Sinkuille ovat tuttuja ristiriitaiset kehotukset siitä, miten pitäisi toimia: kukaan ei tule kotoa hakemaan, mutta etsimälläkään se ei löydy. Mitä siis kannattaa tehdä, jos haluaisi löytää parisuhteen? "On hyvä säilyttää aktiivinen ote elämässä. Ei kannata jäädä odottavaan positioon, vaan olla avoin tapaamaan ihmisiä. On myös hyvä miettiä, mitä parisuhde itselle edustaa: Hakeeko parisuhteen kautta onnellisuutta, lapsien hankkimisen mahdollisuutta vai odottaako siltä esimerkiksi sisältöä elämään tai helpotusta yksinäisyyteen", Kinnunen avaa.

Rehellinen sukellus erään etäopiskelijan arkeen Maisterivaiheensa viimeisiä noppia kasaan haaliva kirjoittaja piti opiskelupäiväkirjaa arjestaan, opintopsykologi kommentoi. Matkalla löytyi sudenkuoppia ja yksi noidankehä. Teksti EMMI TILVIS

MA 14.9.2020 Olen ilmoittautunut tutkintoni viimeiselle kurssille. Kyseessä on johdatus kansainväliseen politiikkaan. Toteutustapana ovat etäluennot, jollaisille en ole osallistunut koskaan. Yleisesti minulla on vaikeuksia saada opiskelu- ja työhommia tehtyä kotoa käsin. Pohdin, poikkeanko tässä suhteessa muista milleniaaleista. Pystynkö vastaamaan tulevaisuuden työelämään vaatimuksiin? Opiskelun viimemetrit voisivat olla hyvää aikaa opetella hieman itsensä johtamista. Keväällä sain puserrettua gradun valmiiksi kotona, mutta osaltaan taustalla oli Kelan kuumottava kannustus. Elämäni ensimmäinen etäluento käynnistyy ja keskittymiseni alkaa harhailemaan aika nopeasti.Vastailen sähköposteihin ja muihin viesteihin. Välillä onnistun palauttamaan itseni aktiivisen kuuntelun tilaan. TI 15.9. 2020 Lainasin kansainvälisen politiikan kurssin tenttikirjan heti kun kurssi alkoi. Kävi kuitenkin perinteisesti. Kahden viikon laina-aika vierähti ja olen hädin tuskin avannut kirjan. Gradun jälkeen peruskurssin suorittamisen luulisi olevan helppoa, mutta aikaansaamisen suhteen tehtävän suuruudella ei vaikuta olevan juurikaan merkitystä. Rankaisen itseäni saamattomuudesta pitämällä ensimmäisen kunnon lukusession juuri ennen kirjan palauttamista. Ensimmäiseen mahdolliseen tenttipäivään lähes kaksi kuukautta. Opiskelijana se tuntuu ikuisuudelta. KE 16. 9.2020 Kv-politiikan etäluento on peruttu ja minulla ei ole enää tenttikirjaa. Käsikirjastosta se löytyy, joten lähden yliopiston kirjastolle lukemaan.Yölainaan annettavat käsikirjaston kirjat eivät taida olla opiskelijoiden suosiossa, koska kaikki kappaleet ovat aina paikalla. Mietin, pitäisiköhän osa hyllyn viidestä Maailmanpolitiikan käsikirjasta siirtää normaalisti lainattavien kirjojen puolelle. Unohdin muistiinpanovälineet kotiin. Illalla on viimein pakko käydä kaupassa. Eilinen iltapala oli aika heikko: jugurttia, näkkäriä ja sisupastilleja. TO 17.9. 2020 Jatkan lukemista kirjastolla, tällä kertaa muistiinpanoja tehden. Rajallinen aika motivoi minua. Keväällä edes kirjastossa ei saanut olla, joten tätä ei ehkä voi edes laskea varsinaiseksi etäopiskeluksi. Toivon, etten joutuisi enää lukkiutumaan kokonaan neljän seinän sisälle. Illalla ahdistus alkaa hiipiä esiin.Tuntuu, että lopetin opiskelun liian aikaisin, enkä ehdi tehdä kaikkia tehtäviäni. Haluan, että opiskelu loppuu, mutta valmistuminen huolestuttaa. Pelkään, etten ikinä saa töitä ja pääse kiinni siihen elämäntapaan, jossa odotetaan lomia ja ostetaan oma asunto. Aiemmin en ole ajatellut niin, mutta tällä hetkellä tuollainen elämä houkuttaa. En osaa tehdä valmistumiseen vaadittavaa opintosuunnitelmaa Sisussa. Mitä sukulaiset ajattelevat siitä, etten ole valmistunut vieläkään?

Tampereen yliopiston opintopsykologi Hanna Kalliomäki kommentoi

voi aina kehittää. Kannattaa miettiä, millaista haluaisi oman opiskeluarjen olevan. Miten nykytilanne eroaa tavoitteesta? Helpointa on lähteä liikenteeseen siitä, että määrittää rajat opiskelulle ja muulle elämälle. Olennaista on hahmottaa, mitä kaikkea pitää tehdä ja missä aikataulussa. Tähän suosittelen kalentereita ja muistivihkoja. Luennon aikana kannattaisi tehdä jotain keskittymistä auttavaa fyysistä aktiviteettia, esimerkiksi pientä liikuskelua tai piirtelyä. Sähköposti kiinni ja kännykkä kauemmaksi. OPISKELUTAITOJAAN

Opintopsykologi kommentoi

lainaaminen ajoissa oli hyvä aie, vaikkei lukeminen toteutunutkaan. Deadlinen ollessa kaukana opiskelijat kokevat helposti, että aikaa on käytettävissä valtavasti. Silloin kannattaa laittaa itselleen rajoja ja miettiä, miksi on tärkeää aloittaa ennen viimeistä hetkeä. KIRJAN

Opintopsykologi kommentoi

ja muun elämän välille kannattaa tehdä jonkinlainen siirtymä. Se auttaa keskittymään.Kotona erillinen työpiste olisi hyvä, mutta jos se ei ole mahdollista, niin opiskelupaikkana toimivan sängyn voi vaikka pedata, tai käyttää toista keittiön tuolia ruokaillessa ja toista opiskellessa. OPISKELUN

Opintopsykologi kommentoi

huomio siitä, että rajallinen aika auttaa aikaansaamisessa. On tyypillistä, että mieli seikkailee menneessä ja tulevassa, vertailee ja aiheuttaa ahdistusta ja huolta. Kun ajatuskulkuja alkaa huomaamaan, niin itseään voi myös etäännyttää niistä. Käsittelemättömät tunteet haittaavat monesti keskittymistä. Huolestuneita ajatuksia ja hoidettavia asioita voi kirjoittaa vaikka paperille, jotta mieleen vapautuisi tilaa muille ajatuksille. Huolista kannattaa myös puhua ääneen. Omat arvot kannattaa pyrkiä tunnistamaan. Aina kun toteuttaa arvojen mukaisia tekoja, joutuu sietämään epämukavuutta. Opintojen suorittamisen aiheuttamaa epämukavuutta pystyy sietämään paremmin, kun määrittelee, että valmistuminen on itselle tärkeää. HYVÄ

PE 18.9.2020 En ole laittanut aamuksi herätystä ja aloitan päiväni Normaalit ihmiset -sarjaa katsellen. Reaktio hieman huvittaa minua, kun eilen tuntui olevan liikaakin tekemistä. Kun yliopistolle ei ole asiaa, käyn usein lounaalla Frenckellissä. Tänään opiskelijaporukoiden joukossa tulee yksinäinen olo. Pitäisi varmaan yrittää sopia lounastreffejä jonkun kanssa. Aurinko laskee hurjan aikaisin jo näin syyskuussa. Teekkarikuoro on jatkanut harjoituksiaan syksyllä, mutta kuoron vuosijuhlat on peruttu. Henkarissa roikkuva mekko muistuttaa vuosijuhlista. Joku päivä taas.

MA 21.9.2020 Maanantai on hyvä hetki palata uusin voimin opiskelujen pariin. Etäluennolle osallistuminen tuntuu oikein virkistävältä. Kämppis lukee viereisessä huoneessa näytelmää ääneen. Laitan vastamelukuulokkeet päähän. Teen kirjallisia töitä. Aikaansaamisesta tulee hyvä olo. Aiempi ajatukseni siitä, etten saisi asioita tehtyä, tuntuu kaukaiselta.

TI 22.9. 2020 Olen ilmoittautunut uuden tyyppiselle kielikurssille, joka toteutetaan kokonaan verkossa. En kuitenkaan pääse kirjautumaan kurssialueelle. Laitan opettajalle viestiä ja lopulta löydän oikeaan paikkaan. Etäopiskelu ei ainakaan vähennä turhauttavaa pelaamista eri järjestelmien kanssa. Kurssiympäristössä minulle selviää, että kurssilla ei ole ollenkaan etäluentoja eikä videoita, vaan se suoritetaan tehtäviä tekemällä. Alan suorittaa alkutestiä, jolla varmistetaan, että opiskelija on valinnut tasolleen sopivan kurssin. Testi kertoo heti, onko vastaus oikea vai väärä. Se tuntuu mukavalta. Saan tarpeeksi oikeita vastauksia. Kielikurssin jälkeen menen zumbaan.

KE 23.9.2020 Tänään ohjelmassa on jälleen kansainvälistä politiikkaa. Käyn sohvalle makaamaan ja asettelen kuulokkeet korvilleni. Kämppis kokkailee keittiössä. Vaivun luennon aikana horrokseen. Kuvittelen pystyväni kuuntelemaan ja lepuuttamaan silmiäni yhtä aikaa. Se lienee kuvitelmaa. Jos minun pitäisi referoida luennon sisältö jollekin, se tuskin onnistuisi. Luennon aihe on kiinnostava, mutta pelkkä kuuntelu ramaisee. Harkitsen opiskelusuunnitelman tekemistä. Onko ylioptimistista, jos suunnittelen käyttäväni joka päivä puoli tuntia espanjan opiskeluun? Minulle käy tyypillisesti siten, että laitan etusijalle jonkin tehtävän tai projektin, jonka deadline on jo käsillä. Sitten aikaa ei jää muulle. Metodista syntyy noidankehä. Jossain vaiheessa minun täytyy vuorostaan käyttää kaikki liikenevä aika espanjan tehtävien loppuun saattamiseksi.Tämän takia en ehdi tekemän mitään hyvissä ajoin.

Opintopsykologi kommentoi

katsominen heti aamusta voi kuitenkin kertoa tarpeesta palautua ja rentoutua. Kannattaa käyttää aikaa sen miettimiseen, mitä oma hyvinvointi tarvitsee. Jos opiskelu ei onnistu, niin on tärkeää laskea omia tavoitteitaan. Lounastreffit ovat hyvä idea. Tällaisessa erikoistilanteessa kannattaisi miettiä, miten voisi löytää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Moni miettii ihan samoja asioita. Etänä yhdessä voisi myös esimerkiksi katsella luentoja tai tehdä laskuharkkoja. Syksy varmasti nostaa monissa esiin haikeutta, varsinkin jos piristäviä poikkeuksia arjesta ei ole tarjolla. Ihminen kaipaa vaihtelua suorittamisen vastapainoksi. SARJAN

Opintopsykologi kommentoi

voi ottaa uuden yrityksen opintojen kanssa. Maanantai on hyvä päivä siihen. On tärkeää, ettei opiskelun kanssa tulisi liian pitkiä taukoja, jottei kynnys aloittaa nouse liian korkealle. Keskittymisen säätely kuulokkeiden avulla oli hyvä huomio. Kannattaa yrittää muokata itselle sopiva tapa opiskella. On tärkeää tiedostaa aikaansaamisen aiheuttama hyvä olo. Voisiko sama asia auttaa huomennakin? AINA

Opintopsykologi kommentoi HETI kurssin

alkuvaiheessa kannattaa selvittää itselleen, mitä kurssilla pitää tehdä, milloin, ja kuinka laajoja juttuja ne ovat. Omaa palautumista kannattaa priorisoida. Liikunta edustaa paitsi psyykkistä palautumista, myös irtautumista opiskelusta.

Opintopsykologi kommentoi

nousee esille hyvä itsereflektion taito, eli kärryillä pysyminen omasta keskittymisen asteesta. Kannustan tekemään opiskelusuunnitelman. Alkuun ei kannata tehdä liian korkeita tavoitteita, vaan etsiä onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat pystyvyyden tunnetta opiskelijana. Tämän jälkeen tavoitetta voi päivittää. Aika monet opiskelijat asettavat itselleen tosi rankkoja tavoitteita, esimerkiksi että pitäisi opiskella kahdeksan tuntia putkeen keskittyneesti. Aivojen toiminnan lainalaisuuksien näkökulmasta se on mahdotonta. Osa päivästä voi olla fokusaikaa, jolloin tehdään haastavampia juttuja, ja väsyneenä voi tehdä silppuhommia, jotka eivät vaadi niin paljon panostusta. TÄSSÄ

K Ä O S NT S Ä M

A KIERTO NT

M I O L AT L O O R

"Roskasta resurssi"

Teksti & Kuvat TOMMI OLLIKAINEN

SÄYTTÄ PY

uovi on kestävä materiaali. Se on lujaa, vedenpitävää, edullista ja helposti muovattavaa. Se keventää pakkauksia ja suojaa elintarvikkeita likaantumiselta ja pilaantumiselta. Kevyiden pakkausten kuljettaminen on ekologista ja paremmin säilyvää ruokaa menee vähemmän roskiin. Kestävyys on myös muovin kirous. Väärään paikkaan joutunut muovi voi

saastuttaa ekosysteemiä jopa vuosisatoja. Kierrätyksellä muovin ympäristöhaittoja pyritään vähentämään. "Perusidea on se, että roskasta tehdään resurssi. Silloin se ei enää päädy kontrolloimattomaan kiertoon", väitöskirjatutkija Pauli Hakala Tampereen yliopiston Plastics and Elastomers -tutkimusryhmästä kertoo. Kontrolloimaton kierto tarkoittaa muovin päätymistä maaperään tai vesistöihin, jossa se alkaa hajoamaan ly-

Muovin tuotanto maailmassa kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa selvitetään, mikä on muovinkierrätyksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa.

hyemmiksi polymeeriketjuiksi. Näin muovi päätyy ravintoketjuissa eläimiin, kasveihin ja ihmisiin. Muovinkeräys Suomessa Suomalaiset ovat muovinkäyttäjinä Euroopan keskitasoa. Kotitalouksissa syntyy vuosittain noin 13 kiloa muovipakkausjätettä henkeä kohden. Suomen jätelaki säätelee sitä, mikä osuus muovijätteestä tulee vähintään kierrättää. Tänä vuonna tuo vaadittu

Muovinkeräyksen aloittaminen näkyy arjessa nopeasti. Sekajätettä ei tarvitse tyhjentää läheskään niin usein, kun muovijäte ei enää täytä roskista.

Mitä muovi on? » Sana muovi tulee verbistä muovata. Nimi viittaa muovin tärkeimpään ominaisuuteen, muokattavuuteen. » Muoveja on olemassa tuhansia erilaisia, ja niiden kemiallista rakennetta muuttamalla niiden ominaisuuksia pystytään muokkaamaan halutunlaisiksi. » Muovit voidaan jakaa kesto- ja kertamuoveihin. Kestomuoveja voidaan sulattaa ja muovata uudestaan. Kertamuovien rakenne rikkoutuu kuumuudessa. » Muoveja valmistetaan sekä fossiilisista että biopohjaisista raaka-aineista. Noin 99% maailman muovista on kuitenkin öljypohjaista. » Biopohjaisuus ei tarkoita biohajoavuutta. Muovista tulee biohajoavaa vain, jos se tehdään varta vasten sellaiseksi. » Biopohjaiset muovit voivat olla kemialliselta rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan täysin vastaavia kuin vastaavat fossiilisista raaka-aineista tehdyt muovit. Ne voidaan myös kierrättää samoin.

Pauli Hakala on väitöskirjatutkija, surffaaja ja surffilautojen valmistaja. Tässä työn alla olevassa laudassa ydin on uusiomuovia, eli kierrätettyä styroksia. “Kierrätettyä muovia käytetään surffauksessa paljon myös evissä ja karkuremmeissä”, Hakala kertoo.

osuus on 22 prosenttia. Vuonna 2025 vaatimus nousee jo 50 prosenttiin. Samalla prosenttien laskutapa muuttuu. Kun nykyään kierrätykseksi riittää, että muovi ylipäätään päätyy keräyksen piiriin, lasketaan tulevaisuudessa kierrätetyksi ainoastaan se osuus muovista, josta valmistetaan uusiomuovia. Toisin sanoen kierrätysjärjestelmää tehostetaan seuraavina vuosina huomattavasti. Samalla meidän tulee alkaa kierrättämään muovejamme huomattavasti nykyistä ahkerammin. Kaksi keräysreittiä Muovinkierrätys on Suomessa suhteellisen uusi ilmiö. Käytettyjä muovipakkauksia on kerätty vasta vuodesta 2016 alkaen. Tätä ennen muoviroskat heitettiin sekajätteeseen. KASVU ON OLLUT VALTAVAA. VUOSINA 2016–2019 KULUTTAJILTA KERÄTTYJEN MUOVIPAKKAUSTEN MÄÄRÄ ON NOIN KAHDEKSANKERTAISTUNUT. VIIME VUONNA NIITÄ KERÄTTIIN JO YLI 20 000 TONNIA. LUKUUN EI LASKETA MUKAAN PANTTIPULLOJA, JOIDEN KIERRÄTYS ON SUOMESSA OLLUT JO VALMIIKSI MAAILMAN HUIPPUTASOA.

Kasvun taustalla on toisaalta muovin kierrätysmahdollisuuksien parantuminen ja toisaalta lisääntynyt ymmärrys kierrättämisen merkityksestä ja helppoudesta. Muovipakkauksia voidaan kierrättää kahta reittiä pitkin: joko käyttämällä kiinteistökohtaisia muovinkeräysastioita tai muovin lähikeräyspisteitä. Ensin mainittu tarkoittaa taloyhtiön tai omakotitalon omaa keräysastiaa, jälkimmäinen taas Rinki-ekopisteitä, joista osa ottaa vastaan muovipakkauksia. Kiinteistökohtainen muovinkeräys on Tampereella kasvattanut suosiotaan nopeasti, vaikka kyseessä on vapaaeh-

JOS OMAN KODIN PIIRISTÄ EI LÖYDY KERÄYSASTIAA, VOI MUOVIJÄTTEET TOIMITTAA MUOVEJA VASTAANOTTAVIIN RINKI-EKOPISTEISIIN. NIITÄ ON SUOMESSA YLI 600 JA TAMPEREELLAKIN PARIKYMMENTÄ.

toinen palvelu, jonka hankkimisesta päättävät taloyhtiöt ja talojen haltijat. "Taloyhtiöistä on tullut kovasti kiinnostusta", Pirkanmaan Jätehuollon yhteyspäällikkö Janne Korkeamäki kertoo. Kiinteistökohtaista keräystä hoitavalla Pirkanmaan Jätehuollolla on Tampereella ja lähimmissä ympäristökunnissa toistatuhatta taloyhtiötä muovinkeräyksen piirissä. Ja lisää tulee jatkuvasti. "Keräysinto kasvaa, kun tieto leviää. Kasvutahtia kuvaa se, että suurin osa asiakkaista on tullut mukaan tämän vuoden aikana", Korkeamäki sanoo. Jos oman kodin piiristä ei löydy keräysastiaa, voi muovijätteet toimittaa muoveja vastaanottaviin Rinki-ekopisteisiin. Niitä on Suomessa yli 600 ja Tampereellakin parikymmentä. Kiinteistökohtainen keräys on valtakunnallisestikin kovassa nousussa. Viime vuonna muovia päätyi taloyhtiöiden pönttöjen kautta kiertoon ensimmäistä kertaa enemmän kuin Rinki-järjestelmän kautta, vaikka myös Rinki-pisteiden keräysmäärät ovat kasvussa. Uudeksi muoviksi — tai sitten polttoon Suomen jätelaki määrää, että pakkausten tuottaja — siis yleensä pakkaaja tai maahantuoja — on velvollinen huolehtimaan pakkauksiensa jätehuollosta. Laissa periaatteesta puhutaan tuottajavastuuna. Tuottajavastuu koskee vain yli miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Tuottajavastuun periaatetta sovelletaan myös esimerkiksi elektroniikan kierrätykseen. Muovin kohdalla tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että suuret pakkausalan yritykset huolehtivat niin yritysten kuin kuluttajienkin muovinkeräyksestä. Ne ylläpitävät pakkausten keräys-

verkostoa ja huolehtivat, että kerätty muovi päätyy jatkokäsiteltäväksi. Suomessa tuottajavastuun piirissä olevat yritykset ovat organisoituneet Suomen Uusiomuovi -osakeyhtiöksi, joka hoitaa jäsenyritysten kierrätysvelvollisuutta. Voittoa tavoittelemattomaan yhtiöön kuuluu 2500 yritystä. Suomen Uusiomuovilla on valtakunnallisesti 60 vastaanottoterminaalia, joihin kierrätysmuovi kerätään. Terminaalissa muovi paalitetaan ja kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi. Valtaosa muovista päätyy Riihimäelle, jossa sijaitsee Fortumin muovijalostamo. Laitos on tällä hetkellä ylityöllistetty. Nykyisellä kapasiteetillaan se pystyy käsittelemään noin kaksi kolmasosaa Suomen muovipakkauksista. Loput kuskataan käsiteltäväksi Ruotsiin ja Saksaan. Jalostamoa ollaan laajentamassa, mutta valmisteilla oleva jätelakiuudistus on laittanut investoinnit toistaiseksi jäihin. Lakiehdotuksessa Suomen Uusiomuovin kaltaiset erilliset muovin, metallin, lasin ja kuitupakkausten tuottajayhteisöt purettaisiin ja korvattaisiin yhdellä kaikki materiaalit kattavalla organisaatiolla. Fuusion toteutustapa ei ole vielä tiedossa. “Ilman selkeää näkymää tulevaisuudesta ja selkeää neuvottelukumppania on mahdotonta suunnitella mittavia investointeja”, Iina Rastas Fortumin viestinnästä kertoo. Jalostamolla kerätty muovi puhdistetaan ja lajitellaan koneellisesti eri muovityyppeihin. "Noin 70 prosenttia pystytään tällä hetkellä hyödyntämään kierrätysmuoveissa", Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini sanoo. Uusiomuovin käyttökohteita ovat muun muassa pakkausmateriaalit, ulko- ja viherrakentaminen, muovimatot, sähkötolpat, kevyet maatalouden ja liikenteen

rakenteet ja äänieristeet. Kierrätysmuoveja ei voida hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamisessa, sillä niiden sisältämiä haitta-aineita ei voida valvoa tarpeeksi. Ne eivät sovellu myöskään kantaviin rakenteisiin, sillä kierrätysmuovin lujuutta ei voida taata. Kaikkea muovia ei kuitenkaan voi kierrättää. Kierrätykseen kelpaamattomat laadut poltetaan sähkön- ja lämmöntuotannossa. Myöskään kierrätettyä uusiomuovia ei voida kierrättää loputtomasti. "Kierrätysprosessissa muovin polymeeriketjut katkeavat ja muovilaadut sekoittuvat, jolloin materiaalista tulee heikompaa. Lisäaineet kulkevat kierrätysprosessissa muovin mukana, eli kierrätetty muovi sisältää myös epäpuhtauksia, jotka eivät sovellu kaikkiin käyttökohteisiin", Pauli Hakala kertoo. Yli kaksi kolmasosaa Riihimäen laitokselle saapuvasta muovista päätyy siis raaka-aineiksi uusiomuoveihin. Kun laitoksen jalostusprosessi on valmis, saadaan lopputuotteena erilaisia uusiomuovirakeita. Ne Fortum myy yrityksille, jotka valmistavat niistä uusia tuotteita: roskapusseja, vessaharjoja, kukkaruukkuja — tai vaikkapa surffilautojen eviä. Uusia käyttökohteita Lattia on täynnä valkoista styroksipölyä. Sitä on runsaasti myös ilmassa, ja ilman hengitysmaskia hengittäminen olisi haastavaa. Pauli Hakala tarkistaa valkoiseen pintaan piirretyn viivan, ja alkaa sahaamaan styroksia. Muoto alkaa hahmottua: tässä työstetään surffilautaa. Paitsi että Hakala on väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston materiaaliopin laitoksella, hän on myös aktiivinen surffaaja ja surffilautojen valmistaja omalla Pinguino Surfboards -merkillään. Osaamisesta muovien parissa on hyötyä, sillä muovista ei moderneissa surffilaudoissa pääse helpolla eroon. Hakala pyrkiikin kehittämään lautoja ekologisempaan suuntaan korvaamalla materiaaleja kierrätetyillä, biopohjaisilla ja mahdollisuuksien mukaan biohajoavilla muoveilla. Nyt työn alla olevan laudan ydin on pääosin kierrätettyä styroksia. "Lisäksi olen työstämässä testierää lautoja, joissa ydin on hunajakennomaista printattua PLA-muovia, joka on tehty sokeri- tai maissitärkke-

Muovinkierrätyksen tulevaisuus

Kuinka kierrättää kodin muovipakkaukset? » Muovipakkauksia kerätään taloyhtiöissä ja osassa Rinkiekopisteitä.Keräysastiaan saa laittaa tyhjiä puhtaita muovipakkauksia. » Kevyt huuhtelu kylmällä vedellä riittää. Pakkauksia ei kannata alkaa tiskaamaan, sillä siihen kuluva energia kumoaa kierrätyksestä syntyvän ympäristöhyödyn. » PVC-muovia tai vaarallisia aineita sisältäviä pakkauksia ei saa laittaa keräysastiaan. » Myöskään kuluttajamuoviesineet, esimerkiksi lelut tai työkalut eivät kuulu muovipakkausten keräyspisteisiin. » Älä pakkaa muoveja pussiin äläkä sisäkkäin. Erottelurobotti tunnistaa vain uloimpana näkyvän muovilaadun. » Mikäli pakkauksessa on helposti irtoavia osia tai eri muovilaatuja, kannattaa ne irrottaa toisistaan. Tämä helpottaa muovin koneellista erottelua.

lyksestä ja on myös biohajoavaa. Teen niille erilaisia mekaanisia kestävyystestejä ja lisäksi laitan niitä vanhenemaan, eli syötän niille 500 tunnissa 10 vuoden edestä auringonvaloa ja sadetta." Hakalan käyttämä uusiostyroksi on ekologinen vaihtoehto. Sillä pystytään korvaamaan neitseellisen muovin valmistusta ja vähentämään samalla muun muassa öljyn kulutusta. Kilo uusiomuovia säästää Suomen Uusiomuovin tietojen mukaan keskimäärin 1,5 kiloa hiilidioksipäästöjä neitseelliseen muoviin verrattuna. Kierrätyksen tarpeeseen Hakala on havahtunut niin ikään harrastuksensa parissa. "Meressä on paljon muovijätettä. Kyllä muovin määrän lisääntymisen on itsekin nähnyt, kun on sen 15 vuotta surffannut."

Muovin kierrätysprosessien teknologia on vasta kehittymässä. "Se johtuu siitä, että polttoaineteollisuudesta pumpataan fossiilipohjaisten muovien puhdasta raaka-ainetta niin halvalla, että on paljon edullisempaa tuottaa uutta materiaalia kuin kierrättää vanhaa”, Hakala selittää. Toistaiseksi markkinatalous on ajanut tuottajat käyttämään mieluummin uusia kuin kierrätettyjä raaka-aineita. "Kun muovia ei kierrätetä, niin ei kierrätysteknologiakaan oikein kehity", Hakala tiivistää. Tulevaisuus näyttää kuitenkin Hakalan mukaan valoisalta. Kun käytettyä muovia on koko ajan enemmän ja helpommin saatavilla, sen kerääminen halpenee ja raaka-aineen hinta putoaa. Öljyn hinta kallistuu samalla jatkuvasti, jolloin siirtymä kierrätysmuovin käyttöön halpenee suhteessa neitseelliseen fossiilipohjaiseen muoviin. Toisaalta tällä hetkellä kierrätetyn muovin kysyntä kasvaa nopeammin kuin tuotantokapasiteetti, joka osaltaan hidastaa siirtymää. Myös lainsäädäntö on havahtunut muovinkierrätykseen. Suomessa vireillä oleva jätelain uudistus asettaisi muun muassa kaikkiin yli neljän huoneiston taajamakiinteistöihin pakolliset muovinkeräysastiat. Myös EU-lainsäädäntö ohjaa pakkausten valmistajia ekologisempaan tuotantoon. Vuonna 2030 koko EU:ssa kaikkien pakkausten tulee olla uusiokäytettäviä tai kierrätettäviä. Myös meidän kuluttajien on mahdollista vaikuttaa uusiomuovin käytön laajenemiseen. Suosimalla uusiomuovituotteita kasvatamme niiden kysyntää. "PIKKUHILJAA KIERRÄTYSMUOVI KORVAA NEITSEELLISEN MUOVIN SELLAISISSA KÄYTTÖTARKOITUKSISSA, JOIHIN SE SOVELTUU. JA ONHAN NIIN KÄYNYT JO ESIMERKIKSI MUOVIPUSSEISSA JA MONENLAISISSA PAKKAUKSISSA”, HAKALA SANOO.

"Muutosnopeus tulee riippumaan siitä, miten arvostettu materiaali kierrätysmuovi on, ja mikä sen kysyntä on. Teknologiaa kierrätysmuovin hyödyntämiseen on jo olemassa, mutta sen yleistyminen ja kehittyminen riippuu sen taloudellisesta kannattavuudesta." Siis markkinatalouden ja 42 kuluttajien toiminnasta sekä poliittisista päätöksistä.

TAMPEREEN YLIOPPILASLEHTI

Seuraava numero ilmestyy 2.12. SitĂ¤ ennen sielunravintoa osoitteessa visiirilehti.fi

Hauskanpitoa vai hölmöilyä? Opiskelijabileille on kysyntää myös korona-aikana, mutta bilettäminen jakaa opiskelijoita voimakkaasti. Lähdimme selvittämään, millaista keskustelua järjestäjätahot käyvät syksyn opiskelijabileistä – ja sitten ne peruttiin.

Teksti SONJA HAAPALA Kuvat ARTTU TIMONEN

eväällä koronavirus pisti opiskelijoiden haalarit ennenaikaiselle kesälomalle. Maaliskuun puolivälissä Suomen hallitus antoi linjauksen yli 500 hengen tapahtumien kieltämisestä, ja sen myötä opiskelijoiden yöelämä hiljeni kertaheitolla. Tähän syksyyn asti. Vaikka koronan aiheuttama tautitilanne ei suinkaan ole ohi Suomessa tai Tampereella, sai uuden lukuvuoden alku opiskelijat kaivelemaan haalareita taas esiin kaapista. Lukuvuoden ensimmäiset Kolmiobileet järjestettiin 27. elokuuta ja ensimmäiset Haalaribileet heti seuraavalla viikolla. Vaikka ennakkoliput isoihin opiskelijabileisiin myydään minuuteissa, suhtautuminen bilettämiseen korona-aikana jakaa opiskelijoita voimakkaasti. Sosiaalisessa mediassa opiskelijat ovat kärkkäästikin arvostelleet ja syyllistäneet

toisiaan tapahtumiin osallistumisesta. Oman osansa kritiikistä ovat saaneet myös bileiden järjestäjät. Tätä juttua varten Visiiri haastatteli Tampereen suurimpien opiskelijabileiden järjestäjiä. Tampereella asemansa ovat vakiinnuttaneet kuukausittain järjestettävät kolmet isot bileet: HAALARIBILEET, KOLMIOT JA PISTOT. Juttuprosessin aikana tilanne tamperelaisessa opiskelijayhteisössä muuttui radikaalisti, kun syyskuun ensimmäisellä viikolla terveysalan opiskelijoiden Pirate ry, yksi Pistojen järjestäjistä, ilmoitti vetäytyvänsä toistaiseksi bileiden järjestämisestä. Noin viikkoa myöhemmin syyskuun Kolmiobileet päätettiin peruuttaa vallitsevan tautitilanteen vuoksi. Tiistaina 22. syyskuuta myös Pistot ilmoitti peruvansa seuraavat bileensä kahden päivän varoitusajalla. Sanna Marin peruutti Kolmiot Koronan aiheuttama epävarma tilanne on herättänyt paljon keskustelua järjestäjien kesken. Sosiaalisessa mediassa on koko alkusyksyn ajan kyseenalaistettu, miksi satojen, jopa yli tuhannen hengen tapahtumia on päätetty järjestää. Järjestäjiltä ja osallistuneilta on vaadittu vastuullisuutta. Syyskuun alussa suuret opiskeli-

”Järjestöinä uskomme, että opiskelijatapahtumilla on suuri merkitys osana Tampereen opiskelijakulttuuria, mutta tapahtumia ei tule järjestää opetuksen toteutumisen kustannuksella.” PISTOJEN JÄRJESTÄJÄT

Haalareille ei ehkä tänä syksynä ole lainkaan käyttöä.

jatapahtumat keräsivät myös mediahuomiota, kun Helsingissä yli 300 ihmistä altistui koronavirukselle samassa tapahtumassa. JOPA PÄÄMINISTERI SANNA MARIN VETOSI OPISKELIJOIHIN JA AINEJÄRJESTÖIHIN TOTEAMALLA, ETTEI NYT OLE AIKA JÄRJESTÄÄ ISOJA KOKOONTUMISIA. TAMPEREELLA ENSIMMÄINEN PERUUTETTU TAPAHTUMA OLI KOLMIOBILEET. JÄRJESTÄJIEN MUKAAN MEDIAKESKUSTELU JA TIETO MYÖS TAMPERELAISTEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA LEVINNEISTÄ TARTUNNOISTA OLIVAT VIIMEINEN NAULA SYYSKUUN BILEIDEN ARKKUUN.

Järjestävien ainejärjestöjen käymä keskustelu Kolmioiden perumisesta ei ollut pelkästään yksimielistä. Vaikka Kolmiobileiden peruuntuminen ei järjestäjien mukaan onneksi merkitse ainejärjestöjen tuloksen miinukselle menemistä, on juhlien pitäminen toki taloudellisesti kannattavaa. Kolmioiden perumista vastustettiin myös vetoamalla esimerkiksi siihen, että mahdollisen altistumisen tapahtuessa opiskelijabileissä paikalla olleet olisi helppo jäljittää. ”Jos bileet perutaan, niin porukkaa menee silti baareihin, joissa kävijöitä ei voida jäljittää”, Indecs ry:n kolmiovastaava Elviira Saarelma arvioi. Luuppi ry:n kolmiovastaava Noora Rakeva kertoo, että syyskuun Kolmioiden perumisesta käytiin pitkä keskustelu ainejärjestön hallituksen kesken, mutta päällimmäiseksi nousi huoli ihmisten terveydestä.

”Moni varmasti ajattelee, että koska isot Kolmiotkin järjestetään, niin muitakin isoja tapahtumia voi pitää. Meidän on tärkeä näyttää vastuullista esimerkkiä muille tapahtumanjärjestäjille”, Rakeva painottaa. Tamkolta ultimaatumi Vaikka terveysalan opiskelijat vetäytyivät jo syyskuun alussa Pistojen järjestämisestä, vielä silloin seuraavat bileet päätettiin edelleen pitää jäljellä olevien järjestäjien voimin. Pistojen järjestäjät vastasivat Visiirin yhteydenottopyyntöihin yhteisellä sähköpostiviestillä. Viestissä Pirate ry kommentoi, etteivät he ainejärjestönä ”halua kannustaa ihmisiä kokoontumaan näin isoon sisätiloissa järjestettävään tapahtumaan tällaisena poikkeusaikana”. Järjestö huomautti myös, että jos koronatilanne pahenee, alan työharjoittelut ja sitä kautta valmistumiset ovat vaarassa viivästyä. Miksi TiRo ry ja TTO ry kuitenkin päätyivät jatkamaan bileiden järjestämistä yhden ainejärjestön jo sanoutuessa irti vastuusta? Vastaus Visiirin esittämään kysymykseen oli lyhyt: ”Olemme keskustelleet tilanteesta, ja tuemme toisiamme päätöksissämme.” Muutama päivä haastattelun jälkeen Pistot ilmoittivat peruvansa tapahtumansa. Mikä muuttui? Perumista edeltävänä päivänä Tampereen ammatti-

korkeakoulun opiskelijakunta Tamko oli lähettänyt alajärjestöilleen tiukan viestin, jossa toivottiin kriittistä harkintaa kaikenlaisten tapahtumien järjestämisessä, jotta lähiopetusta voidaan jatkossa järjestää. Viestissä todettiin myös, että ”mikäli järjestöt päätyvät järjestämään jonkun suuremman tapahtuman, he vastaavat koululle, medialle ja kaikille muille tahoille sen tarpeellisuudesta ja mahdollisista seurauksista”. Pistojen järjestäjät kommentoivat viimehetken perumistaan kertomalla, että bileiden perumiseen vaikutti koulun johdon toive sekä muiden tahojen mielipiteet tapahtuman järjestämisestä. ”Järjestöinä uskomme, että opiskelijatapahtumilla on suuri merkitys osana Tampereen opiskelijakulttuuria, mutta tapahtumia ei tule järjestää opetuksen toteutumisen kustannuksella”, Pistojen järjestäjät kommentoivat. Vielä Boomikin perui Juttua tehdessä syyskuun lopulla vain Haalaribileet eivät olleet peruneet tulevaa tapahtumaansa. Tuolloin Boomi ry:n juhlavastaava Sanelma Uusitalo kertoi, että Kolmioiden ja Pistojen peruminen oli noteerattu, ja että tilannetta seurattiin jatkuvasti.  ”Mahdollisesta perumisesta päätetään ainejärjestön hallituksen kanssa ja se voi tulla nopeallakin aikataululla. Varmasti kävijätkin sen ymmärtävät.”  Syyskuun viimeisenä päivänä myös Haalaribileet tiedottivat peruvansa lokakuun bileensä, jotka oli tarkoitus järjestää 8. lokakuuta. Uusitalo kommentoi, että perumispäätökseen vaikuttivat koronavirustilanteen lisäksi uudet kiristykset ravintoloiden anniskeluajoissa, joiden mukaan anniskelu täytyi lopettaa jo puolelta öin. Bileiden järjestämisen taloudellista merkitystä Boomi ry:lle Uusitalo ei halua kommentoida lainkaan.  Ei juhlia, ei murheita? Perutuista juhlista huolimatta kaikki järjestäjät näkevät suuret opiskelijabileet olennaisena osana tamperelaista opiskelijakulttuuria. Aivan erityiseksi piirteeksi bileissä järjestäjät mainitsevat poikkitieteellisyyden. ”Meillä on aika vähän tapahtumia muiden ainejärjestöjen kanssa. Kolmiot on mahdollisuus nähdä muitakin kuin tummanvihreitä haalareita”, kiteyttää Staabi ry:n kolmiovastaava Artturi Kavaja. Poikkitieteellisyyttä löytyy toki muualtakin kuin

torstai-iltaisin yökerhon karaokesta – kuten esimerkiksi kerho- ja harrastetoiminnasta. Etenkin uusille opiskelijoille bileet voivat kuitenkin olla se ensimmäinen kohtaaminen myös muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Vaikka toistaiseksi Kolmiot ovat sivussa tamperelaisesta bilekulttuurista, järjestäjät ovat hyvillään siitä, että fuksit olivat päässeet kuitenkin käymään yhdessä tapahtumassa elokuussa. Myös Pistojen järjestäjät pitävät isoja opiskelijatapahtumia tärkeinä uusien opiskelijoiden ryhmäytymiselle. Tapahtumien tärkeydellä on myös varjopuolensa. Poikkeuksellinen tilanne, jossa opiskelukavereita ei tapaa yliopistokampuksella aiempaan tapaan, on luonut paineita osallistua opiskelijabileisiin, vaikka suuret ihmismäärät arveluttavatkin. Paine on suuri etenkin uusilla opiskelijoilla. Kun bileet perutaan, voi epäröijä olla helpottunut, ettei tarvitse valita sosiaalisten suhteiden ja turvallisuuden väliltä. Nähtäväksi jää, tarvitseeko moista valintaa enää tehdä. Voi nimittäin olla, että tänä syksynä haalarit saivat vain pikatuuletuksen – ja ovat jo palanneet kaapin perälle.

Kolmet isot bileet » Kolmiobileet: Järjestäjinä hallintotieteiden opiskelijat Staabi ry, matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat Luuppi ry sekä tuotantotalouden opiskelijat Indecs ry. Kolmiobileitä järjestetty vuodesta 2002. » Haalaribileet: Järjestäjänä kauppatieteiden opiskelijat Boomi ry. Haalaribileitä järjestetty vuodesta 1993. » Pistot: Järjestäjinä tradenomiopiskelijat TTO ry, insinööriopiskelijat TiRo ry sekä toistaiseksi järjestämisestä vetäytynyt terveysalan opiskelijat Pirate ry. Järjestetty vuodesta 2009.

Sjögrenin oireyhtymä aiheuttaa nivelkipuja, jotka pahenevat kylmässä j a paikoillaan ollessa. Säännöllinen liikunta lievittää oiretta. Joskus Maijaa painaa, ettei hän jaksa toimia samalla teholla kuin muut, vaikka on ”päällisin puolin terve”. Näkymättömillä sairauksilla on silti yhtä lailla vaikutusta elämänlaatuun kuin näkyvämmillä.

Ei valinta eikä tahdon asia

Endometrioosi ja IBS aiheuttavat Maijalle ajoittain niin voimakasta vatsan turvotusta, että näky menisi raskausvatsasta. Maija on huomannut vatsaansa katsottavan lempeän hyväksyvästi. Hän odottaa ”Tyttö vai poika?” -kysymystä. Silloin voisi hymyillä ja vastata: ”Ärtynyt suoli".

Pitkäaikaissairaus laittaa suunnittelemaan arjen tarkasti. Aikaa on varattava esseetä kirjoittaessa silmien lepuuttamiseen tai vessassa ramppaamiseen aamuisin. Maija, Juha, Vilma ja Heidi osoittavat, että sairauden voi hyväksyä ja siitä voi tulla jopa osa identiteettiä. Hyväksynnän pistettä odotellessa opiskelu sujuu siedettävämmin erityisjärjestelyjen avulla. Teksti & Kuvat MAIJU MANNINEN Kuvitus PAULIINA LINDELL

aija Luukko viettää aamuisin tunnin kylpyhuoneessa. Ei laittautuen, vaan suoliston heräillessä uuteen päivään. Sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Hervannassa opiskeleva Maija kärsii Sjögrenin oireyhtymästä, endometrioosista, migreenistä sekä ärtyvän suolen oireyhtymästä eli IBS:stä Endometrioosi aiheuttaa turvotusta ja vatsakipuja. Kuukautiset ovat niin kivuliaat, että oksettaa, ja niiden ensimmäisenä päivänä on pakko jäädä kotiin. Migreeni iskee pahimmat kohtauksensa muutaman kuukauden välein, ja silloin kykenee ainoastaan makaamaan pimeässä. Jollakin asteella päätä särkee päivittäin. Sjögrenin oireyhtymä on reumasairauksiin kuuluva autoimmuunitauti, joka aiheuttaa väsymystä, nivelkipuja sekä suun, hengitysteiden ja silmien kuivumista. Ääni loppuu helposti, etenkin jos sitä joutuu korottamaan. Joskus syödessä täytyy juoda koko ajan vettä, jotta ruoan saa alas. Etenkin talvella kurkkukipu ja kuiva yskä ovat jatkuvia. Korona-aikana on täytynyt olla erityisen huolellinen pohtiessa, onko kyseessä infektio vai tutut hengitystieoireet. SILMIEN RASITTUMISTA MAIJA KOETTAA VÄLTTÄÄ PITÄMÄLLÄ AJOITTAIN KUIVASILMÄISYYTEEN TARKOITETTUJA SUOJALASEJA JA KÄYTTÄMÄLLÄ MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ SILMÄTIPPOJA.

”Isot luentosalit ovat pahimpia, sillä niissä koneellinen ilmastointi puhaltaa voimakkaimmin. Alimmilla riveillä istuessa joutuu pitämään silmiä enemmän auki taululle nähdäkseen, jolloin silmät kuivuvat. Siksi istun yleensä ylempänä salissa”, Maija kuvailee. Lisäksi Maija hakeutuu aina istumaan penkkirivin päähän. Kaverit tietävät jo varata hänelle reunapaikan, sillä kun IBS ilmoittaa itsestään, ”ei ole aikaa jäädä katteleen”. ”IBS:n pääasiallinen oire on krooninen ripuli. Minun täytyy koko ajan laskelmoida, missä ovat lähimmät vessat.”

49 49

Vatsakivun kyllä kestää. Enemmän arkea rajoittaa pelko siitä, missä tilanteessa oireet lyövät päälle. JUHA

Maija arvioi Hervannan kampuksella olevan melko runsaasti vessoja, mutta kahdentoista kopin äänieristyksettömissä kolhooseissa ei ole järin miellyttävää asioida. Vessapassin haltijana Maija voisi käyttää myös inva-wc-tiloja. ”Minulla on kynnys niiden käyttämiseen. Hävettäisi kävellä ulos invavessasta terveen näköisenä, jos oven takana joku odottaisi vuoroaan pyörätuolissa.” Juuri sen takia, että sairaudet eivät näy ulospäin, minkäänlaista erityiskohtelua on joskus hyvin vaikea pyytää. Maija on joutunut välillä tilanteisiin, joissa erityistarpeita pidetään valintana tai tahdon asiana. ”Jos jännittää, tuleeko oireita, niitä yleensä tulee” Tietojohtamisen opiskelija Juhalla on kokemusta vastaavista tilanteista: muutamilla luennoilla opettaja ilmoitti, ettei vessaan saisi poistua kesken tunnin. Hän sairastaa Maijan tavoin IBS:ää. ”Opinnot eivät ole hidastuneet oireyhtymän takia, mutta vaikeutuneet kylläkin.” Juhan vatsa on päivittäin sekaisin, ja lisäksi vaiva aiheuttaa vatsakipuja, turvotusta ja ajoittain huonoa oloa. Koska neste ei pysy sisällä, jatkuvasti on jano, ja kesällä nestehukka iskee helpommin. ”Vatsakivun kyllä kestää. Enemmän arkea rajoittaa pelko siitä, missä tilanteessa oireet lyövät päälle.” Pelkoa voi hillitä suunnittelemalla toimintansa mahdollisimman tarkkaan. Esimerkiksi kaupungilla liikkuessaan hän laatii Maijan tavoin reittinsä käytettävissä olevien vessojen perusteella. Kampuksen

ruokaloissa on valittava lautaselle mieluummin uunimakkara ja muusi kuin paljon erilaisia tai vieraita ainesosia sisältäviä ruokia sekä noukittava pois erityisen hankalat ruoka-aineet. Juha haluaisi painottaa kasvisruokailua, mutta ruokaloiden kasvisvaihtoehdot sisältävät usein soijatuotteita, papuja tai linssejä, joita hän ei voi syödä. Myös tentit vaativat ennakointia. Sähköisiin tentteihin on parasta valita ilta-aika, koska suolisto-oireet painottuvat aamuun ja hiipuvat useimmiten iltapäivän jälkeen. Ennen luentosalitenttejä Juha ottaa suolta osittain tukkeuttavaa lääkettä. ”Joskus olen joutunut jättämään tentin kesken oireiden takia. Turhauttaa, kun tietää, että tentistä olisi päässyt läpi, mutta on pakko mennä vasta kuukauden päästä järjestettävään uusintaan ja joutuu kertaamaan asiat uudestaan.” Stressi tyypillisesti pahentaa IBS-oireita. ”Jos jännittää, tuleeko oireita, niin niitä yleensä tulee.” Kaverit jäivät saamatta Suurin harmi sairaudessa eivät ole fyysiset oireet vaan sosiaaliset seuraukset. Juha on kärsinyt suolisto-oireista jo vuosia, mutta saatuaan diagnoosin kandivaiheen ensimmäisenä vuonna hän sanoo ikään kuin luovuttaneensa. Tapahtumissa sitkuttelu vaihtui kotiin jäämiseen. Toisena fuksivuonna maisterivaiheen alussa hän joutui jäämään pois lähes jokaisesta fuksitapahtumasta, ja vuosikurssilaiset jäivät naamatutuiksi.

ERITYISJÄRJESTELYEHDOTUS TASOITTAA RYTEIKKÖJÄ OPINTIELLÄ

urssien läpipääsy voi tuntua suossa tarpomiselta kipujen ja oireiden vaivatessa. Apu voi löytyä eri kampuksilla toimivasta opiskelijanohjauksesta. ”Kurssien oppimistavoitteita ei voida madaltaa erityistarpeiden vuoksi, mutta tavoitteisiin pääsemistä voidaan helpottaa erityisjärjestelyehdotuksen avulla”, opinto-ohjaaja Hanna Matikainen kertoo. Erityisjärjestelyehdotus laaditaan opiskelijan kanssa yhdessä keskustellen. Kyseessä on asiakirja, joka todentaa opiskelijan sairauden, vamman, oppimiseen liittyvän erityisvaikeuden tai muun tilan. Opiskelijan on todistettava tilansa lääkärin tai muun asiantuntijan lausunnolla. ”Kun paperin sitten esittää opettajalle, tämä näkee, että opiskelijalla on perusteet toivomiinsa järjestelyihin. Opiskelijan ei tarvitse erikseen todistella tarvettaan niihin.” Asiakirjaan kirjataan erilaisia keinoja, jotka voisivat hyödyttää opiskelijaa kurssien suorittamisessa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi pidennetty tenttiaika tai läsnäolon korvaaminen muilla suoritustavoilla tarvittaessa.

Opiskelija saa itselleen paperisen erityisjärjestelyehdotuksen, jonka voi näyttää opettajalle. Ehdotus on nimensä mukainen, ja konkreettiset erityisjärjestelyt sovitaan siksi aina kurssikohtaisesti vastuuopettajan kanssa. ”Opettaja saattaa keksiä myös sellaisia opiskelua tukevia keinoja, joita ei ole ehdotukseen kirjattu.” Käytännössä esimerkiksi jutussa esiintyvät Maija ja Juha voisivat saada erityisjärjestelyehdotuksen, johon kirjattaisiin mahdollisuus käydä vessassa kesken tentin. Opiskelija voi vedota erityisjärjestelyehdotukseen ilmoittaessaan asiasta etukäteen tenttipalveluihin, jolloin tilaisuudessa on valvoja, joka tarvittaessa saattaa opiskelijan wc-tiloihin ja takaisin. Voisiko erityisjärjestelyehdotuksesta olla sinulle apua? Opiskelijanohjaukseen voi varata ohjausajan sähköisestä varauskalenterista tai sähköpostilla osoitteeseen opiskelijanohjaus(at)tuni.fi. Tarkemmat ohjeet ovat yliopiston nettisivuilla opiskelijan oppaan artikkelissa Erityisjärjestelyehdotuksen saaminen. 51

Seurauksena Hervannan kampuksella ei ole juuri kavereita eikä vapaa-ajalla seuraa rentoutumiseen. Jälkikäteen Juha kokee rajoittaneensa omaa toimintaansa ja tapahtumiin lähtemistä ehkä turhankin voimakkaasti. Hän kehottaa pitkäaikaissairaita lukijoita välttämään samaa virhettä. Sairauden hyväksymiseen meni arviolta vuosi diagnoosin saamisen jälkeen. Sen jälkeen oireet eivät enää ole hävettäneet, vaan Juha ymmärtää, että ”tällaista tämä nyt vain on”. Viha ja ärtymys sairautta ja sen lopullisuutta kohtaan nousevat silti välillä pintaan. ”Ainoa toivo on, että yhtäkkiä löytyisi jokin hoitomuoto, eikä tarvitsisi ihan koko elämää kärsiä.” Harmituksen seassakin Juha näkee hopeareunuksen. Jos on oireiden puolesta hyvä päivä, kivasta tekemisestä osaa nauttia entistäkin enemmän. Suunnittelua, vitsailua ja lopulta tottumista Suunnittelu on tärkeää myös Maijan elämässä. Laskelmoituun arkirytmiin kuuluvat kahdeksan tunnin yöunet, aamuviiden herätys sekä ruokailu kolmen tunnin välein. Ne auttavat pitämään sekä Sjögreniin liittyvän aivosumun että IBS:n paremmin kurissa. Siinä missä Juhan oireisiin ruoka vaikuttaa merkittävästi, Maija ei enää lue ainesosalistauksia yliopiston ruokaloissa. Testissä olleen FODMAP-ruokavalion mukainen syöminen on yliopistolla lähes mahdotonta ja hyöty on vaivaan nähden vähäinen. ”IHAN SAMA MITÄ LAITTAA KONEESEEN, SE TULEE SAMANLAISENA ULOS”, MAIJA NAURAHTAA.

Saman sairauden oireet ja apukeinot siis vaihtelevat yksilöllisesti. Maija kokee, että apua voi olla vaikea saada, jos omat oireet eivät vastaa oppikirjan kuvausta. Lääkärit eivät välttämättä ota vatsaongelmia tosissaan, tai sitten aivan kaikki laitetaan IBS:n piikkiin. Juha ja Maija toivovat, että IBS tunnettaisiin paremmin. Kohtaaminen on toisinaan torjuvaa. ”Esimerkiksi migreenistä ihmiset saattavat kysyä kiinnostuneena lisää. Mutta jos mainitseekin sanan ripuli, ei yleensä haluta kuulla enempää. Kun muut kokevat sairauden kiusalliseksi, niin silloin alkaa itsekin tuntea vaivaantuneisuutta sairaudestaan”, Maija kertoo. Juha kokee itse oireensa kiusallisiksi, eikä sairastamisesta siksi tiedä kuin perhe ja pari läheistä kaveria. Ennen eroa Juha sai ymmärrystä tyttöystävältä. Maijan tärkein tuki on sisko, jolla on hyvin samankaltaisia vaivoja. Vertaisen kanssa voi sadatella suodattamatta. Läpänheitto tekee sairastamisesta hitusen siedettävämpää. ”Jos asiasta osaa löytää edes jonkin hauskan puolen, niin se auttaa jaksamaan”, Maija toteaa. Maija ei sanojensa mukaan osaa enää kuvitella itseään ilman sairauksiaan, sillä kokee olevansa niin kasvanut tarkkaan arkeensa. Joissain tilanteissa mieleen silti juolahtaa, miten helppoa elämä ilman sairautta voisi olla. Juha vakuuttaa, että jossain vaiheessa tilanteeseen vain tottuu. ”Sairastaminen helpottuu siinä vaiheessa, kun sen kanssa oppii elämään.”

"Tämä on osa minua" Kun Vilma Wacklin istuu, hän ei näe omaa syliään. Verkkokalvorappeuma on kaventanut näkökenttää joka laidalta niin, että hän katsoo maailmaa putken läpi. Sairaus on hiljalleen etenevä ja voi johtaa sokeutumiseen. Vilman ensioire oli hämäräsokeus, joka tuli ilmi, kun hän eksyi lapsena ulkona tutussa lähiympäristössä.Yläkoulussa hän ei periaatteesta käyttänyt valkoista keppiä, mutta yliopistovuosina se alkoi kulkea mukana. ”Kyse on siitä, kuinka valmis on

myöntämään sairautensa itselleen.” Vaikka kepillä tunnustelu helpottaa hämärässä kulkemista, Vilma ei pimeimpään aikaan vuodesta liiku juurikaan muuten kuin porukassa tai kumppanin avustamana. Kepin avulla saa lisäksi hieman tilaa väkijoukon keskellä, mutta liikkuminen aiheuttaa silti stressiä. Ruokalan ruuhkatilanteet ovat tukalia ja kauas pöydästä jätetyt tuolit turhauttavat. Välillä muuallakin yliopiston tiloissa tulee törmäyksiä irtotuoleihin. PÄÄTALON TOIVO-KAHVILASSA YMPÄRIINSÄ LOJUVIIN RAHEIHIN MEINAA KOMPASTUA.

”Rajoite aiheuttaa myös sosiaalista ahdistusta, kun ei pysty huomioimaan muita niin paljon kuin toivoisi”, Vilma kuvaa. Ahdistus on helpottanut ajan ja terapian myötä. ”Kyllä tämä on osa minua ja identiteettiäni, Mutta sen kanssa, miten paljon se rajoittaa elämää, en ole vielä sinut.” Toistaiseksi rajoite ei ole muuttanut urasuunnitelmia. Vilma valmistuu suomen kielen kieliasiantuntijaksi, jonka töissä voi käyttää erilaisia näkemisen apuvälineitä, kuten ruudunlukuohjelmia.

Sairaus myös antaa Sairastaminen on tehnyt Heidistä self care -ajattelun puoliammattilaisen. Hän ymmärtää taukojen ja levon merkityksen ja osaa kääntää tarvittaessa suunsa ei-äänteeseen. Jotain hyvää siis sairauden täyttämistä vuosista on koitunut. Tai itse asiassa melko paljonkin. Heidi on tutustunut vertaistukiryhmien kautta lukuisiin uusiin ystäviin ja oppinut paljon erilaisista kroonisista sairauksista. Aihepiiri kirvoitti aiheen kandidaatintutkielmaan. Yhteinen huoli myös hitsasi välit vanhempien kanssa hyvin läheisiksi. Heidi oli sairastuessaan 14-vuotias. Kohtausmaiset ja äkisti alkaneet koko yläkroppaa kouristelevat oireet otettiin heti vakavasti. Diagnoosi on sittemmin vaihtunut useaan kertaan ja on edelleen epävarma, mutta karkeana syynä pidetään harvinaista neurologista lihassairautta, jota sairastaa Suomessa arviolta 100– 200 henkilöä. Oireet keskittyvät ensisijaisesti silmien alueelle. Vuosien saatossa oireet ovat muuttuneet ja osin myös lieventyneet. Tällä hetkellä sosiaalipsykologian opiskelija Heidi kärsii ajoittaisesta näkökentän tärinästä ja sumentumisesta, jolloin katsetta ei pysty tarkentamaan. Lisäksi silmät väsyvät, päätä särkee ja niskan jäykkyys aiheuttaa tinnitusta. Kohtaustyyppisiä oireita on pahimmillaan useana päivänä viikossa. Silloin huimaa, epämiellyttävä kipu säteilee silmistä kasvojen alueelle ja silmät räpyttelevät tahdosta riippumatta. OIREET HERÄÄVÄT USEIN LUENNOILLA. KIRKKAASTI VALAISTUT SALIT OVAT PAHIMPIA. JOSKUS LUENNOLTA JOUTUU POISTUMAAN KESKEN.

”Olen opetellut oppimaan kuuntelemalla. Näköhäiriöt voivat vaikeuttaa muistiinpanojen kirjoittamista.” Heidi suosii fyysisiä oppikirjoja näyttöpäätteen sijaan. Kun koneella joutuu olemaan, hän pitää reilusti taukoja. Tunnin välein on pidettävä pidempi lepohetki. Keskity mahdolliseen ja keskustele Arki vaatii suunnittelua ja aikatauluja. Jos kaverit ehdottavat spontaania autoreissua, Heidin on pakko kysyä itseltään: Jaksanko? Pystynkö? Arkisetkin tilanteet, kuten autokyyti tai jopa hissin käyttäminen voivat pahentaa oireita. Heidi rakastaa järjestö- ja vapaaehtoistoimia ja haluaisi kalenterinsa olevan aina täysi, mutta hän on oppinut, että lepoaikaa on pakko olla. Kantapään kautta hänellä on neuvo samassa tilanteessa oleville. ”Jos on pakko luopua jostakin, älä luovu siitä mistä nautit.” Heidi painottaa myös armollisuutta. Kaikessa ei ole pakko onnistua. ”Lisäksi vaikka ei pystyisi tekemään kaikkea sairauden vuoksi, on paljon, mihin edelleen pystyy. Pitää keskittyä niihin asioihin.” Hän kannustaa ottamaan selvää ja liittymään vertaistukiryhmiin, joita pitävät sekä yhdistykset että erilaiset nettialustat, kuten Tukinet. Koska sairaudenhoi-

to on hänen kohdallaan keskittynyt fyysisten oireiden lievittämiseen, henkistä jaksamista saa keskustelemalla läheisten ja vertaisten kanssa. Perheen ja ystävien tuki on ollut hänelle todella tärkeää. ”Tärkeintä on muistaa, että sairauden kanssa ei ole yksin.” Aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi Juhan nimi on muutettu ja Heidi esiintyy jutussa pelkällä etunimellään.

Vielä lukiossa opettajat syyttivät Heidiä nukkumisesta, kun hän joutui pitämään silmiä kiinni näköhäiriöiden ja silmien rasittumisen vuoksi. Nykyään hän pärjää oireidensa kanssa hyvin ja sulkee tarvittaessa silmänsä välittämättä muiden mielipiteistä. Heidi luottaa sopeutuvansa ja selviytyvänsä, vaikka oirekuva ajan myötä muuttuisikin.

Skimbaamista ja sporttaamista Tampereen yliopistossa toimii useita erilaisia harrastekerhoja. Visiiri-lehti poimi niistä esittelyyn urheilun ilosanomaa julistavat ryhmät ja seurat, joissa yhteisön jäsenillä on mahdollisuus päästä sykähtelemään itselleen sopivien lajien parissa.

USEIMPIEN URHEILUKERHOJEN TOIMINTAAN OSALLISTUMISEEN TULEE OLLA MAKSETTUNA SPORTUNIN LIIKUNTAMAKSU.

Teksti EERO JAUHIAINEN Grafiikka PAULIINA LINDELL

Joukkuelajit

AC Estudiantes (ACE) teekkareiden futsal- ja jalkapalloseura  •Tampereen 1995 •Perustettu: vaihteleee joukkueittain •Kausimaksu: kaikille Tampereen korkeakouluopiskelijoille  •Avoin miesten joukkuetta ja yksi naisten joukkue •Kolme Sarjataso: miehet 2., 3., ja 4. divisioona, naiset: • Futsal-Liiga

Soittorasia  salibandyseura  •Miesten 2004 •Perustettu: 20€ •Jäsenmaksu: Vaihtelee joukkueittain •Kausimaksu: Tampereen korkeakouluopiskelijoille  •Avoin harjoittelua läpi vuoden  •Ohjattua Seurassa viisi joukkuetta, joista neljä pelaa • liiton sarjoissa ja yksi höntsymielessä  Järjestää jäsenilleen erilaisia virkistys- ja • talkootapahtumia

Hiki-Hockey (HIHO) Korkeakouluopiskelijoista koostuva • "Tampereen 4. paras jääkiekkojoukkue" 1978 •Perustettu: 250€ •Kausimaksu: Tampereen korkeakouluopiskelijoille •Avoin Tarjoaa mahdollisuuden pelata kilpailullista • jääkiekkoa Hämeen alueen 2. divisioonassa

Tampere University Hockey (TUHO) Tampereen yliopiston keskustakampuksen • jääkiekkojoukkue 2013 •Perustettu: n. 250€ + lisenssi ja vakuutus •Kausimaksu: Avoin kaikille Tampereen korkeakouluyhteisön • opiskelijoille Joukkueeseen pääsyyn edellytetään perus • jääkiekkotaitoja. Uusia pelaajia otetaan aina, kun tarve ilmenee Sarjataso: Harraste TOP, korkein jääkiekkoliiton harrastesarjan taso Hämeen alueella Joukkue pyörittää liikuntamaksun maksaneille opiskelijoille avointa jääkiekkovuoroa torstaiaamuisin Hervannassa 8.45–10.00

• • SBS Tamppi  salibandyseura •Naisten 2002 •Perustettu: 5€ •Jäsenmaksu: Kausimaksu: n. 100–150 € • ja vaihtelevasti muita kuluja Tampereen korkeakouluopiskelijoille  •Avoin 1. divisioona  •Sarjataso: •Kaudelle 2020–21 perustettu myös kakkosjoukkue

Tampereen Akateeminen KyykkäSeura (TAKS)

UniDance

2018  •Perustettu: 5€/lukuvuosi  •Jäsenmaksu: Harjoitukset säännöllisen epäsäännöllisesti • noin 1–2 kertaa viikossa Harjoituksiin ovat tervetulleita kaikki kyykästä • ja sen pelaamisesta kiinnostuneet Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa • kyykkäkokemusta

korkeakoulujen tanssiryhmä •Tampereen 2014 •Perustettu: 20€/vuosi •Jäsenmaksu: show-, jazz- ja street-tanssi •Päätanssilajit: tanssiryhmää: Show, Street ja Edustus • Kolme Avoin kaikille Tampereen korkeakoulujen • opiskelijoille ja henkilökunnalle   Tanssikursseja 2–3 kertaa lukuvuodessa. • Kurssit eivät vaadi aiempaa tanssikokemusta  Virallisiin ryhmiin vaaditaan tanssitaustaa. • Ryhmiin järjestetään vuosittain hakutilaisuus

Tampereen teekkareiden lentopallokerho (TTLK)  yliopiston opiskelijoiden lentopallokerho  •Tampereen Perustettu: noin 30 vuotta sitten. • Tarkka perustamisvuosi on mysteeri  10€/lukuvuosi •Jäsenmaksu: Tampereen yliopiston opiskelijoille •Avoin Naisten ja miesten joukkueet, jotka pelaavat • paikallissarjaa Tarjoaa hyvät mahdollisuudet harrastaa lajia • kuntoilu- tai kisailumielessä

Tampereen yliopiston liitokiekkoilijat FreezeBees

yliopiston ultimatekerho  •Tampereen 2001  •Perustettu: Jäsenmaksu: Opiskelijat ja henkilökunta 15€/vuosi, • kannatusjäsenet 30€ Seura on avoin kaikille ultimatesta • kiinnostuneille ja hyvää seuraa kaipaaville   Kaikille avoimet ohjatut harjoitukset Atalpan • palloiluhallissa keskiviikkoisin 20.30–22.00

TT-Lätty  kampuksella toimiva ultimateseura  •Hervannan 2002 •Perustettu: 20€/lukuvuosi •Jäsenmaksu: Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa • Tampereen yliopiston opiskelija  Harjoitukset lauantaisin 18.00–20.00 • Tamppi Areenalla • Syksyisin järjestetään alkeiskurssi

Yksilölajit Judoa haRRastavat teekkarIt  (JURRI)

Karatekerho Gakusei toimiva karateseura •Hervannassa okinawalaista Goju-ryu-karatea  •Harjoittelee 1994  •Perustettu: Jäsenmaksu: Opiskelijat 40€/lukuvuosi, • muut 50€  Avoin kaikille lähtötasosta, iästä ja • sukupuolesta riippumatta Harjoitukset uusille kiinnostuneille tiistaisin • 18.30 Hervannan vapaa-aikakeskuksessa Mukaan voi liittyä koska vain kahden viikon • ilmaisella kokeilujaksolla

kampuksen judokerho  •Hervannan 2005  •Perustettu: 5€/vuosi, treenimaksu 17€/kausi •Jäsenmaksu: Avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille •Treenipaikkana Bommarin tatami •Järjestää joka vuosi sekä alkeis- että jatkokurssin •

KeparDI

Herwannan Hauiskääntö

korkeakouluyhteisön suunnistuskerho •Tampereen 1989  •Perustettu: 3€/vuosi •Jäsenmaksu: Avoin kaikille Tampereen korkeakouluopiskelijoille • ja kestävyysurheilun ystäville  Toimintaan kuuluu yhteisiä harjoituksia, leirejä, • kilpailumatkoja ja viihdepainotteisia illanviettoja

Voimannostoon ja painonnostoon • erikoistunut lajijaosto  2008 •Perustettu: Jäsenmaksu: Opiskelijat 10€/lukuvuosi, muut • 20€/elinikäinen jäsenyys Avoin kaikille kuntosaliharjoittelusta • kiinnostuneille Tampereen korkeakouluopiskelijoille kokemuksesta ja taitotasosta riippumatta Harjoituspaikkana Hervannan kampuksen alasali Tamppi Areenalla  Järjestää voimannoston peruskursseja

• •

Tampereen yliopiston Taekwon-Do ry  Taekwon-Do-seura, joka toimii • keskustakampuksella Atalpan tiloissa 2013 •Perustettu: 15€/vuosi •Jäsenmaksu: ja keväisin alkeis- ja jatkokurssit. •Syksyisin ilmoittaudutaan SportUnin sivujen kautta •Kursseille Alkeiskurssille ovat tervetulleita kaikki lajista • kiinnostuneet opiskelijat ja yliopiston henkilökunta  Kurssille osallistuminen vaatii SportUnin • liikuntamaksun sekä kurssimaksun (45 €) maksamista

Tampereen teekkarien hiihtoja purjehdusseura (TTHP)  ja lautailuseura •Laskettelu1978  •Perustettu: 7€ •Jäsenmaksu: voi liittyä kuka tahansa opiskelija •Jäseneksi Lajeina erilaisia vauhtilajeja mm. laskettelu, • lumilautailu, skeittaus ja wakeboarding  ei vaadita aiempaa kokemusta  •Osallistumiseen Laskettelureissuja opiskelijahintaan Suomen • ja Euroopan kohteisiin

TEKIILA  teekkareiden kiipeilykerho  •Tampereen 1994  •Perustettu: Jäsenmaksu: Opiskelijat 5€/lukuvuosi, • kannatusjäsenet 35€  Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Tampereen • yliopiston opiskelija mahdollista taitotasosta riippumatta  •Osallistuminen Järjestää viikoittaisia kiipeilytapaamisia ja edullisia • aloittelijaystävällisiä kursseja

Tampereen teekkarien moottorikerho (TTMK)

TaTSi

1974  •Perustettu: 5€/vuosi •Jäsenmaksu: Jäseneksi voidaan hyväksyä kuka tahansa tutkinto-, • jatko- tai vaihto-opintoja suorittava henkilö leikkimielisiä moottoriurheilutapahtumia  •Järjestää Tapahtumiin kuuluvat ratapäivät, autoslalom, • kiihdytyskisa ja taloudellisuusajot  Toimintaan liittyy myös ajoneuvojen huolto, • korjaus ja rakentelu

Teekkareiden Sirkuskerho  •Tampereen 2005 •Perustettu: 5€/lukuvuosi •Jäsenmaksu: Tampereen korkeakouluopiskelijoille  •Avoin Aloittelijakursseja syksyisin  •Kerhossa harjoitellaan monipuolisesti eri sirkuslajeja •

Muut

Kantaseurat

Purjehduskerho Pii

Tampereen Akateeminen Mahti

Purjehduskerho Tampereen • korkeakouluopiskelijoille  2007 •Perustettu: Jäsenmaksu: Opiskelijat 10€/vuosi, alumnijäsenet • 20€, kannatusjäsenet 50€  Jäseneksi voivat liittyä kaikki Tampereen • korkeakouluopiskelijat  kaiken tasoisille vasta-alkajista kokeneempiin  •Avoin Kerholla kolme venettä: Ida, Ada, Piida  • Mm. Iltapurjehduksia Näsijärvellä, viikonloppuisin

Useiden lajijaostojen kantaseura ja • liikuntayhdistys Tampereen korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle  Perustettu: 2011 Jäsenmaksu: 5,10€/vuosi tai 20€/ainaisjäsenyys + erillinen jaostojäsenyys: 5€/vuosi tai 20€/ ainaisjäsenyys Lajijaostot: Frisbeegolf, futsal, jalkapallo, jenkkifutis, joukkuevoimistelu, koripallo, lentopallo, ratsastus, salibandy, sulkapallo

• • •

ja kesäkaudella retkipurjehduksia, ulkomaan purjehdusreissu kerran vuodessa

Teekkareiden Urheilu- ja Voimailukerho ry

(TUrVoKe) Tr3 Gamers  Tampereen korkeakouluopiskelijoiden •e-urheiluseura  2018 •Perustettu: 5€/vuosi  •Jäsenmaksu: Toiminta keskittyy e-urheiluun, mutta kerho on avoin • kaikille Tampereen korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet videopeleistä ja pelaamisesta

kampuksen lajijaostojen kantaseura  •Hervannan 1990  •Perustettu: Järjestää kaikille opiskelijoille avoimia • liikunnallisia tapahtumia ympäri vuoden Jokaisesta perusliikuntamaksun maksaneesta • opiskelijasta tulee samalla myös TUrVoKe ry:n jäsen Lajijaostot: AC Estudiantes, JURRI, Hiki-Hockey, • Gakusei, Tekiila, TAKS, Herwannan hauiskääntö, TTLK, Soittorasia, SBS Tamppi, TaTSi, KeparDI, TT-Lätty

Ihminen ratkaisee.

Tervetuloa, uusi opiskelijamme. Onnittelut elämäsi parhaasta ratkaisusta. Tervetuloa mukaan monialaiseen ja innostavaan yhteisöömme! Vaikka olemme joutuneet olemaan erillämme, meillä on onneksi myös monia syitä iloon. Yksi niistä on ylioppilaskunnan uusi uljas Visiiri-lehti!

#elämäniparasratkaisu

tuni.fi /intra